Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän vuosikatsaus 2020

Kehitysryhmän vuosikatsaus 2020 PALONTORJUNTATEKNIIKAN kehitysryhmä

Vuosikatsaus 2020 Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä mukautti työskentelytapansa poikkeuksellisen vuoden asettamiin haasteisiin. Kehitysryhmä tuotti uusia palontorjuntatekniikan toimintamalleja ja tuki tutkitun tiedon esille nostamista. Lisäksi ryhmän jäsenten asiantuntemuksella selvitettiin palontorjuntatekniikan kehityssuuntia.

Palontorjuntatekniikan lisäksi myös rakentaminen ja ympäristöt muuttuvat, joten säädöksillä ja ohjeilla täytyy saada tukea suunnittelijoille, jotta paloturvallisuus ja tekniikka saadaan vastaamaan nykyajan tarpeita rakennetussa ympäristössä. Suunnittelijat joutuvat yhä useammin tekemään palontorjuntatekniikan toteuttamiseksi kohdekohtaisia teknisiä ratkaisuja. Toisinaan tällaisten ratkaisujen lopputulokset ovat laadullisesti kirjavia ja aiheuttavat haasteita myös laitteiston ylläpitoon.

SPEKin koordinoiman palontorjuntatekniikan kehitysryhmän laatimat ja tekniikan laatua kehittävät toimintamallit on kerätty sivulle palontorjuntatekniikka.fi.

Ryhmän omien toimintamallien lisäksi verkkosivuilta on löydettävissä muidenkin teknisten työryhmien ohjeistukset. Toimintamallit-sivulla on myös paloilmoitinsuositustyöryhmän julkaisut. Ryhmän tehtävänä on käsitellä sille esitettyjä tulkintaongelmia aiheuttavia kysymyksiä ja antaa niistä suosituksia.

Ryhmän kannanotot tukevat tarkoituksenmukaisten ratkaisujen tekemistä paloilmoitintöiden kannalta ongelmalliseksi koetuissa tilanteissa niin laitteistojen suunnittelun, toteutuksen kuin ylläpidonkin näkökulmasta. Lisäksi sivuilta on löydettävissä tarkastuslaitosten yhteistyöryhmien materiaalit, joiden tarkoituksena on yhtenäistää paloilmoittimiin ja sammutuslaitteistoihin liittyviä tarkastuskäytäntöjä ja lisätä tarkastuslaitosten yhteistyötä.

Lauri Lehto Turvallisuusasiantuntija SPEK

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kiittää kaikkia toimitaan osallistuneita aktiivisesta työstä turvallisuuden edistämiseksi!

Vuoden 2020 toimintaan ovat osallistuneet: SPEK: Lauri Lehto sekä Ilpo Leino Finanssiala ry: Petri Mero TUKES: Jan Meszka Kumppanuusverkosto: Kimmo Kartano Palonilmaisualan yhdistys: Matti Helkamo Sprinkleritekninen yhdistys: Arja Rantala Tarkastuslaitosten aktiivinen osallistuja: Henri Jokinen Laitteistosuunnittelu: Timo Nevalainen Konsultointi: Jarmo Alaoja Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on SPEKin koordinoima asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisiä tavoitteita ovat paloturvallisuuden edistäminen sekä paloturvallisuuden käytänteiden, laadun ja uusien teknisten mahdollisuuksien kehittäminen. Kehitysryhmä toimii käytössä olevaa ohjeistusta ja viranomaismääräyksiä tukevana osapuolena. Ryhmä ottaa huomioon palontorjuntaan vaikuttavien laitteistojen elinkaareen vaikuttavat tekijät ja sammutuslaitteistojen toteuttamisen kehittämistarpeet sekä käytettävän teknologian tulevaisuuden teknisen suuntautumisen ja laitteistorajapintojen yhdistymisen.

Tekniikan kehittyessä on myös meidän ihmisten pystyttävä arvioimaan toimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta. Tavoitteena on yhdistää osaamista sekä kehittää alalla toteutettavaa yhteistyötä. Tiedonvaihdolla voidaan kehittyä ja vastata parhaimmalla tavalla uusiin haasteisiin.

