SYOPRESS 2/2023
s. 3 Yhdessä tekemistä s. 4 Hyvä täällä on meidän olla s. 10 Yritysidea kehittyi opiskelun aikana s. 14 Moniosaaminen on voimavara
SYO.FI
SYOPRESS 3 4 6 7 8 10 11 12 13 14 15
Sisältö 2/2023
Kohti hyvää työelämää Hyvä täällä on meidän olla Palvelualojen uusi normaali - epätyypilliset työsuhteet Eläkkeeltä yrittäjäksi – eläkeläisten osaaminen käyttöön! Suomen Yrittäjäopisto on Great Place to Work® Yritysidea kehittyi opiskeluaikana Sote-alan johtamiskoulutus kehitti johtamistaitoja ja antoi konkreettista hyötyä hoitokodin toimintaan Etärobotiikka on yrityksille mahdollisuus Ulkoisen auditoinnin tulokset kertovat laadukkaasta työstä Moniosaaminen on voimavara – Yrittäjäopisto tuoreen työntekijän silmin Ajatuksia maatilan sukupolvenvaihdokseen
SYOPRESS 2/2023, julkaistu joulukuu 2023 SYOPRESS-lehden julkaisija Suomen Yrittäjäopisto Oy, www.syo.fi
Kauhava Nikolaintie 10, 62200 Kauhava
Päätoimittaja Jorma Kukkeenmäki, jorma.kukkeenmaki@syo.fi
Postiosoite Suomen Yrittäjäopisto Oy PL 11, 62201 Kauhava
Vastaava toimittaja Taina Hietamäki, taina.hietamaki@syo.fi
Puhelin 020 111 4000 (vaihde)
Toimittajat Ulla Haukijärvi, Päivi Mäkinen, Maija Peuhkurinen, Milja Pohjamo, Riina Virkkunen
Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@syo.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 3. krs, 60320 Seinäjoki
Ulkoasu ja taitto Ulla Haukijärvi, Tapio Saunamäki
Hämeenlinna Crazy Town, Raatihuoneenkatu 21–23, 13100 Hämeenlinna
Kannen kuvat Tapio Saunamäki
Teuva Rasintie 1 A, 64700, Teuva
Painosmäärä 300 Paino Forsberg Ab
Turku Asentajankatu 8, Turku Tampere Kuokkamaantie 2, Tampere
Osaamisella ja yrittäjyydellä menestykseen 2
PÄÄKIRJOITUS
Kohti hyvää työelämää TEKSTI JORMA KUKKEENMÄKI KUVA TAPIO SAUNAMÄKI
Suomen Yrittäjäopiston 55-vuotis juhlavuosi on ollut täynnä toimintaa. Koulutustemme hyvä vetovoima on jatkunut koko vuoden ajan. Viime vuosina olemme kehittäneet määrätietoisesti toimintamme sisäisiä prosesseja sekä panostaneet vastuullisen toimintakulttuurimme luomiseen. Keväällä DNV:n suorittamassa laatuauditoinnissa saimme arvioksi 5/5, kun painopistealueena oli päivittäisjohtamisemme taso. Näin hyvän tason saavuttaminen ei olisi mahdollista ilman henkilöstön vahvaa sitoutumista toiminnan kehittämiseen ja laadun varmistamiseen. Tämä arvio oli iso kiitos meidän panostuksistamme arjen toiminnan kehittämisessä. Haluamme toimia esimerkkinä hyvän työyhteisön rakentamisessa. Great Place To Work -sertifiointi™ on globaalisti tunnettu ja arvostettu tunnustus yrityksen toimivasta työkulttuurista ja hyvästä työntekijäkokemuksesta. Olemme hetki sitten saavuttaneet huipputuloksen tässä työyhteisökyselyssä, joka samalla oikeuttaa saamaa työpaikan GPTW-sertifikaatin. Kyselyyn osallistuttiin innostuneesti ja peräti 96 % henkilöstöstä oli sitä mieltä, että Suomen Yrittäjäopisto on todella hyvä työpaikka. Arvostamme arjessa toistemme työtä ja osaamista sekä innostamme toisiamme kehittymään. Panostamme osaamisen kehittämiseen ja haluamme luoda henkilöstön oppimista tukevaa kulttuuria yhdessä tekemällä ja vertaistuella. Olemme ylpeitä työstämme, työyhteisöstämme ja ainutlaatuisesta Yrkkärihengestämme.
Haluamme toimia esimerkkinä hyvän työyhteisön rakentamisessa.
Tulevaisuuteen tähtäämme luottavaisesti ja uudistettuun strategiaamme nojaten. Haluamme toimia suunnannäyttäjän roolissa ja uudistamme ennakkoluulottomasti suomalaista aikuiskoulutusta. Tämän tavoitteen toteuttamiseen meillä on olemassa erinomaiset lähtökohdat ja tarvittava osaaminen. Tavoitellaan yhdessä entistä parempaa työelämää.
