Metsään-lehti 2/2018

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2018

metsäasiaa a s s o k t ja e u L stä: verkkolehde ti.fi Metsaan-leh

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VOI TEHDÄ MONELLA TAPAA

ASKELEET

tavoitteelliseen metsänhoitoon

iloa talviruokinnasta Riistasuunnittelija Teemu Lamberg:

Pakurikääpää koivun kylkeen

puurakentamisen puolesta

2

| 2018

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4 Puusta

Koivujen kyljessä voi kasvattaa pakurikääpää.

6 Puumarkkinat

7 Uutiset

11

Asiantuntija vastaa

Tällä kertaa kysytään Kemerasta sekä poikkeuksellisten säiden vaikutuksesta metsien kasvuun.

12

Metsätila pysyy suvussa

”

a Talviräukoakninntan pitä a! elinvosim. 2ais6en

18

Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella hyvissä ajoin.

Puun rauhoittava vaikutus lapsiin on nyt kliinisesti todistettu. s. 18

14

18

Metsän asialla

21

Paininpuu

Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja

Mikko Viljakainen puolustaa puurakentamista.

VASTAA LUKIJAKYSELYYN ja voita pottiputki, s. 31

Jatkuvan kasvatuksen suosio kasvaa.

22

Hoitokoulu Metsänkasvatusta omien tavoitteiden mukaan.

26

Ruokaa riistalle

30

Kata herkkupöytä pihalinnuille

31

Ristikko

Jatka talviruokintaa koko talven ajan.

Helpon siemen-talikakun resepti.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Katriina Liusjärvi TOIMITUSSIHTEERI Outi Tehomaa TOIMITUSKUNTA Markku Granander, Kirsi Greis, Lena Härmälä, Veikko Iittainen, Hanna Kovala, Risto Mulari, Karita Raivio, Annikka Selander, Jeni Suhonen TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy OMA KANSIKUVA Tommi Anttonen PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 (painettu) ISSN 1798-2634 (verkkojulkaisu) PAINOS 60 000 kpl VERKKOLEHTI www.metsaan-lehti.fi Copyright © Otavamedia Oy • Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

PEFC/02-31-162

2

www.metsaan-lehti.fi

pÄÄKIRJOITUS

Nykyisin moni asia on paremmin Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa.

Kuluneen kuuden vuoden aikana on tapahtunut paljon. Metsäkeskuslain jälkeen uudistettiin ripeässä tahdissa myös muut keskeiset metsälait. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut ihmisten mielissä ja asenteissa. Metsäala nähdään nyt modernina tulevaisuuden alana, josta puhutaan ja jonka tekemiset kiinnostavat.

Muutoksen takana on monta tekijää. Metsäala on oma-aloitteisesti kehittänyt toimintojaan, palvelujaan ja tuotteitaan. Samalla maailma vaurastuu ja kaupungistuu, mikä lisää metsästä saatavien tuotteiden kysyntää. Uusiutuvalla, kestävästi tuotetulla puulla ja sen jalosteilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita lukuisissa tuotteissa.

Muutos jatkuu. Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsätaloudelle ja puuta jalostavalle teollisuudelle on isoja odotuksia. Metsätaloudessa on turvattava luonnon monimuotoisuutta nykyistä paremmin ja varmistettava laadukkaan puun saatavuus entistä paremmalla metsänhoidolla.

Onneksemme meillä on työvälineitä vastata haasteisiin. Alati laadultaan paraneva metsätieto auttaa metsänomistajia ja metsäalan toimijoita toimintojensa suunnittelussa. Saamme tukea myös tiedemaailmasta. Maailman paras metsäntutkimus tuottaa meille jatkuvasti uutta tietoa esimerkiksi metsien hiilitaseesta.

Työvälineet ja tiede auttavat, mutta tärkein asia niin nyt kuin tulevaisuudessakin on meidän ihmisten asenne. Jokaisen metsässä liikkuvan ja töitä tekevän on haluttava ja osattava käyttää uusia apuvälineitä. Vain oikealla asenteella pystymme jalkauttamaan metsäntutkimuksen tulokset ja metsätiedon tarjoamat hyödyt käytäntöön ja parantamaan metsän- ja luonnonhoidon tuottavuutta.

Myös Metsäkeskus jatkaa muutosta. Uudistamme jatkuvasti toimintojamme ja palvelujamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Palvelumme kulkevat tulevaisuudessa entistä useammin mobiilina taskussa. Tekoäly työstää myös metsätietoa paremmaksi, ja entistä useamman päätöksen tekee robotti.

Metsätieto ja sähköiset palvelut ovat oiva esimerkki, kuinka koko toimiala voi yhdessä edistää tärkeäksi ja hyödylliseksi kokemaansa asiaa. Metsäkeskuksen metsävaratieto tuli avoimeksi kuluvan vuoden maaliskuussa, ja kiinnostus hyödyntää avointa tietoa käytännön metsätaloudessa on ollut laajaa.

Metsäalan digitalisaatio edistyy nyt harppauksin. Yksi esimerkki digitalisaatiosta on, että kädessäsi oleva Metsään-lehti on toistaiseksi viimeinen paperipainos. Jatkossa voit lukea kiinnostavat jutut sähköisestä Metsään-verkkolehdestä osoitteesta metsaan-lehti.fi.

Antoisia lukuhetkiä.

ARI EINI johtaja Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

3

Puusta Pakurikääpää käytetään moneen vaivaan Pakurikääpää on käytetty suomalaisessa kansanlääkinnässä satoja vuosia ja siihen liitetään monenlaisia terveysvaikutuksia. Pakuri valittiin Suomessa vuoden 2013 luontaistuotteeksi, minkä jälkeen sen käyttö on lisääntynyt ja sen terveysvaikutuksista on puhuttu paljon julkisuudessa. Moni on saanut pakurista apua nivelkipuihin, vatsan ja suoliston vaivoihin sekä flunssan torjuntaan. Sen yhteyttä elimistön jatkuvan matala-asteisen tulehdustilan alenemiseen on myös esitetty.

Useimmat positiiviset terveysvaikutukset perustuvat tuotteen käyttäjien omiin kokemuksiin. Suomessa pakurikäävän markkinoinnissa ei saa esittää laisinkaan terveysvaikutuksia.

4

www.metsaan-lehti.fi

teksti kati jalagin kuvat istock ja suomen pakuri oy

Pakuria viljelemään Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat. Tällä hetkellä yli 200 metsänomistajaa viljelee pakuria ja viljelijöiden määrä kasvaa jatkuvasti tasaista tahtia.

Moni metsänomistaja on saanut apua viljelyyn Suomen Pakuri Oy:ltä, joka hoitaa tarpeen vaatiessa viljelijälle kaiken metsäpalstan hankinnasta käävän istutukseen ja sadon keräämisestä valmiin tuotteen ostamiseen.

Vuonna 2015 perustettu Suomen Pakuri tutki useita vuosia yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvara­ keskuksen kanssa mahdollisuutta viljellä pakurikääpää Suomessa.Yhteistyön tuloksena syntyivät pakuriympit eli sienirihmastotapit, joiden avulla pakurisieni istutetaan viljelyalustana toimiviin koivuihin. Kyseessä on puinen tappi, jonka sisälle pakurisieni on laboratoriossa kasvatettu.

Pakurikääpää voidaan käyttää Suomessa esimerkiksi ravintolisissä tai yrttiteenä. Pakurin markkinat ovat tällä hetkellä kuitenkin Aasiassa ja Venäjällä.

– Markkinoilla pakurin kysyntä on suurempaa kuin sitä saadaan kerätyksi. Jalostamme viljelijöiltä ostamamme pakurin erilaisiksi tuotteiksi, kuten pakurijuomiksi, ja viemme ne ulkomaille, kertoo Suomen Pakuri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Mankki.

Pakurikäävän viljelyssä vetää puoleensa sen tuottoisuus. Pienikokoisissa viljelmissä on yleensä noin 200 ymppiä, suuremmissa viljelmissä niitä on 10 000. Yhteen koivuun istutetaan yleensä 3–4 ymppiä ja yhdestä ympistä saadaan noin yhden kilogramman verran pakuria.

Yhdestä puusta saa yleensä 2–4 satoa.

– Ostamme pakurin viljelijöiltämme 40 euron kilohinnalla. Käytännössä yhden puun sadon arvo on tällöin 160 euroa, laskee Mankki.

– Suomessa kasvaa koivua runsaasti ja nyt tätä aiemmin vähäarvoista puuta voidaan myös hyödyntää tuottoisasti.

•

www.metsaan-lehti.fi

5

PUUMARKKINAT 45 000 40 000

teksti ANTTI PAJULA metsätilarakenteen johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus

Syksyllä 2018

Puunmyyntimäärät kasvoivat alkuvuodesta ennätyslukemiin.

Metsäteollisuuden puun tarve näyttää pysyvän myös jatkossa korkealla tasolla.

20 1 16

20

35 000

2014

30 000

2015

25 000 18

20

20 000 15 000 10 000 5000 0

Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Lähde: Luonnonvarakeskus

Puuta myytiin ennätystahtiin alkuvuodesta Puunmyyntimäärät kasvoivat alkuvuodes­ ta ennätyslukemiin. Metsäteollisuus osti tammi–kesäkuussa 2018 kaikista Suomen yksityismetsistä yhteensä 24,6 miljoonaa kuutiometriä puuta. Edellisvuonna 2017 myytiin yksityismetsistä samalla aikavälillä 21,5 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Vuoden puolivälissä puunmyynti ylitti aikaisemman ennätysvuoden 2017 myynti­ määrän jo noin kolmella miljoonalla kuutio­ metrillä, eli myynti kasvoi 15 prosenttia.

Erityisesti touko- ja kesäkuun myyntimäärät olivat todella korkeat.

Puun tarve on suuri myös jatkossa Suomen metsäteollisuuden puun tarve näyttää pysyvän myös jatkossa suurena.

Sahat, selluloosa-, paperi- ja kartonkiteh­ taat käyvät käytännössä täysillä tehoilla.

Puumarkkinatilanne on nyt metsänomis­ tajalle otollinen myös siksi, että kaikki puutavaralajit ja kaikenlaiset leimikot käyvät kaupaksi. Syksyllä 2018 kovin kysyntä

6

painottuu luonnollisesti kesä- ja keli­ rikkoleimikoihin, mutta talven 2018–2019 puunkorjuuseen tarvitaan vielä runsaasti lisää talvileimikoita.

