Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Page 1

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristöja aluetalousvaikutukset

Teemu Meriläinen, Hannu

Savolainen

raportti
Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristöja aluetalousvaikutukset

Teemu Meriläinen, Hannu Savolainen

Kirjoittajat: Teemu Meriläinen1), Hannu Savolainen1)

1) Suomen ympäristökeskus

Päärahoittaja: EU LIFE IP -rahoitusohjelma

Julkaisija ja kustantaja: Suomen ympäristökeskus (Syke)

Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki, puh. 0295 251 000, syke.fi

Ulkoasu: Satu Turtiainen, Suomen ympäristökeskus

Verkkojulkaisu (pdf) on luettavissa:

Materiaalit kiertoon > Julkaisuja kiertotaloudesta sekä Syke-hankkeiden julkaisuja (helsinki.fi)

ISBN 978-952-11-5648-9 (pdf)

Julkaisuvuosi: 2024

2 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Tiivistelmä

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Tämä raportti käsittelee kiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, mikä vähentää jätteen määrää ja säästää luonnonvaroja. Tässä raportissa esitellään kiertotalousskenaarioita, jotka liittyvät valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteisiin. Skenaariot kuvaavat erilaisia kiertotaloustavoitteita, jotka vähentävät jätteen määrää ja lisäävät materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Raportissa hyödynnetään ENVIMATmaakunta15mallia, joka on ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli. Malli kuvaa talouden toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia eri alueilla. Mallin avulla voidaan arvioida, miten erilaiset kiertotaloustavoitteet vaikuttavat talouteen ja ympäristöön.

Raportissa tarkastellaan viittä skenaariota, jotka perustuvat valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteisiin. Nämä skenaariot ovat:

1. Ruokahävikin puolittaminen (kotitalouksissa ja ravitsemistoimialalla)

2. Tekstiilijätteen materiaalihyödyntäminen

3.Purkujätteen hyödyntäminen rakentamisessa

4. Yhteiskäytön lisääminen kotitalouksissa

5.Kulutuselektroniikan uudelleenkäytön lisääminen.

Mallinnuksen tulokset osoittavat, että skenaarioiden kiertotaloustavoitteiden toteutuminen voisi tuoda taloudellisia hyötyjä sekä vähentää ympäristökuormitusta, mutta myös, että alueiden väliset erot tulee ottaa huomioon. Joillakin alueilla kiertotaloustoimet voivat luoda uusia työpaikkoja ja kasvattaa aluetaloutta, kun taas toisilla alueilla ne voivat aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä ja talouden supistumista. Tämä johtuu siitä, että kiertotaloustoimet vaikuttavat eri tavoin eri toimialoihin ja niiden välisiin suhteisiin. Raportti antaa tietoa siitä, mitkä kiertotaloustoimet ovat tehokkaimpia eri alueilla ja mitkä ovat niiden kokonaistaloudelliset vaikutukset.

Raportin päänostot ovat seuraavat:

• Kiertotaloustavoitteet voivat tuoda sekä taloudellisia että ympäristöllisiä hyötyjä, mutta niiden toteutuminen edellyttää usein kompromisseja työllisyyden ja ympäristövaikutusten välillä.

• Kiertotaloustavoitteet vähentävät neitseellisten raaka-aineiden kysyntää, mikä on positiivista ym-päristön kannalta, mutta samalla usein negatiivista talouden kannalta.

• Kiertotaloustavoitteet lisäävät arvonlisäystä tehostamalla raaka-aineiden käyttöä, mutta niiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä. Tämä korostaa tarvetta ohjata ja vähentää kulutusta myös laajemmin.

• Kiertotaloustavoitteiden vaikutukset vaihtelevat eri alueilla riippuen niiden taloudellisesta raken-teesta ja toimialojen välisistä suhteista. Raportti antaa tietoa siitä, mitkä kiertotaloustoimet ovat tehokkaimpia eri alueilla ja mitkä ovat niiden kokonaistaloudelliset vaikutukset.

Asiasanat: kiertotalous, panos-tuotos, ENVIMATmaakunta, luonnonvarat, päästöt, ympäristövaikutukset

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 3

Sammandrag

Miljö- och regionalekonomiska effekter av att uppnå målen för cirkulär ekonomi

I den här rapporten behandlas den cirkulära ekonomins möjligheter och utmaningar i Finland. I en cirkulär ekonomi stannar material och produkter i omlopp så länge som möjligt, vilket minskar avfallet och sparar naturresurser. I denna rapport presenteras scenarier för cirkulär ekonomi i anslutning till målen i den riksomfattande avfallsplanen. Scenarierna illustrerar olika mål för cirkulär ekonomi som minskar avfallet och ökar återvinningen och återanvändningen av material. I rapporten används

ENVIMATmaakunta15, en miljöutvidgade input-output-modell. Modellen beskriver hur ekonomin fungerar och dess miljökonsekvenser i olika regioner. Modellen kan användas för att bedöma hur olika mål för cirkulär ekonomi påverkar ekonomin och miljön.

I rapporten granskas fem scenarier som utgår från målen i den riksomfattande avfallsplanen. Dessa scenarier är:

1. Halvering av matsvinn (i hushåll och måltidstjänster)

2.Ökad materialåtervinning av textilavfall

3. Användning av rivningsavfall i byggandet

4.Ökad gemensam användning av verktyg m.m. mellan hushållen

5.Ökad återanvändning av hemelektronik.

Resultaten av modelleringen visar att förverkligandet av scenariernas mål för cirkulär ekonomi kan ge ekonomiska fördelar och minska miljöbelastningen, men också att skillnader mellan regioner måste beaktas. I vissa regioner kan politiken för den cirkulära ekonomin skapa nya arbetstillfällen och stärka regionala ekonomier, medan den i andra regioner kan leda till förlorade arbetstillfällen och ekonomisk nedgång. Detta beror på att åtgärder inom cirkulär ekonomi påverkar olika branscher och relationerna mellan dem på olika sätt. Rapporten ger information om vilka åtgärder inom cirkulär ekonomi som är mest effektiva i olika regioner och vilka deras totala ekonomiska konsekvenser är.

De viktigaste slutsatserna i rapporten är följande:

• Målen för cirkulär ekonomi kan ge både ekonomiska och miljömässiga fördelar, men för att uppnå dem krävs ofta avvägningar mellan sysselsättning och miljöpåverkan.

• Målen för cirkulär ekonomi minskar efterfrågan på jungfruliga råvaror, vilket är positivt för miljön, men också ofta negativt för ekonomin.

• Målen för cirkulär ekonomi ökar förädlingsvärdet genom att effektivisera användningen av råvaror, men miljökonsekvenserna är relativt små. Detta belyser också behovet av att ta itu med och minska konsumtionen generellt.

• Effekterna av målen för cirkulär ekonomi varierar från region till region beroende på deras ekonomiska struktur och relationerna mellan sektorerna. Rapporten ger information om vilka åtgärder inom cirkulär ekonomi som är mest effektiva i olika regioner och vilka deras totala ekonomiska konsekvenser är.

Nyckelord:

cirkulär ekonomi, input-output-analys, ENVIMAT, naturresurser, utsläpp, materialströmmar, miljökonsekvensbedömning

4 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Abstract

Environmental and regional economic impacts of achieving circular economy goals

This report discusses the opportunities and challenges of circular economy in Finland. In a circular economy, materials and products stay in circulation for as long as possible, which reduces waste and saves natural resources. This report presents circular economy scenarios related to the aims of the national waste plan. The scenarios illustrate different circular economy goals that reduce waste and increase the recycling and reuse of materials. The report uses the ENVIMATmaakunta15, an environmentally extended input-output model. The model describes the functioning of the economy and its environmental impacts in different regions. The model can be used to assess how different circular economy goals affect the economy and the environment.

The report examines five scenarios based on the aims of the national waste plan. These scenarios are:

1.Halving of food waste (in households and food services)

2. Increased material recovery of textile waste

3. Use of demolition waste in construction

4. Increasing shared use of tools etc. between households

5. Increasing reuse of consumer electronics.

The results of the modelling show that the realization of the circular economy objectives of the scenarios could bring economic benefits and reduce the environmental load, but also that differences between regions must be taken into account. In some regions, circular economy policies can create new jobs and boost regional economies, while in others they can lead to job losses and economic contraction. This is because circular economy measures affect different industries and the relationships between them in different ways. The report provides information on which circular economy measures are most effective in different regions and what their overall economic impacts are.

The main takeaways of the report are as follows:

• Circular economy goals can bring both economic and environmental benefits, but their realization often requires trade-offs between employment and environmental impacts.

• Circular economy targets reduce the demand for virgin raw materials, which is positive for the environment, but also often negative for the economy.

• Circular economy targets increase value added by making the use of raw materials more efficient, but their environmental impacts are relatively small. This highlights the need to address and reduce consumption in general, in addition to the measures tackling the flows that are suitable for circular economy measures.

• The impacts of circular economy goals vary from region to region, depending on their economic structure and the relationships between sectors. The report provides information on which circular economy measures are most effective in different regions and what their overall economic impacts are.

Keywords: circular economy, input-output, ENVIMAT, natural resources, emissions, material flows, environmental impacts

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 5

Esipuhe

Alueellisilla toimilla on iso rooli kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä raportti esittelee viisi valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden pohjalta luotua skenaariota ja analysoi niiden ympäristösekä talousvaikutuksia aluetasolla. Skenaariot on mallinnettu ENVIMATmaakunta-mallilla Etelä-Karjalalle, Keski-Suomelle, Pohjois-Karjalalle, Satakunnalle ja Varsinais-Suomelle. Jätesuunnitelman pohjalta luodut viisi erilaista skenaariota tarkastelevat seuraavia tavoitteita:

1.Ruokahävikin puolittaminen (kotitalouksissa ja ravitsemistoimialalla)

2. Tekstiilijätteen materiaalihyödyntäminen

3. Purkujätteen hyödyntäminen rakentamisessa

4. Yhteiskäytön lisääminen kotitalouksissa

5.Kulutuselektroniikan uudelleenkäytön lisääminen.

Raportti on laadittu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa, EU:n LIFE IP-ohjelmaan kuuluvassa Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa. Circwaste-hankkeen tavoitteena on edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Raportissa tarkastellaan viiden eri alueen kiertotaloustavoitteiden ja toimien vaikutuksia ympäristöön ja talouteen. Raportin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa alueellisia toimijoita tunnistamaan ja edistämään kiertotalouden hyötyjä ja mahdollisuuksia. Raportissa käytetään ENVIMATmaakunta-mallia, joka on ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli, joka kuvaa alueiden talouden ja ympäristön välisiä riippuvuussuhteita. Mallin avulla voidaan arvioida erilaisten kiertotaloustoimien vaikutuksia alueiden kasvihuonekaasupäästöihin, muihin ympäristövaikutuksiin, työllisyyteen ja arvonlisäykseen. Tulokset osoittavat, että kiertotaloustoimilla on potentiaalia vähentää alueiden ympäristökuormitusta ja parantaa resurssitehokkuutta. Kiertotaloustoimilla voi olla myös taloudellisia hyötyjä, kuten uusien työpaikkojen luomista ja arvonlisäyksen kasvattamista. Kuitenkin tavoitteiden vaikutukset vaihtelevat alueittain ja toimialoittain, ja niiden toteuttaminen voi vaatia myös investointeja ja sopeutumista. Raportti tarjoaa alueellisille toimijoille tietoa ja työkaluja kiertotalouden edistämiseen ja seurantaan. Raportin tarkoituksena on tarjota tietoa ja näkökulmia kiertotalouden edistämiseksi ja on suunnattu päättäjille, viranomaisille, yrityksille, tutkijoille ja muille kiertotaloudesta kiinnostuneille.

Kiitämme hankkeen rahoittajatahoja sekä koko hankkeen asiantuntijatiimiä, jotka mahdollistivat tämän raportin toteuttamisen.

Oulussa ja Helsingissä tammikuussa 2024

Tekijät

6 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 7 Sisällys Tiivistelmä 3 Sammandrag 4 Abstract 5 Esipuhe 6 1 Johdanto ...................................................................................................................................... 9 2 ENVIMATmaakunta15-malli........................................................................................................ 11 Menetelmä 11 Taloudelliset vaikutukset 12 Ympäristövaikutukset 12 Muut aineistot 12 3 Kiertotaloustoimien vaikutukset alueiden talouteen, kasvihuonekaasupäästöihin sekä raaka-aineiden käyttöön ............................................................................................................... 14 Ruokahävikin puolittaminen 14 Rakentaminen ...................................................................................................................................... 28 Tekstiilijätteen vähentäminen ............................................................................................................. 37 Yhteiskäyttö ......................................................................................................................................... 46 Kulutuselektroniikan uudelleenkäyttö................................................................................................. 56 4 Tavoitteiden vertailu .................................................................................................................. 66 Tavoitteiden ympäristövaikutusten vertailu........................................................................................ 66 Tavoitteiden talousvaikutusten vertailu .............................................................................................. 67 5 Yhteenveto ................................................................................................................................ 68 Sanasto 71 Lähteet 72 Liitteet .......................................................................................................................................... 73 Liite A: Toimialoittaiset tulokset talous- ja työllisyysvaikutukset ........................................................ 73 Liite A1 Ruokahävikkiskenaario ................................................................................................... 73 Rakentaminen .............................................................................................................................. 78 Tekstiilijätteen vähentäminen ..................................................................................................... 83 Yhteiskäyttö ................................................................................................................................. 88 Kulutuselektroniikan uudelleenkäyttö ........................................................................................ 93 Liite B: Skenaarioiden vertailu ............................................................................................................. 98 Liite B1 Raaka-ainekäyttö eri skenaarioissa ................................................................................ 98 Liite B2 Kasvihuonekaasupäästöt eri skenaarioissa .................................................................... 99 Liite B3 Talousvaikutukset eri skenaarioissa 100 Liite C: Per capita RMR 100 Liite C1: Ruokahävikkiskenaario 100 Liite C2: Rakentamisen skenaario 101 Liite C3: Tekstiilijäteskenaario 101
8 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset Liite C4: Yhteiskäyttöskenaario 102 Liite C5: Uudelleenkäyttöskenaario ........................................................................................... 102 Liite D: Per capita KHK-päästöt .......................................................................................................... 103 Liite D1 Ruokahävikkiskenaario ................................................................................................. 103 Liite D2 Rakentamisen skenaario............................................................................................... 103 Liite D3 Tekstiilijäteskenaario.................................................................................................... 103 Liite D4 Yhteiskäyttöskenaario .................................................................................................. 104 Liite D5 Uudelleenkäyttöskenaario ........................................................................................... 104 Liite E: Per capita talousvaikutukset .................................................................................................. 105 Liite E1 Talousvaikutukset Per capita eri skenaarioissa ............................................................. 105 Liite F Skenaarioiden muuttujat 106 Liite F1 Ruokahävikkiskenaarion muuttujat 106 Liite F2 Rakentamisen skenaarion muuttujat 106 Liite F3 Tekstiilijäteskenaarion muuttujat 107 Liite F4 Yhteiskäyttöskenaarion muuttujat 107 Liite F5 Uudelleenkäyttöskenaarion muuttujat 107

1 Johdanto

Alueellisten kasvihuonekaasupäästö- ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaampaa materiaalien käyttöä ja jätteiden synnyn vähentämistä. Erilaisilla kiertotaloustoimilla pyritään kohti näitä tavoitteita. Kiertotaloustoimien kuten kierrätyksen ja uudelleenkäytön on toivottu synnyttävän myös uusia työpaikkoja ja taloudellisia hyötyjä. Kulutuksen vähentämiseen pyrkivillä tavoitteilla voi kuitenkin myös olla työvoiman tarvetta vähentäviä vaikutuksia, erityisesti lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Pitkällä aikavälillä optimoidumpi resurssienkäyttö ohjaa kohti tehokkaampaa taloutta. Kiertotaloustoimilla voidaan myös poistaa haitallisia ulkoisvaikutuksia, joita liittyy kulutukseen. Tuotteiden ja materiaalien elinkaaren pidentäminen ja siihen liittyvien kulujen huomioiminen ohjaa kulutusta ympäristölle ja yhteiskunnalle kestävämpään suuntaan. Parhaiden toimenpiteiden tunnistamiseksi ja edistämiseksi tarvitaan tietoa erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksista eri tasoilla ja mittareilla tarkasteltuna. Ympäristölaajennetuilla panos-tuotosmalleilla voidaan saada tietoa toimien taloudellisista sekä ympäristövaikutuksista tavalla, joka ottaa huomioon koko talouden väliset riippuvuussuhteet ja tuotannon vaatimat arvoketjut. Suomessa on päivitetty valtakunnallinen jätesuunnitelma, joka sisältää jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteita, toimia tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukevan vision 2030-luvulle asti. Keskeisenä tavoitteena on kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle. (Ympäristöministeriö, 2022)

Osana Circwaste-hanketta haluttiin mallintaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita vastaavia skenaarioita Circwaste-hankkeen ydinalueille. Tavoitteiden pohjalta muodostettiin viisi skenaariota, jotka kattavat erilaisia kiertotaloustoimenpiteitä niin laadullisesti kuin kokoluokaltaankin. Skenaarioita mallinnettiin ENVIMATmaakunta15 ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla. Skenaariot koskevat ruokajätteen puolittamista, tekstiilijätteen parempaa materiaalihyödyntämistä, purkujätteen hyödyntämistä rakentamisessa, yhteiskäytön ja kulutuselektroniikan uudelleenkäytön lisäämistä. Nämä tavoitteet kattavat laajasti erilaisia kohteita ja jätesuunnitelman tärkeitä painopisteitä.

Panos-tuotosmalli kuvaa talouden virtoja hyödyntäen tarjonta- ja käyttötauluja. Se on myös menetelmä, jolla voidaan laskea taloudellisen toiminnan kerrannaisvaikutuksia. Mallissa hyödynnetään rahatai muissa määrissä kerättyjä tietoja käytöstä ja kulutuksesta talous- ja tuotantojärjestelmissä. Mallin käyttö perustuu siihen, että yritysten välillä on välituotekäyttöjä, jotka synnyttävät kysyntäketjuja. Kysyntäketjuista syntyviä kertyviä vaikutuksia kutsutaan kerrannaisvaikutuksiksi. Yleisesti kerrannaisvaikutukset voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset syntyvät siinä yrityksessä, josta toinen yritys hankkii välituotteita. Välilliset vaikutukset kuvaavat kysyntälisäyksen aiheuttamia hankintaketjuja muilla toimialoilla. Kerrannaisvaikutusten suuruus riippuu alueen koosta ja toimialojen riippuvuudesta. Panos-tuotosmallin vahvuus onkin, että se mahdollistaa koko vaikutusten tarkastelun koko talouden läpi, ilman rajauksia. Malliin tarvittavia aineistoja julkaistaan kansantalouden tasolla, joten maakuntatason analyysit vaativat alueellisten mallien luomista. ENVIMATmaakunta15-mallista kerrotaan tarkemmin menetelmä osiossa.

Kiertotaloustavoitteiden arvioinnin kannalta on tärkeää, että panos-tuotosmalli mahdollistaa investointien tai kulutuksen taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Ympäristövaikutusten arviointia varten aineistoihin on haettu tietoja tuotantoprosessien aiheuttamista päästöistä ja luonnonvarojen otoista sekä käytöistä. Nämä eri aineistot yhdistämällä voidaan saada laajasti tietoa erilaisten taloudellisten toimien talous- sekä ympäristövaikutuksista. Tulokset antavat käsitystä tavoitteiden vaikutusten kokoluokista ja mahdollistavat myös eri tavoitteiden vertailun niiden pohjalta, vaikkakin tietyillä rajoitteilla.

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 9

Tämä raportti on jaettu viiteen pääosaan: johdanto, menetelmän ja aineistojen kuvaus, tulosten esittely, tavoitteiden vertailu ja yhteenveto. Aluksi esitellään yleisesti käytetyt aineistot ja menetelmät sekä yleistä taustaa skenaarioihin liittyvistä seikoista. Mallinnetuille skenaarioille on myös omat tarkemmin tuloksiin perehtyvät osionsa, joissa esitellään kaikkien mallinnettujen vaikutusluokkien tulokset. Tulosten laajuudesta ja skenaarioiden määrästä johtuen osa yksityiskohtaisemmista tuloksista on sijoitettu raportin loppuun liitteisiin luettavuuden säilyttämiseksi. Lopuksi tavoitteiden vertailu -osiossa tarkastellaan tarkemmin vertailukelpoisia alueiden väestömääriin suhteutettuja tuloksia eri vaikutusluokista ja pohditaan alueellisia sekä skenaarioiden välisiä eroavaisuuksia tuloksissa. Lopuksi yhteenveto-osio toimii tiivistelmänä päätuloksista. Raportin eri osiot ovat pääosin itsenäisiä, ja tuloksia voi tarkastella skenaario- tai aluekohtaisesti omina kokonaisuuksinaan.