Julkaisimme ensimmäisen palontorjuntatekniikan uutiskirjeen

Tilaa uutiskirje tästä

Tilaa uutiskirje tästä

Vuonna 2020 kehitysryhmä alkoi julkaista palontorjuntatekniikan uutiskirjettä, jossa tuodaan esille ajankohtaisia aiheita palontorjuntatekniikan kehityksestä sekä esitellään alan toimintamalleja ja suosituksia. Ajankohtaiskirje julkaistaan jatkossa kolme kertaa vuodessa. Uutiskirjeen tilaussivulta löytyy myös aiemmin julkaistut uutiskirjeet.

Palontorjuntatekniikan uutisia vuodelta 2020 Selkeät toimintamallit kehittävät palontorjuntatekniikan laatua

Linkki

Oikein toteutetut paloturvallisuuslaitteistot ehkäisevät tulipalosta aiheutuvia vahinkoja koko elinkaarensa ajan. Perusteellinen esisuunnittelu ja lähtötietojen kartoitus korostuvat, jotta laitteistot voidaan toteuttaa laadukkaasti. Palontorjuntatekniikka.fi-sivuilta on saatavissa laajan asiantuntijayhteistyön pohjalta tehtyjä toimintamalleja laitteistojen laadun kehittämiseksi.

Älykkäät paloturvallisuusratkaisut kompastuvat inhimillisiin ongelmiin

Linkki

Uusi tekniikka nähdään rakennusalalla usein mahdollisuutena. Uutta tekniikkaa myös vieroksutaan, koska laitteistokokonaisuuksien hallintaan ei löydy tarvittavia työkaluja. On helpompaa löytää ongelmakohtia kuin löytää ja kartoittaa kehityskohteita ja ratkaisuvaihtoja. Yhteinen oppiminen ja tiedonvaihto avaavat mahdollisuuden palontorjuntatekniikan kehitykseen.

Hyvin hoidetusta paloturvallisuustekniikasta ei tule turhia hälytyksiä

Linkki

Kehitys paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen laadussa ja laitteistoille tehtävissä tarkastus- ja varmistustehtävien määrässä pysyi vuonna 2019 samansuuntaisena kuin vuonna 2018. Huomioitavaa on, että laitteistojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tähän yleiskuvaan vaikuttavat uudet käytössä olevat laitteet, koulutetut laitteistohoitajat ja alan toimijoiden toiminta yhdessä, kun laatu varmistetaan riittävästi kaikissa toteutuksissa. Asianmukaisen ylläpidon ja osaavan henkilökunnan merkitystä ei voi liiaksi korostaa.

Akkujen paloturvallisuuteen liittyvien riskien moniulotteisuus haastaa paloturvallisuusalan toimijat yhteistyöhön

Linkki

Teknologia kehittyy nopeammin kuin lainsäädäntö ja tämä näkyy esimerkiksi sähköautojen akkujen ja erilaisten energiavarastoratkaisujen paloturvallisuutta koskevissa säädöksissä. Litiumakkuihin liittyy aina vaaroja kuten tulipalot, sähköiskut ja kemialliset riskit ja nämä tulee huomioida esimerkiksi energiavarastoja tai sähköautojen latauspisteitä rakennettaessa.

Rakennushankkeissa tarve paloturvallisuuden koordinaattorille

Linkki

Älyrakentamisessa paloturvallisuus pirstoutuu tällä hetkellä liian monelle toimijalle, joista kukaan ei hahmota kokonaisuutta ja tästä aiheutuu rakennushankkeiden pitkittymistä ja lisäkustannuksia.

Automaattiset vesisammutuslaitteistot voivat pelastaa hoitolaitosten asukkaat ja henkilökunnan tulipalon sattuessa

Linkki

Vesisumu- ja sprinklerisuojaus ovat tehokkaimmat tavat ehkäistä varsinkin toimintarajoitteisten ihmisten palokuolemia. Tähän tulokseen tullaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Tapio Stenin kokoamassa selvityksessä.

