Opetuksia Dalai-laman vierailusta Mongoliaan 2016

Hänen pyhyytensä XIV Dalai-lama vieraili viime vuoden marraskuussa kolmen päivän ajan Mongoliassa. Hän saapui Ulaanbaatariin Japanista, missä oli ollut luennoimassa kaksi viikkoa. Dalai-laman vierailu herätti odotetusti kiukkuisia kommentteja Kiinassa. Tällä kertaa kiinalaiset ryhtyivät myös konkreettisiin toimenpiteisiin, vaikka Dalai-lama vieraili Mongoliassa jo 9. kerran.

Buddhalaisuus on Mongolian perinteinen uskonto. Vuoden 1990 vallanvaihdon jälkeen kommunistien vainoama uskonto on kovasti voimistunut, ja tätä nykyä noin 55 prosenttia Mongolian väestöstä tunnustaa buddhalaista uskoa. Mongolian buddhismi on läheistä sukua Tiibetin lamabuddhismille. Siksi Mongolian buddhistit olivat halunneet kutsua Dalai-laman vierailulle, joka oli puhtaasti uskonnollinen. Dalai-lama vieraili ensin Ulaanbaatarin Gandanin luostarin temppelissä, jossa hän piti uskonnollisen seremonian tuhatkunnalle munkille. Vierailunsa aikana hän luennoi buddhismin opeista urheilupalatsin täysilukuiselle yleisölle sekä ylioppilaille kulttuurikeskuksessa. Tuhansia mongolialaisia maan eri kolkista oli saapunut kuulemaan Dalai-lamaa, vaikka sää oli vuodenaikaan nähden erittäin kylmä, jopa yli 40 pakkasastetta.

Kiinan viranomaisille Dalai-laman vierailu tuli yllätyksenä, koska sitä ei sattuneista syistä ollut erityisesti mainostettu Mongoliassa. Kiinalaiset pitävät Dalai-lamaa edelleen suurena uhkana missä hän sitten liikkuukin. Ensinnäkin Dalai-lama koetaan potentiaalisena kapinanjohtajana Tiibetin vapauttamiseksi Kiinan miehityksestä, vaikka Dalai-lama ei ole ajanut

Tiibetin täyttä itsenäisyyttä, vaan autonomiaa. Toisekseen Kiinan viranomaiset epäilevät kaikkia kansanliikkeitä, joita eivät pysty suoraan kontrolloimaan. Esimerkiksi Falun Gong -uskontoa vainotaan. Myös buddhismi koetaan uhaksi, jos uskonnolliset johtajat ja munkit eivät pysy aisoissa. Kiinalaisten toiminta on hyvin kaksinaamaista. Toisaalta he ylläpitävät luostareita sekä Kiinassa että Tiibetissä, ja luostareita näytetään ulkomaalaisille turisteille esimerkkinä Kiinan sallivasta uskonnollisesta politiikasta. Tosiasiassa buddhisteja vainotaan, mikäli he eivät pysy hallituksen tiukassa talutusnuorassa. Esimerkiksi Khamin alueella Itä-Tiibetissä on viime vuosina suljettu useita luostareita ja munkit on ajettu ”uudelleen koulutettaviksi”. Luostarirakennuksia on sittemmin käytetty muun muassa vankiloina. Tunnettua on myös kiinalaisten määrätietoinen politiikka asuttaa han-kiinalaisia Tiibetiin, niin että alkuperäisväestö on kohta vähemmistönä.

Reinkarnaation ongelma

Kiinalaisia huolettaa myös se, kenestä tulee tiibetiläisen buddhismin johtaja Dalai-laman kuoltua. Mongolian kommunistivallanpitäjät eivät vuonna 1924 sallineet uuden reinkarnaation etsimistä, kun 8. Jebtsundamba khutuktu oli kuollut. Vasta 1990 Dalai-lama ilmoitti, että 9. reinkarnaatio oli syntynyt ja eli Intiassa Dharamsalassa. Pysyvästi Mongoliaan 9. Jebtsundamba siirtyi 2011, mutta kuoli jo seuraavana vuonna. Uutta reinkarnaatiota ei ole vielä löytynyt, ja nyt spekuloidaan, löytyykö 10. reinkarnaatio Tiibetistä vai Mongoliasta. Mongolialaiset tietenkin toivovat sen löytyvän Mongoliasta, ja se saattaisi olla myös kiinalaisten mieleen. Vierailunsa aikana Dalai-lama ilmoittikin uskovansa, että 10. Jebtsundamba khutuktu on jo jälleensyntynyt Mongoliassa, ja että häntä on jo alettu etsiä.