10 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

2 ENVIMATmaakunta15-malli

Skenaarioiden mallinnuksessa on käytetty ENVIMATmaakunta15 (v 1.0) -mallia, joka on ympäristölaajennetun panos-tuotosmalli ENVIMATin alueellistettu versio. Mallin data on vuodelle 2015 ja sisältää 225 tuoteryhmää sekä 137 toimialaa (Karhinen ym., 2023). ENVIMATmaakunta15 koostuu maakuntajaon mukaisesti 19 maakuntakohtaisesta alamallista. Enemmän tietoja mallista ja sen hyödyntämisestä löytyy Syken raporteista: koko maan ENVIMAT-mallista (Nissinen & Savolainen, 2019; Seppälä ym., 2009) ja alueellistamisesta (Sironen ym., 2015). Skenaarioiden luonnissa on hyödynnetty olemassa olevaa kirjallisuutta sekä keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Osana Circwaste hanketta haluttiin mallintaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita vastaavia skenaarioita hankkeen ydinalueille. Johtuen mallin aluerajauksista Circwaste ydinaluejaosta poikettiin siten, että Varsinais-Suomi ja Satakunta mallinnettiin erikseen hyödyntäen mallin aluejakoa, koska alueiden välisen tuonnin ja viennin vuoksi eri aluemalleja ei voida yhdistää suoraan. Maakuntakohtaisesta aluejaosta poikkeaminen olisi vaatinut uutta alueellistamista maakunnat yhdistävän aluemallin luomiseksi, joka olisi ollut liian työlästä käytettävissä olevilla resursseilla.

Menetelmä

Panos-tuotosanalyysi perustuu talouden hyödykkeiden ja rahavirtojen seuraamiseen, yleensä kansantalouden tilinpitoa varten tehtävien, tarjonta- ja käyttötaulujen avulla. Menetelmän keskeinen ajatus on, että tiettyyn tuotantotoimintaan kohdistuva kysyntäimpulssi saa aikaan laajalle tuotanto- ja talousjärjestelmässä leviävän kysyntäketjun. Talousjärjestelmässä toimivat yritykset ovat kytköksissä toisiinsa niiden välituotekäyttöjen kautta. Toisin sanoen yritykset tarvitsevat myös muiden yritysten tuotoksia, joita ne käyttävät omien tuotteidensa ja palveluidensa tuottamiseen. Kerrannaisvaikutusten kautta panos-tuotosmalli mahdollistaa talouden loppukäytön taloudellisten ja ympäristövaikutusten estimoinnin ja analysoinnin. Loppukäyttö (kotimainen tai alueen loppukäyttö ja vienti) nähdään menetelmässä kysyntäimpulssina, jonka tyydyttäminen edellyttää tuotantoa eri toimialoilla sekä tuontia. (Vatanen, 2011)

Maakuntien panostuotosmallit luotiin alueellistamalla koko maan ENVIMAT-mallin aineistot. Alueellistamisessa käytettiin Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tietoja eri toimialoista ja tuotteista. Rahamääräisen panos-tuotosaineiston maakunnittaisten versioiden luomista on kuvattu tarkemmin Syken raportissa Alueellisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointi maakuntien ENVIMAT-malleilla (Karhinen ym., 2023). Talous- ja ympäristövaikutusten arviointia tehdään käyttäen työpanos- ja ympäristökuormituskertoimia. Työpanoskerroin kertoo, kuinka monta työllistä tarvitaan miljoonan euron tuotoksen tuottamiseen. Loppu- tai välituotekäyttöön kohdistuvat muutokset skenaarioissa aiheuttavat muutoksia tuotannossa ja hyödyntämällä työpanoskertoimia voidaan arvioida kiertotaloustoimien toimialakohtaisia työllisyysvaikutuksia. Koko maakunnan tason tulokset saadaan summaamalla alueelle kohdistuvat toimialakohtaiset työllisyysvaikutukset.

Ympäristövaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen osalta lasketaan toimialakohtaisten kasvihuonekaasukertoimien sekä tuotekohtaisten elinkaaristen päästökertoimien avulla, materiaalivirtojen osalta toimitaan vastaavalla tavalla. ENVIMATmaakunta15-malli mahdollistaakin erilaisten toimien vaikutusten analysointia monipuolisesti. Skenaarioiden aiheuttamat vaikutukset lasketaan näitä kertoimia hyödyntäen

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 11

vastaavasti kuten esimerkiksi työllisyysvaikutukset. Raaka-aineiden käytön osalta laskennassa huomioidaan myös toimialan tuotokseen itseensä sisältyvä määrä luonnonvaroja, jotka on otettu käyttöön.

On kuitenkin tärkeää huomata, että panos-tuotosmallit perustuvat oletuksiin ja yksinkertaistuksiin talouden monimutkaisesta toiminnasta ja moninaisista kytköksistä. Huolimatta kohtuullisen tarkasta toimiala- ja tuoteluokittelusta, jota malli hyödyntää, tuloksissa on aina kyse keskimääräisistä vaikutuksista. Lisäksi panos-tuotosmallit eivät pysty ottamaan huomioon kaikkia talouden dynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Tästä huolimatta, ENVIMATmaakunta15-mallin mahdollistama analyysi antaa hyvän kuvan vaikutusten suunnista ja kokoluokista.

ENVIMATmaakunta15-mallin aineisto on esitetty perushintaisena, joten skenaarioiden mallinnuksessa tulee ottaa huomioon kaupan ja kuljetuksen lisät, jotta muutokset ovat ostajanhinnoissa. Ostajanhinta on hinta, jonka kuluttajat maksavat. Skenaarioissa muutoksien kokoluokat laskettiin juuri kuluttajien kohtaamina hintoina. Tämän vuoksi muutamissa skenaarioissa tuli ottaa erikseen huomioon myös kaupan ja kuljetuksen lisät, kun kysynnässä tapahtuvia euromääräisiä muutoksia jaoteltiin eri toimialoille ja tuotteille. Lisäksi lähtötilanteesta laskettiin ostajanhintaisten kulutuksien osuudet, joita käytettiin kimmahdusvaikutuksena (eng. ”rebound”) lisääntyvän kulutuksen eurojen jakamisessa muille toimialoille ja tuotteille.

Mallinnus kuvaa skenaarion mukaista tulevaisuuden tilannetta pysäytyskuvana. Tulokset vastaavat kysymykseen: jos skenaarion sisältämät kiertotaloustoimet ja niiden edellyttämät investoinnit toteutuisivat, millainen olisi muuttuneen talousjärjestelmän työllisyys-, talous- ja ympäristövaikutukset verrattuna lähtötilanteeseen?

Mallien luonnin taustasta ja käytöstä investointien vaikutusten arviointiin on kerrottu tarkemmin Syken raportissa Alueellisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointi maakuntien ENVIMAT-malleilla (Karhinen ym., 2023). Tässä raportissa tarkastelluissa skenaarioissa emme ole arvioineet tarkemmin tavoitteisiin liittyviä ja niiden saavuttamiseen tarvittavia mahdollisia investointeja.

Taloudelliset vaikutukset

ENVIMATmaakunta15-malli tuottaa tietoja tuotannon ja arvonlisän euromääräisistä kokoluokista sekä työllisten määristä mallin toimiala- ja tuotejaottelutarkkuuksilla. Skenaarioiden osalta on esitetty muutokset arvonlisään, tuotokseen ja työllisyyteen. Jokaisen skenaarion osalta esittelemme päätulokset taloudellisten vaikutusten osalta, ja liitteissä on nähtävillä myös täydet taulukoinnit kokonaismuutoksista tarkemmilla toimialajaotteluilla sekä alueiden väestömääriin suhteutettuna. Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset sisältävät alueelle kohdistuvat vaikutukset.

Ympäristövaikutukset

ENVIMATmaakunta15-malli on ympäristölaajennettu, ja se sisältää tietoja tuotannon kasvihuonekaasupäästöistä sekä raaka-ainekäytöstä. Kasvihuonekaasupäästöt on esitetty CO2-ekvivalentteina päästöinä. Raaka-ainekäyttö on saatavilla massamääräisenä, kahdeksaan pääraaka-aineryhmään jaoteltuna. Jokaisen skenaarion osalta olemme koonneet päätulokset ympäristövaikutuksista, ja liitteissä ovat tulokset myös tarkemmalla toimialajaottelulla ja alueiden väestömääriin suhteutettuna. Ympäristövaikutusten osalta tarkastellaan vaikutuksia alueella ja alueen ulkopuolella (eli tuontiin sisältyvät vaikutukset muualla Suomessa ja ulkomailla).

Muut aineistot

Väestömäärien arviossa käytettiin tilastokeskuksen lukuja vuodelle 2022. Taulukossa 1 on esitetty käytetyt väestömääräarviot. Väestömääriä hyödynnettiin euromääräisten virtojen muutosten laskennassa skenaarioissa, esimerkiksi ruokajäteskenaariossa hävikin kokonaismäärän arvioinnissa.

12 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Taulukko 1: Tarkasteltavien maakuntien väkiluvut 2022

(Suomen virallinen tilasto (SVT), 2023)

Alue 2022

Keski-Suomi 274 556

Satakunta 212 556

Varsinais-Suomi 485 567

Etelä-Karjala 125 353

Pohjois-Karjala 159 479

Manner-Suomi 5 533 611

Jokaisen skenaarion esittelyssä on tarkemmin eriteltynä euromääräisten muutosten alueelliset koot ja muut käytetyt oletukset. Liitteistä löytyvissä väestömääriin suhteutetuissa tuloksissa on hyödynnetty yllä olevia väestömääriä.

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 13

3 Kiertotaloustoimien vaikutukset alueiden talouteen, kasvihuonekaasupäästöihin sekä raaka-aineiden käyttöön

Tässä osiossa esittelemme jokaisen mallinnetun skenaarion sekä kokonais- ja aluekohtaiset tulokset kunkin skenaarion osalta erikseen. Tulokset jokaisen skenaarion vaikutuksista on jaettu kolmeen kategoriaan: talous ja työllisyys, kasvihuonekaasupäästöt (CO2e), raaka-ainekäyttö (RMR). Talouden ja työllisyyden osalta mallista saadaan työllisyysvaikutukset, tuotoksen määrän muutokset sekä arvonlisäys. Kaikki tulokset saadaan mallin käyttämällä toimiala- ja tuotetarkkuudella, mutta raportoinnissa tuloksia on aggregoitu karkeammalle luokitustasolle. Pääasiassa tulokset esitetään kolmen tai 26 toimialan tarkkuudella Kaikille alueilla on mallinnettu viisi skenaariota:

1. Ruokahävikkiskenaario: ruokahävikki puoliintuu kotitalouksissa ja ravitsemistoimialalla

2. Rakentamisen skenaario: purkujätteen hyödyntämisen lisääminen korvaa neitseellisiä maa- ja kiviaineksia

3. Tekstiilijäteskenaario: tekstiilijätteiden materiaalihyödyntämistä lisätään

4. Yhteiskäyttöskenaario: yhteiskäyttö lisääntyy kotitalouksissa

5. Uudelleenkäyttöskenaario: kulutuselektroniikan uudelleenkäyttö lisääntyy.

Tässä osiossa esitellään kaikkien viiden skenaarion osalta niihin liittyvät oletukset, muutoksien kokoluokat sekä yleiset tulokset. Tarkempia tuloksia muun muassa tarkemmalla toimialajaottelulla sekä asukaslukuun suhteutettuna on liitteissä.

Ruokahävikin puolittaminen

Ensimmäisenä tarkasteltu skenaario liittyi ruokahävikin vähentämiseen. Skenaariossa tarkasteltiin ruokahävikin puolittamisen vaikutuksia. Hävikin vähennys mallinnettiin sekä kotitalouksien ruoankulutukselle että ravitsemistoiminnan toimialalle välituotekäytön vähenemisenä.

Oletuksena skenaariossa käytettiin per henkilö n. 100 € kotitalouksien ruokahävikin määrää. Kotitalouksien ruokahävikin määräksi on arvioitu 400-550 miljoonaa euroa vuodessa koko Suomen tasolla (Katajajuuri ym., 2014). Ravitsemistoimialan hävikin volyymiksi oletettiin yksi viidesosa kotitalouksien hävikistä koosta. Ravitsemistoimialan osalta tämän pitäisi olla konservatiivinen arvio, sillä kiloissa laskettuna ruokapalvelusektori on noin 40 % kotitalouksien hävikin kokonaiskilomäärästä (Katajajuuri ym., 2014). ENVIMATmaakunta15-mallin aineisto on perushinnoissa, joten skenaarioiden mallinnuksessa tulee ottaa huomioon kaupan ja kuljetuksen lisät, jotta muutokset ovat ostajanhinnoissa. Kaupan marginaali, joka allokoitiin vähentyvänä kulutuksen tarvittavista kaupan palveluista, laskettiin painotettuna keskiarvona (n. 39 %) olemassa olevan (ostajanhintaisen) kotitalouksien loppukäytön suhteessa. Säästö vähenevistä ruokaostoksista kohdistettiin skenaariossa kulutuksena takaisin muihin tuotteisiin ja palveluihin niiden olemassa olevan ostajanhintaisen kotitalouksien loppukäytön osuuksien mukaisesti –tällä mallinnettiin ns. kimmahdusvaikutusta (rebound). Kotitalouksien siis oletettiin käyttävän syntyvät säästöt uuteen kulutukseen samassa suhteessa eri tuotteisiin kuin aiemmin, pois lukien ruokatuotteet joihin hävikin väheneminen kohdistui. Taulukossa 2 on esitetty tarkasteltujen alueiden euromääräiset ruokahävikin vähenemät sekä kotitalouksissa, että ravitsemistoimialalla skenaariossa.

14 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Taulukko 2. Ruokahävikin vähenemä euroissa skenaariossa eri alueilla.

Ruokahävikin vähenemä

Alue Kotitalouksissa € Ravitsemistoimialalla (ETOL 56) €

Perushintaisen ruokahävikin vähenemän lisäksi kaupan ja kuljetuksen lisissä tapahtuu vähenemää sekä kotitalouksien pienempien ostojen sekä ravitsemistoimialan pienenevän välituotekysynnän myötä. Toisin sanoen vähenevä hävikki näkyy pienempänä tarpeena ostaa ruokatuotteita kaupasta. Taulukossa 3 on esitetty kaupan palveluiden kysynnän vähenemä euromääräisenä skenaariossa eri alueilla.

Taulukko 3. Kaupan palveluiden kysynnän vähenemä ruokahävikkiskenaariossa.

Kaupan palveluiden vähenemä

Alue Loppukäytöstä € Ravitsemistoimialalta (ETOL 56) €

Skenaariossa valittiin ENVIMATmaakunta15-mallin tuoteluokituksesta 18 tuoteluokkaa, joihin ruokahävikin vähennys kohdistuisi. Vähennys jaettiin tuotteille niiden kulutusosuuksien mukaisesti. Taulukossa 4 on esitetty mallinnuksessa käsitellyt tuotteet ja niiden ETTL-luokituksen mukaiset koodit:

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 15
Etelä-Karjala 4 476 000 1 254 000 Keski-Suomi 9 833 000 2 746 000 Pohjois-Karjala 5 694 000 1 595 000 Satakunta 7 634 000 2 126 000 Varsinais-Suomi 17 372 000 4 856 000
Etelä-Karjala 1 792 000 358 000 Keski-Suomi 3 895 000 779 000 Pohjois-Karjala 2 280 000 456 000 Satakunta 2 994 000 599 000 Varsinais-Suomi 6 906 000 1 381 000

Taulukko 4. Ruokahävikkiskenaariossa käsitellyt tuotteet (ETTL)

Tuoteryhmä ETTL

Viljat ja riisi 011a

Öljykasvien siemenet ja hedelmät 011b

Perunat 011c

Vihannekset ja juurekset 011f

Marjat ja hedelmät 011g

Koriste-, mauste- ja muut kasvit 011h

Juomakasvit 011j

Maito, jalostamaton 014b

Kuorelliset munat 014c

Kalatalouden tuotteet 03

Lihavalmisteet 101a

Kalavalmisteet 102a

Jalostetut tai säilötyt hedelmät, marjat ja kasvikset 103

Kasviöljyt ja -rasvat 104a

Maitotaloustuotteet 105

Mylly- ja tärkkelystuotteet 106

Leipomotuotteet, makaronit yms. 107

Muut elintarvikkeet 108

Ruokahävikkiskenaariossa mallinnettiin ruokahävikin vähentymistä myös välituotekäytössä ravitsemistoimialalla. Taulukossa 5 on esitetty skenaarion mallinnuksessa käsitellyt toimialat, joille kohdistettiin ruokahävikin vähenemää:

Taulukko 5. Ruokahävikkiskenaariossa käsitellyt toimia-alat (ETOL)

Tuoteryhmä

Ravitsemistoiminta 56

Tulokset

Tulokset skenaarion vaikutuksista on jaettu kolmeen kategoriaan: talous ja työllisyys, kasvihuonekaasupäästöt (CO2e) ja raaka-ainekäyttö (RMR).

Talous ja työllisyys

Vähentyvä kysyntä ruokatuotteille ja kaupan palveluille skenaariossa näkyy työvoiman tarpeen vähenemisenä. Kimmahdusvaikutusta on mallinnettu siten, että säästöt jakautuvat muille hyödykkeille niiden olemassa olevan kulutusosuuden mukaisesti. Tällä on työvoiman kysyntää lisäävä vaikutus niissä tuotteissa ja toimialoilla, joille siirtyvä kulutus kohdistuu. Kunkin alueen tuotantotoiminnan ja kulutuksen rakenne määrittelee sen, kuinka voimakkaasti kimmahdusvaikutus korvaa ensisijaisen ruokatuotteiden ja kaupan palveluiden kysynnän pienenemisen. Esimerkiksi Etelä-Karjalan osalta alkutuotannon ja palveluiden osalta kulutus siirtyy tuotteille, joita tuotetaan omalla alueella enemmän, mikä näkyy positiivisena työllisyysvaikutuksena kokonaisuudessaan. Kuvaajassa 1 on esitetty ruokahävikkiskenaariossa tapahtuvat työllisyysvaikutukset eri alueilla karkealla kolmen päätoimialan luokittelulla. Alkutuotanto sisältää

16 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
ETOL

toimialat 1–3, jalostus toimialat 4–15 sekä palvelut toimialat 16–26 ENVIMATmaakunta15-mallissa käytettävän ETOL-luokituksen 26 toimialan tarkkuuden jaottelusta.

Työllisyys (henkilöä)

Ruokahävikin vähentämisen skenaario

Alkutuotanto (1-3) Jalostus (4-15) Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 1. Ruokahävikkiskenaarion työllisyysvaikutukset eri alueilla (Malli ENVIMATmaakunta 15 (1.0)).

Skenaariossa työllisyysvaikutukset ovat Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan negatiivisia. Vähenevä kulutus näkyy pienempänä työvoiman tarpeena. Tuloksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että skenaariossa ei ole mallinnettu itse tavoitteen vaatimia investointeja vaan pelkästään itse tavoitteen toteutumisen vaikutuksia. Ruokahävikin puolittamisen saavuttamiseksi voidaan tarvita monenlaisia investointeja neuvontaan, uusiin palveluihin, prosesseihin ja niin edelleen, joilla voi olla vastaavasti taloudellista toimeliaisuutta lisääviä vaikutuksia. Jokaisen skenaarion kohdalla tuleekin eri alueilla erikseen analysoida mahdollisia investointeja sekä toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä ja ottaa niihin liittyvät vaikutukset myös huomioon kokonaisuutta arvioitaessa. Skenaarioihin liittyvät toimenpiteet voivat olla hyvin erinäköisiä ja erilaisia vaikutuksiltaan alueilla, joten niitä täytyy arvioida tapauskohtaisesti tämän analyysin täydentämiseksi. Lisäksi on syytä huomioida, että hieman pidemmällä aikavälillä vapaan työvoiman voi olettaa työllistyvän muille toimialoille talouden tasapainottuessa. Arvonlisäyksen osalta vaikutuksia skenaariossa syntyy muun muassa ravitsemispalveluiden osalta oletetuista muutoksista. Ravitsemispalveluiden vähentyvä hävikki tarkoittaa, että palvelut voidaan tuottaa pienemmillä raaka-aineostoilla, jolloin arvonlisäys toimialalla nousee. Tämä näkyy kaikilla alueilla nousevana arvonlisäyksenä palvelutoimialoilla. Lisäksi kimmahdusvaikutuksen kautta tapahtuva kysynnän ja sitä kautta tuotannon nousu nostavat myös kokonaisuudessaan tuotetun arvonlisän määrää. Arvonlisä nousee kokonaisuudessaan kaikilla alueilla. Kuvaajassa 2 on esitelty arvonlisäyksen muutokset kolmen toimialan luokittelutasolla eri alueille.

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 17
-3 -14 -46 -10 -20 -34 -12 -11 -15 22 -2 -24 14 -6 20
Varsinais-Suomi -3 -14 -46 Satakunta -10 -20 -34 Pohjois-Karjala -12 -11 -15 Keski-Suomi 22 -2 -24 Etelä-Karjala 14 -6 20

Arvonlisäys (miljoonaa euroa)

Ruokahävikin vähentämisen skenaario

Alkutuotanto (1-3)

Jalostus (4-15) Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 2. Ruokahävikkiskenaarion vaikutukset arvonlisäykseen alueilla (Malli ENVIMATmaakunta 15 (1.0)).