Kelit suosivat puunkorjuuta alkuvuonna Syyskauden 2017 korjuukelit olivat todella ongelmalliset koko Suomessa. Vettä satoi jo kesästä lähtien poikkeuksellisen paljon.

Kovemmat pakkaset tulivat vasta tammi­ kuun loppupuolella. Loppujen lopuksi ­ puunkorjuutalvesta 2018 tuli aivan kelvol­­l­inen. Kunnon talvea kesti keväällä poik­ keuksellisen pitkään huhtikuun puolelle.

Toukokuussa 2018 alkoivat helteet ja kevään kelirikkokausi oli lyhyt. Kesän 2018 puunkorjuuolosuhteet olivat erinomaiset helteiden ja olemattomien sademäärien ta­ kia. Kesän aikana on puuta korjattu paljon turvemailta ja muilta perinteisiltä talvilei­ mikkokohteilta. Tämä luonnollisesti lisää uusien talvileimikoiden ostomahdollisuutta talvelle 2019.

Myös puunkorjuussa on alkuvuonna 2018 lyöty kaikki vanhat ennätykset. Yksi­ tyismetsistä korjattiin tammi–kesäkuussa 2018 yhteensä 28,9 miljoonaa kuutiometriä tukki-, kuitu- ja energiapuuta. Edellisvuonna samojen kuukausien puunkorjuumäärä oli 26,8 miljoonaa kuutiometriä eli määrät ovat nousseet 8 prosenttia.

Puun hinta noussut vuodessa noin 10 prosenttia Metsäteollisuustuotteiden hyvä kysyntä, lisääntynyt puun tarve ja kuitupuuta käyttävän metsäteollisuuden erinomainen tuloskehitys näkyvät nyt vihdoinkin myös maksetuissa puun hinnoissa. Kun touko– kesäkuun 2018 uusissa puukaupoissa maksettuja keskimääräisiä kantohintoja verrataan vuoden takaisiin hintoihin, niin tukkipuulla hinnat ovat nousseet puulajeit­ tain 4–7 euroa kiintokuutiometriltä. Kuitu­ puulla vastaava nousu on ollut 1,5–2 euroa kiintokuutiometriltä.

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka otavamedia oma

1000 m3

7

uutiset

VINKKI!

Hirvivahingoista voi nyt ilmoittaa Metsään.fi-palvelussa

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Metsänomistajien on nyt entistä helpompaa laittaa puukauppoja vireille verkossa, kun tarjouspyyntöjä voi jättää suoraan Metsään.fi-palvelusta sähköiseen puukauppapalvelu Kuutioon.

Kuution avulla metsänomistajien on mahdollista ta­voittaa yli 95 prosenttia Suomen puunostajista.

Jo aiemmin metsänomistaja on voinut hyödyntää verkkopalvelussa olevia metsävaratietojaan Kuutiossa.

– Haluamme, että keräämäämme maailman parasta metsävaratietoa hyödynnetään mahdollisimman laajasti niin puukauppaa kuin metsän- ja luonnonhoitoa suunniteltaessa. Nyt metsänomistaja voi viedä helposti kohteensa tarjolle puunostajille sähköiseen kauppapaikkaan, sanoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta.

Kuutiossa metsänomistaja voi hyödyntää puukauppojen pohjatietoina digitaalisia metsäsuunnitelmia ja myös Metsäkeskuksen metsävaratietoa, jota kerätään laserkeilauksilla, ilmakuvauksilla, koealamittauksilla ja maastomittauksilla. Metsään.fi-palvelun metsätiedot ovat perustietoja, jotka kannattaa varmistaa aina maastossa ennen puukauppoja yhdessä metsäammattilaisen kanssa.

Kuva: Veikko Vasama/kuvaa käsitelty

HELPPOA PUUKAUPPAA

Metsänomistaja voi saada korvausta hirvieläinten kasvavalle puustolle aiheuttamista vahingoista.

Vahinkoilmoituksen voi tehdä nyt myös sähköisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa.

Ilmoituksen jättäminen palvelussa on helppoa, sillä lomakkeen täyttämiseen saa ohjeita vaihe vaiheelta.

Metsänomistaja voi saada korvausta hirvivahingoista, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen.

Metsänomistajien tulee pyytää aluksi Metsäkeskukselta maksullista vahinkoarviointia. Jos hirvieläinvahinko oikeuttaa korvaukseen, korvataan metsänomistajalle myös vahinkoarvioinnista aiheutuneet kulut. Tuhojen laajuutta kannattaa haarukoida alustavasti itse hirvivahinkolaskurilla, joka on Metsäkeskuksen verkkosivuilla: metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot.

METSÄTEITÄ KUNNOSTAMAAN Yksityisteiden perusparannuksiin ja uusien metsäteiden rakentamiseen myönnettävä Kemeratuki nousi kesäkuun alusta alkaen eteläisessä ja keskisessä Suomessa.

Teiden kunnostukseen saa nyt tukea eteläisessä ja keskisessä Suomessa 50 prosenttia tiehankkeiden kokonaiskustannuksista. Pohjois-Suomessa tuki kattaa 60 prosenttia kuluista.

Uusien teiden rakentamiseen saa tukea eteläisessä Suomessa 30 prosenttia ja keskisessä Suomessa 40 prosenttia tien rakentamisen kokonaiskuluista. PohjoisSuomessa tukea saa puolet kuluista.

– Kemera-tukivaroja on riittävästi saatavilla, eli nyt kannattaa laittaa metsätiet kestävään kuntoon, kannustaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäteitä kunnostettiin Kemera-tuella viime vuonna 1 187 kilometriä. Kunnostustöitä on tehty viime vuosina huomattavasti vähemmän kuin vuosikymmenen alussa. www.metsaan-lehti.fi

7

Avoin metsätieto entistä helpommin saatavilla

jat a n i a p n a Kirj kesänä e l l e h t ä v lisääntyi Kesän helteet saivat kuusimetsiä tuhoavan kirjanpainajan kannat kasvamaan. Kesän aikana epidemiaraja ylitettiin eri puolilla Suomea.

Metsänomistajien on syytä olla valppaana ja tarkkailla kuusikoiden kuntoa. On odotettavissa, että jo kuluvana syksynä tai ensi kesänä voi ilmetä uusia kirjanpainajatuhoja.

Kirjanpainajien tuhoamat kuuset tunnistaa puiden rungoissa olevista pienistä rei’istä ja kahvinruskeasta purusta, jota voi näkyä myös puun tyvellä.

Metsäkeskus avasi kesäkuussa käyttöön avoimen metsätiedon kartta- ja rajapintapalvelut. Nämä uudet palvelut helpottavat avoimen metsätiedon katselua ja hyödyntämistä.

Kartta- ja rajapintapalveluihin pääsee tutustumaan Metsään.fiverkkosivuilta avoimen metsätiedon osiosta. Karttapalvelut ovat verkkoselaimella käytettäviä sovelluksia, joiden avulla avointa metsätietoa on mahdollista katsella ilman erillistä paikkatietoohjelmaa.

Karttapalvelujen kautta pääsee tarkastelemaan metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, hila-aineistoa, metsänkäyttöilmoituksia ja Kemera-tuettuja metsänhoito- ja metsänparannustöitä.

Rajapinta on tekninen käyttöyhteys, jonka kautta tiedon käyttäjä saa haluamansa tiedon suoraan Metsäkeskuksen palvelimelta. Rajapintojen käyttö edellyttää siihen soveltuvaa paikkatietoohjelmaa.

”Metsänhoitoa voi toki suunnitella pitkälläkin aikavälillä, mutta todellisuudessa me emme tiedä, miltä metsä näyttää 20 vuoden kuluttua.”

Tapahtumat

metsäntutkija Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta Metsäyhdistyksen uutisessa

8

Omavalvonnan verkkokoulutus metsänomistajille Verkkokoulutuksessa opastetaan, kuinka voi seurata maastossa taimikon varhaisperkauksen ja nuoren metsän hoidon laatua.

Ilmoittaudu: metsakeskus.fi/tapahtumat

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen ja yhteisomistuksen koulutus 16.11. Suomussalmi Koulutuksessa tutustutaan metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehtoihin ja niiden verokohteluun, metsän arvon määritykseen sekä yhteisomistukseen (kuolinpesä ja yhtymät).

www.metsaan-lehti.fi

Metsäkanalintujen määrä on kasvussa monen heikomman vuoden jälkeen. Luonnonvarakeskuksen riistakolmiolaskennan mukaan metson, teeren ja pyyn tiheydet kasvoivat edellisvuodesta noin 40 prosenttia. Riekkokannan tiheys suunnilleen kaksinkertaistui.

Metsäkanalintujen poikuekoot olivat suuria suurimmassa osassa maata. Myöskään myyrät eivät kiusanneet poikasia, koska pienpedot ovat jo pitemmän aikaa olleet vähissä erityisesti Pohjois-Suomessa. Myös lämmin sää suosi lintujen pesintää tänä vuonna.

uutiset

Pesintä onnistui

” ”Perinteinen maatilametsänomistus on osin katoavaa perinnettä. Nykyisten isojen maatilojen omistajat eivät enää oikein kerkiä metsätöihin, etenkään jos on karjaa.” metsäasiantuntija matti äijö Metsälehdessä

kirjaVINKKI!

Puusta pitkään

Testaa metsäsuhteesi Viihdytkö metsässä marjapoimuri vai raivaussaha kädessä? Entä viehättääkö silmääsi enemmän hyvin hoidettu talousmetsä, puistometsä vai kaukainen korpi? Suomen metsämuseo Luston leikkimielisellä testillä voit selvittää, millainen on sinun suhteesi metsään. metsasuhteita.fi/metsasuhde-testi

Metsätori 10.11. Kajaani, Renforsin Ranta Metsämessut, luentoja metsästä, kiertoajelua tehdasalueelle ja kahvitarjoilu.

www.metsaan-lehti.fi

Metsä on värittänyt suomalaista sanallista perinnettä kautta aikojen. Kukapa ei olisi kuullut sananparsia ”niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan” tai ”sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”.

Metsälehti haastoi hiljattain suomalaiset keräämään kuulemiaan tai lukemiaan metsäaiheisia sanontoja.

Keräyksen satoa on nyt julkaistu professori Matti Kärkkäisen toimittamassa Suomalaiset metsäsanonnat -kirjassa.

Matti Kärkkäinen (toim.) Suomalaiset metsäsanonnat. Metsäkustannus, 2018.