Tutkittua tietoa

Linkki

Uusien teknologioiden sovellus- ja käyttömahdollisuudet paloturvallisuudessa Uusi tekniikka nähdään rakennusalalla usein mahdollisuutena. Uutta tekniikkaa myös vieroksutaan, koska laitteistokokonaisuuksien hallintaan ei löydy tarvittavia työkaluja. Paloturvallisuusjärjestelmäkokonaisuudet ovat rakentamisessa suhteellisen uusia tulokkaita. Koska rakennusalalla ei ole niistä vielä riittävästi tietoa, palontorjuntatekniikkaa ei ole onnistuttu istuttamaan muihin automaatioratkaisuihin tai teknisten järjestelmien vanhoihin käytössä olleisiin toteutustapoihin ja kulttuuriin.

Paloturvallisuuden vahvistaminen ei tarkoita sitä, että on annettava lisää vaatimuksia tai asennettava lisää teknologiaa. Päinvastoin on mietittävä, mitä jo asennettua teknologiaa voidaan hyödyntää uusissa sovelluskohteissa. Useiden kiinteistöjen ja niiden teknisten järjestelmien tietomassoja yhdistävät alustaratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia kehittää rakennusten kokonaisvaltaista hallintaa.

Kun kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa, seurauksena on ollut vaihtelevaa asennoitumista paloturvallisuutta kohtaan. Ratkaisuna ongelmaan olisi rakennushankkeessa alusta asti mukana oleva järjestelmäkoordinaattori, joka tuntisi paloturvallisuusalan toimintamallit ja koordinoisi rakennushankkeen paloturvallisuutta alusta loppuun. Havainnot nousevat esille Janne Mäkelän diplomityössä Integroituva paloturvallisuus rakennuksissa.

Vuosina 2012-2019 automaattisen sammutuslaitteiston aktivoineet tulipalot henkilöturvallisuuskohteissa Vesisumu- ja sprinklerisuojaus ovat tehokkaimmat tavat ehkäistä varsinkin toimintarajoitteisten ihmisten palokuolemia. Tähän tulokseen tullaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Tapio Stenin kokoamassa selvityksessä.

Kun paloilmoittimen kellot alkavat soida, ensimmäisenä paikalla on rakennuksen palontorjuntatekniikka – ei pelastuslaitos. Laitteistot ilmoittavat vaarasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, antavat aikaa toimia kaikkein kriittisimpinä minuutteina ja pysäyttävät uhkaavan tilanteen mahdollisimman nopeasti.

Rakennuksessa olevien ihmisten on pystyttävä toimimaan itse. Ensisijaisen tärkeitä ovat alkusammutustaidot ja säännöllinen harjoittelu. Lisäksi henkilökunnan tulisi tuntea rakennuksen palontorjuntatekniikka. Kaikissa kohteissa tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi toiminnallinen suunnitelma siihen, miten palotilanteessa toimitaan.

Selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia. Automaattiset sammutuslaitteistot ovat osoittautuneet erittäin luotettaviksi tulipalotilanteissa. Automaattinen sammutuslaitteisto toimi kaikissa selvityksen palotapauksissa sille suunnitellulla tavalla ja esti hengenvaarallisten olosuhteiden muodostumisen.

Palontorjuntatekniikan tarkastustilastokoonti

Linkki

Hyvin hoidetusta paloturvallisuustekniikasta ei tule turhia hälytyksiä Kehitysryhmä on koonnut paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen tarkastusten tilastot yhteen ja kartoittanut laitteistojen ylläpidon kehityssuuntaa. Tarkoituksena on, että myös jatkossa kyseiset tilastotiedot pystyttäisiin kokoamaan saataville ja tarkastella vuosittain käytteen otettavien ja ylläpidettävien laitteistojen laatua.

Laitteistojen hyvä kehitys on nähtävissä, kun verrataan automaattisilta, eli hätäkeskukseen liitetyiltä paloilmoittimilta tulleita ilmoituksia ja tarkastus- ja varmistustehtäviä aiempiin vuosiin. Vuonna 2019 oli 17 404 tarkastus- ja varmistustehtävää, kun vuosien 2016–2018 keskiarvo on ollut 18 221 kappaletta (Pronto).

Vaikka laitteistojen määrä kasvaa, niin automaattisien laitteistojen antamien pelastuslaitoksen tehtävien määrä pienenee – se on kehittyneiden laitteiden, paloilmoitinhuoltoliikkeiden ja laitteistonhoitajien ansiota.