Tuotoksen määrissä tapahtuvat muutokset syntyvät, kun tuotanto reagoi ravitsemistoimialan välituotekysynnän ja kotitalouksien lopputuotekysynnän muutoksiin. Kotitalouksien kimmahdusvaikutuksen myötä lisääntyvä kysyntä muille tuotteille lisää niiden tuotantoa. Alueen kokonaistuotannon muutoksen suunta määräytyy sen mukaan, kuinka suuri osa tästä kysynnästä kohdistuu alueen omiin tuotoksiin. Kuvaajassa 3 on esitetty tuotoksen euromääräiset muutokset kolmen toimialan luokittelutasolla eri alueille. Suurin tuotannon vähenemä kohdistuu jalostukseen. Palveluiden tuotos lisääntyy säästöjen kohdistuessa muille tuotteille.

18 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
- 0,2 - 0,6 5,7 - 0,2 - 1,1 1,3 - 0,1 - 0,5 1,9 0,2 - 0,2 4,1 0,1 0,2 3,1
Varsinais-Suomi -0,2 -0,6 5,7 Satakunta -0,2 -1,1 1,3 Pohjois-Karjala -0,1 -0,5 1,9 Keski-Suomi 0,2 -0,2 4,1 Etelä-Karjala 0,1 0,2 3,1

Tuotos (miljoonaa euroa)

Ruokahävikin vähentämisen skenaario

Alkutuotanto (1-3)

(4-15) Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 3. Ruokahävikkiskenaarion vaikutukset tuotokseen (Malli ENVIMATmaakunta15 (1.0)).

Yllä olevan karkeamman jaottelun lisäksi tuloksia on mahdollista tarkastella myös tarkemmalla tasolla. ENVIMATmaakunta15 (v 1.0) sisältää yhteensä 137 toimialaa ja 225 tuotetta. Liitteissä on esitetty talous- ja työllisyystulokset kaikille alueille 26 toimialan tarkkuustasolla, jokaisen skenaarion osalta. Tarkemmalla toimialajaottelulla nähdään selkeämmin myös arvonlisäyksen osalta kimmahdusvaikutuksen myötä syntyneet vaikutukset esimerkiksi asuntojen hallinta ja vuokraus -toimialalla. Taulukossa 6 alla on esimerkkinä ruokahävikkiskenaarion työllisyys- ja taloustulokset tarkemmalla 26 toimialan jaottelutasolla Etelä-Karjalan osalta. Kaikkien alueiden ja skenaarioiden osalta taulukot löytyvät raportin lopusta liitteestä A. Taulukon lopussa on kokonaisvaikutukset yli kaikkien toimialojen sekä myös alataulukko kolmen toimialan jaottelulla.

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 19
-0,4 -2,0 0,6 -0,7 -4,1 -0,1 -0,6 -2,7 0,8 0,9 -0,4 2,2 0,6 1,0 3,7
Varsinais-Suomi
0,6 Satakunta
Pohjois-Karjala
0,8 Keski-Suomi 0,9
0,4 2,2 Etelä-Karjala 0,6 1,0 3,7
Jalostus
- 0,4 - 2,0
- 0,7 - 4,1 - 0,1
- 0,6 - 2,7
-

Taulukko 6. Ruokahävikkiskenaarion talousvaikutukset 26 toimialan jaottelulla Etelä-Karjalassa.

Etelä-Karjala

Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur

5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

6 Puuteollisuus

7 Massa- ja paperiteollisuus

Kasvihuonekaasupäästöt

Kaikille skenaarioille on laskettu niiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Taulukossa 6 on koostettuna ruokahävikkiskenaarion kokonaisvaikutukset kasvihuonepäästöihin eri alueilla.

20 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
hlö
Maatalous
kalatalous 0,5 0,1 14 2 Metsätalous 0,0 0,0 0
0,0 0,0 0
0,9 0,1 4
-0,1 0,0 -2
0,0 0,0 0
Meur
1
ja
3 Kaivostoiminta ja louhinta
4 Elintarviketeollisuus
0,1 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -7
Kemianteollisuus 0,0 0,0 0
0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0
Konepaja-
metallituoteteollisuus -0,1 0,0 -1 13 Elektroniikka-
-0,1 0,0 0 14 Muu valmistus -0,1 0,0 -1 15 Energiahuolto 0,2 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,0 0 17 Rakentaminen 0,3 0,1 3 18 Kauppa 1,2 0,7 12 19 Kuljetus ja varastointi 0,2 0,1 1 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,8 0 21 Informaatio ja viestintä -0,2 -0,1 -1 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 1,6 1,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,3 0,2 2 24 Julkinen hallinto 0,1 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,3 0,2 3 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä 5,3 3,5 29 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys
Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,6 0,1 14 Jalostus (4–15) 1,0 0,2 -6 Palvelut (16–26) 3,7 3,1 20
8
9
10 Rakennusaineteollisuus
12
&
ja sähköteollisuus
Meur

Taulukko 7. Ruokahävikkiskenaarion kokonaisvaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin (Mkg CO2e).

Kasvihuonekaasupäästöt EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala

Satakunta VarsinaisSuomi

Tuotteiden loppukäytön KHK päästöt 2015 (CO2e, Mkg) -4,6 -6,3 -2,3 -3,3 -11,8

Taulukossa 7 esitetyt kasvihuonekaasupäästöjen muutokset eivät sisällä vähentyneen jätemäärän aiheuttamia päästömuutoksia. Tulokset sisältävät muutokset sekä alueen suorissa päästöissä että tuontituotteiden tuottamisen päästöissä muualla Suomessa ja ulkomailla.

Skenaarioissa tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjen muutoksia voi verrata alueiden kokonaispäästöihin, jotka ovat huomattavasti suuremmat. ENVIMATmaakunta15 mallin mukaan kokonaispäästöt alueen omassa loppukäytössä 2015 olivat Etelä-Karjalassa 1 657 Mkg, Keski-Suomessa 3 338 Mkg, PohjoisKarjalassa 2 061 Mkg, Satakunnassa 2 774 Mkg ja Varsinais-Suomessa 6 467 Mkg CO2e.

Tuloksia voidaan myös suhteuttaa alueiden väestön määriin. On otettava kuitenkin huomioon, että luvut eivät ole yksittäisen asukkaan päästövähenemiä olettaen ruokahävikin puoliintumisen kotitaloudessa, sillä skenaariossa on myös mukana ravitsemistoimialan välituotekäytön muutokset. Tulokset antavat vertailtavaa kokoluokkaa eri alueiden väestöön suhteutetuista vaikutuksista. Taulukossa 8 on esitetty skenaarion vaikutukset eri alueilla suhteutettuna niiden väestöön.

Taulukko 8. Ruokahävikkiskenaarion vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin suhteutettuna väestöön eri alueilla.

Ruokahävikki

KHK muutos yhteensä kg per hlö Alue

Kulutusluokka EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala

Alueen oma loppukäyttö yhteensä

Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä

ENVIMATmaakunta15 (1.0)

Väestöön suhteutettuna kasvihuonekaasupäästöissä tapahtuu suurin muutos Etelä-Karjalassa, jossa myös viennin osalta tapahtuu päästöjen vähenemistä. Alueen oman loppukäytön osalta suurin per henkilö vähenemä syntyy Varsinais-Suomessa. Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen osalta viennin päästöt lisääntyvät skenaariossa.

Liitteessä D on esitetty kaikkien skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöjen muutos per henkilö -taulut, joissa on myös tarkemmin eriteltynä alueen oman loppukäytön sisältämät päästöt mm. julkisen ja yksityisen kulutuksen alakategorioihin.

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 21
-24,1 -17,6 -22,0 -24,0 -27,1 -23,6 Vienti -12,7 -5,2 7,8 8,6 2,8 1,1 Yhteensä -36,8 -22,8 -14,2 -15,4 -24,2 -22,4

Raaka-ainekäyttö (RMR)

Raaka-ainekäytössä tapahtuvat muutokset saadaan mallista ulos sekä kokonaiskilomäärinä yli kaikkien raaka-ainelajien, sekä eroteltuna kahdeksaan päälajiin. Taulukossa 9 on skenaarion vaikutukset raakaainekäyttöön (RMR) alueiden väestöön suhteutettuna.

Taulukko 9. Ruokahävikkiskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön eri alueilla.

Ruokahävikkiskenaario

RMR kg per henkilö yhteensä Alue

Raaka-aine

ENVIMATmaakunta15 (1.0)

Per henkilö raaka-ainekäytössä suurin muutos tapahtuu Satakunnassa. Toiseksi suurin muutos tapahtuu Varsinais-Suomessa, jossa kasvien raaka-ainekäyttö vähenee eniten per henkilö. Liitteessä C on koottuna raaka-ainekäytön muutokset eri skenaarioissa sisältäen myös kokonaismäärät sekä yli raaka-aineiden että alueiden.

Seuraavaksi katsotaan tarkemmin aluekohtaisesti eri raaka-ainelajeihin kohdistuvat vaikutukset skenaariossa. Kuvaajassa 4 nähdään tulokset Etelä-Karjalan osalta. Odotetusti suurin vähenemä kohdistuu viljelykasvien ottoon, varsinkin tuonnin osalta. Oma otto viljelykasvien osalta lisääntyy Etelä-Karjalassa skenaariossa.

22 Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Etelä-
Keski-
Pohjois-
Satakunta Varsinais-
Viljelykasvit -24,8 -21,4 -27,0 -30,2 -30,6 Kala
riista -0,5 -0,5 -0,5 -1,2 -1,0 Raakapuu 2,3 2,5 2,6 1,1 1,1 Fossiiliset polttoaineet -3,0 -2,6 -4,6 -5,1 -4,6 Metallimalmit 0,6 0,4 -0,6 -1,5 0,3 Teollisuusmineraalit -2,0 -2,2 -4,0 -3,5 -3,2 Rakennusmineraalit -0,4 -0,5 -1,1 -0,9 -0,8 Maa- ja kiviaines 2,1 2,3 1,4 -0,1 0,2
Karjala
Suomi
Karjala
Suomi
ja

Etelä-Karjala RMR

Ruokahävikin vähentämisskenaario (miljoonaa kiloa)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 4. Raaka-ainekäytön muutos ruokahävikkiskenaariossa Etelä-Karjalassa.

Keski-Suomen osalta tulokset ovat hyvin samansuuntaiset Etelä-Karjalan kanssa. Omaan ottoon, tuontiin ja vientiin erotellut tulokset ovat kuvaajassa 5.

0,83,93,00,1 0,00,10,1 0 0,30,1 0,3 0 00,40,3 0 0 0,1 0,1 0 00,30,2 0 00,1 0 0 0,2 0,1 0,3 0 -5 -4 -3 -2 -1
0 1 2

Keski-Suomi RMR

Ruokahävikin vähentämisskenaario (miljoonaa kiloa)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 5. Raaka-ainekäytön muutos ruokahävikkiskenaariossa Keski-Suomessa.

Pohjois-Karjalan osalta omassa otossa ei näy lisäystä viljelykasvien osalta.

Pohjois-Karjalan tulokset ovat kuvaajassa 6.

24 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
2,07,95,70,2 0,00,10,1 0,0 0,90,2 0,7 0,0 0,10,90,70,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,00,60,6 0,0 0,00,10,1 0,0 0,70,1 0,6 0,0 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4

Pohjois-Karjala

RMR

Ruokahävikin vähentämisskenaario (miljoonaa kiloa)

Oma otto

Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit

Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 6. Raaka-ainekäytön muutos ruokahävikkiskenaariossa Pohjois-Karjalassa.

Satakunnan osalta raaka-ainekäytön tulokset ovat hyvin samankaltaiset suunnaltaan Pohjois-Karjalan kanssa, mutta erona aiempiin alueisiin, Satakunnassa maa- ja kiviaineksen käyttö ei lisäänny. Tulokset ovat kuvaajassa 7.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 25
0,24,14,20,1 0,00,10,1 0,0 0,50,1 0,4 0,0 0,00,80,7 0,0 0,00,10,1 0,0 0,00,60,6 0,0 0,00,20,2 0,0 0,2 0,0 0,2 0,0 -5 -4 -3 -2 -1 0 1

Ruokahävikin vähentämisskenaario (miljoonaa kiloa)

Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti Satakunta RMR

Oma otto

Kasvit

Kala ja riista Puu

Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 7. Raaka-ainekäytön muutos ruokahävikkiskenaariossa Satakunnassa.

Varsinais-Suomessa muutoksien suunnat kaikkien raaka-aineiden yli ovat samanlaiset Pohjois-Karjalan kanssa. Väestöltään suurimpana alueena Varsinais-Suomen kokonaismuutokset ovat suurimmat. Tulokset on esitelty kuvaajassa 8

26 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
1,45,06,30,10,20,10,2 0,0 0,30,1 0,2 0,0 0,01,11,1 0,0 0,00,30,3 0,0 0,00,70,7 0,0 0,00,20,2 0,0 0,20,2 0,0 0,0 -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1

Varsinais-Suomi

RMR

Ruokahävikin vähentämisskenaario (miljoonaa kiloa)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 8. Raaka-ainekäytön muutos ruokahävikkiskenaariossa Varsinais-Suomessa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 27
0,714,114,50,40,30,20,4 0,0 0,80,2 0,6 0,0 0,02,32,10,1 0,0 0,1 0,2 0,0 0,01,51,5 0,0 0,00,40,4 0,0 0,30,2 0,1 0,0
0
-16 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2
2

Rakentaminen

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2027 on asetettu tavoitteita myös rakentamisen jätteiden osalta. Suunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että rakennus- ja purkujätettä hyödynnettäisiin materiaalina vähintään 70 % (Ympäristöministeriö, 2022). Rakentamisskenaariossa keskityttiin purkujätteen hyödyntämisen lisäämisen vaikutuksiin ja skenaariossa tarkennettiin käyttökohteeksi neitseellisten maaja kiviainesten korvaaminen purkubetonimurskalla. Purkubetonin käyttö on laajentumassa mm. väylärakentamisessa (Väylävirasto, 2022). Tarkemmin mallissa oletettiin, että purkujätteen hyödyntäminen talonrakentamisen ym. ja maa- sekä vesirakentaminen ym. aloilla lisääntyy ja korvaa sora, hiekka ja murske -tuotteen käyttöä. Mallinnus tehtiin oletuksella, että tapahtuu 20 % vähennys uuden sora, hiekka ja murske (ETTL 08211) käytössä sekä talonrakentaminen (ETOL 41) ja maa- ja vesi rakentaminen (ETOL 42) -aloilla. Ostajanhintaiset ostot vähenevät 20 %. Mallinnus perustuu oletukseen, että purkumateriaalit kiertävät rakentamisen toimialan sisällä eli korvaavia välituoteostoja ei tehdä. Sidosryhmäkeskustelujen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta 20 %:n korvausmäärä olisi teknisesti mahdollista toteuttaa.

Skenaariossa valittiin ENVIMATmaakunta15-mallin tuoteluokituksesta kolme tuoteluokkaa, joihin skenaarion kiertotaloustoimet kohdistuisivat. Taulukossa 10 on listattu mallinnuksessa käsitellyt tuotteet ja niiden ETTL-luokituksen mukaiset koodit:

Taulukko 10. Rakentamisen skenaariossa käsitellyt tuotekategoriat (ETTL).

Tuoteryhmä ETTL

Sora, hiekka, murske 08121

Taulukossa 11 on puolestaan listattu skenaarion mallinnuksessa käsitellyt toimialat, joilla maa- ja kiviainesten käyttöä korvattaisiin purku- ja jätevirroilla:

Taulukko 11. Rakentamisen skenaariossa käsitellyt toimialat (ETOL).

Toimiala ETOL

Talonrakentaminen ym.

Maa- ja vesirakentaminen ym.

Tulokset

41

42

Tulokset myös rakentamisskenaarion vaikutuksista ovat esitetty kolmessa kategoriassa: talous ja työllisyys, kasvihuonekaasupäästöt ja RMR.

Talous ja työllisyys

Vähentyvä kysyntä neitseellisille maa- ja kiviaineksille skenaariossa näkyy työvoiman tarpeen vähenemisenä, koska tuotosta tarvitaan vähemmän ja tuotanto mukautuu siihen. Kimmahdusvaikutusta (ns. rebound) ei synny tässä skenaariossa. Alueen tuotantotoiminnan ja kulutuksen rakenne määrittelee sen, kuinka voimakkaasti kysynnän pieneneminen näkyy talous- ja työllisyysvaikutuksina. Esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Varsinais-Suomen osalta jalostuksen toimialoilla nähdään arvonlisäyksen nousua. Pääasiassa skenaarion rakenteen takia työllisyys, tuotos ja arvonlisäysvaikutukset ovat negatiivisia. Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin otettava huomioon mallin ulkopuolelle jäävä

28 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

tehostuminen, positiiviset ympäristövaikutukset sekä mahdolliset tarvittavat investoinnit tavoitteen saavuttamiseksi.

Kuvaaja 9 esittää skenaarion työllisyysvaikutukset eri alueilla. Alkutuotannon osalta skenaariossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia työllisyydessä, joten kyseiset toimialat on jätetty pois kuvaajasta.

Työllisyys (henkilöä)

Rakentamisen skenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 9. Rakentamisen skenaarion työllisyysvaikutukset eri alueilla (Malli ENVIMATmaakunta 15 (1.0)).

Arvonlisäyksen osalta muutokset skenaariossa painottuvat myös jalostuksen ja palveluiden toimialoille. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa arvonlisäys kokonaisuutena nousee, muilla alueilla kokonaisvaikutus on negatiivinen. Arvonlisäystä syntyy tehokkaamman välituotekäytön myötä rakentamisessa. Rakentamisen tuotos oletetaan pysyvän vakiona, mutta pienempi välituotekäyttö nostaa arvonlisäystä, kun purkuvirrat korvaavat neitseellisiä raaka-aineita. Kuvaajassa 10 on esitelty alueitten tulokset jalostuksen ja palveluiden aloilla.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 29
-19 -13 -10 -5 -3 -2 -6 -6 -8 -2
Varsinais-Suomi -19 -13 Satakunta -10 -5 Pohjois-Karjala -3 -2 Keski-Suomi -6 -6 Etelä-Karjala -8 -2

Arvonlisäys (miljoonaa euroa)

Rakentamisen skenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 10. Rakentamisen skenaarion vaikutukset arvonlisäykseen eri alueilla (Malli ENVIMATmaakunta15 (1.0).

Tuotoksen määrä pienenee kaikilla alueilla skenaariossa. Tämä on suora seuraus skenaarion luonteesta, jossa tapahtuu suoraa korvautumista, jolloin tarkasteltujen alojen uusi välituotekäyttö ei vaadi yhtä suurta tuotosta alueelta. Kuvaaja 11 esittelee kokonaismuutokset eri alueilla jalostuksen ja palveluiden aloilla.

30 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
1,1 -0,7 -1,6 -0,3 0,2 -0,1 -1,8 -0,3 2,0 -0,1
Varsinais-Suomi 1,1 - 0,7 Satakunta - 1,6 - 0,3 Pohjois-Karjala 0,2 - 0,1 Keski-Suomi - 1,8 - 0,3 Etelä-Karjala 2,0 - 0,1

Tuotos (miljoonaa euroa)

Rakentamisen skenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Varsinais-Suomi - 3,6 - 1,5

Satakunta - 2,0 - 0,6

Pohjois-Karjala - 0,4 - 0,2

Keski-Suomi - 1,6 - 0,6

Etelä-Karjala - 0,3 - 0,2

Kuvaaja 11. Rakentamisen skenaarion vaikutukset tuotokseen eri alueilla (Malli ENVIMATmaakunta15 (1.0).

Kasvihuonekaasupäästöt

Rakentamisen skenaariossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä pienessä määrin suhteessa alueiden kokonaispäästöihin.

Taulukko 12. Rakentamisen skenaarion kokonaisvaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin eri alueilla (Mkg CO2e).

Kasvihuonekaasupäästöt EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi

Tuotteiden loppukäytön KHK päästöt 2015 (CO2e, Mkg)

Päästöissä tapahtuvia muutoksia voidaan vertailla myös suhteuttamalla ne alueiden väestöön. Taulukossa 13 on esitetty väkilukuun suhteutetut muutokset kokonaisuudessaan sekä jaoteltuna alueen oman loppukäytön ja viennin päästöihin.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 31
-0,8 -0,8 -0,8 -0,7 -2,0
-3,6 -1,5 -2,0 -0,6 -0,4 -0,2 -1,6 -0,6 -0,3 -0,2

Taulukko 13. Kasvihuonekaasupäästöt rakentamisen skenaariossa suhteutettuna väestön määrään alueittain.