Jorma Kukkeenmäki Terveisin Jorma
3
Hyvä täällä on meidän olla! TEKSTI TAINA HIETAMÄKI KUVAT TAPIO SAUNAMÄKI
Suomen Yrittäjäopiston taloushallinnon ammattilaiset Kaija Ruotsalainen ja Seija Pulkkinen ovat tehneet mittavan työuran aikuiskoulutuksen parissa. Kun Teak Aikuiskoulutuskeskus yhdistyi Suomen Yrittäjäopistoon vuonna 2019, heistä tuli yrkkäriläisiä ja matka aikuiskoulutuksen parissa jatkui sujuvasti eteenpäin.
Taloushallintotiimiin kuuluu Kaijan ja Seijan lisäksi taloushallinnon asiantuntija Juha Finni. -Teemme Seijan kanssa töitä Teuvalla, mutta säännöllisesti vierailemme Kauhavalla Juhaa katsomassa ja Juha myös käy Teuvalla. Yhteistyötä pystytään tekemään hyvin ja työt sujuvat kertoo Kaija työtehtävien hoitamisesta tiimin sisällä.
Nykyisin Kaija toimii Yrittäjäopiston talouspäällikkönä sekä taloushallintotiimin esihenkilönä. Seija toimii tiimissä taloushallinnon asiantuntijana. Näissä työtehtävissä naiset eivät ole kuitenkaan koko työhistoriaansa toimineet vaan kaikenlaisia muutoksia on matkan varrella ollut.
Erilaisten toimenkuvien kautta nykyiseen työtehtävään Kaija on ollut Teakilla töissä vuodesta 1985 alkaen. Hän aloitti puhelinvaihteessa, kassanhoitajana ja asiakaspalvelijana. Tämän jälkeen hän on toiminut mm palkanlaskijana ja erilaisissa toimistotehtävissä myös opiskelijahallinnon puolella. – Minulla on ollut aina hyvä tuuri eli olen saanut tehdä mielenkiintoisia työtehtäviä ja myös päässyt etenemään uralla. Työ on opettanut tekijäänsä ja on ollut aina mukava työyhteisö, Kaija kertoo työhistoriastaan. Seija aloitti Teakilla vuonna 1990 ja tuli oikeastaan Kaijan tilalle puhelinvaihteeseen ja kassanhoitajaksi sekä asiakaspalveluun. Erilaisia työtehtäviä Seijalle on työuralla ollut ja esimerkiksi asuntolatilojen siivoustakin on jossakin vaiheessa tehty. – Aina on ollut mielekkäitä töitä ja ihania työkavereita. Työhistoriaan liittyy paljon ihania muistoja kertoo Seija taasen omista työvuosistaan.
4
Digitalisaatio työtehtävien muutosten taustalla Kaijan työtehtäviin talouspäällikkönä kuuluu mm tilinpäätöksen tarkastaminen, budjetointi ja mm hankemaksatukset. – On helppoa tehdä yhteistyötä rehtorimme Jorma Kukkeenmäen kanssa. Hänen kanssaan voi jutella asioista ja yhdessä miettiä ratkaisuja. – Myös vararehtori Tiina Luoman
kanssa teemme paljon yhteistyötä ja häneltä voi kysyä ihan mitä vain ja aina saa ystävällisen vastauksen. – On myös helppo keskittyä omiin työtehtäviin, kun tietää, että taloushallintotiimissä muut tehtävät kyllä hoituvat.
niin molemmat vastaavat, että kaikki on sähköistynyt. - Digitalisaatio, vaikka se taitaa jo vanha sana ollakin, on taloushallinnossa arkipäivää ja on pitänyt tottua siihen, että kaikki on sähköisenä, Kaija toteaa.
Seijan työtehtäviin kuuluu palkkojen laskeminen sekä hän hoitaa mm myyntireskontraa. – Hoidamme tiimissä myös toistemme tuuraukset ja on helppo tehdä töitä, kun kaikki hoitavat oman osuutensa Seija sanoo työn sujuvuudesta.
Yrkkärihenki ja työilmapiiri
Kun Kaija ja Seija miettivät, että mikä työtehtävissä on muuttunut eniten
-Koen yhteishengen hyvänä ja aina, kun on tekemisissä toisten kanssa, tuntuu siltä, että oltaisiin useamminkin yhteydessä. Vaikka fyysisesti ei nähdä kovin usein niin ihmisiä on helppo lähestyä ja apua saa kaikilta, kertoo Seija Yrittäjäopiston yhteishengestä eli siitä Yrkkärihengestä.
Kaija ja Seija mainitsevat molemmat yhteiset henkilöstöpäivät ja erilaiset palaverit, jotka tekevät tutuksi henkilöitä sekä luovat yhteishenkeä. - Yhteisissä tapaamisissa kuulee aina puheensorinaa, iloista naurua ja tekemisen meininkiä naiset sanovat henkilöstöpäivän tunnelmista. -Yrittäjäopistolla satsataan henkilöstön viihtyvyyteen ja töitä saa tehdä todella joustavasti. Täällä on paljon erilaisia etuja Kaija sanoo. - Hyvähän meidän on täällä olla töissä, kehuvat molemmat naiset hymyssä suin vielä lopuksi.