Lue lisää tapahtumis tamme:

metsakeskus.fi / tapahtumat

Ryskettä metsiin Porin Puuvillassa

Tehot irti Metsään.fi-palvelusta

20.10. Pori, Puuvillan kauppakeskus

30.10. Hollola, 28.11. Kärkölä

Metsät kuntoon ja alan toimijat tutuiksi kauppareissun yhteydessä. Nähtävää ja tutustuttavaa koko perheelle.

Koulutuksessa tutustutaan Metsään.fi-palvelun tarjoamiin mahdollisuuksiin metsäasioiden hoidossa.

9

2,2

Luonnontuotteet tehokkaasti talteen – osallistu kilpailuun!

Tiedätkö kätevän keinon kerätä kuusenkerkkiä? Entä kuinka pihkankeruusta syntyisi kannattavaa liiketoimintaa? Syksyn aikana järjestetään ideakilpailu, jolla etsitään hyviä ideoita luonnontuotteiden keruuseen.

Kilpailussa toivotaan ideoita, kuinka luonnontuotteita voidaan kerätä suuria määriä mahdollisimman kustannustehokkaasti, mutta kuitenkin luontoa säästäen.

Ideoita etsitään nimenomaan luonnosta kerättävien tuotteiden, kuten esimerkiksi metsämarjojen, nokkosen, pihkan ja kuusenkerkkien keruuseen. Kilpailuun voivat osallistua yksityiset henkilöt, tiimit ja yritykset eri puolilta Suomea.

Ideakilpailun järjestävät Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Arktiset Aromit ry ja Suomen metsäkeskus.

miljardia €

Metsänomistajien kantorahatulot nousivat yhteensä 2,2 miljardiin euroon vuonna 2017.

Valtaosan tuloista saivat yksityiset metsänomistajat.

Puulajeittain eniten tuloja kertyi kuusesta.

Lue lisää, tutustu kilpailun sääntöihin ja jätä ideasi: https://biotalouskampus.fi/ideakilpailu

METSÄÄN-ASIAKASLEHTI JATKAA VERKOSSA Metsäkeskuksen Metsään-lehteä uudistetaan tämän vuoden aikana. Vuodenvaihteen jälkeen emme enää julkaise painettua asiakaslehteä, vaan Metsäänlehti jatkaa elämäänsä verkossa.

Metsään-verkkolehti löytyy jo nyt osoitteesta metsaan-lehti.fi. Vuodenvaihteessa verkkolehti saa uuden ulkoasun ja uusia toiminnallisuuksia. Lukijat voivat esimerkiksi hakea helposti verkkolehdestä itseään kiinnostavia juttuja ja kommentoida niitä.

– Metsänomistaja saa entistä ajantasaisempaa tietoa itselleen tärkeistä asioista verkkolehdestä. Lisäksi verkkolehden kautta toivomme

Yhteisomistuksen kiperät kysymykset -ilta 31.10. Tuusula

Koulutusillassa käsitellään metsien yhteisomistuksen eri muotoja ja haasteita.

10

Polvelta toiselle – metsätilan sukupolvenvaihdosmessut

17.11. Porin yliopistokeskus Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suurtapahtuma Porin Yliopistokeskuksella. Messujen pääjärjestäjänä toimii Metsien aktiivinen ja toimiva omistus -hanke.

saavamme metsänomistajilta entistä enemmän kommentteja ja palautetta jutuista ja juttuaiheista. Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on meille tärkeä asia, kertoo viestintäpäällikkö Katriina Liusjärvi Suomen metsäkeskuksesta.

Metsään-verkkolehdestä voi lukea artikkeleita metsänhoidosta ja hakkuutavoista, metsänomistuksesta, luonnonhoidosta sekä metsäisistä harrastuksista.

Metsänomistajilla ja metsäasioista kiinnostuneilla on jatkossakin mahdollisuus tilata myös Metsään-lehden sähköinen uutiskirje, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

Luonnontuotteiden keruun maastokoulutuksia

Keväällä 2019 Kainuussa Maastokoulutuksia petun, mahlan, tuohen ja pihkan talteenotosta sekä kuusenja katajankerkkien keruusta järjestetään touko-kesäkuussa Kainuun alueella.

Tarkemmat tiedot koulutuksista tulevat Metsäkeskuksen tapahtumakalenteriin: metsakeskus.fi/tapahtumat

Metsätiet ja tiekunta -verkkoluento 14.11.

Verkossa tutustutaan tiekunnan tehtäviin, metsäteiden kunnossapitoon, metsäteiden ja muiden yksityisteiden rakentamiseen saataviin tukiin.

Ilmoittaudu: metsakeskus. fi/tapahtumat

www.metsaan-lehti.fi

Metsänkasvatus

Asiantuntija vastaa Kemera-tuki Kuinka nopeasti Kemerahakemukset käsitellään?

N

uoren metsän hoidon ja taimikon varhaishoidon rahoitushakemuk­ set ja toteutusilmoitukset käsitel­ lään keskimäärin noin reilussa kahdessa viikossa Metsäkeskuksessa.

Metsätien rakentamisen, metsätien perusparannuksen sekä suometsänhoidon rahoitushakemusten ja toteutusilmoitusten käsittely vie aikaa keskimäärin kuukauden päivät.

Käsittelyajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka alkaa hakemuksen tai toteutusilmoi­ tuksen vireille tulosta ja päättyy siihen, kun Metsäkeskus on tehnyt asiassa päätöksen.

Asia tulee vireille silloin, kun hakemus tai ilmoitus on saapunut Metsäkeskukseen.

Yksittäisen hakemuksen tai toteutus­ ilmoituksen käsittelyaika voi poiketa keskimääräisistä käsittelyajoista huomatta­ vastikin. Mikäli hanke on tarpeen tarkas­ taa maastossa, voi hakemuksen käsittely kestää useita kuukausia. Näin voi käydä etenkin silloin, jos hakemus tai toteutus­ ilmoitus on otettu käsittelyyn talvella, ja maastotarkastusta ei voida aloittaa ennen kuin lumet ovat sulaneet. Asian käsittelyä voi hidastaa myös se, että hakemuksessa tai toteutusilmoituksessa on puutteita tai täydennettävää.

ää Lue lis ja yksiä kysym emerasta ksia K vastau äkeskuksen etsa Mets uilta: m sia-jaiv s o k k ver symyk sta a s.fi/ky kesku ksia-kemer u a t vas

www.metsaan-lehti.fi

Sari Alden rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus

Markku Remes metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Miten poikkeukselliset sääolosuhteet vaikuttavat metsien kasvuun?

P

äättynyt kasvukausi oli poikkeuk­ sellisen lämmin ja kuiva, joten puut kärsivät paikoin pahasti kuivuudesta.

Kuivuus rasittaa eniten taimia, koska ne pystyvät ottamaan vettä vain maan pinta­ kerroksesta. Puulajeistamme herkin kuivuu­ delle on kuusi. Pitkäaikainen kuivuus on koeoloissa heikentänyt kuusten pituuskasvua jopa 30 prosenttia ja läpimitan kasvua vii­ denneksen. Kallioisilla ja karkealajitteisilla maapohjilla kuusi saattaa kuolla pitkäaikai­ sen kuivuuden seurauksena.

Kuivuuden aiheuttama stressi heikentää puun vastustuskykyä myös muille tuhoille.

Kuusi on vaarassa kuumina ja kuivina kesinä altistua esimerkiksi kirjanpainajatuhoille, koska hyönteiset hakeutuvat ensisijaisesti heikentyneisiin puihin. Kuumina kesinä tuho­ hyönteisten määrä on myös runsaampi, joten tuhoriski on suuri. Vaikka kuivat säät eivät suosi sienituhoja, kuivuudesta kärsivä kuusi altistuu sienituhoille, sillä sen vastuskyky on heikentynyt. Seurannaistuhojen merki­ tys metsien terveydelle ja kasvulle voi olla merkittävä.

Männyn pituuskasvu määräytyy kuusesta poiketen pääosin jo edellisen vuoden säiden mukaan. Männyn tulevan kasvun määrittää keväästä elokuun alkupuolelle ajoittuvien sateiden ja lämpötilan yhteisvaikutus. Viime kesän säät vaikuttavat siis mäntyjen tulevan kesän kasvuun. Monet sienitaudit sekä hyön­ teistuhot jatkuvat myös tulevina vuosina, vaikka olosuhteet tulevaisuudessa olisivatkin puulle edulliset.

Viime kesänä mäntyjä rasitti koko Suo­ men alueella versosurma, joka alkoi edellisi­ nä viileinä ja kosteina kesinä. Versosurma on vakavin taimille, mutta vaivaa myös varttu­ neita puita ja jopa tappaa niitä.

Koivutkin kärsivät kuivuudesta. Lehdet alkavat kuivua reunoista ja kärjistä alkaen.

Puut varistavat osan lehdistään, jolloin leh­ tien kautta tapahtuva haihdunta vähenee.

Jos kuivuus jatkuu pitkään, myös silmuja kuolee. Viime kesänä melko suuriakin koivu­ ja kuivui pystyyn kallioisilla ja karkealajit­ teisilla maapohjilla.

Erityisesti kuuset kärsivät poikkeuksel­ lisen lauhoista talvista, sillä puut joutuvat käyttämään silloin tulevalle kesälle tarkoi­ tettuja vararavintovarastoja. Säiden aiheut­ tamat kasvun vaihtelut ovat suurimpia Lapin kuusikoissa, sillä kuusen kasvuolosuhteet ovat siellä ilmastollisesti äärirajoilla. Puut pystyvät sopeutumaan hyvin vaihteleviin säihin, mutta tutkijat ennustavat nykyisten sääolosuhteiden muutosten olevan liikaa Suomen puulajeille: puut eivät välttämättä ennätä sopeutua ääri-ilmiöihin.

11

Metsä siirtyi

suvussa

seur

Metsä on ikaalislaisten Paula ja Harri Viilon mielestä melko riskitön sijoituskohde.

12

www.metsaan-lehti.fi

Keskustelu jatkuu verkkolehdess채!

uraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet mets채maata ja peltoa vanhemmiltaan.

Mets채tilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa.

Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua. teksti outi tehomaa kuvat rami marjam채ki www.metsaan-lehti.fi www.metsaan-lehti.fi

13

Metsässä oleskelu virkistää. Paula Viilo sekä lapset Peppi ja Ronja Viilo marjastavat ja retkeilevät usein yhdessä.

Harri Viilo harrastaa metsästystä paikallisessa metsästysseurassa.

S

Syyspäivä oli kuulas ja koivujen lehdissä jo hieman keltaista. Ikaalislaiset Harri ja Paula Viilo istuivat Paulan vanhempien puutarhassa ja vaihtoivat kuu­ lumisia. Viime näkemästä oli vierähtänyt tovi.

