Issuu on Google+

TALOUDELLINEN VASTUU • SOSIAALINEN VASTUU • YMPÄRISTÖVASTUU

Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelma

2009–2013

PRIZZTECH OY

”Vastuullisuuden raportointi ei ole Suomessa pakollista, mutta kuitenkin suotavaa.

”Jotta voimme odottaa hyvää työpanosta jokaiselta työntekijältämme,

”Yrityksissä ymmärretään yhä paremmin, että vastuullisuus on myös hyvää bisnestä.

Jos et pysty raportoimaan mitään, saatat olla vähän epäilyttävä”, kertoo Anna Kumpulainen Gaia Consulting Oy:stä.

meidän on huolehdittava siitä, että työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat kunnossa”, sanoo Pintos Oy:n hallintojohtaja Samu Pere.

Se on olennainen osa liiketoimintaa eikä mikään päälle liimattu juttu”, lataa yritysvastuuverkosto FIBS ry:n toiminnanjohtaja Mikko Routti.

13

4

14

Professori Marja-Liisa Manka:

”Työhyvinvointi on tulevaisuuden tärkein kilpailutekijä”

10

Havaintoja

vastuullisuudesta Lue viisi oivallusta!

18


Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelma

Sisällys

Vastuullisuus on myös hyvää bisnestä — FIBS ry.

4

Rehellisesti ja eettisesti pitkällä tähtäimellä — Fiblon Oy

7

Vilunkipelillä ei mennä! — Kassimatti Oy

8

Työhyvinvointi on tulevaisuuden tärkein kilpailutekijä — professori Marja-Liisa Manka

10

Vuorovaikutus parani ja tehtaat siistiytyivät — Pintos Oy

13

Vastuuton ei voi olla! — Gaia Consulting Oy

14

Kestävän kehityksen edelläkävijä — Biolan Oy

16

Havaintoja vastuullisuudesta

18

VALID – Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelma -hankeraportti 2013 • Tuottanut: Prizztech Oy • Haastattelut: Viestintäpalvelu Juha Syrjä, Staart Oy • Ulkoasu ja taitto: Staart Oy • Valokuvat: Lauri Tyrvänen, Anssi Koskinen, Prizztech Oy • Paperi: Cyclus Offset (100 % kierrätyskuidusta valmistettu)

2


Saatteeksi — Kirsi Mäkelä, projektipäällikkö

Yritykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen ja edelläkävijöinä

kehittäneet omaa vastuullisuuttaan

P

k-yritykset toimivat usein luonnostaan vastuullisesti, mutta eivät välttämättä tiedosta sitä itse. Vuodesta 2009 alkaen satakuntalaisilla pk-yrityksillä on ol-

lut mahdollisuus kehittää vastuullisuuttaan Prizztech Oy:n

”VALID-hankkeessa oli mukana noin 400 henkilöä yli 80 yrityksestä.”

koordinoiman VALID – Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelman tuella. Yritysvastuun suunnitelmallinen kehittäminen ja raportointi ovat vielä vain harvojen pk-yritysten agendalla, vaikka useimmille suurille yrityksille ne ovat jo osa arkipäivän toimintaa. Niin kuluttajat kuin BtoB -asiakkaatkin ovat kiinnostuneita siitä miten eettisesti tuote tai palvelu on valmistettu tai mikä on ollut sen ympäristövaikutus. Prizztechin avulla yritykset ovat kirkastaneet näkemystään oman toimintansa vastuullisuudesta, löytäneet mahdolliset kipupisteensä ja kehittäneet vastuullisuuttaan sekä siitä viestimistä. Tämän julkaisun avulla avaamme yritysvastuun käytännön tasolle esittelemällä upeita esimerkkejä yritysvastuutaan kehittäneistä yrityksistä. Lisäksi olemme saaneet mukaan eturivin asiantuntijoiden mietteitä vastuullisesta liiketoiminnasta.

VALID faktoina VALID oli Prizztech Oy:n koordinoima hanke ajalla 1.8.2009-30.9.2013. Hanke sai ESR-osarahoitusta Satakunnan Ely-keskuksen kautta. Tavoitteena oli parantaa satakuntalaisten pk-yritysten kilpailukykyä vastuullisen liiketoiminnan näkökulman kautta. VALID tarjosi yrityksille vastuullisuuteen liittyviä koulutuksia

Kiitos antoisasta yhteistyöstä!

ja seminaareja, lisäsi yritysvastuun käsitteen tunnettuutta sekä käynnisti yrityskohtaisia vastuullisuuden kehittämistoimenpiteitä. www.prizz.fi/inno

3


4


FIBS ry:n toiminnanjohtaja Mikko Routti tietää:

Vastuullisuus on myös hyvää bisnestä Tuore yritysvastuututkimus kertoo, että vastuullisuus koetaan yrityksissä tärkeäksi, mutta tavoitteet eivät läheskään aina heijastu toimintaan. – Yrityksissä ymmärretään yhä paremmin,

pidetään myös oikeudenmukaisia toiminta-

että vastuullisuus on myös hyvää bisnestä.

tapoja ja työelämän käytäntöjä.

Se on olennainen osa liiketoimintaa eikä

Ympäristötoimenpiteistä eniten satsataan

mikään päälle liimattu juttu, sanoo yritys-

energiatehokkuuteen, jätteiden käsittelyyn ja

vastuuverkosto FIBS ry:n toiminnanjohtaja

kierrätykseen sekä haitallisten aineiden vä-

Mikko Routti.

hentämiseen. Oikeudenmukaisen kilpailun

Mikko Routin johtama FIBS toteutti tam-

edistäminen, vastuulliset hankintakäytännöt

mi-helmikuussa TNS Gallupin avulla mit-

ja korruption vastainen toiminta ovat nekin

tavan yritysvastuututkimuksen. Kysely on

useimpien yritysten työlistalla. Lähes kaikki

toistaiseksi laajin suomalaisten suuryritysten

yritykset ilmoittivat panostavansa myös työ-

vastuullisuutta kartoittanut haastattelutut-

turvallisuuteen, henkilöstön koulutukseen ja

kimus. Siihen vastasi kaikkiaan 203 suuren

työhyvinvointiin.

ja keskisuuren yrityksen edustajaa, joista 88 oli toimitusjohtajia.