Yrittäjäopistolla satsataan henkilöstön viihtyvyyteen ja töitä saa tehdä todella joustavasti. Täällä on paljon erilaisia etuja Kaija sanoo.
Hoidamme tiimissä myös toistemme tuuraukset ja on helppo tehdä töitä, kun kaikki hoitavat oman osuutensa Seija sanoo työn sujuvuudesta.
5
Palvelualojen uusi normaali – epätyypilliset työsuhteet
TEKSTI MILJA POHJAMO KUVA ULLA HAUKIJÄRVI
Palvelualoilla kärsitään edelleen työvoimapulasta, eikä tilanne ole paljon koronavuosien jälkimainingeissa parantunut. Erityisesti matkailualalla on useamman vuoden ajan ollut huutava pula osaavista tekijöistä. PAMin tiedotteen mukaan suurin osa viime vuonna alkaneista työsuhteista on osa-aikaisia – vähittäiskaupan alalla peräti 60 prosenttia työsuhteista ja 58 prosenttia matkailu- ja ravitsemisalallakin. Osa-aikaisista ja muista epätyypillisistä työsuhteista esimerkiksi nollatuntisopimuksista on tullut palvelualalla jo vakiintunut käytäntö. Kevytyrittäjänä omasta tahdosta vai pakotettuna? Kevytyrittäjyys on helppo tie itsensä työllistämiseen, ja se näkyy kevytyrittäjien määrän kasvuna. Vuonna 2022 Suomessa oli noin 60 000 aktiivista kevytyrittäjää, rekisteröityneitä henkilöitä oli peräti yli 200 000. Mutta onko kevytyrittäjyys oma valinta ja todellinen vaihtoehto vai pakollinen paha? Kevytyrittäjistä suurin osa on 25–34-vuotiaita ja joka toinen heistä asuu Uudellamaalla. He työskentelevät tyypillisesti sivutoimisina yrittäjinä jonkin muun palkkatyön ohella – ehkäpä juuri osa-aikaisen työsuhteen pakottamana.
Vaihtoehto oman työmarkkinaaseman parantamiseen Jos työskentelet palvelualoilla ja työsuhteesi on epätyypillinen, olet ehkä miettinyt, miten voisit vahvistaa asemaasi työmarkkinoilla.
Jokainen meistä tarvitsee työtä, sen tuomaa toimeentuloa, työyhteisön yhteenkuuluvuutta, osaamisen ja onnistumisen kokemuksia. Väitän, että kouluttautuminen ja uusien taitojen oppiminen antaa sinulle enemmän varmuutta nykyisen työn suorittamiseen tai työnkuvan laajentamiseen. Se antaa mahdollisuuksia nousta työurallasi pysyvämpään, kokoaikaiseen tai tuottavampaan työsuhteeseen. Jos toimit yrittäjänä ja haluat kehittyä siinä, mikset ottaisi haltuun yrittäjyyden perustaitoja? Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta.
Palvelualojen osaaja, haluatko kehittyä ja ottaa seuraavan askeleen työurallasi? • • •
Tavoitteletko kokoaikaista työtä myynnin parissa tai markkinoinnin työtehtävien lisävastuuta? Onko haaveenasi nousta esihenkilöksi tai ryhtyä yrittäjäksi? Toimitko kevytyrittäjänä ja haluat siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi? 6
Suomen Yrittäjäopisto toteuttaa maksuttoman Palvelualoilta moniosaajaksi -koulutuskokonaisuuden, jonka avulla lisäät osaamistasi. Sen myötä voit saada mahdollisuuden nousta työtehtävissä seuraavalle tasolle tai siirtyä eri tehtäviin.
Ilmoittaudu koulutukseen Koulutus on tarkoitettu palvelualoilla epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville henkilöille. Erityisenä painopisteenä ovat henkilöt, jotka työskentelevät palvelualoilla yleissivistävän tai perusasteen koulutuksen varassa. Seuraava askel työelämässä – olisiko nyt oikea aika?
Eläkkeeltä yrittäjäksi – eläkeläisten osaaminen käyttöön!
