Metsään-lehti 1/2013

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen JULKISTEN PALVELUJEN asiakaslehti

1 | 2013

palvelu Metsään.fi- rkkoon ve tuo metsäsi

Verkosta saa apua

amatööri ja konkari Rallimiehestä metsätilalliseksi

5

vinkkiä taimen istutukseen UUDISTUVA METSÄLAKI

koko perheen metsäharrastus

1

n ä ä s t e M | 2013

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

3 Pääkirjoitus 4

Saunan lauteille Kuusi pitää paneeleissa pintansa.

6 Puumarkkinat

Alkuvuoden puunmyyntimäärät.

7 Uutiset

11

Lakimies vastaa

Yhtymän muodostaminen ja uinuva metsävähennys kiinnostavat.

12

Metsä kirjautui verkkoon

Metsään.fi-palvelulla on annettavaa niin konkarille kuin keltanokalle.

”

12

Myös kaveri olisi hyvä olla matkassa.

Koskaan ei tiedä, mitä voi sattua. s. 26 18

Oma metsä haltuun

Tommi Mäkinen hyödyntää metsäänsä monin tavoin.

21

Paininpuu

Uudistuva metsälaki.

ttia Muisisenta mnaetusän a! ä kev kaasta tuoksust raik

22

26

26

Hoitokoulu Metsän uudistamisen A ja O on taimikosta huolehtiminen.

Siivekkäät kiinnostavat

Jouni Lamminmäen koko perhe on mukana lintuharrastuksessa.

30

Luonto lähelle

31

10 kysymystä

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa riippumattoteltan!

Rakenna Suomen paras pönttö.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, PL 40, 15111 Lahti PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA arkisin

klo 8-18, p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tuovi Rautjoki TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy ­ SOITTEENMUUTOKSET metsaan-lehti@metsakeskus.fi KANSIKUVA Mikko Vähäniitty PAINATUS ScanWeb Oy ISSN 1797-2310 O PAINOS 175 000 kpl Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

2

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

pÄÄKIRJOITUS

Uusliberalismia ja monimuotoisuutta

O

lemme parhaillaan uuden metsälain valmistelun loppumetreillä. Luonnoksessa ja siitä virinneessä keskustelussa on noussut esiin kaksi asiaa, joita olen erityisesti jäänyt pohtimaan. Lakimuutosta on pidetty historiallisena, ja toisaalta on todettu, että tosiasialliset toiminnalliset muutokset ovat vähäisiä.

Kallistun historiallisen muutoksen puoleen, sillä minusta lakiuudistukseen sisältyy merkittävä poliittinen muutos päätehakkuurajojen vapautuessa. Ajatus metsänomistajasta, joka hakee parasta tuottoa omaisuudelleen eri omistusmuotojen välillä, poikkeaa vahvasti vanhasta ajattelutavasta: raaka-aineen maksimaaliseen tuotantoon perustuneesta metsäpolitiikasta ja lainsäädännöstä.

Nyt 2010-luvulla metsäpolitiikassa siirrytään uusliberalismin hengessä metsänomistajan omaa päätösvaltaa ja taloudellista vapautta korostavaan linjaan. Muutos on ymmärrettävä, sillä maamme metsävarat ovat runsaat ja puuta voitaisiin käyttää selvästi nykyistä enemmän, ilman että metsätalouden kestävyys tästä kärsisi.

Alun perin köyhän maan metsävarat on vuosikymmenten aikana saatu niin hyvälle tasolle, ettei huolta raaka-aineen riittävyydestä enää ole. Samalla elinkeinorakenne on monipuolistunut ja metsäsektorin rooli hyvinvoinnin tuojana on teollisuuden supistuessa kaventunut. Tosin talouskriisin myötä on jälleen todettu, että kotimaisen raaka-aineen jalostukseen perustuva elinkeinotoiminta on sittenkin aika keskeistä suomalaiselle hyvinvoinnille.

Lakiuudistuksesta käydyssä keskustelussa on kannettu huolta metsien monimuotoisuuden säilymisestä. Juuri tähän on kuitenkin kiinnitetty erityishuomiota lakiluonnoksessa: rajoitteet metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä ja kohteen rajauksen pienialaisuudesta on nostettu perustuslain mukaisesti metsälakiin.

Uuden lakiluonnoksen arvostelijoiden mukaan laki vähentää vanhojen metsien ja lahopuun määrää ja heikentää lajien turvaamista elinympäristökohteilla. Suomen uhanalaisten lajien viimeisen luokituksen mukaan uhanalaisten metsälajien osuus kaikista uhanalaisista lajeista on pienentynyt.

Myönteistä kehitystä lajien uhanalaistumisessa on tapahtunut juuri metsissä – ei soilla, rannoilla tai muissa elinympäristöissä.

Siitä voisi päätellä, että 1990-luvulla omaksutuilla monimuotoisuuden turvaamisen keinoilla on parannettu talousmetsien monimuotoisuutta. En usko, että tämä metsätalouteen juurtunut toimintamalli lain myötä jonnekin katoaisi.

ANNA RAKEMAA metsäjohtaja Metsäkeskus, julkiset palvelut

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

3

Puusta Haapaa ei heru Suomesta Harvian käyttämä leppä ja haapa tuotetaan höylättynä Virosta, sillä haapaa saa Suomesta vain todella pienissä erissä.

Syyksi saunatehtaan johtaja Vesa Vehmaa kertoo, että vain 20 prosenttia haavasta kelpaa saunatuotantoon. Esimerkiksi värivirheet ovat yleisiä.

Miksi sitten Virosta saadaan parempaa puuta?

– Siellä otetaan kaikki talteen. Hyvä haapa tulee Suomeen, oksainen jää sinne ja käytetään omiin lauteisiin tai vaikka huonekalujen osiksi, Vehmaa kertoo.

4

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

teksti MAIJU RISTKARI kuvat HARVIA OY

Löylynkestävä

saunapuu

HYVÄ SAUNA KIINNOSTAA myös ulkomailla.

Vuonna 1950 Muuramessa perustettu Harvia aloitti kaikenlaisia koriste-esineitä tekevänä taidetakomona, mutta nykyisin yritys on maailman johtavia kiuasvalmistajia sekä yksi suurimpia saunantekijöitä, jonka tuotteita viedään 65 eri maahan. Lisäksi Kiinan tehdas puskee saunoja paikallisille markkinoille.

Kun saunanteko 90-luvun alussa aloitettiin, paneelit tehtiin suomalaisesta kuusesta ja männystä.

Nykyään valikoimista löytyy myös haapa- ja leppäpaneeleita.

Havupuu tulee tehtaalle valmiiksi höylättynä Keuruulta ja Kalajoelta, leppä ja haapa saadaan Virosta. Joitakin erikoisprofiileja joudutaan tehtaalla itse höyläämään ja jyrsimään, mutta ei merkittävissä määrin. Jonkin verran puutavaraa pitää myös katkoa ja liimailla.

Laudepuulle voidaan tehdä väri- ja parafiiniöljykäsittely. Värikäsittelyssä laudekomponentit kastetaan yli kaksimetriseen kastoaltaaseen, sitä isommat kappaleet ruiskumaalataan. Kun väri on kuivunut, päälle vedetään parafiiniöljy. Parafiiniöljyn ansiosta lika ei pääse imeytymään puun huokosiin. Öljy ei tee paneeliin minkäänlaista kalvoa, joten puun ominaisuudet säilyvät lähes ennallaan.

Etenkin lämpökäsitelty puu on hyvää saunan­ tekomateriaalia. Kaikista parhaiten kosteutta kestää kuitenkin kotimainen kuusilaude. Sille ei välttämättä tarvitsisi tehdä edes saunasuojaa.

Tämän hetken saunatrendejä ovat värimaailmaltaan valkoiset saunat ja niin sanotut sisustuslevyt.

Perinteinen havupuu pitää kuitenkin pintansa – tutut kuusipaneelisaunat kattavat edelleen puolet Harvian saunatuotannosta. ●

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

5

PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA johtava tilarakenteen asiantuntija Metsäkeskus, julkiset palvelut

alkuvuonna 2013

Metsänomistajat ovat myyneet puuta vuoden 2013 ensimmäisinä viikkoina edellisvuosia enemmän.

Metsäteollisuus ry:n jäsenostajat kirjasivat viikoilla 1–8 puukauppoja lähes 4,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Määrä on jonkin verran suurempi kuin alkuvuonna 2012, vaikka tuolloin puukauppoja siivittivät joulukuun lopun myrskytuhopuut. Mitenkään historiallisen suuria eivät alkuvuoden myynnit kuitenkaan ole.

Vakaus eduksi puukaupalle Yksityismetsien puun myynnit viikoilla 1–8 (Metsäteollisuus ry:n jäsenostajat)

m3

Puukauppoja

7 000 000

kirjattiin tämän vuoden alussa edellisvuosia enemmän.

6 000 000 5 000 000 4 000 000

Kolmen viimeisen vuoden aikana paras puun hintataso on nähty touko–heinäkuussa perinteisen syksyn sijaan. Tämä on luonnollista, koska keväällä ja kesällä myydään runsaasti parhaita kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisia leimikoita.

Hintatason lisäksi kaikenlainen muukin vakaus on eduksi puukaupalle. Myrskytuhot ja määräaikaiset veronhuojennukset lisäävät hetkellisesti puun tarjontaa, mutta pidemmällä aikavälillä niiden vaikutus näyttää kääntyvän jopa toisin päin.

3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Keskikantohinnat kuukausittain 2011–2013 koko maassa

€/m3 70 60 50 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu

40 30 20 10 0 2011

Tämän hetken puun hinta osoitteessa metsakeskus.fi/ hakkuut/puunhintatilasto

6

2012

– Metsäteollisuus on tyytyväinen vuoden 2013 ensimmäisten viikkojen puukauppatahtiin, kertoo metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta.

– Muutamat itsenäiset sahat olisivat toki toivoneet enemmän tukkileimikoita markkinoille. Myös talvi on ollut puukorjuun kannalta edellisvuosia parempi, joten tehtaiden puuhuolto on saatu hoidettua ongelmitta syksyn sadejakson jälkeen. Pakkaset tulivat onneksi varhain ja puunkorjuukoneet pysäyttäviltä tulipalopakkasilta on vältytty, Länsitalo jatkaa.

Tehtaiden käyntiaste näyttää myös pysyvän korkealla tasolla, joten puuta tarvitaan kotimaasta tasaisen suuria määriä myös loppuvuoden aikana. Keväällä ja alkukesästä teollisuuden ostomiesten suurin palo kohdistuu kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisiin tukkileimikoihin. Mäntytukki on edelleen jonkin verran kuusitukkia halutumpaa, mutta ei kuustakaan hyljeksitä. Kuitupuolella suurin pula on tällä hetkellä koivusta. Pari edellistä huonoa turpeennostokesää on lisännyt myös energiapuun kysyntää. Kaiken kaikkiaan eri puutavaralajien kysyntä on tasaisempi kuin pitkään aikaan.