Rakentaminen

KHK muutos yhteensä kg per hlö

Alue

Kulutusluokka

Alueen oma loppukäyttö yhteensä

ENVIMATmaakunta15 (1.0)

Rakentamisen skenaariossa suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen muutokset nähdään Etelä-Karjalassa. Päästövähennykset eri alueilla skenaariossa eivät seuraa olemassa olevan tuotannon kokoa. Huolimatta euromääräisesti pienemmästä rakentamisen tuotannosta, Etelä-Karjalassa syntyy suurimmat päästövähennykset, ja isoimpana alueen oman loppukäytön alakategoriana nousee esiin investoinnit, joissa tapahtuu suurimmat vähennykset kaikista tarkastelluista alueista. Tämä voi johtua alueiden erilaisista tuotantorakenteista ja mistä alun perin rakentamisessa käytetty hiekka, sora ja murske ovat tulleet. Esimerkiksi myöhemmin käsiteltävässä tekstiilijäteskenaariossa muutokset seuraavat tarkemmin olemassa olevan tuotannon kokoa ja skaalautuvat sen mukaisesti.

Seuraavaksi käsitellään raaka-ainekäytössä tapahtuvat muutokset skenaariossa, joissa skenaarion luonteen takia nähdään suhteellisesti suurimmat muutokset.

Raaka-ainekäyttö (RMR)

Rakentamisen skenaariossa suurin muutos raaka-ainekäytössä tapahtuu odotettavasti maa- ja kiviaineksen otossa. Väestöön suhteutettuna suurin vähenemä maa- ja kiviaineksen otossa tapahtuu Pohjois-Karjalassa. Taulukossa 14 on koottuna väestöön suhteutetut tulokset raaka-ainekäytön osalta skenaariossa.

Taulukko 14. Raaka-ainekäytön muutokset rakentamisen skenaariossa suhteutettuna väestöön alueittain.

Rakentaminen

RMR kg per henkilö yhteensä Alue Raaka-aine EteläKarjala Keski-Suomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi

32 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Keski-
Pohjois-
Satakunta Varsinais-
Yhteensä
EteläKarjala
Suomi
Karjala
Suomi
-5,9 -2,8 -3,7 -2,4 -3,6 -3,4 Vienti -0,6 -0,2 -1,2 -1,2 -0,5 -0,7
-6,4 -3,0 -4,8 -3,5 -4,1 -4,1
Yhteensä
Viljelykasvit -0,1 0,0 -0,1 0,0 0,0 Kala ja riista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Raakapuu -0,1 0,0 -0,2 0,0 0,0 Fossiiliset polttoaineet -1,4 0,0 -1,4 -0,1 -0,1 Metallimalmit -1,0 0,0 -1,0 -0,1 -0,1

Maa- ja kiviaines

ENVIMATmaakunta15 (1.0)

Rakentamisen skenaariossa luonnollisesti suurin raaka-ainekäytön osuus tulee maa- ja kiviaineksen käytön vähenemisestä. Suurin per henkilö raaka-ainekäytön vähenemä syntyy Pohjois-Karjalassa, jossa käyttö vähenee kaksi tonnia henkilöltä. Myös Etelä-Karjalassa syntyy suuri per henkilö maa- ja kiviaineksen käytön vähenemä: yli 1100 kiloa. Varsinais-Suomen osalta RMR maa- ja kiviaineksen osalta pienenee huomattavasti vähemmän ja muutos on kaikista tarkastelluista alueista pienin, noin 300 kiloa per henkilö. Suuret erot alueitten välillä korostavat alueellisen talousrakenteen huomioimisen tärkeyttä toimia arvioidessa.

Kuvaajissa 12 - 16 on esitetty aluekohtaisesti raaka-ainekäytössä tapahtuvat muutokset. Kaikkien alueiden osalta muutokset kohdistuvat maa- ja kiviaineksiin. Etelä- ja Pohjois-Karjalan osalta tapahtuu vähenemistä myös tuonnin osalta, muissa vähenemä kohdistuu alueen loppukäyttöön ja vientiin.

Etelä-Karjala RMR

Rakentamisen skenaario (Mkg)

Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti Käyttö yhteensä

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 12. Raaka-ainekäytön muutos rakentamisen skenaariossa Etelä-Karjalassa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 33 Teollisuusmineraalit -2,5 0,0 -2,5 0,0 0,0 Rakennusmineraalit -0,7 0,0 -0,7 0,0 0,0
-1186,4 -868,6 -2004,3 -814,4 -307,7
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,20,2 0,00,20,10,1 0,00,10,30,3 0,00,30,10,1 0,00,1 -106,7 -135,8 -12,9 -148,7 -160 -140 -120 -100 -80 -60 -40 -20 0

Keski-Suomi

RMR Rakentamisen skenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

-218,9 -19,6 -250 -200 -150 -100 -50 0 50

-237,9

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 13. Raaka-ainekäytön muutos rakentamisen skenaariossa Keski-Suomessa.

34 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
-0,5

Pohjois-Karjala RMR

Rakentamisen skenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 14. Raaka-ainekäytön muutos rakentamisen skenaariossa Pohjois-Karjalassa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 35
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,20,20,1 0,00,20,1 0,0 0,00,40,30,1 0,00,10,1 0,0 -183,1 -136,5 -243,3 -76,3 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50

Satakunta RMR Rakentamisen skenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 15. Raaka-ainekäytön muutos rakentamisen skenaariossa Satakunnassa.

36 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -172,6 -0,5 -116,0 -57,1 -200 -180 -160 -140 -120 -100 -80 -60 -40 -20 0 20

Varsinais-Suomi RMR

Rakentamisen skenaario (Mkg)

Oma otto

Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 16. Raaka-ainekäytön muutos rakentamisen skenaariossa Varsinais-Suomessa.

Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan tekstiilijäteskenaariota.

Tekstiilijätteen vähentäminen

Tekstiilijäteskenaariossa mallinnetaan tavoitetta, että kotitalouksien poistotekstiilien hyödyntäminen käsittelyn jälkeen toisioraaka-aineena tekstiilialalla lisääntyisi selkeästi. Skenaariossa oletettiin henkilöä kohden 2 kg lisäys kierrätetyissä tekstiileissä, jotka käsiteltäisiin jo olemassa olevassa Paimiossa sijaitsevassa laitoksessa. Uusiomateriaali korvaa skenaariossa tuotantopanoksena käytettävää tekstiiliä tekstiiliteollisuudessa (ETOL 13) tutkittavilla alueilla.

Muiden maakuntien kuin Varsinais-Suomen osalta, jossa Paimion laitos sijaitsee, skenaariossa tapahtuu vähemmän muutoksia. Kotitalouksien loppukäyttö ja asumisen toimialan (ETOL 682) jätepalveluiden (ETTL 381a) ostot lisääntyvät, jolla mallinnetaan lisääntyvää erilliskeräystä ja sen kuluja. Jos alueella on tuotantoa tekstiilit toimialalla (ETOL 13), niin alueella korvataan neitseellisen raaka-aineen käyttöä tuoteryhmässä muut jätteet (ETTL 381f) toisioraaka-aineella ja tarjonta, joka vastaa tähän välituotekysyntään, on tuontia kotimaasta Varsinais-Suomesta. Toisioraaka-aineen tuotanto on mallinnettu näin, koska muissa maakunnissa ei ole vielä tarvittavaa kierrätyslaitosta vaan kaikki käsittely oletetaan tapahtuvan Varsinais-Suomessa. Näin olleen välituotekäytössä toimialalla 13 tuoteryhmiä ETTL 13 ja/tai 205 (joka sisältää tekokuidut) korvataan kierrätetyllä summalla toisioraaka-aineella.

Varsinais-Suomen osalta skenaariossa tapahtuvat samankaltaiset muutokset, mutta lisäksi muutoksia syntyy toisioraaka-aineen kysynnässä ja viennissä. Jätepalveluiden (ETTL 381a) ostot lisääntyvät kotitalouksien loppukäytössä ja toimialalla 682 (kuten muissakin maakunnissa). Paimion

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 37
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -148,2 -1,2 -130,4 -19,0 -160 -140 -120 -100 -80 -60 -40 -20 0 20

kokonaistarjonta kattaa siten Varsinais-Suomen oman välituotekäytön tekstiilitoimialalla sekä viennin takaisin muualle Suomeen ja tutkittaville alueille. Kierrätetyn raaka-aineen osalta oletetaan, että tuotos jakautuu takaisin tasaisesti yli tutkittavien maakuntien (kukin maakunta saa toisioraaka-ainetta olemassa olevien tekstiiliteollisuuden tuotosten suhteessa).

Apuna tekstiilijätteen erilliskeräyksen lisääntyvien kustannuksien sekä toisiomateriaalin hinnan arvioinnissa on käytetty VTT:n raporttia tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnuksesta (Heikkilä ym., 2019). Lisäksi taustamateriaalina on hyödynnetty Syken ja Turku AMK:n tekstiilivirtaselvitystä (Dahlbo ym., 2021) ja TEXJÄTE-hankkeen raporttia (Dahlbo ym., 2015) sekä keskusteluja asiantuntijoiden kanssa.

Alla on koottu oletuksilla lasketut kokonaiskustannukset alueittain tekstiilijätteen keräykselle/lajittelulle sekä lisääntyvän toisiotekstiiliraaka-aineen tarjonnan määrät.

Taulukko 15. Tekstiilijäteskenaariossa käytetyt arviot lajittelukustannuksista ja toisioraakaaineen määrästä euroissa.

Alue Lajittelu/keräyskustannukset € Toisioraaka-aineen määrä €

Tuotettu toisioraaka-aine jaettiin mallinnuksessa takaisin kullekin alueelle niiden olemassa olevan tekstiilitoimialan tuotannon suhteessa. Alla olevassa taulussa on esitettynä käytetyt tuotosmäärät ja niistä lasketut osuudet.

Taulukko 16. Eri alueiden tekstiilitoimialan tuotos eri alueilla (ENVIMATmaakunta15).

Alue Tuotos yhteensä milj. euro Osuus

Mallinnuksessa käsitellyt tuotteet:

Taulukko 17. Tekstiilijäteskenaarion mallinnuksessa käsitellyt tuotteet (ETTL).

Tuoteryhmä ETTL

Tekstiilit 13 Jätteenkeruupalvelut

38 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
120 000 84 000 Keski-Suomi 263 000 282 000 Pohjois-Karjala 153 000 758 000 Satakunta 204 000 2 524 000 Varsinais-Suomi 465 000 377 000
Etelä-Karjala
Satakunta 46,0 63 % Varsinais-Suomi 6,9 9 % Keski-Suomi 5,1 7 % Pohjois-Karjala 13,8 19 % Etelä-Karjala 1,5 2 %
Muut
381f
381a
jätteet

Taulukko 18. Tekstiilijäteskenaarion mallinnuksessa käsitellyt toimialat (ETOL).

Toimiala ETOL

Tekstiilien valmistus 13

Asuntojen vuokraus ja hallinta 682

Tulokset

Talous ja työllisyys

Vähentyvä kysyntä ensiötekstiileille skenaariossa näkyy työvoiman tarpeen vähenemisenä. Kimmahdusvaikutusta skenaariossa ei synny, vaan välituotteiden kysyntä siirtyy toisioraaka-aineelle. Tällä on työvoiman kysyntää lisäävä vaikutus niissä tuotteissa ja toimialoilla, joille siirtyvä kulutus kohdistuu. Alueen tuotantotoiminnan ja kulutuksen rakenne määrittelee sen, kuinka välituotekysynnän muutos näkyy työllisyys- ja muina talousvaikutuksina alueella. Varsinais-Suomen osalta skenaariossa tapahtuu myös alueella tapahtuvan tuotannon kysynnän lisäystä, kun muualta tuodusta raaka-aineesta tuotetun toisioraaka-aineen kysyntä lisääntyy. Tämä näkyy lisääntyvänä arvonlisäyksenä ja tuotoksena. Lisäksi työllisyys nousee alueella kokonaisuutena palvelutoimialojen nousun myötä. Kuvaajassa 17 on esitetty skenaarion työllisyysvaikutukset eri alueilla kolmen päätoimialan jaottelutarkkuudella.

Työllisyys (henkilöä)

Tekstiilijäteskenaario

Kuvaaja 17. Tekstiilijäteskenaarion työllisyysvaikutukset eri alueilla (Malli ENVIMATmaakunta15 (1.0)).

(16 - 26)

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 39
19 13 -4 -1 -2 0 0 0 -6 0 Jalostus
Palvelut
Varsinais-Suomi 19 13 Satakunta -4 -1 Pohjois-Karjala -2 0 Keski-Suomi 0 0 Etelä-Karjala -6 0
(4-15)

Arvonlisäyksessä tapahtuu suurimmat positiiviset muutokset luonnollisesti Varsinais-Suomessa, jonne keskittyy skenaarion oletuksilla kaikki lisätoimeliaisuus tekstiilijätteen käsittelystä. Kuvaajassa 18 on esitelty arvonlisäyksen muutokset eri alueilla skenaariossa. Pääosassa alueista ei tapahdu merkittäviä muutoksia arvonlisäyksessä kokonaismääriä tarkastellessa kolmen päätoimialan jaottelulla.

Arvonlisäys (miljoonaa euroa)

Tekstiilijäteskenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 18. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset arvonlisäykseen eri alueilla (Malli ENVIMATmaakunta15 (1.0)).

Kuten arvonlisäyksen osalta, myös tuotoksen osalta muutokset keskittyvät pääasiassa Varsinais-Suomeen. Kuvaajassa 19 on koottuna skenaariossa tapahtuvat muutokset kokonaistuotoksessa kolmen toimialan jaottelutarkkuudella eri alueilla. Tekstiilijätteenkäsittelyn lisääntyminen näkyy Varsinais-Suomessa lisääntyvänä tuotoksena ja toimeliaisuutena. Muilla alueilla muutokset ovat pieniä. Satakunnassa jalostuksessa tapahtuu 0,6 miljoonan euron laskua, joka on suurin muutos Varsinais-Suomen muutokset poisluettuna.

40 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
2,0 0,9 -0,2 -0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0
Varsinais-Suomi 2,0 0,9 Satakunta -0,2 -0,1 Pohjois-Karjala 0,0 0,0 Keski-Suomi 0,1 0,0 Etelä-Karjala 0,1 0,0

Tuotos (miljoonaa euroa)

Tekstiilijäteskenaario

Satakunta - 0,6 - 0,1 Pohjois-Karjala - 0,1

Kuvaaja 19. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset tuotokseen eri alueilla (Malli ENVIMATmaakunta15 (1.0)).

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjen osalta suurimmat vähennykset tapahtuvat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Taulukko 19. Tekstiilijäteskenaarion kokonaisvaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin eri alueilla.

Kasvihuonekaasupäästöt

Tuotteiden loppukäytön KHK päästöt

EteläKarjala KeskiSuomi

PohjoisKarjala

Satakunta VarsinaisSuomi

2015 (CO2e, Mkg) -0,1 -0,2 -1,0 -3,8 1,8

Per henkilö kasvihuonekaasupäästöissäkin suurin vähenemä syntyy Satakunnassa. Päästövähennysten suuruus kulkee käsi kädessä olemassa olevan tekstiili- ja vaatetusteollisuus -toimialan koon mukaan. Tällöin alueella voidaan korvata enemmän tekstiilituotannon tarvitsemia panoksia toisioraaka-aineella, joka vähentää tuotantoon sisältyvää laskennallista kasvihuonekaasupäästöä. Satakunnan tekstiilija vaatetusteollisuuden tuotanto (81 milj. €) on yli kaksi kertaa suurempi kuin Varsinais-Suomen (39 milj. €) ja yli kaksikymmentä kertaa suurempi kuin Etelä-Karjalan (4 milj. €).

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 41
5,9 1,9 -0,6 -0,1 -0,1 0,0 0,2 0,0 0,1 0,0
Jalostus (4-15)
Varsinais-Suomi 5,9 1,9
0,0 Keski-Suomi 0,2 0,0 Etelä-Karjala
Palvelut (16 - 26)
0,1 0,0

Taulukko 20. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin alueittain väestöön suhteutettuna.

Tekstiilijäte

KHK muutos yhteensä kg per hlö

Alue

Kulutusluokka

Alueen oma loppukäyttö yhteensä

(1.0)

Raaka-ainekäyttö (RMR)

EteläKarjala

KeskiSuomi

PohjoisKarjala

Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä

Raaka-ainekäytössä tapahtuvat muutokset saadaan mallista sekä kokonaiskilomäärinä yli kaikkien raaka-ainelajien sekä eroteltuna kahdeksaan päälajiin.

Taulukko 21. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön alueittain väestöön suhteutettuna.

Tekstiilijäte

RMR kg per henkilö yhteensä Alue

Raaka-aine EteläKarjala

(1.0)

Raaka-ainekäyttö per henkilö vähentyy skenaariossa eniten fossiilisten polttoaineiden osalta neljällä alueella. Varsinais-Suomessa raaka-ainekäyttö per henkilö nousee kokonaisuudessaan johtuen lisääntyvästä tekstiilijätteen käsittelystä ja sen kerrannaisvaikutuksista alueella. Suurimmat raaka-ainekäytön vähennykset tapahtuvat Satakunnassa. Vaikutukset tapahtuvat pääosin alueiden ulkopuolella, mitä selittää tekstiiliteollisuuden tuotantopanosten tuonti ulkomailta.

42 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,3 0,1 -0,5 -1,3 0,4 -0,1 Vienti -0,8 -1,0 -5,8 -16,5 3,2 -2,6 Yhteensä -0,5 -0,9 -6,4 -17,7 3,6 -2,6 ENVIMATmaakunta15
KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Viljelykasvit -0,1 -0,1 -0,4 -0,9 0,0 Kala ja riista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Raakapuu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 Fossiiliset polttoaineet -0,5 -0,7 -3,5 -9,0 0,4 Metallimalmit 0,1 0,1 0,5 1,1 1,2 Teollisuusmineraalit 0,0 0,0 -0,1 -0,4 0,2 Rakennusmineraalit 0,0 0,0 0,0 0,1 0,3 Sora 0,1 0,2 0,7 1,6 0,9 ENVIMATmaakunta15

Etelä-Karjala

RMR

Tekstiilijätteen kierrätysskenaario (Mkg)

Oma otto

Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

-0,08

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 20. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Etelä-Karjalassa.

Keski-Suomi RMR

Tekstiilijätteen kierrätysskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 21.Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Keski-Suomessa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 43
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,1 0,00,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
-0,06 -0,04
-0,02 0 0,02
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,2 0,00,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,25 -0,2 -0,15 -0,1 -0,05 0 0,05

Pohjois-Karjala

RMR

Tekstiilijätteen kierrätysskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 22. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Pohjois- Karjalassa.

44 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,00,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,60,10,5 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1
-0,6 -0,5 -0,4 -0,3 -0,2 -0,1 0 0,1 0,2

Satakunta RMR

Tekstiilijätteen kierrätysskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

0,5

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 23. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Satakunnassa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 45
0,00,2 0,00,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,01,90,21,7 0,0 0,2 0,0 0,2 0,00,1 0,00,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3
-2,5 -2
0
-1,5 -1 -0,5

Varsinais-Suomi RMR

Tekstiilijätteen kierrätysskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 24. Tekstiilijäteskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Varsinais-Suomessa.

Seuraavaksi tarkastellaan yhteiskäyttöskenaariota ja sen tuloksia.

Yhteiskäyttö

Yhteiskäyttöskenaariossa tutkittiin lisääntyvän yhteiskäytön vaikutuksia. Tätä mallinnettiin olettamalla, että kotitalouksien loppukäyttö vähenee 50 € per henkilö valituissa tuoteryhmissä ja lisääntyy vastaavasti vuokraus- ja leasingtoiminnassa (ETTL 77). Yhteiskäytön lisäämiselle on tarvetta, sillä pienenevät kotitalouksien koot vähentävät kotitalouksien sisäistä jakamista (Ala-Mantila ym., 2016).Yhteiskäyttöä voidaan määritellä monin eri tavoin ja rajauksista riippuen hyvinkin erilaiset liiketoimintamallit tai toimintatavat voidaan katsoa yhteiskäytöksi (Laukkanen & Tura, 2020). Kaikkia yhteiskäyttöön sisällytettäviä toimia olisi hyvin vaikea mallintaa, joten tavoitteen mallintamiseksi teimme rajauksen tiettyihin yhteiskäyttöön soveltuviin tuoteryhmiin ja vuokraus- ja leasingtoiminnan toimialaan, joka voisi tarjota kuluttajille yhteiskäyttöpalveluita. Tämä rajaa tietyt julkiset palvelut ja epävirallisemmat tilastoilta piilossa olevat yhteiskäytön muodot pois tarkastelusta. Kokoluokaltaan mallinnettu muutos on euromäärältään samansuuruinen kuin myöhemmin käsiteltävä uudelleenkäyttöskenaarion muutos.

Alla olevassa taulukossa 22 on esitetty kokonaismuutokset euromääräisinä eri alueille skenaariossa. Taulukko 22. Yhteiskäyttöskenaariossa käytetyt arviot yhteiskäytön lisääntymisestä euroina alueittain.

Alue Yhteiskäytön lisäys €

Etelä-Karjala

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Satakunta

Varsinais-Suomi

6 268 000

13 728 000

7 974 000

10 628 000

24 278 000

46 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,20,1 0,2 0,0 0,6 0,0 0,6 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,3 0,1 0,0 0,4 -0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7

Yhteiskäyttöskenaariossa käsitellyt tuoteluokat on esitetty taulukossa 23.

Taulukko 23. Yhteiskäyttöskenaariossa käytetyt tuotteet (ETTL).