Pääasiassa maineen vuoksi Kyselytutkimuksen ehkä merkittävin viesti

Ympäristö tärkein teema

oli, että vastuullisuus koetaan useimmissa

– Jo se, että niin monet yritysjohtajat halusi-

yrityksissä tärkeäksi, mutta tavoitteet eivät

vat käyttää aikaansa tutkimukseen, kertoo

aina heijastu toimintaan. Yritykset panos-

heidän kokevan vastuullisuuden tärkeäksi.

tavat laajasti yhteiskuntavastuuseen, mutta

Ympäristövastuu sekä sosiaalinen ja talou-

vastuullisuus on yrityksille monesti lähinnä

dellinen vastuu tunnistettiin hyvin. Hienosti

imagonrakennusta. Valtaosa yrityksistä us-

nousivat esille myös muun muassa ihmis-

koo kuitenkin vastuullisuuden liiketoimin-

oikeudet, hyvät kauppatavat ja korruption

nallisen merkityksen kasvavan seuraavan

vastustaminen. Ympäristökysymykset nou-

viiden vuoden aikana.

sivat odotetusti kaikkein merkittävimmäksi teemaksi, Routti kertoo.

Niin ikään tutkimustuloksista kävi ilmi, että yritykset asettavat vastuullisuudelle

Ympäristökysymyksiin ilmoitti panos-

määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, mutta

tavansa 86 prosenttia yrityksistä. Tärkeinä

vaikutuksia seurataan ja mitataan satun-

5


”Valtaosa yrityksistä uskoo vastuullisuuden liiketoiminnallisen merkityksen kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana.”

naisesti. Yksi suurimmista haasteista on

yhä vastuullisempaa toimintaa. Kolmas syy

toimitusketjun hallinta.

on, että osa yrityksistä löytää aivan uusia

– Tutkimustulosten mukaan yritykset pa-

markkinarakoja tätä kautta. Esimerkiksi

nostavat vastuullisuuteen edelleen pääasias-

jätteiden hyötykäyttö tarjoaa valtavasti uusia

sa maineen ja brändin vuoksi. Keskimäärin

mahdollisuuksia. Sanotaanhan, että tonnista

vielä ei nähdä, että vastuullisuuteen satsaa-

malmia saadaan ehkä viisi grammaa kultaa,

minen tuottaisi suoraa taloudellista hyötyä.

mutta tonnista poisheitettyjä kännyköitä

Maine ja brändihän tuottavat välillisesti ta-

kultaa saattaa saada 150 grammaa.

loudellista hyötyä, Mikko Routti täsmentää.

Kuinka sitten kannattaa toimia sellaisen

– Vastuullisuusasiat ovat olleet kyllä pin-

pienyrittäjän, joka tahtoisi kehittää yrityk-

nalla varsinkin suuremmissa yrityksissä hy-

sensä yhteiskuntavastuullisuutta? Routti

vinkin kymmenen vuotta. Osittain ongelmien

painottaa, että yritysvastuun kartoittaminen

kautta on huomattu, että näihin asioihin

ja kehittäminen eivät vaadi suuria resursseja.

FIBS ry.

pitää kiinnittää huomiota; on väliä, millä

– Tarjolla on paljon oppaita ja erilaisia

FIBS (Finnish Business & Society)

tavalla ja millaisissa työolosuhteissa tuotteita

alueellisia koulutusverkostoja ely-keskuk-

on Suomen johtava vastuullisen

valmistetaan ja keitä ne alihankkijat ovat.

sista, kauppakamareista ja kehitysyhtiöistä

yritystoiminnan verkosto.

– Vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät

yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin,

jatkuvasti. Etenkin suuret yritykset ovat li-

jotka auttavat viemään näitä asioita eteen-

sänneet valtavasti alihankintaa ja näin myös

päin. Satakunnassa Prizztech ja Valid-hanke

Voittoa tavoittelematon toimija,

alihankkijayritykset joutuvat todistamaan

ovat tehneet hyvää työtä vastuullisuuden

jonka tarkoituksena on edistää

asiakkailleen, että perusasiat ovat kunnossa.

edistämiseksi.

taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekolo-

Myös julkisten hankintojen kriteerit ovat

– Työkaluja ja kumppaneita kyllä löytyy!

gisesti vastuullista yritystoimintaa.

muuttuneet ja muuttumassa siihen suuntaan,

Ja kun vastuuasiat on saatu hyvälle mallille,

että ympäristöasiat ja sosiaalisen vastuun

niistä kannattaa myös aktiivisesti viestiä.

Tarjoaa työkaluja yritysten yhteiskuntavastuutoiminnan kehittämiseen, mittaamiseen ja raportointiin.

www.fibsry.fi

vaatimukset ovat yhä enemmän esillä, Routti sanoo.

– Meillä on runsas palveluvalikoima. Järjestämme työpajoja, aamukahveja, ylimmän johdon tilaisuuksia ja suurempia tapahtumia.

Tarjolla uusia markkinarakoja

Erilaisissa projekteissa teemme konkreettista

Miksi on niin tärkeää olla vastuullinen yri-

yritysvastuutyötä, kehitämme työkaluja tai

tys?

niiden suomalaisia sovelluksia ja tietenkin

– Ensinnäkin siihen on hyvin selkeitä ja lakisääteisiä syitä. Toinen asia on tietenkin liiketoimintahyöty: markkinat edellyttävät

6

viestimme vastuullisen yritystoiminnan merkityksestä, Mikko Routti luettelee.


Fiblon Oy:

Rehellisesti ja eettisesti pitkällä tähtäimellä

”Yrityksemme arvot ja toimintaperiaatteet näkyvät kaikissa päätöksissämme”, sanoo Fiblon Oy:n myyntijohtaja Anne Ekberg.

V

astuullisuus on aina ollut meille erit-

perehdyttämispakettiamme ja näitä asioita

täin tärkeää, oikeastaan itsestään-

käydään läpi viikoittain. Myös yhteistyö-

selvyys. Tosin ennen Valid-hanketta

kumppanimme ovat pääasiassa hyvin pitkä-

emme edes itse tienneet, kuinka vastuullisesti

aikaisia. Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä,

olemme toimineet jo vuosikaudet, naurahtaa

luotamme kumppaneihimme ja haluamme

porilaisen Fiblon Oy:n myyntijohtaja Anne

mennä eteenpäin yhdessä heidän kanssaan.

