Trauma 2/16 by STRHY päätoimittaja

TRAUMA Suomen Traumahoitajayhdistys ry

Joulukuu 2016

Tässä numerossa  Traumapäivä XXIV  Traumapotilas kriisinhal-

lintaoperaatiossa

 Syksyn ETC-kurssin

kuulumisia

 Simulaatiokoulutus Töölön

sairaalassa

SISÄLLYS Pääkirjoitus……….……………………………….……………………….4 ETC 2016, European Trauma Course .......................................... 7 Traumapäivät Kuopiossa ...........................................................12 Traumapotilas Kriisinhallintaoperaaiossa Malissa ................. 15 Simulaatiokoulutus Töölön sairaalassa ...................................22

HALLITUS 2016 Vuorinen Sari, Puheenjohtaja Kapanen Sami, Varapuheenjohtaja, Webmaster Huhtaniemi Mika, Yhdistyksen sihteeri Pätäri Jenni, Koulutussihteeri Lahti Hanna Näytteilleasettajayhdyshenkilö Naisniemi Kirsi, Tiedottaja Säilä Janne, Jäsensihteeri Tynkkynen Kirsikka, Rahastonhoitaja Jaskari Juuso, Päätoimittaja Sähköpostit muotoa puheenjohtaja@strhy.fi Yhteisviesti koko hallitukselle hallitus@strhy.fi 3

Onko aika olla huolissaan? Kulunut syksy on itselleni ollut rankka – jopa liian rankka. Omat työt, ylityöt, päivystykset, keikkatyöt, erilaiset koulutukset, kehittämistyöt ja hallitustyöskentely ovat vaatineet veronsa. Loppuun palamisen alkutahteja viriteltiin jo kovaa vauhtia, kunnes tajusin hetkeksi mennä vaihtoaitioon omasta tahdostani. Tätä mahdollisuutta ei kaikilla kuitenkaan ole. ”Tulos tai ulos” –tyylinen ajatusmaailma on vaivihkaa rantautumassa

myös terveydenhuollon eri yksiköihin. Täytyy tehdä enemmän vähemmällä. Potilaat täytyy hoitaa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla täytyy säästää rahaa, etenkin henkilöstökuluista. Samalla täytyy myös kehittää ja kouluttaa itseään, työyhteisöä ja kollegoitaan. Valmistelevia ja paperitöitä täytyy tehdä omalla ajallaan. Vai täytyykö? Olisiko aika alkaa ajatella hoitohenkilökunnan hyvinvointia? Aika pohtia mikä on oikeasti tärkeää ja miten se kannattaa tehdä? Olisiko aika jotenkin huomioida ja tukea niitä jotka kehittävät omaa työyksikköään? Tarvitseeko niitä paperihommia mennä tekemään sinne työpaikan pienimpään huoneeseen jossa on se ainoa vapaa tietokone vai voitaisiinko terveydenhuoltoalallakin alkaa ajattelemaan että töitä voi tehdä missä haluaa, kotonakin? Tällaisella osittain provosoivienkin kysymysten heittelyllä on monesti saatu ihmiset ajattelemaan. Kun joutuu perustelemaan toimintaa voi monesti herätäkin ajatus – ”onko tässä mitään järkeä?” Ei minulla ole näihin asioihin mitään valmiita ratkaisuja. Eikä maailma ole niin synkkä kuin kahdesta ensimmäisestä kappaleesta voisi äkkiseltään lukea. Asioille on alettu te-

kemään jo jotain. Pieniä, mutta tärkeitä askelia. Turhan työn määrää on karsittu leanajattelulla, potilaiden kriittisiin hoitotoimeniteisiin on kehitetty standardoituja protokollia. Kun asiat tehdään kerralla kunnolla niin ei tarvitse sitten myöhemmin korjailla tekemisiään useaan kertaan. Me Suomen Traumahoitajayhdistys ry:ssäkin kannamme oman pienen kortemme kekoon. Huomioimme jo toisena vuonna peräkkäin ansioituneesti työnsä tehneen ja traumapotilaan hoitoa kehittäneen hoitajana Vuoden Traumahoitaja –

kunniamaininnalla. Koulutuksia järjestetään keväisin ja syksyisin traumapäivillä ja ETCkursseilla. Kiitos teille sadoille ihmisille jotka osallistutte näiden koulutusten mahdollistamiseen niin luennoitsijoina, kouluttajina kuin osallistujina! Mikään näistä koulutuksista ei ole yhden illan tai kokouksen tuotos vaan työtä tehdään pitkin vuotta. Tästä näkymättömästä työstä kiitos muille STRHY:n hallituksen jäsenille! Kiitos Mika Huhtaniemelle, Hanna Lahdelle ja Jenni Pätärille ansiokkaasta työstä hallituksessa ja tervetuloa Noora Perkiö, Melina Suomela ja Kamilla Rautio hallitustyön pariin! On myös aika kiittää niitä kaikkia jotka tämän vuoden aikana ovat osallistuneet tämän lehden tekoon. Valmista vastausta otsikon kysymykseen ei ole. Päätä itse.