Kiinalaisia huolettaa kuitenkin enemmän se, mistä XIV Dalai-laman seuraaja aikanaan löydetään. Jos Dalai-lama löytyy Kiinasta, Kiinan viranomaiset pystyvät kontrolloimaan hänen toimiaan. Tällainen köydenveto käytiin aikanaan lamabuddhalaisuuden kakkosmiehen 10. Panchen-laman reinkarnaatiosta. Kun Dalailama oli löytänyt reinkarnaation Tiibetistä, Kiinan viranomaiset sieppasivat pojan, eikä hänestä ole sen jälkeen kuultu mitään. Sen sijaan kiinalaiset ”löysivät” oman reinkarnaati- on, joka on heille virallinen 11. Panchen-lama. Tämä on siis syy, miksi kiinalaiset ovat niin huolestuneita Dalai-laman liikkeistä. Kiinalaisten suhtautumisessa Dalai-laman vierailuihin näkyy taas kaksinaamaisuus. Mikäli kyseessä on iso ja Kiinan kannalta tärkeä maa, kuten Japani, Intia tai USA, niin Kiinan reaktio on yleensä muodollinen protesti. Mikäli kohteena on pienempi, vieläpä jossain suhteessa Kiinasta riippuvainen maa, käytetään järeämpiä kiristystoimenpiteitä.

Kiinan painostuspolitiikka

Mongolian talous oli suhteellisen hyvällä tolalla vielä kymmenen vuotta sitten, mutta nyt maa on pahasti velkaantunut. Koska Kiina on Mongolian suurin velkoja ja tärkein kauppakumppani, se pitää Mongoliaa lujassa otteessa. Noin 90 prosenttia Mongolian viennistä, etupäässä mineraaleja ja muita raaka-aineita, menee Kiinaan. Mongolialla ei itse asiassa ole montakaan vaihtoehtoista kauppakumppania, koska se sijaitsee Kiinan ja Venäjän puristuksissa eikä sillä ole yhteyttä mereen. Huonon taloustilanteen takia Mongolia tarvitsee lisäluottoja, ja on anonut suurta lisälainaa Kiinasta (kuten myös WTO:sta).

Nyt Kiinan reaktio Dalai-laman Mongolianvierailulle oli tyly. Kiina katkaisi kaikki neuvottelut Mongolian kanssa, epäsi Mongolian valtuuskunnan pääsyn Beijingiin ja sulki SisäMongolian tärkeät rajanylityspaikat ja korotti tullimaksuja. Näistä toimenpiteistä olisi voinut koitua vakava isku Mongolian taloudelle. Ei kestänyt montakaan päivää, ennen kuin Mongolian hallituksen oli tehtävä Canossan matkansa (nöyrryttävä ylivoimaisen vastustajan edessä).

Uuden ulkoministerin Tsend MunkhOrgilin suulla Mongolian hallitus joutui virallisesti ilmoittamaan, ettei Dalai-lamalle enää myönnetä lupaa vierailla Mongoliassa edes uskonnollisissa asioissa. Päätös oli varmasti vastenmielinen myös presidentti Ts. Elbegdorjille, joka on harras buddhisti. Kiinalaiset tietenkin ilahtuivat, ja kaikki Mongolian ja Kiinan väliset ongelmat olivat hetkessä muisto vain. Pikkuveli oli taas ruodussa.

Kiina yrittää tällä tavalla pönkittää vaikutusvaltaansa naapurimaissa. Mongolian vaihtoehdot ovat vähissä, vaikkakin Intia ja Japani ovat luvanneet auttaa myöntämällä lainoja. Tiibet on miehitetty maa, ja Kiina tekee siellä mitä lystää. Nyt Kiinan johto yrittää houkuttelevilla lainoilla ja talousprojekteilla sitoa naapurimaat riippuvaisuussuhteeseen. Näin on käynyt jo Pakistanissa. Seuraava kohde on Nepal, jolle Kiina on ehdottanut useita energia- ja kuljetusprojekteja, tietenkin edullisin ehdoin. Siitä on seurannut Nepalin hallituksen restriktiivinen politiikka omaa buddhalaisväestöä kohtaan. Kiina yrittää vaikuttaa myös eräisiin Afrikan maihin. Tieteellisellä yhteistyöllä Kiina yrittää pönkittää omia poliittisia pyrkimyksiään avattuaan eri puolille maailmaa Konfutse-instituutteja. Myös Helsingissä toimii tällainen instituutti osittain Kiinan taloudellisella tuella.

Suomen olisi otettava tässä opikseen. Dalailaman Suomen-vierailujen yhteydessä on jo koettu huolestuttavia ”suomettumismerkkejä”, kun ministerit ovat milloin milläkin tekaistulla syyllä vältelleet Dalai-laman tapaamista. On syytä pitää mielessä, mitkä suurvaltojen varsinaiset aikomukset ovat, kun ne tarjoavat edullisia projekteja ja lainaehtoja. Tämä koskee niin energiantuotantoa kuin talous- ja kauppasuhteitakin. Mongolia opettaa!

Venäjänkielinen video Dalai-laman Mongolian vierailusta katsottavissa Tiibet-sivustosta http://savetibet.ru/2016/11/26/specialnyyreportazh-dalay-lama-v-mongolii-2016.html

Mongolei Online, InfoMongolia ja muista lähteistä kokosi Ronny Rönnqvist