TEKSTI MAIJA PEUHKURINEN KUVA TAPIO SAUNAMÄKI
Hiljainen tieto tulisi hyödyntää Eläkkeelle jääminen on monelle iso elämän käännekohta. Pitkä työura, säännöllinen päivärytmi ja arkiset kohtaamiset asiakkaiden ja työkavereiden kanssa ovat päättyneeseen työelämään liittyviä asioita. Nyt ollaan uuden ja mielenkiintoisen elämänvaiheen edessä. Eläkkeellä on aikaa ja lupa tehdä niitä asioita, joita työuran aikana ei välttämättä ole ollut mahdollista tehdä: harrastaa, opiskella ja nauttia arjesta toisella tavalla kuin aiemmin. Eläkeläisillä on takanaan valtava osaaminen työelämästä ja hiljaista tietoa, joka olisi loistavaa saada myös työuransa alkuvaiheissa olevien henkilöiden käyttöön. Tässä tilanteessa, jossa Suomi kamppailee työntekijäpulan ja osaajien vaikean saatavuuden kanssa, olisi yhteiskunnallisestikin merkittävää saada eläkeläisiä jollakin panoksella vielä mukaan työelämään yrittäjyyden kautta. Miksi joku haluaisi tehdä töitä vielä eläkkeellä? Voidaan todeta, että siirtyminen työelämästä eläkkeelle saattaa helpottua, kun voi olla osittain mukana työelämässä niillä ehdoilla, joilla itse haluaa ja juuri sellaisella panoksella, jonka on itse määritellyt. Myös merkityksellisyyden tunne saa ihmiset työskentelemään yrittäjänä kuten vahva halu jakaa osaamistaan tuleville sukupolville. Toki yksi motivoiva syy voi olla myös taloudellinen.
Yrittäjäksi eläkkeeltä
tuotteistaa oma harrastustoimintasi pienimuotoiseksi liiketoiminnaksi.
Yksi vaihtoehto eläkkeellä työskentelyyn on toiminta oman yrityksen kautta. Se on joustava tapa tehdä töitä eläkkeeltä omin ehdoin, juuri niin paljon kuin itse haluaa. Näin on tietysti mahdollisuus ansaita hieman lisätuloa oman eläkkeen päälle. Lisäksi eläkkeellä yrittäjänä toimivilta pakollista YEL-maksuakaan ei peritä. Maksu nimittäin on yleensä yrittäjillä kuitenkin kuukausittainen kulu.
Suomen Yrittäjäopisto on suunnitellut osallistujille maksuttoman koulutuksen, jossa on voi oppia yrittäjyydestä ja samalla pohtia omia mahdollisuuksiaan yrittäjänä toimimisessa. Koulutuksessa saat perustiedot ja taidot yrittäjyyden kiemuroista. Näin olet askelen lähempänä oman yritystoiminnan suunnittelua, testaamista ja ehkäpä jopa oman yritystoiminnan perustamista. Innostu yrittäjyydestä ja tule kehittämään yrittäjyysosaamista kanssamme!
Kurkista yrittäjyyden maailmaan kanssamme
Kiinnostuitko koulutuksesta? Voisiko tämä olla mahdollisuus juuri sinulle? Nyt nimittäin on mahdollista lähteä kurkistamaan yrittäjyyden maailmaan! Voit ottaa selvää, olisiko yrittäjyys sinulle tapa toteuttaa omia unelmia tai 7
Koulutukseen osallistuminen ei edellytä sinulta yrityksen perustamista tai kevytyrittäjäksi ryhtymistä. Koulutus on osallistujalle maksutonta.
Suomen Yrittäjäopisto on Great Place to Work® TEKSTI TAINA HIETAMÄKI KUVA TAPIO SAUNAMÄKI
Suomen Yrittäjäopisto on saanut Great Place to Work® -sertifioinnin tunnustuksena erinomaisesta työntekijäkokemuksesta ja luottamukseen perustuvasta yrityskulttuurista
Great Place to Work® -sertifikaatti Suomen Yrittäjäopistolle on myönnetty Great Place to Work -sertifikaatti heti ensimmäisellä tutkimuskerralla. Työntekijäkokemus on tutkittu anonyymillä Trust Index © -henkilöstötutkimuksella, ja siksi sertifiointi perustuu työntekijöiden aitoihin kokemuksiin. Great Place To Work -sertifiointi™ on globaalisti tunnettu ja arvostettu tunnustus yrityksen hyvästä työntekijäkokemuksesta. Henkilöstökyselyn perusteella 96% työntekijöistä on sitä mieltä, että kokonaisuudessaan Suomen Yrittäjäopisto on erittäin hyvä työpaikka (Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38%). Trust-indeksi, eli kaikkien henkilöstökyselyn kysymysten keskiarvo oli 92%. Trust-indeksi kuvaa työntekijöiden kokonaiskokemusta osa-alueista, joilla hyvää työpaikkaa rakennetaan.
Huipputulokset Yrittäjäopisto sai: • • • • •
ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta 96% johdon luottamuksesta (integriteetista) 94%, osaamisesta (johdon kyvykkyydestä johtamiseen) 94%, yhteishengestä (tiimi ja ystävällisyys) 94% sekä omasta työstä 93%.