Hieman ennen kotiinlähtöä puhe kääntyi metsätöihin. Paulan isä tuumaili hetken hiljaa ja kysyi sitten, haluaisivatko tytär ja vävy ottaa hänen metsätilansa hoitaakseen. Oma aika ja jaksaminen kun ei tahtonut enää riittää.

– Hän kysyi sitä ihan suoraan ja vastasin siihen yhtä suoraan, että kyllä se onnistuu. Olen metsäko­ neurakoitsija ja olen vuosien mittaan käynyt niitä metsiä hakkaamassa ja harventamassa. Ehkä ap­ piukolle oli siinä jonkinlainen luottamus syntynyt, Harri Viilo muistelee keskustelua.

Kun päätös omistajanvaihdoksesta oli tehty, asiat etenivät nopeasti. Parin viikon kuluttua kes­ kustelusta appivanhempiensa kanssa Harri Viilo soitti tutulle metsäasiantuntijalle Matti Äijölle. He alkoivat punnita yhdessä eri vaihtoehtoja, miten sukupolvenvaihdos olisi järkevää toteuttaa.

– Vaihtoehtoina olivat lahja ja kauppa. Matti ar­ vioi metsätilan arvon ja laski, että tilan ostaminen oli meille edullisempi vaihtoeh­ to. Kauppoihin sitten päädyt­ tiin, Viilo kertoo.

Veroasiat vaativat selvittelyä Harri Viilo oli hankkinut vuosia aiemmin metsää ja peltoa omilta vanhemmiltaan, joten 14

sukupolvenvaihdoksista oli jo aiempaa kokemusta.

Jokainen omistuksenvaihdos on kuitenkin oman­ laisensa.

Paulan isän 20 hehtaarin metsätilalla Ikaalisten Varpeessa oli runsaasti varttunutta kasvatusmetsää ja osa männiköstä oli ehtinyt järeytyä tukkimittaan.

Pariskunta tuumasi, että ainakin osan tilakaupasta voisi rahoittaa myymällä puuta. Jos tila puolestaan olisi annettu heille lahjana, olisi arvokkaampi puus­ to nostanut maksettavan lahjaveron määrää.

Viilot maksoivat metsätilasta kauppahintaa yli 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta, jolloin kauppa ei ollut verottajan silmissä lahjaluonteinen. Näin uusien omistajien ei tarvinnut maksaa kaupasta lahjaveroa, vaan heidän maksettavakseen jäi aino­ astaan 4 prosentin varainsiirtovero.

– Käytiin pankissa laittamassa nimet papereihin alkuvuodesta, ja lainhuudot hoidettiin itse netin kautta. Pankissa annettiin ymmärtää, että tilan voisi maksaa myös pitkän ajan maksujärjestely­ sopimuksella, mutta hoidimme sen nyt yhdessä erässä, Harri Viilo kertoo.

Viilot saivat metsätilakaupassa käyttöönsä myös merkittävän veroedun, metsävä­ hennyksen. Metsävähennyksen turvin uudet metsänomistajat voivat vähentää tulevien puun­ myyntitulojen verotuksesta eu­ romäärän, joka on 60 prosenttia metsätilan hankintamenoista. metsätilalla tehdään vuosittain sukupolvenvaihdos.

Näihin hankintamenoihin voi 3 700 tilaa myydään vapailla markkinoilla. laskea tilan ostohinnan lisäksi

15 000

www.metsaan-lehti.fi

esimerkiksi lainhuudatuksesta tai tila-arviosta tulevat kulut.

– Veroasiat olivat se tärkein syy, miksi käännyimme ammattilaisen puoleen. Olisi ollut vaikeaa ottaa selvää kaikista näistä asioista itse vaikkapa netistä. Halusimme varmistaa, että verotuksessa ei tule mitään ikäviä yllätyksiä jälkikäteen, Paula Viilo sanoo.

Metsätilat säilyvät usein suvussa Suomessa noin 19 000 metsätilaa vaihtaa vuosittain omistajaa. Metsätilat siirtyvät suvussa seuraavalle omistajalle kaupalla, lahjana tai perintönä. Tiloja myydään myös suvun ulkopuolisille ostajille.

Omistajanvaihdoksista noin 40 prosenttia on sukulaiskauppoja. Noin 30 prosenttia tiloista siirtyy seuraavalle polvelle perintönä, 15 prosenttia lahjana ja loput tilakaupoilla ulkopuolisille.

– Määrät kertovat sen, että suuri osa metsätilojen omistuksesta menee sukuun. Tyypillistä on myös, että metsistä luovutaan vasta vanhemmalla iällä, eli noin 70-vuotiaina. Metsätilan jatkajat puolestaan ovat keskimäärin noin 55-vuotiaita, sanoo metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta.

Lappalaisen mukaan metsätilan sukupolvenvaihdos täytyisi uskaltaa ottaa ajoissa puheeksi perheissä. Kun metsänomistaja ikääntyy, päätöksenteko vaikeutuu.

Silloin käy helposti niin, että metsä siirtyy jälkipolville perintönä.

Perintöä parempi vaihtoehto olisi löytää suvusta ajoissa jatkaja, joka on valmis ottamaan metsät vastuulleen. Sen jälkeen voi alkaa haarukoida, mikä on paras tapa siirtää metsänomistus seuraavalle polvelle.

Lappalaisen mukaan siihen ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa patenttiratkaisua.

– Täytyy selvittää aina tapauskohtaisesti, millainen on luopujan ja jatkajan rahatilanne, onko metsätilalla myytävää puuta ja millaiset ovat veroseuraamukset.

Useat metsäammattilaiset osaavat tehdä näitä laskelmia ja kertoa vaihtoehdoista, eli apua on kyllä tarjolla.

Lappalaisen mukaan omistusjärjestelyissä tulisi huomioida myös itse metsätila ja välttää sitä, että tila pilkotaan pienempiin osiin esimerkiksi useammalle lapselle.

– Kun metsätila pienenee, sen taloudellinen merkitys omistajalleen vähenee. Samalla helposti katoaa myös kiinnostus metsänhoitoon. Yritämme mieluummin neuvoa ja hakea vaihtoehtoa, että esimerkiksi yksi lapsista saisi metsän, toinen vaikka kesämökin ja kolmas jotain muuta omaisuutta.

“Halusimme varmistaa, että verotuksessa ei tule mitään ikäviä yllätyksiä jälkikäteen.”

Perheen nuorin poika Lauri Viilo opiskelee metsäkoneenkuljettajaksi oppisopimuksella. – Välillä saa oikein patistaa pois koneen hytistä, isä Harri Viilo sanoo.

VINKKI! Metsäkeskus järjestää syksyn aikana erilaisia neuvontatilaisuuksia metsätilan sukupolvenvaihdoksista. Tutustu ja ilmoittaudu: metsakeskus.fi/tapahtumat

www.metsaan-lehti.fi

15

Omistuksenvaihdoksen vaihtoehdot ELINAIKANA

LAHJA - Nopea ja lopullinen ratkaisu - Kun jatkaja on tiedossa, mutta hänellä ei ostohaluja - Luopujalla ei ole rahantarvetta - Lahjaveroseuraamus jatkajalle on huomioitu - Jos tilalla on hakkuumahdolli suuksia, voi hyödyntää metsälahjavähennystä

KUOLEMAN JÄLKEEN

KAUPPA - Selvä ja lopullinen ratkaisu - Kun luopuja tarvitsee rahaa itselle tai perillisille siirrettäväksi - Metsätilalla on hyvät hakkuumahdollisuudet - Jatkaja saa metsävähennyksen - Halukas jatkaja löytyy

TESTAMENTTI - Metsänhoito ei rasita metsänomistajaa - Testamenttia voi muuttaa elinaikana - Jatkaja on tiedossa, mutta ei halua ottaa vielä metsää hoitoonsa

PERINTÖ - Metsänhoito ei rasita luopuvaa metsänomistajaa - Perilliset ratkaisevat aikanaan metsätilan kohtalon

PERINNÖSTÄ LUOPUMINEN

TÄYTEEN HINTAAN

ALENNETTUUN HINTAAN

KUOLINPESÄ

Lähteet: Metsäkeskus, Antti Pajula ja Minnamari Tuovinen sekä Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia: Sujuvasti seuraavalle. Metsän omistajanvaihdos. Metsäkustannus 2017.

16

www.metsaan-lehti.fi

“Uskon, että meidänkin perheestä aikanaan metsätilan jatkaja löytyy.”

Näin metsätilan sukupolvenvaihdos etenee

1. Luopumispäätös Joskus jatkajaa ei löydy

Harri ja Paula Viilo haluavat, että suvun metsät säilyvät suvussa ja pysyvät hyvin hoidettuina. Se on heille kunnia-asia.

Metsäomaisuuden sukupolvenvaihdosta on monessa perheessä vaikea ottaa puheeksi. Lappalainen on huomannut, että nuorempi polvi varoo loukkaamasta vanhempiaan.

– Ei haluta puhua asiasta, ettei näytettäisi ahneelta. Varotaan antamasta vaikutelmaa, että ollaan omaisuuden perässä, Lappalainen sanoo.

Osa varttuneista metsänomistajista kipuilee luopumisen kanssa, mutta suurella osalla olisi halua järjestää metsäasiat kuntoon ja siirtää omaisuutta ajoissa nuoremmille. Sukupolvenvaihdos lykkääntyy monessa tapauksessa myös siksi, että suvussa ei ole sopivaa jatkajaa.

– Nuoremmat ikäluokat saattavat asua kaupungissa, missä heillä on omat työnsä ja kiireensä.

Vanhempien omistamasta metsätilasta on vieraannuttu, eikä siellä olla valmiita tekemään töitä.

– Jos sopivaa jatkajaa ei löydy, ei tilan myyminen ulkopuoliselle ole yhtään huono vaihtoehto.

Metsätiloilla on tänä päivänä kysyntää, ja niistä maksetaan hyvää hintaa, Lappalainen muistuttaa.

Metsätilarakenteen asiantuntija on havainnut, että moni metsänomistaja on hyvin helpottunut, kun päätös luopumisesta on tehty ja omistusasiat hoidettu järjestykseen. Ikaalislaiset Viilot huomasivat saman.

– Isä on aina ollut sellainen, että hän haluaa ajoissa tehdä tuollaisia isoja ratkaisuja. Hänelle on tärkeää, että metsistä pidetään huolta. Uskon, että meidänkin perheestä aikanaan jatkaja löytyy, Paula Viilo sanoo.