– Metsänomistajilla ja metsäteollisuudella on nyt kaikki edellytykset tehdä alkaneesta vuodesta pitkään aikaan paras puukauppavuosi, Länsitalo toteaa.

Lähde: Metsäntutkimuslaitos/Metinfo

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

grafiikka MCI PRESS

Kaikki puutavara myy tällä hetkellä

Metsäkeskuksen harjoittelijat ovat mukana muun muassa metsävaratiedon keruun maastotöissä.

uutiset

OLETKO SUOMEN PARAS HALONHAKKAAJA?

Alkukarsintojen ajat ja paikat: Lempäälä Ideapark 13.4., Klapipäivä Joensuu 7.–8.6., Silva Seinäjoki 5.–6.7., Farmari Keminmaa 17.8., Perhemetsäpäivä Mikkeli 5.10., Enemmän metsästä Askola 10.10., Maakunnan metsäpäivä

Harjoitellen metsäammattilaiseksi

Kilpailuohjeet ja ilmoittautumiset fin-fi.fiskars.com

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

kuvaaja: Jorma Jyrkilä

Fiskars ja Metsäkeskus järjestävät Halonhakkuun ­SM-­kilpailun. Alkukarsintoja käydään yhteensä kuudella ­paikkakunnalla huhti–lokakuun aikana.

Alkukarsinnoista valitaan loppukilpailuun yhteensä­ ­kahdeksan miestä ja kahdeksan naista. Loppukilpailu ­käydään 23.–24.11.2013 Metsämessuilla Helsingissä.

Metsäkeskus palkkaa vuosittain kesäharjoittelijoita eri puolille Suomea metsäalan toimisto- ja maastotehtäviin. Harjoittelujaksot ovat tavallista pidempiä, jopa kahdeksan kuukautta kestäviä.

Monissa harjoittelupaikoissa edellytetään metsäalan opintoja, mutta tarjolla on myös tehtäviä, joihin pääsee, vaikka ei alaa opiskelisikaan. Useat harjoittelijat työskentelevät puustotietojen keräämisessä maastokaudella. Metsänmittauksen taidot ovat metsäammattilaisen selkärankaa, joten harjoittelukokemus mittaustehtävistä on etu alan työpaikkoja haettaessa.

Laura Berg on 24-vuotias metsätalousinsinööri (AMK) Kuusankoskelta Kymenlaaksosta. Hän on työskennellyt harjoittelijana Metsäkeskuksessa parina edellisenä vuonna.

– Harjoittelu Metsäkeskuksessa oli mahdollisuus työllistyä omalle alalle Kymenlaaksossa. Hoidin maastoinventoinnin tehtäviä. Inventoin taimikoita ja määrittelin toimenpideehdotuksia, Laura kertoo.

Metsäkeskuksen harjoitteluhaku sijoittuu alkuvuoteen, mutta paikkoja kannattaa kysyä alueyksiköistä ympäri vuoden. Mahdollisuutena on myös opinnäytetyön tekeminen osana metsäalan kehittämishankkeita.

”Kokemukset Metsäkeskuksesta olivat myönteisiä ja se kiinnostaa tulevaisuuden työnantajana entistä enemmän.”

Lisätietoja: metsakeskus.fi/harjoittelu-ja-opinnaytetyot

metsätalousinsinööri LAURA BERG

Bioenergia nosteessa Metsäkeskus on saanut näköalapaikan tulevalle EU-ohjelmakaudelle päästyään valmistelemaan kehittämisohjelmaa, jossa edistetään uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyvää yrittäjyyttä.

Bioenergia-ala on ollut vahvassa nosteessa jo pitkään. Kansallisessa metsäohjelmassa bioenergiaan kohdistuvat suuret odotukset, sillä sen odotetaan

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

korvaavan paperiteollisuuden menetetyt työpaikat.

Uusiutuvan energian käytön kovat tavoitteet mahdollistavat alan kasvun metsäteollisuuden kolmanneksi tukijalaksi sahauksen ja paperintuotannon rinnalle. Pieni Suomi voi nousta bioenergian eurooppalaiseksi suurvallaksi.

Lue koko artikkeli verkossa: metsakeskus.fi/nettijatkot

7

MITEN HANKKIA CE-MERKINTÄ?

Heinäkuun alusta valtaosalla rakennustuotteista on oltava merkintä, joka takaa tuotteen täyttävän sitä koskevat valmistus- ja turvallisuusvaatimukset.

Tällaisen CE-merkinnän hankkiminen on yritysten omalla vastuulla. Isot yritykset ovat asiasta jo tietoisia, mutta esimerkiksi piensahoille vaatimus voi tulla yllätyksenä.

Metsäkeskuksen RakPuuCE-hanke auttaa pienyrityksiä tarvittavien dokumenttien laadinnassa ja laatuasioiden opettelussa.

Lue koko artikkeli verkossa: metsakeskus.fi/ nettijatkot

TUNNELMALLINEN SAUNA VOITTOON Metsä mielessä -valokuvakilpailun voitti Päivi Huuskon kuva savusaunasta.

– Ilman puita ei olisi tätä kuvaa. Kainuussa Vuolijoen Kuusirannalla sijaitseva sauna on lämminnyt koivuilla, kuusilla ja haapapuilla jo yli 70 vuotta. Savusaunan mustat seinät kertovat puun kestävyydestä sukupolvien yli. Tämä on maailman paras puusauna, kertoo Huusko.

Voittaja pääsee vertailemaan saunoja viikonlopun mittaiselle kylpylälomalle.

Voittajan valitsi Metsäkeskuksen henkilöstöstä koottu raati. Kaikki kilpailun kuvat ovat katseltavissa Metsäkeskuksen Facebook-sivulla.

Tapahtumat

facebook.com/suomenmetsakeskus

8

Uusi palvelutoimisto pääkaupunkiseudulle Metsäkeskus on avannut Helsingin Pasilaan uuden metsänomistajien palvelutoimiston, joka toimii ajanvarausperiaatteella. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi toimintaan kuuluvat myös infotilaisuudet, joita järjestetään arkipäivinä ilta-aikaan.

– Pääkaupunkiseudulla asuu yli 25 000 metsänomistajaa, ja määrä kasvaa koko ajan. Haluamme tarjota mahdollisimman matalan kynnyksen tulla keskustelemaan omasta metsästä ja sen hoidosta. Ajan voi varata toistaiseksi puhelimitse tai sähköpostilla, keväämmällä saamme käyttöön myös sähköisen ajanvarausjärjestelmän, kertoo johtava neuvonnan asiantuntija Lars-Åke Ekman.

Palvelutoimistoon voi varata ajan oman metsätilan sijainnista riippumatta.

Neuvontaa on tarjolla molemmilla kotimaisilla kielillä. Palvelutoimiston tapahtumat löytyvät Metsäkeskuksen verkkopalvelun tapahtumakalenterista. metsakeskus.fi/tapahtumat

Seinäjoen Farmarissa vahva metsäosasto Farmari-maatalousnäyttely levittäytyy 17 hehtaarin alueelle Seinäjoki Areenan ja Uimahalli-urheilutalon ympärille 3.–6.7. Farmarin metsäosaston toteuttavat Metsäkeskus ja Metsänomistajien liitto yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa.

– Haluamme, että metsäosasto saa ansaitsemansa näkyvyyden maatalouden rinnalla. Teemalla ”Miljoona mottia lisää” tuomme esille metsien hyödyntämisen erilaiset mahdollisuudet. Keskeisiä teemoja ovat myös Metsään.fi-palvelu ja vahvasti kehittyvä energia-ala, lupaa edistämispalvelujen päällikkö Pertti Mäki-Hakola, joka vastaa tapahtumasta Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella.

Metsäkeskuksen ja Metsänomistajien liiton tavoitteena on kasvattaa metsäalan näkyvyyttä, lisätä metsän tuotteiden kysyntää, parantaa alan houkuttelevuutta sekä luoda kasvua ja kannattavuutta alalle.

Merkitse jo Farmari kalenteriisi! Lisätietoja tapahtumasta saat osoitteessa farmari.net.

Klapipäivä

Raivaussahakurssi

13.4. Lempäälä

4.5. Kouvola (myös muita paikkakuntia)

Klapipäivässä kohtaavat polttopuun tuottajat ja ostajat. Ohjelmassa on muun muassa työnäytöksiä ja kilpailuja. Lapsille on oma leikkimielinen Mottimestari-peli.

Kurssilla opitaan taimikon-­ hoidon periaatteet ja työskentelytavat. Voit tuoda mukana oman raivaussahan.

Mennään metsään – koko perheen ­metsäpäivä 11.5. Kajaani Luontopolulla rasteja koko perheelle.

Metsätaitokilpailut 25.5. Mikkeli (Otava) Metsän arviointitaidoissa mittelevät metsänomistajat ja 4H-nuoret.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Silva 2013 Metsänäyttelyn tapahtumaviikko huipentuu Joensuun keskustan näyttelytapahtumaan 7.-8.6. Silvan pääjärjestäjinä ovat Metsäkeskus ja ProAgria PohjoisKarjala. Näyttelyalue sijoittuu aivan ydinkeskustaan ja on avoin kaikille ilman pääsymaksua.

– Silva on suunnattu kaikille metsästä kiinnostuneille.

Toivomme myös tavoittavamme mahdollisimman monta metsänomistajaa, metsäammattilaista ja erityisesti nuoria.

Siirsimme Silvan Joensuun keskustaan, jotta osallistuminen on helppoa, toteaa Silvan näyttelyemäntä Anu Pesonen ProAgria Pohjois-Karjalasta.

– Näyttelypaikkojen myynti on käynnissä.

Silvassa yritykset saavat hyvän näkyvyyden, kertoo näyttelyemäntä Leila Laukkanen Metsäkeskuksesta.

– Metsäalan toimijat ovat laajalla rintamalla toteuttamassa Silvaa.

Metsäkeskus ja ProAgria näkyvät tapahtumassa omilla isoilla osastoillaan. Tarjoamme muun muassa metsä- ja maatilojen sukupolvenvaihdosneuvontaa paikan päällä, Laukkanen mainitsee.

uutiset

METSÄNÄYTTELY KESKELLÄ JOENSUUTA

an Silvaan0o0dkotäetvijaää 25 0 nähdään – Joensuussa!

Lue lisää Silvasta osoitteessa silvafair.fi ja facebook.com/ SilvaMetsa

Näin vältät kaarnakuoriaistuhot

Muista juurikäävän torjunta!