Kolmannen osapuolen eli tarkastuslaitosten näkemyksen mukaan hyvää kehitystä on myös se, että laitteistojen haltijoiden kiinnostus sammutuslaitteiston pitkän ajan luotettavuuden varmistamiseen on kasvanut.

Hyvää on myös, että tarkastuksilla on havaittu sammutuslaitteistojen vakavien puutteiden vähentyneen.

Yhteistyössä ja aktiivisuudella saadaan tuloksia. ”Tämän kehityksen osalta kiitosta kuuluu jakaa myös pelastusviranomaisille”, toteaa Antero Peltomaa, kehitysryhmän tarkastuslaitosten edustaja KIWA Inspecta Oy:stä. Viranomaiset ovat huomioineet paremmin tarkastuslaitoksen vakavien puutteiden ilmoitukset ja vaatineet sammutuslaitteiston haltijoita korjaamaan puutteet tiukassa määräajassa.

Työtä toki riittää vielä – esimerkiksi paloilmoittimien osalta määräaikaistarkastuksilla on noussut vahvemmin esille haasteita laitteistojen päivittämisessä ja yhteensovittamisessa. Tarkastuslaitoksilla on tullut vastaan toteutuksia, joissa keskusten vaihdon tai päivittämisen yhteydessä tarvittavat varmenteet ovat olleet puutteellisia.

Laadunvalvonnassa korostuu myös kohteen oma aktiivisuus, jotta puutteet havaitaan säännöllisellä ylläpidolla ja tarkastuksilla. Lisää tietoa löytyy palontorjuntatekniikan tarkastustilastoista.

Tekniset toimintamallit Muuttuva rakennettu ympäristö • Akkuteknologia ja riskien hallinta • Aurinkopaneelien paloturvallisuus ja riskienhallinta

Linkki

Toimintamallit on tarkoitettu suunnittelijoille työvälineeksi riskienhallintaan sekä hankintoihin osallistuville tahoille ja alan asiantuntijoille ohjaavaan toimintaan, jotta uutta teknologiaa käyttävien sovelluskohteiden riskit ja kehitystarpeet paloturvallisuudessa tunnistettaisiin.

Toimintamalli sisältää asiaa uusien akkusovellusten (energiavarastot ja sähköautojen lataus) sekä aurinkopaneelien asennusten riskienhallinnasta.

Tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden asennusratkaisuissa vedotaan tilastojen lisäksi säädösten ja rakenteellisen paloturvallisuuden vaatimusten täyttymiseen. Rakenteiden palonkestävyys ei tosin ole ainoa huomioitava asia, joten se ei lähtökohdiltaan vastaa kaikkiin akkuteknologian käyttöönoton tai asennusten riskeihin paloturvallisuuden näkökulmasta. Paloturvallisuutta tarkastellaan usein vain yhdestä näkökulmasta, kun akkuteknologian osalta tulisi tunnistaa paloriskien monipuoliset haasteet. Teknologia kehittyy nopeammin kuin lainsäädäntö ja tämä näkyy esimerkiksi sähköautojen akkujen ja erilaisten energiavarastoratkaisujen paloturvallisuutta koskevissa säädöksissä. Litiumakkuihin liittyy aina vaaroja kuten tulipalot, sähköiskut ja kemialliset riskit ja nämä tulee huomioida esimerkiksi energiavarastoja tai sähköautojen latauspisteitä rakennettaessa.

Tekniset toimintamallit (Vesisammutuslaitteistojen vesivahingonestoasennukset)

Linkki

Uudessa toimintamallissa käsitellään vesivahingonestoasennusten, eli standardin mukaisten ennakkolaukaisuasennusten- ja järjestelmien, asianmukaisen toimintakunnon varmistamista.

Ongelmana on, että osassa asennuksista dokumentointia ei ole tehty asianmukaisesti, joka johtaa toimintavarmuuteen kohdistuviin puutteisiin käyttöönotossa ja ylläpidon aikana.

Tällöin eri osapuolille ei käy riittävän selväksi, mitkä ovat olleet suunnittelun perusteet ja kuinka ohjaus ja valvontakokonaisuus on toteutettu.