Harmaana joulukuisena talvipäivänä Espoossa Juuso Jaskari Päätoimittaja

ETC 2016, EUROPEAN TRAUMA COURSE Joonatan Olenius Sairaanhoitaja Anestesiasairaanhoitaja Töölön sairaala, Ortopedinen ja traumatologinen leikkausosasto joonatan.olenius@hus.fi

Suomen ensimmäinen European Trauma Course (ETC) järjestettiin Hyvinkäällä 2011. Kurssi on European Resuscitation Councilin (ERC) kehittämä eurooppalaisten sairaaloiden toimintatapoihin sopiva traumahoidon kurssi. ETC on suunnattu erityisesti lääkäreille, jotka toimivat sairaalassa vaikeasti vammautuneen potilaan alkuvaiheen hoidossa joko traumatiimin johtajana tai sen jäsenenä, mutta kurssille otetaan myös joka vuosi kaksi hoitajaa. Hoitajavalinnan kurssille tekee Suomen traumahoitajayhdistyksen hallitus. Osallistujia kurssille otetaan 24 ja heidät jaetaan kuuteen neljän hengen traumatiimiin. Kurssi kestää kaksi ja puoli päivää ( Brinck ; Handolin 2012) Kurssi koostuu kahdesta luennosta, yhdestä demostraatiosta sekä käytännön harjoittelusta, jossa hoidetaan noin 30 erilaista tiiminä hoidettavaa potilastapausta, joissa keskitytään vaikeasti vammautuneen potilaan alkuvaiheen hoitoon sairaalan päivystyspoliklinikalla. Potilaina toimivat simulaationuket sekä muutamassa tilanteessa myös ihmispotilas. Kurssin alussa nähtiin kouluttajien demostraatio koskien vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa, jonka jälkeen lähdettiin harjoittelemaan asiaa käytännössä. Se olikin kurssin isoimpia vahvuuksia. Käytännön harjoittelussa oppii huomattavasti paremmin kuin pitkiä luentoja kuunnellessa. Kurssilla kieli oli muutoin suomi mutta potilasskenaarioissa kielenä toimi englanti. Vaatimuk-

sena kurssille osallistumiseen oli 141 sivuisen englanninkielisen kurssimanuaalin lukeminen. Kurssin tarkoitus ei kuitenkaan ollut testata osallistujien englannin kielen taitoa, joten jos sanaa hoitotilanteessa ei löytänyt englanniksi sai sen sanoa suomeksi. On keskiviikko aamu ja hiukan huonosti nukutun yön jälkeen suuntaan aamupalalle. Olen eilen illasta saapunut Kuopioon, Kunnonpaikka nimiseen kylpylä-hyvinvointikompleksiin. Tällä reissulla tuskin kuitenkaan on hirveästi aikaa rentoutua porealtaassa makoillen, sillä on nimittäin aika mennä aloitus infoon European Trauma Course 2016 varten. Jo alkupuheessa luvataan hektistä kahden ja puolen päivän mittaista uurrastusta. Paljon uuden oppimista ja jo ole7

massa olevan tiedon käyttöä, mutta muiste- ottaa haasteena oman ammatillisen kehittytaanhan pitää myös hauskaa…eikö. Pientä

misen puolesta. Muut kurssilaiset koostui-

jännitystä on vielä kuitenkin allekirjoittaneel- vat toista hoitajaa (työpaikkana Töölön saila , mutta kyllä myös pienesti jaksaa

raalan tapaturma-asema) lukuunottamatta

hymyilyttääkin.

niin lääkäreistä, anestesialogiaan-, akuuttilääketieteeseen-, ortopediaan ja traumatolo-

Työskentelen Töölön sairaalassa ortopedi-

giaan erikoistuvista kuin samojen alojen eri-

sella ja traumatologisella leikkausosastolla

koislääkäreistä. Osaanottajat olivat saapu-

anestesia-sairaanhoitajana, traumapotilaat

neet sairaaloista ympäri Suomea. Hoitajana

sekä vaikeasti vammautuneet potilaat ovat

lähtökohdat lääketieteellisen osaamisen

siis jo entuudestaan tuttuja, mutta kuitenkin

kannalta voivat olla melko erilaiset kuin esi-

hieman eri aspektista kuin kurssilla käytä-

merkiksi jo erikoistuneesta lääkäristä mutta

vän hoidon alkuvaiheen kannalta.

vastaanotto oli lämmin ja kannustava. Kaikki

Kurssi vaati itseltä menemään oman muka-

lähtivät samalta viivalta.

vuusalueen ulkopuolelle , mutta se täytyy 8

Ensimmäisen päivän aiheet olivat ilmatie, rin-

ja nälkään oppia lisää, ja myös hauskaa oli…

takehävammat sekä shokki. Jokaisessa ske-

eikö.