Perheen 17-vuotias poika Lauri Viilo opiskelee parhaillaan metsäkoneenkuljettajaksi oppisopimuksella isänsä Harri Viilon yrityksessä. Myös toista vanhempaa poikaa kiinnostavat maa- ja metsätyöt.

– Pojista on meille iso apu, koska töitä riittää.

Taas ensi talvena täytyy tehdä harvennuksia.

Ei näillä metsillä rikastumaan pääse, mutta ne tuottavat kyllä meille elantoa hitaasti ja varmasti, Harri Viilo sanoo.

•

www.metsaan-lehti.fi

Metsätilan sukupolvenvaihdos lähtee liikkeelle metsänomistajan luopumispäätöksestä. Jos met­ sän omistaminen tuntuu rasitteelta, luopumispää­ tös tuo tilanteeseen helpotusta. Asiasta kannattaa keskustella avoimesti perheenjäsenten kesken ja selvittää, löytyisikö perheestä metsätilalle sopivaa jatkajaa.

2. Jatkajan valinta

Metsätilan jatkajalla täytyy olla innostusta ja oppimishalua. Aiempaa kokemusta metsänomista­ misesta ei tarvitse olla. Esimerkiksi Metsäkeskus, paikalliset metsänhoitoyhdistykset, isot metsäfir­ mat ja monet metsäpalveluyrittäjät tarjoavat uusille metsänomistajille neuvontaa ja tukea alkumetreillä.

Jos innokkaita jatkajia on useita, täytyy punnita, kenellä heistä on paras ammattitaito ja kiinnostus metsänhoitoon. Kuinka muita jatkajaehdokkaita tai perillisiä huomioidaan, että perheessä säilyy sopu?

3. Luovutustavan valinta

Metsätilan voi siirtää elinaikana seuraavalle omistajalle lahjana, lahjaluonteisena kauppana, sukulaiskauppana tai kauppana suvun ulkopuoli­ selle. Kuoleman jälkeen vaihtoehtoina ovat perintö testamentilla tai perimysjärjestyksen mukaan.

Valinnassa kannattaa punnita omat ja jatkajan ta­ voitteet, halutaanko taloudellista turvaa eläkepäi­ viin vai siirtää varallisuutta lapsille? Metsätila olisi hyvä säilyttää yhtenä kokonaisuutena. Metsäalan asiantuntijat osaavat auttaa laskemaan eri vaihto­ ehtojen veroseuraamukset ja löytämään sopivim­ man luovutustavan.

4. Käytännön järjestelyt

Ennen sukupolvenvaihdoksen toimeenpanoa metsänomistajan on syytä hankkia ajantasaiset asiakirjat, kuten lainhuutotodistus, rasitustodistus, kiinteistörekisteriote, kartat ja tiedot kaavoituk­ sesta. Nämä asiakirjat ja tila-arvio antavat tärkeää tietoa sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa.

Metsätilakaupoissa laaditaan kauppakirja ja kaupat vahvistetaan. Sen jälkeen uusi omistaja hakee lain­ huudot metsäkiinteistöön Maanmittauslaitokselta.

Lahjoituksissa luopuja ja jatkaja allekirjoittavat lahjakirjan kaupanvahvistajan ollessa paikalla. Uusi omistaja hakee lainhuudot ja tekee lahjaveroilmoi­ tuksen Verohallinnolle.

17

iso tulevaisuus Puulla on

Arkkitehti, tutkija ja maailmanparantaja Mikko Viljakainen haluaa asuntorakentamiseen kokonaisvaltaista muutosta. Laatu-, talousja ympäristötekijät sekä fysiologiset ja sosiologiset vaikutukset puhuvat puun puolesta. teksti vesa vainio kuvat roope permanto

aikka Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen ei koe juurevuutta metsään, hän on silti sinut sen kanssa.

Vaimon kotipuolen ja -tilan kautta häneen on istutettu taimi, joka kasvaa kunnioitusta suomalaista metsää kohtaan.

– Nautin metsästä. Siellä on hyvä olla ja sitä on kaunis katsella. Erityisen häkellyttävä piirre metsässä on sen elinvoima. Metsä kasvaa aina takaisin, vaikka asvalttiin, mitään korvaamatonta ei voi koskaan tehdä.

Metsä on suomalaisille tunnepitoinen asia, johon Viljakainen liittää taloudellisen hyödyn. Sen oivaltamiseksi hän kehottaa pelaamaan perinteistä Monopolipeliä, joka pyörii rahan ympärillä. Annettu alkupanos ei kanna kovin pitkälle, jos lisärahaa ei tule.

– Kansantalous tarvitsee rahaa jostakin ja metsä on sellainen, mistä sitä tulee. Siksi metsää pitää käyttää.

Metsäteollisuuden murroksen alkumetreillä ja suhdannelaman keskellä 1990-luvun alussa työelämään tullut Viljakainen päätyi tutkimaan puurakentamista ennen vuosituhannen vaihdetta. Metsäteollisuus ry:n pientä välivaihetta lukuun ottamatta hän on vaikuttanut koko 2000-luvun Puuinfossa, vuodesta 2010 lähtien sen toimitusjohtajana.

18

– Puurakentamisessa on tapahtunut hyvää määrällistä kehitystä viime viiden vuoden aikana. Enemmän voisi ja pitää kuitenkin tehdä. Suomalaisessa rakentamisessa on tarve kokonaisvaltaiseen muuttamiseen.

UUSIUTUVA LUONNONVARA PAREMPAAN KÄYTTÖÖN Nykyinen asuntorakentaminen pohjautuu Viljakaisen mukaan vuoteen 1969, jolloin betoni tuli rakentamiseen ja otti tähän päivään asti jatkuneen valta-aseman.

– Betonista on tullut traditio, että meillä rakennetaan näin. Puurakentaminen on monella tavalla järkevää ja sen hyödyt ovat jääneet taka-alalle.

Puurakentaminen on edelleen yleisesti hyväksyttyä ja mielikuva siitä on myönteinen. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on viidesosa ja sen raakaainehuollossa puurakentamisella on merkittävä rooli.

Metsällä ja puulla on merkittävä vaikutus kansan- ja aluetalouteen.

Puurakentamisen lopputulos ja asukkaiden kokemat hyödyt ovat moninaiset.

– Korkea rakentamisen laatu, kaunis silmää miellyttävä arkkitehtuuri ja hyvä sisäilma tuovat lisäarvoa käyttäjille ja vaihtoehtoja valittavaksi rakentajille.

Puurakentamisen ympäristöhyödyt ovat jääneet Viljakaisen mielestä yllättävän vähälle huomiolle. Puun käytön vaikutus luonnonvarojen kulutukseen ja jättei-

www.metsaan-lehti.fi

”Metsän elinvoima jaksaa häkellyttää. Metsä kasvaa aina takaisin.”

TUNTIOPETTAJASTA TUTKIJAKSI

09_Kuvateksti.

www.metsaan-lehti.fi

Mikko Viljakainen ei tunnusta olevansa oikein mistään kotoisin. Hän on yhdistelmä isän karjalaisuutta, äidin hämäläisyyttä ja vaimon savolaisuutta.

Näistä viimeksi mainitulla on vahvin vaikutus hänen metsäyhteyteensä.

Viljakainen valmistui arkkitehdiksi 1990-luvun alussa ja teki niitä töitä muutamia vuosia. Armeijaan meno siirtyi, lama oli päällä, Suomi tuntui suljetulta ja pois piti johonkin päästä. Tuntiopettajan työ silloisessa Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa (TTKK) avasi väylän uuteen.

TTKK:ssa perustettiin tutkijakouluhanke ja professori Unto Siikanen heitti Viljakaiselle, että tämä alkaisi tutkia puurakentamista. Se oli kuulemma tulevaisuuden juttu. Viljakainen alkoi, teki lisensiaattityön 1997 sekä tutki ja teki paljon kehitystyötä.

Ura jatkui 1999 Puututkimuksessa ja Puu­infossa, jotka sulautuivat myöhemmin yhteen Woodfocukseksi. Sen painopisteet olivat sisustamisessa ja rakentamisessa, joka oli Viljakaisen heiniä. 2007 hän lähti visiitille Metsäteollisuus ry:hyn ja palasi takaisin vetämään uudistunutta Puuinfoa vuonna 2010.

Tällä vuosikymmenellä Puuinfo on suunnannut toimintansa uudelleen, ammattilaistoiminta korostuu nyt selvästi aiempaa enemmän. Kärki on puun laaja-alaisessa käyttämisessä, mikä ei ole niin suhdanneherkkää.

19

den kierrätykseen tukee näet erinomaisesti kestävää kehitystä.

– Puulla on tässäkin mielessä iso tulevaisuus edessä.

Uusiutuva luonnonvara ansaitsee ehdottomasti parempaa käyttöä.

Puurakentamisen lisääminen vaatii ponnistelua Viljakainen korostaa, että puurakentaminen on projektiteollisuutta, missä projektin aikajänne on erittäin pitkä.

Ideasta käytännön toteutukseen voi kulua helposti 5–10 vuotta.

Tie rakennushankkeiden tilaajien ja maksajien sydämeen vaatii yhä määrätietoisia ponnisteluja.

– Tarvitsemme lisää kustannus- ja järjestelmätehokkuutta, kokonaisvaltaisia konsepteja ja kehityspaukkuja, jotta alan kilpailukyky ja tarjonta paranee.

Valtion Asuntorahastolta Viljakainen perää kannusteita ja kiintiöitä niin, että puurakentamisesta tulisi toinen varteenotettava vaihtoehto rakentaa. Kuntien kaavoitus ja tonttitarjonta voisi soveltua nykyistä paremmin puurakentamiseen.

– Monet kasvukeskukset on luotu betonirakentamiseen. Puulle on usein tarjolla tontteja huonommilta paikoilta.

Puu- ja rakennusalan koulutus kaipaa Viljakaisen mielestä remonttia. Nelitasoisen pätevyysvaatimuksen vaativinta tasoa on käytännössä vaikea saavuttaa.

Valmistuvilla rakennusinsinööreillä ei ole riittävästi puurakentamiseen liittyvää osaamista, myös valmistu­ vien määrää tulee lisätä.

Puuinfo on järjestänyt tarvittavaa täydennyskoulutusta, mutta se ei ole oikea keino.

– Parempi olisi saada valmius suoraan koulun penkiltä. Oppilaitosten rahoitusperusteiden tulisi tukea tavoitetta. Työelämään valmistuminen ja työpaikan saaminen ovat keskiössä. Se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa.

