__MAIN_TEXT__

Page 1

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2017

Teemana

juhlavuosi

a Luontotieto ssa palvelu Metsään.fi-

100

PERHE PERUSTAA YHTEISMETSÄN

vuotta metsävaratietoa

Metsäluonto on Tiina Leinoselle

Työ ja harrastus Paperinohutta koivuviilua

Riistalle mieluinen talousmetsä


2

| 2017

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4 Puusta

Paperinohuita muotoja

6 Puumarkkinat

7 Uutiset

11

Asiantuntija vastaa

Kysymyksiä verotuksesta ja taimikonhoidon kustannuksista

12

12

Vähemmän jalkatyötä metsänomistajalle

Jo 100 vuotta metsävaratietoa

Kuutamon valossa Saimaan jäällä on yhtä upeaa kuin Lapissa. s. 26

18

21

Metsän asialla Perintö- ja sijoitusmetsästä yhteismetsä

Paininpuu

Hyvä asiakaskokemus on yhä tärkeämpi

essä Liikuässyskäs!yis mets

22

Hoitokoulu

26

Hyvä metsänhaltija

Tiina Leinonen liikuttaa luonnossa

30

Leivo metsäinen juhlakakku

31

Ristikko

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa Polarin gps-­ urheilu­kellon!

Näin saat riistan viihtymään talousmetsässä

26

100-vuotiaan Suomen kunniaksi

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Katriina Liusjärvi TOIMITUSSIHTEERI Outi Tehomaa TOIMITUSKUNTA Eva Ekholm, Markku Granander, Kirsi Greis, Veikko Iittainen, Hanna Kovala, Risto Mulari, Karita Raivio, Annikka Selander TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy KANSIKUVA Juuli Aschan PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 (painettu) ISSN 1798-2634 (verkkojulkaisu) PAINOS 60 000 kpl VERKKOLEHTI www.metsaan-lehti.fi Copyright © Otavamedia OMA OY Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. PEFC/02-31-162

2

www.metsaan-lehti.fi


pÄÄKIRJOITUS

Sadan vuoden menestystarina Suomalaisen metsätalouden saavutukset kuluneen sadan vuoden aikana hakevat vertaistaan maailmassa. Metsämme ovat terveet, runsaat ja tiheät. Nykyisin olemme tilanteessa, jossa metsiemme mahdollisuudet ovat selvästi niiden käyttöä isommat. Metsäalan saavutukset eivät ole sattumaa, vaan pitkän, järjestelmällisen ja peräänantamattoman työn tulosta. Emme kuitenkaan elä historiasta – muuttuva maailma haastaa meidät joka päivä tekemään asioita eri tavalla ja entistä paremmin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla tarjoaa Suomelle ja metsäalallemme erinomaisen mahdollisuuden. Puun käytön kasvaessa on entistä tärkeämpää huolehtia metsätalouden kestävyydestä. Hyvään metsätalouteen kuuluu nykyisin erottamattomasti metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Monimuotoisuutta voidaan edistää suojelualueilla ja talousmetsien luonnonhoidolla – molempia tarvitaan. Suomalaisten Akilleen kantapäänä on usein pidetty myynnin ja markkinoinnin osaamista. Metsäalalla olemme jälleen saman kysymyksen äärellä. Tunnemme metsän ja puun, mutta onko meillä kykyä kaupallistaa uudet erinomaiset tuoteaihiot? Kuinka yksilöllisesti osaamme palvella satojatuhansia metsänomistajia? Ymmärretäänkö pohjoismainen metsätalous ratkaisuna maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin vai nähdäänkö se osana niitä? Maatamme on koko itsenäisyyden ajan rakennettu tiedon ja osaamisen avulla. Metsätietoa käytetään jo nyt monin tavoin käytännön metsätaloudessa. Uusi teknologia, sähköiset palvelut ja digitalisaatio tarjoavat metsäalalle kiehtovia näkymiä. Entistä tarkempi ja ajantasaisempi metsätieto, sen jalostaminen ja luova yhdistäminen muihin tietolähteisiin parantaa metsätalouden kannattavuutta ja luonnon monimuotoisuutta, asiakasymmärrystä ja lopputuotteiden laatua. Tieto ja osaaminen tarjoavat meille jälleen kerran oivan välineen kohdata tulevaisuus. Juhlimme tänä vuonna satavuotiasta Suomea, ja myös Suomen metsäkeskus täyttää kuluvana vuonna sata vuotta. Katsomme toimintamme käynnistyneen vuonna 1917, kun läänin metsänhoitolautakunnat perustettiin valvomaan metsälakia. Valtakunnallinen Suomen metsäkeskus on edelleen riippumaton toimija, joka palvelee ja tukee metsänomistajia ja heille palveluja tarjoavia yrityksiä ja yhdistyksiä. Metsäkeskus toimii aktiivisesti metsäelinkeinojen ja metsälle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden puolesta. Yhä edelleen myös valvomme ja ennen kaikkea edistämme metsälainsäädännön noudattamista. Haluamme rakentaa ja jatkaa suomalaisten yhteistä menestystarinaa myös seuraavat sata vuotta! ARI EINI Johtaja Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

3


Puusta Designia litteässä paketissa KoskiFlex-ohutviiluvanerista valmistettu, Hanna-Kaarina Heikkilän ja Anni Pitkäjärven suunnittelema Vuono-valaisin oli esillä vuoden 2016 Habitare-messuilla nuorten suunnittelijoiden kuratoidussa Talentshop-näyttelyssä. Vuono-valaisimen ja myös Pitkäjärven suunnitteleman O-valaisimen orgaaniset ja kevyet muodot oli mahdollista toteuttaa taipuisasta ja ohuesta materiaalista. Vuonossa vanerin paksuus on 0,6 mm ja O-valaisimessa 0,8 mm. Valaisimet voidaan myös kuljettaa hyvin ohuessa paketissa, ja valaisin saa lopullisen muotonsa, kun se taivutetaan tukirakenteeseen. Heikkilän ja Pitkäjärven yhteinen suunnitteluyritys on Studio Finna. 4

www.metsaan-lehti.fi


teksti anne penttilä kuvat koskisen oy ja studio finna

Puu taipuu muotoihin OHUIMMILLAAN ALLE PUOLEN millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton. KoskiFlex-ohutviiluvaneria käytetäänkin muun muassa design-valaisimissa, koruissa ja huone­ kaluissa (kuvassa). Ohutviiluvaneri on valmistettu kotimaisesta koivusta, joka on peräisin sertifioiduista metsistä. – Edellytämme raaka-aineelta hyvää laatua, kertoo Koskisen Oy:n ohutvaneriteollisuuden johtaja Juhani Sopanen. – Käytämme ainoastaan virheettömiä ja oksattomia tyvitukkeja. Tukin symmetrisyys on tärkeää, koska 0,15–1 millimetrin paksuinen viilu sorvataan kuoritusta tukista. Ohutviiluvaneria ei myöskään saumata, jatketa tai paikata. Vanerissa on kahdesta kolmeen viilukerrosta, jotka on kiinnitetty toisiinsa selluloosa- ja tekstiili­ kuituja sisältävällä erikoisliimalla. Se tekee materiaalista paitsi sitkeää ja hyvin mitassa pysyvää, myös ekologista ja kierrätettävää. Vaneripaksuudet ovat 0,4 millimetristä 60 millimetriin. Ohutviiluvaneria voidaan tavanomaisten puuntyöstöön tarkoitettujen koneiden ohella myös laser- tai vesileikata. Vanerin pinta voidaan käsitellä värjäämällä, vahaamalla tai lakkaamalla. Pinnalle voidaan painaa tai tulostaa, ja vaalea koivupinta toistaa hyvin siihen painetut värit. Materiaalista voidaan valmistaa ja painaa kutsu- tai lahjakortteja, etikettejä tai käyntikortteja. Se sopii myös tuote- ja lahjapakkauksiin. Uusia käyttökohteita tulee jatkuvasti lisää. – Ohutviiluvanerilla voidaan korvata muovia tai metallia monissa kohteissa, joissa halutaan käyttää ympäristöystävällisempää, kevyttä ja taipuisaa materiaalia. Siitä voidaan valmistaa esimerkiksi valokatkaisijoita tai formula-auton pohjalevyjä.

www.metsaan-lehti.fi

5


PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA metsätilarakenteen johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus

syksyllä 2017

Maksetut keskikantohinnat 2012–2017 koko maassa €/m³

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Koivukuitu Mäntykuitu

70 60 50 40 30

Vakaat hinnat

20 10 0 2012

2013

2014

2015

2016

2017

Vuonna 2017 kuusitukin keskikantohinta on noussut hieman. Muilla puutavaralajeilla hintataso on pysynyt suunnilleen samana.

Lähde: Metsäntutkimuslaitos/Metinfo

alkuvuoden puukaupan tahti ennätyksellistä ­ − kesäkauden myyntimäärät alhaisempia

6

Tukkipuupuolella kuusitukki on edelleenkin halutumpaa kuin mäntytukki. Sahatavaran tuotanto- ja vientimäärät ovat kasvaneet molemmissa puulajeissa, mutta mäntysahatavaran hintakehitys on ollut heikkoa. Kuitupuupuolella havukuitupuu on edelleen kysytympää kuin koivukuitu.

Puun kysyntä kasvaa edelleen vuosina 2018 ja 2019 Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi suunnitellussa aikataulussa elokuussa 2017. Samalla Äänekosken vanha sellutehdas lopetti toimintansa. Uuden tehtaan arvellaan olevan täydessä tuotannossa noin vuoden kuluttua kesällä 2018. Kun tehdas käy täysillä, lisääntyy kuitupuun ja sahahakkeen tarve noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Tehtaan puunhankinta tulee vaikuttamaan koko Suomen puuvirtoihin. Kotimaisen puun tarvetta ovat jo aikaisemmin lisänneet Stora Enson ja UPM:n te-

kemät metsäteollisuusinvestoinnit. Samoin useat sahat eri puolilla maata ovat ilmoittaneet tekevänsä merkittäviä investointeja, jotka lisäävät tukkipuun tarvetta.

Puun hinnoissa ei olennaista muutosta Puun hintataso Suomessa on jo useamman vuoden ajan ollut vakaa. Tänä vuonna kuusitukista maksettu kantohinta on vahvistunut eurolla tai kahdella. Muiden puutavara­lajien hintataso on pysynyt suunnilleen ennallaan, joten metsäteollisuuden puun käytön lisäys ei ainakaan vielä näy maksetuissa puun hinnoissa.

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka otavamedia oma

Alkuvuoden 2017 puukauppa kävi ennätystahtia aina toukokuun loppuun saakka. Kesäkuukausina puukauppaa on kuitenkin tehty edellisvuotta 2016 vähemmän. Metsäteollisuus osti tammi-heinäkuussa 2017 koko Suomen yksityismetsistä yhteensä 21,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Edellisvuonna 2016 puuta ostettiin samalla aikajaksolla 21,6 miljoonaa kuutiometriä, eli kuluvan alkuvuoden myyntimäärä oli aavistuksen verran edellisvuotta alhaisempi. Todettakoon kuitenkin, että vuosi 2016 oli kaikkien aikojen ennätysvuosi yksityis­ metsien puun myyntimäärissä. Sellu- ja paperiteollisuuden sekä sahojen puun tarve on pysynyt korkeana, koska tehtaat käyvät täysillä. Alkusyksyllä kysyntä kohdistuu kesä- ja kelirikko­ korjuuseen soveltuviin havupuuleimikoihin. Talvileimikoiden kysynnän voi ennustaa paranevan, kun lähestytään vuoden­ vaihdetta.