naariossa oli omat oppimistavoitteena ja niihin oli sisälletty työpajoja, joissa opeteltiin käytän- Toinen päivä alkoi luennolla pään tietokonetonöntaitoja esimerkiksi ilmatiessä perus ilma-

mografia-kuvauksen tulkinnan perusperiaat-

tien hallinnasta kirurgiseen ilmatiehen, rinta-

teista. Se olikin kurssin toinen ja viimeinen

kehävamma pisteessä pleuradreenin laitto ja

luento. Loppupäivä vietettiin jälleen käytännön

rtg-kuvien tulkintaa sekä shokki pisteellä in-

harjoituksissa erilaisten potilastapausten kim-

traossaaliporan käyttöä. Eri vastuualueet

pussa. Jälleen toimittiin traumatiimissä eri roo-

traumatiimissä olivat (A)ilmatie-, (B)hengitys-

leissa ja päivän mittaan tarttui mukaan jälleen

ja (C)verenkierto sekä traumajohtajan tehtävä. uusia taitoja ja jo osan ennestään tuttujen taiRoolit vaihtelivat niin että jokainen sai koke-

tojen kertausta työpajoista esimerkiksi. Lantio-

musta jokaisesta roolista. Roolituksessa pääsi vyön, tukikaulurin käyttöä, murtuneen raajan poistumaan omalta mukavuusalueelta. Anes-

tukemista, pään tietokonetomografian tulkin-

tesiahoitajana ilmatie tuntuu luontevalta mutta taa. Päivän aiheina olivat pään-, selkäranka-, traumajohtajan saappaisiin hyppääminen en-

selkäydin-, vatsa-alueen- ja raajavammat se-

simmäistä kertaa aiheutti ”pientä” hyvää kut-

kä lapsipotilaat. Tilanteiden haastavuus oli

kutusta. Traumajohtajaneitsyyden menetyk-

selkeästi lisääntynyt edellisestä päivästä, sillä

sen jälkeen olo oli hieman hämmentynyt. Aja- uuden opin myötä tilanteissa oli vaikeammin tus tuntui hieman epätodelliselta. Tilannetta

vammautuneita potilaita. Vaikka päivä oli pitkä

helpotti rautaiset ammattilaiset, joiden kanssa sen loppuessa kello 18 illalla ja takana oli sai tehdä yhteistyötä simulaatioissa ja heihin

monta potilastapausta sekä useita uusia asioi-

pystyi tukeutumaan. Vaikka tosielämässä ei

ta. Mieli oli edelleen hyvä ja innostunut uudes-

traumajohtajan saappaiisiin pääsisi, laajentaa ta opista. se kuitenkin näkökulmaa siitä mitä kaikkea traumajohtajan tulee ottaa huomioon ja kuinka Kolmas päivä alkoi samanlaisilla fiiliksillä kuin hallita kokonaiskuvaa.Tärkeää on myös kes-

olisi osallistumassa urheilukisoihin. Huonosti

keinen hyvä kommunikaatio tiimin kesken .

nukutusta yöstä huolimatta tunne oli kuitenkin

Potilastapausten hoidossa painotettiin vuoro-

odottava. Läpäistäkseen kurssin tulei kurssi-

vaikutustaitoihin tiimin jäsenten välillä. Yhtenä laisen toimia hyväksytysti traumatiimin johtajaisona oppimistavoitteen kurssilla oli niin

na skenaariossa, jossa tiimin muut jäsenet

sanotut ei tekniset taidot, kuten

muodostuivat kurssin ohjaajista. Kahden päi-

kommunikaatio, yhteistyötaidot, tehtävien

vän intensiivinen harjoittelu kulminoitui kym-

jakaminen, kokonaistilanteen hahmottaminen

menen minuutin traumajohtaja testiin. Ennen

sekä päätöksenteko. Ensimmäisen päivän

virallista testiä päästiin vielä harjoittelemaan

aikana alun jännitys vaihtui innostuneisuuteen kuin alkulämmittelynä yhden potilastapauksen 9

hoitamista. Omaa vuoroa testiin odotellessa

tietoja pääsi syventämään tehdessä niitä käy-

tunne oli kuin alakoulussa odottaisi jän-

tännössä. Vaikka suoranaisesti kaikkia asioita

nittävää koetta. Tunnetta kuitenkin helpotti se ei pääse tosielämässä omalla työpaikalla toettä muillakin näytti olevan pientä jännitystä.

teuttamaan, on tietouden laajentaminen erit-

Läpäistyn kokeen jälkeen pystyi jo hieman

täin hyödyllistä oman työn kannata. Oman

huokaista helpotuksesta ja taputtaa itseään

ammatillisuuden kehittämisen kannata kurs-

olalle.

sille osallistuminen todella kannatti, se nosti itseluottamusta omiin tietoihin ja taitoihin.

Kurssi oli kokonaisuudessaan loistava. Hoita- Voin lämpimästi suositella kurssia kaikille jana pääsin laajentamaan omaa näkemystäni traumapotilaan hoitamisesta kiinnostuneille turvallisessa ympäristössä. Simulointi oppi-

hoitajille. Et varmasti tule katumaan osallistu-

misympäristönä sallii virheiden tekemisen se- mista. Rohkeasti hakemaan kurssille! kä niistä oppimisen. Kurssin antia oli muunmuassa trauma vammojen diagnosoimisen

Lähteet:

harjoittelu sekä hoito, tiimityöskentelyn ja kommunikaation parantaminen, päätöksen

Brinck.T & Handolin.L 2012. Miten harjoitella

teko, johtajuuden kehittäminen sekä oppimi-

vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa -

nen. Myös työpajoilla opetetut taidot koin erit-

European Taruma Course (ETC). Suo-

täin hyödylliseksi, sillä osasta niistä saattoi

men Ortopedia ja Traumatologia Vol 35.

ennestään olla vain teoreettista tietoa ja niitä

23-24.