Ekberg, yksi perheyrityksen omistajista.

Perheyrityksemme ei tavoittele nopeita voit-

– Valid-hankkeen myötä koin paljon ahaa-elämyksiä, että näinhän meillä on aina

toja, vaan toimimme pitkällä tähtäimellä, Anne Ekberg selvittää.

tehty! Tuli myös mieleen, että kannattaisikohan siitä viestiä muillekin. Niinpä Fiblonin väki innostui tekemään vastuullisuusraporttia. – Raportin teko ja sen tulokset yllättivät meidät äärimmäisen positiivisesti. Saimme

Ympäristöä kunnioittaen Listataanpa käytännön esimerkein, mitä ympäristövastuu sekä taloudellinen ja sosiaalinen vastuu tarkoittavat kansainvälisen Fiblon-perheyrityksen toiminnassa.

Validin kautta hyvän yhteistyökumppanin

– Tuotevalikoimamme perustuu lyhyt-

käytännön toteutukseen. Raportointi vain

käyttöisiin tuotteisiin. Jo 1990-luvun alussa

vahvisti sitä, että teemme oikeita asioita –

asiakkaamme Scandic-Hotels lähti viemään

suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

ympäristöajattelua vahvasti eteenpäin ja haastoi myös meidät. Aloimme tosissamme

Yhdessä eteenpäin

miettiä, millaisia materiaaleja käytämme,

Nyt Anne Ekbergillä ja kumppaneilla on siis

keneltä ostamme, miten materiaalit on tuo-

kättä pitempää, jolla voi todistaa itselle ja

tettu, miten paljon syntyy jätettä, mihin se

muille, että yritys toimii vastuunsa muistaen.

menee, voimmeko kierrättää ja niin edel-

Ja kyllä se toden totta toimiikin! Fiblonin ar-

leen. Silloin nuo asiat sisällytettiin kaikkiin

luille, lento- ja rautatieyhtiöille sekä

vot ja yrityksen nettisivuiltakin löytyvät eet-

prosesseihimme.

risteilyaluksille.

tiset toimintaperiaatteet ovat upeaa tekstiä.

– Sosiaalinenkin vastuu on jo pitkään

Fiblon Oy Fiblon valmistaa kattaus-, pyyhintä- ja mukavuustuotteita mm. hotelleille, ravintoloille, pitopalve-

• Perustettu Porissa vuonna 1979 • Henkilöstön määrä 34 www.fiblon.fi

Fiblonin liiketoiminta pohjautuu koko-

ollut luonnollinen osa yrityskulttuuriamme.

naisuudessaan näihin yrityksen arvoihin:

Meille on tärkeää, että henkilökunta viihtyy

kannattava kasvu, työn ilo, tyytyväiset asi-

ja kokee työnsä mielekkääksi ja turvalliseksi.

akkaat, ympäristön kunnioittaminen.

Jos työntekijämme haluaa mennä koulutuk-

– Arvojen ja toimintaperiaatteiden pitää

seen, tuskin koskaan sitä kiellämme. Tai jos

näkyä meidän jokapäiväisessä työssämme.

joku haluaa parantaa ergonomisesti työtapo-

Tarkistamme aina kaikkien tekemiemme

jaan tai -välineitään, suostumme takuulla.

päätösten ja valintojen kohdalla, että ne ovat

– Taloudellisen vastuun puolella meille on

varmasti arvojemme mukaiset. Jos arvot

aina ollut hirmu tärkeää noudattaa lakeja ja

eivät toteudu, sitä päätöstä ei tehdä, Anne

sääntöjä sekä hoitaa viranomaisvelvoitteet.

Ekberg sanoo.

Haluamme kaiken olevan avointa, luotta-

– Suurin osa työntekijöistämme on pitkäaikaisia. Eettiset toimintaperiaatteet ovat osa

muksellista ja pitkäjänteistä, Anne Ekberg luettelee.

7


KassiMatti Oy:

Vilunkipelillä ei mennä! Vastuullisuus on olennainen osa Kassimatin jokapäiväistä liiketoimintaa. Toimitusjohtaja Kati Lahtisen mielestä muuta vaihtoehtoa ei ole edes olemassa.

P

ohjoismaiden suurin mainoskassien valmistaja Kassimatti Oy ottaa vastuuasiat tosissaan. Ne ovat myös jämptisti kirjattu. Yrityksen nettisivuilla kerrotaan selvällä suomella, mitä taloudellinen vastuu,

ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu tarkoittavat Kassimatin jokapäiväisessä toiminnassa. Todetaanpa siellä myös yksiselitteisesti, että ”vastuullisuus on osa yrityksemme liiketoimintaa”. Miksi vastuuasiat ovat niin tärkeitä Huittisissa vuonna 1982 perustetulle Kassimatille? Perheyrityksen toisen polven yrittäjän ja nykyisen toimitusjohtajan Kati Lahtisen vastaus on paljonpuhuva: – Mielestäni ei ole mitään muuta tapaa toimia. Minut on kasvatettu siihen, että vilunkipelillä ei mennä. Tämä on ihan normaalia satakuntalaista toimintaa. Ei meidän ole tarvinnut tehdä sen kummempaa päätöstä, että nytpä toimimme vastuullisesti, Kati Lahtinen sanoo.

Saa tulla juttelemaan Mitä esimerkiksi sosiaalinen vastuu pitää sisällään Kassimatin arjessa? – Meillä omistajat ovat aina olleet mukana käytännön työssä. Työntekijät voivat kertoa mielipiteensä ja he ovat vahvasti mukana kehittämässä yrityksen toimintaa. Yritän olla aina valmiina kuuntelemaan ja auttamaan – myös henkilökohtaisissa asioissa – Henkilökohtaisten keskustelujen on kuitenkin lähdettävä työntekijästä. Työnantajan kädet ovat aika sidotut sen suhteen, mitä hän voi työntekijältä kysyä. Olen sanonut kaikille, että jos on jotain mielen päällä, he voivat tulla keskustelemaan. – Meillä on tarpeen mukaan käytössä työajan lyhennykset. Sopeutamme toimintaamme kausivaihteluihin. Emme lähde suuryritysten tapaan irtisanomaan saman tien, kun tilaukset hiipuvat. Mietimme ensin kaikkia muita ratkaisuja. Yritämme myös ajatella sitä ihmistä, joka lyhennykselle joutuu, että miten siitä koituisi hänelle mahdollisimman vähän haittaa.