Hyvinvointia luonnosta

(Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus 2017)

KOIVIKKO SATAVUOTIAALLE SUOMELLE Tasavallan presidentti voi tulevaisuudessa ihailla ko­meaa koivikkoa kesäasunnollaan Naantalissa. Kultarantaan perustettiin elokuussa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlametsikkö. Metsäkeskuksen ja metsäalan edustajat istuttivat juhlametsikköön rauduskoivun sekä sen erikoismuotojen, taalainkoivun, pirkkalankoivun, jääkoivun, presidenttivisan ja Hartolan visakuningattaren taimia. Viisisataa koivuntainta istutettiin lähelle vuonna 1992 istutettua tammimetsikköä, joka juhlisti Suomen itsenäisyyden 75-vuotista taivalta.

”Suomen metsät säilyvät hiili­nieluina lisääntyneistä hakkuista huolimatta. Metsät kasvavat hakkuita nopeammin.”

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Luonnossa verenpaine, lihasjännitys ja stressihormonien määrä laskevat. Keskittymiskyky ja muisti paranevat. Ajatukset selkiytyvät ja luovuus kasvaa. Kokeneiden luontotuntijoiden Marko Leppäsen ja Adela Pajusen Terveysmetsä-kirja kertoo, kuinka monin tavoin erilaiset luontopaikat vaikuttavat ihmiseen. Kirjaan koottu laaja tutkimustieto näyttää, miten tärkeä merkitys säännöllisillä luontoretkillä on ihmisen hyvinvoinnille.

uutiset

VINKKI!

metsänhoidon johtava asiantuntija markku remes, Suomen Metsäkeskus

Metsänomistajan luonnonhoitotoiveet esille

M

etsänomistajilla on yhä enemmän luontoon ja virkistyskäyttöön liittyviä tavoitteita metsissään, mutta tieto niistä ei aina kulje eteenpäin. Valtakunnallisessa Monimetsä-hankkeessa on kehitetty uusi tarkistuslista ja neuvontatyökalu metsien luonnonhoidon keinoista. Metsäammattilaiset voivat selvittää tarkistuslistan avulla, haluaako metsänomistaja esimerkiksi jättää leimikkoonsa riista­ tiheikköjä, tekopökkelöitä kolopesijöille tai tavanomaista enemmän säästöpuita (kuvassa). Neuvontatyökalun avulla metsänomistajalle voidaan havainnollistaa esitettyjä luonnonhoidon keinoja. Tarkistuslista käydään läpi samalla, kun sovitaan hakkuista tai metsänhoitotöistä, ja kaikki toiveet kirjataan ylös. Näin metsänomistaja saa ilmaista tahtonsa metsänhoidon suositusten mukaisesta hyvästä luonnonhoidosta. Luontotoiveet välitetään eteenpäin hoitotyön tai hakkuun toteuttajalle, jotta ne voidaan huomioida metsänkäsittelyssä. Tutustu luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslistaan Metsäkeskuksen verkkosivuilla: www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden-tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu

www.metsaan-lehti.fi

7


METSÄN EMOJI Suomen metsät ja jokamiehenoikeudet ovat saaneet oman emojin, joka innostaa marja- ja sienimetsään sekä telttaretkelle luontoon. Emojit ovat kuvasymboleja, joita käytetään muun muassa mobiiliviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa. Lataa metsä-emoji sivulta: https://toolbox.finland.fi/images/ finland-emojis/forest/

”Haluamme siirtyä fossiili­ taloudesta biotalouteen ja jos ja kun tätä halutaan, metsiä täytyy käyttää myös jatkossa.”

Puukauppa sähköistyi Metsänomistajien omatoiminen puunmyynti helpottui, kun uusi sähköinen puukauppa­palvelu Kuutio.fi avautui keväällä. Metsänomistajat ja heidän valtuuttamansa toimijat voivat jättää verkkopalvelussa tarjouspyyntöjä, kilpailuttaa tarjouksia ja sopia puukaupoista ostajien kanssa. Tarjousten pohjaksi voi ladata Kuutiossa helposti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta tila- ja kuviotiedot. Näin puunostajat saavat tiedon esimerkiksi myytävistä puutavaralajeista ja arvion kuutiomääristä. Sähköisessä palvelussa voi kohdentaa tarjouspyyntöjä alueittain tai vain tietyille metsäalan toimijoille. Tavoitteena on, että metsänomistajat saavat myymästään puusta oikean ja kilpailukykyisen hinnan. Puukauppa Kuutiossa on alkanut vauhdikkaasti. Ensimmäisten kuukausien aikana palvelussa on jätetty jo yli kahden miljoonan puukuution edestä tarjouspyyntöjä. Suomen Puukauppa Oy:n palvelu on metsänomistajille maksuton, ja sitä voi käyttää tietokoneen lisäksi myös tabletilla ja kännykällä. Kuution osakkaina ovat lähes kaikki kotimaan merkittävät metsäalan toimijat, puun myyjien edustajat ja puun ostajat. Tutustu palveluun: www.kuutio.fi

Tapahtumat

maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

8

Metsätilan sukupolvenvaihdos –tilaisuudet

Kannattava metsäsijoitusseminaari

26.10. Parkano 21.11. Ilmajoki 23.11. Teuva

27.10. Oulun Musiikkikeskus

Tilaisuuksissa puhutaan sukupolven­ vaihdoksen suunnittelusta, toteutuksesta ja metsälahja­vähennyksestä.

Seminaarin aiheina ovat metsäsijoittaminen, ostettavien metsätilojen hintataso ja kannattavuus, metsätilakaupan rahoitus ja sähköinen puukauppa.

Naisten metsäillat Etelä-Savossa 9.11. Kangasniemi 13.11. Pieksämäki 8.2.2018 Mäntyharju 15.2.2018 Mikkeli Naisenergiaa metsiin –hanke järjestää syksyn ja kevään aikana iltatilaisuuksia ja maasto­ retkiä naismetsänomistajille.

www.metsaan-lehti.fi


Tuottaako yrityksesi puutuotteita, luontomatkailua, palveluita metsänomistajille tai esimerkiksi sovelluksia metsäalan käyttöön? Entä haluaisitko kasvattaa yrityksen liiketoimintaa ja saada siihen tukea? Valtakunnallisessa Kasvu Open –kilpailussa etsitään syksyn aikana kasvuhakuisia yrityksiä Metsä- ja luonto­ yrittäjyyden kasvupolulle. Haku on avoinna 10.12. saakka. Metsä- ja luontoyrittäjyyden kasvupolulle valitaan mukaan 15 yritystä, jotka saavat valmennusta Suomen liike-elämän parhailta asiantuntijoilta. Kaikki hakijat pääsevät mukaan maksuttomaan kasvupajaan. Kasvupolun voittajat valitaan semifinaalissa vuoden 2018 maaliskuussa, ja he etenevät Kasvu Openin valtakunnalliseen kilpailuun. Metsä- ja luontoyrittäjyyden kasvupolun kumppaneina ovat Suomen metsäkeskus, METO metsäalan yrittäjät ry ja Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry. Lue lisää kasvupolusta ja tutustu hakuohjeisiin: www.kasvuopen.fi/ kasvupolut/metsa-ja-luontoyrittajyyden-kasvupolku-2018

Osallistu kyselyyn ja voita raivaussaha Metsänomistajat voivat syksyn aikana osallistua Metsään.fi-palvelussa Miten aiot hoitaa metsääsi? -kampanjaan. Kampanjassa kysytään, miltä palvelun ehdotukset oman metsätilan hoitotöistä vaikuttavat ja kuinka metsänomistajat aikovat tarttua töihin. Metsään.fi-palvelussa näkyvät metsätilojen ajankohtaiset ja kiireelliset hoitotyöehdotukset. Metsänomistaja voi tarkastaa palvelusta kätevästi, tarvitseeko taimikko hoitoa tai nuori metsä harvennusta. Metsään.fi näyttää myös arvion töiden kustannuksista. Kampanjaan voi osallistua 31.12. saakka Metsään.fipalvelun Hoitotyöt-osiossa. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan palkinnoksi Husqvarnan 545FXraivaussaha.

Etsi juhlavuoden geokätkö

uutiset

KASVUA METSÄSTÄ JA LUONNOSTA

Suomen metsäkeskus on perustanut 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Onnenkätköiksi nimettyjä geokätköjä eri puolille Suomea. Onnenkätköt on piilotettu Metsäkeskuksen henkilöstön valitsemille luontopaikoille, missä on jotain poikkeuksellista, merkittävää tai kiinnostavaa nähtävää. Kätkörasian sisällä on tarina kätköpaikasta. Juhlavuoden Onnenkätköjä on yhteensä 15, ja ne on kirjattu kansainväliselle geocaching.com-sivustolle. Saappaat jalkaan ja onnea etsintään!

VINKKI!

Metsätietoa älypuhelimeen Uusi Metsäinen-mobiilisovellus johdattaa käyttäjänsä metsätiedon pariin. Suomen metsäkeskuksen, Lapin ammattikorkeakoulun ja Suomen 4H-liiton kehittämä sovellus sisältää ajantasaisen tietopankin metsistä. Mobiilisovelluksen käyttäjä voi tutustua älypuhelimellaan helposti esimerkiksi metsän kasvatustapoihin tai selvittää, mitä tarkoitetaan talousmetsän luonnonhoidolla. Sovelluksessa on mukana myös tapahtumakalenteri, johon on poimittu Lapin luontoon ja metsiin liittyviä ajankohtaisia ­tapahtumia. Metsäinen mobiili­sovellusta käytetään Android-käyttöjärjestelmän mobiililaitteilla. Sovelluksen voi ladata maksutta Google Play –sovelluskaupasta.

Lue lisää tapahtumis tamme:

Rahaa metsästä vai rahat metsästä – tietoisku metsäsijoittamisesta

Metsämessut

10.11. Helsingin Messukeskus

Metsämessut on tapahtuma metsänomistajille, metsä­alan ammattilaisille ja kaikille metsässä liikkujille. Lisätietoa messujen ohjelmasta osoitteesta: http://metsa.messukeskus.com

Seminaaritilaisuudessa kuullaan sukupolvenvaihdoksen suden­kuopista, erilaisista metsänomistusmuodoista ja veromenettelyistä, jotka vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkon kautta.

www.metsaan-lehti.fi

10.–12.11. Helsingin Messukeskus

metsakeskus.fi / tapahtumat

9


Omavalvontaan verkkokoulutusta Suomen metsäkeskus tarjoaa metsäalan toimijoille ja metsänomistajille maksutonta omavalvonnan koulutusta sähköisessä oppimisympäristössä. Ensimmäisessä verkkokoulutuksessa perehdytään taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon omavalvontamittauksiin. Koulutusvideoilla näytetään, kuinka metsässä tehdään koealamittauksia puuston kasvatustiheydestä ja poistumasta sekä määritetään puuston korkeutta, läpimittaa ja ikää. Videoilla kerrataan myös taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon Kemera-tukiehtoja. Omavalvonnan verkkokoulutukseen pääsee ilmoittautumaan Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Koulutusta on valmisteltu osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta.