Kiinnostuitko?

Haku kevään ETC-kurssille on käynnissä juuri NYT!

Lisätietoa ja ohjeet osoitteessa www.strhy.fi

Traumapäivät Kuopiossa 12-13.10.2016

Janne Säilä Jäsensihteeri, Strhy

Syksyn 2016 Traumapäivät järjestettiin

lanteessa tapahtuu. Näin mielenkiinto säi-

Scandic Kuopiossa, syksyisen Kallaveden

lyi herpaantumatta koko simulaatioesityk-

rannalla. Perinteisesti ensimmäinen päivä

sen ajan.

oli yhteinen hoitajien ja traumatologien kanssa. Keskiviikko aamupäivän luennot käsittelivät lasten traumoja eri näkökul-

Illalla olikin sitten perinteisen iltajuhlan

mista. Asioita käsittelivät eri traumatologit vuoro. Iltajuhlassa julkaistiin Vuoden trausekä radiologi oman työnsä kautta. Iltapäi- mahoitaja-valinta ja tämän vuoden valinta vällä päästettiin simulaatiot irti. Näiden

osui Vaasaan. Vaasan keskussairaalassa

traumapäivien simulaatioiden caset olivat

työskentelevä Sairaanhoitaja Noora Perkiö

mönkijäonnettomuus, pudonnut 12 met-

palkittiin Vuoden Traumahoitaja-tittelillä.

ristä sekä kadulta löydetty potilas epä-

Noora on työskennellyt Vaasan keskussai-

määräisin ensitiedoin. Aiemmista poiketen raalan päivystyspoliklinikalla jo yhdeksän

simulaatiot toteutettiin nyt videoiden

vuotta. Niistä viimeiset kolme hän on toi-

kautta. Aiheista oli tehty videoklipit, joiden minut traumavastaavana simulaatioharjoikommentointi ja ”jälkipuinti” oli trauma-

tuksissa. Nooralla on aktiivinen ote työn-

päiville osallistuneiden vastuulla. Nykyistä

sä, ja traumapotilaan hyvän hoidon kehit-

toteutustapaa vähän jännitettiin suunnit-

tämiseen. Onnea Noora!

teluvaiheessa, mutta se toimi yllättävän hyvin. Koska valkokankaita oli luentosalissa useampi, kaikki näkivät tarkasti mitä ti-

Luentosalit olivat viimeisiä paikkoja myöten täynnä molempina päivinä Torstaina aamupäivä aloitettiin case-

tuntuisessa ympäristössä, kuitenkin niin

tilanteella, jossa saman potilaan hoitoon

että virheen sattuessa ei satu peruuttama-

osallistuneet lääkärit kertoivat oman

tonta vahinkoa ja tilanteesta voidaan ot-

”palansa” kyseisen potilaan hoidossa, niin

taa opiksi ennen oikean vahingon synty-

että kuuliat saivat kronologisen kuvan eri

mistä. Iltapäivällä jatkettiin hoitotyön su-

tahojen toteuttamasta hoidosta.

juvuuden ja turvallisuuden kehittämistä

Iltapäivällä keskustelu kääntyi potilasturvallisuuteen. Potilasturvallisuuteen voidaan vaikuttaa esim. harjoittelemalla erilaisia käytänteitä simulaation keinoin. Simulaatiossahan pyritään jäljittelemään todellista tilannetta mahdollisimman aidon

tarkastuslistojen muodossa. Aamupäivän case toimi hyvänä pohjana iltapäivän keskustelulle siitä, tarvitaanko erilaisia tarkastus/check-listoja. Nopeuttaako ne, vai hidastavatko ne potilaan hoitoa, ja tärkeiden hoitotoimenpiteiden tekemistä?

Syksyn 2016 Traumapäivät on nyt pidetty, ja katse kääntyykin kevääseen, kevään 2017 Traumapäiviin Helsingissä. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla www.strhy.fi ja varmista paikkasi kevään kuumimpaan koulutuspäivään. Nähdään siellä! Kiitos kaikille syksyn 2016 traumapäiville osallistuneille, niin osallistujille, kun järjestäjille. Yhdessä olemme vahvempia viemään hyvän traumahoidon asiaa eteenpäin.

TRAUMAPOTILAS KRIISINHALLINTAOPERAATIOSSA MALISSA Arttu Jaskari Ensihoitaja AMK opisk. Lähihoitaja, ensihoidon koulutusohjelma

Monikansallisuus luo haasteita Malissa vuonna 2013 alkaneessa Euroopan Unionin johtamassa koulutusoperaatiossa harjoitellaan viikoittain traumapotilaan hoitoketjun toteuttamista. Toiminta monikansallisessa ympäristössä antaa uusia näkökulmia hoitotyöhön. Koulutustaso ja vastuun jakaminen hoitotyön toteuttamisessa eroaa Euroopan maiden välillä. Potilaan hoitamiseen tulee kuitenkin haasteita, kun toimintaympäristö muuttuu monikansalliseksi. Yhteinen kieli on ensisijaisen tärkeää pyrittäessä hyvään ja tehokkaaseen hoitoketjuun. Jos toimintamallia ei tehdä yhtenäiseksi, jokainen kansallisuus noudattaa omia kansallisia hoitolinjoja. Potilaan kannalta välttämättömät toimenpiteet tulee tehtyä, mutta lopputuloksena on huonosti hallittu kokonaisuus. Harjoittelun avulla pyritään luomaan yhtenäinen tapa toimia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