Yrityksen etu on tärkein – Pyrin tasapuolisuuteen kaikessa, mutta kuitenkin ajatellen ennen muuta yrityksen

8


etua. Ainoastaan yrityksen etua ajaen pystyn turvaamaan porukalle työtä! Minun tehtäväni on työllistää nämä ihmiset täällä Suomessa ja Pietarissa, Kati Lahtinen kertoo. Niin tosiaan Pietari. Kassimatilla on myös 40 ompelijaa työllistävä tytär­ yhtiö Pietarissa. – Minun ja meidän pitää huolehtia myös pietarilaisista työntekijöistä yhtä hyvin kuin huittislaisista. Myöskään Pietarin tehtaallamme emme tee turhia irtisanomisia tai muita hätiköityjä päätöksiä. Heilläkin on pankkilainat ja perheet elätettävänään. Entäpä Valid-hanke, mitä se antoi jo ennestään vastuunsa tuntevalle yrittäjälle? – Yhteiset tapaamiset olivat hyvin antoisia. Lisäksi toteutimme muun muassa perusihmisoikeuksien noudattamista ja muutakin sosiaalista vastuuta mittaavaan SA8000-standardiin liittyvän projektin. Prizztechin asiantuntijat vaikuttivat suuresti projektin onnistumiseen. – Eräs asiakkaamme tiedusteli meiltä, kuinka vastaisimme SA8000-standardin vastuullisuusvaatimuksiin. En tiennyt moisesta standardista mitään, joten kysyin neuvoa Prizztechistä, kun kerran Valid-hankkeessa olimme. He osasivat heti kertoa minulle, mistä on kysymys, ja auttoivat alkuun. Heidän kauttaan sain helposti ja nopeasti avukseni Pöyry Consultingin asiantuntijan. – Valid-hankkeesta oli myös se hyöty, että nyt olen entistä tietoisempi vastuullisuusasioista. Niiden perään kysellään alallamme yhä enemmän, Kati Lahtinen kertoo.

Kotimaiset Reipas-reput Vastuullisuus oli avainsana myös viime vuonna, kun Kati Lahtinen ryhtyi suunnittelemaan Reipas-reppuja ja sittemmin muitakin Reipas-tuotteita. Kaikki alkoi oman tyttären eskarirepun hankinnasta. – Tuskastuin tarjolla olevien reppujen surkeaan laatuun. Tarjolla oli nättejä ja värikkäitä reppuja, joiden kestävyys ja käytännöllisyys olivat kaikkea muuta kuin priimaa. Niinpä päätin tehdä itse parempia, Kati Lahtinen naurahtaa. Kotimaisuusasteeltaan 80-prosenttisten, kestävien ja käytännöllisten Reipas-reppujen vauhdikkaan syntytarinan voit lukea netistä osoitteesta www.reipastuote.fi.

Kassimatti Oy Suunnittelee ja valmistaa mm. varustekasseja, reppuja ja erilaisia liikelahjoja. Yritys on perustettu 1982. Työllistää Huittisissa noin 14 henkeä ja Pietarissa noin 40 ompelijaa. www.kassimatti.fi

9


”Työntekijät kaipaavat kannustavaa, innostavaa, vastavuoroista ja palautteellista johtamista.”

10


Professori marja-liisa manka:

Työhyvinvointi on tulevaisuuden tärkein kilpailutekijä Professori Marja-Liisa Manka tietää: Kun ihmiset voivat hyvin, he ovat luovia, sitoutuneita, innostuneita ja oppimiskykyisiä. Hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvää työtä ja ovat tuloksellisia.

Työhyvinvointi on monen tekijän sum-

Kannustusta ja avoimuutta

ma. Siihen vaikuttavat organisaation

Marja-Liisa Mankan mielestä työhyvin-

piirteet, esimiestoiminta, ilmapiiri ja

vointi on tulevaisuuden tärkein kilpailute-

työn hallinnan tunne sekä viime kädessä

kijä. Ilokseen hän on huomannut, että sosi-

myös työntekijän näkemys työyhteisöstään.”

aaliseen vastuuseen olennaisesti kuuluvan

Edellä lainatun kuvauksen on kirjoitta-

työhyvinvoinnin ja inhimillisen pääoman

nut työhyvinvoinnin ja ihmisten johtami-

merkitys ymmärretään suomalaisissa yri-

sen professori Marja-Liisa Manka. Vuoden

tyksissä selvästi aiempaa paremmin.

yhteiskuntatieteilijänäkin palkittu Manka

– Etenkin isommissa yrityksissä sen arvo

tunnetaan muun muassa valtakunnallisen

ymmärretään jo melko hyvin. Pk-yrityksissä

työnilonjulistuksen ideoijana ja lukuisten

on vielä aika paljon tekemistä. Työhyvinvoin-

työhyvinvointia ja työniloa tutkivien kirjo-

tia tutkittaessa työn mielekkyyden kehittämi-

jen kirjoittajana. Hän jos kuka osaa kertoa,

nen nousee usein esille. Myös työilmapiirin

mistä palikoista hyvinvoiva työyhteisö ra-

ja johtamisen merkitys korostuvat. Työnte-

kennetaan.

kijät kaipaavat kannustavaa, innostavaa,

– Hyvinvoivassa työpaikassa on mukava

vastavuoroista ja palautteellista johtamista.

tehdä työtä, siellä on myönteinen ilmapiiri,

– Kun taannoin tutkimme, mitkä tekijät

sinne on kiva tulla ja sieltä on kiva lähteä.

edesauttaisivat työurien jatkoa, kaikkein tär-

Työntekijä myös tuntee saavansa jotain

keimmäksi nousi hyvä ilmapiiri. On erittäin

aikaiseksi, mikä hänelle myös kerrotaan.

merkityksellistä, että työpaikalla voidaan

Palaute ja onnistumisten kokemukset ovat

avoimesti puhua, luotetaan toinen toiseen-

äärimmäisen tärkeitä, Marja-Liisa Manka

sa ja työyhteisössä on positiivinen yhdessä

kuvailee.

tekemisen asenne.

