Varjoista vaikuttamista Teksti & Kuvitus: Roope Nykänen
Yhä useammat korkeakouluihin hakevat turvautuvat valmennuskursseihin varmistaakseen pääsynsä unelmien opiskelupaikkaan. Tämä on tuonut hakuprosessin ympärille oman rahaa tahkoavan bisneksen. Varjovalmennuksen pyrkimys on toimia vaihtoehtona tässä epäoikeudenmukaisessa järjestelmässä.
T
asa-arvo on asia, josta suomalaiset kokevat kansana ylpeyttä. Tämä on oikeutettua, sillä monet yhteiskuntamme rakenteet tukevat tasa-arvon mahdollistumista. Tuttuina esimerkkeinä tästä on ilmainen peruskoulu sekä edullinen terveydenhuolto. Maamme loistaa myös maailman valtioita vertaavissa mittauksissa: Suomi arvioitiin vuonna 2018 maailman neljänneksi tasa-arvoisimmaksi valtioksi, OECD-maista Suomella on toiseksi pienin köyhyysaste ja Suomi on arvioitu maailman kolmanneksi parhaaksi maaksi olla nainen. Kovin tasa-arvoista ei kuitenkaan ole, kuinka ovet korkeakoululopiskeluihin aukeavat. Viime vuosina valmennuskurssien merkitys hakuprosessissa on korostunut entisestään, mikä näkyy sisäänpääsyprosenteissa. Vuonna 2017 yliopisto-opiskelijoista nimittäin joka neljäs oli käynyt valmennuskurssin hakiessaan opiskelupaikkaa. Suosituilla aloilla osuudet olivat vielä räikeämmät: jopa 77 prosentilla oikeustieteellisen opiskelijoista oli käytynä valmennuskurssi. Lääketieteen opiskelijoissa osuudet olivat 55 % ja kauppatieteellisessä 41 %. Ongelmallisen valmennuskursseista tekee niiden hinta. Jos henkilö haluaisi hyödyntää biologian pääsykokeisiin valmennuskurssien antia, maksaisi esimerkiksi paras paketti Valmennuskeskuksella 840 euroa. Hinnat kuitenkin räjähtävät entistä valtavammiksi, kun puhutaan suosittujen alojen valmennuskursseista. Esimerkiksi oikeustieteellisen valmennuskurssista Valmennuskeskuksessa voit pulittaa parhaimmillaan 5890 €! Toisena havainnollistavana tapauksena voi pitää Mafy-netin lääketieteelliseen valmentavista kursseista, joiden hintalapuksi voi parhaimmillaan tulla 4980€. Sanomattakin selvää, että kyseiset hinnat asettavat perheet eriarvoiseen asemaan riippuen perheen varallisuudesta. Hinnan lisäksi valmennuskurssit ovat myös maantieteellisten tekijöiden takia ongelmallisina. Valmennuskurssit keskittyvät isoihin kaupunkeihin, mikä antaa etulyöntiaseman siellä asuville. Valmennuskurssien tarjoajat usein kyllä myös tarjoavat mahdollisuuksia itse- ja etäopiskeluun, mutta yleensä opiskelijat kokevat lähi-
18
opetuksen itselleen mielekkäämpänä. Päätöksenteossa ollaan pyritty puuttumaan valmennuskurssien aiheuttamaan tasa-arvo-ongelmaan. Opiskelijavalintoja uudistettiin esimerkiksi niin, että suurempi osa valitaan toisen asteen opintoihin todistuksen perusteella. Tämä ei kuitenkaan poista vaan pikemminkin siirtää ongelmaa. Tulevaisuudessa isommassa osassa ovatkin luultavasti ylioppilaskirjoitukseen valmentavat valmennuskurssit.
Varjovalmennuksen vastarinta Valmennuskurssien aiheuttamaa epätasa-arvoa ja koulutuksen periytyvyyttä vastaan taistelee Varjovalmennus, Helsingin yliopiston opiskelijoiden ylläpitämä ilmainen valmennuskursseja tarjoava taho. Vuonna 2013 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö oli alunperin vasemmistojärjestöjen alulle panema, mutta enää järjestö ei sitoudu mihinkään poliittiseen ideologiaan. Varjovalmennus tarjoaa ilmaisia valmennuskursseja koulutusaloihin, joihin sisään pääsy on erityisen hankalaa ilman valmennuskurssia. Keväällä 2020 Varjovalmennus järjestää kursseja biologian, lääketieteen, oikeustieteen, psykologian ja valtiotieteellisen pääsykokeita varten. Järjestö ei suostu organisoimaan kursseja aloille, joissa valmennnuskurssitoimintaa ei entuudestaan esiinny, vaikka innokkaita vapaaehtoisia olisikin löytynyt. Tämä perustuu järjestön ideologiseen taustaan vastustaa valmennuskurssibisnestä: organisoimalla valmennuskursseja aloille, joissa kursseja ei yleisesti järjestetä, Varjovalmennus itse loisi epätasa-arvoisuutta. Varjovalmennuksen puheenjohtajan Erik Räsäsen kiteyttämänä: ”Olemme pohjimmiltamme valmennuskurssivastainen valmennuskurssijärjestö.” Järjestön toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyöhön, eikä Varjovalmennuksessa opettavat henkilöt saa työstään palkkaa. Vaikka järjestössä tehty työ on luonteeltaan kutsumuksellista, saavat opettajina toimivat kuitenkin hyvää kokemusta opetustilanteista. Tämä voi
Symbiontti 2/2020