Viljakainen näkee, että metsäpuoli on verkottunut tosi hyvin ja voi tehdä asialle paljon. Puurakentamisen edistäminen tiivistyy yhteen kysymykseen.

– Voisiko sen tehdä puusta? Se on tärkein asia selvittää aina, kun hanke alkaa. Siten voimme saada käytännön toteutuksia syntymään.

PUULLA ON RAUHOITTAVA VAIKUTUS Puun yhteys onnelliseen asumiseen ja esimerkiksi hyvään sisäilmaan ei ole automaatio, vaan vaatii tekijöiltä tinkimätöntä hyvän laadun tuottamista.

Noin 20 kansainvälistä tutkimusta Kanadassa, Norjassa, Japanissa ja Itävallassa viestivät vankasti puun positiivisista vaikutuksista fysiologisiin ja sosiologisiin tekijöihin. Suomalaiset VTT ja Aalto-yliopisto ovat olleet osassa tutkimuksia mukana.

– Puun rauhoittava vaikutus lapsiin on nyt kliinisesti todistettu. Puulla sisustetussa luokkahuoneessa syke- ja stressitaso on selvästi alempi kuin muilla materiaaleilla.

Samaa vaikutusta todistaa tutkimus sairaalaympäristöstä. Puu potilashuoneessa jouduttaa toipumista keski-

”Monet kasvukeskukset on luotu betonirakentamiseen.

Puulle on usein tarjolla huonompia tontteja.” määrin 0,5 vuorokautta, tällä on iso vaikutus kokonaisuuteen. Viljakainen nostaa esiin hirsiteollisuuden, joka on saanut paljon hyvää aikaan modernisoimalla hirren.

– Mielikuva siitä, että hirsimökissä nukkuu paremmin, on totta.

Puun vaikutus sosiaalisen kanssakäymisen vilkastumiseen ja kosteuden tasaamiseen pidentävät listaa puun hyvistä puolista rakennusmateriaalina. Jo siksi Viljakainen viihtyy työssään.

– Minussa asuu tällainen pieni maailmanparantaja. Ja puu on sangen tervehdyttävää.

•

Paininpuu

Jatkuva kasvatus tulee – olemmeko valmiina?

S

uurin osa metsänomistajista käsittelee metsiään metsäammattilaisten neuvojen mukaan. Muuttunut metsälaki on mahdollistanut jo reilun neljän vuoden ajan metsänomistajien käyttävän metsissään poiminta- ja pienaukkohakkuita, joiden avulla metsää kasvatetaan ja uudistetaan ilman viljelytoimia. Jatkuvan kasvatuksen yleistymistä on hidastanut se, että metsäammattilaiset ovat varovaisia muuttamaan perinteisiä metsänkäsittelytapoja. Keskeisin syy ammattilaisten varovaisuuteen on se, että Suomen metsiä on käsitelty vuosikymmenien ajan lähes pelkästään harvennushakkuin ja uudistushakkuin, jolloin metsiköt ovat kehittyneet melko tasaikäisiksi.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä voi uudistua hitaasti, mikä vähentää metsänomistajan tuloja. Siksi sitä ei usein uskalleta suositella.

Etelä-Suomen kuusikoista paikoin neljännes on juurikäävän saastuttamia. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus näillä alueilla lisää sairastuneiden puiden määrää, koska juurikääpä leviää juuriston kautta vanhoista puista nuorempiin puihin. Metsäammattilaiset suosittelevat näille kohteille puulajin vaihtoa koivuun.

Uudistushakkuita sekä jalostettuja taimia tai siemeniä käyttäen puuston kasvu lisääntyy jopa neljänneksen verrattuna siihen, että metsä uudistuisi luontaisesti. Viljelyn ja hoitotöiden kustannukset ovat Etelä-Suomessa noin 2 000 euroa hehtaarilta. Näitä kuluja ei tule jatkuvassa kasvatuksessa. Hakkaamatta jätetty puusto on kuitenkin investointikustannuksiin verrattava erä. Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisrakenteisen metsien tuotoksen taloudellista vertailua ei ole edelleenkään voitu tehdä yksiselitteisen luotettavasti pitkälle aikavälille.

Jatkuvalle kasvatukselle on koko ajan enemmän kysyntää. Pellervon taloustutkimuksen mukaan 14 prosenttia puuvaroista on metsänomistajilla, jotka eivät halua metsiinsä avohakkuita. Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden määrä onkin lisääntynyt koko ajan. Viime vuonna jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehtiin Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan 1,6 prosenttia kaikista hakkuista.

Tänä vuonna jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on lisääntynyt jo 4,1 prosenttiin kaikista hakkuista. Määrää on lisännyt erityisesti viime talven lumituhoalueiden hakkuut. Esimerkiksi lumitu-­ hoista pahasti kärsineen Pohjois-Karjalan alueella kaikista heinäkuun loppuun saakka suunnitelluista hakkuista yli 15 prosenttia oli poiminta- tai pienaukkohakkuita.

Tänä vuonna jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on jo 4,1 prosenttia.

MARKKU REMES metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

21

u l u o k o t i Ho

Millainen metsän-­ omistaja olet?

Kohti tavoitteiden mukaista metsänhoitoa Annatko metsässäsi painoarvoa puunmyyntituloille, maisemalle, metsästykselle vai esimerkiksi virkistyskäytölle?

Metsänkasvatusmenetelmän voi valita metsänomistajan tavoitteiden mukaan. teksti annikka selander kuvitus petra antila

M

ediassa ja metsäalalla käydään keskustelua metsänkasvatuksen menetelmistä sekä niiden kannattavuudesta ja hyväksyttävyydestä. Asiantuntijat ja tutkijat edustavat keskenäänkin erilaisia näkemyksiä. Tilanne on monien mielestä hämmentävä, ja metsänomistaja voi tuntea jopa syyllisyyttä siitä, että on päättänyt uudistaa metsikön avohakkuulla.

Kenenkään ei ole pakko hoitaa metsäänsä eikä myydä teollisuudelle puuta. Metsänomistaja voi asettaa erilaisia tavoitteita koko metsänsä tai yksittäisen metsikkökuvion käytölle. Metsänhoitotöillä ja hakkuilla tai molemmista luopumalla ohjataan puuston kehitystä niin, että nämä tavoitteet voivat toteutua.

Menetelmän valinta on hyvä tehdä kuviokohtaisesti.

Pitää pohtia, mikä hakkuumenetelmä sopii mihinkin metsikköön. Ratkaisuvaihtoehtoja on jokaisessa tapauksessa enemmän kuin yksi. Parhaan metsänkasvatusmenetelmän valinnassa tulisi huomioida sekä metsikön ominaisuudet että metsänomistajan tavoitteet.

22

Selvät tavoitteet auttavat menetelmän valinnassa Kuinka metsän ja maaston ominaisuudet vaikuttavat metsänkasvatustavan valintaan? Päätöksessä tulisi kiinnittää huomiota ainakin maapohjan rehevyyteen ja vesitalouteen, puulajiin, puuston rakenteeseen sekä siihen, onko metsässä luontaisesti syntynyttä taimiainesta.

Oleellista on myös metsikön terveystilanne. Esimerkiksi juurikäävän saastuttamaa metsikköä ei ole perusteltua kasvattaa jatkuvalla kasvatuksella, koska juurikääpälaho siirtyy tehokkaasti juuriyhteyksiä pitkin puusta toiseen.

Metsänomistajan taloudelliset ja muut, esimerkiksi maisemaan tai virkistykseen liittyvät tavoitteet, vaikuttavat metsänkasvatustavan valintaan. Lisäksi täytyy miettiä, kuinka paljon aikaa metsänomistaja jaksaa ja pystyy käyttämään metsäasioiden hoitamiseen. Jos metsässä on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas elinympäristö, vapaaehtoinen suojelusopimus tälle alueelle voi olla hyvä vaihtoehto.

www.metsaan-lehti.fi

tsän on e m e l l e n o M imuotoisuus mon jo sinänsä! arvo

Metsänomistaja päättää, mitä tavoitteita hän asettaa metsäomaisuudelle. Eri tavoitteiden painotukset saattavat muuttua eri elämäntilanteissa ja riippua siitä, mikä metsätulojen merkitys on kokonaistaloudessa. Tavoitteidensa perusteella metsänomistaja tilaa sellaiset metsänhoitotyöt ja hakkuut, joiden avulla ohjataan puuston kasvua ja kehitystä niin, että tavoitteet voivat toteutua.

www.metsaan-lehti.fi

23

Hoitokoulu

vo Metssäenuraaraville siirtyuykupolville. s

Metsänomistaja tekee metsäänsä koskevat päätökset omista lähtökohdistaan, mutta usein niihin vaikuttavat myös ajatukset seuraavien sukupolvien metsänomistajista.

Omistajien jatkumo on perhemetsätalouden vahva tunnuspiirre.

Jatkuva vai jaksollinen kasvatus?

Jos metsänomistajan tavoitteena on ensisijaisesti maiseman säilyttäminen puustoisena, jatkuva kasvatus voi olla paras vaihtoehto. Jos tavoitteena on taimien jalostushyöty ja mahdollisuus vaihtaa kasvatettavaa puulajia sekä säädellä metsän kiertoaikaa, pitää puustoa käsitellä jaksollisena eli tasaikäisrakenteisena.

Tämä tarkoittaa päätehakkuuta, ripeää uudistamista, oikea-aikaista taimikonhoitoa ja yhtä tai kahta harvennushakkuuta.

Pidempien puiden poistaminen lyhyempien kuusten päältä on jaksollista metsän kasvatusta. Kuusialikasvos on yleensä erikokoista ja eri-ikäistä, ja sitä voidaan jatkossa kasvattaa joko jaksollisena tai jatkuvan kasva-

Ilmoita tavoitteesi Metsään.fi-palvelussa Metsään.fi-palvelussa metsänomistajat voivat ilmoittaa omat tavoitteensa.

Tavoitteet menevät tiedoksi toimijoille, joille metsänomistajat ovat antaneet suostumuksen katsella heidän tietojaan. Näin metsäalan palveluntarjoajat saavat tietoa siitä, mitkä asiat ovat asiakkaalle tärkeitä. Tietoa voi hyödyntää hakkuu- ja metsänhoitopalvelujen muotoilussa.

24

Tähän mennessä jo puolet Metsään.fi-palvelussa tänä vuonna käyneistä metsänomistaja-käyttäjistä on määritellyt omat metsänomistamisen tavoitteensa.