Miksi Suomen Yrittäjäopisto on Great Place to Work® Työntekijämme sanoittavat asiaa esimerkiksi näin: • • • •
• •
Täällä luotetaan jokaiseen työntekijään. Oikeasti välitetään henkilöstöstä, halutaan että työ on merkityksellistä jokaiselle. Jos muutamalla sanalla kiteytän, niin ne ovat: luottamus, avoimuus, merkityksellisyys ja hyvä fiilis. Tykkään tehdä etätyötä. En silti koe olevani yksin töissä, vaan teemme yhdessä, yhteisöllisesti töitä oman tavoitteemme eteen. Koen tekeväni tärkeää työtä. Työntekijöihin luotetaan, että työt tehdään sovitusti ilman tarkkailua. Henkilöstö otetaan mukaan kehit8
• • • •
•
•
tämiseen, esimerkiksi strategian tekemiseen. Johto on helposti lähestyttävää, asioista voidaan puhua. Yrkkärihenki sekä joustava ja henkilöstöön luottava johtamistyyli. Yrkkärihenki on erityistä ja ainutlaatuista työyhteisössämme. Poikkeuksellisen vahva me-henki eli ”yrkkärihenki”. Yrkkärihenki kuvaa tapaamme toimia yrittäjämäisesti omassa työssä ja toiminnassa sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kanssa. Aito välittäminen jokaisesta yksilöstä työyhteisössämme. Arvostamme toisiamme ja saamme kokea itsemme arvokkaiksi tässä perheessä. Yrkkärihenki eli yhdessä tehdään töitä yrittäjämäisellä asenteella – muistaen myös naurun ja ilon merkityksen työn kiireen keskellä.
Suomen Yrittäjäopisto täytti vuonna 2023 55-vuotta. Synttärikahveja juotiin ”perhepiirissä” henkilöstöpäivillä Seinäjoella marraskuussa. 9
OPISKELIJAN TARINA
Yritysidea kehittyi opiskeluaikana TEKSTI ULLA HAUKIJÄRVI KUVA ROK O ROK STUDIO
Yrkkärihenki tarttui Tradenomi (YAMK) Miia Mäki-Ikola on juuri valmistunut artesaaniksi, kädentaitojen ohjaajaksi. Opiskeluiden aloittaminen todellakin kannatti, koska siitä tuli käännekohta Miian elämään. – Olen nauranutkin, että se ”yrkkärihenki” tarttui minuunkin, kun en koskaan ajatellut olevani yrittäjä, Miia kertoo. It-konsultin mieleen hiipi keväällä 2022 ajatus, josko hän voisi vielä joskus tehdä ammatikseen sitä, mistä on aina haaveillut ja mitä koko ikänsä harrastanut, eli käsitöitä. Sattuma toi Miian eteen Suomen Yrittäjäopiston mainoksen ja tiedon kädentaitojen ohjaajan koulutuksesta. – Tein omasta mielestänikin rohkean
päätöksen ja päätin työsuhteeni italalla ja aloitin heinäkuussa 2022 opinnot. Opintojen aikana minulla heräsi ajatus yrityksestä, ja liikeidea kehittyi niin, että helmikuussa 2023 perustin yrityksen mieheni kanssa.
Kiertotaloustäti Yrityksen nimi ja rekisteröity tavaramerkki on Zero Waste Auntie Miieli®, joka Miia on suomentanut Kiertotaloustädiksi. Yritys tuottaa käyttötavaratuotteita hukkaan heitettävästä materiaalista. Raaka-aine on messujen ja näyttelyiden jälkeen roskalavalle päätyvä messumatto. Messumatto on paloturvallista, mutta päätyy silti pääsääntöisesti poltto- tai energiajätteeksi. – Olen tutkinut tätä materiaalia ja sen työstöä koko opintojen ajan ja tehnyt tuotekehittelyä. En kuitenkaan voi sanoa olevani valmis, vaan materiaali on erittäin mukava työstää, kun oppii sen speksit, Miia kertoo.
Ei turhaa byrokratiaa Entisen it-konsultin verkko-opinnot sujuivat nopsaan, ja Miia valmistuikin etuajassa. Hänellä oli jo ennestään mielikuva Suomen Yrittäjäopistosta vahvana aikuisten kouluttajana, jossa aikaa ei haaskata mihinkään turhaan. Miian mielestä opintojen suorittamiseen tarvittava byrokratia on viety Suomen Yrittäjäopistossa sille tasolle, ettei sitä opiskelija huomaa. 10
– Opinnot on rakennettu niin, että peilistä on voinut löytää syyn, jos ne eivät ole edenneet. Opinnot oli hyvin esitelty ja merkitty. Niissä oli johdonmukainen jatkumo, ja jokaisesta tutkinnon osasta opin jotain siitäkin huolimatta, että moni asia oli minulle jo ennestään tuttu. Miia mainitsee verkko-opintojen vaativan oma-aloitteisuutta, itsekuria ja halua oppia. Hänelle ne sopivat kuitenkin erinomaisesti. Suomen Yrittäjäopiston kouluttajia Miia kehuu myös. Hän kertoo kouluttajien olleen häntä varten ja kysyminen ja kyseenalaistaminen oli sallittua.
Rakastatko käsitöitä? Yrityshommien ohella tuoreen kädentaitojen ohjaajan voi tavata ensi syksynä Seinäjoen kansalaisopistossa kudonnan ja virkkauksen tuntiopettajana.