METSÄKESKUS TUKEE JUURIKÄÄVÄN TORJUNTAA Kemera-varoista. Varmista puukauppakumppaniltasi, että havupuuleimikossasi tehdään tarvittaessa juurikääväntorjunta hakkuun yhteydessä.

Vapaaehtoisen suojelun kohteiden tunnistamisen kurssi

Kaarnakuoriaiset pesivät ja lisääntyvät touko–kesäkuulla tuoreissa mänty- ja kuusipölleissä sekä tuulenkaadoissa. Tuoreessa tukkipöllissä voi pesiä 1 000–3 000 kaarnakuoriaista, joista syntyy uusia hyönteisiä 5–10-kertainen määrä. Vie siis pöllit pois metsistä ennen kuin uusi sukupolvi siirtyy niistä metsäkarikkeeseen tai lämpiminä kesinä suoraan kasvaviin puihin.

Kuiva ja lämmin kesä heikentää kuusia, varsinkin vanhoja puita, ja altistaa ne kirjanpainajan hyökkäyksille. Pystyyn kuolleet kuuset tai kuorensa varistaneet pöllit ovat merkkejä kaarnakuoriaisten pesinnästä, mutta puut eivät enää tämän jälkeen kiinnosta kaarnakuoriaisia. Kirjanpainajatuhojen kannalta kuolleet puut voikin jättää pystyyn, ellei niille ole muuta käyttöä. Jos havaitset metsässäsi tuhoja, ota yhteyttä metsäalan ammattilaiseen.

Metsä­iltamat,

Luonnonhoidon osaamiskoe

11.5. Kouvola

25.5. Siikajoki ja 16.8. Kangasniemi

Kesäkuun alussa vietettävän maailman ympäristöpäivän kunniaksi opitaan tunnistamaan METSO-ohjelmaan sopivia kohteita.

Ajankohtaista metsäasiaa metsänomistajille­ ja tanssit.

6.6. Lahti 29.8. Hämeenlinna (myös muita paikkakuntia)

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

VINKKI!

Lue lisää

tapahtumis tamme:

metsakeskus.fi tapahtumat /

Metsäalan luonnonhoitokortti on osaamispaketti, jolla metsäammattilainen varmistaa ja osoittaa työnantajalleen osaamisensa talousmetsien luonnonhoidossa.

9

Itä-Suomessa metsäala tutuksi nuorille Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueella kerrotaan nuorille monin eri tavoin metsäalan ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun päättävät nuoret ja Pohjois-Karjalan Prikaatin varusmiehet, jotka saavat varusmieskoulutuksen yhteydessä opetusta raskaiden ajoneuvojen ajoon. Tietoa jaetaan nuorille verkossa Metsäopetus.fi-sivustolla, jossa on metsäalasta kertovaa kuva- ja videomateriaalia.

Metsäalaa opiskelevien nuorten kanssa on luotu myös osuuskuntatyyppinen toimintamalli, jossa opiskelijat saavat kokemusta työnjohtotehtävistä. Hankkeen projektipäällikkö Risto Julkunen Metsäkeskuksesta pitää kokemuksia hyvinä ja toivoo käytäntöjen levittämistä muuallekin Suomeen.

Lue koko artikkeli verkossa: metsakeskus.fi/nettijatkot

HYVÄÄ MIELTÄ METSÄSTÄ

M

etsäkeskuksen ja Suomen Mielenterveysseuran yhteisessä Hyvän mielen metsäkävely -hankkeessa hyödynnetään metsää ja metsäluontoa henkistä hyvinvointia parantavana ympäristönä. Ensimmäinen Hyvän mielen metsäpolku avataan Tampereella toukokuussa ja toiminta laajenee yli kymmenelle paikkakunnalle. Mukana toimintaa rahoittamassa ovat Aamulehti, Aarre-lehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Arbonaut Oy, Jita Oy, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ja UPM Metsä.

Lue lisää osoitteessa metsakeskus.fi/nettijatkot

MUISTILISTA UUDELLE METSÄNOMISTAJALLE LAINHUUDON HAKU • Hae kiinteistölle lainhuuto kiinteistön sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistosta 6 kuukauden kuluessa saantokirjan allekirjoittamisesta.

• Liitä lainhuudon hakemuslomakkeeseen alkuperäinen saantokirja alkuperäisine liitteineen. Muista lisätä mukaan kaikista kopiot. Jos kyseessä on ollut vastikkeellinen saanto, lähetä myös tosite maksetusta varainsiirtoverosta.

• Maanmittauslaitos perii lainhuudon hausta lainhuudatusmaksun, joka on vuoden 2013 alusta lähtien 107 € ja kiinteistökohtainen.

ALV-VELVOLLISUUS • Jos olet uusi metsänomistaja, sinun kannattaa hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Se onnistuu maksutta verotoimistossa.

• Alv-velvollisena saat metsätalouden koneiden, tarvikkeiden ja palvelujen hinnoissa olevat alv:t kokonaan palautuksena. Lisäksi puunostaja maksaa sinulle puukauppamaksujen päälle 24 %:n alv:n.

• Ilmoita verottajalle kalenterivuoden aikana saadut ja maksetut alv:t 28.2. mennessä.

• Jos olet vuoden aikana saanut enemmän arvonlisäveroja kuin maksanut niitä, olet velvollinen tilittämään erotuksen verottajalle.

Sen tulee olla verottajan tilillä viimeistään 28.2.

10

METSOsta on moneksi Metsien monimuotoisuusohjelmassa (METSO) metsistä tehdään määräaikainen ympäristötukisopimus tai pysyvä suojelusopimus.

Ympäristötukisopimuksia laatii Metsäkeskus ja ne sopivat pienialaisille kohteille. Näitä voivat olla purot, lähteet, lehdot, korvet ja jyrkänteet.

Sopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi ja alue jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle.

Laajempia kohteita suojelee ELY-keskus, joka tekee pysyviä suojelusopimuksia esimerkiksi soille, vanhoille metsille ja lehdoille.

Tärkeä osa METSO-ohjelmaa ovat koulutus ja retkeilyt.

Metsäkeskuksella on käynnissä useita omia luonnonhoitohankkeita ja monimuotoisuutta edistetään myös yhteistoimintaverkostoissa. metsakeskus.fi/metso-kohteet

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Lakimies vastaa Miten jakamaton kuolinpesä voidaan muuttaa yhtymäksi?

K

lainhuuto.

Kuolinpesän muuttamiseen yhtymäksi liittyy verotuksellisia etuja. Esimerkiksi yhtymään kuuluvien kiinteistöjen määräosien vastikkeellisissa luovutuksissa muodostuu metsävähennyspohjaa silloinkin, kun luovutukset tapahtuvat yhtymän sisällä ja yhtymän hallinnoiman metsän määrä ei niissä lisäänny.

Verotusyhtymän osuuden luovutusvoitto ei ole verotettavaa tuloa tuloverolain 48 §:n mukaiset edellytykset täyttävissä lähisukulaisten välisissä kaupoissa. Kuolinpesän osuuden kauppa ei voi saada vastaavaa etua, vaikka pesäosuuteen sisältyisi vain osuus metsäkiinteistöstä. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Mitä uinuva metsävähennys tarkoittaa ja milloin metsänomistajalla on siihen mahdollisuus?

M

Jakamaton kuolinpesä

uolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, leski avio-oikeuden perusteella ositukseen saakka sekä mahdolliset yleistestamentin saajat.

Osakkaat hallinnoivat jäämistöä yhteisesti.

Metsästä saatavat tulot ja sen hoidon aiheuttamat menot kuuluvat kuolinpesälle, jota verotetaan itsenäisenä verovelvollisena.

Kuolinpesän tulot tai alijäämä eivät siirry osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen.

Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta.Verotusyhtymä on vain laskentayksikkö, sillä kiinteistö on yhtymän osakkaiden määräosin omistamaa omaisuutta, ja jokainen osakas maksaa itse omaan osuuteensa kohdistuvan veron. Kuten kuolinpesässä, myös yhtymässä päätöksenteko edellyttää pääsääntöisesti osakkaiden yksimielisyyttä.

Kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi perinnönjakosopimuksella. Jos leski on kuolinpesän osakas, tehdään myös ositus, jossa vainajan ja lesken omaisuuden yhteenlaskettu säästö ositetaan lesken ja perillisten kesken. Kuolinpesään kuuluvaa metsätilaa ei verotusyhtymäksi hakeuduttaessa varsinaisesti jaeta, vaan sopimuksessa todetaan osakkaiden omistusosuudet kiinteistöön.

Verotusyhtymä muodostuu, kun kuolinpesän osakkaiden sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoittama sopimus toimitetaan verottajalle. Perinnönjakosopimuksen perusteella kiinteistölle haetaan selvennys-

Uinuva metsävähennys

Janne Uitamo johtava esittelijä, OTM, MMM, Metsäkeskus, julkiset palvelut

etsävähennys tarkoittaa metsän hankintamenon perusteella metsätalouden pääomatulosta tehtävää vähennystä. Metsävähennystä sovelletaan tuloverolain voimaantulon 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisella saannolla hankittuihin metsiin. Vastikkeettomasta saannosta ei muodostu oikeutta metsävähennykseen. Myös perintönä, lahjana tai muulla tavalla vastikeetta saadun metsän pääomatulosta voi kuitenkin tehdä metsävähennyksiä, jos edellinen omistaja on ollut siihen oikeutettu ja metsävähennyspohjaa on jäänyt jäljelle.

Oikeus metsävähennykseen on luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä sekä näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella. Oikeutta ei ole yhteisöillä ja elinkeinoyhtymillä.

Metsän hankintameno on metsän (maapohjan ja puuston) osuus kiinteistön tai määräalan kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta.

Metsävähennyksen enimmäismäärä eli niin sanottu metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsävähennyspohjan seuranta on ollut vuodesta 2008 metsänomistajakohtaista, kun aiemmin sovellettiin kiinteistökohtaista menettelyä. Metsävähennyksen vuotuinen enimmäismäärä on 60 prosenttia metsävähennyskelpoisten tilojen veronalaisen pääomatulon määrästä.

Metsätaloudesta saadun tulon verotus muuttui vuoden 1993 alusta voimaan tulleen tuloverolain myötä todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaksi metsätalouden pääomatulojen verotukseksi, mutta vanha pinta-alaverotus säilyi siirtymäkauden 1993–2005 ajan rinnakkaisena verotusjärjestelmänä. Siirtymäkauden ajaksi pinta-alaverotuksen valinneille metsänomistajille muodostui heidän siirtymäkaudella hankkimistaan metsäkiinteistöistä metsän hankintamenoa ja metsävähennyspohjaa, mutta he eivät saaneet metsävähennyksen käyttöön oikeuttavaa metsätalouden pääomatuloa. Vähennysoikeus jäi tästä syystä niin sanotusti uinuvaksi ja alkoi todellisena vasta siirtymäkauden päätyttyä.