cABCDE ja MARCH Mahdolliset vammamekanismit ovat Malissa samat kuin muissakin kriisinhallintaoperaatioissa. Liikenne muodostaa suuren riskin toiminta-alueella, sillä liikennesääntöjen noudattaminen ei ole samalla tasolla mihin Pohjoismaissa on totuttu. Positiivinen asia liikenteessä on kuitenkin se, että ajoneuvojen nopeudet pysyvät maltillisina teiden huonon kunnon takia. Ampuma- ja räjähdysvammat ovat myös aina riski, kun toimitaan sotilasympäristössä ja näiden vammojen hoitamiseen täytyy varautua harjoittelulla ja luomalla toimiva toimintamalli. Yhteistyö tukikohdassa sujuu hyvässä hengessä, sotilaat ovat kiinnostuneita eri kansallisuuksien toimintatavoista.

ROLE2 -sotilassairaalan sisäänkäynti Suomessa käytössä oleva cABCDE –protokolla on

ti, onko hengitys normaalia vai poikkeavaa sekä

kansainvälisesti laajassa käytössä. Ranskalaisilla on

tarkistetaan rintakehän alueelta mahdolliset vam-

vastaavanlainen muistisääntö traumapotilaan tut-

mat. C-kirjaimen kohdalla (circulation) etsitään

kimiseen, MARCH –protokolla. Ranska toimii joh-

mahdolliset vuotavat haavat ja murtumat. H-

tovaltiona tässä kriisinhallintaoperaatiossa, joten

kirjaimen (hypothermia) kohdalla huomioidaan

Malin armeijan sotilaille koulutetaan potilaan tutki- ympäristön olosuhteet, potilas suojataan auringon mista edellä mainitun muistisäännön mukaan.

aiheuttamalta lämpösäteilyltä tai mahdolliselta

MARCH –protokolla ei eroa oleellisesti cABCDE –

hypotermialta. Ympäristön huomioimisen jälkeen

protokollasta. M-kirjain tarkoittaa massiivista ve-

potilas asetetaan tajunnan tason mukaan kylki-

renvuotoa (massive bleeding), A-kirjaimen (airway) asentoon, tajuissaan oleva hakeutuu itse hänelle kohdalla tarkistetaan hengitystien avoimuus. R-

parhaaseen asentoon.

kirjaimen (respiration) kohdalla arvioidaan karkeas-

Hoidon aloittamisen ajankohdalla on merkitystä Kriisinhallintaoperaatioissa olevat olosuh-

tukea murtumaa tai huolehtia selkärangan

teet vaikuttavat traumapotilaiden hoitami- stabiloinnista, jos ampuminen jatkuu aluseen. On äärimmäisen tärkeää, että työ-

eella. Mahdollisen kiristyssiteen laittami-

ympäristö on mahdollisimman turvallinen, sen jälkeen potilas on evakuoitava turvallikun potilasta aletaan hoitaa. Ei ole miele-

sempaan paikkaan ja siellä aletaan tutkia

kästä jäädä hoitamaan ampumavamman

ja hoitaa potilasta enemmän. Evakuointi

saanutta potilasta tapahtumapaikalle, jos

suoritetaan tilannekohtaisesti parhaalla

tulikosketus jatkuu edelleen. Tapahtuma-

mahdollisella nopeudella, koska siten pys-

paikalle ei jäädä hoitamaan potilasta, ai-

tytään pienentämään riskiä muiden sotilai-

noa toimenpide on laittaa kiristysside

den loukkaantumiselle. Toiminta täytyy

massiivisen verenvuodon tyrehdyttä-

olla johdettua ja hyvin organisoitua, muu-

miseksi. Loukkaantumisen jälkeisellä toi-

ten lisätappioiden syntyminen on mahdol-

minnalla on tarkoitus pelastaa potilaan

lista.

henki. Ei ole tarkoituksenmukaista alkaa

Evakuointi tapahtumapaikalta turvalliseen ympäristöön

Tilannetietoisuus täytyy pysyä kaikilla

asiat. Alkuvaiheessa lähetettävän 9-linerin

mahdollisimman hyvänä, jokaisen sotilaan ei tarvitse olla täydellinen, sitä pystyy täytäytyy ymmärtää oma tehtävä ja rooli. Ti-

dentää myöhemmin lisää, kun informaatio

lanteen raportointi täytyy alkaa niin nope- lisääntyy ja aikaa on enemmän. Lisäapuna

asti kuin mahdollista, jotta lisäapu saa-

toimii erilaisilla aikaporrastuksilla lähtevät

daan sitä pyytävän osaston avuksi. Lisä-

suojaryhmät sekä maa- tai ilmaevakuointi

avun pyytäminen tapahtuu kansainvälises- yksiköt. ti käytössä olevalla 9-liner –pyynnöllä. Sii-