Tuoteryhmä ETTL

Vaatteet 14

Vuokraus- ja leasingtoiminta 77

Kodinkoneet 275

Muut sähkölaitteet 279

Muut yleiskäyttöön tarkoitetut koneet 282

Moottoriajoneuvot 291

Moottoriajoneuvojen korit; perävaunut ja puoliperävaunut 292

Muut kulkuneuvot, osat ja tarvikkeet 302

Huonekalut 310

Muut tuotteet 32

Tulokset

Tulokset yhteiskäyttöskenaarion vaikutuksista on annettu seuraavaksi kolmessa kategoriassa: talous ja työllisyys, CO2e päästöt ja RMR.

Talous ja työllisyys

Vähentyvä kysyntä tuotteille, joiden käyttö siirtyisi skenaariossa yhteiskäyttö/leasing-malliin, näkyy työvoiman tarpeen vähenemisenä. Kimmahdusvaikutusta skenaariossa ei synny, vaan loppukysyntä siirtyy suoraan tuotteilta toisille. Työvoiman kysyntää lisäävä vaikutus syntyy vuokraus- ja leasingtoimialalla sekä sen välituotteina käyttämillä aloilla. Alueen tuotantotoiminnan ja kulutuksen rakenne sekä eri tuoteryhmien tuontiosuudet määrittelevät sen, kuinka kysynnän koostumuksen muutos näkyy työllisyys- ja muina talousvaikutuksina alueella. Kuvaajassa 25 on esitetty skenaariossa tapahtuvat työllisyysvaikutukset.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 47

Työllisyys (henkilöä)

Yhteiskäyttöskenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 25. Yhteiskäyttöskenaarion työllisyysvaikutukset.

Työllisyys vähenee skenaariossa kaikilla alueilla sekä jalostuksessa että palveluissa. Korvaavat yhteiskäyttö/vuokrauspalvelut eivät ole yhtä työvoimavaltaisia, kuin korvatut tuotteiden ostoista syntyneet kysyntäketjut.

Arvonlisäyksen osalta tapahtuu nousua osalla alueista palveluissa ja Varsinais-Suomessa myös kokonaisuudessaan. Kuvaajassa 26 on eritelty arvonlisäyksen muutokset skenaariossa kolmen päätoimialan jaottelulla. Alkutuotannossa ei tapahdu muutoksia millään alueella ja se on jätetty pois kuvaajasta.

48 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
-9 -18 -7 0 -6 -6 -15 -4 -9 -9
Varsinais-Suomi -9 -18 Satakunta -7 0 Pohjois-Karjala -6 -6 Keski-Suomi -15 -4 Etelä-Karjala -9 -9

Arvonlisäys (miljoonaa euroa)

Yhteiskäyttöskenaario

26)

Kuvaaja 26. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset arvonlisäykseen eri alueilla.

Tuotoksen osalta vaikutukset ovat erisuuntaiset jalostustoimialoilla verrattuna palveluihin. Palveluissa tuotos kasvaa ja Varsinais-Suomessa nousu korvaa jalostuksessa tapahtuneen euromääräisen tuotoksen vähenemisen. Muilla alueilla kokonaisuudessaan euromääräinen tuotos laskee hieman skenaariossa. Tarkat luvut muutoksista on esitetty kuvaajassa 27.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 49
0,1 0,1 -0,4 0,3 -0,2 -0,1 -0,6 0,6 -0,1 -0,3
Jalostus (4-15)
Varsinais-Suomi 0,1 0,1 Satakunta - 0,4 0,3 Pohjois-Karjala - 0,2 - 0,1 Keski-Suomi - 0,6 0,6 Etelä-Karjala - 0,1 - 0,3
Palvelut (16 -

Tuotos (miljoonaa euroa)

Yhteiskäyttöskenaario

(16 - 26)

Varsinais-Suomi - 0,8 1,4 Satakunta - 1,2 0,9

Pohjois-Karjala - 0,9 - 0,1

Keski-Suomi - 1,9 1,7

Etelä-Karjala - 0,2 - 0,5

Kuvaaja 27. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset tuotokseen eri alueilla.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kokonaisuudessaan myös yhteiskäyttöskenaariossa tapahtuu kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä. Vähenemät ovat maltillisia, kun niitä verrataan alueiden kokonaispäästöihin.

Taulukko 24. Yhteiskäyttöskenaarion kokonaisvaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin (Mkg CO2e).

Kasvihuonekaasupäästöt

Tuotteiden loppukäytön KHK päästöt 2015 (CO2e, Mkg)

EteläKarjala

KeskiSuomi

PohjoisKarjala

Satakunta

VarsinaisSuomi

Kasvihuonekaasujen vähenemä on suurinta yhteiskäyttöskenaariossa Keski-Suomessa ja VarsinaisSuomessa. Tarkastellussa skenaariossa ei tapahdu muutoksia viennin kasvihuonekaasupäästöissä, joten koko vähenemä on alueen omasta loppukäytöstä.

50 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
-0,2 -0,8 -0,3 -0,2 -0,7
-0,8 1,4 -1,2 0,9 -0,9 -0,1 -1,9 1,7 -0,2 -0,5
Jalostus (4-15) Palvelut

Taulukko 25. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin väestöön suhteutettuna eri alueilla.

Yhteiskäyttö

KHK muutos yhteensä kg per hlö

Kulutusluokka/Alue

Alueen oma loppukäyttö yhteensä

EteläKarjala

KeskiSuomi

PohjoisKarjala

Satakunta VarsinaisSuomi

ENVIMATmaakunta15 (1.0)

Per henkilö KHK-päästöt vähenevät skenaariossa eniten Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Eri alueiden väliset erot tasoittuvat selkeästi, kun muutokset suhteutetaan väestömääriin. Per henkilö kasvihuonekaasupäästöt vähenevät yhteiskäyttöskenaariossa vähiten kaikista tarkastelluista skenaarioista, mutta ero tekstiilijäteskenaarioon ei ole suuri. Molemmissa päästöt vähenevät 2–3 kg per henkilö kaikkien alueiden yli tarkastellessa.

Raaka-ainekäyttö (RMR)

Raaka-ainekäytössä tapahtuvat muutokset saadaan mallista sekä kokonaiskilomäärinä yli kaikkien raaka-ainelajien sekä eroteltuna kahdeksaan päälajiin.

Taulukko 26. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön eri alueilla väestöön suhteutettuna.

Yhteiskäyttö

RMR kg per henkilö yhteensä

(1.0)

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 51
-2,0 -2,8 -1,7 -1,0 -1,5
0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
-2,0 -2,8 -1,7 -1,0 -1,5
Vienti
Yhteensä
Alue Raaka-aine EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Viljelykasvit 0,6 0,7 0,7 0,6 0,4 Kala ja riista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Raakapuu -0,3 -0,1 -0,1 0,0 0,3 Fossiiliset polttoaineet -3,7 -3,5 -3,4 -3,0 -3,0 Metallimalmit -23,5 -30,5 -22,2 -22,9 -25,6 Teollisuusmineraalit 1,0 1,0 1,0 1,3 1,6 Rakennusmineraalit 0,4 -0,5 -0,2 -0,2 0,2 Sora 1,7 0,5 0,9 0,9 0,8 ENVIMATmaakunta15

Yhteiskäyttöskenaariossa suurimmat raaka-ainekäytön vähenemät kohdistuvat metallimineraaleihin, jotka ovat yhteiskäytettävien tuotteiden valmistusketjujen keskeisiä raaka-aineita. Per henkilö isoimmat vähenemät syntyvät Keski-Suomessa. Joissain raaka-aineissa nähdään alueiden välillä eroja myös muutoksen suunnassa, vaikkakin muutokset per henkilö ovat alle kilon kokoluokkaa. Erot johtuvat alueiden erilaisista toimialarakenteista ja kulutuksen kohdistumisesta. Yhteiskäytön lisäys vähennetään skenaariossa olemassa olevan kulutuksen mukaan valituilta korvattavilta tuotteilta; erot näissä suhteissa vaikuttavat suoraan raaka-ainekäyttöön.

Kokonaismuutokset eri raaka-aineryhmittäin alueilla löytyvät alta kuvaajista 28-32. Muutokset ovat samankaltaiset kaikilla tarkastelluilla alueilla, ja vähenemät kohdistuvat tuontiin ja alueiden omaan loppukäyttöön ja pääosin metalleihin. Tarkasteltavien tuotteiden tuontivaltaisuus näkyy myös raaka-aineiden kulutuksen vähenemisessä.

Etelä-Karjala RMR

Yhteiskäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto

Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit

Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 28. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Etelä-Karjalassa.

52 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,50,5 0,0 0,02,92,9 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,2 0,0 -3,5 -3 -2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5

Keski-Suomi RMR

Yhteiskäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 29. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Keski-Suomessa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 53
0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,1 0,0 0,0 0,0 0,00,90,9 0,0 0,07,87,8 0,0 0,0 0,3 0,3 0,0 0,00,10,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 -9 -8 -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1

Pohjois-Karjala RMR

Yhteiskäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto

Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit

Kala ja riista Puu Fossiiliset

Kuvaaja 30. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Pohjois-Karjalassa.

Satakunta RMR

Yhteiskäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 31. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Satakunnassa.

54 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,1 0,0 0,0 0,0 0,00,50,5 0,0 0,03,53,5 0,0 0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 -4 -3,5 -3 -2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5
polttoaineet
0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,60,6 0,0 0,04,74,7 0,0 0,0 0,3 0,3 0,0 0,00,10,1 0,0 0,0 0,2 0,2 0,0 -5 -4 -3 -2 -1 0 1
Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Varsinais-Suomi RMR

Yhteiskäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 32. Yhteiskäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Varsinais-Suomessa.

Seuraavassa osiossa käsitellään viimeinen skenaario, kulutuselektroniikan uudelleenkäytön lisääntyminen.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 55
0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,1 0,2 0,1 0,0 0,01,41,4 0,0 0,012,612,6 0,0 0,0 0,7 0,7 0,0 0,20,1 0,1 0,0 0,1 0,3 0,4 0,0 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2

Kulutuselektroniikan uudelleenkäyttö

Uudelleenkäyttö on tärkeä osa kiertotaloutta. Kun tuotteet pysyvät alkuperäistä tarkoitustaan vastaavassa käytössä, vähenevät sekä neitseellisten luonnonvarojen tarve että jätemäärät. Lisäksi uudelleenkäytön on arvioitu luovan työpaikkoja (The Reuse and Recycling EU Social Enterprises network (RREUSE), 2019) Erilaiset älylaitteet ovat hyvin yleisiä suomalaisissa kotitalouksissa ja vanhoja kierrätyskelpoisia laitteita on arvioitu olevan yli viisi miljoonaa (Parikka, 2020). Vanhojen laitteiden paremmalle hyödyntämiselle on siis potentiaalia paljon.

Uudelleenkäyttöskenaariossa mallinnettiin kulutuselektroniikan lisääntyvää uudelleenkäyttöä. Skenaariossa kotitalouksien loppukysyntä uuteen kulutuselektroniikkaan vähenee ja kysyntä korjaus- ja huoltopalveluita sekä käytettyjä tuotteita tarjoavia toimialoja kohtaan kasvaa. Taulukko 27 on esitetty euromääräisen muutoksen kokonaismäärät kullakin alueella ostajanhintaisena. Muutoksen suuruudeksi valittiin 50 € per henkilö. Tämä mahdollistaa myös suoremman vertailun edelliseen, yhteiskäyttöskenaarioon, jossa euromääräiset muutokset ovat yhtä suuria alueilla, mutta kohdistuvat eri kohtiin talouden rakennetta.

Taulukko 27. Uudelleenkäyttöskenaariossa käytetyt arviot lisäyksestä euroissa.

Alue Uudelleenkäytön lisäys €

Etelä-Karjala

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Satakunta

Varsinais-Suomi

6 268 000

13 728 000

7 974 000

10 628 000

78 000

Mallinnettu muutos sisälsi 50 € lisäyksen per henkilö uudelleenkäytettyjä tuotteita tarjoaviin palveluihin (ETTL 620 ja ETTL 95) ja vastaavan vähennyksen uusien tuotteiden ostosta kulutuselektroniikan ja viestintävälineiden osalta (ETTL 262-264). Mallinnuksessa käsitellyt tuotteet on listattu taulukossa 28.

Taulukko 28 Uudelleenkäyttöskenaariossa käytetyt tuotteet (ETTL).

Tuoteryhmä

Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut

Tietokoneiden ja kotitaloustavaroiden korjauspalvelut

Tietokoneet ja niiden oheislaitteet

Viestintälaitteet

Kulutuselektroniikka

ETTL

ETTL 620

ETTL 95

ETTL 262

ETTL 263

ETTL 264

Kulutus- ja vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa per asukas on arvioitu eri alueille sekä kaupan aloille. Ostovoima vaihtelee tarkastelluilla alueilla teknisen erikoiskaupan ryhmässä noin 450 eurosta Etelä-Karjalassa aina 560 euroon Varsinais-Suomessa (Santasalo & Koskela, 2015). Skenaariossa arvioitu uudelleenkäytön lisäys vastaa siis noin kymmentä prosenttia ostovoimasta tuotteet sisältävässä kaupan ryhmässä. Suomalaiset käyttävät kirpputoreilla ja erilaisissa käytettyjen tavaroiden vaihdantaa ja myyntiä mahdollistavilla alustoilla arviolta 378 euroa vuodessa (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2020). Muutos vastaisi siis noin 13 prosenttia käytettyjen tavaroiden ostoista. Muutos on siis kokonaisuudessaan kokoluokaltaan suhteellisen pieni.

56 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Tulokset

Tulokset skenaarion vaikutuksista on annettu tuttuun tapaan kolmessa kategoriassa: talous ja työllisyys, CO2e päästöt ja RMR. Ensimmäiseksi tarkastellaan talous- ja työllisyysvaikutuksia.

Talous ja työllisyys

Uudelleenkäyttöskenaariossa tapahtuu selkeitä positiivisia työllisyysvaikutuksia. Pääosin ulkomailta tuotavien laitteiden ostosta siirtyvä kulutus korjauspalveluita ja käytettyjä laitteita tarjoaville toimialoille nostaa työvoiman tarvetta kaikilla alueilla.

Työllisyys (henkilöä)

Uudelleenkäyttöskenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 33. Uudelleenkäyttöskenaarion työllisyysvaikutukset eri alueilla.

Uudelleenkäyttöskenaariossa tapahtuu myös arvonlisäyksen nousua palveluissa kaikilla alueilla ja pienissä määrin myös jalostuksessa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 57
-2 189 2 59 1 43 -1 98 -6 28
Varsinais-Suomi -2 189 Satakunta 2 59 Pohjois-Karjala 1 43 Keski-Suomi -1 98 Etelä-Karjala -6 28

Arvonlisäys (miljoonaa euroa)

Uudelleenkäyttöskenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 34. Uudelleenkäyttöskenaarion vaikutukset arvonlisäykseen eri alueilla.

Myös euromääräinen tuotos lisääntyy kaikilla alueilla skenaariossa. Kuvaajassa 35 on eritelty tuotoksen muutokset kolmen päätoimialan tarkkuudella eri alueilla.

58 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,4 7,8 0,2 1,9 0,2 1,7 0,2 4,6 0,1 1,0
Varsinais-Suomi 0,4 7,8 Satakunta 0,2 1,9 Pohjois-Karjala 0,2 1,7 Keski-Suomi 0,2 4,6 Etelä-Karjala 0,1 1,0

Tuotos (miljoonaa euroa)

Uudelleenkäyttöskenaario

Jalostus (4-15)

Palvelut (16 - 26)

Kuvaaja 35. Uudelleenkäyttöskenaarion vaikutukset tuotokseen eri alueilla.

Uudelleenkäyttöskenaariossa tapahtuu käytetyillä oletuksilla ja olemassa olevalla toimialojen tuotantorakenteella positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia kaikilla alueilla. Tämä osoittaa talouden rakenteen merkitystä tuloksissa: mitä enemmän toimiala hyödyntää panoksina oman alueen tuotosta, sitä enemmän kerrannaisvaikutuksia jää alueelle.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät myös uudelleenkäyttöskenaariossa kokonaisuudessaan eri alueilla. Muutoksien kokoluokka on edelleen pieni verrattuna alueiden kokonaispäästötasoihin. Euromääriltään kohtuullisen pienet muutokset eivät voi merkittävästi muuttaa koko taloudellisen toimeliaisuuden vaikutuksia. Merkittävimmät päästövähennyskohteet ovat isommissa virroissa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 59
0,9 16,5 0,6 4,1 0,4 3,2 0,4 8,4 0,3 2,6
Varsinais-Suomi 0,9 16,5 Satakunta 0,6 4,1 Pohjois-Karjala 0,4 3,2 Keski-Suomi 0,4 8,4 Etelä-Karjala 0,3 2,6

Taulukko 29. Uudelleenkäyttöskenaarion kokonaisvaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin (Mkg CO2e).

Kasvihuonekaasupäästöt

Tuotteiden loppukäytön KHK päästöt

EteläKarjala

KeskiSuomi

PohjoisKarjala

Satakunta VarsinaisSuomi

2015 (CO2e, Mkg) -3,2 -7,2 -4,3 -5,6 -13,8

Taulukossa 30 on esitetty skenaarion kasvihuonekaasupäästöt suhteutettuna alueiden väestömääriin. Alueilla tapahtuvissa vähenemissä ei ole näin tarkasteltuna suuria eroja.

Taulukko 30. Uudelleenkäyttöskenaariossa vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin väestöön suhteutettuna.

Uudelleenkäyttö

KHK muutos yhteensä kg per hlö

Kulutusluokka/Alue

EteläKarjala

KeskiSuomi

PohjoisKarjala

Satakunta VarsinaisSuomi Alueen oma loppukäyttö yhteensä

ENVIMATmaakunta15 (1.0)

Uudelleenkäyttöskenaariossa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät per henkilö mitattuna kaikilla alueilla lähes kolmekymmentä kiloa. Erot eri alueiden välillä ovat suhteellisesti pienimmät kaikista tarkastelluista skenaarioista, noin kymmenen prosentin luokkaa. Lisäksi per henkilö päästövähenemä on kaikkien alueiden yli tarkasteltuna skenaariossa kaikkein suurinta: 27 kiloa per henkilö. Ruokahävikkiskenaariossa saavutetaan lähes yhtä suuret noin 22 kilon per henkilö kasvihuonekaasupäästövähenemät. Muissa skenaarioissa päästään 2–4 kilon per henkilö vähenemiin.

Raaka-ainekäyttö (RMR)

Raaka-ainekäytössä tapahtuvat muutokset saadaan mallista sekä kokonaiskilomäärinä yli kaikkien raaka-ainelajien sekä eroteltuna kahdeksaan päälajiin.

Kuvaajissa 36-40 on esitetty raaka-ainekäytön muutokset ryhmittäin eri alueilla. Skenaariossa kaikilla alueilla tapahtuu samankaltaiset muutokset, joissa erityisesti metallimalmien käyttö vähenee fossiilisten polttoaineiden ohella.

60 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
-25,4 -26,3 -26,9 -26,2 -28,4 Vienti 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä -25,4 -26,3 -26,9 -26,2 -28,4

Etelä-Karjala RMR

Uudelleenkäyttöskenaario (Mkg)

-5 -4 -3 -2 -1 0 1 Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 36. Uudelleenkäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Etelä-Karjalassa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 61
0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,01,41,4 0,0 0,04,44,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,50,4 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0

Keski-Suomi RMR

Uudelleenkäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 37. Uudelleenkäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Keski-Suomessa.

62 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 0,13,23,1 0,0 0,09,89,8 0,0 0,00,10,1 0,0 0,01,11,1 0,0 0,40,4 0,0 0,0
-12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2

Pohjois-Karjala RMR

Uudelleenkäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 38. Uudelleenkäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Pohjois-Karjalassa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 63
0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 0,11,91,8 0,0 0,05,75,7 0,0 0,00,10,1 0,0 0,00,60,6 0,0 0,20,1 0,2 0,0 -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0
1

Satakunta RMR

Uudelleenkäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit

Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 39. Uudelleenkäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Satakunnassa.