Tavoitteissa korostuu puuntuotanto, mutta merkintöjä ovat saaneet muutkin tavoitteet, eli luonnontuotteiden keruu, luonnon monimuotoisuus, metsästys, maisema sekä ulkoilu ja virkistys.

www.metsaan-lehti.fi

Päätä hoito- ja hakkuutarpee t tavoitteidesi mukaan.

tuksen menetelmällä. Jatkuvan kasvatuksen aloittaminen kangasmaalla edellyttää yleensä pitkää, noin 40–60 vuotta kestävää siirtymävaihetta. Turvemailla puusto saattaa olla jo valmiiksi eri-ikäisrakenteista ja heikkotuottoisilla kasvupaikoilla jatkuva kasvatus voi olla ainoa puuntuotannon kannattava vaihtoehto.

Metsänomistajilla on usein monia tavoitteita Metsänomistajakunnan rakennemuutos jatkuu, ja suurin osa metsänomistajista on monitavoitteisia. Mikä merkitys ja painoarvo on esimerkiksi puunmyyntituloilla, maisemalla, metsästyksellä ja virkistyskäytöllä?

Metsäkeskus auttaa metsänomistajaa tavoitteiden määrittelyssä ja vaihtoehtojen vertailussa. Metsään.fi-palvelu kertoo metsien nykytilanteen, ja tietojen perusteella voi miettiä eri vaihtoehtoja. Palvelussa esitettävät metsänhoito- ja hakkuuehdotukset perustuvat metsänhoitosuosituksiin.

Metsä ei ole pelkästään tulonlähde, vaan se antaa omistajalleen myös aineetonta hyötyä ja elämyksiä. Monitavoitteisessa metsänhoidossa ovat mukana ulkoilu ja virkistys, luonnon monimuotoisuus, maisema, metsästys, marjastus ja sienestys.

Luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen säilyttäminen vaatii jatkuvassa metsänkasvatuksessa suunnittelua samalla tavalla kuin tasaikäisrakenteisen metsän hakkuissa. Esimerkiksi säästöpuut pitää merkitä ja koneiden pitää varoa sekä pystyssä että maassa olevaa lahopuuta.

Hakkuilla on monta nimeä Metsänkäsittelyvaihtoehdoista käytetään monia erilaisia nimiä ja määritelmiä. Tämä voi hämmentää metsänomistajaa. Tärkeintä on, että metsänomistaja pystyy tekemään tietoisia päätöksiä metsäomaisuutensa hoidosta ja että hän ymmärtää valittujen toimenpiteiden vaikutuksen metsän tulevaan kehitykseen ja tuottoon.

Metsänomistaja ei kuitenkaan aina ole pohtinut tavoitteitaan ja niiden yhteensovittamista toimenpiteiden tasolle asti. Metsäammattilaisen tehtävä onkin kuunnella metsänomistajaa ja selvittää mitkä hänen tarpeensa ovat, jotta voidaan päästä toivottuun lopputulokseen. •

www.metsaan-lehti.fi

SANASTOA Jatkuva kasvatus Metsän kasvatustapa, jossa luodaan ja ylläpidetään metsikkö, joka muodostuu eri aikaan syntyneistä puista. Metsä säilyy peitteisenä, eikä siitä voi erottaa uudistamis- ja kasvatusvaihetta.

Jaksollinen kasvatus Metsikössä on yleensä suunnilleen samanikäistä ja samankokoista puustoa, jonka kasvua edistetään metsänhoidolla ja harvennushakkuilla.

Metsänkasvatuksessa erotetaan uudistamis- ja kasvatusvaihe. Kasvatusvaihe päättyy uudistuseli päätehakkuuseen.

Avohakkuu Hakkuu, jossa metsiköstä poistetaan kaikki puut säästöpuita ja mahdollisia siemenpuita lukuun ottamatta. Uusi puusto perustetaan istuttamalla, kylvämällä tai siemenpuiden tuottamalla siemenellä.

Poimintahakkuu Hakkuu, jossa poistetaan yksittäin pääasiassa suuria puita ja luodaan kasvutilaa alikasvokselle, eli pienemmille puille. Jäävä puusto on usein epätasaista ja ryhmittäistä.

Pienaukkohakkuu Hyvin pienialainen avohakkuu, jossa tehdään tilaa alikasvoksen kehittymiselle ja uusien taimien syntymiselle. Käytetään erityisesti täydentämään poimintahakkuuta. Kun pienaukko on enintään 0,3 hehtaaria, hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi, eikä siitä synny uudistamisvelvoitetta.

Nämä termit ja määritelmät noudattavat Tapion metsänhoitosuosituksia metsanhoitosuositukset.fi.

25

Viljaa ja vihanneksia

RIISTALLE Katos suojaa ru okintaautomaattia lu melta.

Vinkit talviruo kinnan helppoon aloit ukseen • Jänisten ruok int juurelle viedään a on helppoa. Kuusen haapa hangell kuivaheinää tai kaadetaan e.

• Erilaiset auto m Eläimet opetet aatit helpottavat ruokintaa . aan automaatil le ruokkimalla tä ensin myös m nii ruokintapaikall aassa. Kun ne oppivat käym ää a, ruoan automaa oppivat ne myös hakemaan n tista.

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä.

Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena. teksti sirpa sutinen kuvat TOMMI ANTTONEN ja Marko Muuttola

• Riistalle kelpa av nekset ja juure at puutarhan ylijäämävihanks kintapaikalle m et sekä omenat. Vie talviruoonipuolinen ru okalajivalikoim alusta alkaen. a 26

www.metsaan-lehti.fi

luoHntaorkruavsatautsktao?

Ruokintapaikall a vie ovat oivallinen railevat eläimet kuvauskohde.

ielä kolmekymmentä vuotta sitten pidettiin jänisten talviruokintaa arvossa. Niille tehtiin ruokinta-automaatteja, vietiin heinää ja kaadettiin haapoja. Riistan talviruokinnasta tulee Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lambergille mieleen nuoruus.

– Silloin ei meidän kulmilla pieniä hirvieläimiä vielä ollut. Pääasiassa ruokittiin metsäjänistä. Ruokinnan hyödyistä ei olla tänä päivänä ihan vakuuttuneita, silloin toki oltiin, Lamberg toteaa.

– Pohjois-Savossa se on edelleen yleistä. Siellä taitaa olla Suomen tiheimmät metsäjäniskannat.

Nykyään riistan talviruokinnassa keskitytään enimmäkseen pienten sorkkaeläinten, metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokintaan. Pohjanmaan suunnalla talviruokinnassa ovat usein fasaani ja peltopyy.

Kaakkois-Suomessa uutena tulokkaana talviruokinnassa on puolestaan villisika.

– Sitä ei ruokita, jotta kanta säilyisi talven yli, vaan koska sitä halutaan pienimuotoisella ruokinnalla houkutella ja päästä saaliinjaolle, Lamberg selittää.

Pieniä hirvieläimiä ruokitaan pääosin eteläisessä Suomessa.

– Toki Kainuuta myöten, Keski-Suomesta alaspäin painottuen. Tornionjokilaaksossa niitä on myös, Lamberg kertoo.

Paikoin valkohäntäpeurakanta on eteläisessä Suomessa kuitenkin verrattain runsas.

– Silloin voi kyseenalaistaa ylenmääräisen talviruokinnan tarpeen. Vastaan voi tulla ongelmia liikenteessä ja pelloilla. Toisaalta ruokinnalla eläimet saadaan pysymään pienemmällä alueella, ehkä jopa poissa liikenteen jaloista.

Jyväskylän seudulla riistasuunnittelijana työskentelevä Teemu Lamberg kannustaa antamaan riistalle hyvin monipuolista ruokaa. www.metsaan-lehti.fi

RUOKINTA SYRJÄISEEN PAIKKAAN, AVOIMEEN MAASTOON Talviruokinta kannattaa järjestää paikkaan, jossa se ei haittaa liikennettä.

– Kauriiden makuupaikan ja ruokintapaikan väliin ei saa jää vilkasta tietä, eikä ruokintapaikka voi olla ihan asutuksen kupeessa. Paras paikka on syrjäisellä peltoheitolla, Teemu Lamberg sanoo.

Avonainen maasto on parempi kuin metsän suoja.

– Metsäkauris ja valkohäntäpeura ovat helppoja saaliita ilvekselle, jos lunta on paljon ja ruokintapaikka on metsän keskellä. Peltoaukealla on ilveksen vaikeampi yllättää niitä syöttöpaikalle.

Myös peltokanalinnuille avoin pelto on paras ruokintapaikka. Peltopyy pääsee reagoimaan nopeasti, jos kanahaukka liihottelee paikalle.

– Teeriä ruokittiin aikoinaan kauralla ja kauralyhteillä. Siitä on kahtalaisia kokemuksia. Niitä 27

Mustikka on avainlaji monelle riista­eläimelle sekä suojan että ravinnon takia.

Fasaaneja talviruokitaan erityisesti Pohjanmaan seudulla.

ruokittiin soille, mutta taisi käydä niin, että haukat oppivat käymään samoilla soilla. Tulos oli teeren kannalta heikko ja ruokinnasta on pitkälti luovuttu. Teerille tarjotaan nykyisin korkeintaan jauhinkiviä.

Sorkkaeläimiä kiinnostaa suola, jota on hyvä tarjota läpi vuoden.

– Irtosuolaa tai ruokintapaikalle sijoitettu nuolukivi.

MONIPUOLINEN KATTAUS TALVIRUOKINNAN PERUSTANA Kun talviruokintapaikka on valittu, on päätettävä tarjoilusta. Lamberg kannustaa monipuoliseen kattaukseen.

– Juureksia, viljaa, kuivaheinää, rehujakin pienimuotoisesti, jopa väkirehuja.

Apilapohjaiset rehut ovat hyviä. Metsäkauris voi olla hyvinkin valikoiva syöjä.

Vaihtoehtoja pitäisi olla, ei ainoastaan kauraa. Se käy niille yksitoikkoiseksi.

Puutarhan ylijäämä, alkaen omenapuiden tuotosta, on tervetullut lisä riistan talviruokintaan.

– Ylimääräistä omenasatoa voi tarjota metsästysseuralle.

Nahistuneet, pintavaurioiset ja pienetkin juurekset kelpaavat riistalle.

– Ei kuitenkaan homeisia, eikä pilaantuneita kasviksia. Riistalle ei myöskään viedä ihmisen prosessoimaa pullaa tai leipää. Hiiva ei sovi niille.

Hirvi hakee eväänsä hoitamattomista taimikoista, niitä ei tarvitse ruokkia.