11


– Kun ihmiset voivat hyvin, he ovat luovia,

oikeudenmukainen kohtelu. Hyvä esimies

sitoutuneita, innostuneita ja oppimiskykyi-

myös luottaa väkeensä; hän antaa ihmisten

siä. On paljon tutkimustietoa, joka todistaa,

tehdä töitään eikä tartu kaikkiin yksityis-

että hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvää työtä

kohtiin.

ja ovat tuloksellisia.

– Tietenkin tämä on vastavuoroista. Myös ne johdettavat vaikuttavat esimiestyön onnis-

Hyvä esimies on reilu ja läsnä

tumiseen. Puhuttaessa työyhteisötaidoista,

Mitkä ovat yrityksen ylimmän johdon par-

entisistä alaistaidoista, hyvyys mitataan sii-

haat keinot työhyvinvoinnin parantamiseen?

nä, kuinka hyvin vuorovaikutussuhde pelaa

– Työhyvinvoinnin kehittäminen on stra-

työntekijöiden kanssa, Manka muistuttaa.

tegista. Tärkeintä on, että näihin asioihin tosissaan kiinnitetään huomiota. Rakenteiden, joilla työhyvinvointiin vaikutetaan,

Mitä yksittäinen työntekijä voi tehdä

on oltava kunnossa. Työpaikalle kannattaa

oman työhyvinvointinsa parantamiseksi?

laatia työhyvinvointisuunnitelma. Sen avulla

Kovin hedelmällinen ei liene se turhan ylei-

voidaan tarttua vuoden mittaan kulloinkin

nen tapa, jossa työntekijä puhisee nurkissa

tärkeisiin asioihin.

ja haukkuu tyhmää pomoaan?

– Työhyvinvoinnin toteutumista voidaan

– Kukaan ei voi kaataa työhyvinvointia

arvioida monenlaisilla mittareilla. Perin-

toisen päähän. Jokaisen täytyy itse vaikuttaa

teisten jo ilmenneistä ongelmista kertovien

– olemalla aktiivinen, ottamalla kantaa, pyy-

tunnuslukujen, kuten sairauspoissaolojen,

tämällä palautetta ja tietenkin kehittämällä

rinnalle kannattaa kehittää laadullisia ja

itseään. Kyllä monella on peiliin katsomisen

ennakoivia mittareita, jotka kertovat työyh-

paikka. Vastuuta itsestä ei kannata sälyttää

teisön hyvinvoinnin tilasta.

muille.

Esimiesten merkitys työhyvinvoinnin

Yksi professori Marja-Liisa Mankan usein

kannalta on tunnetusti suuri. Mankan mu-

käyttämistä sloganeista on ”valittamisesta

kaan hyvinkin erilaiset persoonat voivat olla

vaikuttamiseen”.

hyviä esimiehiä. Esimiehenä onnistuminen

– Meillä on liian usein tapana kiinnittää

ei ole kiinni temperamentista vaan tahdosta

huomiota ongelmiin. Kannattaisi pikkuisen

– että ylimalkaan haluaa toimia esimiehenä.

vaihtaa näkökulmaa, eli lähteä miettimään

Millainen siis on hyvä esimies?

niitäkin asioita, jotka ovat hyvin. Sitä kautta

– Hän on työnteon mahdollistaja. Hän

tulee paremmalle mielelle. Silloin työhyvin-

on reilu, vastavuoroinen ja arvostaa työ-

voinninkin kehittäminen onnistuu paljon

yhteisön kaikkia ihmisiä. Hyvä esimies on

paremmin kuin negatiivisessa mielialassa,

läsnä. Useissa tutkimuksissa tärkeimmiksi

Manka korostaa.

ominaisuuksiksi ovat nousseet reiluus ja

Marja-Liisa Manka • professori, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos • filosofian tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri • toimitusjohtaja, Docendum Oy • kirjoittanut muun muassa kirjat Työnilo ja Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. • Manka on myös erittäin suosittu luennoitsija. Helmikuussa hän esiintyi Porissa Prizztechin järjestämässä ”Työyhteisötaidot – työnilon ja tuloksellisuuden lähde” -seminaarissa.

12

Valittamisesta vaikuttamiseen


Pintos Oy kehitti toimintaansa:

Vuorovaikutus

parani ja tehtaat siistiytyivät

Satsaukset työhyvinvointiin kannattivat ehdottomasti, iloitsee Pintos Oy:n hallintojohtaja Samu Pere. – Jotta voimme odottaa työntekijöiltämme hyvää työpanosta,

dettuja asioita vaan tekivät lukuisia kehittämisehdotuksia.

meidän on huolehdittava siitä, että työhyvinvointiin liitty-

– Työntekijöiltä tuli paljon ideoita, joiden toteuttamisen

vät asiat ovat kunnossa, sanoo Pintos Oy:n hallintojohtaja

myötä monet asiat ovat kehittyneet ja vieläpä hyvin lyhyessä

Samu Pere.

ajassa. Esimerkiksi vuorovaikutus työntekijöiden kesken

Edellä sanottu viisaus on tiedetty varmasti aina lähes

sekä esimiesten ja työntekijöiden välillä on parantunut.

60-vuotiaassa, nykyisin Tuomas ja Samu Peren johtamassa ja

Monet kipukohdat ovat poistuneet. Tarkoituksenmukaisen

omistamassa perheyrityksessä. Työilmapiiritutkimuksia on

informaation kulku on selvästi parantunut. Myös tehtaiden

tehty ja kehityskeskusteluita käyty. Tosin kehityskeskustelut

siisteys on parantunut huomattavasti, mikä vaikuttaa olen-

ovat koskeneet takavuosina lähinnä vain toimihenkilöitä.

naisesti työhyvinvointiin.