Jokaisella sotilaalla on henkilökohtaisessa

nä selitetään yksinkertaisuudessaan, mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, loukkaantuneiden lukumäärä, alueen turvallisuus ja mahdolliset muut huomioitavat

varustuksessa kiristysside, paineside, ilmarinnan hoitoon ja paineilmarinnan purkuun välineet, vaatesakset sekä teippiä. Kun potilas on saatu evakuoitua turvalli-

Traumapaikat ensihoitohuoneessa 18

sempaan paikkaan, voidaan hänen tutki-

rusteet täytyy laittaa takaisin potilaan

minen ja hoitaminen aloittaa. Hoitamiseen päälle. On myös huomioitava, että jos pokäytetään ensisijaisesti potilaan omia hoi-

tilas käyttäytyy sekavasti, hänelle ei saa

totarvikkeita. Mikäli potilaalla on raajassa

jättää asetta käyttöön. Pahimmassa ta-

ampuma- tai räjähdysvamman seuraukse- pauksessa syntyy lisävahinkoja tämän seuna massiivinen vuoto, viimeistään tässä vaiheessa on laitettava kiristysside raajan tyveen. Haava pakataan Celox –

hemostaatilla ja painesiteellä. Potilaan kanssa on kommunikoitava jatkuvasti. Samalla pystytään seuraamaan potilaan tajunnantasoa ja hengityksen riittävyyttä. Massiivisen verenvuodon jälkeen tarkastetaan hengitysteiden avoimuus ja rintakehän vammat. Penetroivien rintakehävammojen hoitoon on tällä hetkellä käytössä HALO chest seal, jänniteilmarinnan purkuun käytetään ARS-neulaa.

rauksena. Potilaan tiedot kirjataan sotilaalla mukana olevaan esitäytettyyn korttiin, esitäytettyjä tietoja ovat mm. henkilötiedot, allergiat, sairaudet ja lääkitykset. Tämä kortti pysyy aina potilaan mukana lopulliseen hoitopaikkaan saakka. Raportointi potilasta luovuttaessa tapahtuu MIST –muistisäännön avulla, sen tarkoituksena on pitää raportointi lyhyenä ja selkeänä. Kirjaimet muodostuvat sanoista M-kirjain tarkoittaa me-

kanismia esimerkiksi IED (improvised explosive device eli tienvarsipommi), I-kirjain

Verenkierron riittävyyttä arvioidaan karke- eli vammat (injuries), S-kirjain eli nykytila asti rannevaltimoa tunnustelemalla ja läm- (status) ja T-kirjain eli annettu hoito pörajan perusteella, verenkiertoa tuetaan

(treatment).

tarvittaessa nesteytyksellä. Mikäli perifeerisen laskimon kanylointi ei onnistu, tehdään intraosseaali-yhteys humeruksen proksimaalipäähän. Alkuvaiheen kipulääki-

tyksenä käytetään fentalyyni-tikkaria (oral transmucosal fentanyl citrate lollipop) bukkaalisesti, vahvuus 600µg. Tajunnantaso arvioidaan GCS-pisteillä. On tärkeää etsiä potilaasta mahdollisia lisävammoja, jotta ne löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös suojavarusteiden alta täytyy tarkistaa ja sen jälkeen suojava19

Sotilassairaalan leikkaussali

ROLE 2 –sotilassairaala Sotilastukikohdassa Koulikorossa on saksa-

on kaksi intensiivi/tehohoitopaikka, samaa

laisten ylläpitämä keskussairaala tasoinen ja

tilaa käytetään heräämönä. Vuodepaikkoja

NATO-standardiin perustuva ROLE 2 ja sen

on runsaasti ja kaikki neliöt on käytetty hyö-

vieressä sijaitsee alue helikopterille. Kun poti- dyksi sairaalassa. Sairaalassa on mahdolli-

las on saatu evakuoitua ROLE 2 –tason sai-

suus röntgenkuviin, mutta mahdollisuutta CT-

raalaan, siellä on mahdollisuus stabiloida po- kuville siellä ei ole. Potilas evakuoidaan Malin tilaan tila mahdollista jatkoevakuointia varten. pääkaupunkiin Bamakoon, mikäli ilmenee Ulko-ovesta sisään tullessa näkyy oikealla

tarve CT-kuville. Evakuointi suoritetaan tilan-

puolella traumahuone, jossa on neljä potilas-

teen mukaan ajoneuvolla tietä pitkin tai ilma-

paikkaa. ROLE 2 –tason sairaalassa on kaksi teitse helikopterilla. Matkaa pääkaupunkiin on leikkaussalia ja mahdollisuus suorittaa leik-

vain 60km, mutta huonon tien takia matka

kauksia samaan aikaan riittävän henkilökun-

kestää 2 tuntia. Helikopterilla matka taittuu

tamäärän ansiosta. Leikkaussalien vieressä

huomattavasti nopeammin. Lääkärijohtoinen 20

hoitotiimi lähtee saattamaan potilasta, mikäli tilanne niin vaatii. Potilas evakuoidaan tilanteesta riippuen tarkoituksenmukaisella lentokoneella Malin pääkaupungista Eurooppaan ja kotimaahan saakka.

Sairaalassa on mahdollisuus röntgen-kuviin, mutta CT-kuvausmahdollisuutta sielä ei ole 21

SIMULAATIOKOULUTUS TÖÖLÖN SAIRAALASSA

Juuso Jaskari Sairaanhoitaja Juuso.jaskari@hus.fi HUS/Töölö/OLS

Simulaatiota on käytetty oppimismenetel- ta silmälläpitäen. Jokainen elvytyskoulutmänä jo 1900-luvun puolivälistä lähtien.

taja on toteuttanut koulutuksensa par-

Alun perin lentäjien ja sotilaiden koulutta- haaksi katsomallaan tavalla. Elvytyskoulumiseen tarkoitetusta oppimismenetelmäs- tukset ovat toki edelleen osana jokaisen tä on tullut arkipäivää lääketieteen ja ter-

osaston koulutusohjelmaa, mutta tiettyjen

veydenhuollon oppilaitoksissa, mutta

osastojen koulutuskalenteriin on ilmesty-

myös sairaaloiden sisällä. Tarjolla on kaik- nyt myös simulaatioharjoituksia. Töölön kea yksittäisten kädentaitojen kuten

sairaalan ensimmäiset simulaatioharjoi-

kanyloinnin tai intubaation harjoittelusta

tukset on tehty vuonna 2002 kun Töölön

elvytyksen kautta todellisissa hoitoympä-

tapaturma-asemalla haluttiin harjoitella

ristöissä tapahtuviin mahdollisimman to-

vastikään käyttöönotettua traumatoimin-

denmukaisiin harjoituksiin. Seuraavissa

taohjetta kriittisesti vammautuneen poti-

kappaleissa selvitän miten me Töölön sai- laan hoitamiseksi tapaturma-aseman ensiraalassa simuloimme ja mitkä elementit

hoitohuoneessa. Ensimmäiset simulaatiot

muodostavat mielestäni hyvän simulaatio- olivat ammattikorkeakoulu Arcadan tiloisharjoitteen.

sa Helsingissä oman potilassimulaattorin puuttumisen vuoksi. Heti seuraavana

Jo paljon ennen nykymuotoisen simulaa-

vuonna Töölön sairaalaan hankittiin oma

tiokoulutuksen rantautumista Suomeen on Töölön sairaalassa kuten muissakin sairaaloissa harjoiteltu säännöllisen epäsäännöllisesti elvytystä sydänpysähdystilantei-

potilassimulaattori näihin traumasimulaatio-nimellä kulkeviin simulaatioihin. Simulaationukke sijoitettiin Töölön sairaalan kellarikerroksessa sijaitsevaan varasairaa-

laan, johon rakennettiin ja kalustettiin ta-

Lääkärit käyvät oman erikoistumisjakson-

paturma-aseman ensihoitohuonetta

sa aikana noin viisi kertaa traumasimulaa-

muistuttava harjoitustila.

tioissa. Myös röntgenhoitajat, radiologit

Vuodesta 2002 lähtien traumasimulaatioharjoituksissa on käynyt yhteensä satoja hoitajia ja lääkäreitä. Näitä harjoituksia

järjestettiin aluksi epäsäännöllisemmin, mutta viime vuodet simulaatioita on suo-

ja laboratoriohoitajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan näihin harjoituksiin. Myös MET-toiminnasta vastaava tehoosasto järjestää simulaatioita oman toimintansa harjoittelemiseksi.

ritettu kesälomakautta ja joulun aikaa lu-

Viime syksystä lähtien simulaatioharjoi-

kuun ottamatta joka toinen viikko. Jokai-

tuksia on alettu järjestää myös Töölön

nen tapaturma-asemalla työskentelevä

sairaalan ortopedisella leikkausosastolla.

hoitaja käy vuoden aikana keskimäärin

Simulaatiot ovat sijoittuneet pääosin he-

kaksi kertaa simuloimassa kriittisesti vam- räämöön ja ne ovat olleet anestesiahoitamautuneen potilaan ensivaiheen hoitoa.

ja- ja –lääkäripainotteisia. Simulaatiohar23

joitteiden aiheina on ollut mm. keuhkopö- leikkaussaliin. Näitä simulaatioita on artikhö, vuotava leikkaushaava sekä erilaiset

kelin kirjoitushetkeen mennessä järjestetty

elvytystilanteet. Näihin simulaatioihin on

kolme kertaa. Simulaatioissa harjoitellaan

kerralla osallistunut 2-3 anestesiasairaan-

tiedonkulkua ennen potilaan saapumista

hoitajaa ja yksi anestesialääkäri. Simuloin- leikkaussaliin, kommunikointia sekä johtanit on tehty oikeissa hoitoympäristöissä,

juuden vaihtumista medisiinisten seikko-

oikeastikin käytössä olevilla välineillä. Yh-

jen ohella. Näiden simulaatioiden osallis-

den aamuvuoron aikana olemme ehtineet tujamäärä on suurempi kuin Töölössä

simuloida kolmesta neljään kertaan. Tä-

koskaan aiemmin järjestettyjen simulaati-

män lisäksi tammikuun lopussa 2016 jär-

oiden: tapaturma-asemalta kolme hoita-

jestettiin ensimmäistä kertaa tapaturma-

jaa, leikkausosastolta kolme anestesiahoi-

aseman ja ortopedian leikkausosaston vä- tajaa, kolme leikkaushoitajaa, lääkintävahlinen yhteissimulaatio kriittisesti vammau- timestari, kaksi anestesialääkäriä sekä yhtuneen ja vuotavan potilaan siirtämisestä

destä kahteen kirurgia. Yhteensä 14 hen-

tapaturma-aseman ensihoitohuoneesta

kilöä!