64 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,12,52,4 0,0 0,07,47,4 0,0 0,00,10,1 0,0 0,00,80,8 0,0 0,20,2 0,0 0,0 -8 -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0
1

Varsinais-Suomi RMR

Uudelleenkäyttöskenaario (Mkg)

Oma otto Tuonti Alueen loppukäyttö Vienti

Kasvit Kala ja riista Puu Fossiiliset polttoaineet Metallit Teollisuusmineraalit Rakennusmineraalit Maa- ja kiviaines

Kuvaaja 40. Uudelleenkäyttöskenaarion vaikutukset raaka-ainekäyttöön Varsinais-Suomessa.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 65
0,0 0,2 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 0,0 0,06,06,0 0,0 0,018,118,1 0,0 0,00,20,2 0,0 0,12,01,9 0,0 0,30,80,5 0,0
-20 -15 -10 -5 0 5

4 Tavoitteiden vertailu

Tässä raportissa olemme mallintaneet viittä erilaista tavoitetta, jotka liittyvät kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen. Tavoitteet ovat: (1) ruokahävikin vähentäminen, (2) purkujätteen hyödyntäminen rakentamisessa, (3) tekstiilijätteen hyödyntäminen, (4) yhteiskäytön lisääminen ja (5) kulutuselektroniikan uudelleenkäyttö. Mallinnus on tehty viidelle alueelle Suomessa: Etelä-Karjalalle, Keski-Suomelle, Pohjois-Karjalalle, Satakunnalle ja Varsinais-Suomelle. Koska kaikki skenaariot mallinnettiin kaikille alueille, voimme vertailla jossain määrin eri tavoitteiden vaikutuksia keskenään. Tavoitteiden vaikutuksilla tarkoitamme tässä raportissa niitä muutoksia, jotka tapahtuvat alueiden taloudessa ja ympäristössä, kun tavoitteet toteutetaan ottamatta huomioon niihin pääsemiseen vaadittavia mahdollisia investointeja. Kaikkien skenaarioiden kokoluokka euromääräisesti on alueiden taloudellisen aktiviteetin kokonaissuuruusluokkaan nähden pieni ja tämä näkyy myös vaikutusten suhteellisessa koossa. Siitä huolimatta tavoitteiden välillä on eroja ympäristö- ja talousvaikutuksissa kokonaisuudessaan ja myös erilaisia vaikutuksia riippuen kulloisenkin tarkasteltavan alueen erityispiirteistä.

Tavoitteiden ympäristövaikutusten vertailu

Kaikki mallinnetut tavoitteet johtavat positiivisiin tuloksiin kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät kaikissa skenaarioissa ja kaikilla alueilla. Ainoana poikkeuksena tähän on tekstiilijäteskenaario, jossa Varsinais-Suomen osalta tapahtuu 1,8 Mkg CO2e lisäys. Tämä johtuu alueella lisääntyvästä tuotantotoiminnasta, koska kaikki tekstiilijäte eri alueilta käsitellään skenaariossa Varsinais-Suomessa. Suurin osa lisäyksestä kohdistuukin vientiin, joskin myös oman alueen kulutus lisää päästöjä tuotannon aktivoidessa taloutta

Suurimmat kasvihuonekaasupäästövähenemät syntyvät ruokahävikki- ja uudelleenkäyttöskenaarioissa, joissa CO2-ekvivalentit päästöt vähenevät 28 Mkg ja 34 Mkg. Muutos tapahtuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen tapahtuvassa tuonnissa.

Kun muutoksia tarkastellaan alueiden väestön kokoon suhteutettuna, ruokahävikki- ja uudelleenkäyttöskenaarioissa tapahtuu selkeästi suurimmat KHK-päästövähennykset (22 kg ja 27 kg per henkilö). Muissa skenaarioissa jäädään 2–4 kilon vähennyksiin.

Raaka-aineiden otto vähenee eniten rakentamisen skenaariossa, jossa 1031 Mkg:n vähenemä kaikissa raaka-aineissa yhteensä on huomattavasti suurempi kuin muissa. Valtaosa raaka-ainekäytön vähenemästä syntyy skenaariossa luonnollisesti maa- ja kiviaineksen otossa. Ruokahävikin vähentäminen taas luo suurimman oton vähenemän viljelykasvien osalta: 35 Mkg. Metallimalmien ottoon vaikuttavat eniten uudelleenkäytön ja yhteiskäytön skenaariot, joissa oton vähenemät ovat 64 ja 33 miljoonaa kiloa. Rakentamisen skenaario on ainoa, jossa raaka-aineiden käyttö joko pysyy samana tai vähenee kaikissa tarkastelluissa raaka-aineissa. Muissa skenaarioissa voi tapahtua pieniä lisäyksiä joissain raaka-aineissa. Yhteenvetotaulukko raaka-ainekäytön vähenemistä kaikilla alueilla eri skenaarioissa jaoteltuna kahdeksaan raaka-ainelajiin on liitteessä B1.

Raaka-ainekäytön osalta per henkilö muutoksissa on todella suuria eroja eri skenaarioiden välillä. Rakentamisen skenaarion yli 800 kilon per henkilö RMR-vähennys on yli kymmenen kertaa suurempi kuin muissa skenaarioissa, mutta kohdistuu täysin maa- ja kiviainekseen (ja oletettavasti pääosin

66 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

korvattavaan murskeeseen). Uudelleenkäyttöskenaariossa syntyvät kokonaisuudessaan toiseksi suurimmat vähenemät, jotka kohdistuvat pääasiassa metallimalmeihin. Ruokahävikki- ja yhteiskäyttöskenaarioissa syntyy noin kolmenkymmenen kilon RMR-vähennykset. Ruokahävikkiskenaariossa pääosa vähennyksestä kohdistuu viljelykasveihin ja yhteiskäytössä metallimalmeihin. Tekstiilijäteskenaario on skenaarioista selkeästi heikoin vaikutuksiltaan tältä osin ja RMR-muutos on per henkilö tasolla alle kilon.

Tavoitteiden talousvaikutusten vertailu

Arvonlisäyksen ja työllisyyden osalta skenaarioiden vaikutukset vaihtelevat huomattavasti enemmän eri alueiden välillä. Alueen talouden rakenne vaikuttaa hyvin paljon siihen, kuinka paljon esimerkiksi kysynnän vähenemisestä syntyvistä työvoimavaikutuksista kohdistuu alueelle.

Työllisyyden osalta positiivisin skenaario on uudelleenkäytön lisääminen. Kysynnän lisäys työvoimavaltaisemmilla käytettyjä laitteita ja korjauksia tarjoavilla aloilla nostaa työllisyyttä kaikilla alueilla. Skenaariossa työllisyyden lisäys on 413 henkilöä, joka on enemmän kuin vähenemä kaikissa muissa skenaarioissa yhteensä. Tekstiilijäteskenaariossa kokonaisuutena tapahtuu myös työllisyyden lisäystä 20 henkilön verran, mutta se kohdistuu ainoastaan Varsinais-Suomeen, missä oletetaan tapahtuvan kaikki tekstiilijätteen käsittely skenaariossa.

Arvonlisäys nousee uudelleenkäyttö- ja ruokahävikkiskenaarioissa. Suurin nousu tapahtuu uudelleenkäyttöskenaariossa (18,2 milj.€) ja nousu on lähes yhtä suurta ruokahävikkiskenaariossa (13,7 milj.€). Uudelleenkäyttöskenaariossa arvonlisäystä tapahtuu kaikilla alueilla. Ruokajäteskenaariossa Satakunnassa tapahtuu todella pieni vähenemä. Tekstiilijäteskenaariossa Varsinais-Suomi on ainoa alue, missä tapahtuu positiivisia talousvaikutuksia myös arvonlisäyksen osalta ja se nostaa skenaarion kokonaisuutena positiiviseksi.

Tavoitteiden vaikutuksia tarkastellessa ja vertaillessa on hyvä pitää mielessä, että mallinnetut tavoitteet ovat hyvin erilaisia ja vaativat myös selkeästi eri tasoisia toimia niiden saavuttamiseksi. Toiset tavoitteet voivat olla hyvinkin paljon helpommin saavutettavissa. Lisäksi alueellisia tavoitteiden priorisoinnissa tulee arvioida erikseen mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja ja niiden ympäristö- sekä talousvaikutuksia tässä esitettyjen tavoitteiden itsensä luomien vaikutusten lisäksi.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 67

5 Yhteenveto

Osana Circwaste-hanketta haluttiin mallintaa valtakunnallisen jätesuunnitelman valikoituja tavoitteita vastaavia skenaarioita Circwaste-hankkeen ydinalueille. Työkaluna mallinnuksessa käytettiin ENVIMATmaakunta15 (v. 1.0) -mallia, joka on ympäristölaajennetun panos-tuotosmalli ENVIMATin alueellistettu versio. Johtuen mallin aluerajauksista Circwaste-hankkeessa käytetystä ydinaluejaosta poikettiin siten, että Varsinais-Suomi ja Satakunta mallinnettiin erikseen. Ympäristölaajennetun panos-tuotos-mallin avulla on mahdollista arvioida alueellisia kokonaisvaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen, talouden, työllisyyden ja raaka-aineiden oton näkökulmasta.

Mallinnuksissa arvioitiin valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita kuvaamaan luotiin skenaarioita ja kaikille alueilla on mallinnettu viisi skenaariota:

1. ruokahävikin puolittamista,

2. rakentamisen kiertotalouden edistymisen vaikutuksia,

3. tekstiilijätteiden hyödyntämisen tehostamista

4. yhteiskäytön lisäämistä sekä

5. elektroniikan uudelleenkäytön vaikutuksia

Kaikista skenaarioista saatiin tuloksena vaikutukset työllisyyteen, tuotokseen, arvonlisäykseen, kasvihuonekaasupäästöihin (CO2e) sekä raaka-aineiden käyttöön (RMR). Kokonaisuudessaan vaikutusten kokoluokka verrattuna alueiden kokonaistalouden kokoon tai kasvihuonekaasupäästöjen tai raaka-ainekäytön kokonaismääriin olivat pieniä. Mallinnettavissa skenaarioissa käytettiin seuraavanlaisia oletuksia muutoksista:

6. Ruokahävikin puolittuminen kotitalouksissa loppukysynnässä sekä ravitsemistoimialalla (ETOL 56)

7. Rakentaminen: 20 % vähennys soran, hiekka ja murske (ETTL 08121) käytössä talonrakentamisen ym. (ETOL 41) ja maa- ja vesirakentamisen ym. (ETOL 42) toimialoilla, johtuen purkubetonin käytöstä neitseellisen materiaalin sijaan.

8. Kahden kilon lisäys kierrätettävässä tekstiilimateriaalissa, joka käsitellään toisioraakaaineeksi alueiden tekstiilituotannolle (ETOL 13)

9. Viidenkymmenen euron per henkilö lisäys vuokraus- ja leasingtoiminnassa (ETOL 77) valituille työkaluille, liikkumisvälineille yms. vastaaville tuoteryhmille ja vastaava euromääräinen vähenemä suoraan tuotteiden ostosta.

10. Viidenkymmenen euron lisäys per henkilö uudelleenkäytettyjä tuotteita tarjoaviin palveluihin (ETTL 620 ja ETTL 95) ja vastaava vähennys uusien tuotteiden ostosta kulutuselektroniikan ja viestintävälineiden osalta (ETTL 262-264)

Kaikkien skenaarioiden kokoluokka euromääräisesti on alueiden taloudellisen aktiviteetin kokonaissuuruusluokkaan nähden pieni ja tämä näkyy myös muutosten luomien vaikutusten suhteellisessa koossa. Kaikki skenaariot ovet kuitenkin ympäristövaikutuksiltaan myönteisiä ja tarkkaan valituilla toimilla, joilla niihin pyritään, voidaan parhaassa tapauksessa saada lisää hyötyjä sekä ympäristön, että talouden kannalta. Toimenpiteitä pitää kuitenkin arvioida tarkkaan ennen toteuttamista, etteivät ne syö

68 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

tavoitteiden tuomia hyötyjä. Taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen on hyvin helposti ympäristön kannalta haitallista. Senkin vuoksi tässä raportissa tarkasteltujen kiertotaloustavoitteiden kaltaiset toimet ovatkin tärkeitä. Ne ohjaavat tehokkuuteen. Kiertotaloustoimet voivat myös kasvattaa taloutta, kun yritykset parantavat materiaalitehokkuuttaan ja kilpailukykyään kiertotaloustoimien seurauksena. Keskeisiä nostoja tuloksista:

• Ruokahävikin puolittaminen vähentäisi päästöjä 28 Mkg CO2-ekv

• Kulutuselektroniikan uudelleenkäytön kasvu vähentäisi päästöjä 34 Mkg CO2-ekv

• Raaka-ainekäytön vähenemä, mikäli neitseellisten maa- ja kiviainesten käyttöä korvattaisiin purkuvirroilla: 1 031 Mkg/v.

• Uudelleenkäyttö ja työkalujen vuokraus/leasing vähentäisivät eniten metallien käyttöä 45 Mkg ja 32 Mkg

• Viljelykasvien raaka-ainekäyttö vähenisi ruokahävikkiskenaariossa 35 Mkg

Ympäristön kannalta tarkastellut skenaariot ovat positiivisia, vaikkakaan kokoluokaltaan vaikutukset eivät olekaan suuria verrattuna koko alueiden talouden ympäristövaikutuksiin. Suurimmat kasvihuonekaasupäästövähenemät syntyvät ruokahävikki- ja uudelleenkäyttöskenaarioissa, joissa CO2-ekvivalentit päästöt vähenevät 28 Mkg ja 34 Mkg. Muutos tapahtuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen tapahtuvassa tuonnissa. Pääasiassa kasvihuonekaasujen osalta tapahtuu vähentymistä kaikissa skenaarioissa ja kaikilla alueilla. Ainoana poikkeuksena tähän on tekstiilijäteskenaario, jossa Varsinais-Suomen osalta tapahtuu 1,8 Mkg CO2e lisäys. Tämä johtuu alueella lisääntyvästä tuotantotoiminnasta, koska kaikki tekstiilijäte eri alueilta käsitellään skenaariossa Varsinais-Suomessa. Suurin osa lisäyksestä kohdistuukin vientiin, joskin myös oman alueen kulutus lisää päästöjä tuotannon aktivoidessa taloutta.

Raaka-ainekäytössä tapahtuisi myönteistä kehitystä vaihtelevissa määrin kaikissa skenaarioissa. Raaka-ainekäytön kategorioita on mallissa kahdeksan: viljelykasvit, kala ja riista, raakapuu, fossiiliset polttoaineet, metallimalmit, teollisuusmineraalit, rakennusmineraalit sekä maa- ja kiviainekset. Erityisesti rakentamisen skenaariossa maa- ja kiviaineksen osalta tapahtuu merkittävää vähenemää. Jossain raaka-aineissa nähtiin pientä lisäystä eri skenaarioissa, mutta kaikissa vähenemät olivat suurempia yli kaikkien raaka-aineiden tarkasteltuna. Talousvaikutukset skenaarioissa ovat vaihtelevia. Tekstiilien kierrätyksen lisääminen ja työkalujen vuokraus- ja leasingtoiminnan kasvu lisäisivät työllisyyttä. Kulutuksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet sen sijaan johtaisivat pienempään työvoiman tarpeeseen ilman tavoitteisiin kytkettyjä uusia investointeja. Arvonlisäystä syntyisi eniten ruokahävikin puolittamisessa, tekstiilien hyödyntämisessä sekä kulutuselektroniikan uudelleenkäytössä.

Raaka-aineiden otto vähenee eniten rakentamisen skenaariossa, jossa 1031 Mkg vähenemä kaikissa raaka-aineissa yhteensä on huomattavasti suurempi kuin muissa. Valtaosa raaka-ainekäytön vähenemästä syntyy skenaariossa luonnollisesti maa- ja kiviaineksen otossa. Ruokahävikin vähentäminen taas luo suurimman oton vähenemän kasvien osalta: 34 Mkg. Metallimalmien ottoon vaikuttavat eniten uudelleenkäytön ja yhteiskäytön skenaariot, joissa oton vähenemät ovat 64 ja 33 miljoonaa kiloa. Yhteenvetotaulukko raaka-ainekäytön vähenemistä kaikilla alueilla eri skenaarioissa jaoteltuna kahdeksaan raaka-ainelajiin on liitteessä B1.

Talousvaikutukset ovat vaihtelevia. Tekstiilien kierrätyksen lisääminen, työkalujen vuokraus- ja leasingtoiminnan kasvu sekä kulutuksen vähentäminen ovat kaikki keinoja, joilla voidaan lisätä työllisyyttä ja synnyttää arvonlisäystä. Ruokahävikin puolittaminen, tekstiilien hyödyntäminen sekä kulutuselektroniikan uudelleenkäyttö ovat niitä aloja, joilla arvonlisäystä syntyy eniten. Työllisyysvaikutukset ovat skenaarioiden rakenteiden vuoksi pääasiallisesti negatiivisia, sillä vähenevä kulutus johtaa pienempään työvoiman tarpeeseen. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi ruokajätteen vähenemisen osalta tämä voidaan nähdä myös positiivisena tehostumisena, kun tuotos hyödynnetään paremmin ja ns. turhaa tuotantoa ei tarvitse pitää yllä. Pitkällä aikavälillä tehostunut tuotoksen käyttö kaikissa skenaarioissa on ehdottomasti tavoittelemisen arvoista. Lisäksi on syytä muistaa, että pidemmällä aikavälillä vapautuva työvoima työllistyy muille toimialoille.

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 69

Tässä raportissa on tarkasteltu useita kiertotalouteen liittyviä tavoitteita. Mallinnuksen tulokset antavat tietoa mm. päättäjille, jonka pohjalta alueilla voidaan arvioida erilaisten tavoitteiden hyötyjä ja polkuja niiden saavuttamiseksi. Tämä on yksi askel kohti tehokkaampaa resurssien käyttöä ja syvempää kiertotalouden hyödyntämistä. Eri alueilla tulee ottaa huomioon niiden omat erityispiirteet ja lisätiedon avulla valikoida parhaat ja tehokkaimmat keinot, joilla tässä raportissa käsiteltyihin tavoitteisiin voitaisiin päästä.

70 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Sanasto

Arvonlisä

CO2e

ETOL

ETTL

Mkg

Meur

Ostajanhinta

Perushinta

Raaka-aineiden käyttö

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) 1

Hiilidioksidiekvivalentti, kasvihuonekaasupäästöjen yksikkö

ENVIMATin toimialaluokitus. Pohjautuu TOL toimialaluokitukseen.

ENVIMATin toimialoitteinen tuoteluokitus.

Miljoona kilogrammaa, eli tuhat tonnia (=1 kt)

Miljoona euroa

Hinta, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista mukaan luettuna kaikki tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot (mutta pois lukien vähennyskelpoiset verot, kuten tuotteiden ALV); mukaan luettuna kaikki kuljetusmaksut, jotka ostaja maksaa erikseen saadakseen toimituksen vaadittuna ajankohtana ja vaadittuun paikkaan 2

Hinta, jonka tuottajat saavat ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti, miinus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena maksettavat verot (so. tuoteverot), plus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (so. tuotetukipalkkiot). 3

Ks. RMR

Rebound (kimmahdusvaikutus) Ilmiö, jossa tehostumisesta syntyvät säästöt johtavat kulutuksen kasvuun kyseisessä tuotteessa tai yleisesti.

RMC

RMR

Välituote

Raaka-ainekulutus (raw material consumption) kuvaa kuinka paljon luonnonraaka-aineita tarvitaan tuotteiden kotimaiseen loppukäyttöön, kulutukseen ja pääomanmuodostukseen 4

Raaka-ainekäyttö (myös raaka-aineiden käyttö, raw material requirement) sisältää raaka-aine-ekvivalentin tuonnin ja kotimaan luonnosta käyttöön otetut raaka-aineet 5

Tuote, joka käytetään oman tai muiden toimialojen tuotteiden valmistuksessa tuotantopanoksena 6

1 https://www.stat.fi/meta/kas/arvonlisays.html (Tilastokeskus, 2023)

2 https://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/ostajanhinta.html (Tilastokeskus, 2023)

3 https://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/perushinta.html (Tilastokeskus, 2023)

4 (Nissinen & Savolainen, 2019)

5 (Nissinen & Savolainen, 2019)

6 (Nissinen & Savolainen, 2019)

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 71

Lähteet

Ala-Mantila, S., Ottelin, J., Heinonen, J., & Junnila, S. (2016). To each their own? The greenhouse gas impacts of intra-household sharing in different urban zones. Journal of Cleaner Production, 135, 356–367. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2016.05.156

Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H., Pennanen, J., Sippola, K., & Huopalainen, M. (2015). Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Ympäristöministeriö. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155612

Dahlbo, H., Rautiainen, A., Savolainen, H., Oksanen, P., Nurmi, P., Virta, M., & Pokela, O. (2021). Textile flows in Finland 2019 (Project Report 276; Reports from Turku University of Applied Sciences, s. 53). Turku University of Applied Sciences. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167873.pdf

Heikkilä, P., Hinkka, V., & Harlin, A. (2019). Tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnus. VTT Technical Research Centre of Finland. https://cris.vtt.fi/en/publications/tekstiilikierr%C3%A4tyksen-prosessien-kustannusmallinnus

Karhinen, S., Savolainen, H., Heikkinen, M., & Ulvi, T. (2023). Alueellisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointi maakuntien ENVIMAT-malleilla: Esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/563736

Katajajuuri, J.-M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, 73, 322–329. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2013.12.057

Laukkanen, M., & Tura, N. (2020). The potential of sharing economy business models for sustainable value creation. Journal of Cleaner Production, 253, 120004. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2020.120004

Nissinen, A., & Savolainen, H. (2019). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

Parikka, T. ja ajankohtaisblogit: T. (2020). Yli 80 prosenttia kotitalouksista säilyttää kierrätyskelpoista elektroniikkajätettä | Tieto&trendit [Online publication]. Tieto & Trendit; Tilastokeskus. https://www2.stat.fi:443/tietotrendit/artikkelit/2020/yli-80-prosenttia-kotitalouksista-sailyttaa-kierratyskelpoista-elektroniikkajatetta/

Santasalo, T., & Koskela, K. (2015). Vähittäiskauppa Suomessa 2015 (s. 163). Palvelualojen Ammattiliitto ry. https://www.pam.fi/media/vahittaiskauppa_suomessa_2015_web_20150629_smaller.pdf

Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M., & Virtanen, Y. (2009). Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristökeskus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38010

Sironen, S., Mäenpää, I., Myllyviita, T., Leskinen, P., & Seppälä, J. (2015). Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus. Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus – hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155661

Suomen virallinen tilasto (SVT). (2020). 12pa Kirpputoreilta saadut ja niillä käytetyt rahat kotitaloustyypin mukaan, 2019. Vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Kokeelliset_tilastot/Kokeelliset_tilastot__vjt/koeti_vjt_pxt_12pa_fi.px/table/tableViewLayout1/

Suomen virallinen tilasto (SVT). (2023). Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi. Väestörakenne. 11ra -Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2022 https://stat.fi/tilasto/vaerak

The Reuse and Recycling EU Social Enterprises network (RREUSE). (2019, syyskuuta). Briefing on job creation potential in the re-use sector [Position paper]. https://www.rreuse.org/wp-content/uploads/Final-briefing-on-reuse-jobs-website-2.pdf Tilastokeskus. (2023). Käsitteet. https://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/. Vatanen, E. (2011). Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä: Menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset. ItäSuomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/10086

Väylävirasto. (2022). Betonijätteen käsittely ja käyttö väylähankkeissa (Ohje 43; Väyläviraston ohjeita). Väylävirasto. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-43_Betonijate_web.pdf

Ympäristöministeriö. (2022). Kierrätyksestä kiertotalouteen: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 [Sarjajulkaisu]. Ympäristöministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163978

72 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Liitteet

Liite A: Toimialoittaiset tulokset talous- ja työllisyysvaikutukset

Liite A1 Ruokahävikkiskenaario

Toimialoittaiset tulokset Etelä-Karjala: ruokahävikkiskenaario

Etelä-Karjala Ruokahävikki

Tuotos Arvonlisäys Työllisyys

5

6

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 73
Meur Meur hlö 1 Maatalous ja kalatalous 0,5 0,1 14 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0
Elintarviketeollisuus 0,9 0,1 4
4
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,1 0,0 -2
Puuteollisuus 0,0 0,0 0 7 Massa- ja paperiteollisuus 0,1 0,0 0 8 Öljynjalostus 0,0 0,0 -7 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,1 0,0 -1 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,1 0,0 0 14 Muu valmistus -0,1 0,0 -1 15 Energiahuolto 0,2 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,0 0 17 Rakentaminen 0,3 0,1 3 18 Kauppa 1,2 0,7 12 19 Kuljetus ja varastointi 0,2 0,1 1 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,8 0 21 Informaatio ja viestintä -0,2 -0,1 -1 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 1,6 1,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,3 0,2 2 24 Julkinen hallinto 0,1 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,3 0,2 3 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä 5,3 3,5 29 Tuotos
Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,6 0,1 14 Jalostus (4–15) 1,0 0,2 -6 Palvelut (16–26) 3,7 3,1 20 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
Arvonlisäys Työllisyys

Toimialoittaiset tulokset Keski-Suomi: ruokahävikkiskenaario

Keski-Suomi Ruokahävikki Tuotos Arvonlisäys

1

74 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Meur hlö
Työllisyys Meur
Maatalous ja kalatalous 0,8 0,1 22 2 Metsätalous 0,1 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus -0,3 -0,2 1 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,1 0,0 -2
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus -0,1 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -1 9 Kemianteollisuus -0,1 -0,1 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,1 0,0 -1 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,1 -0,1 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 -1 15 Energiahuolto 0,2 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,1 0 17 Rakentaminen 0,5 0,2 4 18 Kauppa -2,6 -1,5 -35 19 Kuljetus ja varastointi -0,1 0,0 -1 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 2,4 0 21 Informaatio ja viestintä 0,1 0,0 -1 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 3,9 2,5 0 23 Liike-elämän palvelut -0,3 -0,1 -5 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,8 0,5 11 26 Muut palvelut 0,3 0,2 4 Yhteensä 2,7 4,0 -3 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,9 0,2 22 Jalostus (4–15) -0,4 -0,2 -2 Palvelut (16–26) 2,2 4,1 -24 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Pohjois-Karjala: ruokahävikkiskenaario

Pohjois-Karjala Ruokahävikki Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur

1

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 75
Meur hlö
Maatalous ja kalatalous -0,6 -0,2 -13
Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus -2,2 -0,3 -7
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,1 0,0 -2
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus -0,1 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus -0,1 0,0 -1 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,2 -0,1 -1 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,1 0,0 -1 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,1 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen 0,1 0,1 1 18 Kauppa -1,3 -0,8 -17 19 Kuljetus ja varastointi -0,2 -0,1 -2 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 1,3 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 -1 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 2,0 1,3 0 23 Liike-elämän palvelut -0,2 -0,1 -2 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,3 0,2 4 26 Muut palvelut 0,1 0,1 2 Yhteensä -2,5 1,3 -38 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) -0,6 -0,1 -12 Jalostus (4–15) -2,7 -0,5 -11 Palvelut (16–26) 0,8 1,9 -15 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
2
5
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Satakunta: ruokahävikkiskenaario

Satakunta Ruokahävikki Tuotos Arvonlisäys

1

76 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous -0,7 -0,2 -10
Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus -3,2 -0,9 -16 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,1 0,0 -1
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus -0,1 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus -0,2 -0,1 -1 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,5 -0,2 -2 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,1 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,0 0 17 Rakentaminen 0,2 0,1 2 18 Kauppa -2,7 -1,6 -31 19 Kuljetus ja varastointi -0,4 -0,2 -3 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 1,0 0 21 Informaatio ja viestintä -0,2 -0,1 -2 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 2,8 1,8 0 23 Liike-elämän palvelut -0,4 -0,2 -10 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,5 0,4 8 26 Muut palvelut 0,1 0,1 3 Yhteensä -4,9 -0,1 -64 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) -0,7 -0,2 -10 Jalostus (4–15) -4,1 -1,1 -20 Palvelut (16–26) -0,1 1,3 -34 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
2
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Varsinais-Suomi: ruokahävikkiskenaario

Varsinais-Suomi Ruokahävikki Tuotos

1

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 77
Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous -0,4 -0,2 -3
Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus -1,2 -0,5 -1
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,4 -0,1 -6
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus -0,1 0,0 -2
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus -0,2 -0,1 -1 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,2 -0,1 -3 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,3 -0,1 -2 14 Muu valmistus -0,2 -0,1 -2 15 Energiahuolto 0,1 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,1 0 17 Rakentaminen 0,8 0,4 7 18 Kauppa -7,5 -4,1 -68 19 Kuljetus ja varastointi -0,9 -0,4 -5 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,1 4,6 1 21 Informaatio ja viestintä -0,3 -0,1 -4 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 6,5 4,2 1 23 Liike-elämän palvelut 0,4 0,2 0 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 1,4 0,9 19 26 Muut palvelut 0,5 0,3 7 Yhteensä -1,8 4,9 -63 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) -0,4 -0,2 -3 Jalostus (4–15) -2,0 -0,6 -14 Palvelut (16–26) 0,6 5,7 -46
2
5
6
7
8

Liite A2 Rakentaminen

Toimialoittaiset tulokset Etelä-Karjala: rakentamisen skenaario

Etelä-Karjala Rakentaminen Tuotos Arvonlisäys Työllisyys

1

6

8

78 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0
Kaivostoiminta ja louhinta -0,1 0,0 0
Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
Tekstiili-
vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
2
3
4
5
ja
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
7
Öljynjalostus 0,0 0,0 -7
Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus -0,1 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen 0,0 2,1 0 18 Kauppa -0,1 -0,1 -2 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,0 0,0 0 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,5 1,9 -10 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -0,3 2,0 -8 Palvelut (16–26) -0,2 -0,1 -2 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
9

Toimialoittaiset tulokset Keski-Suomi: rakentamisen skenaario

Keski-Suomi Rakentaminen

1

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 79
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous
0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0
Kaivostoiminta ja louhinta -1,3 -0,2 -3 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 -1
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -1
Kemianteollisuus -0,1 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus -0,1 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,1 -0,1 -1 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen -0,1 -1,5 -1 18 Kauppa -0,1 -0,1 -2 19 Kuljetus ja varastointi -0,3 -0,1 -2 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut -0,1 0,0 -1 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -2,3 -2,1 -12 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -1,6 -1,8 -6 Palvelut (16–26) -0,6 -0,3 -6
(1.0)
ja kalatalous
2
3
5
6
7
8
9
ENVIMATmaakunta 2015

Toimialoittaiset tulokset Pohjois-Karjala: rakentamisen skenaario

Pohjois-Karjala Rakentaminen

1

8

80 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Meur Meur hlö
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0
Kaivostoiminta ja louhinta -0,3 -0,1 -1 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
2
3
6
7
Öljynjalostus 0,0 0,0 0
Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen 0,0 0,3 0 18 Kauppa -0,1 -0,1 -1 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,0 0,0 0 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,5 0,1 -5 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -0,4 0,2 -3 Palvelut (16–26) -0,2 -0,1 -2 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
9

Toimialoittaiset tulokset Satakunta: rakentamisen skenaario Satakunta Rakentaminen

1

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 81
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0
Kaivostoiminta ja louhinta -1,7 -0,9 -9 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0
Kemianteollisuus -0,1 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,1 0,0 -1 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen 0,0 -0,7 0 18 Kauppa -0,2 -0,1 -2 19 Kuljetus ja varastointi -0,3 -0,1 -2 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut -0,1 0,0 -1 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -2,5 -1,9 -15 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -2,0 -1,6 -10 Palvelut (16–26) -0,6 -0,3 -5 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
2
3
6
7
8
9

Toimialoittaiset tulokset Varsinais-Suomi: rakentamisen skenaario

Varsinais-Suomi Rakentaminen

1

82 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous
kalatalous 0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0
Kaivostoiminta ja louhinta -2,7 -1,0 -12
Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 -1
Öljynjalostus -0,1 0,0 0
Kemianteollisuus -0,2 0,0 -1 10 Rakennusaineteollisuus -0,3 -0,1 -1 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,3 -0,1 -3 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen -0,1 2,3 -1 18 Kauppa -0,4 -0,2 -5 19 Kuljetus ja varastointi -0,7 -0,3 -4 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut -0,2 -0,1 -2 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -5,1 0,4 -32 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -3,6 1,1 -19 Palvelut (16–26) -1,5 -0,7 -13 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
ja
2
3
4
5
6
7
8
9

Liite A3 Tekstiilijätteen vähentäminen

Toimialoittaiset tulokset Etelä-Karjala: tekstiilijäteskenaario

Etelä-Karjala Tekstiilijäte

5

7

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 83
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0
Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
1
4
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
6
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -7 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,1 1 17 Rakentaminen 0,0 0,0 0 18 Kauppa 0,0 0,0 0 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,0 0,0 0 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä 0,1 0,1 -6 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 0,1 0,1 -6 Palvelut (16–26) 0,0 0,0 0 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
8

Toimialoittaiset tulokset Keski-Suomi: tekstiilijäteskenaario

Keski-Suomi Tekstiilijäte

1

84 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 -1 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 -1
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -1
Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,3 0,2 3 17 Rakentaminen 0,0 0,0 0 18 Kauppa 0,0 0,0 0 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,0 0,0 0 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä 0,3 0,2 0 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 0,2 0,1 0 Palvelut (16–26) 0,0 0,0 0 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
6
7
8
9

Toimialoittaiset tulokset Pohjois-Karjala: tekstiilijäteskenaario

Pohjois-Karjala Tekstiilijäte Tuotos Arvonlisäys Työllisyys

Meur

1

5

6

7

8

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 85
Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0
Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0
Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
2
3
4
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,2 -0,1 -2
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 -1 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,2 0,1 1 17 Rakentaminen 0,0 0,0 0 18 Kauppa 0,0 0,0 0 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,0 0,0 0 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,1 0,0 -2 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -0,1 -0,0 -2 Palvelut (16–26) 0,0 0,0 0 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Toimialoittaiset tulokset Satakunta: tekstiilijäteskenaario

Satakunta Tekstiilijäte

1

86 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Työllisyys Meur Meur hlö
Tuotos Arvonlisäys
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0
Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,7 -0,2 -4
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus -0,1 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,2 0,1 2 17 Rakentaminen 0,0 0,0 0 18 Kauppa 0,0 0,0 0 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,0 0,0 0 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,7 -0,2 -5 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -0,6 -0,2 -4 Palvelut (16–26) -0,1 -0,1 -1 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
2
3
5
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Varsinais-Suomi: tekstiilijäteskenaario

Varsinais-Suomi Tekstiilijäte

1

8

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 87
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 -1
Puuteollisuus 0,0 0,0 0 7 Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 -1
6
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,1 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,4 0,1 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 5,2 1,7 20 17 Rakentaminen 0,1 0,1 1 18 Kauppa 0,8 0,4 5 19 Kuljetus ja varastointi 0,6 0,2 3 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,3 0,2 3 24 Julkinen hallinto 0,1 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä 7,9 2,9 32 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 5,9 2,0 19 Palvelut (16–26) 1,9 0,9 13 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite A4 Yhteiskäyttö

Toimialoittaiset tulokset Etelä-Karjala: yhteiskäyttöskenaario

Etelä-Karjala Yhteiskäyttö Tuotos Arvonlisäys Työllisyys

1

88 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -7 9 Kemianteollisuus 0,1 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,2 -0,1 -1 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 -1 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen -0,2 -0,1 -2 18 Kauppa -1,1 -0,7 -13 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 1 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,8 0,4 6 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,6 -0,4 -18 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -0,2 -0,1 -9 Palvelut (16–26) -0,5 -0,3 -9 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
5
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Keski-Suomi: yhteiskäyttöskenaario

Keski-Suomi Yhteiskäyttö Tuotos

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 89
Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,1 0,0 -1 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0 6 Puuteollisuus -0,1 0,0 0 7 Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -1 9 Kemianteollisuus 0,2 0,0 1 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -1,2 -0,4 -7 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,1 0,0 0 14 Muu valmistus -0,7 -0,2 -6 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen -0,2 -0,1 -2 18 Kauppa -1,6 -0,9 -25 19 Kuljetus ja varastointi -0,1 0,0 -1 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,2 0,1 2 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 3,4 1,6 21 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,1 0,0 -19 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -1,9 -0,6 -15 Palvelut (16–26) 1,7 0,6 -4 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
Arvonlisäys
1
8

Toimialoittaiset tulokset Pohjois-Karjala: yhteiskäyttöskenaario

Pohjois-Karjala Yhteiskäyttö Tuotos Arvonlisäys

1

90 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Meur hlö
Työllisyys Meur
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus 0,1 0,1 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,7 -0,2 -2 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,1 0,1 0 14 Muu valmistus -0,4 -0,1 -4 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen -0,2 -0,1 -2 18 Kauppa -0,8 -0,5 -12 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,1 0,0 1 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,9 0,4 9 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,9 -0,4 -11 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -0,9 -0,2 -6 Palvelut (16–26) -0,1 -0,1 -6 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
5
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Satakunta: yhteiskäyttöskenaario

Satakunta Yhteiskäyttö

1

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 91
Työllisyys Meur Meur hlö
Tuotos Arvonlisäys
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0
Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,1 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus 0,2 0,1 1 10 Rakennusaineteollisuus 0,1 0,0 1 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -0,7 -0,2 -3 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,1 0,0 -1 14 Muu valmistus -0,7 -0,2 -4 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen -0,4 -0,2 -5 18 Kauppa -1,0 -0,6 -14 19 Kuljetus ja varastointi 0,0 0,0 0 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,1 0,1 1 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 2,3 1,1 18 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä -0,3 -0,1 -7 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -1,2 -0,4 -7 Palvelut (16–26) 0,9 0,3 0 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
2
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Varsinais-Suomi: yhteiskäyttöskenaario

Varsinais-Suomi Yhteiskäyttö

1

92 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Työllisyys Meur Meur hlö
Tuotos Arvonlisäys
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,1 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus -0,1 0,0 -1
Puuteollisuus 0,0 0,0 0 7 Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 -1
Öljynjalostus 0,2 0,0 0 9 Kemianteollisuus 1,3 0,9 3 10 Rakennusaineteollisuus 0,5 0,2 3 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus -2,8 -0,9 -15 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 1,0 0,2 9 14 Muu valmistus -0,9 -0,3 -6 15 Energiahuolto 0,0 0,0 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen -0,4 -0,3 -5 18 Kauppa -3,6 -2,1 -50 19 Kuljetus ja varastointi 0,4 0,2 2 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 0,2 0,1 2 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 4,8 2,1 31 24 Julkinen hallinto 0,0 0,0 0 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 1 26 Muut palvelut 0,0 0,0 0 Yhteensä 0,6 0,1 -27 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) -0,8 0,1 -9 Palvelut (16–26) 1,4 0,1 -18 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
6
8

Liite A5 Kulutuselektroniikan uudelleenkäyttö

Toimialoittaiset tulokset Etelä-Karjala: uudelleenkäyttöskenaario

Etelä-Karjala Uudelleenkäyttö Tuotos

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 93
Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,1 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -7 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,1 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,0 0,0 0 17 Rakentaminen 0,0 0,0 0 18 Kauppa -0,2 -0,1 -3 19 Kuljetus ja varastointi 0,1 0,0 1 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 1,0 0,6 5 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,5 -0,1 5 24 Julkinen hallinto 0,1 0,1 1 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 1,0 0,6 19 Yhteensä 2,9 1,2 22 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 0,3 0,1 -6 Palvelut (16–26) 2,6 1,0 28 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
Arvonlisäys Työllisyys
1
5
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Keski-Suomi: uudelleenkäyttöskenaario

Keski-Suomi Uudelleenkäyttö Tuotos Arvonlisäys

1

94 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Meur hlö
Työllisyys Meur
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 -1 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0 6 Puuteollisuus 0,0 0,0 0 7 Massa- ja paperiteollisuus 0,1 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 -1 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,1 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,1 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,1 0 17 Rakentaminen 0,1 0,0 1 18 Kauppa -0,1 -0,1 -2 19 Kuljetus ja varastointi 0,2 0,1 2 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,1 0,0 1 21 Informaatio ja viestintä 3,3 2,0 18 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 1,1 0,6 12 24 Julkinen hallinto 0,2 0,1 1 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,1 0,1 1 26 Muut palvelut 3,5 1,7 64 Yhteensä 8,8 4,8 98 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 0,4 0,2 -1 Palvelut (16–26) 8,4 4,6 98 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
8

Toimialoittaiset tulokset Pohjois-Karjala: uudelleenkäyttöskenaario

Pohjois-Karjala Uudelleenkäyttö

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 95
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,0 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0
Puuteollisuus 0,0 0,0 0
Massa- ja paperiteollisuus 0,1 0,0 0
Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,1 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,1 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,0 0 17 Rakentaminen 0,1 0,0 0 18 Kauppa -0,1 0,0 -1 19 Kuljetus ja varastointi 0,1 0,1 1 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 0 21 Informaatio ja viestintä 1,1 0,6 7 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,4 0,2 5 24 Julkinen hallinto 0,1 0,0 1 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 1 26 Muut palvelut 1,5 0,8 29 Yhteensä 3,7 1,9 44 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 0,4 0,2 1 Palvelut (16–26) 3,2 1,7 43 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
1
6
7
8

Toimialoittaiset tulokset Satakunta: uudelleenkäyttöskenaario

Satakunta Uudelleenkäyttö

96 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,1 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0 6 Puuteollisuus 0,0 0,0 0 7 Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 0 8 Öljynjalostus 0,0 0,0 0 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,0 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,0 0,0 0 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0,0 0,0 0 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,2 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,1 0,0 0 17 Rakentaminen 0,1 0,0 1 18 Kauppa 0,0 0,0 1 19 Kuljetus ja varastointi 0,2 0,1 2 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,0 0,0 1 21 Informaatio ja viestintä 0,9 0,4 5 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 0,6 0,4 7 24 Julkinen hallinto 0,1 0,1 1 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,0 0,0 0 26 Muut palvelut 2,1 0,9 42 Yhteensä 4,7 2,1 61
Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 0,6 0,2 2 Palvelut (16–26) 4,1 1,9 59 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
1
Tuotos