Rajoitetusti verovelvollisilla eli pysyväisluonteisesti ulkomailla asuvilla metsänomistajilla mahdollisuus metsävähennyksen käyttöön alkoi verovuodesta 2010, kun he siirtyivät lähdeverotuksesta metsätalouden pääomatulojen verotukseen. Rajoitetusti verovelvollisille metsänomistajillekin on voinut muodostua metsävähennyspohjaa heidän vuosina 1993– 2009 hankkimistaan kiinteistöistä.

11

Metsänomistajat innostuivat marraskuussa avatusta Metsään.fi-palvelusta. teksti lari malmberg kuvat MIKKO VÄHÄNIITTY

Metsä

kirjautui verkkoon

12 12

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Keskustelu jatkuu Facebookissa!

Verkossa olevaa metsää voi tarkastella myös metsässä ollessaan. Metsään.fipalvelua tutkivat Esko Romppainen (vas.), Leila Hänninen ja Erkki Lahma. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

13

Metsään.fi-palvelussa on kätevä metsäpalstanäkymä.

L

Lähtötilanne on tässä. Leila Hänninen istuu tuvan pöydässä Moksin kylässä Jyväskylän Korpilahdella. On vuosi 2009.

Pöytä on Hännisen oma ja niin on tämä talokin, nyt. Hän on vasta ostanut sen miehensä Tatu Niemen kanssa.

Koko ikänsä kaupungissa asunut Hänninen on toteuttanut unelmansa, muuttanut maalle. Kaupungin häly on jäänyt taakse.

Moksissa on alle 200 asukasta.

Pöydän ääressä istuvan Hännisen edessä lojuu kasa papereita, edelliseltä omistajalta saatu tilan metsäsuunnitelma.

Iso kasa numeroita.

Numerot kertovat metsästä. Niistä kuudestatoista hehtaarista, jotka leviävät tämän talon ulkopuolella.

Hänninen ei ymmärrä numeroista mitään. Ne ovat osa maailmaa, jonka kieltä hän ei puhu.

Mutta jotenkin metsää olisi hoidettava.

Apua aloittelijoille Metsäkeskuksen Jyväskylän toimiston pöydälle on katettu croisantteja, Leila Hännistä naurattaa. On kulunut jo kolme ja puoli vuotta siitä kun hänestä tuli metsänomistaja.

– Ei minulla ollut mitään kokemusta metsästä. Miten ne eri kasvuvaiheet ja alueet jaetaan, miten puustoa lasketaan, Hänninen, 31, sanoo.

14

56% metsänomistajista on täyttänyt 60 vuotta.

Hänninen omistaa ystäviensä kanssa suositun jyväskyläläisen rockbaarin. Mutta tänne hänet on pyydetty muista syistä: kertomaan ensivaikutelmistaan Metsään.fipalvelun käytöstä. Se on metsänomistajille suunnattu sähköinen asiointipalvelu, jonka kieltä amatöörikin ymmärtää.

Vaikka ei Hänninen enää oikeasti ole mikään amatööri. Puheesta kuulee, että alan terminologia on hallussa.

Marraskuussa avattu Metsään.fi-palvelu tarjoaa kokeneille ja kokemattomille metsänomistajille arvokasta tietoa omasta metsästä. Palvelun tarjoama tieto ei ole yhtä yksityiskohtaista kuin perinteisessä metsäsuunnitelmassa, mutta sen käyttäminen on helppoa ja käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti paperipinoa laajemmat.

Katsotaanpa. Metsäkeskuksen viestinnän suunnittelija Aino Ässämäki heijastaa Leila Hännisen Metsään.fi-profiilin neuvotteluhuoneen valkokankaalle. Eriväriset sektorit kertovat metsän tilasta. Missä tarvitaan harvennushakkuuta, missä taas nuoren metsän hoitoa. Tuossa kuviolla numero 2 Hännisellä näyttäisi olevan 1,6 hehtaaria taimikonhoitoa tehtävänä.

Yksi Metsään.fi-palvelun eduista on se, että sen sisältämää tietoa päivitetään jatkuvasti. Ja samalta sivustolta voi halutessaan pitää yhteyttä metsänhoidon asiantuntijoihin tai vaikka katsella tuottoarvioita omassa metsässä suoritettaville hakkuille. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Metsään.fi on metsänomistajille suunnattu sähköinen asiointipalvelu, jonka kieltä amatöörikin ymmärtää.

Erkki Lahma arvioi männyn korkeutta.

Tukkipinon äärellä voi kohta lukaista, mikä on puun tilastojen mukainen hinta kyseisellä hetkellä.

Eurot pian mukana Metsään.fi-palvelussa Metsään.fi-palvelua kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tarpeita.

Keväällä hakkuuehdotuksiin tulee arvio puun myyntituloista ja metsänhoitokohteisiin arvio menoista. Arviot perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen puunhintatilastoihin ja hoitotöiden kustannuksiin.

Näppärä ominaisuus on käytössä kaikilla Metsään. fi-palvelun käyttäjillä automaattisesti eikä edellytä mitään erillisiä toimia.

Loppuvuodesta Metsään.fi-palvelu avautuu myös metsänomistajaa palveleville organisaatioille.

Tällöin metsänomistaja voi luovuttaa metsäpalveluja tarjoaville tahoille oikeuden katsoa omia tietojaan Metsään.fi-palvelussa. Keskustelu saman tiedon äärellä helpottaa asiointia ja päätöksentekoa.

Perustoiminnot saavat täydennyksiä vuoden 2014 kuluessa, kun työkohteiden välitykseen ja yhteydenottopyyntöihin liittyviä uusia ominaisuuksia otetaan käyttöön.

Tulevaisuudessa Metsään.fi-palvelussa voi tehdä suoraan esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksia ja hakemuksia metsätaloustuista, jolloin papereiden pyöritys ja postittelu vähenee merkittävästi.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

15

– Tämän kautta oman metsän hoitoa on helppoa seurata vaikka päivittäin. Se on tosi kätevää. Varsinkin tämmöiselle, joka ei hoida metsää päätoimisesti, Hänninen toteaa.

Tilayhtymän asianhoitaja näkee uudessa palvelussa paljon potentiaalia.

16

Verkossa välimatka ei ole este Leila Hännistä vastapäätä teetään siemaileva Esko Romppainen, toinen Metsään.fipalvelun kokeilija, on aavistuksen huolestunut. 68-vuotiaalla eläkeläisellä on metsänomistajille harvinainen ongelma.

– Olen yrittänyt vähän jarrutella metsätöiden tekemistä, etteivät ne lopu kokonaan kesken, Romppainen sanoo.

Suupieliin venyy pieni, veijarimainen hymy.

Romppainen on elänyt koko ikänsä metsästä. Hän syntyi vuonna 1944 suomussalmelaiseen metsätorppaan. Työura vierähti eri metsäteollisuusyritysten palveluksessa ja myöhemmin itsenäisenä metsäalan yrittäjänä.

Eläkkeelle jäätyään mies muutti takaisin kotitilalleen, jonka omistuksen hän oli ostanut äidiltään ja sisaruksiltaan. Lapsuuden torppa oli saanut rinnalleen rintamamiestalon, johon Romppainen puolisonsa kanssa asettui.

Metsäalaa tilalla on lähes 50 hehtaaria.

– Siellä olen nyt eläkepäivinä puuhastellut, sulan maan aikana ihan päivittäin, Romppainen kertoo.

Eläkeläinen on seurannut Metsään.fipalvelun kehitystä innokkaana. Konkarilta luonnistuu kyllä metsäsuunnitelmankin lukeminen, mutta varsinkin Romppaisten seuraavalle sukupolvelle verkkopalvelun monikäyttöisyys voi nousta tärkeäksi.

Metsään.fi-palveluun ollaan tämän vuoden aikana rakentamassa osiota, jonka avulla metsänomistajat voivat jättää yhteyden­ottopyynnön alan yrityksille esimerkiksi hakkuu- tai hoitourakasta – helposti, pelkästään verkon välityksellä.

Esko Romppaisen nuorin poika on suunnitellut ottavansa tilan hoidettametsakeskus.fi/metsaan-lehti

Metsään.fi-toimijapalvelu tekee metsänhoidosta helpompaa

Esko Romppainen laskeskelee, mikä on puuston pohjapinta-ala.

vakseen lähitulevaisuudessa. Mutta poika työskentelee maanmittausinsinöörinä Lappeenrannassa. Sieltä on Suomussalmelle 500 kilometriä.

Mahdollisuus tilata metsänhoitopalveluita verkosta saattaa välillä tuntua houkuttelevalta.

Palvelu mukaan metsään Myös Erkki Lahma, 64, on Leila Hännisen ja Esko Romppaisen tavoin ottanut viime kuukaudet ensiaskeleitaan uuden Metsään.fipalvelun kanssa. Tampereella asuva Lahma on osakkaana 51 hehtaarin tilayhtymässä. Muut Urjalassa sijaitsevan tilan osakkaat ovat Lahman veli, serkku ja toisen serkun tytär.

Erkki on yhtymän asianhoitaja ja näkee uudessa palvelussa paljon potentiaalia. Mies miettii jo, voisiko Metsään.fi-palvelun viedä, no, metsään. Jos ostaisi taulutietokoneen, niin...

– Sen voisi sitten ottaa metsään mukaan, mikä olisi kätevää. Ei tarvitsisi papereita enää, Lahma miettii. ● metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Sen lisäksi, että Metsään.fi-palvelu tarjoaa jokaiselle metsänomistajalle ajankohtaista tietoa omasta metsästä, se mahdollistaa tämän vuoden lopussa tiedon jakamisen metsäalan toimijoiden kanssa. Vain muutamalla klikkauksella metsänomistaja voi antaa suostumuksensa siirto- ja selailulupiin, joiden avulla toimija voi tehdä työkohdehakuja. Tiedot menevät siis vain ja ainoastaan metsänomistajan suostumuksella eteenpäin, ja luvat on myös yksinkertaista perua.

Ominaisuus avataan kuluvan vuoden lopulla, mutta se on jo herättänyt kiinnostusta eri toimijoiden keskuudessa.

– Tämä on suuri mullistus vanhaan verrattuna. Metsään.fijärjestelmän merkitys on todella suuri kaikille toimijoille, toteaa Jari Yli-Talonen, Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen (MHY) toiminnanjohtaja.

– Palvelun tarjoama tietopohja on tärkeintä. Toivottavasti tieto aktivoi metsänomistajia toimimaan omassa metsässä, oli se sitten puukauppa- tai suojelupainotteista toimintaa, hän sanoo.

Suunnitelmissa on hyödyntää saatavilla olevaa aineistoa täysimääräisesti. Samoilla linjoilla ollaan UPM:ssä.

