Saksittua

Vaikka edellisen presidenttimme Tarja Halosen vierailusta Mongoliaan on vierähtänyt jo vuosi, voisi vielä muistuttaa, että hän teki ensimmäisenä Suomen presidenttinä virallisen vierailun Mongoliaan. Helsingin Sanomat uutisoi vierailusta niukasti, mutta Turun Sanomat pohjusti tulevaa matkaa etukäteen toimittaja Hanna Leppäsen laajahkoilla artikkeleilla. Halonen vieraili 30.8. – 1.9. , ja tapasi mm. Mongolian presidentin Elbegdorjin.

Leppänen kertoo Turun Sanomissa mm. Boorooljutin kaivosyhteisöstä keskisessä Mongoliassa. Kaivosoikeudet kuuluvat pääosin mongoleille, mutta yksi tšekkiläinen yhtiö on mukana. Kaivuualueen liepeillä majailee laittomia kullankaivajia, joita yhtiöiden turvamiehet yrittävät hätistellä pois. Työn puute on ajanut köyhää väkeä vaaralliseen kullanetsintään. Onkaloita on toisinaan romahtanut kaivajien niskaan. Laittomat kaivajat vetoavat siihen, että heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat paimentaneet alueella karjaansa. Siten heillä on suurempi oikeus alueeseen.

Elokuun 29. päivän artikkelissa kerrotaan, miten nykyaika on tunkeutunut maaseudun jurtta-asumuksiin. Ulkona könöttää tietenkin moottoripyörä ja satelliittiantenni ja aurinkopaneeli osoittavat elintasoa. Kotialttarin vieruspaikan on vallannut televisio ja kännykkä on ripustettu nyörillä kattoon.

Vieraalle tarjotaan tietenkin käynyttä tammanmaitoa airakkia piripintaan täytetystä laakeasta kulhosta. Jopa 900 000 henkeä Mongolian 2,7-miljoonaisesta väestöstä kiertelee karjoineen laitumelta toiselle. Noin kuudensadan eläimen karja takaa toimeentulon, mutta 2000-päiset karjatkin ovat tavallisia. Ylilaidunnus ja ankarat talvet ovat ajaneet paimentolaisia kaupunkiin. Erityisesti Ulaanbaatarin liepeille on syntynyt jurttaslummi, jonka asukkaat elävät ankeissa oloissa työtä vailla. Suomen Punainen Risti on jo kymmenen vuoden ajan ollut tukemassa jurttaslummien asukkaita. Katastrofivalmiutta ja ensiapukoulutusta on kehitetty. Nelivuotiseen sosiaalipalveluohjelmaan 2009 – 2013 on myönnetty yhteensä 956 700 euroa, josta EU:n osuus on 717 500 ja ulkoministeriön 95 700 euroa. Mongolian Punaisen Ristin vapaaehtoisista suurin osa on naisia, eläkkeellä olevia opettajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia tai kotiäitejä.

Turismi on Mongoliassa vielä vähäistä, mutta on kuitenkin elinkeinoista jo kolmannella sijalla karjankasvatuksen ja kaivosteollisuuden jälkeen. Vuonna 2010 Mongoliassa kävi 450 000 turistia. Eniten matkaillaan Japanista, Etelä-Koreasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä, viime vuosina myös Kiinasta. Mongoliasta haetaan eksotiikka hevos- tai kamelivaelluksilla, ajetaan moottoripyöräsafareilla, metsästetään ja ihaillaan luontoa. Linkkejä: www.infomongolia. com, www.nomadtours.com .

Tiedot Turun Sanomien viime vuoden artikkeleista 27.8. 29.8. , 3.9., 5.9.,15.9.

Helsingin Sanomat omisti Mongolian asioille yli puoli sivua 19.9.2011 otsikolla Ryysyt vaihtuvat liituraitaan. Maailman harvimmin asuttu köyhä maa on alkanut kiinnostaa suurvaltoja, toimittaja Petteri

Tuohimaa kirjoittaa. Mongolialla on suunnattomat luonnonvarat, runsaasti hiiltä, kuparia, uraania sekä kultaa. Mongolian budjetti on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, rautatieverkostoa laajennetaan Venäjän ja Kiinan satamiin raaka-aineiden kuljettamiseksi, pääkaupunki Ulaanbaatar aiotaan rakentaa lähes kokonaan uudestaan. Kaivosmiljoonista hyötyy myös tavallinen kansa. Terveydenhuoltoa ja koulutusta kehitetään. Lisäksi kaikille kansalaisille jaetaan kuukausittain yli kymmenen euron kaivosraha. Ulkomaisia sijoittajia ja asiantuntemusta tarvitaan, mutta Mongoliassa tietenkin toivotaan rikkauksien jäävän kotimaahan. Mongolian talous on maailman liberaaleimpia, sanoo kaivosministeri Zorigt. Mongolian maaperästä löytyy maametalleja, joita tarvitaan älypuhelimiin, turbiineihin ja aseteollisuuteen. Kiina on tätä nykyä maametallien suurin tuottaja yli 90 prosentin osuudella, mutta on jatkuvasti rajoittanut maametallien vientiä. Mongolia voisi helpottaa länsimaiden riippuvuutta Kiinasta. Suomessa Geologian tutkimuskeskus auttaa Mongoliaa hyödyntämään maametallivarantoja ja luonnonvaroja. Suomalainen Outotec sopi syyskuussa 2011 konsultoinnista Mongolian hallituksen kanssa. Suomalaiset yritykset voivat hyötyä yhteisistä hankkeista ja mongolialaiset oppia jalostamaan arvokkaampia lopputuotteita.

Tilastotietoa 2010: elinajanodote 65 vuotta (miehet), 71 vuotta (naiset), kansantulo 1 400 euroa henkeä kohden (Suomessa 34 000 euroa).

Sydän tuksensa Siirtyykö Mon golia satulasta sohvalle.

Mongoliassa on 1990luvulta, maan avautumi sesta lähtien tapah tunut suuria elä mänmuutoksia.

Kaupungistu minen on johtanut liikun - nan vähentymiseen ja tuonut epäterveelliset tuontielintarvikkeet ruokapöytiin. Rasvainen ruokavalio, vähäinen vihannesten syönti, runsas suolan käyttö, tupakointi ja reipas alkoholin nautinta ovat kuuluneet ikiajat mongolien arkeen. Aikuisväestö on alkanut lihoa. Liikuntaa harrastetaan lähinnä kouluissa. Kakkostyypin diabetes ja sydänkuolleisuus ovat suuria ongelmia. Mongoliassa on nyt samantapainen tilanne kuin Pohjois-Karjalassa 40 – 50 vuotta sitten. Ohitusleikkaukseen pääsee vain Ulaanbaatarissa. Ihmiset eivät myöskään ymmärrä, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa terveyteen. Lääkkeitä napsitaan miten sattuu ja esimerkiksi verenpainelääkkeitä voi ostaa ilman reseptiä.