Nykytaidetta

Suomi-Mongolia-akselilla

Neuvostovallan jälkeen Mongolia on uudistunut ripeää tahtia ja talouden ohella myös kulttuurielämä on ollut muutoksen tilassa. Kuvataiteissa sosialistinen realismi on jäänyt taka-alalle ja nykytaiteen uusimmatkin virtaukset ovat jo saavuttaneet Mongolian. Itse sain kokea tämän kaiken lähietäisyydeltä.

Osallistuin elokuussa 2006 joka viides vuosi Ulaanbaatarissa järjestettävään, mittavaan kansainväliseen mongolistien kongressiin. Laskeuduttuani Tšingis-kaanin lentokentälle matkatavaroiden vastaanotossa odotti iloinen jälleennäkeminen. Tunnistin väkijoukosta Suomessa pitkään asustaneen mongolialaissyntyisen taiteilijan, graafikon ja huovuttajan Budbazarin Batbilegin. ”Bilge” toimi nyt paitsi taiteilijana myös edellisenä päivänä maahan saapuneen suomalaisten taiteilijoiden ryhmän oppaana ja tulkkina. Oli onni ja sattuma, että kuusipäiväisen kongressin päätyttyä ja jäätyäni maahan vielä kahdeksi viikoksi sain mahdollisuuden osallistua Mongolia: Perception and Utopia -ryhmänäyttelyn avajaisiin, jonka alkutahdit oli lyöty jo edellisenä vuonna. Näyttelyssä tuotiin yhteen sekä mongolialaisten että eurooppalaisten taiteilijoiden kokemuksia niin ”todellisesta” kuin ”ideaalista” Mongoliasta. Tutustuin tuolloin moniin mongolialaisiin, suomalaisiin ja muualta Euroopasta saapuneisiin, projektiin osallistuneisiin taiteilijoihin.

Vuonna 2008 näyttely saapui Keravan taidemuseoon, jonka johtajana toimi Pirkko Siitari, nykyinen Kiasman johtaja, joka oli vuodesta 2006 alkaen ollut mukana hankkeessa. Samana vuonna näyttely oli esillä vielä Rovaniemen tai- demuseossa sekä Virossa Pärnun uuden taiteen museossa. Mongolia: Perception and Utopia on jatkunut ja jatkuu edelleen nykytaiteilijoiden Bare House –projektilla, jonka keskuksina ovat Ulaanbaatar, Pori ja Rotterdam. Siinä taiteilijat tarkastelevat rakennetun ympäristön kysymyksiä ja erityisesti kiihkeän kaupungistumisen aiheuttamia jännitteitä Mongoliassa

Molempiin hankkeisiin on kuulunut, että taiteilijoita on vieraillut muiden järjestäjätahojen luona. Niinpä monet mongolialaiset taiteilijat ovat olleet Suomessa pitempiäkin aikoja. Näin taiteilijat ovat tutustuneet hyvin toisiinsa, keskustelleet ja välittäneet toisilleen ajatuksia. Suomessa projektien primus motoreina ovat olleet estetiikan tohtori Saara Hacklin Helsingin yliopistosta sekä erityisesti taiteilija Annu Wilenius, joka tekee parhaillaan taiteen väitöskirjaa Aalto-yliopistoon.

Molempien projektien puitteissa on julkaistu kaksi taidekirjaa Mongolia: Perception and Utopia. Ed. Saara Hacklin ja Annu Wilenius. Helsinki 2008 sekä Bare House: Pori, Rotterdam, Ulaanbaatar. Ed. Annu Wilenius. Tampere. 2011. Kumpaankin kirjaan sisältyy myös taiteilijoiden töitä esittelevä DVD sekä aihepiiriä valaisevia artikkeleita. Kirjat ovat englanninkielisiä, ja Bare House myös mongolinkielinen. Niiden taitto ja värillinen kuvitus on ensiluokkaista, ja ne eivät ole mitään kahvipöytäkirjoja, vaan tällaisia kirjoja voi lueskella vaikkapa junassa matkalla Mongoliaan.

Mongolian irtauduttua neuvostodominanssista on sen taidekenttä vapautunut. Sosialistinen realismi on käytännössä kadonnut, mutta kansanperinteeseen pohjautuva taide on totta kai edelleen voimissaan jo turismin vuoksi. Mongolialaiset nykytaiteilijat hakevat kuitenkin innokkaasti uutta ajattelua, tietoa ja vaikutteita muun maailman taiteen virtauksista. Heidän taiteessaan on usein havaittavissa heidän etnis-kulttuurinen perintönsä, mutta muuten se täyttää sisällöltään ja keinoiltaan (esim. performanssit) täysin myös kansainväliset kriteerit. On hienoa, että Mongolian nykytaiteilijat ovat tulleet osaksi nykytaiteen kansainvälistä kenttää ja Suomen taidemaa- ilma on ollut tässä yhteistyössä ansiokkaasti eturintamassa.

Mainittakoon, että Mongolian presidentin Tskakhia Elbegdorjin vieraillessa Suomessa 2010 hän piti vastaanoton Kalastajatorpalla, jossa Suomi-Mongolia-Seuran edustajina olivat paikalla Juha Janhunen, Jertta Ratia, Ronny Rönnqvist sekä näiden rivien kirjoittaja. Sain tuolloin tilaisuuden kertoa taidetta harrastavalle presidentille suomalais-mongolialaisesta nykytaiteen projektista ja lahjoitin hänelle kirjan Mongolia: Perception and Utopia. Onkohan presidentti lueskellut tuota kirjaa?

Kirjat maksavat 19 ja 25 euroa ja niitä voi tilata seuraavien linkkien kautta, joissa on muun informaation lisäksi kirjojen sisällysluettelot: http://www.perceptionandutopia.net/ https://www.taik.fi/kirjakauppa/product_info. php?cPath=19&products_id=212