270 000 hehtaaria taimikoita odottaa hoitoa koko maassa. Taimikonhoitorästit vähentävät mahdollisuuksia metsien käytölle ja hiilen sidonnalle pitkällä aikavälillä. Metsien kiireelliset hoitokohteet voi tarkastaa kätevästi Metsään.fi-palvelusta. Lähde: METSÄKESKUS

ENTISTÄ ENEMMÄN TIETOA METSÄÄN.FI-PALVELUSSA

M

Tapahtumat

etsään.fi-palvelussa voi nyt nähdä Metsä­keskuksen metsävaratiedon lisäksi tietoa myös ELY-keskuksen ja Museoviraston tietolähteistä. Metsänomistaja voi nyt tarkastella kartalla, onko hänen tilallaan havaittu muinaisjäännöksiä, liito-oravan pesimäpaikkoja tai muita uhanalaisia lajeja. Myös tilan kuuluminen luonnonsuojelu- tai pohjavesialueeseen sel­ viää kartalta. Metsään.fi-palvelusta kehitetään vaiheittain monipuolista metsä-, luonto- ja ympäristötiedon jakeluväylää. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi nähdä kaikki metsäänsä koskevat tiedot kätevästi yhdestä paikasta.

10

Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi hakea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon Kemera-tukea ja jättää toteutusilmoituksen tehdystä työstä. Nyt palvelussa voi myös nähdä, missä vaiheessa Kemeraasian käsittely Metsäkeskuksessa on. Metsäalan toimija voi hoitaa Kemeraasioin­nin metsänomistajan puolesta, jos metsänomistaja on antanut suostumuksen tilatietoihin ja valtuutuksen Kemera-asiointiin. Metsään.fi-palvelun verkkosivut uudistuivat syyskuussa. Metsänomistajat voivat kirjautua palveluun pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen lisäksi nyt myös varmenne­ kortilla.

Metsä tulee torille –tapahtuma

Polvelta toiselle –sukupolvenvaihdosmessut

14.11. Vaasan tori

25.11. Turku 2.12. Tampere 17.3.2018 Seinäjoki

Metsäkeskuksen 100-vuotisjuhlan toritapahtuma Vaasan ja Musta­ saaren ala-asteiden kuudennen luokan oppilaille ja opettajille.

Polvelta toiselle -sukupolvenvaihdosmessut tarjoavat metsänomistajille ajankohtaista tietoa metsä­tilan sukupolven- ja omistajanvaihdoksista.

Metsään.fi-palvelun verkkosivut uudistuivat syyskuussa.

Pohjanmaan suurmessut 7.–8.4.2018 Mustasaaren Botniahalli Metsäkeskus on mukana Pohjanmaan suurmessuilla. Metsä on yksi messutapahtuman pääteemoista.

www.metsaan-lehti.fi


Asiantuntija vastaa Metsävähennys Ostin runsaspuustoisen metsätilan, jonka hankintakuluista saan metsävähennystä. Tarkoitus on tehdä tilalta iso puukauppa lähiaikoina. Kuinka suuren puukaupan voin tehdä, jotta verotus jäisi vielä mahdollisimman kevyeksi? etsätulot verotetaan pääoma­ tuloina. Pääomaveroa maksetaan 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja sen ylimenevältä osalta 34 pro­ senttia. Pääomatulot ovat henkilökohtaisia, aviopuolisoiden ja yhtymäosakkaiden yhteis­ omistuksessa metsätalouden puhdas pää­ omatulo jaetaan omistusosuuksien suhteessa. Metsästä voi saada yhtä henkilöä kohti verovuonna 90 000 euroa puukauppatuloja, samana vuonna verotettavan tulon jäädessä alle 30 000 euron. Tämä edellyttää, että muita pääomatuloja ei ole ja metsävähennystä on käytettävänä 60 prosenttia tulosta. Metsävähennystä ja menovarausta on haettava metsätalouden veroilmoituksella (2C-­lomake).Yrittäjävähennyksen verottaja laskee viran puolesta. Metsätalouden menot suurentavat määrällään laskettua summaa ja menovaraus on tuloutettava tulevina vuosina. Jos metsänomistajalta on peritty liikaa en­ nakkoveroa, saa hän rahojaan takaisin veron­ palautuksena seuraavana vuonna. Verottajal­ ta kannattaa hakea erityisesti puun myynti­ tuloa varten annettava verokortti, jossa ennakko­veron määrä vastaa lopullista veroa. Kun tämä verokortti esitetään puun ostajalle, tehdään ennakonpidätys sen mukaan. Monesti puukauppa ja hakkuu sattuvat eri vuosille. Sopimalla ennakko­ja loppumaksut eri verovuosille voi minimiverotettu puu­ kauppa olla edellä mainittua suurempikin.  

M

Taimikonhoito Taimikonhoitotyö tuntuu mielestäni kalliilta. Sain hoitotyöstä tarjouksen, jossa verollinen hinta on 550 euroa hehtaarilta. Mitä minulle jää maksettavaksi tukien ja verovähennysten jälkeen?

A

rvonlisäverovelvollinen metsän­ omistaja saa taimikonhoitolaskun sisältämän 24 prosentin arvonlisä­ veron kokonaan vähennykseksi.

www.metsaan-lehti.fi

Esa Lappalainen metsätilarakenteen asiantuntija

Hehtaarikohtainen arvonlisäveroton työ­kulu on tarjouksessa 444 euroa (tarkasti laskien 443,55 + arvonlisävero 106,45 = 550 euroa). Kemera-­tukea saa taimikonhoitoon 230 euroa hehtaarilta. Kun tämä tuki huomioi­daan, jää taimikonhoitotyön hehtaarihin­naksi 214 euroa. Veroetu on 30 prosenttia verokannan mukaan huomioi­ tuna, joten lopulliseksi työkuluksi jää 150 euroa heh­taarilta.

Puhelinkulut Minulla on metsätila ja teen siellä säännöllisesti töitä. Ovatko puhelin- ja tietokonekulut vähennyskelpoisia kuluja verotuksessa?

M

etsätalouden harjoittamiseen liittyvät kulut ovat vähennyskel­ poisia. Tietokoneiden hankinta­- ja tietoliikennekuluista puolet on vähennyskelpoista. Metsätalouden ohjelmat ja sovellukset ovat kokonaan vähennyskel­ poisia. Puhelimesta aiheutuneista kokonais­ menoista voidaan yleensä pitää tavanomai­ seksi katsottavana yksityiskäytön osuutena puolet 500 euroon saakka. Metsässä töitä tekevän kannattaa ladata älypuhelimeen ilmainen 112 Suomi ­-sovellus. Jos metsässä sattuu onnettomuus, löytää apu sovelluksen avulla helposti perille.

Metsälahjavähennys Sain lahjaksi metsätilan, johon tulee metsälahjavähennys. Onko puukaupassa jotakin erityistä huomioitavaa, jotta saisin vähennyksen käyttöön?

P

uukaupan maksujen ajoitukses­sa on huomioitava, että metsä­lahjavähennystä voi käyttää aikaisintaan sen verovuoden aikana, jolloin metsäs­ tä maksuun­pantu lahjavero on a maksettu. lt a ij t n ntu Kysy asiaa Monesti lahjoitushetkes­ ! a t is io s metsä tä lahjaveropäätökseen ja symyksesi ­veron maksuun kestää useita Lähetä ky en kuukausia. Loppuvuonna osoitteese . fi s. akesku lahjana saaduista metsis­ ehti@mets metsaan-l ksia tällä u a st va e tä m tehtävät puukaupat, tai m e is Julka ainakin kauppo­jen maksuajat, palstalla. kannattaa siirtää seuraavalle vuodelle, jotta oikeus metsälahja­ vähennykseen olisi olemassa. 11


Teuvalainen metsänomistaja Esko Lehtimäki (oik.) kutsui metsäasiantuntija Tapio Muotion katsomaan mäntytaimikkoaan. Puut ovat lähteneet hyvin kasvuun, mutta ne tarvitsisivat vielä lisää tilaa ympärilleen. 12

www.metsaan-lehti.fi


teksti OUTI TEHOMAA kuvat juha harju

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­ omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­ töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Metsävaratietoa

tarvitaan www.metsaan-lehti.fi

13


M

Männynoksat raapivat käsivarsia, kun teuvalainen metsänomistaja Esko Lehtimäki tarpoo katsomaan hyvässä kasvussa olevaa taimikkoaan. – Katsohan, kuinka hyvin puut ovat ottaneet vauhtia. Taimikonhoito on tehty pari vuotta sitten, mutta vähän täytyisi vielä koivuja poistaa, hän tuumailee. Männyntaimia mittaa katseellaan myös metsäasiantuntija Tapio Muotio metsänhoitoyhdistys Lakeudesta. Lehtimäki on tottunut hoitamaan metsäasioitaan itsenäisesti, mutta välillä täytyy kysyä neuvoa. Silloin hän soittaa Muotiolle tai nykäisee hihasta ruokakaupan jonossa. – Saatan pyytää, että jos hän ammattilaisena kävisi katsomassa jotain metsäkuviota. Minullakin onneksi jalat vielä pelaavat. Kuljen metsissäni ja katselen, missä tarvitaan vesuria. Taimikonhoidot ja harvennukset on tärkeää tehdä ajallaan, jotta metsä pääsee kunnolla lihomaan, Lehtimäki sanoo. Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu on helpottanut metsänomistajan jalkatyötä. Lehtimäki katsoo palvelusta usein metsätilojensa kuviokarttoja sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Kun metsätiedot avautuvat hiirtä klikkaamalla, ei ihan jokaista taimikkoa tarvitse käydä säännöllisesti kurkkimassa. – Seuraan palvelusta, missä olisi kiireellisiä hoitotöitä ja kuinka paljon niiden tekeminen suurin piirtein maksaa. On hyvä, kun saa kotona kaikessa rauhassa katsella omia metsiään. Metsäsuunnitelmaa en ole enää päivittänyt, kun Metsään.fi-palvelun tarkkuus riittää minulle, hän sanoo. Teuvalaiselle koulutusjohtajalle omat metsät ja pellot ovat tärkeitä tulonlähteitä. Lehtimäki omistaa vaimonsa kanssa kaikenikäistä metsää. Istutuksia, harvennuksia ja hakkuita tehdään metsätiloilla

Tapio Muotio ja Esko Lehtimäki tutkivat yhdessä Metsään.fi-­ palvelusta tulostettua kuviokarttaa. Lehti­ mäki katselee palvelusta usein myös metsä­tilojensa hakkuu- ja hoito­ ehdotuksia.

joka vuosi. Isäntä huolehtii tarkasti siitä, että menot ja kulut pysyvät tasapainossa. Hakkuutuloilla rahoitetaan tulevia metsänhoitotöitä, jotta metsät pysyisivät hyvässä kunnossa. Metsätyöt ovat Lehtimäelle tuttuja jo pikkupojasta. Veri vetäisi keväisin istuttamaan ja raivaussahan varteen, kun vaan aika antaisi periksi. – Istutan ainakin vähän taimia maahan ja haen metsistä tuulenkaatoja. Paljon enemmän silti toivoisin, että pystyisin siellä itse touhuamaan.

Metsäkeskuksen ja metsävaratiedon 100 vuotta 1900 Tervanpoltto, kaski­ talous ja höyryvoimalla toimivat sahat ovat lisänneet metsien käyttöä. Ulko­maiset metsäyhtiöt investoivat Suomeen vuosi­tuhannen vaihteessa.

14

1917 Suomi itsenäistyy. Läänin metsän­ hoitolauta­ kunnat perustetaan.

1918

1921

1928

Laki metsän hävittämisen ehkäisemisestä astuu voimaan. Läänin metsän­ hoito­lauta­kunnat saavat tehtäväkseen valvoa lakia.