Kenelle Miia suosittelee kädentaitojen ohjaajan tutkintoa? – Rakastatko käsitöitä? Haluatko jakaa käsityön ilosanomaa myös muille? Jos vastasit kumpaankin kyllä, kädentaitojen ohjaajan tutkinto on sun juttusi! Minun oma mottoni on, että jokainen osaa tehdä käsitöitä omalla taitotasollaan ja innostuksellaan. – Kaikki eivät neulo sukkia tai virkkaa isoäidinnelilöitä, mutta jokaiselle on jokin käsityö, josta hän pitää ja taatusti osaa. Useasti myös innostus auttaa niin, että se kompastuskivikantapääkin saadaan valloitettua!
TEKSTI ULLA HAUKIJÄRVI KUVA MIKKOLAN ARKISTO
Halu kehittää omia johtamistaitoja ajoi Niina Mikkolan hakeutumaan sote-alalle tarkoitettuun johtamiskoulutukseen. Mikkola työskentelee Mouhijärven Hoitokoti Vanha-Pappila Oy:ssä vastaavana ohjaajana ja lähiesihenkilönä. – Ajattelin, että koulutus voisi antaa minulle uusia näkökulmia työyhteisön johtamiseen. Mikkola vertaili eri koulutuksia ja päätyi lopulta Suomen Yrittäjäopisto Sote-johtajan koulutukseen ja siinä suoritettavaan johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon. Valintaan Mikkolalla vaikutti sekin, että koulutuksessa tuli osaamista myös yrityspuoleen. Hoitokoti Vanha-Pappila Oy on yrittäjävetoinen eikä taustalla ole mitään isoa organisaatiota. Hyöty tulee Mikkolan mukaan sitä kautta myös yrityksen käyttöön.
Verkossa opiskelu onnistuu työn ohessa Suomen Yrittäjäopistolla sote-painotteisiin koulutuksiin voi osallistua joko monimuotokoulutuksessa tai täysin verkossa. Mikkola suoritti oman tutkintonsa verkko-opintoina. – Verkko-opintoja pystyy opiskelemaan silloin, kun on itsellä hetki, että pystyy keskittymään asiaan, kiittelee Mikkola.
Uusia ajatuksia ja konkreettisia työkaluja Mikkola näkee saaneensa paljon hyötyä koulutuksesta, ja konkreettisia työkalujakin on otettu yrityksessä
Sote-alan johtamiskoulutus kehitti johtamistaitoja ja antoi konkreettista hyötyä hoitokodin toimintaan käyttöön koulutuksen seurauksena. – Tuli paljon asioita, joita ei edes arjessa tule ajatelleeksi, ennen kuin niihin taas opiskelujen myötä pysähtyy. Lisäksi sai käytännön materiaalia, esimerkiksi excel-taulukoita budjetointiin. Vuosikello on ollut tuttu juttu, mutta se ei ole ollut meilä käytössä. Otimme sen nyt käyttöön opintojen myötä, kertoo Mikkola. Tuli paljon asioita, joita ei edes arjessa tule ajatelleeksi, ennen kuin niihin taas opiskelujen myötä pysähtyy.
Niina Mikkola Kehuja Mikkolalta saa kouluttajan tuki ja ohjaus. – Opettaja oli erittäin hyvä. Taina Rautakoskelta sai aina tarvittaessa tukea ja apua. Ja hän täydensi, jos ei ihan kaikki auennut heti. Sote-johtajan koulutusta Mikkola voisi 11
suositella sote-alan yritysjohtajille ja esihenkilöille. – Jos vaikka miettii yrityksen aloittamista tai esihenkilönä toimimista, niin voisin kyllä suositella, päättää Mikkola.
Suomen Yrittäjäopistolla sote-painotteisiin koulutuksiin voi osallistua joko monimuotokoulutuksessa tai täysin verkossa. Mikkola suoritti oman tutkintonsa verkko-opintoina.
Etärobotiikka on yrityksille mahdollisuus TEKSTI ULLA HAUKIJÄRVI KUVAT TAPIO SAUNAMÄKI
Robotiikan etäkäytön ja -ohjelmointi kahden EAKRhankkeen ytimessä Tulevaisuudessa ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen yrityksissä tulee entistä haastavammaksi yrityksissä. Työmatkoihin käytetty aika ja kustannukset ovat myös yksi este ammattitaitoisen työvoiman saamisessa. Tähän yhtenä ratkaisuna voivat olla erilaiset etäkäytön toteutukset. Innovatiiviset toimintatavat lisäävät yritysten kasvuhalukkuutta sekä pitoja vetovoimaa. Osaamisen taso nousee, ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet lisääntyvät.
avulla voidaan konkreettisesti esitellä etäohjelmoinnin ja -käytön mahdollisuuksia yrityksen tuotannossa. – Yrityksiä tällaiset innovatiiviset tavat voivat innostaa ja auttaa kasvamaan. Ne myös lisäävät esimerkiksi osaavan työvoiman kiinnostusta ja pysyvyyttä yritystä kohtaan. Hankkeessa investoidaan etäkäyttöön ja -ohjelmointiin tarvittavat koneet ja laitteet. Tuloksena siis syntyy ympäristö, jossa voidaan ohjelmoida ja käyttää robottia etänä. Käynnissä oleva hankekokonaisuus koostuu kehityshankkeesta ja inves-
Etäkäytön ja -ohjelmoinnin hyväksikäyttöä robotiikassa tutkitaan parhaillaan Suomen Yrittäjäopistolla kahden EAKR-hankkeen voimin. Kokonaisuuteen sisältyy myös VR-tekniikkaa ja 3D-tulostamista.