Realistisuus auttaa simulaatioon osallistuvia heittäytymään mukaan. 24

Hyvän simulaatioharjoituksen resepti Hyvän simulaatioharjoituksen pohja luodaan

kallisempaa tilannetta kuin se, ettei laitteisto

hyvällä valmistautumisella. Itse olen ollut on-

toimi silloin kuin pitäisi. Tässä vaiheessa mietin

nellisessa asemassa, että olen omalla osastol- vielä itsekseni mitä toimenpiteitä potilassimulani saanut työaikaa myös tähän valmistele-

laattorille tullaan harjoituksen aikana teke-

vaan työhön. Tiedän että monella osastolla

mään? Tarvitseeko nukkea maskeerata, halu-

näin ei ole, vaan simulaatioharjoitusten suun-

taanko se saada esimerkiksi vuotamaan verta?

nittelu tehdään oman työn ohessa tai omalla ajalla. Niin onnekas minäkään en toki ole ollut, ettenkö olisi omaa aikaa näihin käyttänyt. Ensin täytyy päättää harjoituksen oppimistavoitteet, jotta oppimista tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti. Oppimistavoitteita kannattaa asettaa 2-4, tässä kohtaa ei kannata ahnehtia liikaa! Tavoitteiden asettamisen jälkeen aletaan luomaan niihin sopivaa simulaatiotilannetta.

Tämä on etukäteisvalmisteluista eniten aikaa vievä prosessi. Kun olet keksinyt sopivan harjoituksen olisi hyvä keksiä vielä keino pelastaa simulaatio, kun se lähtee vyörymään kohti eitoivottua lopputulosta. Itse olen käyttänyt monesti maagisesti paikalle saapuvaa takapäivystäjää tai alkanut potilaan äänellä toistelemaan tilanteen kannalta ratkaisevia oireita. Vielä ennen harjoituksen viheltämistä käyntiin on aika valmistella potilassimulaattori harjoitusta varten. Meillä Töölön sairaalassa on tällä hetkellä sijoitettuna kaksi potilassimulaattoria. Toinen on tarkoitettu lähinnä MET- ja elvytysharjoituksiin ja toinen, kehittyneempi malli on hankittu muita simulaatioita varten. Ennen harjoitusta on syytä varmistaa aina simulaattorin ja oheislaitteiston toimivuus. En tiedä tus-

Varsinainen harjoitus alkaa orientaatioosuudella. Tässä vaiheessa simulaatioon osallistuville henkilöille on syytä kertoa oppimistavoitteet ja varmistaa että jokainen ymmärtää ne. Tässä vaiheessa on syytä kertoa myös jotain potilastapauksesta, mikäli se on oppimistavoitteiden mukaista. Me Töölössä kerromme joissain simulaatioissa etukäteen millainen potilastapaus on tulossa, mutta suurin osa simulaatioista suoritetaan ns. sokkoharjoituksina. Lisäksi harjoitusympäristö ja potilassimulaattori esitellään simuloijille; mitä rajoituksia potilassimulaattorin käytössä on? Annetaanko lääkkeitä oikeasti? Avataanko instrumenttikorit oikeasti? Huolellisuus orientaatiovaiheessa helpottaa varsinaista simulaatiota ja sitä seuraavaa oppimiskeskustelua.

Varsinaisen simulaatio-osuuden jälkeen on vuorossa harjoituksen tärkein osa: oppimiskeskustelu. Oppimiskeskustelun ohjaamiseen on olemassa monenlaisia tapoja. Kannattaa valita itselleen sopivin tyyli ja opetella ohjaamaan oppimiskeskustelua sen mukaan. Oppimiskeskusteluun kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta hiljaisempiakin osallistujia saadaan akti-

voitua mukaan keskusteluun. Oppimiskeskustelu ja koko simulaatio sujuu parhaimmillaan niin että osallistujat tekevät ja keskustelevat aktiivisesti simulaation kulusta ohjaajan vain ohjaillessa sitä. Tärkeää on että koko simulaation ja oppimiskeskustelun ajan vallitsee positiivinen ja oppimista tukeva ilmapiiri, jolloin osallistuja haluaa tulla simuloimaan vielä toistekin. Simulaatioharjoitukset ovat kouluttautumismuotona vakiinnuttamassa asemaansa myös sairaalamaailmassa. Simulaatiokoulutuksen rikkautena on sen kyky monipuoliseen oppimiseen, niin mekaanisiin taitoihin kuin myös tilannetietoisuuden ylläpitämiseen, kommunikaatioon tai vaikkapa tilanteen johtamiseen. Sairaaloissa tarvitaan kuitenkin tahtotila simulaatioharjoitusten

toteuttamiseen sekä innostuneita hoitajia ja lääkäreitä ohjaajiksi. Simulaatiokouluttajakoulutuksia järjestetään joka vuosi ympäri Suomea, joten kannustaisinkin jokaista kouluttamisesta kiinnostunutta hakeutumaan kouluttajakoulutukseen ja tulemaan mukaan simulaatiokouluttamisen pariin!