– Odotamme erityisesti toimijaominaisuuden starttausta, kertoo UPM:n metsäliiketoiminnan johtaja Sauli Brander.

Yhtiö katsoo toimijapalvelun olevan hyvä väline metsävaratiedon siirtoihin ja metsänomistajan tahdon mukaiseen toimijan valtuutukseen. Näin metsänomistajille pystytään tarjoamaan niitä palveluita, joita he tarvitsevat.

– Metsään.fi-palvelun keskeisin ja tärkein ominaisuus on perusinformaation tarjoaminen. Se on väylä, jonka kautta saamme paremmin ja tehokkaammin tietoa yksityismetsistä. Tätä tietoa voidaan sitten hyödyntää metsänhoitoon tai puukauppaan liittyvissä toimenpiteissä.

Brander huomauttaa, että palvelu sekä lisää kiinnostusta metsänomistajan metsiä kohtaan että samalla auttaa myös puumarkkinatoimijoita puutarjonnan kasvaessa.

Sähköiset palvelut ovat tulevaisuutta, sanovat sekä MHY:n että UPM:n edustajat.

– Kuitenkin yli kolmasosa metsänomistajista on yli 70-vuotiaita, joista moni ei toimi aktiivisesti netissä, Yli-Talonen kertoo.

Nyt olisi aika aktivoida tulevat sukupolvet kiinnostumaan nykyisestä tai tulevasta metsäomaisuudestaan. Myös Brander haluaa houkutella lisää käyttäjiä Metsään.fi-palvelulle. Hän kertoo UPM:n olevan erittäin mielissään siitä, että sähköiset palvelut kehittyvät.

– Metsään.fi-palveluun pääsevät kaikki metsänomistajat ja se on kaikilla yhtä lailla käytettävissä. Palvelu määrittelee ikään kuin minimin, millainen sähköisen, nettipohjaisen palvelun pitää metsäasioissa olla, hän miettii.

Yli-Talonen kannustaa metsänomistajia ottamaan kaiken irti palvelusta.

– Kun metsänomistaja on tänään antanut toimijalle valtuudet, hän voi huomenna klikata sen pois. Metsänomistajan täytyy muistaa käyttää valtaansa. Kaikki toimijat joutuvat siten palveluillaan jatkuvasti lunastamaan lupauksensa, hän toteaa.

Teksti: Maiju Ristkari

17

Rallimies

metsäpuuhissa Palava halu menestyä ralliautoilijana vei Tommi Mäkisen 15 vuodeksi Puuppolan metsistä maailmalle. Nykyään Mäkinen on maanviljelijä, metsänomistaja ja monialayrittäjä, jonka bisnekset yltävät Kiinaan saakka. teksti TUOMAS LEHTONEN kuvat TERO TAKALO-ESKOLA

K

KYLMÄ VIIMA PUHALTAA Jyväskylän reunamilla, Puuppolan 1300 asukkaan kylässä. Se tunnetaan kovista rallimiehistään, kuten nelinkertaisesta maailmanmestarista Tommi Mäkisestä, 48, joka on taannoin rankattu myös Suomen kaikkien aikojen parhaaksi rallikuskiksi.

Ralliuransa päätyttyä Mäkinen osti kotitilan metsineen vanhemmiltaan ja ryhtyi maanviljelijäksi sekä monialayrittäjäksi. Tilan lisäksi Mäkinen pyörittää veljensä Tuomon kanssa elämyspalveluja tarjoavaa Tommi Mäkinen Eventsiä, ralliautoihin erikoistunutta Tommi Mäkinen Racingia, metsäkoneketjua sekä kiinteistöyhtiötä. Yritykset työllistävät yhteensä liki 15 henkilöä.

Mäkinen ei haikaile takaisin kisapoluille, mutta kosketusta ralliauton rattiin hän ei ole menettänyt. Tilalla vierailee vuosittain 1500–2000 kansainvälistä yritysvierasta, joista monet toivovat pääsevänsä Tommin kyytiin.

– Oman peltoradan lisäksi meillä on käytössä noin 30 suljettua tieosuutta Keski-Suomessa, hän sanoo.

Ralliauto metsätöillä Mäkinen tarjoaa kahvia ja istuutuu puisen pirttipöydän ääreen. Hän vaikuttaa hieman vaivautuneelta saamastaan huomiosta. Rehti, maanläheinen ja työteliäs olemus 18

tuovat heti mieleen pienyrittäjän ja maanviljelijän. Maailmanmestarin elkeitä Mäkisestä saa hakemalla hakea.

Kännykkä kuitenkin pirisee vähän väliä, ja Mäkinen luovii bisneksiä Espanjaa myöten. Hänen viimeisin aluevaltauksensa on Pekingissä kuluvana vuonna aloittava rallikoulu, jonka pyrkimyksenä on veistellä kiinalaisista rallikuskeja. Viritykset ovat vasta aluillaan, joten isäntä ei halua asiasta vielä huudella.

Mutta metsistä tänne tultiinkin puhumaan. Mäkisellä on miete jos toinenkin maanviljelystä ja metsänhoidosta.

– Olemme viljelleet kaikenlaista siemenviljaa 70luvulta lähtien. Peltoa on noin sata hehtaaria ja naapuritilaa pitävällä serkulla 150 hehtaaria. Yhdessä ollaan hommia tehty.

Metsää Mäkisellä on noin 200 hehtaaria. Tilukset ovat kasvaneet vähitellen pienempien metsätilojen ostamisen myötä.

– Olen aina silloin tällöin ostanut vähän metsää, kun tarjolla on ollut tilaan luontevasti liitettäviä maita.

Mäkinen tietää, että hoidettu metsä tuottaa hyvin puuta. Nytkin olisi metsätraktorilla asiaa useampaankin metsän kolkkaan. Ajallisista resursseista on paljon kiinni, missä harvennusta tai päätehakkuita ehditään tehdä.

– Suunnitelmassa on määritelty aika paljonkin hakkuita. Ei sitä täysikasvuisia tukkeja kannata turhaan pystyssä pitää, mies pohtii.

Mäkinen ei ennätä tehdä tilan töitä yksinään. Peltojen hoidosta sekä viljan lajittelusta ja pakkauksesta vastaa kokopäiväinen tilanhoitaja. Viljelysuunnitelmat teetetään ulkopuolisella ammattilaisella. Metsien kunnosta vastaa puolestaan kolmehenkinen metsäkonetiimi. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Tommi Mäkisen metsästä kaadetut tukit menevät myyntiin, mutta energiapuu käytetään eteenpäin vuokratun kiinteistön lämmitykseen.

NEUVONTAA JA KOULUTUSTA METSÄENERGIA-ASIOISSA

Omia tiluksia tulee kierrettyä etenkin viisivuotiaan Jämtlanninpystykorvan, Lilon kanssa.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Metsäenergianeuvontaa on tehty Metsäkeskuksessa jo toistakymmentä vuotta.

Neuvonnasta hyötyvät metsänomistajat sekä monet alan toimijat.

– Tavoitteenamme on lisätä bioenergian käyttöä kannattavasti. Hillitsemme osaltamme ilmastonmuutosta kannustamalla kiinteistöjen omistajia vaihtamaan fossiiliset polttoaineet uusiutuviin puuperäisiin polttoaineisiin, kertoo Metsäkeskuksen johtava bioenergia-asiantuntija Heikki Karppinen.

Metsäkeskuksessa on erikoistuttu auttamaan puuenergian hankinnassa ja sen jalostuksessa energiaksi.

– Edistämme näin myös hyvää metsänhoitoa. Monesti pienläpimittaiselle puulle ei ole muuta virkaa kuin energiakäyttö hakkeena lämpölaitoksissa, Karppinen lisää.

Metsäkeskus on kehittänyt sähköisiä palveluja helpottaakseen energiapuun hankintaa.

Myös polttopuuyrittäjille on tarjolla useita Metsäkeskuksen tuottamia alueellisia verkkopalveluja, joista Halkoliiteri.com muuttuu valtakunnalliseksi kuluvana vuonna. Yrittäjien tarjoamien tuotteiden lisäksi palvelusta löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa polttopuun oikeaoppisesta varastoinnista ja käytöstä. halkoliiteri.com mottinetti.fi polttopuuporssi.fi palstat.metsakeskus.fi

19

TOMMI MÄKINEN • Syntynyt 26.6.1964.

• Maanviljelijä ja monialayrittäjä.

• Aktiivinen ralliura N- ja WRC-luokassa vuosina 1987–2003.

• Neljä perättäistä maailmanmestaruutta 1996–1999.

• Omistaa Hakalan tilan, joka perustettu 1900-luvun alkupuolella.

• Tilalla metsäpinta-alaa lähes 200 hehtaaria.

• Viime talvena tilalla tehtiin noin 1 500 kuution hakkuut, josta osa oli päätehakkuuta ja osa harvennusta.

Mätästys tehtiin heti lumien lähdettyä ja istutus saman tien perään.

Tilukset ovat kasvaneet vähitellen pienempien metsätilojen ostamisen myötä.

Metsäkonemiehet uurastavat lähinnä muiden metsissä, sillä Mäkisen metsäkoneketju urakoi Metsä Groupille. Omaa metsää hoidetaan vapaa-ajalla. Innokkaana metsämiehenä Mäkinen osallistuu metsätöihin myös itse, kun kiireinen aikataulu vain sallii. Aikanaan hän on hankkinut ensimmäisen ralliautonsa rahoituksenkin metsäkonetta ajamalla.

Myös Mäkisen pojat Henri, 17, ja Mikko, 10, ovat päässeet sinuiksi tilan töiden kanssa. Isä uskookin, että jompikumpi pojista seuraa hänen jälkiään tilan isäntänä. Mutta aikahan sen näyttää.

Energiapuu omalta tilalta Puuppola on ollut Mäkisen kotikylä pienestä nassikasta lähtien. Oman tilan pellot ja yksityistiet ovatkin olleet keskeisessä roolissa Mäkisen pojan rallikoulussa. Tommi on oppinut alan alkeita niin työkoneen ohjaksissa kuin peltoautonkin ratissa.

– Rallissa auttaa, että osaa ajaa erilaisilla vehkeillä. Pitää oppia ymmärtämään millainen merkitys olosuhteilla ja alustojen pidolla on ajamiseen. Välillä pitää osata nostaa jalka kaasulta tyhmältäkin tuntuvassa kohdassa, Mäkinen sanoo.

Vaikka Mäkinen rakastaa erilaisia menopelejä, ei hän vierasta apostolinkyytiäkään. Mies nauttii metsän hiljaisuudesta ja rauhasta. Omia tiluksia tulee kierrettyä etenkin viisivuoti-

20

aan Jämtlanninpystykorvan, Lilon kanssa. Syksyisin parivaljakko suunnistaa paikallisen hirviporukan kanssa Suomen suurimman nisäkkään pyyntiin.