Etärobotiikan laboratorio Suomen Yrittäjäopistolla – Rakennamme Suomen Yrittäjäopiston tiloihin Seinäjoelle demo-ympäristöä, jossa voidaan ohjelmoida ja käyttää robottia etänä. Selvitämme myös, miten VR-tekniikkaa voisi hyödyntää robottien ohjelmoinnissa, kertoo hanketta vetävä projektipäällikkö Juha Koivula Suomen Yrittäjäopistolta. Etälaboratoriossa on käytössä ABB:m IRB 14050 robotti, josta käytetään myös termiä yksikätinen YuMi. Sen 12
tointihankkeesta. Kyseessä on Euroopan unionin osarahoittama hanke. Kokonaisrahoitus on 140 756,00 €, josta EU:n ja valtion rahoitusta 112 604,00 €.
Ulkoisen auditoinnin tulokset kertovat laadukkaasta työstä TEKSTI TAINA HIETAMÄKI KUVA DNA
Suomen Yrittäjäopistolla suoritettiin ISO 9001:2015 uudelleensertifiointi. Painopistealueena oli koulutuspalvelujen järjestämistä tukevat toiminnot eli laatujohtaminen ja Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, Taideteollisuusalan perustutkinto sekä asiakkuustiimi. Ulkoinen auditoija DNV:n Jyrki Sopanen suositteli Suomen Yrittäjäopiston sertifioinnin uusimista. Vuoden 2022 tuloksia Sopanen piti erinomaisina ja ne kertovat hänen mielestään laadukkaasta sekä onnistuneista tuloksista.
Yhteistyö ja yhteydenpito saa kiitosta Valmistunut auditoinnin loppuraportti tuo esille sen, miten hyvin yhteistyö ja yhteydenpito organisaatiossa toimivat.
Kiitos siis koko henkilökunnalle erinomaisesta laatutyöstä!
Aito ohjaus – opiskelijoiden ohjaus on aktiivista Auditoinnissa esille nousi positiivisen palautteena opiskelijoiden aktiivinen ohjaus eli aito ohjaus. Opiskelijalla on saatavilla henkilökohtaista tukea koko opiskeluajan. Lisäksi positiivisena havaintona nousi esille erityisopettajan rekrytointi. Henkilöstön osaamisen kehittämistä pidetään Yrittäjäopistolla tärkeänä ja sitä tehdään osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tämä tapa sai myös auditoinnissa kiitosta.
– Yrittäjäopisto toimii hajautetussa organisaatiossa ja yhteydenpitoon sekä viestintään onkin panostettu eri keinoin, kertoo Sopanen havainnoistaan auditoinnin aikana. Koulutusmateriaaleista nousee esille se, että ne ovat avoimina ja kaikkien käytettävissä. Päivittäisjohtamisen positiivisena havaintona raportissa tuodaan esille myös prosessien hyvä kuvaaminen sekä ajan tasalla olevat IT-työkalut. – Laadukasta työtä pidetään joskus itsestäänselvyytenä, mutta se johtuu vain siitä, että laatutyöstä on tullut niin oleellinen osa kaikkea toimintaa, kertoo kehittämispäällikkö Lauri Kivelä. – Kun kaikki osallistuvat laatutyöhön ja tekevät oman osansa, niin silloin kaikki sujuu hyvin ja selkeästi, Kivelä kertoo. Kiitos siis koko henkilökunnalle erinomaisesta laatutyöstä!
13
Laadukasta työtä edelleen jatketaan Vaikka auditoinnin lopputulos oli 5/5, niin kehitettäviä kohteitakin löytyi. Sisäisten auditointien kehittämistarpeiden parempi dokumentointi auttaisi varmistamaan sen, että tiedetään asioiden tapahtuneen sovitusti. Lisäksi asiakkuudenhallintaohjelman käyttöä voisi ottaa vielä laajemmin ja tehokkaammin käyttöön ja vahvistaa kumppanuuksia. – Laatutyö on jatkuvaa ja otamme nämä kehityskohteet seuraavaksi työn alle, kertoo Kivelä seuraavista laatutyön kehittämiskohteista.