– Meillä on koettu viime vuosina melko perusteellinen toimihenkilöiden sukupolvenvaihdos. Se ruljanssi kaikkine

Kirkas tavoite auttoi

koulutuksineen on toistaiseksi ohi, joten keväällä 2012 pää-

Työhyvinvoinnin määrätietoinen kehittäminen vaatii

timme panostaa tuotantotyöntekijöiden olojen ja viihtymisen

aikaa. Ensin yrityksen johdon pitää tehdä selkeä päätös,

parantamiseen, Samu Pere kertoo.

että asia todella halutaan hoitaa. Samu Pere laskeskelee, että

– Ensin nimesimme yritykseen HR-assistentin, jonka

hän käytti itse urakkaan kymmenisen kuukautta – muiden

kanssa aloin valmistella kattavaa työilmapiiritutkimusta.

töiden ohella. Varsinainen projekti koulutuksineen ja työ-

Tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta ja saada työnteki-

pajoineen kesti syyskuusta marras-joulukuun vaihteeseen.

jöiden toiveet entistä paremmin kuuluviin. Tutkimuksen

– Satsaus kannatti ehdottomasti! Meillä oli alusta asti

tulosten tultua ryhdyimme kesälomien jälkeen konkreetti-

hyvin selvä tavoite, jota kohti kuljimme. Myös Valid-hank-

siin toimiin. Syksyllä mukaan tuli Valid-hanke ja aloitimme

keeseen olin erittäin tyytyväinen. Työntekijätkin tuntuivat

kehityskeskustelukoulutukset työpajoineen.

olevan hyvin tyytyväisiä koulutuksiin ja kouluttaja Esko Salmeen.

Monet kipukohdat poistuivat Työhyvinvoinnin mittaaminen on tunnetusti vaikeaa. Samu Pere on kuitenkin vakuuttunut, että Pintos Oy:n väen hyvinvointi parani roimasti.

Entä kuinka sujuu Niilo Peren vuonna 1956 perustamalla Pintos Oy:llä keväällä 2013? – Toimimme lähes yksinomaan rakennusalan tuotteiden toimittajana. Rakentamisen huonot suhdanteet ovat kiusan-

– Työpajajuttu oli todella hyvä! Työntekijät kokoontuivat

neet meitäkin pari viime vuotta. Yritys on kuitenkin hyvässä

tiimeittäin pohtimaan työpaikan hyviä ja vähemmän hyviä

iskussa. Kun yleiset suhdanteet taas paranevat, pärjäämme

puolia. He eivät suinkaan vain kritisoineet kehnosti hoi-

varmasti tulevaisuudessakin, Samu Pere vakuuttaa.

Pintos Oy Pohjoismaiden johtava naulojen valmistaja sekä yksi suurimpia raudoitteiden valmistajia. Yritys on perustettu vuonna 1956. Pintos-konserni koostuu Pintos Oy:stä, Pintopuu Oy:stä ja Ruotsin Värnamossa toimivasta NTS Trådspik AB:sta. Konsernissa on noin 150 työntekijää. • www.pintos.fi

13


Gaia Consulting Oy:

Vastuuton

ei voi olla! Vastuullinen yritys saa helpommin työvoimaa. Myös asiakkaat haluavat toimia vastuullisen yrityksen kanssa, sanoo Gaia Consulting Oy:n Anna Kumpulainen.

A

nna Kumpulainen työskentelee johtava-

ja jokin vähän heikommalla tolalla?

na asiantuntijana Gaia Consulting Oy:ssä,

– Varmaan eniten petrattavaa on ympäristövas-

joka auttaa yrityksiä kehittämään vastuul-

tuussa. Lainsäädäntö pitää huolen siitä, että talou-

lisuuttaan. Yritysten lisäksi Gaian asiakkaina on

dellinen vastuu on tavallaan pakko hoitaa. Myös

julkishallinnon toimijoita, kansainvälisiä järjestöjä

sosiaalinen puoli on Suomessa hyvin säädeltyä.

ja muita organisaatioita. Alkuun yksinkertainen kysymys: miksi on niin tärkeää, että yritykset ovat vastuullisia?

Sellaistakin kuulee puhuttavan, että yritysten yhteiskuntavastuu on trendikäs asia. – Kyllä näissä asioissa tehdään koko ajan enem-

– Se on nykypäivää. Vastuullinen yritys saa hel-

män. Isot yritykset ovat yhä sitoutuneempia syste-

pommin työvoimaa. Ihmiset tykkäävät tehdä töitä

maattiseen raportointiin vastuuasioista. Ja kun ne

paikassa, joka tuntuu hyvältä ja toimii fiksusti. Myös

ovat päättäneet vuosittain raportoida, niin joka vuosi

asiakkaat haluavat toimia vastuullisen yrityksen

pitää myös tapahtua jotain, jotta voidaan raportoida.

kanssa. Eikä kuluttajakaan halua kokea olevansa

Toki välillä tulee notkahduksia esimerkiksi yritysten

pahis, jos hyväkin vaihtoehto on tarjolla. Vastuul-

yt-buumin myötä.

lisuus on merkittävä positiivisen erottautumisen

– Myös pienemmät yritykset ovat selvästi akti-

tekijä. Ja nimenomaan niin, että vastuuton ei voi

voituneet. Yksi syy on se, että isot yritykset vaativat

olla! Anna Kumpulainen sanoo.

yhä useammin alihankkijoiltaan dokumentteja vastuullisesta toiminnasta. Raportointi ei ole Suomessa

Pienyrityksetkin aktivoituneet

pakollista, mutta siitä on tullut tavallaan sellainen

Yleinen tapa määritellä yritysten yhteiskuntavastuu

hygieniatekijä. Eli jos et pysty raportoimaan mitään,

on eritellä se taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäris-

saatat olla vähän epäilyttävä, Anna Kumpulainen

töstä kannettavaan vastuuseen. Onko jokin näistä

kuvailee.

osa-alueista suomalaisissa yrityksissä paremmalla

14


Gaia Consulting Oy Gaia auttaa yrityksiä, julkishallintoa, kansainvälisiä järjestöjä ja muita organisaatioita kehittämään vastuullisuuttaan. Gaia tarjoaa syvällistä ja innovatiivista osaamista kestävän kehityksen avainalueilla. Yritys työllistää yli 35 asiantuntijaa ja sillä on vuosittain noin 160 asiakasta. Perustettu vuonna 1993 www.gaia.fi

”Vastuuasioiden kuntoon laittaminen ei ole mikään ylitsepääsemätön urakka, vaan siinä voi edetä pala kerrallaan.”