Suomen valtakunnan metsien inventoinnit alkavat. Ensimmäinen kartoitus VM1 (1921–24) osoittaa, että metsiemme puuston määrä on alhainen. Kartoitus­ryhmät kulkevat linjoittain halki Suomen ja arvioivat puustoa ja sen kasvua silmämääräisesti.

Yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki tulevat voimaan. Yksityismetsälain ensimmäinen pykälä kehotti: ”Metsiä älköön hävitettäkö”

1930

1940-luku Talvisota 1939–40 ja jatkosota 1941–44

www.metsaan-lehti.fi


tulostaa hän palvelusta kartan, ja suun­ taa katsomaan sitä. – Sitten soitan perään ja ehdotan omistajalle, mitä metsässä voisi tehdä. Tehdään suunnitelmaa ja tarjousta. Met­ sänomistajat voivat myös itse ilmoittaa työkohteista palvelussa, mutta se on ollut aika harvinaista, Muotio kertoo. Metsänomistaja Lehtimäki aikoo antaa Muotiolle suostumuksen selata ja siirtää omien metsätilojensa kuviokart­ toja, jotta he voisivat nähdä samat tiedot ja tuumata helpommin yhdessä tulevia metsätöitä. Muotion mukaan Metsään.fi-palvelun kuviokartat ja ilmakuvat tiloista ovat tar­ kentuneet viime vuosina, mutta esimer­ kiksi puusto- ja hinta-arvioissa voi olla epätarkkuutta. – Metsään.fi-palvelussa on hyvää pohjatietoa metsänomistajalle, mutta jos suunnittelee puukauppoja tai metsänhoi­ totöitä, täytyy mennä itse tai asiantuntijan kanssa maastoon ja tarkastaa se tieto. Niin hyvää tietokoneohjelmaa ei ole vielä keksitty, että kumisaappaat voisi polttaa, Muotio toteaa.

Sanastoa: Metsävaratieto on metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä kuvaavaa paikkatietoa. Metsävaratietoja ovat muun muassa kasvupaikka, puusto, toimenpidetiedot, lakisääteisesti suojeltavat luontokohteet sekä muut metsän erityispiirteet. Metsikkökuvio on kasvupaikaltaan, puustoltaan ja toimenpide­tarpeeltaan yhtenäinen metsän osa. Hakkuita tai hoitotöitä voidaan suunnitella kuviotiedon avulla isoiksi kokonaisuuksiksi. Metsikkö­kuvioiden rajat perustuvat ilmakuvauksiin. Hila on 16 kertaa 16 metrin kokoinen alue, jolta metsävaratietoa kerätään. Laserkeilauksen tarkkuus riittää kertomaan hilaruudulla kasvavan puuston lajin, pituuden, läpimitan, iän, runkoluvun ja tilavuuden. Hilatietoja yhdistämällä saadaan tuotettua tietoa metsikkökuviolle. Metsään.fi on Metsäkeskuksen sähköinen asiointipalvelu, joka tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistään. Metsänomistaja kirjautuu palveluun verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla ja metsäalan toimijat Katso-tunnuksilla. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla voidaan tuottaa puustosta kolmiulotteista paikkatietoa. Helikopterissa tai lentokoneessa oleva laserkeilain lähettää alaspäin laserpulssia, jonka perusteella voidaan määrittää puuston korkeutta ja peittävyyttä.

Metsävaratieto auttaa puuta liikkeelle Yksityismetsistä kerätyt metsävara­ tiedot ovat tärkeä apuväline myös metsäasiantuntija Tapio Muotiolle. Metsäammattilainen käyttää viikoittain työssään Metsään.fi-palvelun toimija­ palvelua. Koneen avattuaan Muotio tarkas­ taa, ovatko lähialueen metsänomistajat antaneet metsänhoitoyhdistykselle luvan selata tai siirtää metsätilan tietoja omaan järjestelmäänsä.

– En näe palvelussa kenenkään metsänomistajan tietoja, jos hän ei ole antanut minulle selailu- tai siirtolupaa. Siirtolupa on paras, koska silloin voin verrata Metsään.fi-tietoja meidän oman järjestelmän tietoihin ja löytää hyviä työkohteita. Muotio katsoo Metsään.fi-palvelusta usein myös puustotietoja ja tekee hakuja hakkuuehdotuksista. Näin hän näkee, onko jollakin lähialueen metsätilalla tiedossa harvennus- tai päätehakkuita ja puukauppoja. Kun lupaava kohde löytyy,

1948

1950-luku

Itävaltalainen metsätieteilijä Walter Bitterlich keksii relaskoopin, jonka avulla voi määrittää puuston pohjapinta-alaa.

Jälleenrakennuksen aikana puun käyttö kasvaa Suomessa. Osa sotakorvauksista maksetaan Neuvosto­liitolle puutavarana. Metsätaloussuunnitelmia aletaan laatia yksityisille metsätiloille. Keskusmetsäseura Tapioon perustettiin erillinen metsän­arvioimistoimisto. Metsän arvioimisen tavoitteena on edistää yksityismetsätaloutta. Arviointi auttaa myös metsä­tilojen veroluokitusta.

www.metsaan-lehti.fi

1960-luku Metsätietojen käsittely helpottuu tietotekniikan avulla.

tietoa kerätään lennoilla ja maastossa Metsäkeskus kerää metsävaratietoa yksityismetsistä nykyisin pääosin kaukokartoitusmenetelmillä, eli laser­ keilauksella ja ilmakuvauksilla. Näiden aineistojen tulkinnan tueksi mitataan maastossa puustokoealoja. Ilmakuvissa erottuvat puustoltaan ja maapohjaltaan samankaltaiset alueet, jotka muodostavat yhtenäisiä metsikkökuvioita. Kuviotieto on tärkeää metsän hakkuu- ja hoitokoko­ naisuuksien suunnittelussa. Suomen metsäkeskuksen metsätieto­ päällikkö Raito Paananen kertoo, että laserkeilauksilla pystytään tuottamaan metsätietoa tehokkaasti ja laajoille alueil­ le, mutta tieto ei ole aivan niin tarkkaa

1964

1968

Laki metsänviljelyn tehostamisesta vahvistetaan. Valtio alkaa tukea soiden ojitusta, metsä­auto­teiden rakentamista, metsien lannoitusta, kemiallista vesakon­torjuntaa ja metsän­ viljelyä.

Läänin metsälauta­kunnat muuttuvat piirimetsä­ lautakunniksi. Puunkorjuu koneellistuu. Ensimmäiset monitoimi­koneet otetaan käyttöön Suomessa.

15


Tiesitkö? Metsätieto yhä tehokkaammin käyttöön Metsäkeskus voi pian luovuttaa yksi­ tyismetsien metsävaratietoa entistä vapaammin, jos eduskunta vahvistaa syksyn aikana metsätietolakiin suun­ nitellut muutokset. Jatkossa hilamuotoiset metsä­ varatiedot, muut luonto- ja ympä­ ristötiedot sekä metsänkäyttöilmoi­ tusten ja Kemera-tuettujen töiden tiedot olisivat vapaasti selattavissa ja ladattavissa avoimessa verkkopal­ velussa. Kuviomuotoisia metsävara­ tietoja saisi Metsäkeskuksesta niitä erikseen pyytämällä. Metsätietopäällikkö Raito Paananen tähdentää, että metsävara­ tietojen kanssa ei luovuteta metsän­ omistajien nimi- tai yhteystietoja, tilan rajoja tai kiinteistötunnuksia. Tietopyyntöä ei myöskään voisi tehdä nimen tai tilatunnuksen perusteella, vaan karkeammalla maantieteellisellä rajauksella. – Tavoitteena on, että julkisin va­ roin kerätty tieto olisi mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Metsänomis­ tajia tavoitetaan varmasti jatkossa paremmin ja alan toimijoiden on helpompi kohdentaa heille palvelujaan, Paananen sanoo. Metsäkeskus on varautunut metsä­ tietolain muutokseen ja valmistellut uutta avoimen metsätiedon osiota Metsään.fi-palvelun alle. Metsänomis­ tajan palvelussa olevat tilakohtaiset tiedot pysyisivät lakimuutoksen jälkeenkin vahvan tunnistautumisen takana.

kuin maastokartoitukseen perustuva tieto. – Kaukokartoituksesta saatua metsä­ tietoa täytyy tarkentaa maastossa esimerkiksi taimikoiden tarkastuksilla. Sen jälkeen voidaan laskea esimerkik­ si puuston tilavuutta, kasvua ja tehdä ehdotuksia tulevista metsänhoitotöistä, Paananen kertoo. Keilaustiedoista ja ilmakuvista jalostetut metsävaratiedot julkaistaan Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Palveluun on hiljattain päivitetty uutta tietoa esimerkiksi muinaisjäännöksistä ja liito-oravien lisääntymis- ja levähdys­

paikoista myös Suomen ympäristökes­ kuksen ja Museoviraston lähteistä. – Tavoitteenamme on, että metsänomis­ taja saa palvelusta omasta metsästään tie­ toa päätöstensä tueksi, halusi hän sitten tehdä puukauppaa tai suojella maitaan. Kun metsänomistaja tekee esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksen harvennus­ hakkuusta tai Kemera-tukihakemuksen taimikonhoitotyöstä, tiedot palvelussa päivittyvät. Koko maan kattava metsävaratietojen kaukokartoitus alkoi vuonna 2010. Tähän mennessä yksityismetsistä on kartoitettu noin 82 prosenttia, eli noin 11,5 miljoo­

1970-luku

1980-luku

1987

1990-luku

1996

Yksityismetsien metsäsuunnittelu yleistyy. Piirimetsälautakunnat laativat kylä­ kunnittain alueellisia metsäsuunnitelmia. Metsänarvioinnin tietokoneistuminen etenee. Yksityismetsien ilmakuvaukset alkavat. Musta­valkoiset ilmakuvat auttavat metsikkö­kuvioiden hahmottamista, maastotyötä ja karttojen laadintaa.

Väri-infrailmakuvat otetaan käyttöön. Väri­kuvista saadaan enemmän tietoa esimerkiksi lehti­ puustosta kuin musta­ valkokuvista.

Piirimetsälautakunnat ja keskus­­ metsä­lauta­kuntien metsänparannus­ piirit yhdistyvät metsälautakunniksi. Metsätiedon keruussa otetaan käyttöön digitaaliset maastotallenti­ met 1980-luvun lopulla. Digitaalinen karttatuotanto alkaa NALLE-kartta­ järjestelmän avulla 1988–1989.

Kohti metsien monipuolista käyttöä. Metsätaloussuunnitelma muuttuu ”metsäsuunnitelmaksi” Metsänomistajien erilaiset tavoitteet huomioidaan yhä paremmin. Valtakunnan metsissä tehdään laajat luontokartoitukset. Ympäristö- ja luontonäkökulmat korostuvat osana metsätaloutta.

Metsälauta­ kunnista tulee 13 Metsä­ keskusta.

16

www.metsaan-lehti.fi


Patikkataipaleesta laserkeilaukseen

Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen kertoo, että metsävaratiedon keruu ja työvälineet ovat muuttuneet melkoisesti vuosisadan aikana. Ennen ­kuviokartatkin piirrettiin käsin.

naa hehtaaria. Tavoitteena on, että kaikki Suomen metsät olisi laserkeilattu ja ilmakuvattu vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen keilauskierros alkaa alusta. – Mietimme koko ajan, kuinka saisimme tuotettua yhä tarkempaa metsävaratietoa. Tämän ja ensi vuoden aikana selvitämme, voisiko toteutuneista hakkuista ja metsänhoitotöistä saada tietoa suoraan hakkuukoneesta tai toimijoilta omavalvontailmoituksena. Paanasen mukaan on kaikkien etu, että metsävaratietokanta säilyy mahdollisimman ajantasaisena ja kattavana. Samaa mieltä ovat metsänomistaja Lehtimäki ja metsänhoitoyhdistyksen Muotio. – Metsiä ja puuta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän. On valtava etu, että metsät on näin järjestelmällisesti kartoitettu. Nyt täytyisi vain saada hiljaiset metsänomistajat innostumaan omaisuudestaan, että puuta riittäisi tulevaisuudessakin, Lehtimäki sanoo.

1997

1999

Uusi metsälaki astuu voimaan. Laissa ovat uutena asiana monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elin­ ympäristöt ja niiden käsittelyperiaatteet.

Metsien FSC- ja PEFCsertifioinnit käynnistyvät.

Kotimaan metsävaroja on kartoitettu järjestelmällisesti jo sadan vuoden ajan. Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen ei epäröi sanoa, että Suomessa metsänomistajien ja ammattilaisten käytettävissä ovat maailman parhaat metsätiedot. Tiedonkeruu ja työvälineet ovat muuttuneet melkoisesti vuosisadan aikana. Kun Suomi itsenäistyi, heräsi halu ottaa selvää maan metsävaroista ja siitä, kuinka metsiä voitaisiin käyttää. – Varmaan oli myös huolta puun riittävyydestä. Kaskitalous, tervanpoltto ja höyryvoimalla toimivat sahat olivat lisänneet puun käyttöä. Metsissä tehtiin tuolloin myös melko tehottomia harsinta­hakkuita, Paananen kertoo. Ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi alkoi 1920-luvun alussa mittavana patikkataipaleena. Metsää arvioivat maastoryhmät kulkivat kompassin ja karttojen avulla linjoittain lounaasta koilliseen koko Suomen halki. Ryhmät tarkkailivat linjalla vastaantulevia metsikkökuvioita ja arvioivat puustoon määrää ja kasvua silmävaraisesti. – Tulokset laskettiin käsityönä. Se oli kyllä kovaa hommaa. Menetelmät ovat onneksi siitä kehittyneet, Paananen sanoo. Sotavuosien jälkeen metsien käyttö kasvoi jälleen voimakkaasti ja metsänhoitoon kaivattiin tehokkuutta. Läänien metsänhoitolautakunnat alkoivat tehdä yksityisille metsätiloille metsänhoito- ja -käyttösuunnitelmia, joiden pohjaksi tarvittiin metsävaratietoa. Valtio alkoi myös tukea esimerkiksi soiden ojittamis-

2000-luku Metsätiedon keruussa otetaan käyttöön maasto­ tallentimia, joissa GPS-paikannus.

ta ja metsäteiden rakentamista. Tulokset näkyvät vielä tänäkin päivänä. – Suometsien ojittaminen on lisännyt valtavasti Suomen puuvarantoa. Sivuvaikutuksiakin tällä työllä on toki ollut. Tuolloin ojitettiin varmasti aika karujakin soita, joita olisi pitänyt jättää luonnon­ tilaan, Paananen sanoo. Sotien jälkeen myös mittausvälineet ja hakkuulaskelmatavat kehittyivät. Metsänmittaajat, eli ”taksaattorit”, saivat maastoon mukaansa relaskoopin, kaulaimen ja hypsometrin, joilla he pystyivät arvioimaan entistä tarkemmin metsän tiheyttä, puuston läpimittaa ja keski­pituutta. Vielä 1980-luvulle saakka metsäkartoittajat piirsivät karttoja ja tallensivat tietoja käsin. Sen jälkeen tallennustyötä ovat helpottaneet maastotietokoneet ja sähköiset karttaohjelmat. Suuri käännekohta metsävaratiedon keruussa oli laserkeilausten aloittaminen 2000-luvulla. Se mahdollisti sen, että voidaan katsella metsiä taivaalta ja tuottaa entistä tehokkaammin metsävaratietoa. Kattavaa maastotyötä voidaan korvata pistemäisillä koealamittauksilla ja taimikoiden maastotarkastuksilla. Paanasen mukaan metsistä kerättävän tiedon määrä on kasvanut koko ajan. Metsävaratietoa myös hyödynnetään monipuolisesti. Metsäkeskus käyttää tietoa apuna metsänomistajien neuvonta- ja lainvalvontatyössä. Metsätietoa annetaan maksutta metsänomistajien ja heidän suostumuksellaan toimijoiden käyttöön Metsään.fi-palvelussa. Metsävaratiedot ovat pohjana myös esimerkiksi keväällä avautuneessa sähköisessä Kuutio.fi-puukauppapalvelussa.

2010

2012

2017

Metsäkeskukset aloittavat yksityis­ metsien laser­ keilaukset. Vuosittain kartoitetaan noin 1,5 miljoonaa hehtaaria metsää keilaus­ lennoilla.

Metsään.fi-palvelu avautuu metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden käyttöön. Maakunnalliset Metsä­ keskukset yhdistyvät yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi, Suomen metsäkeskukseksi.

Yksityismetsistä kerättyjen metsävaratietojen pohjalta on syntynyt useita tietotuotteita. Uusi sähköinen puukauppa­ palvelu Kuutio.fi avautuu. Metsään.fi-palvelu muuttuu maksuttomaksi toimijoille.

Lähteet: Raito Paananen, Metsäkeskus, Taksaattorien taipaleelta – sata ja yksi vuotta suomalaista metsänarviointia (toim. Reija Haapanen ja Teppo Hujala).

www.metsaan-lehti.fi

17


Perintö- ja sijoitusmetsistä

yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

T

teksti ANNA-MARI TYYRILÄ kuvat PENTTI POTKONEN

ämän vuoden toukokuussa otimme ensimmäiset askeleet kuolinpesän purkamiseksi, kun kävimme Metsäkeskuksella hakemassa tietoa yhteismetsästä, kertoo Oskari Huttunen. – Meillähän on veljeni Ollin kanssa metsäyhtymä ja puolitoista vuotta olimme miettineet, miten yhteismetsän perustaminen muuttaisi metsän omistajuuden tilannetta. Veljekset ostivat ensimmäiset metsäpalstansa muutama vuosi sitten. Ne sijaitsevat perheen kotimaisemissa Savonlinnassa ja lähialueilla. Oskari perheineen ja Leena-äiti asuvat Savonlinnassa, Olli perheineen Joensuussa.

Ammattilaisten haltuun Kumpikaan veljeksistä ei työskentele metsäalalla. – Kuolinpesän metsät ovat isän jäljiltä hyvässä kunnossa, rästihommia ei ole, Oskari kiittelee. – Timo teki hieman metsätöitä oman työnsä ohella. Hän istutti taimia ja teki hoitotöitä. Muutoin metsät ovat olleet ammattilaisten käsissä, Leena lisää. Ammattilaiset ovat huolehtineet myös veljesten metsäpalstoista. Kun kaikki metsät liitetään yhteen, hehtaareja kertyy toistasataa. Puuta kasvaa kaikissa kasvatusluokissa. – Kuolinpesän purkamisessa tuntuu olevan omat koukeronsa. Ulkopuolisen metsäammattilaisen apu on tarpeen, ja tarvitsemme myös lakiasiantoimistoa, Oskari sanoo. Kuolinpesän maat sijaitsevat Rantasalmella. Leenalle luopuminen on vakaa, kypsynyt päätös. 18

– Minulla ei ole intressejä eikä oikein kiinnostustakaan metsiä kohtaan. Iän perusteella olen jo eläkkeelläkin. Mikäs sen parempi, kun metsät voi jättää lapsille, metsissä on kuitenkin tulevaisuus. Lähitulevaisuuden askelmerkit ovat perheessä alkaneet hahmottua. – Ensiksi kuolinpesä on purettava, sitten jaettava. Seuraavaksi ovat vuorossa kaupat äitimme kanssa eli ostamme hänen osuutensa suoralla kaupalla ja käyvällä hinnalla. Sen jälkeen on yhteismetsän perustamisen vuoro, Oskari hahmottelee.

Yhteismetsälle monta syytä Veljekset ovat päätyneet yhteismetsän muodostamiseen useammasta syystä. – Yhteismetsä on käsittääkseni verotuksellisesti edullisempi, ja sitä on helpompi hallita, jos tulevai­ suudessa on useampi sukupolvi mukana, Oskari viittaa omiin ja veljensä lapsiin. Oma vaikutuksensa on sillä, että isommilla leimikoilla saa yleensä paremman hinnan puulle. Veljekset hankkivat metsää puhtaasti sijoitusmielessä. Oskari tietää, että hallintoa yhteismetsässä on enemmän kaikkine osakaskunnan kokouksineen, mutta sekä paperitöistä että metsän käytännön töistä saavat ammattilaiset huolehtia jatkossakin. Metsätilarakenteen asiantuntija Sanna Peltola on huomannut työssään, että jokainen metsätilojen sukupolvenvaihdos on omanlaisensa. Hän neuvoo ihmisiä Metsäkeskuksen Joensuun toimistolla. – Ehdotonta totuutta sukupolvenvaihdoksissa ei ole. Toteutukseen vaikuttavat luopujan tahto, jatkajien tavoitteet ja tilan ominaisuudet. – Elinaikana tehtävissä luovutuksissa vaihtoehtoina ovat kauppa, lahjoitus tai lahjaluonteinen kauppa, jossa osa on kauppahintaa, osa lahjoitusta, Peltola kertoo. www.metsaan-lehti.fi


Leena ja Oskari Huttusen mielestä on viimeinkin aika purkaa kuolinpesä. Siihen he käyttävät ammattilaisten apua. www.metsaan-lehti.fi

19


Leena Huttunen luopuu mielihyvin omasta metsä­ osuudestaan lapsiensa hyväksi.

METSÄVÄHENNYKSESTÄ VEROHYÖTYÄ Metsänomistaja voi vähentää metsävähennyksellä osan metsän hankintamenosta metsätalouden verovuoden pääomatuloista. Metsänomistajakohtainen metsävähennys­ oikeuden enimmäismäärä on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Vuotuisen metsävähennyksen on oltava suuruudeltaan vähintään 1 500 euroa. Vain vastikkeellinen metsäkauppa tuo vähen­ nysoikeuden. Kuolinpesien osuuksien kauppa ei synnytä vähennysoikeutta. Kuolinpesä kannattaa ensin jakaa ja tehdä kaupat sitten. Metsäkeskuksen sivuilta löytyy viitteellinen metsälahjavähennyslas­ kuri, joka ottaa huomioon metsävähennyksen.

”Yhteismetsä on varteenotettava vaihtoehto perheen kesken, kun metsät halutaan pitää suvun sisällä.” Viime vuosina on Peltolan mukaan suosittu suoraa kauppaa. Verottaja hyväksyy huojennushintaisen kaupan, jonka arvo on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Alihintaisesta kaupasta joutuu maksamaan lahjaveroa.

Tasapuolisuutta ja tila-arvio Jos kyse on kuolinpesästä, laki ei velvoita purkamaan sitä. Kaikista yksityisomistuksessa olevista metsämaista noin 10 prosenttia on kuolinpesien omistuksessa. – Varsinkin Itä-Suomessa niitä on paljon. Vanha sukupolvi on kuollut, jälkeläiset ja sukulaiset asuvat muualla, pienillä tiloilla ei ole ollut taloudellista merkitystä, joten ne ovat jääneet jakamatta, Peltola kuvaa tyypillistä tilannetta. – Jos kuolinpesän sisällä osa haluaa lunastaa osuutensa pois, kuolinpesä kannattaa muuttaa metsäyhtymäksi. Kuolinpesässä metsät ovat irtainta omaisuutta, josta joutuu maksamaan luovutusvoittoveron. Yhtymän osuuksien myynti on lähisukulaisille luovutusvoittoverovapaata, jos edellisestä kaupasta on kulunut vähintään 10 vuotta. Peltola huomauttaa, että kun kuolinpesän on muuttanut yhtymäksi, yhtymäosuuden kaupasta syntyy metsävähennysoikeus, joka siirtyy yhteismetsään. – Joka tapauksessa kaikkia osakkaita kannattaa kohdella tasapuolisesti. Viisautta onkin teettää tila-arvio, jotta kaikki näkevät, minkä arvoisia metsät ovat. Peltolan toinen suositus on, että sukupolvenvaihdoksessa oltaisiin ajoissa liikkeellä. – Jos kuolinpesän purkaminen viivästyy ja viivästyy, joku sen sisällä oleva voi ehtiä kuolla. Se mutkistaa tilannetta entisestään. 20

Apua monelta taholta Apua kuolipesän purkuun, metsätilojen järjestelyratkaisuihin ja tila-arvioiden laatimiseen saa monelta taholta. – Nykyisin osaamista on kaikilla metsäalojen organisaatioilla, kuten Metsäkeskuksella, metsänhoitoyhdistyksillä ja firmoilla, metsäpalveluyrityksilläkin. Apua saa, kunhan vain kysyy. Metsäkeskuksen neuvontapalvelu on asiakkaalle maksutonta, myös monilla toimijoilla ensimmäinen käynti on maksuton. Jos kyseeseen tulee kauppakirjojen laatiminen, asiakas ohjataan maksullisten toimijoiden luo, Peltola kertoo. Metsätilarakenteen asiantuntija suosittelee pyytämään verottajalta maksullista ennakkopäätöstä, joka sitoo verottajaa puoli vuotta. Hakemukseen liitetään kauppakirjaluonnos. – Ennakkopäätöksen avulla voi välttää esimerkiksi lahja­ veroja, jos kauppahinta osoittautuu liian alhaiseksi. Siinä tapauksessa kauppahintaa voi nostaa. Verottajalla on hyvät nettisivut, kun vain osaa hakea tietoa tarkoilla kysymyksillä. Yhteismetsä on vaihtoehto Sanna Peltolan mielestä yhteismetsää ei kannata perustaa verohyödyn takia, jos metsää on vaikkapa 100 hehtaaria tai alle. – Yhteismetsä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto perheen kesken, kun metsät halutaan pitää suvun sisällä ja metsiä ehkä suunnitellaan hankittavaksi lisää. Jos kyseessä on isompi metsänomistajajoukko ja suuremmat pinta-alat, yhteismetsä voi olla järkevä. Peltola mainitsee vielä yhden vaihtoehdon, omien metsien liittämisen yhteismetsään. Sillä on oma verotuksensa ja jos myyntituloista jää ylijäämää, se on osakkaille verotonta. www.metsaan-lehti.fi


Paininpuu

Hyvä asiakas­kokemus on yhä tärkeämpi

O

len neljän alakouluikäisen kanssa tulossa lastentapahtu­ masta. Lapset vertailevat eväskarkkejaan: ”Tää on tosi hyvä, ihan 5/5.” Höristän korviani. Joko lapsetkin arvioivat laatua asiakaskyselyiden asteikolla? Samassa puhelimeeni kilahtaa tekstiviesti, jossa pyydetään arviota lastentapahtumasta. Meiltä kaikilta kysytään tiuhaan palvelukokemuksistamme, jopa kyllästymiseen asti. Palvelun laadulla on kasvava merkitys asiakkaiden valinnoissa ja yritysten menestymisessä. Sitä pidetään jo strategisena kilpailutekijänä. Laadulla kilpailu nostaa asiakkaiden odotuksia perin­ teisissä palveluissa ja verkossa. Tekniikka tuo kiihtyvällä vauhdilla uusia mahdollisuuksia. Julkisten palvelujen tarjoajana me Metsäkeskuksessa emme ta­ voittele voittoa kuten yritykset. Tärkeää on, että palvelujemme kautta metsänomistaja löytää tavoitteisiinsa ja arvoihinsa sopivan tavan käyttää metsiään sekä kumppanin toteuttamaan hakkuut, hoitotyöt tai luon­ nonhoitotoimet. Tavoitteemme saavuttaminen edellyttää palvelujen helppoa saatavuutta, toimivuutta ja luottamusta asiantuntijaamme. Luottamuksesta syntyy hyvä asia­ kaskokemus. Olemme koonneet pitkään palau­ tetta palveluistamme. Seuraamme yleisarvosanaa asteikolla yhdestä viiteen ja asiakkaiden suosittelu­ halukkuutta. Lisäksi kysymme, mikä toimii, ja mitä kehitettävää ja toiveita on jatkossa. Tietojen avulla olemme onnistuneet kehittämään asiakkaille tärkeitä asioita, ja arvosanat ovat nousseet vuosittain. Esimerkiksi koulu­ tuksien yleisarvosanan keski­arvo on selvästi yli neljä. Asiakkaat arvosta­ vat asiantuntemustamme, käytännönläheisyyttä ja toimivia järjestelyjä. Metsänomistajien valmiudet käyttää sähköisiä palveluita ovat lisään­ tyneet. Samoin on kasvanut tarve hoitaa asioita nopeasti, helposti ja oman aikataulun mukaan. Asiakkaat ovat olleet mukana kehittämässä Metsään.fi-palvelua heidän arkeensa sopivaksi, helppokäyttöiseksi pal­ veluksi. Kokemukset siitä ovat hyvät. Metsään.fi tarjoaa väylän omaan metsätietoon ja asiointiin. Palvelussa voi esimerkiksi tehdä helposti Kemera-hakemuksen tai toteutusilmoituksen. Vaikka into palautekyselyihin laskee, antavat ne edelleen tär­ keää tietoa. Lisäksi pitää säännöllisesti seurata asiakkaiden avointa palautetta ja tehdä tarkempia selvityksiä asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Kun kutsumme asiakkaat mukaan palveluiden ke­ hittämiseen, toteutamme tunnettua periaatetta: Asiak­kaille sopivia palveluja tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa.

Luottamuksesta syntyy hyvä asiakaskokemus.

nä olet? Mitä mieltä si kuu Keskustelu jat dessä: kkoleh Metsään-ver -lehti.fi www.metsaan

www.metsaan-lehti.fi

PS. Kerrothan kokemuksesi tästä Metsään-lehdestä: lukijakysely.fi/metsaan KIRSI GREIS metsänomistajapalvelujen asiantuntija Suomen metsäkeskus

21


Hoitokoulu

Tärkein metsäkana­lintujen ravintokasvi on mustikka!

Riista viihtyy talousmetsässä Riista tuo oman lisänsä metsän tuotantoon. Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimen­piteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maiseman­hoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin. teksti ANNIKKA SELANDER ja MIKA TUOMAINEN kuvitus ESSI KUULA

R

iistalle otollisten metsän rakennepiirteiden vahvistamisessa pääpaino on metsäkanalintujen elinolojen parantamisessa. Metsäkanalintuja ovat metso, teeri, pyy ja riekko. Metsänomistaja päättää riistanhoidon painoarvosta omassa metsässään. Metsänhoitosuositukset antavat hyvän perustan niille, jotka haluavat suosia riistaa tavanomaisen metsänkäsittelyn yhteydessä. Muista lähteistä löytyy ohjeita, jos metsänomistaja haluaa panostaa enemmän ja käsitellä tiettyjä alueita tai tiettyjä metsikkökuvioita puhtaasti riistanhoidon näkökulmasta. Metsäkanalinnut viihtyvät ravintoa ja suojaa tarjoavissa sekametsissä. Metsässä, jossa kasvaa vaihtelevasti sekä havu- että lehtipuita, on sopivassa suhteessa valoa varvuille ja aluskasvillisuuden tarjoamaa suojaa linnuille. Erityisen tärkeä on suoja maanpinnan läheisyydessä. Hyvä esimerkki tästä on kataja ja alikasvoskuuset. Kuusikossa mänty ja lehtipuut lisäävät kenttäkerroksen valoa, mikä hyödyttää mustikkaa ja muita varpukasveja.

Riistatiheiköllä suojapaikkoja Riistatiheikkö voi olla kooltaan muutaman puun ryhmä tai suurempi kahden aarin alue. Tiheikköjä jätetään neljästä

22

viiteen kappaletta hehtaaria kohti. Riistatiheikön puusto jätetään yleensä käsittelemättä metsänkasvatuksen kaikissa vaiheissa. Hyvän riistatiheikön puusto on vaihtelevan­ kokoista ja monilajista. Erityisen tärkeää on kuusen läsnäolo. Sopivia kohtia riistatiheiköille löytyy esimerkiksi runsaiden mustikkavarvikoiden läheisyydestä, kosteista painanteista, kuvion reunoilta ja muista paikoista, joihin hakkuukoneella on vaikea ulottua.

Mustikka on avainlaji Tärkein metsäkanalintujen ravintokasvi on mustikka, jonka varvut tarjoavat suojaa. Varsinkin poikasille yhtenäinen mustikanvarvusto on elintärkeä, koska poikaset ovat ensimmäisten elinviikkojensa ajan riippuvaisia varvikon antamasta suojasta ja lehdillä elävästä hyönteisravinnosta. Mustikan menestymistä edistetään suosimalla luontaisia uudistamismenetelmiä ja toteuttamalla harvennushakkuut ajallaan. Mustikka on puolivarjokasvi, joka tarvitsee valoa, muttei kestä paahdetta. Se kasvaa parhaiten harvennetussa metsässä, jossa kuusen lisäksi kasvaa mäntyä. Kun haluat suosia mustikkaa, kannattaa jättää uudistusalan runsasmustikkaisille paikoille riistatiheikkö tai säästöpuuryhmä ja siten rajata se maanmuokkauksen ulkopuolelle.

www.metsaan-lehti.fi


Talousmetsään jätetyt riistatiheiköt antavat suojaa ja ravintoa varsinkin metsäkanalinnuille ja jänikselle. Hyviä paikkoja ovat notkelmat ja kuvion reunat.

Säästöpuuryhmä, jossa on runsaasti alikasvosta, toimii hyvin riistatiheikkönä.

Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa jokaisessa kehitysvaiheessa voi auttaa riistaa jo noudattamalla metsänhoitosuosituksia. Kyse on tiettyjen metsän rakennepiirteiden vahvistamisesta kuviotasolla. Esimerkkejä tästä ovat riistatiheiköt, reunavyöhykkeet ja lehtipuusekoitus.

www.metsaan-lehti.fi

23


Hoitokoulu

1

Metsänuudistamisessa vältetään uudistusalan liiallista raivausta tai lykätään se varhaisperkausvaiheeseen ja käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi olemassa olevaa taimiainesta. Suosituksena on rajata uudistusaloja, jotka noudattelevat maaston luonnollisia muotoja. Maanmuokkausmenetelmänä käytetään kääntömätästystä, mikä minimoi maanpinnan rikkoutumista ja säästää siten varpukasvien juuria. Hakkuita kannattaa välttää lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavammilla kankailla sekä korvissa ja rantametsissä.

2

Taimikon varhaisperkauksessa ja taimikonharvennuksessa aloitetaan viimeistään riistatiheikköjen suunnittelu ja jätetään monilajisia puuryhmiä hoitotöiden ulkopuolelle. Jos metsänomistaja haluaa panostaa enemmän riistaan, on tärkeintä ohjata puuston kehitystä kohti sekametsää. Lehtipuita voi suosia kustannustehokkaasti, kun vaihtoehtona on huonolaatuisia havupuita. Varsinkin kuvion reunoilla koivut ja lepät tuottavat hyvin teeren ja pyyn tarvitsemaa talviravintoa. Keinot • Riistatiheiköt 4—5 kpl/ha • Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus alle 80 % • Havupuulajien sekoitus

3

Ennakkoraivausta joudutaan usein tekemään hoitamattomien nuorten kasvatusmetsien ensiharvennuksen yhteydessä. Ennakkoraivauksen tarve kannattaa arvioida tarkkaan ja poistaa vain se alikasvos, joka haittaa hakkuukoneen kuljettajan työtä. Ennakkoraivaus on usein riistametsänhoidon kannalta ratkaiseva toimenpide. Heikko toteutus tuhoaa riistametsän laadun vuosikymmeniksi. Riistan kannalta hyvin toteutettu taimikonhoito antaa liikkumavaraa ennakkoraivaukseen ja harvennushakkuisiin. Keinot • Näkemäraivaus, jossa poistetaan aluspuusto vain harvennuksessa poistettavien puiden tyveltä • Säästetään alikasvosta

24

Vältä hakkuita lintujen tärkeimpään pesimäaikaan!

• Riistatiheiköt 4—5 kpl/ha • Tavoitteena noin 20 metrin vaakanäkyvyys

4

Harvennushakkuissa kannattaa suosia kiertoaikaa pidentävää yläharvennusta, mikäli jäävässä puustossa on riittävästi elinvoimaisia ja hyvälaatuisia tukkipuita. Useasta puulajista ja latvuskerroksesta koostuvat riistatiheiköt muodostavat hyviä säästöpuuryhmiä. Tavoitteena on suojapaikkojen ja ravinnon turvaaminen sekä metsäpeitteisyys. Oikea-aikaiset harvennushakkuut ovat eduksi myös metsäkanalinnuille. Keinot • Alikasvospuiden ja pensaiden säästäminen aukkopaikoissa • 20–70 metrin vaakanäkyvyys • Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus alle 80 % • Riistatiheiköt 4–5 kpl/ha

5 6

Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen menetelmät, eli poiminta- ja pienaukkohakkuut sopivat riistametsänhoitoon, koska ne säilyttävät maaston peitteisenä. Suojaa tarjoavan aluskasvillisuuden ja varvuston säästäminen on tärkeää. Metsän kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena sopii hyvin korpiin, kosteisiin painanteisiin, vaihettumisvyöhykkeille ja puronvarsiin.

Metsäkanalintujen poikueympäristöt ovat riistametsänhoidon erityiskohteita. Vaihettumisvyöhykkeillä ja korvissa on tärkeintä avohakkuiden, alaharvennusten ja tarpeettomien kunnostusojitusten välttäminen. Vaihettumisvyöhykkeet ovat kahden ekosysteemin välisiä vyöhykkeitä. Riista viihtyy erityisesti metsän ja suon välisillä vaihettumisvyöhykkeillä, koska puusto on monilajista, kerroksellista, varvusto elinvoimaista ja maaperässä riittää kosteutta hyönteisille. Tärkeää on peitteisyyden ja luontaisen vesitalouden säilyt­ täminen. Keinot • Jos on tarpeen käsitellä vaihettumisvyöhykettä, hoito­ toimet suunnitellaan sulan maan aikana

www.metsaan-lehti.fi


Riistametvasällisnheeonito sopii ta etsään! talousm

Mänty turvaa metson, koivu teeren ja leppä pyyn talviravinnon saannin.

• Vältetään ennakkoraivausta • Hakkuut toteutetaan routakaudella tai käyttämällä maanpintaa rikkomatonta kalustoa • Reunimmainen ajoura tehdään kovalle maalle • Vaihettumisvyöhykkeeksi vähintään 15 metriä, vaikka muutos olisi jyrkkä ja alue kapea • Vaihettumisvyöhykkeelle korkeintaan pistouria • Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä • Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai poimintahakkuu

Metsikkökuviotasolla voidaan panostaa enemmän riistanhoitoon. Tavoitteena ovat silloin vähintään kolmen puulajin sekametsät. Vähemmistöpuulajien ja pensaiden yhteenlaskettu tavoiteosuus on 20–30 prosenttia läpi koko metsänkasvatuksen kiertoajan.

Lue lisää: Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, Riistametsänhoidon työohjeet, Askel riistametsään ja muuta materiaalia www.riista.fi, metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/riistametsanhoito

www.metsaan-lehti.fi

25


teksti TUULEVI ASCHAN kuvat JUULI ASCHAN

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Metsään syntynyt

menninkäinen

100 vuotta joka mie

henoikeuksia

Jokamiehenoike udet tarkoittav at kaikkien oike luontoa ilman utta käyttää maanomistaja n lupaa tai mak mittakaavassa sua. Maailman harvinaiset oike udet pohjautu useampaan la vat tätä nykyä kiin. Suomen jo kamiehenoike on suomalainen uksien taustalla kulttuuri ja va kiintunut tapa laan juurtuneen . Termin arvelkäyttöön 1900 -luvun alussa. Oikeuksien an siosta kaikki vo ivat liikkua luon hiihtäen, pyöräil nossa jalan, len tai ratsain. M yös oleskelu ja yöpyminen ov tilapäinen at luvallisia. Lu onnonvaraisia saa kuka tahans marjoja ja sieni a poimia. Onkia ä tai pilkkiä voi hu muuhun kalast oletta, mutta ukseen ja met sä st yk se Veneily, uiminen en tarvitaan lu vat. ja jäällä liikkum inen kuuluvat piiriin. Eläimiä myös oikeuksie tai lintujen pesin n tää ei saa häiri haa tulee kunn tä. Myös kotirau ioittaa. Jäkälän, samm alen ja puun ke rääminen kuul jen listalle. Tule uvat kiellettynteko onnistuu vain maanomist sille erikseen va ajan luvalla ta ratulla paikalla i . Samoin moott liikkumiseen ta oriajoneuvolla rvitaan lupa m aanomistajalta . Lisätietoja: ww w. ymparisto.fi/jok

amiehenoikeu

26

det

www.metsaan-lehti.fi


un Tiina Leinonen oli kymmenvuotias, hänen perheensä osti Anttolasta tontin talon rakennusta varten. Tiinan unessa näkemän valkoisen puutalokodin sijaan tontille kohosi lohkotiilitalo. Tiinan mielestä väri oli oikea, mutta materiaali täysin väärä. – En saanut ilmaa sisällä, hän muistelee tuntemuksiaan. Tyttö hiipi tyyny ja peitto kainalossa iltahämärässä puun juurelle nukkumaan. Aamulla vanhemmat tivasivat lapsen yöllistä olinpaikkaa. Kysymys tuntui Tiinasta oudolta, koska hänestä ulkona nukkuminen oli maailman luonnollisin asia. Lopulta isä osti nukkumapaikaksi matkailuinfon vanhan aitan. – Vasta vanhempana tajusin, miksi isä pystytti aitan pihalle niin erikoiseen paikkaan. Hän pystyi työhuoneensa ikkunasta seuraamaan tekemisiäni. Aikuisena Tiina suuntasi eräopasoppiin Lappiin ja asui Inarissa kaksi vuotta. Myöhemmin opashommat jatkuivat Kiilopäällä, Inarinjärvellä ja Kilpis­järvellä. Sittemmin hän opiskeli metsätalousinsinööriksi Evolla ja erikoistui metsien monikäyttöön. Opintojen jälkeen hän täydensi taitojaan metsä- ja luontoalan lisäkoulutuksilla. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Leinonen on työskennellyt metsien ja rantojen suojelu­ohjelmissa.

Isomummon häälahja Mikkelin Anttolassa asuvan Tiinan metsäelämä keskittyy Puumalan Hurissaloon. Siellä mutkaisen tien päässä, korkeiden kallioiden keskellä ikivanhalla asuinpaikalla on kymmenen hehtaarin perintötila, jossa Tiina pyörittää Pienniemen Taiga -luontokeskusta. – Isomummo sai täältä häälahjaksi 30 hehtaaria maata. Minä perin siitä kolmanneksen. Tiina suunnittelee tekevänsä Pienniemestä luontoliikunnan ja talviretkeilyn keskuksen. Luomu­ matkailuideoihin lukeutuu myös leirikoulujen järjestäminen. 1960-luvun lopulle saakka tilalla asui renki Laitinen perheineen. Sen jälkeen torpan pihapiiristä tuli Tiinan tädin kesäpaikka. Vielä 1970-luvullakaan tiluksille ei ollut tietä, vaan perille patikoitiin läheiseltä kantatieltä viiden kilometrin matka vanhoja metsäreittejä pitkin. Rehevinä kesinä polku lähes peittyi kasvuston alle. Pienniemen pihapiirissä on harmaa, ryhdikäs torppa. Tuvan ja kamarin välinen keittiö muutettiin porstuakamariksi muutaman vuoden takaisessa remontissa. Lämmitys hoituu kamarin uunilla ja tuvan leivinuunilla. Ruoanlaitto onnistuu vanhaan tapaan puuhellalla. Pihapiiristä löytyy vanha ranta­sauna, kota ja sivummalta uudempi hirsimökki. Pienniemessä mahtuu yöpymään retkihenkisesti 16 luontoihmistä. – Mutta en minä mikään perinteinen mökkivuokraaja ole. Täällä majoittuvat luontoliikkujat ja ihmiset, joiden kanssa istun tulilla tai vaellan metsissä, tuumaa Tiina. www.metsaan-lehti.fi

27


Pienniemen Taiga on Hurissalon saaressa, jota ympäröivät Saimaan selät Luonteri, Lietvesi, Ruokovesi ja Louhivesi. Tiina Leinonen muistuttaa ihmisen olevan osa luontoa. Siinä missä esi-isät osasivat kunnioittaa sitä sisäsyntyisesti, useimpien nykyihmisen on opeteltava kuuntelemaan, kuinka luonto puhuu.

“Kuutamon valossa Saimaan jäällä on ihan yhtä upeaa kuin Lapissa.“ Työn alla on myös uusi pärekattoinen Pohjantähti-laavu, jossa isokin porukka mahtuu loikoilemaan kasvot taivasta kohti tähtiä ja tähdenlentoja bongaillen. Torpan pihapiiriä Tiina Leinonen ennallistaa pitämällä siellä kesälampaita ja kaskeamalla pieniä alueita. Perinteisesti lähinotkot ovat olleet kaskimaita. – Suunnittelen myös huhtakaskea. Siinä havumetsä kuivatetaan pystyyn ennen kaskenpolttoa, selvittää Tiina.

Työ ja harrastus metsässä Opas Guide-Tiina -nimellä tunnettu yhden naisen yritys järjestää melonta- ja luontoretkipalveluita Saimaan alueella ja Lapissa. Pienniemessä Tiina voi toteuttaa kaikkea metsäosaamistaan. Talvella ryhmien kanssa syynätään sokkeloisia saarimaisemia ja syrjäisiä selkiä lumikenkäillen tai hiihtäen. – Vien ihmiset jäiseen saaristoon. Kuutamon valossa Saimaan jäällä on ihan yhtä upeaa kuin Lapissa. Patikkamatkat suuntautuvat Anttolaan Neitvuorelle tai Pienniemessä viereisen Haukkovuoren reiteille. Repussa on usein eväät. Ohjelmaan saattaa kuulua myös metsältä tuoksuvan voima-amuletin valmistus. – Miesten kanssa puhun vähemmän ja teen enemmän. Usein kävelemme tai melomme vaiti, kertoilee Tiina. 28

Villiyrttejä ja metsävoimailua Tiina Leinonen johdattaa ryhmät tutkimaan siirtolohkareita ja keräämään metsä- ja villiyrttejä. Luontokartoittajan opin käynyt Tiina tuntee tarkkaan metsäja järviluonnon kasvillisuuden: kasvit, villiyrtit, sienet, käävät. Kävijöille hän neuvoo parhaat kylpy-yrtit ja opastaa tunnistamaan niin mesiangervon kuin poimulehdenkin. Retken jälkeen nuotiolla haudutetaan yrttiteetä. Samalla tutkitaan kasvien, luonnon pienten taideteosten yksityiskohtia. – Avotulella laitan ruokaa luomutarpeista ja paikallisesta kalasta, selvittää monitaitoinen luonto-opas. Muikkua Tiina ostaa ammattikalastajalta ja Puumalan lohta kasvattajalta. Itse hän kalastaa muikkuverkoilla tai puisella mato-ongella. Tiina harrastaa myös metsävoimailua. – Sitä on halonhakkuu tai lammasaitojen rakentaminen, hän selvittää. Aitahommissa apuna on kesälampaiden omistaja, ristiinalainen Matti Partio ja joukko talkoolaisia. Tiina Leinonen on myös kilpaillut luonto­liikunnassa. Saavutuksiin kuuluvat kirkkovenesoudun ja erävaelluksen suomenmestaruuskulta. Luonto- ja eräelämässä kilpaileminen on kuitenkin vain sivujuonne. Tiina opettaa asiakkailleen sitä, mitä on kokemuksen kautta itse oppinut.

– Pienniemellä aloitan aamun melomalla. Se pitää kropan ryhdissä ja lataa aivot. Anttolan kodissa aamurutiineihin kuuluu päivittäin metsäkiipeily.

Metsäriimu tarinoi Torpasta löytyy korillinen päreille piirrettyjä riimusymboleja, metsäriimuja. Myynnissä niitä ei ole. – Saatan minä semmoisen asiakkaalle lahjoittaa, hymyilee Tiina ja kertoo vuosi sitten vierailleista japanilaisista. Heidän kanssaan istuttiin tulilla tuntikausia. Tiina nosti jokaiselle symbolisen päreriimun. – He painoivat päreet sydäntä vasten ihastuksissaan. Joku herkistyi kyyneliin. Pakkohan minun oli ne antaa muistoksi mukaan. Nuotion äärellä, savun tuoksussa Tiina myös rummuttaa ja johdattelee metsäsuomalaisuuden äärelle kertomalla menneisyyden myyttisiä tarinoita luonnon kiertokulusta ja voimapaikoista. Niitä hän uskoo olleen kaikilla seuduilla. Puhallettava intiaanikanootti Tiina Leinosen lapsuuteen kuuluivat metsäleikit, luistelu ja hiihto järven jäällä, souturetket ja uintimatkat. Kouluun hän kulki metsän halki kävellen, hiihtäen tai pyöräillen. Ensimmäisen kanoottinsa www.metsaan-lehti.fi


Lampaat Tyyne, Stiina, Kaunis Veera, Onni, Jallu ja Kalle pitävät Pienniemen pihapiirin siistinä. Ohi kulkiessaan ne saattavat syödä suihinsa herukkapensaan marjat tai noukkia mättäältä mustikoita.

Hyötyä ja hyvää mieltä metsäharrastuksista Tiina sai lapsena syntymäpäivälahjaksi. Sittemmin puhallettava intiaanikanootti on vaihtunut ammattikalustoon. Kesällä Tiina vuokraa kanootteja Anttolan satamassa, josta hän vie väkeä melomaan Saimaalle. Kerran Pienniemeen tuli pahasta skolioosista kärsivä asiakas, joka ei pystynyt kävelemään. Koska istuminen onnistui, Tiina auttoi asiakkaan kanoottiin ja vei vesille. Vettä Tiina ei ole koskaan arastellut. Kun hän viisivuotiaana molskahti Saimaaseen kaarnatikkuja uittaessaan, uimataidosta ei ollut tietoakaan. www.metsaan-lehti.fi

– En edes säikähtänyt. Opin heti kellumaan ja pian sen jälkeen uimaan. Tiina Leinosen vanhemmat suhtautuivat luontoon pelottelematta. Heillä oli luottamus siellä selviämiseen. Kaverit ja kyläläiset puolestaan ihmettelivät Tiinan rohkeutta kulkea pienestä pitäen kuutamoisessa metsässä. – Kasvoin siihen, ettei luonnossa tarvitse arkailla mitään, hymyilee hyväntahtoista menninkäistä muistuttava Tiina.

• luontoliikunta: vaellus, hiihtäminen, lumi­kenkäily, patikointi, melonta, maastopyöräily, polkujuoksu, sauva­ kävely, uinti, maastomaratonit • metsävoimailu: halonhakkuu ja metsä­työt, riukuaidan rakennus • villiyrttien keräily ja eräkokkaus • tähtien ja tähdenlentojen tarkkailu • luonnonkasvien ja eläinten tutkimi­ nen, tunnistaminen ja havainnointi • eläinten talviruokinta • sienestys, marjastus • metsästys, kalastus, ravustus • luontovalokuvaus

Tiina Leinonen netissä: www.guidetiina.fi 29


ohje KIRSI GREIS teksti ANNE PENTTILÄ kuvat PEKKA NIEMINEN

Metsäinen juhlakakku Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku. Raik­ kaassa kakussa maistuvat metsämarjat, ja makeutta antavat kuusen­ kerkkäsiirappi, marsipaanipäällys sekä sokerimassasta valmistetut syötävät koristeet. Koristeet voivat kuvata vaikkapa omaa metsä­ maisemaasi. Tee kakku näin: Leivo kakkupohja, jaa jäähtynyt pohja kolmeen osaan ja kostuta noin puolellatoista desilitralla marjamehua. Täyte: Laita liivate kylmään veteen. Vatkaa mascarpone pehmeäk­si ja lisää jogurtti. Makeuta seos kuusenkerkkäsiirapilla välillä mais­ tellen, ettei täytteestä tule kitkerää. Vatkaa toisessa astiassa vanilja­ kastike vaahdoksi. Lämmitä mikroaaltouunissa 2 rkl vettä ja sulata lionneet liivatelehdet siihen. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja vatkaa mascarpone-jogurttiseokseen. Kääntele vaniljavaahto seokseen. Jaa seos kahteen osaan ja lisää toiseen osaan kokonaiset vadelmat ja toi­ seen puolukat, joista osa on survottu ja joukkoon lisätty 1–2 tl sokeria. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria tai kuusenkerkkäsiirappia. Vuoraa kakkuvuoka tuorekelmulla. Aseta kakun päällyslevy vuoan pohjalle, lisää vadelmatäyte. Laita täytteen päälle keskilevy, sen päälle puolukkatäyte ja päällimmäiseksi pohjalevy. Käännä tuo­ rekelmun reunat kevyesti kakun päälle ja anna hyytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään. Kumoa kakku tarjoiluvadille ja levitä sen päälle tasainen kerros ­sokerikreemiä tai paksua hilloa. Kauli marsipaani tomusokerin kans­ sa ohueksi levyksi ja nosta kakun päälle. Tarvittaessa katso ohjeita YouTubesta. Valmista ja asettele koristeet.

30

Metsäinen ju h

lakakku

6-7 munan so kerikakkupo hja (Hienonna ha lutessasi 40 g pinjan­siem jauhojen jouk eniä koon.)

Täyte: 2 rasiaa mas carpone-juus toa á 250 g 1 purkki Valio n Eila Hedelm äinen vadelmajogur ttia makeuttamis een kuusenke rkkä­siirappia (esim. noin ½ dl Villiaromin Kuusenkerkkä siirappikastik ­ etta) tai soke ria 4 dl laktoosi tonta Flora Va nilla -vaniljak 10 liivateleht astiketta eä 2 dl metsäva delmia ja 2 dl puolukoita Sokerikreem i marsipaan in alle: 125 g voita 1 tl vaniljaso keria 4 dl mansika n makuista to musokeria 1 rkl vettä Vatkaa voi no tkeaksi, lisää vaniljasokeri vähitellen to ja musokeri, lo pu ksi vesi. Päällystämis een 750 g vihr eää marsipa Koristeisiin er ania. ivärisiä soke rimassoja: ot muoteilla tai a veitsellä kuvi oita ohueksi kauli­tusta m assasta. Tuke iksi ruskealla päällystetty massalla jä lakuja tai Pä tkis-patukoi Kiinnitä koris ta. teet elintarv ikeliimalla ta vesitipalla. Ko i ivun tuohen voi maalata pastavärillä mustalla tai elintarvik etussilla. Kuuset kaku n päällä: kaul i vihreästä m ta noin puolen assassentin paksui nen levy ja le muutama pien ik kaa i kuusi. Työn nä niihin ham niin että tikus mas­tikku, ta jää puolet näkyviin, ja as kakun päälle ettele .

www.metsaan-lehti.fi


Ristikko

Katso ristikon ratkaisu osoitteesta www.metsaan-lehti.fi/ristikko

Anna palautetta lehdestä ja voita

POLARIN GPS-KELLO!

Metsään Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2017

Teemana

juhlavuosi

oa Luontotiet elussa palv Metsään.fi-

100

PERHE PERUSTAA YHTEISMETSÄN

vuotta metsävaratietoa

elle Metsäluonto on Tiina Leinos

Työ ja harrastus ua Paperinohutta koivuviil

Lukijakyselyyn voi vastata kuu­ kauden sisällä lehden ilmesty­ misestä. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 23.11.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähkö­ postitse tai kirjeitse. Vastaajien kesken arvotaan Polar M430 gps-avusteinen juoksukello. Palkinnon arvo on noin 229 euroa.

www.metsaan-lehti.fi

tsä

Riistalle mieluinen talousme

Mistä asioista haluaisit lukea Metsäänlehdestä? Missä olemme onnistuneet hyvin, missä huonommin? Verkkokyselyyn vastaaminen kestää alle viisi minuuttia ja vastaaminen onnistuu myös mobiilissa. lukijakysely.fi/metsaan Onnea arvontaan!

Metsään-lehti myös verkossa – saat ajankohtaista tietoa sekä metsänja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa

M

etsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa­ metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsäänverkko­lehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsän­omistajille, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa meille tiedotusta varten. Verkko­lehti päivittyy säännöllisesti uusilla ­artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Painettu lehti lähetetään vaihtuville metsänomistaja­ryhmille.

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme Metsään.fi-uutiskirjeitä palvelun käyttäjille. Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31


Miten aiot hoitaa metsääsi? Kirjautumalla Metsään.fi-palveluun voit osallistua kyselyyn ja arvontaan 1.9.-31.12.2017. www.metsakeskus.fi/arvontasaannot

www.metsään.fi PALKINTONA Husqvarnan 545FX-raivaussaha. Arvo 900 euroa.

Profile for Suomen metsäkeskus

Metsään-lehti 2/2017  

Suomen metsäkeskuksen asiakaslehti

Metsään-lehti 2/2017  

Suomen metsäkeskuksen asiakaslehti

Advertisement