KOULUTTAJAN
Moniosaaminen on voimavara – Yrittäjäopisto tuoreen työntekijän silmin TEKSTI RIINA VIRKKUNEN KUVA RIINAN ARKISTO
Oma työ- ja koulutustaustani yhdistelee humanistisia aloja, liiketoimintaa sekä luovia aloja. Minulla ei ehkä ole tyypillisin tausta liiketoiminnan koulutustehtäviin, mutta se on ehdottomasti oma vahvuuteni ja lähtökohta uusien asioiden omaksumiseen ja toisten ymmärtämiseen. Onkin hienoa, kun omaa taustaansa pääsee kääntämään pedagogisesti opiskelijoiden hyödyksi. Siirtyminen verkkoon ryhmien ohjaamisen sijaan on ollut jännittävää. Verkossa läsnäolo ei ole vain tekninen käsite, vaan tapa olla aito osa opiskelijoiden arkea. Pidänkin erityisesti siitä, että pääsen rauhassa paneutumaan opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja kurssimateriaalien rakentamiseen, erilaisia oppimisen menetelmiä hyödyntäen.
Arvot ohjaavat työtä Työelämässä on paljon hyviä työpaikkoja ja työyhteisöjä, mutta harvassa niitä paikkoja, missä kaikki loksahtaa täydellisesti kohdalleen. Työtäni ohjaavat vahvasti omat arvot, ja nyt tuntuu, että olen arvomaailmaani kohtaavassa työssä. Itselleni tärkeitä asioita ovat mm. vapaus ja arvostus, mikä näkyy esimerkiksi etätyön tekemisessä sekä lukuisissa pienissä arjen asioissa. Työ ei myöskään kaadu turhaan byrokratiaan, asioita tehdään ripeästi ja joustavasti.
Naurua ja iloa tiimikahveilla Vaikka oma tiimini on fyysisesti kaukana, olemme henkisesti hyvin lähellä toisiamme. Säännöllisesti tapaamiset vaikkapa tiimikahvien merkeissä, monet naurut, auttaminen ja asioiden jakaminen sekä avoin keskuste-
14
lukulttuuri ovat saaneet oman oloni todella tervetulleeksi. Tiimissämme (kuin myös koko Yrittäjäopistossa) on runsaasti osaamista sekä asiantuntemusta, mitä arvostetaan sekä jaetaan.
Mikä ihmeen yrkkärihenki? Saimme joululahjaksi työnantajalta hupparit, missä lukee Yrkkärihenki. Teini-ikäinen tyttäreni ihmetteli, mitä tuo oikein tarkoittaa, outo sana. Hetken mietin itsekin, miten tämän selittäisi oikein ytimekkäästi, mutta niin että asian eri ulottuvuudet avautuisivat ulkopuoliselle. Minulle Yrkkärihenki merkitsee aidosti yhdessä tekemistä ja yhteen hiileen puhaltamista. Se tarkoittaa toisten arvostavaa ja kunnioittavaa kohtaamista sekä avointa mieltä.
KYNÄSTÄ
Ajatuksia maatilan sukupolvenvaihdokseen TEKSTI PÄIVI MÄKINEN KUVA TAPIO SAUNAMÄKI
Maatalousala on erityinen toimiala, joka kantaa perheen perinteitä ja sukupolvien välistä jatkuvuutta sydämessään. Maatilan menestyksen ja tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, löytyykö maatilalle seuraava sukupolvi, joka jakaa intohimon maatalouteen. Sukupolvenvaihdos voi olla haastava ja tunteikas prosessi, mutta se voi myös avata oven unelmille ja intohimoille. Sukupolvenvaihdos ei ole vain mahdollisuus liiketoiminnan jatkumiselle, vaan myös perinteen ja historian vaalimiselle. Usein maatilat ovat kantaneet vuosikymmenten ajan perheen, kylän ja alueen perinteitä ja arvoja. Uuden sukupolven saapuminen voi tarkoittaa sitä, että nämä perinteet saavat jatkaa kukoistustaan. Sukupolvenvaihdos tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa omia intohimoja ja unelmia. Nuoremmalla sukupolvella saattaa olla tuoreita ideoita ja näkemyksiä, jotka voivat tuoda uutta ener-
giaa ja innovaatioita maatilalle. Näiden ideoiden toteuttaminen voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja viedä maatilan uudelle kasvupolulle. Maatilan menestyksen ja tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, löytyykö maatilalle seuraava sukupolvi, joka jakaa intohimon maatalouteen. Vaikka sukupolvenvaihdos voi tuoda mukanaan monia haasteita, kuten konflikteja ja erimielisyyksiä, on tärkeää muistaa, että nämä haasteet ovat osa kasvuprosessia. Ne voivat auttaa perhettä ja maatilaa kasvamaan ja kehittymään entistä vahvemmiksi. Loppujen lopuksi maatilan sukupolvenvaihdos on mahdollisuus unelmille ja perinteen jatkuvuudelle. Se ei ole vain liiketoimintakauppa, vaan myös tapa varmistaa, että maatilan sydän ja sielu säilyvät vahvoina. Kun sukupolvenvaihdos käsitellään avoimuu15
della ja suunnitelmallisesti, se voi olla merkityksellinen ja innostava prosessi, joka vaikuttaa myönteisesti sekä maatilan tulevaisuuteen että perheen hyvinvointiin. Sukupolvenvaihdos tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa omia intohimoja ja unelmia.
Osaamisella menestykseen
syo.fi