– Fasaanille ja peltopyylle kelpaavat vilja ja öljykasvit, kuten rehurypsi ja -rapsi. Ne ovat tyytyväisiä myös hangen talventörröttäjistä. Rikkakasvit voivat siemenineen olla elintärkeitä peltopyylle.

28

RUOKINTAPAIKKA TEHOKKAIN RIISTAPELLON LAIDALLA Lamberg vinkkaa, että myös hoitamaton niitty tarjoaa ruokaa linnuille talvisin.

– Usein pellon laitoja jätetään kyntämättä ja sinne kylvetään riistapeltosekoitusta tai auringonkukkaa. Öljykasveista eläimet saavat energiaa, hiilihydraatteja puolestaan juurikasveista, sokerijuurikkaasta ja rehunauriista.

Jos ruokintapaikka on syrjässä, olisi ihanteellista, että vieressä olisi riistapelto.

– Riistapelto syödään usein puhtaaksi ennen talven tuloa, mutta aina sinne jotain jää.

Riistasuunnittelija suosittelee pellolle valmiita riistapeltoseoksia hirvieläimille tai peltolinnuille. Niissä voi olla erilaisia palkokasveja, apilaa, öljykasveja, viljaa, kauraa, rehukaalia ja rehunaurista. Osa säilyy talveen.

– Kun hangen pinnalle ruokitaan ja riistapeltoa voi kaivaa, on eläimillä valinnanvaraa.

Joskus luonto edesauttaa riistapeltojen luomisessa. Näin kävi, kun vuoden takainen kesä ja syksy olivat sateisia.

– Luonto teki isolla kädellä riistapeltoja, kun sateiden takia ei viljaa päästy puimaan. Se hyödytti sorkkaeläimiä.

Myös metsätalous voi edistää riistaa selviytymään. Mustikka on avainlaji monelle riistaeläimelle sekä suojan että ravinnon takia.

– Ensiharvennusikäistä tiheää metsää harventaessa voi aluskasvillisuutta jättää raivaamatta. Peitteinen maasto ja riista­ tiheiköt suojaavat riistaa. Harvennuksilla metsänpohjaan saadaan mustikan tarvitsemaa valoa, Lamberg sanoo.

– Näin voi auttaa pieniä sorkkaeläimiä ja metsäkanalintuja selviämään talven yli viemättä yhtään sankoa kauraa metsään.

TALVIRUOKINTA PITÄÄ KANNAN ELINVOIMAISENA Lumi vaikeuttaa pienten sorkkaeläinten liikkumista talvisin. Jos talviruokinta ei lisääkään riistaeläinten määrää, voi sen avulla vahvistaa kantaa ja pitää sen elinvoimaisena. Emot talvehtivat paremmin ja ovat paremmassa kunnossa lisääntymisaikana.

– Talviruokinnan tärkein aika on helmikuusta eteenpäin. Vihreää ei vielä ole ja luonnonravinto on kaivettu lumen alta.

Pienet hirvieläimet kaivavat puolukkaa ja mustikkaa hangen alta. Runsaan lumen alta sitä on vaikea löytää, joten talviruokinta auttaa selviytymään talven yli.

Lamberg muistuttaa, että ruokintaa on jatkettava yli talven.

– Jos ruokinnan aloittaa syksyllä, on jaksettava kevääseen, kunnes maastossa on uutta vihantaa. Jos ruokinnan lopettaa kesken talven, tekee riistalle kirjaimellisesti karhunpalveluksen.

Talviruokinta vaatii sitoutumista viikoittain, jos käytössä ei ole ruokintaautomaattia. Maahan jätetyn viljan peittää pian lumi. Metsästysseuran jäsenten kesken jaettu ruokintavastuu keventää sitoutumisen astetta.

– Usein riistan talviruokintaa harrastavat metsästysseurojen jäsenet omilla maillaan.

Riistan ruokintaan on oltava maanomistajan lupa. www.metsaan-lehti.fi

Ruokinta auttaa pieniä hirvieläimiä selviytymään lumisen talven yli.

RIISTAKAMERALLA LUONNON­TARKKAILU UUDELLE TASOLLE Riistakamera ruokintapaikalla tuo iloa ja hyötyä myös ruokkijalle.

– Kuvista tietää, mitä eläimiä siellä käy, jopa mihin aikaan. Jäljistä ei aina lukumäärää pystytä laskemaan, kameralla se selviää. Luonnontarkkailu nousee ihan eri tasolle. Ei tarvitse spekuloida, mitä siellä käy, kun näkee kuvan.

Moni metsästyskortiton on aloittanut kauriiden kuvaamisen ja ruokinnan, kun kauris on käynyt pihamaan kauralyhteellä.

Yleensä ruokintapaikalla käy myös harvinaisempia riistaeläimiä ja -lintuja.

Talviruokinnalla pyritään myös lisäämään metsästysmahdollisuuksia.

•

LASERTULKITTUJA RIISTAKOHTEITA METSÄÄN.FI-PALVELUSSA Metsänomistajille ja -ammattilaisille löytyy nyt riistan elinympäristötietoa Metsään.fi-palvelussa. Laserkeilattua aineistoa julkaistiin kesällä Sodan­ kylästä, Pudasjärveltä, Kuopiosta ja Porista. Syksyn mittaan palvelu laajenee kattamaan koko Suomen lasertulkitun riistan elinympäristötiedon.

Palvelussa metsätilalla näkyvä riistakohde tarkoittaa, että metsärakenne on erityisen suotuisa riistalle sellaisenaan. Riistametsänhoito sopii minne tahansa, mutta riistametsäaineiston kohteilla se kannattaa erityisesti.

Aineiston tuottamisessa on huomioitu mahdollinen pensaskerros tai ali­ kasvos ja sen määrä, metsikön monimuotoisuus sekä puuston järeys.

Aukotonta tietoa pensaskerroksesta ei nykymenetelmillä saada, minkä vuoksi puhutaan mahdollisista riistakohteista, joilla on suurella todennäköisyydellä riistalle sopivia rakennepiirteitä, kuten peitteisyyttä ja piilopaikkoja.

Monet niistä ovat riistalle tuiki tärkeitä poikueympäristöjä.

www.metsaan-lehti.fi

29

Siemen-talikak

ku

Muistetaan

pihalintuja talven pakkaskeleissä

Siemeniä Esimerkiksi au ringonkukansie men, durra, kaura, vehnä ja pähk inät sopivat linnuill e.

Kookosöljyä (myydään mm . palana munkk iöljyksi) Rypsiöljyä Muotti Esimerkiksi sil ikonisesta kakku- tai muf finssivuoasta talikakun saa he lposti irti. Myö s muut muoviastiat ta i piparkakkum uotit käyvät.

TEE NÄIN: Palastele kook osöljy ja sula ta se hitaasti matal assa lämpötil assa.

Lisää kolmas osa rypsiöljy ä, jottei kakku kovetu liikaa pakkas illa.

Lisää siemen iä piripintaan asti ja sekoita seos tasaiseksi. Kaa da muottiin. Ann a seoksen ko vettua jääkaapissa yö n yli.

Irrota kakku vuoasta ja sido kauniilla nauh alla pihapuuh un tai porttiin, jonn e on näköyhte ys ikkunasta. Voit se urailla lintust en iloa!

Ohje: Petra An tila

Tarjoa pikkulinnuille monipuolista ravintoa koko pakkaskauden ajan aina maan sulamiseen saakka.

Ruokintapaikan olisi hyvä sijaita vähintään kymmenen metrin päässä rakennuksesta. Jos lähellä on tuuhea havupuu tai pensasaita, se antaa hyvän suojan visertäjien ruokahetkelle.

Muista puhdistaa säännöllisesti lintulaudat, ruokintatelineet ja niiden alapuolelle jäävä maa vanhasta ruoasta ja lintujen ulosteista. Näin vaalitaan lintujen terveyttä sekä ehkäistään rottien tuloa piha-alueelle.

30

www.metsaan-lehti.fi

Ristikko

Katso ristikon ratkaisu osoitteesta www.metsaan-lehti.fi/ristikko

Anna palautetta lehdestä ja voita POTTIPUTKI!

Tutustu Metsään-verkkolehteen – saat ajankohtaista tietoa sekä metsän- ja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa

Lukijakyselyyn voi vastata kuukauden sisällä lehden ilmestymisestä. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 19.11.2018. Voittajalle ilmoitetaan sähkö­postitse tai kirjeitse.

Vastaajien kesken arvotaan Pottiputkiistutusputki, jota käytetään apuvälineenä taimien istutuksessa. Palkinnon arvo on noin 100 euroa.

n Metsää

Mitkä jutut kiinnostivat sinua lehdessä?

Missä olemme onnistuneet hyvin, missä huonommin?

Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2018

aa

asi metsä kossa ä: Lue jat kkolehdest .fi ver an-lehti Metsa

NSUKUPOLVE VAIHDOKSEN VOI TEHDÄ LA MONEL TAPAA

Lukijakyselyyn pääsee vastaamaan osoitteessa: www.metsakeskus.fi/metsaanasiakaslehti

LEET KE ASoit teelliseen tav toon metsänhoi

iloa kinnasta o u ir talv

telija Riistasuunnit g: Teemu Lamber

Pakurikääpää

koivun kylk

een

www.metsaan-lehti.fi

Onnea arvontaan!

M

etsäkeskus julkaisee metsäaiheisia artikkeleita verkossa osoitteessa metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsään-verkkolehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsänomistajille, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa meille tiedotusta varten. Verkkolehti päivittyy säännöllisesti uusilla artikkeleilla.

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme Metsään.fi-uutiskirjeitä palvelun käyttäjille.

Voit päivittää sähköpostiosoitteesi sekä tilata ja perua kaikkia uutiskirjeitämme verkkopalvelussamme: metsakeskus.mailpv.net Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

esta

tamisen puol

puuraken

31

A .

L L I JA N N ELU O T LV A IT PA O V TSÄ E M

MITEN SINÄ ASIOIT Metsään.fipalvelussa?

Kirjaudu metsänomistajana

www.metsään.fi ja vastaa kyselyyn.

Kampanja-aika 2.5.–31.12.2018. www.metsakeskus.fi/arvontasäännöt

Helppoa asiointia lähetä metsänkäyttöilmoituksia lähetä Kemera-rahoitushakemuksia ja -toteutusilmoituksia ilmoita tehdyistä metsänhoitotöistä lähetä työkohde- ja palveluilmoituksia metsäalan toimijoille anna metsäalan toimijoille suostumuksia metsätietoihisi.