Kun sammutuslaitteistoasennukselle harkitaan toteutettavaksi vesivahingonestoasennusta, on määriteltävä perusteet toteutuksen tarpeellisuudelle. Suunnitelmista on oltava esitettyinä millä kriteereillä vesivahingonestoon on päädytty ja kuinka se toteutetaan. Asianmukaisen ylläpidon varmistamiseksi vesivahingoneston huolto ja koestustarve tulee esittää myös laitteiston hoito- ja huolto-ohjelmassa. Lisäksi on varmistettava, että laitteiston käytöstä ja ylläpidosta vastaava saa riittävän kohdekohtaisen perehdytyksen, jotta laitteiston asianmukainen toiminta voidaan varmistaa kunnossapito-ohjelman mukaisten menettelyjen avulla koko laitteiston elinkaaren ajan. Tämän lisäksi haasteena on, että asennuksia ei dokumentoida ja ohjaustietoja ei ole löydettävissä.

Myöskään kunnossapito-ohjelmassa ei tuoda esille, kuinka eri laitteistojen väliset ohjaus- ja valvontatiedot testataan tai miten laitteistoja huolletaan, jotta asianmukainen toiminta voitaisiin varmistaa.

Muut materiaalit SPEKin koordinoiman Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän laatimat ja tekniikan laatua kehittävät toimintamallit on kerätty sivulle www.palontorjuntatekniikka.fi. Ryhmän omien toimintamallien lisäksi sivuilla on saatavilla myös muiden palontorjuntatekniikan laatua kehittävien työryhmien julkaisut.

Paloilmoitinsuositusryhmä on Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön yhteydessä toimiva paloilmoitinalaan liittyviä suosituksia antava elin. Työryhmän materiaalit ovat löydettävissä: http://www.skt-saatio.fi/paloilmoitinsuositusryhma tai palontorjuntatekniikan kehitysryhmän verkkosivuilta: Paloilmoitinsuositursryhmän suositukset Paloilmoitinsuositustyöryhmän julkaisut • 1/2020: Uuden paloilmoitinohjeiston ja elinkaarikirjan käyttöönotto • 2/2020: Riskien arviointi paloilmoittimen määrittelyssä • 3/2020: Miten tilaelementtien valvonta arvioidaan paloilmoittimen määrittelyssä?

Lisäksi sivuilta löytyy tarkastuslaitosten tarkastuskäytäntöjen yhtenäistämistyöryhmien tuottamat materiaalit: Ryhmän toteuttamien sääntötulkintojen tarkoituksena on yhtenäistää paloilmoittimiin liittyviä tulkintoja ja lisätä tarkastuslaitosten yhteistyötä. Tarkastuslaitosten sääntötulkintatyöryhmä on koonnut yhteen sammutuslaitteistoihin liittyviä sääntötulkintoja.

Tarkastuslaitosten tarkastuskäytäntöjen yhtenäistämisryhmä - Paloilmoittimet Tarkastuslaitosten tarkastuskäytäntöjen yhtenäistämisryhmä - Sammutuslaitteistot

Lisätietoja Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia. https://www.spek.fi/palontorjuntatekniikka, tekniikka@spek.fi

Lauri Lehto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

lauri.lehto@spek.fi +358 40 358 3810

Ilpo Leino

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Jan Meszka

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

ilpo.leino@spek.fi +358 45 657 7290

jan.meszka@tukes.fi +358 29 505 2061

Petri Puttonen

Tarkastuslaitokset

petri.puttonen@alco.fi +358 50 528 1491

Henri Jokinen

Tarkastuslaitokset

henri.jokinen@kiwa.com +358 50 361 5770

Timo Nevalainen

Laitteistosuunnittelu

timo.nevalainen@granlund.fi +358 50 3232908

Kimmo Kartano Kumppanuusverkosto kimmo.kartano@hel.fi +358 9 310 31348

Arja Rantala

Sprinkleritekninen yhdistys

arja.rantala@firecon.fi +358 400 811 734

Petri Mero

Finanssiala ry

petri.mero@finanssiala.fi +358 20 793 4232

Matti Helkamo Palonilmaisualan yhdistys matti.helkamo@siemens.com +358 50 469 5051

Jarmo Alaoja Konsultointi jarmo.a@alaoja.fi +358 40 750 4828