– Minulla on vahva side metsään. Rallivuosinakin kävin metsässä aina kuin mahdollista. Toki se onnistui tuolloin harvemmin, Mäkinen muistelee.

Omista metsistä kaadetut tukit menevät myyntiin, mutta energiapuu käytetään Jyväskylän kaupungin vuokraaman kiinteistön lämmitykseen. Mäkinen arvioi, että päiväkotikäytössä olevan kiinteistön lämmitykseen kuluu 800 kuutiota haketta vuodessa.

– Metsäkeskuksen energianeuvonnasta olen saanut paljon apua lämpölaitokseen liittyvissä asioissa. Olemme miettineet yhdessä laitteiston mitoitusta ja myös energiatukien hakemiseen olen saanut hyvin vinkkejä, Mäkinen kiittelee.

Kahvit on juotu ja Mäkinen lähtee näyttämään tulevan päärakennuksen paikkaa. Mäkisen metsäketjun miehet kaatavat parhaillaan järveä reunustavaa järeää kuusikkoa.

Mäkinen on elementissään tarpoessaan lumiketjupyörien jättämissä syvissä painanteissa. 1990-luvulta asti Puuppolan isäntä on asunut perheineen Päijänteen rannalla, Jyväskylän toisella laidalla. Tila on ollut lähinnä työpaikka.

Vielä vuosi, niin Mäkisen poika muuttaa takaisin kotiin. ●

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Paininpuu

Metsälaki uudistuu – mullistuuko metsien käsittely?

M

etsälainsäädännön uudistuksessa tärkeimmät muutokset ovat uudistushakkuun puuston järeys- ja ikäkriteerien poistaminen sekä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen ja pienaukkohakkuiden mahdollistaminen. Uudistushakkuun järeys- ja ikärajojen poistaminen merkitsee sitä, että metsänomistaja voi päätehakata metsänsä milloin haluaa, esimerkiksi jo nuoren kasvatusmetsän vaiheessa. Tämä lisää metsänomistajan päätösvaltaa metsäomaisuutensa hoidossa, jos hän vaikka haluaa investoida muuhun kuin metsätalouteen.

Lyhyellä aikavälillä nuoren kasvatusmetsän päätehakkuulla saadaan enemmän tuloja kuin ensiharventamalla se. Pidemmällä aikavälillä metsä kannattaa kasvattaa metsänhoitosuositusten mukaan, jolloin tulot ovat huomattavasti suuremmat. Suurin osa metsänomistajista ei todennäköisesti halua päätehakata kasvatusmetsäänsä, mutta saattaa ilmaantua keinottelijoita, jotka ostavat metsää ja hakkaavat saman tien kaiken mahdollisen. Metsän uudistamisesta täytyy kuitenkin huolehtia nyt ja tulevaisuudessa.

Metsälakiuudistuksessa eri-ikäisrakenteinen metsätalous (niin sanottu jatkuva kasvatus) ja alle 0,3 hehtaarin pienaukkohakkuut rinnastetaan kasvatushakkuisiin. Eri-ikäisrakenteinen metsätalous kiinnostaa metsänomistajia: erään tutkimuksen mukaan lähes kolmannes metsänomistajista siirtyisi kaikissa tai ainakin osassa metsistään niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen, jos se sallitaan.

Eri-ikäisrakenteinen metsätalous edellyttää, että metsässä on kaiken ikäisiä ja kokoisia puita, pieniä enemmän kuin suuria. Kun suuret puut hakataan, pääsevät pienemmät puut kasvamaan suuremmiksi. Hakkuun täytyy olla hyvin voimakas, jotta luontainen uudistuminen eli pienten puiden syntyminen on mahdollista.

Metsälain muutokset tulevat muuttamaan metsien käsittelyä oleellisesti. Eri-ikäismetsätaloudesta on tietoa ja kokemuksia vähän, eikä lähitulevaisuudessa ole tulossa uutta tutkimustietoa.

Ainoastaan menetelmää kokeilemalla kokemusta ja osaamista karttuu niin metsänomistajille, metsäammattilaisille kuin koneyrittäjillekin. Metsänhoitosuositukset uudistetaan lainsäädännön myötä, ja suositukset tulevat entistä tärkeämmiksi. Koulutus ja neuvonta tulee olemaan hyvin haasteellista. Metsälain uudistuksen ehkä tärkein seikka on paineiden purkautuminen metsien käsittelyn suhteen: suitsia höllennetään ja metsien käsittely vapautuu.

Ainoastaan kokeilemalla karttuu osaamista.

ELJAS HEIKKINEN johtava metsänhoidon asiantuntija Metsäkeskus, julkiset palvelut

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

21

Hoitokoulu

Tietopaketti istutuksesta

Varma alku uudelle metsälle Metsän uudistaminen onnistuu, kun taimet saavat hyvän lähdön.

Siinä varmuus ja nopeus ovat valttia. Päätehakkuutuloista noin 10 prosenttia kannattaa sijoittaa uuden taimikon perustamiseen. teksti AINO ÄSSÄMÄKI, ANNIKKA SELANDER kuvitus essi kuula

M

etsänomistajalla on uutta metsää perustaessaan edessä useita päätöksiä.

Kasvupaikan ravinteisuus ratkaisee puulajin ja uudistamismenetelmän valinnan. Ennen hakkuuta paikalla kasvanut puusto kertoo maan puuntuotantokyvystä ja yleensä uusi metsä kannattaa perustaa samalla puulajilla.

Kuusi, mänty vai koivu?

Mänty kasvaa laatupuuksi karuilla mailla. Kuivat ja kuivahkot kankaat uudistetaan kylväen tai siemenpuita jättämällä luontaisesti. Maa muokataan äestämällä tai laikuttamalla.

Kuusi kasvaa ja tuottaa hyvin puuta tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla.

Kuusi uudistetaan istuttamalla. Laikkumätästys on kuusen istutukseen selkeästi paras maanmuokkausmenetelmä. Kuusentaimi saa mättäässä ravinteita hajoavasta humuksesta ja näin etumatkaa heinään nähden.

Rauduskoivu kasvaa korkealaatuiseksi tukkipuuksi tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla. Pääpuulajina se istutetaan, sekapuuksi sitä syntyy havupuutaimikoihin luontaisesti.

22

Kylvö, istutus vai luontainen uudistaminen?

Puulaji ratkaisee usein myös menetelmän. Istutus ja kylvö ovat nopeita ja varmoja uudistamismenetelmiä. Istutus sopii kaikille puulajeille.

Kylvö on männyn uudistamisessa vaihtoehto luontaiselle uudistamiselle ja siksi karujen kasvupaikkojen menetelmä.

Muista maanmuokkaus Maanmuokkaus tarkoittaa kivennäismaan paljastamista maan pintakerroksen eli humuksen alta.

Muokkaus tehdään kaivinkoneella tai kuormatraktoriin liitettävällä maanmuokkauskoneella. Jos uudistamismenetelmäksi on valittu kylvö, voidaan siemenet myös kylvää muokkauskoneella.

Oikea maanmuokkaus nopeuttaa taimen kasvua, auttaa kilpailussa heinän kanssa ja vähentää tuhoriskiä. Rehevillä mailla tehdään yleensä laikkumätästys, karuille kankaille sopii laikutus tai äestys.

Muista tarkistaa istutustyön onnistuminen jo syksyllä. Uudistamistuloksen turvaat huolehtimalla taimikon varhaishoidosta. Polje tarvittaessa heinät taimen ympäriltä ja poista myös taimen kasvua haittaava lehtipuuvesakko.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Katso MetsäTV:n istutusvideo:­www.metsatv.fi/metsan-istutus/

Uudistamisen kustannukset

Oikenamuokkaus maa uttaa taimen nope ua! kasv

• Maanmuokkaus maksaa noin 200–350 euroa hehtaarille. Mätästys ja laikutus ovat yleensä äestystä kalliimpia vaihtoehtoja.

Mätästys on kuitenkin yleensä rehevillä mailla kustannustehokkaita.

• Metsurin tekemä istutus maksaa noin 700 euroa hehtaarille. Taimet sisältyvät hintaan.

• Kylvön keskihinta on noin 200 euroa hehtaarille.

Hinta ei sisällä maanmuokkausta.

Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012

Säästöpuuryhmä

• Ylempänä oleva karumpi maa kylvetään männylle, alempana oleva istutetaan.

Reheville alueille istutetaan osalle kuusta ja pienelle alueelle koivua.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

23

Hoitokoulu

Istutustyö sopii kaikille Istuttaminen on helppo ja kaikille sopiva metsänhoitotyö. Nykyisin suurin osa taimista on paakkutaimia, joiden istutus käy kätevästi pottiputkella.

Parasta istutusaikaa on alkukesä toukokuusta juhannukseen, mutta istuttaminen onnistuu myös syksyllä.

Kuivaa aikaa heinäkuussa kannattaa välttää.

1 2 24

Välineet Tarvitset istuttamista varten pottiputken, vakan ja suojakäsineet. Metsäpuiden taimet suojataan torjunta-aineella tukkimiehentäin tuhoja vastaan, joten niitä ei tule käsitellä paljain käsin. Pottiputkia ja vakkoja voi kysyä lainaksi monilta taimia toimittavilta yrityksiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä.

Taimet Varmista, että taimet eivät kuiva. Jos taimia on paljon ja niitä joudutaan varastoimaan, kastele taimet päivittäin. Pakastettujen taimien tulee olla täysin sulia ennen istutusta.

Taimet kannattaa varastoida varjoisaan paikkaan. Paakusta on voitava puristaa vettä ennen istutusta.

Anna päivä taimikollesi!

3 4 5

Minne istuttaa?

Valitse istutuskohta oikein. Laikku­ mätästys on yleinen ja paras maanmuokkaustapa kuuselle ja rauduskoivulle. Istuta taimi mättääseen eli muokkausjäljen korkeimmalle kohdalle.

Paakun päälle pitää tulla vielä viitisen senttiä maata. Männyn istutusalat on yleensä äestetty tai laikutettu.

Istuta männyntaimi kivennäismaahan ­mahdollisimman korkeaan kohtaan, vähintään 20 senttiä humuksen reunasta. Älä istuta kuoppaan, koska silloin taimi kärsii liiasta kosteudesta.

Hyvä kasvupaikka on tärkeämpi kuin taimien välinen etäisyys.

Pottiputken käyttö Pottiputken käyttäminen on helppoa.

Iske putki maahan, avaa kärjessä olevat leuat ja pudota taimi putkeen.

Nosta putki pois ja tiivistä saappaalla maata taimen ympäriltä. Vapauta leuat ja etsi seuraava istutuskohta.