Toimialoittaiset tulokset Varsinais-Suomi: uudelleenkäyttöskenaario

Varsinais-Suomi Uudelleenkäyttö

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 97
Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö
Maatalous ja kalatalous 0,0 0,0 0 2 Metsätalous 0,0 0,0 0 3 Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 0,0 0 4 Elintarviketeollisuus 0,1 0,0 0 5 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 0,0 0,0 0 6 Puuteollisuus 0,0 0,0 0 7 Massa- ja paperiteollisuus 0,0 0,0 -1
Öljynjalostus 0,1 0,0 0 9 Kemianteollisuus 0,0 0,0 0 10 Rakennusaineteollisuus 0,1 0,0 0 11 Metallien jalostus 0,0 0,0 0 12 Konepaja- & metallituoteteollisuus 0,2 0,1 -1 13 Elektroniikka- ja sähköteollisuus -0,3 -0,1 -3 14 Muu valmistus 0,0 0,0 0 15 Energiahuolto 0,2 0,1 0 16 Vesi- ja jätehuolto 0,3 0,2 1 17 Rakentaminen 0,2 0,1 2 18 Kauppa -0,1 0,0 -1 19 Kuljetus ja varastointi 0,6 0,3 6 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,2 0,1 2 21 Informaatio ja viestintä 3,4 1,9 22 22 Asuntojen hallinta ja vuokraus 0,0 0,0 0 23 Liike-elämän palvelut 2,8 1,6 35 24 Julkinen hallinto 0,3 0,1 2 25 Koulutus, terveys- ja sos.palvelut 0,1 0,1 1 26 Muut palvelut 9,0 3,7 121 Yhteensä 17,4 8,2 188 Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Meur Meur hlö Alkutuotanto (1–3) 0,0 0,0 0 Jalostus (4–15) 0,9 0,4 -2 Palvelut (16–26) 16,5 7,8 189 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
1
8

Liite B: Skenaarioiden vertailu

Liite B1 Raaka-ainekäyttö eri skenaarioissa

RMR muutos yhteensä

98 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Ruokahävikki Kasvit -3,11 -5,76 -4,35 -6,37 -14,67 Kala ja riista -0,07 -0,14 -0,08 -0,25 -0,47 Puu 0,28 0,64 0,38 0,21 0,48 Fossiiliset polttoaineet -0,38 -0,75 -0,78 -1,10 -2,30 Metallit 0,07 0,09 -0,12 -0,33 0,07 Teollisuusmineraalit -0,25 -0,60 -0,64 -0,74 -1,52 Rakennusmineraalit -0,05 -0,13 -0,18 -0,20 -0,38 Sora 0,26 0,60 0,20 -0,04 0,08 Yhteensä -3,25 -6,06 -5,57 -8,82 -18,71 Tekstiil
Kasvit -0,01 -0,02 -0,06 -0,19 0,00 Kala ja riista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Puu 0,00 0,00 0,00 0,00 0,08 Fossiiliset polttoaineet -0,06 -0,20 -0,56 -1,92 0,18 Metallit 0,01 0,03 0,07 0,23 0,59 Teollisuusmineraalit 0,00 -0,01 -0,02 -0,08 0,11 Rakennusmineraalit 0,00 0,00 0,01 0,02 0,13 Sora 0,02 0,05 0,11 0,33 0,41 Yhteensä -0,05 -0,15 -0,45 -1,60 1,51 Rakentaminen Kasvit -0,01 0,00 -0,01 0,00 0,00 Kala ja riista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Puu -0,02 0,00 -0,02 -0,01 -0,01 Fossiiliset polttoaineet -0,17 -0,01 -0,23 -0,02 -0,03 Metallit -0,12 -0,01 -0,17 -0,02 -0,03 Teollisuusmineraalit -0,31 0,00 -0,40 -0,01 -0,01 Rakennusmineraalit -0,09 0,00 -0,12 0,00 -0,01 Sora -148,72 -238,48 -319,64 -173,11 -149,40 Yhteensä -149,44 -238,52 -320,59 -173,16 -149,48 Yhteiskäyttö Kasvit 0,08 0,18 0,10 0,14 0,20 Kala ja riista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 Puu -0,04 -0,03 -0,02 -0,01 0,12 Fossiiliset polttoaineet -0,47 -0,96 -0,55 -0,65 -1,42 Metallit -3,00 -8,38 -3,58 -4,95 -12,29
ijäte

Liite B2 Kasvihuonekaasupäästöt eri skenaarioissa

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 99 Teollisuusmineraalit 0,13 0,26 0,16 0,28 0,75 Rakennusmineraalit 0,06 -0,13 -0,03 -0,05 0,10 Sora 0,22 0,13 0,15 0,20 0,38 Yhteensä -3,02 -8,91 -3,75 -5,05 -12,16 Uudelleenkäyttö Kasvit 0,07 0,12 0,10 0,16 0,27 Kala ja riista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 Puu 0,18 0,15 0,14 0,16 0,22 Fossiiliset polttoaineet -1,43 -3,09 -1,87 -2,44 -5,94 Metallit -4,50 -9,85 -5,78 -7,53 -17,89 Teollisuusmineraalit -0,04 -0,13 -0,06 -0,07 -0,21 Rakennusmineraalit -0,43 -1,07 -0,62 -0,84 -1,86 Sora 0,02 -0,02 0,17 0,02 -0,50 Yhteensä -6,11 -13,88 -7,92 -10,54 -25,91
Skenaario KHK muutos yhteensä (Mkg) EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Ruokahävikki Yksityinen kulutus -2,66 -4,11 -3,45 -4,97 -12,65 -27,85 Julkinen kulutus -0,25 -0,56 -0,15 -0,18 -0,47 -1,61 Investoinnit -0,11 -0,17 0,09 0,06 -0,02 -0,15 Alueen oma loppukäyttö -3,03 -4,84 -3,51 -5,10 -13,14 -29,62 Vienti -1,59 -1,42 1,25 1,82 1,38 1,45 Yhteensä -4,61 -6,26 -2,26 -3,28 -11,76 -28,17 Tekstiilijäte Yksityinen kulutus 0,05 0,09 -0,01 -0,08 0,24 0,29 Julkinen kulutus -0,01 -0,03 -0,04 -0,08 -0,02 -0,17 Investoinnit -0,01 -0,03 -0,04 -0,11 -0,03 -0,21 Alueen oma loppukäyttö 0,04 0,04 -0,08 -0,27 0,19 -0,08 Vienti -0,10 -0,29 -0,93 -3,50 1,58 -3,24 Yhteensä -0,06 -0,25 -1,02 -3,77 1,77 -3,32 Rakentaminen Yksityinen kulutus -0,04 -0,07 -0,05 -0,05 -0,15 -0,37 Julkinen kulutus -0,09 -0,15 -0,11 -0,10 -0,32 -0,77 Investoinnit -0,60 -0,54 -0,43 -0,35 -1,28 -3,20 Alueen oma loppukäyttö -0,74 -0,77 -0,59 -0,50 -1,74 -4,33 Vienti -0,07 -0,07 -0,18 -0,25 -0,25 -0,82 Yhteensä -0,81 -0,83 -0,77 -0,75 -2,00 -5,16 Yhteiskäyttö Yksityinen kulutus -0,25 -0,71 -0,26 -0,13 -0,78 -2,13 Julkinen kulutus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Liite B3 Talousvaikutukset eri skenaarioissa

Skenaario Vaikutusluokka EteläKarjala KeskiSuomi

Liite C: Per capita RMR

Liite C1: Ruokahävikkiskenaario

Ruokahävikkiskenaario

RMR kg per henkilö yhteensä

Alue

Raaka-aine

100 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset Investoinnit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Alueen oma loppukäyttö -0,25 -0,71 -0,26 -0,13 -0,78 -2,13 Vienti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä -0,25 -0,71 -0,26 -0,13 -0,78 -2,13 Uudelleenkäyttö Yksityinen kulutus -3,19 -7,22 -4,29 -5,58 -13,77 -34,04 Julkinen kulutus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investoinnit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Alueen oma loppukäyttö -3,19 -7,22 -4,29 -5,58 -13,77 -34,04 Vienti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä -3,19 -7,22 -4,29 -5,58 -13,77 -34,04
PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Ruokahävikki Tuotos (milj. €) 5,26 2,71 -2,51 -4,95 -1,8 -1,30 Arvonlisä (milj. €) 3,49 4,02 1,30 -0,07 4,9 13,65 Työllisyys (hlö) 29 -3 -38 -64 -63 -140 Tekstiilijäte Tuotos (milj. €) 0,14 0,29 -0,07 -0,73 7,9 7,50 Arvonlisä (milj. €) 0,07 0,17 -0,02 -0,21 2,9 2,92 Työllisyys (hlö) -6 0 -2 -5 32 20 Rakentaminen Tuotos (milj. €) -0,50 -2,26 -0,53 -2,53 -5,1 -10,92 Arvonlisä (milj. €) 1,89 -2,09 0,09 -1,92 0,4 -1,62 Työllisyys (hlö) -10 -12 -5 -15 -32 -75 Yhteiskäyttö Tuotos (milj. €) -0,62 -0,12 -0,92 -0,34 0,6 -1,35 Arvonlisä (milj. €) -0,39 0,02 -0,40 -0,09 0,1 -0,71 Työllisyys (hlö) -18 -19 -11 -7 -27 -82 Uudelleenkäyttö Tuotos (milj. €) 2,92 8,78 3,71 4,65 17,4 37,49 Arvonlisä (milj. €) 1,17 4,78 1,86 2,13 8,2 18,18 Työllisyys (hlö) 22 98 44 61 188 413
Pohjois-
Satakunta Varsinais-
Yhteensä
EteläKarjala KeskiSuomi
Karjala
Suomi

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite C2: Rakentamisen skenaario

Rakentaminen

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite C3: Tekstiilijäteskenaario

Tekstiilijäte

RMR kg per henkilö yhteensä

Alue

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 101 Kasvit -24,8 -21,4 -27,0 -30,2 -30,6 -27,5 Kala ja riista -0,5 -0,5 -0,5 -1,2 -1,0 -0,8 Puu 2,3 2,5 2,6 1,1 1,1 1,7 Fossiiliset polttoaineet -3,0 -2,6 -4,6 -5,1 -4,6 -4,1 Metallit 0,6 0,4 -0,6 -1,5 0,3 -0,1 Teollisuusmineraalit -2,0 -2,2 -4,0 -3,5 -3,2 -3,0 Rakennusmineraalit -0,4 -0,5 -1,1 -0,9 -0,8 -0,7 Sora 2,1 2,3 1,4 -0,1 0,2 1,0 Kaikki
yhteensä -25,9 -22,0 -33,9 -41,5 -38,5 -33,6
raaka-aineet
RMR kg
Alue Raaka-aine EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Kasvit -0,1 0,0 -0,1 0,0 0,0 0,0 Kala ja riista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Puu -0,1 0,0 -0,2 0,0 0,0 0,0 Fossiiliset polttoaineet -1,4 0,0 -1,4 -0,1 -0,1 -0,4 Metallit -1,0 0,0 -1,0 -0,1 -0,1 -0,3 Teollisuusmineraalit -2,5 0,0 -2,5 0,0 0,0 -0,6 Rakennusmineraalit -0,7 0,0 -0,7 0,0 0,0 -0,2 Maa- ja kiviaines -1186,4 -868,6 -2004,3 -814,4 -307,7 -818,6 Kaikki raaka-aineet yhteensä -1192,1 -868,7 -2010,2 -814,7 -307,9 -820,0
per henkilö yhteensä
Raaka-aine EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Kasvit -0,1 -0,1 -0,4 -0,9 0,0 -0,2 Kala ja riista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Puu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 Fossiiliset polttoaineet -0,5 -0,7 -3,5 -9,0 0,4 -2,0

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite C4: Yhteiskäyttöskenaario

Yhteiskäyttö

RMR kg per henkilö yhteensä

Liite C5: Uudelleenkäyttöskenaario

Uudelleenkäyttö

per henkilö yhteensä

102 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset Metallit 0,1 0,1 0,5 1,1 1,2 0,7 Teollisuusmineraalit 0,0 0,0 -0,1 -0,4 0,2 0,0 Rakennusmineraalit 0,0 0,0 0,0 0,1 0,3 0,1 Maa- ja kiviaines 0,1 0,2 0,7 1,6 0,9 0,7 Kaikki raaka-aineet yhteensä -0,4 -0,5 -2,8 -7,5 3,1 -0,6
Alue Raaka-aine EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Kasvit 0,6 0,7 0,7 0,6 0,4 0,6 Kala ja riista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Puu -0,3 -0,1 -0,1 0,0 0,3 0,0 Fossiiliset polttoaineet -3,7 -3,5 -3,4 -3,0 -3,0 -3,2 Metallit -23,5 -30,5 -22,2 -22,9 -25,6 -25,6 Teollisuusmineraalit 1,0 1,0 1,0 1,3 1,6 1,3 Rakennusmineraalit 0,4 -0,5 -0,2 -0,2 0,2 0,0 Maa- ja kiviaines 1,7 0,5 0,9 0,9 0,8 0,9 Kaikki raaka-aineet yhteensä -23,6 -32,4 -23,3 -23,3 -25,4 -26,1 ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)
kg
Alue Raaka-aine EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Kasvit 0,6 0,4 0,6 0,7 0,6 0,6 Kala ja riista 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Puu 1,4 0,6 0,8 0,8 0,5 0,7 Fossiiliset polttoaineet -11,2 -11,2 -11,6 -11,2 -12,4 -11,7 Metallit -35,2 -35,8 -35,8 -34,8 -37,3 -36,2 Teollisuusmineraalit -0,3 -0,5 -0,4 -0,3 -0,4 -0,4 Rakennusmineraalit -3,3 -3,9 -3,8 -3,9 -3,9 -3,8 Maa- ja kiviaines 0,2 -0,1 1,1 0,1 -1,0 -0,2
RMR

raaka-aineet yhteensä

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite D: Per capita KHK-päästöt

Liite D1 Ruokahävikkiskenaario

Ruokahävikki

KHK muutos yhteensä kg per hlö Alue

Kulutusluokka

Alueen oma loppukäyttö yhteensä

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite D2 Rakentamisen skenaario

Rakentaminen

KHK muutos yhteensä kg per hlö

Alue

Kulutusluokka

oma

Karjala

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite D3 Tekstiilijäteskenaario

Tekstiilijäte

KHK muutos yhteensä kg per hlö

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 103 Kaikki
-47,9 -50,5 -49,1 -48,6 -54,0 -51,1
EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Yksityinen kulutus -21,2 -15,0 -21,6 -23,4 -26,1 -22,1 Julkinen kulutus -2,0 -2,0 -1,0 -0,9 -1,0 -1,3 Investoinnit -0,9 -0,6 0,6 0,3 0,0 -0,1
-24,1 -17,6 -22,0 -24,0 -27,1 -23,6 Vienti -12,7 -5,2 7,8 8,6 2,8 1,1 Yhteensä -36,8 -22,8 -14,2 -15,4 -24,2 -22,4
Etelä-
KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Yksityinen kulutus -0,4 -0,3 -0,3 -0,3 -0,3 -0,3 Julkinen kulutus -0,7 -0,6 -0,7 -0,5 -0,7 -0,6 Investoinnit -4,8 -2,0 -2,7 -1,6 -2,6 -2,5 Alueen
loppukäyttö yhteensä -5,9 -2,8 -3,7 -2,4 -3,6 -3,4 Vienti -0,6 -0,2 -1,2 -1,2 -0,5 -0,7 Yhteensä -6,4 -3,0 -4,8 -3,5 -4,1 -4,1

Kulutusluokka

Alue

EteläKarjala

2015 (1.0)

Liite D4 Yhteiskäyttöskenaario

Yhteiskäyttö

KHK muutos yhteensä kg per hlö

KeskiSuomi

PohjoisKarjala

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Liite D5 Uudelleenkäyttöskenaario

Uudelleenkäyttö

KHK muutos yhteensä kg per hlö

Kulutusluokka

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Suomi

104 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset
Satakunta Varsinais-
Yhteensä Yksityinen kulutus 0,4 0,3 -0,1 -0,4 0,5 0,2 Julkinen kulutus 0,0 -0,1 -0,2 -0,4 0,0 -0,1 Investoinnit -0,1 -0,1 -0,2 -0,5 -0,1 -0,2 Alueen
loppu-
yhteensä 0,3 0,1 -0,5 -1,3 0,4 -0,1 Vienti -0,8 -1,0 -5,8 -16,5 3,2 -2,6 Yhteensä -0,5 -0,9 -6,4 -17,7 3,6 -2,6 ENVIMATmaakunta
oma
käyttö
Alue
EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä Yksityinen kulutus -2,0 -2,8 -1,7 -1,0 -1,5 -1,8 Julkinen kulutus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Alueen oma loppukäyttö yhteensä -2,0 -2,8 -1,7 -1,0 -1,5 -1,8 Vienti 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä -2,0 -2,8 -1,7 -1,0 -1,5 -1,8
Kulutusluokka
Alue
Etelä-
Keski-
Pohjois-
Satakunta Varsinais-
Yhteensä Yksityinen kulutus -25,4 -26,3 -26,9 -26,2 -28,4 -27,1 Julkinen kulutus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Alueen oma loppukäyttö yhteensä -25,4 -26,3 -26,9 -26,2 -28,4 -27,1 Vienti 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä -25,4 -26,3 -26,9 -26,2 -28,4 -27,1
Karjala
Suomi
Karjala
Suomi

Liite E: Per capita talousvaikutukset

Liite E1 Talousvaikutukset per capita eri skenaarioissa

Skenaario Vaikutusluokka

ENVIMATmaakunta 2015 (1.0)

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 105
Per capita EteläKarjala KeskiSuomi PohjoisKarjala Satakunta VarsinaisSuomi Yhteensä per henkilö Ruokahävikki Tuotos (€) 41,97 9,87 -15,75 -23,29 -3,7 -1,03 Arvonlisä (€) 27,88 14,64 8,14 -0,31 10,1 10,85 Tekstiilijäte Tuotos (€) 1,15 1,04 -0,44 -3,44 16,2 5,96 Arvonlisä (€) 0,57 0,60 -0,13 -0,98 6,0 2,32 Rakentaminen Tuotos (€) -4,03 -8,24 -3,32 -11,93 -10,5 -8,69 Arvonlisä (€) 15,09 -7,60 0,55 -9,05 0,9 -1,29 Yhteiskäyttö Tuotos (€) -4,96 -0,44 -5,75 -1,60 1,3 -1,07 Arvonlisä (€) -3,12 0,09 -2,49 -0,42 0,3 -0,57 Uudelleenkäyttö Tuotos (€) 23,26 32,00 23,25 21,90 35,9 29,81 Arvonlisä (€) 9,35 17,42 11,67 10,04 16,9 14,45

Liite F Skenaarioiden muuttujat

Liite F1 Ruokahävikkiskenaarion muuttujat

Tuoteryhmä ETTL

Viljat ja riisi 011a

Öljykasvien siemenet ja hedelmät 011b

Perunat 011c

Vihannekset ja juurekset 011f

Marjat ja hedelmät 011g

Koriste-, mauste- ja muut kasvit 011h

Juomakasvit 011j

Maito, jalostamaton 014b

Kuorelliset munat 014c

Kalatalouden tuotteet 03

Lihavalmisteet 101a

Kalavalmisteet 102a

Jalostetut tai säilötyt hedelmät, marjat ja kasvikset 103

Kasviöljyt ja -rasvat 104a

Maitotaloustuotteet 105

Mylly- ja tärkkelystuotteet 106

Leipomotuotteet, makaronit yms. 107

Muut elintarvikkeet 108

Ruokahävikkiskenaariossa käsitellyt toimialat (ETOL)

Toimiala ETOL

Ravitsemistoiminta 56

Liite F2 Rakentamisen skenaarion muuttujat

Rakentamisen skenaarion tuotemuuttujat (ETTL)

Tuoteryhmä ETTL

Sora, hiekka, murske 08121

Rakentamisen skenaariossa käsitellyt toimialat (ETOL)

Toimiala ETOL

Talonrakentaminen ym. 41

Maa- ja vesirakentaminen ym. 42

106 Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset

Liite F3 Tekstiilijäteskenaarion muuttujat

Tekstiilijäteskenaarion tuotemuuttujat (ETTL)

Tuoteryhmä ETTL

Tekstiilit 13

Jätteenkeruupalvelut 381a

Muut jätteet 381f

Liite F4 Yhteiskäyttöskenaarion muuttujat

Yhteiskäyttöskenaarion tuotemuuttujat (ETTL)

Tuoteryhmä ETTL

Vaatteet 14

Tietokoneet ja niiden oheislaitteet 262

Kulutuselektroniikka 264

Kodinkoneet 275

Muut sähkölaitteet 279

Moottoriajoneuvot 291

Moottoriajoneuvojen korit; perävaunut ja puoliperävaunut 292

Muut kulkuneuvot, osat ja tarvikkeet 302

Huonekalut 310

Muut tuotteet 32

Yhteiskäyttöskenaariossa käsitellyt toimialat (ETOL)

Toimiala ETOL

Tekstiilien valmistus 13

Maa- ja vesirakentaminen ym. 42

Liite F5 Uudelleenkäyttöskenaarion muuttujat

Uudelleenkäyttöskenaarion tuotemuuttujat (ETTL)

Toimiala ETTL

Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut ETTL 620

Tietokoneiden ja kotitaloustavaroiden korjauspalvelut ETTL 95

Tietokoneet ja niiden oheislaitteet ETTL 262

Viestintälaitteet ETTL 263

Kulutuselektroniikka

ETTL 264

Kiertotaloustoimien ympäristö- ja aluetalousvaikutukset 107

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti:

Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ympäristöja aluetalousvaikutukset

ISBN 978-952-11-5648-9 (pdf) Suomen ympäristökeskus, 2024.

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.