Johdon pitää sitoutua

Ensin katsotaan yhdessä, mitä yrityksessä oikeasti

Moni pienyrittäjä tahtoisi kehittää yrityksensä

on tähän mennessä tehty. Pienissä yrityksissä tieto

yhteiskuntavastuullisuutta, mutta kokee sen liian

on usein dokumentoimatonta, se on vain ihmisten

isoksi möhkäleeksi. Anna Kumpulainen rohkaisee

päässä.

lähtemään liikkeelle, pienin askelin ja ulkopuoliseen apuun turvautuen.

– Olemme huomanneet, että monissa pienissä yrityksissä vastuullisuusasiat ovatkin olleet jo vuo-

– Vastuuasioiden kuntoon laittaminen ei ole mi-

sikausia varsin hyvällä mallilla. Periaatteita ei vain

kään ylitsepääsemätön urakka, vaan siinä voi edetä

ole kirjattu mihinkään. Kun niitä sitten käydään

pala kerrallaan. Rahallisesti ei ole kyse suuresta

järjestelmällisesti läpi, usein ei tarvitse keksiä juuri

panostuksesta. Ennen kaikkea yrityksen johdon

mitään uutta. Näin oli useissa Valid-hankkeessakin

pitää sitoutua hoitamaan homma kuntoon.

mukana olleissa yrityksissä. Periaatteet ja käytännöt

– Ulkopuolinen asiantuntija ei voi tulla sanomaan, että tehkää näin! Parhaat tulokset saadaan, kun

vain kartoitetaan, kirjataan ja enemmän tai vähemmän kirkastetaan – yrityksen tarpeiden mukaan.

istutaan työpajaan ja lyödään viisaat päät yhteen.

15


Kestävän kehityksen edelläkävijä Biolan halusi selvittää tuotteidensa todelliset ympäristövaikutukset ja laski valmistamiensa multatuotteiden ja lannoitteiden hiilijalanjäljen.

Biolan Oy Biolan valmistaa ja myy luonnonmukaiseen viljelyyn ja ekologiseen viheralueiden hoitoon soveltuvia tuotteita sekä ympäristötuotteita. Omaa tuotantotoimintaa on Suomessa, Virossa ja Kiinassa. Vuonna 1974 perustettu yksityinen perheyhtiö. www.biolan.fi

16


B

iolan Oy korostaa kaikessa toiminnassaan

määrän tuotteen koko tuotantoketjussa

kestäviä arvoja ja ekologisuutta. Yrityksen

– Olemme korvanneet osan kuivausprosessin

arvoihin on kirjattu muun muassa seu-

tarvitsemasta energiasta jätteistä tuotetulla biopolt-

raavat virkkeet: ”Toimimme ympäristöeettisesti

toöljyllä. Se on pienentänyt lannoitteiden tuotekoh-

hyväksyttävällä tavalla omalla toimialueellamme.

taisia kokonaispäästöjä keskimäärin kymmenen

Minimoimme ja mittaamme keskeisiä ympäristö-

prosenttia. Olemme sitoutuneet lisäämään biopolt-

haittoja toiminnassamme.”

toöljyn määrää kuivausprosessissa jatkossakin, Tanja

Mitä vastuullisuus sitten käytännössä tarkoittaa

Hyttinen kertoo.

Biolanin toiminnassa? Esimerkiksi sitä, että yritys lasketutti valmistamiensa multatuotteiden ja lan-

Vastuullisuutta jo 1970-luvulta

noitteiden hiilijalanjäljet.

Hiilijalanjälkimerkintä ei ole vielä yleistynyt mul-

– Hiilijalanjäljen laskemisessa oli tietenkin kysy-

tatuotteissa ja lannoitteissa, joten Biolan oli edellä-

mys tärkeimmästä arvostamme eli kestävän kehi-

kävijä tälläkin saralla. Koska yhtenäistä hiilijalan-

tyksen edelläkävijyydestä. Kestävä kehitys on aika

jälkimerkintää ei toistaiseksi ole, Biolanille luotiin

usein sitä, että paljon on hienoja mainoslauseita. Me

oma merkintä.

halusimme konkreettisesti selvittää, ovatko tuotteet

Sen lisäksi, että Biolan sai konkreettista tietoa

varmasti sitä, mitä me sanomme niiden olevan,

tuotteidensa hiilijalanjäljestä, yritys voi hyödyntää

kertoo Biolan Oy:n laatupäällikkö Tanja Hyttinen

tuloksia markkinoinnissa ja viestinnässä. Biolanin

(kuvassa).

nettisivuilta löytyy erillinen tietopaketti hiilijalanjäl-

Käytännön apua hiilijalanjäljen laskemiseen Biolan sai Prizztechiltä ja Valid-hankkeelta. Validin

jestä ja tulokset löytyvät myös yksittäisten tuotteiden omilta sivuilta.

kautta Biolan sai avukseen ulkopuolisen asiantun-

Vastuullisuus korostuu siis laajasti Biolanin toi-

tijan Gaia Consulting Oy:n, joka teki varsinaisen

minnassa. Miksi se on yritykselle niin tärkeä asia?

laskennan.