Istutustiheys Tarkista istutustiheys. Hehtaarille tulisi istuttaa noin 2 000 havupuun taimea.

Tämä tarkoittaa, että taimia istutetaan reilun kahden metrin välein. Rauduskoivua istutetaan noin 1 600 kappaletta hehtaarille ja taimien välisen etäisyyden on oltava noin 2,5 metriä.

Voit tarkistaa istutustiheyden ottamalla ympyräkoealoja. Ota neljän metrin mittainen keppi ja pyörähdä paikallasi kokonainen kierros. Laske koealan taimet ja kerro tulos luvulla 200. Näin saat taimien lukumäärän hehtaaria kohti. Ota vähintään viisi koealaa ja laske keskiarvo. Myös kahden metrin keppi riittää, mutta silloin koealoja kannattaa ottaa useita ja taimien määrä tulee kertoa kahdeksallasadalla.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Katso MetsäTV:n istutusvideo:­www.metsatv.fi/metsan-istutus/

2 Paakun täytyy olla niin kostea, että siitä voi puristaa vettä ennen istutusta.

1 Istuttajan välineet: istutusputki, vakka ja hansikkaat.

3 Kuusen taimet istutetaan niin, että paakun päälle tulee noin 5 cm maata.

Valittussekohta istu in! oike

4m 4 Istutusputki eli pottiputki.

Tätä polkaistessa leuat avautuvat.

5 Istutustiheyden voi tarkistaa ympyräkoealalta, jonka säde on neljä metriä.

Ympyrän sisään tulisi jäädä 8-10 taimea.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

25

Lintuja

kiikarissa Intohimoinen lintuharrastaja herää rengastusreissulle aamuvarhain.

Perheen kanssa otetaan rennommin – niin että viisivuotiaskin jaksaa mukana. teksti MAIJU RISTKARI kuvat VESA TYNI

Tahdotko reng

astajaksi?

Suomessa on tällä hetkellä no in 600 rengastajaa, jo ista vain harva saa palkkaa. Vapaae htoisten pano sta pidetään arvo kkaana työnä suomalaisen lintukannan hyväksi.

Rengastajaksi pääsee suoritt amalla rengastuslu van. Sitä varten • täytyy olla vä hintään 18-vuo tias • läpäistä reng astustentti • pitää olla kä ytännön kokem usta rengastuksesta eli avustajakok emusta.

Rengastuslupi a on erilaisia, ja jokaista varten on oma tenttin sä.

Lisätietoja: bir dlife.fi 26

Lassi, 5, ja Markus, 7, ovat päässeet Jouni-isän mukaan muun muassa pöllönrengastusreissulle.

– Isä nosteli poikasia pöntöstä ja me pidettiin vahtia, ettei emo yllätä, Markus kertoo. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

R

H a millorinravsatina

Linnut ovat ain a mutta paras aik metsässä, a tarkkailuun on lintujen va aamu heti aam rhainen iaisen jälkeen.

Rengastajan kello soi aikaisin.

– Herätys on ennen kuutta, kertoo Jouni Lamminmäki.

Aamiainen katoaa suuhun pikaisesti ja edellisenä iltana pakattu selkäreppu odottaa valmiina. Reppuun on sujautettu rengastus- ja kiipeilyvälineet, kiikari, kaukoputki ja puhelin sekä GPS-laite pesien koordinaattien merkitsemistä varten.

– Myös kaveri olisi hyvä olla matkassa. Koskaan ei tiedä, mitä voi sattua, Lamminmäki toteaa.

Hänellä on vierähtänyt rengastuksen parissa jo 12 vuotta.

Nykyään Vantaalla asuva perheenisä innostui linnuista alun perin teini-iässä, Keuruun maisemissa.

– Yläasteen opettajani oli ahkera lintuharrastaja ja rengastaja. Koulun jälkeen oli lintukerho, jonka jälkeen pääsi opettajan kyydillä kotiin, Lamminmäki muistelee hymynkare suupielessä yli 30 vuoden takaisia tapahtumia.

HAVISTELIJA KATSELEE JA TARKKAILEE Myös vaimo Airi on harrastanut lintuja jo nuoresta. Niinpä linnut ovat luontevasti aina olleet koko perheen kuvioissa mukana. Lapset, seitsemänvuotias Markus ja viisivuotias Lassi, on otettu linturetkille mukaan kolmivuotiaasta lähtien.

Pojat ovat tarmokas apujoukko, joka jää kaivamaan vaikka peikkoluolaa kesken kaiken, jos sellaista juuri silloin välttämättä tarvitaan.

– Lasten kanssa on totta kai erilaista liikkua, Lamminmäki naurahtaa.

Kun kesäaikaan rengastusretkillä hujahtaa monta päivää putkeen aamusta iltaan metsissä ja pesillä, perheen kanssa mennään yleensä lähimetsään viettämään päivää, syömään eväitä ja ihmettelemään siivekkäitä.

Sitä voi oikeastaan kutsua havisteluksi, yhdeksi lintuharrastamisen muodoksi. Havistelija on lintujen katselija ja tarkkailija. Havistelua on jo lintujen seuraaminen ikkunasta tai sirkutuksen kuuntelu hiihtolenkillä. Kyseiseen kastiin uppoaa suurin osa suomalaisista, huomauttaa Lamminmäki.

Sen lisäksi on olemassa harrastajarengastajia, jotka myös kiinnittävät pönttöjä. Lintubongarit taas juoksevat harvinaisuuksien perässä ja haluavat nähdä nimenomaan jonkin tietyn linnun. Yksi ryhmä ovat muuton seuraajat, jotka aktivoituvat tekemään huomioita etenkin keväisin ja syksyisin.

– Oikeastaan lintuja voi harrastaa yhtä monin eri tavoin kuin on harrastajia, Lamminmäki pohtii.

Lintuihmisten maailma vaikuttaa sangen avarakatseiselta.

Sopii myös seikkailijalle Metsänreunaan voi surauttaa autolla, mutta kun rengastaja pääsee kierroksensa alkuun, alkaa kävely. Rengastuskierros voi venyä viidestä kilometristä aina viiteentoista.

– Vuodessa tulee käveltyä pelkästään rengastaessa useita kymmeniä kilometrejä.

Kun pesä löytyy, se paikannetaan GPS-laitteella. Poikaset rengastetaan joko alumiini- tai teräsrenkaalla, joka puristetaan pihdeillä linnun jalan ympäri. Oikeanlainen rengas istuu hyvin, ei purista eikä haittaa linnun liikkumista.

Renkaassa on numero- ja kirjaintunnus, jonka perusteella lintu voidaan tunnistaa. Jos löytää kuolleen, rengastetun metsakeskus.fi/metsaan-lehti

27

Hän oli juuri hivuttautumassa ylemmäs, kun oksa petti jalkojen alta. linnun, rengas pitäisi lähettää Rengastustoimistoon täytetyn löytöilmoituksen kera.

Luonnollisesti eri linnut pesivät erilaisissa metsissä. Lamminmäki ei rengastusreittiä suunnitellessaan mieti metsää vaan pesiä, sillä niiden sijainnin mukaan määräytyy matkan pituus.

Oli rengastuskierros sitten lyhyt, pitkä tai millaisessa metsätyypissä tahansa, on tärkeää pitää lintujen lisäksi huolta myös itsestään.

Viitisen vuotta sitten Lamminmäki kapusi kalasääsken pesän perässä puuhun.

Hän oli juuri hivuttautumassa ylemmäs, kun oksa petti jalkojen alta. Äkkipudotus oli puolisen metriä. Miten siitä selvittiin?

– No kiipesin uudestaan puuhun, pääsin pesälle asti ja rengastin poikaset, Lamminmäki kertoo nauraen.

Silloin ei naurattanut aivan yhtä paljoa: kylkeen iski kierroksen jälkeen kipu. Selvisi, että rytinässä oli murtunut muutama kylkiluu.

– Kyllä siinä touhussa tarkkana pitää olla.

Herrasmies pysyy tontillaan Vapaaehtoisten linturengastajien työ on arvokas apu tutkijoille. Rengastamalla lintuja saadaan tietoa muun muassa lintulajien muuttoreiteistä ja kannanmuutoksista, lintujen kuolinsyistä ja elinpiirin laajuudesta sekä paljon muusta. Saadulla tiedolla on tärkeä merkitys myös lintujen suojelussa.

Rengastajia on Suomessa useita satoja.

Hommassa vallitsevat niin sanotut herrasmiessopimukset: kukin tietää, missä muut rengastavat, eikä niille alueille mennä pesiä sorkkimaan.

Lamminmäki rengastaa lähinnä Kainuussa ja Keski-Suomessa sekä jonkin verran Lapissa. Myös vanhempien metsätilalla Keuruulla on tullut kuljettua lintujen perässä.

Aktiivirengastusaika on kesäkuussa ennen juhannusta. Silloin metsissä hujahtaa pari viikkoa aamuvarhaisesta iltamyöhään, 28

Lintutarkkailijan tarvikkeet: vihko, kynä, lintukirja ja kiikari. Havistelija voi kirjata ylös omia havaintojaan ja viedä niitä kaikille avoimeen lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

Tiiraan kertyviä tietoja hyödynnetään suojelu- ja tutkimustyössä.

eikä perhettä näe juuri muuta kuin nukkumassa.

– Yleensä pojat alkavat napista viimeistään siinä vaiheessa, kun hoksaavat, että isää ei ole muutamaan päivään näkynyt, Lamminmäki hymyilee.

Yhteensä harrastus vie vuodessa kolmisen viikkoa. Lisäksi päälle tulee arjen lomassa ihan itsestään tapahtuva lintujen tarkkailu.

Paras aika aloittaa Linnuista kiinnostuneelle Lamminmäellä on pari vinkkiä. Ensinnäkin linnut ovat metsässä aina.

Toisekseen se riittää, että astelee rauhallisesti lähimetsässä ja tarkkailee, mitä tirppoja siellä näkyy. Aamut ovat siihen parasta aikaa, eikä mukaan tarvitse muuta kuin reipasta mieltä, kiikarit, lintukirjan, muistiinpanovälineet ja eväät.

Myös äänen perusteella on hauska opetella tunnistamaan lintuja. Siihen on ainakin kaksi tapaa: joko etsii näköpiiriinsä kuulemansa sirkuttajan tai sitten kuuntelee siivekkäiden laulua CD:ltä.

Mitä keväämmäksi mennään, sitä mittavammaksi lintupaljous paisuu – mutta vielä tällä hetkellä lajeja on luonnossa melko vähän, joten niiden tunnistaminen on helpompaa.

– Nyt on tosi hyvä aika aloittaa lintuharrastus, Lamminmäki huomauttaa.

– Ja tämä on äärettömän hyvää vastapainoa konttorityölle.

Havistellessa saa olla ulkona, lähellä luontoa ja liikkua omaan tahtiin. ●

Minkälaisia lintuja sinun metsässäsi luuraa?

Yleissääntönä pätee, että mitä rehevämmästä ja lehtipuuvaltaisemmasta metsästä on kyse, sitä enemmän siellä on lajeja. Havumetsissä jo vähäinenkin lehtipuusekoitus lisää linnustoa.

Mitä nuoremmasta metsästä on kyse, sitä enemmän lehtipuusekoituksella on merkitystä linnustolle. Vanhoissa metsissä lehtipuuston lisäksi merkitystä on kuusella. Kuusikoita suosivia vanhan metsän lajeja ovat muun muassa pohjantikka, kuukkeli, helmipöllö, peukaloinen ja puukiipijä.

Aukoilla, taimikoilla ja erilaisilla pusikoilla on merkitystä monille linnuille pesimä- tai ruokailupaikkana. Esimerkiksi käki, hiiripöllö, tervapääsky, pensastasku ja pajulintu viihtyvät hakkuuaukeilla ja taimikoissa.

Nuorehkoissa kasvatusmetsissä on vähiten lintuja, mutta vaikkapa mustarastaaseen tai peippoon niissä saattaa törmätä.

Metsän varttuessa lajimäärä lisääntyy.

Tietyille lajeille järeä tai vanha metsä on edellytys menestymiselle. Muun muassa varpushaukka, teeri, hippiäinen, monet pöllöt, eri tikat sekä tiaiset viihtyvät varttuneessa kasvatusmetsässä.

Asiantuntijana metsäneuvoja Hannu Lehtoranta, Metsäkeskus, julkiset palvelut

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Rengastajan reppu sisältää muun muassa pihdit, joilla voi puristaa renkaat paikoilleen, eri kokoisia vaakoja lintujen punnitsemiseen, niittejä renkaiden kiinnittämiseen, popniittipihdit niittejä varten sekä digitaalisen työntömitan, jota käytetään esimerkiksi lintujen nilkkojen ja nokan mittaamiseen. Kuvan renkaat ovat kalasääskelle, merikotkalle ja helmipöllölle.

LINTUVISA

1

2

3

4

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Lintuvisan vastaukset: 1) Isokäpylintu. Käyttää nokkaa kävyn suomujen aukaisuun. 2) Palokärki. Kaivaa nokallaan muurahaisia ja toukkia puun sisältä. 3) Kanahaukka. Raatelee saaliin nokallaan. 4) Punatulkku. Tarvitsee nokkaa siementen kuorimiseen.

Tunnistatko lintulajit niiden nokkavärkin perusteella?

Entä tiedätkö, mihin puuhaan ne nokkaansa käyttävät?

29

Rakenna Suomen para sp

önttö

n i i t o k Lintu n o o t o k lintu

a pihaun ripusta emaan, k il ttä se ra e u , e a s lla varm o auskasti i h o e v e , s e , joka ä s ä ätön lauta n tekee it elämää p höylääm un pöntö Lintujen n K , että . o a n li ti a h tö a n nunpö a materi yvä huole h iv p n o o S e a . piiriin lin s n s lline vinoon, s aulate on turva la menee alattua. N u a a m n taatusti ä s o ik tä e s J pöntö späin. ästettyä töstä ulo t tekevät ei ole kyll uvat pön dyt naula rt ö a ly a k n o t y o vin puun sy tyessuuntiin isiin imey , sillä eri ärakente s e ei haittaa p isään s a a n seinie män. ä ja saatt tulee olla a pönttö n kestäväm a osteja k tt h o o a h p tt la n esi n reiät, jo si pöntö ti ik n S e Seisova v s t. e ta in s oika ttaa pora tehdä no lluttaa p on hyvä ko kanna k iin u a sään pale lm to u n k sisäänle ja pohjan . Lisäksi upotettu a sisään. dä kataan ulos m lu ön ei sad a ö v tt e syytä teh n e ö p iin n us pääs , arten on n v o ta to s i. iis u s v o k in ylä ista siiv kohtalo sisäänpä vuositta a pesän n ja kirjo sluukku voi koitu u k iksi tiaiste k u rk lu e Tyhjenny a i im v e s le E ö o . ä tt a s n s pohjas t niksin etriä. Pö n on oma toon, sillä on 3–5 m massa, ustuksee apiirissä p ri ih p en tuntu n ti s tö u jo n e a rk n Pö a o k iv a a e ä oik essa eik n kodille onpaiste sieppoje essä. rut sa auring s ra ästä lähti o s u e koska na s p a ra a a v langalla, saisi olla u d ta ngon u u e ru ra ih ä ja a ll n y asille , kun se n än sinkit u tä h e u ettei poik it u n p , sillä nttö kiin ei uppoa oska vain Linnunpö sentaa k utalanka a a i R o . paikan v ti ä n s s a e tsivät p at nope in. Pöntö e p t ta e u is u a p ti i hapertuv man erkiks jät. ee muuta utta esim nteissyö väliin pan en ilo, m d o u pesiä hyö v t n a e v a on lk a m a n s o s jen_ ä u siit ukoku unpontto ppua ja to stus/linn a a v rr n a e h n tu n e dlife.fi/lin

Nikkaroi kasa an ehta linnu npönttö, ota siitä kuva ja osallistu kilp ailuun Metsäkeskuk sen Facebook sivulla. Voit vo ittaa mainioita retkeilytuotte ita.

Kilpailun sään nöt: • Ota värival okuva valmist amastasi linnunpöntöst ä. Jaa valokuva Metsäkeskuk sen Facebook sivulla (facebo ok.com/ suomenmetsa keskus) tai lähe tä se sähköpostit se osoitteese en viestinta@met sakeskus.fi viimeistään 30 .6.2013.

• Yksi henkilö voi osallistua kilpailuun yhde llä kuvalla.

• Kaikki kuva t julkaistaan ne tissä.

• Raati valitse e kolme parast a linnunpönttöä , joiden tekijä t palkitaan Savo tta-tuotteilla: • 1. palkinto : Pena-laavu (kolmelle yöpy jälle, sis. salkosarja) • 2. palkinto : Retkikeitinse tti (kahvipannu, kaksi kattilaa kansineen ja pa istinpannu) • 3. palkinto : Retkituoli

Kilpailun järjes tää Suomen me tsäkeskus.

Kilpailun sään nöt ovat koko naisuudessaan luettavissa os oitteessa metsa keskus.fi/ suomen-paras -pontto

jeita: bir

nnusoh a ja rake Lisää tieto hjeet.shtml so rakennu

30

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

ä t s y m y s y k 10 1

Milloin Harvia aloitti saunojen teon?

6

Missä kaupungissa selviää marraskuussa Suomen paras halonhakkaaja?

7

Koska Metsään.fipalvelussa lanseerataan uusi toimijapalvelu?

2

3

Kuinka montaa kävijää odotetaan Silva 2013 Metsänäyttelyn tapahtumaviikolle Joensuuhun?

4

Kuinka suurta lainhuudatusmaksua Maanmittauslaitos on perinyt vuoden 2013 alusta?

5

Milloin metsävähennyspohjan seuranta muuttui metsänomistajakohtaiseksi?

Kuinka monta perättäistä maailmanmestaruutta on Tommi Mäkisellä?

Julkiset palvelut metsänomistajalle: • Metsään.fi-asiointipalvelu • Metsään Palstat -työkohteiden välityspalvelu verkossa • Metsään ABC -tapahtumat ja materiaalit, Metsään Peruskurssit • Käytännön opastus ja neuvonta • Metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma METSO ja ympäristötukisopimukset • Metsätietopalvelut • Rahoitus- ja tarkastuspalvelut

8

Kuinka monta prosenttia päätehakkuutuloista kannattaa sijoittaa taimikon perustamiseen?

9

Metsäkeskus on valtakunnallinen metsäalan asiantuntijatalo, jolla on vahva alueellinen organisaatio.

Palvelemme 13 alueella eri puolilla Suomea ja pääkonttorimme sijaitsee Lahdessa. Metsäkeskus on jaettu kahteen yksikköön: julkiset palvelut huolehtii metsien ja puun monipuolisen käytön edistämisestä sekä alan kehittämisestä. Metsäpalvelut on liiketoimintayksikkö, joka tuottaa myytäviä metsäalan palveluja metsänomistajille ja alan toimijoille.

Minkä ikäisenä pääsee rengastajaksi?

Lue lisää toiminnastamme: www.metsakeskus.fi

10

Miksi linnunpöntön pohjan pitää olla upotettu seinien sisään?

Metsäneuvonta arkisin klo 8-18, p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi

1. 90-luvulla. 2. Helsingissä. 3. 25 000. 4. 107 €. 5. 2008.

6. Kuluvan vuoden lopulla. 7. Neljä. 8. 10 %.

9. 18-vuotiaana. 10. Jotta kosteus pääsee valumaan ulos.

Anna palautetta lehdestä ja voita riippumattoteltta!

Metsään Metsäkeskuksen JULKISTEN PALVELUJEN asiakaslehti

1 | 2013

lu .fi-palve Metsään verkkoon säsi tuo met

Verkosta saa apua

amatööri ja konkari Rallimiehestä metsätilalliseksi

5

vinkkiä taimen istutukseen UUDISTUVA METSÄLAKI

rastus

koko perheen metsähar

Tilaa Metsäkeskuksen uutiskirje!

Päivitä samalla myös yhteystietosi.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/metsaan 2. Merkitse numerosarja 677522 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä­ vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevät­kaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähkö­postitse tai kirjeitse. Edellisen lukijapalkinnon eli lumikengät voitti Olli Hietala Laihialta.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

UUTISKIRJEEN TILAUS

Onnea arvontaan!

Postimaksu maksettu

Kyllä, kiitos! Tilaan maksutta Metsässä tapahtuu -uutiskirjeen (ilmestyy 6 kertaa vuodessa).

Kyllä, kiitos! Tilaan maksutta Metsään.fi-uutiskirjeen (ilmestyy 3 kertaa vuodessa).

Metsänomistajan nimi Postiosoite Puhelin Sähköposti (sähköpostitietoja ei luovuteta ulkopuolisille tahoille) Metsän sijaintikunta Tilan kiinteistötunnus tai rekisterinumero (jos tiedossa)

Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Tunnus: 5019868 000003 VASTAUS­LÄHETYS

Vastaajien kesken arvotaan noin 250 euron arvoinen Hennessy Hammockin riippumattoteltta.

Voit tilata uutiskirjeen myös sähköpostitse osoitteella uutiskirje@metsakeskus.fi Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31

Metsäkeskus

– sinua ja metsääsi varten

www.metsäkeskus.fi Löydät meidät myös Facebookista: facebook.com/suomenmetsakeskus