– Kaikki lähtee yrityksen historiasta. Biolanin liikeidea oli heti alussa 1970-luvulla yli tarpeen

Erittäin pieni hiilijalanjälki

tulevan kananlannan hyödyntäminen. Muutoin se

– Tuotteidemme hiilijalanjäljet ovat erittäin pienet,

on hukkakäytössä ja tuottaa metaania. Kananlannan

koska Biolan hyödyntää teollisuuden ja maatalouden

hyödyntämisen jälkeen mukaan tuli kompostointi.

sivuvirtoja raaka-aineena. Näin ravinteet saadaan

Biolanilla ympäristöasioiden tärkeys ei ole siis ny-

palautettua takaisin luonnon kiertokulkuun. Jos

kybuumin synnyttämä, Tanja Hyttinen sanoo.

multatuotteemme lannoitettaisiin luonnonmukaisen kompostin sijaan väkilannoitteilla, hiilijalanjälki

Arvokkaita ympäristötekoja

olisi suurempi. Tällä hetkellä multatuotteidemme

Biolan tekee arvokkaita ympäristötekoja jatkuvasti.

hiilijalanjäljestä jopa 80 prosenttia muodostuu pak-

Yksi tuoreimmista teoista liittyy päästöttömään

kausmateriaalin hiilijalanjäljestä.

sähköön. Biolanin kompostori- ja käymälätehtaan

Tässä hiukan faktoja: Biolanin multatuotteiden

tuulivoimala nousi täyteen mittaansa keväällä 2012.

hiilijalanjälki on alle 100 g CO2e / kilogramma tuotet-

Tuulivoimalan sähköntuotto on noin 700 MWh vuo-

ta. Esimerkiksi Biolanin Puutarhan Mustan Mullan

dessa, mikä ylittää tehtaan energiantarpeen. Tuuli-

45-litraisen säkin hiilijalanjälki on yhteensä 0,7 kg

sina aikoina ylimääräinen energia voidaan syöttää

CO2. Vastaava päästö syntyy, kun kasvihuoneessa

valtakunnan verkkoon ja sitä voidaan toimittaa

kasvatetaan talvella 200 grammaa tomaatteja tai

Biolanin lannoite- ja multatehtaan käyttöön.

kun henkilöautolla ajetaan neljä kilometriä. Lannoitteiden hiilijalanjäljet vaihtelevat noin

Entä mitä jäi laatupäällikön käteen Valid-hankkeesta – hiilijalanjäljen lisäksi?

200–800 g CO2e / kilogramma tuotetta. Lannoitteiden

– Koulutuspäivät olivat todella hyödyllisiä. Ne

suurempi hiilijalanjälki johtuu tuotteen kuivaa-

sopivat mainiosti pk-yritykselle ja niiden hinta-laa-

misesta valmistusprosessin aikana. CO2e-merkki

tusuhde oli hyvä. Kestävä kehitys oli koulutuksissa

taas kertoo ilmakehään vapautuneen hiilidioksidin

olennaisena osana, Tanja Hyttinen sanoo.

17


Havaintoja vastuullisuudesta VALID-hankkeen aikana pohdittiin vastuullisen liiketoiminnan kysymyksiä useiden satakuntalaisten yritysten kanssa. Yritykset saivat avukseen ns. peilin, eli ulkopuolisen asiantuntijan, jonka avulla oman toiminnan vastuullisuuden hahmottaminen oli helpompaa. Yrityksille tärkeimpiä yritysvastuun kehittämiskohteita olivat vastuullisuusohjelman ja siihen liittyvien mittareiden rakentaminen, vastuullisuusviestintä sekä ympäristövastuuseen ja työhyvinvointiin liittyvät osa-alueet. Yritykset hyötyivät hankkeeseen osallistumisesta muun muassa saamalla lisää asiakkaita, parantamalla liikevaihtoa ja asiakastyytyväisyyttä sekä kehittämällä omaa osaamistaan. Lisäksi yritykset kokivat hyötyneensä hankkeesta saadessaan avukseen huippuasiantuntijoita, joita eivät olisi itse löytäneet, sekä muuta apua ja tukea kehittämistyöhön.

Kaikki lähtee olennaisen ymmärtämisestä • Mitä vastuullisuus tarkoittaa omassa toiminnassa? • Millä on olennaisin vaikutus yrityksen vastuullisuuteen? • Miten vastuullisuus yhdistyy arvoihin ja strategiaan?

Ei tarvitse olla valmis, vaan matkalla • Vastuullisuudesta voi puhua, vaikka olisi vasta asettanut tavoitteet. • Liiketoimintaa tukevan vastuullisuusohjelman rakentaminen yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. • Ohjelman tulee sisältää sekä tavoitteet että mittarit. • Vastuullisuuden ja tavoitteiden viestiminen sidosryhmille.

18


Vastuullinen luonnostaan, mutta tietämättään • Usein tarvitaan vain oivallus ja vähän opastusta. • Kysykää neuvoa!

Huomio yrityksen ulkopuolelle • Merkityksellisten sidosryhmien selvittäminen. • Aktiivinen ja rehellinen vuoropuhelu niiden kanssa. • Vuorovaikutuksen hyödyntäminen liiketoiminnassa ja vastuullisuustyössä.

Älykkäiden vastuullisuustyökalujen hyödyntäminen • Omaan tilanteeseen sopivien työkalujen huolellinen valitseminen. • Standardit ja tsekkilistat eivät saa muodostua itsetarkoitukseksi.

19


Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelma

YmPäRistÖVastuu

YR ITYSVASTUU TÄNÄÄN! talouDellinen Vastuu

sosiaalinen Vastuu

Mitä vastuullisuus on? Vastuullinen liiketoiminta on moniulotteinen käsite. Jo vuoden 1987 määritelmän mukaan se on ”kehitystä, joka mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa” (Yhteinen tulevaisuutemme, 1987). Vastuullinen liiketoiminta on vapaaehtoista ja lainsäädännön vaatimukset ylittävää liiketoimintaa. Vastuullinen yritys huolehtii taloudellisen vastuunsa lisäksi myös toimintansa sosiaalisista ja ekologisista ulottuvuuksista. Tavoitteena on toimia mahdollisimman kestävästi huomioiden niin yrityksen kuin sen asiakkaiden ja eri sidosryhmienkin tarpeet. Yritysvastuu lähtee aina arvoista ja on osa liiketoimintastrategiaa, ei pelkästään yksittäisiä hyviä tekoja. Vastuullinen yritys viestii toiminnastaan mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi ja on haluttu yhteistyökumppani, houkutteleva sijoituskohde sekä toivottu työpaikka. Vastuullisuudesta on saatavissa taloudellista hyötyä mm. materiaali- ja energiatehokkuuden sekä hyvän maineen kautta.


VALID Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisohjelma