Sotilaskoti -lehti 3/2019

3/2019

Osaava ja kehittyvä järjestö kouluttaa jäseniään Sivis kumppanina

Somasti Lappeenrannassa

Perinnepäivä Korialla

SISÄLTÖ Pääkirjoitus .............................................3 Järjestön arvot näkyvät onnistuneissa koulutuksissa ...................6 Opintokeskus Sivis – Sotilaskotiliiton kumppani koulutuksessa ........................8 Somasti Lappeenrannassa ....................10 Sotilaskotitoiminta poikkeusoloissa –kurssilla SoMassa ..................12 Viherrystä Pohjankankaan keväässä....14 Luottamus ja keskinäinen vastuunjako, avain onnistuneelle yhteistyölle...........16 Kuka edustaa ja kenen kanssa?............19 Poikkeusolokoulutusta .........................20 Kaakkoissuomalaiset kokoontuivat .....21 Perinnepäivä Korialla...........................23 Osaava ja kehittyvä järjestö kouluttaa jäseniään ...............................24 Raatteen marssille intoa puhkuen ........26 Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys 100 vuotta .............28 Rannikon sisarten teemana koulutus ...30 Sodankylän Sotilaskodissa äänestettiin ............................................32 Kahvinkeitossa Jääkäriprikaatin valalla Kemijärvellä .............................33 Sodankylän sisaret retkellä Raja-Joosepissa .......................35 Säkylän Sotilaskotiyhdistys erikoiskouluttaa ....................................37 Oppia ikä kaikki ...................................38 Sitoutua vai valita paras tarjous? .........39 Onnittelemme .......................................40 Muistamme ...........................................41 Ilmoitustaulu.........................................44

52. vuosikerta / n:o 3/2019 Julkaisija: Sotilaskoriliitto Soldathemsförbundet ry Simonkatu 12 A 9 00100 Helsinki Puh. 045 123 2820 ZZZ VRWLODVNRWLOLLWWR ¿ Päätoimittaja: Satu Mustalahti VDWX PXVWDODKWL#VRWLODVNRWLOLLWWR ¿ Puh. 045 120 3368 Toimitus: Sotilaskotiliitto Simonkatu 12 A 9 00100 Helsinki Valmiit aineistot: WRLPLWXV#VRWLODVNRWLOLLWWR ¿ Toimitustyö ja editointi: Elina Halminen Puh. 044 518 1803 Osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset tehdään suoraan sotilaskotiyhdistykseen.

Paino: Print Mill Oy, Loviisa Teemat 2019: N:o 4 Sotilaskotitoiminnan vaikuttavuus Aineisto 4.11. Ilmestyy 16.12.

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0355-9343

<ĂŶƐŝŬƵǀĂ͗ <ŽƌŝĂŶ ^ŽƟůĂƐŬŽƟLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ ,ĞůĞĞŶĂ ^ŝƌĠŶ ŚćŵŵĞŶƚćć ŚĞƌŶĞŬĞŝƩŽĂ ƐŽƟůĂƐŬŽƟũćƌũĞƐƚƂŶ ƉĞƌŝŶŶĞͲ ƉćŝǀćŶć ϳ͘ϱ͘ϮϬϭϵ͘ <ƵǀĂ͗ ,ĞŝŬŬŝ ZĂũĂŵćŬŝ͘

PÄÄKIRJOITUS Juha Niemi Koulutuspäällikkö Maanpuolustuskoulutusyhdistys 20.9.2019

Laki muuttuu: Mahdollisuuksia Sotilaskotiliiton koulutusohjelman päivitykseen

S

otilaskotiliitto ry ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) päivittivät vuonna 2015 sotilaskotijärjestön poikkeusolo-organisaation koulutusohjelman. Ohjelman valtakunnalliset johtamiskoulutuskurssit ja valmiusharjoitukset on onnistuttu jalkauttamaan erinomaisesti. Valmiusharjoituksissa on onnistuneesti lisätty jäsenistön osaamista kouluttajina. Tämä toimii esimerkkinä kaikille muillekin MPK:n jäsenjärjestöille. Alueellisella ja paikallisella tasolla koulutusohjelman kursseja ei ole ihan onnistuttu jalkauttamaan MPK:n toivomassa laajuudessa.

1.1.2020 tulee voimaan uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia myös Sotilaskotiliitolle. MPK:n kaikki koulutusohjelmat päivitetään uuden lain myötä.

Sotilaskotijärjestön poikkeusolojen organisaatiossa tapahtuneet muutokset edellyttävät myös nykyisen ohjelman päivittämistä. Osallistumismaksut tulevat alenemaan niillä kursseilla, jotka Puolustusvoimat hyväksyy MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaksi koulutukseksi. Rekrytointikurssit, joihin osallistuu myös alle 18-vuotiaita, tulee jatkossakin toteuttaa joko järjestön omana koulutuksena tai MPK:n varautumis- ja turvallisuuskoulutuksena.

Päivitystyö on jo aloitettu. Oman näkemykseni mukaan valtakunnallisia kursseja kannattaa jatkaa nykyisen mallin mukaisesti, ja myös rauhan ajan toiminta olisi hyvä liittää ohjelmaan. Alueellisella tasolla olisi tärkeää luoda malli, jolla sotilaskotipiirit ja -yksiköt voivat johdonmukaisesti

rekrytoida ja kouluttaa jäseniään nousujohteisesti.

Menestyksellinen koulutus ja valmiuden luominen vaativat osaavia alueellisen tason kouluttajia.

MPK:ssa on hyviä esimerkkejä onnistuneista alueellisista koulutuskokonaisuuksista. Niille ominaista on, että tehdään suunnitelma riittävän pitkälle, esimerkiksi kolmen vuoden päähän.

Ensin laaditaan tavoitetila: millaista osaamista ja henkilöstöä halutaan niin rauhan ajan toimintaan kuin poikkeusoloja varten. Ensimmäisenä vuonna rekrytoidaan jäsenistöstä kouluttajia ja johtajia, joita kurssitetaan tehtävissään. Samalla aloitetaan tai jatketaan uusien henkilöiden rekrytointia.

Toiselle vuodelle suunnitellaan tehtävä- ja ryhmäkohtaisia toimialakursseja. Kolmantena vuonna suunnitellaan näiden lisäksi sotilaskotiyksikkökohtaisia kursseja suuremmalla kokoonpanolla.

Kaikkien em. kurssien toteutuksessa voidaan hyödyntää MPK:n alueellisia kotiseutuharjoituksia. Neljäntenä vuotena on sitten jo mahdollista hakeutua valtakunnalliseen valmiusharjoitukseen aktiiviseksi harjoitusjoukoksi.

Uskon vakaasti, että koska Sotilaskotiliiton vuoden 2015 koulutusohjelma on saatu valtakunnallisesti toimimaan esimerkillisesti, kykyä ja mahdollisuuksia löytyy jalkauttaa myös vuoden 2020 koulutusohjelma onnistuneesti. Näin Sotilaskotiliiton koulutusohjelmien menestystarina saa jatkoa. Haluan jälleen parin vuoden päästä hehkuttaa samoin kuin vuoden 2017 Sotilaskotilehdessä: ”Tässä on esimerkkiä muillekin koulutusohjelmien toteuttajille, tällaista lisää!” n

3

Juha Niemi Utbildningschef FĂśrsvarsutbildningsfĂśreningen 20.9.2019

Lagen fÜrändras: MÜjligheter fÜr uppdatering av SoldathemsfÜrbundets utbildningsprogram

S

oldathemsfĂśrbundet ry och FĂśrsvarsutbildningsfĂśreningen (MPK) uppdaterade 2015 utbildningsprogrammet fĂśr soldathemsorganisationens organisation fĂśr undantagsfĂśrhĂĽllanden.

Man har lyckats väl med att fÜrankra programmets nationella kurser i ledarskapsutbildning och beredskapsÜvningar. I beredskapsÜvningarna har man med framgüng Ükar medlemskapets kompetens som utbildare. Detta tjänar som exempel ocksü fÜr alla andra MPK:s medlemsorganisationer. Pü regional och lokal nivü har man inte riktigt lyckats med att fÜrankra utbildningsprogrammets kurser i den omfattning som MPK Ünskar.

Den 1 januari 2020 träder en ny lag om frivilligt fÜrsvar i kraft. Detta ger nya mÜjligheter ocksü fÜr SoldathemsfÜrbundet. I och med den nya lagen uppdateras MPK:s alla utbildningsprogram.

De fÜrändringar som skett i soldathemsorganisationens organisation fÜr undantagsfÜrhüllanden fÜrutsätter även uppdatering av det nuvarande programmet. Deltagaravgifterna kommer att minska pü de kurser som FÜrsvarsmakten godkänner som utbildning som tjänar MPK:s militära färdigheter. Rekryteringskurser, som ocksü har deltagare som är yngre än 18 ür, ska ocksü i fortsättningen genomfÜras antingen som organisationens egen utbildning eller MPK:s beredskaps- och säkerhetsutbildning.

Uppdateringsarbetet har redan inletts. Enligt min mening lÜnar det sig att fortsätta med de riksomfattande kurserna enligt den nuvarande modellen, och det vore ocksü bra att koppla fredstidsverksamhet till programmet. Pü regional nivü vore det viktigt att skapa en modell, enligt vilken soldathemskretsar och -enheter konsekvent

4

kan rekrytera och utbilda sin personal progressivt. En framgüngsrik utbildning och skapande av beredskap fÜrutsätter kompetenta utbildare pü regional nivü. , 03. ¿QQV GHW JRGD H[HPSHO Sn O\FNDGH regionala utbildningshelheter. Dessa kännetecknas av att man upprättar en plan fÜr en tillräckligt lüng tid, till exempel tre ür. FÜrst utarbetas ett mültillstünd: hurdan kompetens och personal Ünskar man fÜr süväl fredstidsverksamhet som undantagsfÜrhüllanden. Under fÜrsta üret rekryteras bland medlemmarna utbildare och chefer som utbildas pü kurser fÜr sina uppgifter. Samtidigt bÜrjar eller fortsätter man att rekrytera nya personer. FÜr DQGUD nUHW SODQHUDV XSSJLIWV RFK JUXSSVSHFL¿ND verksamhetsomrüdeskurser. FÜr tredje üret planeUDV XW|YHU GHVVD VROGDWKHPVHQKHWVVSHFL¿ND NXUVHU med en stÜrre sammansättning. Vid genomfÜrandet av alla ovan nämnda kurser kan man utnyttja MPK:s regionala hembygdsÜvningar. Under det fjärde üret är det redan mÜjligt att sÜka sig till riksomfattande beredskapsÜvningar som en aktiv Üvningstrupp.

Jag är Ăśvertygad om att eftersom man har lyckats med att fĂĽ SoldathemsfĂśrbundets utbildningsprogram frĂĽn 2015 att fungera exemplariskt Sn ULNVRPIDWWDQGH QLYn ÂżQQV GHW RFNVn NDSDcitet och mĂśjligheter fĂśr en lyckad fĂśrankring av utbildningsprogrammet 2020. SĂĽ fortsätter framgĂĽngssagan fĂśr SoldathemsfĂśrbundets utbildningsprogram. Om nĂĽgra ĂĽr vill jag kunna berĂśmma pĂĽ samma sätt som i tidningen Sotilaskoti 2017: â&#x20AC;?Här ett exempel som ocksĂĽ andra som genomfĂśr utbildningsprogram kan fĂślja, sĂĽdant behĂśvs mer!â&#x20AC;? n

5

Järjestön arvot näkyvät onnistuneissa koulutuksissa

O

saaminen ja itsensä kehittäminen on yksi järjestömme yhteisesti hyväksytyistä arvoista. Ajatuksena on, että jokainen sisar antaa omat taitonsa järjestön käyttöön ja kehittää sotilaskotitoimintaa. Samalla järjestömme tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua monipuoliseen toimintaan sekä kehittää itseään ja osaamistaan niin koulutuksissa kuin erilaisten tehtävien parissa.

Tapahtumat ja koulutustilaisuudet on tehtäväkokonaisuus, joka tukee Sotilaskotiliiton ydinprosessien toimintaa ja palvelee sisäisiä asi-

akkaita. Prosessin toiminnan tavoitteena on luoda onnistuneita tapahtumia ja koulutustilaisuuksia yhteistyössä ydinprosessien työryhmien kanssa.

Ideat ja tarpeet järjestettäviin tapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin tulevat ydinprosessin toiminnan kautta. Osa Sotilaskotiliiton koulutuksista on jo muodostunut perinteisiksi vuosittain järjestettäviksi koulutuksiksi, kuten opinnollistettu ”Osaava sotilaskotitoimija” -koulutus. Osa koulutuksista järjestetään määrävuosien välein (esim. puheenjohtajien ja kodinhoitajien koulutuspäivät) ja osa

^ŽƟůĂƐŬŽƟůŝŝƩŽ

6

<ŝƌƐŝ dƵůŬŬŝ

taas on vain kerran järjestettäviä tilaisuuksia.

Ydinprosessien työryhmät kuuntelevat herkällä korvalla koko järjestökentän koulutustoiveita ja -tarpeita. Toiveita ja ideoita koulutuksista voi antaa suoraan Sotilaskotiliiton toimistolle, hallituksen jäsenille sekä kaikkien prosessien omistajille. Näin ne osataan ottaa huomioon prosessin toimintaa suunniteltaessa. Koulutukset kirjataan sotilaskotijärjestön toimintasuunnitelmaan, minkä jälkeen aloitetaan niiden toteutus yhteistyössä.

Järjestettävät koulutukset löytyvät aina vuodenvaihteessa ilmestyvässä tapahtumakalenterissa.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeita tulee yhdistyksiin yhteiskirjeessä, ja ne näkyvät Sotilaskotiliiton intran tapahtumakalenterissa lähempänä tapahtumaa.

Tapahtumat pyritään järjestämään kustannustehokkaasti. Koulutuksia järjestetään MPK:n kursseina sekä hyödynnetään Siviksen tarjoamia palveluja ja materiaaleja. Koulutuksissa hyödynnetään myös Puolustusvoimilta saatava tuki.

Koulutustilaisuuksiin pyritään aina löytämään asiantuntevat sekä osaavat kouluttajat ja luennoitsijat. Mahdollisuuksien mukaan käytetään liiton henkilökunnan ja jäsenistön osaamista kouluttajina. Tarpeen mukaan käytetään myös kokonaan ulkopuolisia luennoitsijoita. Koulutuksille pyritään saamaan toimivat puitteet, ja kaikki järjestelyt pyritään saamaan niin mutkattomiksi, että koulutustilaisuudesta tulee onnistunut kokonaisuus.

Sotilaskotiliiton koulutuksiin ja tapahtumiin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti Lyyti-järjestelmän kautta. Tärkeää on, että osallistuja itse ilmoittautuu ja vastaa kysymyksiin, sillä jo ilmoittautumisvaiheessa kysytään monia tietoja, jotka auttavat koulutustilaisuuden järjestelyssä tapahtumakohtaisesti. Tällaisia kysymyksiä ovat esim. erityisruokavaliot, mahdolliset kuljetusjärjestelyt, majoitustarpeet ym. Ilmoittautuneelle lähtee järjestelmästä vahvistusviesti, josta näkee ilmoitetut tiedot.

2. ja 3. luokan sotilaskotiyhdistykset voivat anoa Kaija Vesala -rahastosta avustusta lähettäessään jäseniään koulutustilaisuuksiin. Rahaston tarkoituksena on tukea sotilaskotisisarten ja sotilaskotijärjestön henkilöstön koulutusta

myöntämällä varoja koulutuksiin osallistumiseen.

Vapaamuotoiset anomukset tulee tehdä ennen tilaisuutta ja osoittaa liiton hallitukselle, joka käsittelee anomukset kokouksessaan.

Tilaisuuksien jälkeen kerätään palautetta tilaisuuden onnistumisesta tai onnistumatta jäämisestä. Osallistujista saattaa tuntua tylsältä, jopa turhalta vastata palautekyselyyn, mutta on kuitenkin tärkeää antaa palaute rehellisesti, niin risut kuin ruusutkin, antaa vinkkejä ja ideoita sekä ajatuksia. Saattaa olla, että joku asia on järjestäjiltä jäänyt kokonaan huomiotta, ja ilman palautetta tätä ei osata korjata eikä ottaa seuraavallakaan kerralla huomioon. Kaikki palautteet käydään läpi anonyymisti, eli palautteen antajan nimi ei tule näkyviin.

Kaikkia koulutuksia ei ole järkevää järjestää kokonaan itse. Hyvä vaihtoehto on välittää tietoja yhteistyökumppanien, esim. Siviksen ja MPK:n tarjoamista koulutuksista. n Pia Ojala Tapahtumat ja koulutustilaisuudet -prosessin omistaja

7

Opintokeskus Sivis – Sotilaskotiliiton kumppani koulutuksessa O pintokeskus Siviksen nimi on varmaan tuttu useimmille Sotilaskotiliiton toiminnassa mukana oleville. Logo tai nimi on näkynyt ehkä koulutuksissa, joihin olet osallistunut. Mitä Sivis tekee ja miksi se on Sotilaskotiliitolle tärkeä kumppani?

Sivis - järjestöjen oppilaitos Sivis on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka jäseniä ovat valtakunnallisesti toimivat järjestöt.

Jäseniä on tällä hetkellä 70, joista yksi on Sotilaskotiliito. Siviksellä on keskustoimisto Helsingin Hakaniemessä sekä aluetoimistot Turussa, Tampereella, Oulussa ja Joensuussa.

Tavoitteemme on aktiivisen kansalaistoiminnan edistäminen. Sivis tukee monin tavoin jäsentensä koulutustoimintaa sekä järjestää koulutusta jäsenille ja yhdessä jäsenten kanssa. Sivis tuottaa monenlaista materiaalia, julkaisuja ja tutkimuksia, jotka liittyvät järjestölliseen koulutukseen, sekä toteuttaa kotimaisia sekä kansainvälisiä hankkeita tai on niissä kumppanina. Siviksen toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.

8

tieto tai taito. Opintojaksoissa on aina kouluttaja, olipa hän sitten järjestön työntekijä tai ulkopuolinen. Opintojaksot kestävät vähintään yhden opetustunnin (45 min). Opintojaksossa tulee olla vähintään seitsemän osallistujaa, jotka ovat yli 15-vuotiaita. Tuki opintojaksoille on 21,50 €/opetustunti, ja Siviksen tuki voi olla enintään 55 % toteutuneista kuluista. Opintojaksojen hallinnointi käy kätevästi Sivisverkossa, joka on Siviksen koulutuksen hallinnointijärjestelmä.

Sotilaskotiliiton käytäntö Sotilaskotiliiton Pia Ojala toimii Sotilaskotiliiton yhteyshenkilönä Sivis-asioissa. Piaan voi olla yhteydessä, jos yhdistys haluaa järjestää koulutuksen, johon voisi käyttää Siviksen tukea. Pia viestii yhdistyksille asiasta, ja tunteja voi hakea vuosittain oman yhdistyksen koulutuksiin. Siviksessä Sotilaskotiliitolle nimetty yhteyshenkilö on asiantuntija Virpi Markkanen. Voit olla yhteydessä myös kaikkiin muihin Siviksen asiantuntijoihin sekä koulutussihteereihin. Yhteystiedot löydät KHOSRVWL 6LYLNVHQ QHWWLVLYXLOWD ZZZ RN VLYLV ¿ sivis/yhteystiedot.

Taloudellista tukea koulutukselle

Hallinnointi on helppoa

Sivis tukee taloudellisesti jäsentensä omaehtoista koulutustoimintaa. Tukimuodoista tutuimpia Sotilaskotiliitossa ovat opintojaksot. Opintojaksoja voivat järjestää niin liitto kuin yhdistyksetkin. Koulutukset lähtevät aina järjestön omista tarpeista.

Sotilaskotiliitto on järjestänyt tänä vuonna Opintokeskus Siviksen tuella mm. yhdistysten some-koulutusta, sotilaskotiyhdistysten luottamushenkilöiden ja hallituksen jäsenten koulutusta sekä jäsenrekisterijärjestelmän käyttökoulutusta.

Opintojaksot ovat kursseja, koulutuksia ja seminaareja, joissa on tarkoituksena oppia jokin

Opintojaksot ja vertaisopintoryhmät hallinnoidaan Sivisverkossa, Opintokeskus Siviksen omassa koulutuksenhallintajärjestelmässä. SivisverkNRRQ SllVHW RVRLWWHHVVD VLYLVYHUNNR RN VLYLV ¿ WDL Siviksen nettisivujen oikeanpuoleisessa kulmassa sijaitsevan linkin kautta.

Hallinnointi sujuu helposti. Ennen koulutusta tehdään suunnitelma. Suunnitelmia voi tehdä 6 kk ennen tilaisuutta. Suunnitelmaan kirjataan koulutuksen nimi, ajankohta, tavoitteet, kohderyhmä, ohjelma jne. Sivisverkkoon ei tarvita mitään tietoa, mikä ei muutoinkin olisi tiedossa tai mitä ei olisi suunniteltu ennen koulutuksen järjestämistä.

K<Ͳ^ŝǀŝƐ

Tilaisuuden jälkeen tehdään selvitys. Selvitykseen merkitään osallistujien tiedot ja toteutuneet kulut sekä tarkistetaan vielä ohjelma ja opetustunnit. Yli 6 tunnin koulutuksista tarvitaan aina osallistujien etunimi, sukunimi, sähköpostiosoite ja sukupuoli. Koska Sivis on oppilaitos, Sivis toimittaa tilastotiedot vuosittain tilastokeskukselle sekä raportoi toiminnasta rahoittajilleen.

Mitä seuraavaksi: tee omat tunnukset Sivisverkkoon!

Kaikki Sotilaskotiliiton toiminnassa mukana olevat voivat tehdä itselleen henkilökohtaiset tunnukset Sivisverkkoon. Tunnukset voit tehdä RVRLWWHHVVD VLYLVYHUNNR RN VLYLV ¿ WHUYHWXORD Varaa saataville henkilökohtaiset pankkitunnukset.

Tunnusten tekemisen yhteydessä henkilön täytyy TUPAS-tunnistautua, koska järjestelmä liikuttelee rahaa Siviksen tililtä koulutuksen järjestäjän tilille. Robotit älkööt siis vaivautuko. Tärkeää on hakea käyttäjätunnusta omaan organisaatioon eli omaan yhdistykseen. Kannattaa hakea “yhdistyksen vastuuhenkilö” -tasoista tunnusta. Yhdistyksessä on hyvä olla vähintään yksi yhdistyksen vastuuhenkilö, joka pääsee lisäämään tilinumeron ja organisaation yhteyshenkilön. Tämän jälkeen

pääset kirjautumaan Sivisverkkoon ja tekemään suunnitelman!

Toivottavasti kirjoitukseni rohkaisee sinua hakemaan omat tunnukset ja hyödyntämään tukea.

Alkuun järjestelmä voi tuntua monimutkaiselta, mutta ole huoleti: Kun olet kerran tehnyt suunnitelman ja selvityksen, seuraavalla kerralla se on jo helppoa.

Olemme koonneet ohjeita myös työn helpottamiseksi. Ohjeet löytyvät helposti Sivisverkon kirjautumissivuilta. Löydät sieltä Opintojakson ohjeet -lehtisen, jossa on kuvakaappausten kera kerrottu opintojakson hallinnasta. Ohjeen ensimmäisenä kohtana on tunnusten hakeminen. Samasta paikasta löydät myös webinaari-tallenteen sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

2KMHHW VLYLVYHUNNR RN VLYLV ¿ NLUMDXGX 7XWXVWX 6LYLNVHQ WRLPLQWDDQ ZZZ RN VLYLV ¿ Nettisivulta voit tilata SivisNYT-uutiskirjeen sähköpostiisi. n Virpi Markkanen Asiantuntija YLUSL PDUNNDQHQ#RN VLYLV ¿ p. 050 374 5869

9

^ŽDĂͲŚĂƌũŽŝƚƵƐ

Sää suosi harjoitusta, ja järjestelyt sujuivat osaavissa käsissä. Ruokatauko maastossa.

Somasti Lappeenrannassa SoMa-harjoitus järjestettiin linnoituskaupunki Lappeenrannassa 16.–18.8.2019. SoMa-harjoitus on Sotilaskotiliiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton yhdessä MPK:n kurssina järjestämä harjoitus. Ensimmäinen SoMa järjestettiin Rovajärvellä vuonna 2013, ja sen jälkeen niitä on järjestetty joka toinen vuosi. Edellinen harjoitus vuonna 2017 oli Santahaminassa.

tain aamupalaan. Kurssilaiset saivat samalla oppia siitä, miten ruokaa valmistetaan ja elintarvikkeita käsitellään poikkeusoloissa.

Maastoetsintä-kurssille osallistuneet opettelivat henkilöetsinnän perusteita ja harjoittelivat tavanomaisimpia maastoetsintämenetelmiä.

Näillä taidoilla he voivat toimia kadonneen etsijöinä. Koska kurssi sisälsi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kurssiohjelmaa vastaavat tiedot, kurssilaiset saivat siitä viralliset kurssitodistukset.

Monipuolinen kurssitarjotin Harjoituksessa oli tarjolla 10 eri kurssia.

Kurssit valittiin siten, että ne palvelivat monipuolisesti molempien liittojen osaamistarpeita.

Kenttämuonitus-kurssi huolehti kurssin hyvinvoinnista valmistamalla ateriat kaikille kurssilaisille lauantain aamupalasta sunnun-

10

Maastotaidot-kurssilla osallistujat perehdytettiin luonnossa liikkumiseen, ja heitä opastettiin retkeilijän tarvitsemiin perustaitoihin. Tämä kurssi majoittui luonnollisesti teltoissa ja sai myös tietoa retkiruokailusta, ensiavusta ja varusteista. Esillä oli myös luonnon tarjoama hyvinvointi, ja kurssilaiset perehtyivät mm. metsäjoogaan ja green careen.

Muutosjohtaminen-kurssilla kurssilaiset perehtyivät johtamisen kulmakiviin monin käytännön esimerkein eri luennoitsijoiden johdolla.

Ryhmä itsessään on jo loistava verkostoitumis- ja kehitysympäristö. Meitä on eri-ikäisiä, erilaisilla taustoilla ja eri puolilta Suomea. Kaikilla on yhteinen tahtotila onnistua entistä paremmin omissa haasteissaan.

Myrskyn jälkeen -kurssi perehdytti osallistujat mahdollisen luonnonmullistuksen aiheuttamiin poikkeustilanteisiin. Tutuksi tulivat niin omavara kuin aggregaatin käyttökin.

Protokolla-kurssi perehtyi sekä luokassa että käytännön harjoittelun kautta juhlatilaisuuksien järjestelyihin. Aiheina olivat mm. pukeutuminen, ruokailu ja lippujen käyttö. Kurssi osallistui harjoituksen aikana järjestettyjen tilaisuuksien toteuttamiseen ja järjesti kurssin päätöstilaisuuden. Näin saatiin hyvää käytännön kokemusta.

Sotilaskotitoiminta poikkeusoloissa -kurssi antoi osallistujille yleiskuvan sotilaskotitoiminnasta poikkeusoloissa. Viikonlopun kohokohtana kurssilaiset harjoittelivat käytännössä kenttäleipomon toimintaa ja valmistivat muille kurssilaisille sekä kutsuvieraille lauantaina päiväkahville herkulliset munkit.

Toimiva vuorovaikutus -kurssilla saatiin monipuolista perustietoa vuorovaikutuksesta. Kurssilaiset harjoittelivat selkeän viestin lähettämistä, aktiivista ja kunnioittavaa kuuntelemista sekä ristiriitatilanteiden ratkaisemista.

Viestintä-kurssi tuotti harjoituksen aikana materiaalia SoMa-harjoituksen Facebook-sivuille ja perusti harjoitukselle Instagram-tilin, jonne myös tuotti materiaalia ja jakoi kuvia. Kurssilaiset kiersivät koko harjoituksen ajan ahkerasti jutunteossa, haastattelivat kurssilaisia ja ottivat vauhdikkaita videoita sekä valokuvia viestinnän käyttöön.

Päiväkurssi järjestettiin harjoituksen yhteydessä lauantaipäivänä. Tämä kurssi otettiin mukaan harjoituksen tarjontaan ”yleisön pyynnöstä”. Moni on ollut halukas tutustumaan järjestettyihin harjoituksiin, mutta kurssille osallistuminen ja teltassa tai kasarmilla majoittuminen ei ole tuntunut mahdolliselta. Tähän tarpeeseen otettiin harjoituksen ohjelmaan päiväkurssi, jolle ilmoittautuneet pääsivät lauantaipäivän aikana vierailemaan harjoituksessa ja tutustumaan kurssien ohjelmaan.

Harjoituksessa oli vahvuus suurimmillaan lauantaina päivällä, jolloin paikalla olivat myös päiväkurssin osallistujat sekä kutsuvieraat. Kurssin vahvuus oli silloin 218 henkilöä. Kurssilaisia oli 156, joista 46 kurssilaista majoittui teltoissa ja 110 kasarmilla.

Harjoituksen johtaja Hanni Kangasmäki oli kerännyt ympärilleen erittäin sitoutuneen ja taitavan organisaation, jota kurssilaiset kiittelivät viikonlopun aikana lukuisia kertoja. Järjestelyt sujuivat kitkatta, ja pienet pulmatilanteet ratkottiin sujuvasti ja nopeasti. Kaikki tunsivat olevansa osaavissa käsissä ja tervetulleita Lappeenrantaan.

Maasotakoulu tarjosi harjoitukselle aivan mahtavat puitteet, ja komendantti Antti-Pekka Kaarna oli aktiivisesti mukana suunnittelussa ja paikalla myös harjoituksen aikana. SoMa-harjoitus järjestettiin MPK:n kurssina, ja ilman Lappeenrannan koulutuspaikan koulutuspäällikkö Eino Laulaiselta saatua tukea harjoituksen valmistelun ja viikonlopun aikana ei SoMa olisi toteutunut. Sääkin sattui olemaan koko viikonlopun ajan mitä suosiollisin ja osin jopa helteinen.

Kauniit auringonlaskut Saimaan yllä tallentuivat kurssilaisten kameroihin.

Lämpimät kiitokset kaikille: organisaatiolle, tukijoille, kouluttajille ja tietenkin kaikille kurssilaisille. n Satu Mustalahti

11

Valmista tuli.

Sisaret munkinpaistossa.

<ƵǀĂƚ͗ ^ŽDĂͲŚĂƌũŽŝƚƵƐͬǀŝĞƐƟŶƚć

Suupiirakkaa vai sotkun munkkia

Sotilaskotitoiminta poikkeusoloissa –kurssilla SoMassa

K

urssin pyörähdettyä käyntiin perjantaina se tempaisi täysin mukaansa. Tutustuimme toimiston, varaston, leipomon ja myyntiauton/ maastomyyntipaikan toimintaan poikkeusoloissa. Maasto-oloissa korostuvat sekä hygienia että turvallisuustekijät, joten kävimme läpi mm. käsihygieniaa ja kertasimme alkusammutustaitoja. Harjoituksen lauantain iltapäiväkahvit olivat kurssilaistemme kontolla. Aloitimme valmistelut jo ennen aamiaista kenttäleipomon pystyttämisellä ja jatkoimme aamiaisen jälkeen vaivaamalla taikinan. Kun munkit oli pyöritelty, paistettu ja sokeroitu, ne olivat valmiita tarjottavaksi kutsuvieraille sekä päivä- ja viikonloppukurssilaisille.

Sunnuntaina keskityimme operaatioturvallisuuteen (OPTU). Kävimme läpi mm. sotilaskotiauton naamioimisen ja toiminnan niin, ettei sijaintia pystytä selvittämään.

Vaikka poikkeusolotoiminta ei olekaan ns. rakettitiedettä, siinä ovat omat nyanssinsa, jotka on hyvä tietää ja taitaa, jotta toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa ja joustavaa. Harjoituksen myötä saimme hyvän perehdytyksen poikkeus-

12

olotoimintaan. Tästä iso kiitos kurssin johtaja Margetta Ala-Krekolalle, varajohtaja Teija Laineelle, kouluttaja Sari Itäniemi-Korhoselle sekä kurssin vääpeli Anja Vaaterille. Samalla harjoittelimme ihan huomaamatta ryhmässä toimimista sekä yhteisten pelisääntöjen rakentamista ja noudattamista, jotka korostuvat poikkeusolotoiminnassa. Sopeutuminen annettuihin ohjeisiin ja toimintamalleihin on tietynlaista kurinalaisuutta ja joustavuutta, jota toiminnassa tarvitaan.

Välillä kannatta lähteä vähän kauempaakin harjoituksiin. Uusiin alueisiin ja jäseniin tutustuminen on paitsi mielenkiintoista myös erittäin antoisaa. On hienoa, että pystymme toimimaan saumattomasti yhdessä ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja tai ”suupiirakkaa”, toinen toistamme tukien. Sehän on myös onnistuneen poikkeusolotoiminnan edellytys. Kiitos kaikille kurssilaisille mukavasta kurssista! Toivottavasti pian taas nähdään uusien koitosten parissa! n Tarja Lankoski Niinisalon Sotilaskotiyhdistys ry

>ĂĂƟŬŽƚ ƚćLJŶŶć͘

13

Viherrystä Pohjankankaan keväässä Kevät vihersi Niinisalon Pohjankankaalla, kun parikymmentä sotilaskotisisarta liittyi Arrow 19 -harjoitukseen toukokuun alussa. Maavoimien harjoitukseen osallistui Puolustusvoimien henkilökuntaa ja varusmiehiä seitsemästä eri joukko-osastosta sekä lisäksi joukkoja Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta ja Virosta.

rrow 19 -harjoitukseen sisältyi poikkeusolojen sotilaskotitoiminnan harjoittelua. Harjoituksen johti 2. Sotilaskotipiiri, jonka alueelta vapaaehtoisia sisaria hakeutui harjoitukseen Hämeenlinnan, Lahden, Niinisalon, Säkylän, Tampereen seudun ja Turun sotilaskotiyhdistyksistä.

Vaihtelevia päiviä Harjoituksessa kierrätettiin tehtäviä, ja näin jokainen päivä oli yhden sisaren kohdalla erilainen.

Päätehtävämme oli pyörittää Pohjankankaan leirikotia, joka ensimmäisen päivän iltapäivään mennessä siivottiin perusteellisesti ja jonne tukkukuorma yhteisvoimin purettiin. Leirikotia pidettiin päivittäin auki aamuyhdeksästä iltakymmeneen.

Toisinaan sulkemisaikana riitti jonoa ovelle asti, mutta kaikkia ehdittiin palvella. Ovia ei suljettu ennen kuin jono loppui.

Työpäivät olivat pitkiä, ja työt tehtiin yhdessä

Lahden, Niinisalon ja ^ćŬLJůćŶ ƐŽƟůĂƐŬŽƟĂƵƚŽƚ valmiina palvelukseen.

14

loppusiivousta myöten. Saimme mahdollisuuden lepoon myös päivällä, mutta aina emme mahdollisuutta malttaneet käyttää. Tekemistä riitti niin salin puolella kassalla ja hyllyjen täyttämisessä kuin keittiössä. Sämpylöitä ja ruisleipiä täytettiin yhteistyönä liukuhihnamaisesti, käsitiskiä kertyi, varasto vaati täydennystä, ja kaksi sisarta vastasi päivittäin kahvinkeitosta. Kahvivesi keitettiin ulkona suurissa, puilla lämmitettävissä Teuva-keittimissä. Puiden pilkkomisessa, veden kantamisessa, majoitustelttamme lämmityksessä, sotilaskotiautojen kuljettamisessa ja muissa oheistehtävissä meillä oli apuna kolme reipasta varusmiestä.

Sotilaskotiautot Niinisalosta, Lahdesta ja Säkylästä olivat tärkeä osa harjoitustamme. Autoilla tehtiin myyntikeikkoja lähelle ja kauas harjoitusalueella. Autokeikat ovat lähes kaikille sisarille mieluisia työtehtäviä. Ne tuntuvat olevan perustehtävämme ytimessä, ja asiakkaat ovat metsässä yleensä erityisen tyytyväisiä.

ůŝŶĂ ,ĂůŵŝŶĞŶ

A

ůŝŶĂ ,ĂůŵŝŶĞŶ

Kalseina toukokuun alun päivinä ůĞŝƌŝŬŽĚŝŶ ƚĂŬŬĂĂŶ ǀŝƌŝƚĞƫŝŶ ƚƵůŝ͘ Siinä makkaratkin paistuivat ŶćƉƉćƌćƐƟ͘

Leipomo sotilaskodin lippulaivana Oma lukunsa harjoituksessa oli leirikodin takapihalla teltassa sijainnut kenttäleipomo, jossa leirin aikana leivottiin ja paistettiin tuhansia munkkeja.

Jokainen sisar osallistui leipomon toimintaan, jokainen vuorollaan vaivasi taikinaa, leipoi munkkeja, kohotti, rei’itti, paistoi ja sokeroi.

Munkit saivat mainetta ja julkisuutta harjoitukseen osallistuneiden keskuudessa. Erityisen ihastuneita taisivat olla amerikkalaissotilaat, jotka vapaahetkinään kävivät ahkerasti ostoksilla. Moni kävi myös tutustumassa ainutlaatuiseen kenttäleipomoon, joita Sotilaskotiliitto omistaa kolme.

Harjoituksemme ensimmäisen viikon johtaja Kirsi Tulkki esitteli mm. harjoituksen johdolle sekä arvovaltaisille kotimaisille ja ulkomaisille vieraille vapaaehtoistyönä toteutettavaa sotilaskotitoimintaa. Mukana oli myös Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Robert F. Pence, joka

vaikuttui näkemästään ja kuulemastaan niin, että lahjoitti kassalle huomattavan rahasumman suomalaisten varusmiesten ostoksia varten.

Kaikilla sotilaskotisisarilla on omat tehtävänsä omissa yhdistyksissään. Joillakin on oma sotilaskoti, kuten meillä Säkylässä. Joillakin ei enää kotia ja varusmiehiä ole, mutta vihreä sydän sykkii silti vielä. Arrow’n kaltaiset harjoitukset ovat innostava ja kutsumusta vahvistava lisä sotilaskotityötä tekeville. Viikon tai kahden aikana ehtii saada monta uutta tuttavaa ja ystävää, tavata vanhoja, viettää työpäivien lisäksi vaikkapa syntymäpäivää ja äitienpäivää. Ehtii myös oppia monenlaista hyvinkin eri-ikäisiltä sisarilta, nauttia samanhenkisten, maanpuolustustyöstä nauttivien naisten seurasta, viettää lomaa tai eläkepäiviä työssä, jolla on tarkoitus. n Elina Halminen

15

Luottamus ja keskinäinen vastuunjako, avain onnistuneelle yhteistyölle T ämän vuoden touko-kesäkuun vaihteessa vietin iettin sotilaskotisisarena kaksi viikkoa Rovajärvellä, ellää, jossa Kainuun prikaati järjesti Maavoimien harjoiarjooi-tuksen Kirves 19. Meitä sisaria oli mm. Kajaanisaniista, Kouvolasta, Oulusta, Hämeenlinnasta, Turusta ustta ja Lappeenrannasta. Me kaikki sisaret, vaikkaa olimmekin eri sotilaskodeista, emmekä tunteneet juurikaan toisiamme, olimme sisäistäneett sotilaskotityön yhteiset arvot ja tavoitteet, jotka ka ohjasivat toimintaamme ilman turhia hierarkioita oitta ja kontrollia.

Työtyytyväisyys ja yhteisöllisyys Työelämästä kirjoitetuissa oppikirjoissa korostestte-taan, että mitä voimakkaammin ihminen kokee, ee, enä, että häneen luotetaan ammattilaisena ja ihmisenä, in sitä parempia ovat työn tulokset. Tämän totesin maan Rovajärvellä tehdyssä vapaaehtoistyössä. Oman W\|WHKWlYlQ LWVHQlLQHQ KRLWDPLQHQ DQWRL K\YlQ ¿LQ ¿ ¿Lastui liksen ja onnistumisen kokemuksia, mikä heijastui uottkoko työyhteisöön tekemisen meininkinä ja luottamuksena toisia kohtaan. Meille suomalaisille lee ttyö yyöö ololol on kunnia-asia, ja haluamme tehdä sen mahdolme me lisimman hyvin, koska syvällä yhteiskuntamme rakenteissa on protestanttinen työetiikka.

Työtyytyväisyyttäni lisäsivät n mielenkiintoinen työ, n palvelun arvokkuus, n itsensä kokeminen hyödylliseksi.

16

Kaikki sisaret panostivat sotilaskotityöhön, jolloin yhteistyömme oli joustavaa ja mutkatonta, ja sotilaskotityö sujui kuin leikki. Kaikki sisaret tuntuivat nauttivan työn tekemisestä ja siitä, että tiukankaan paikan tullen ei tarvinnut myydä varusmiehille ja reserviläisille ”eioota”. Yhteisöllisyys ja onnistunut yhteistyö antoivat voimia tehdä pitkiä, jopa lähes kahden työvuoron mittaisia työrupeamia. Yhteistyöstä tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää siltä, että toimiva yhteistyö tuottaa hyviä työn tuloksia, näkyy yhteistyön osapuolten käyttäytymisessä ja heijastuu työtyytyväisyydessä.

Kun tekee yhteistyötä toisen ihmisen kanssa, on vastuussa yhteistyön tuloksista. Jokainen harjoituksen sisar hoiti aamukahvilla sovitun oman osuutensa yhteistyöstä. Työtyytyväisyyttä lisäsi se, että meille sisarille annettiin sopivasti vapauksia tehdä työmme. Saimme käyttää omaa persoonallisuuttamme ja omaa tyyliämme tehdä sama työ eri tavalla esim. kylmäkön tehtävissä. Jotkut tehtävät tosin oli standardisoitu, ja niissä ei sallittu poikkeavuuksia. Sisarten välistä yhteishenkeä lisäsi myös se, että johtajamme Päivikki Pajunen kertoi edellispäivän kassatilanteen ja tälle Rovajärven Kirves19 -harjoitukselle asettamansa tavoitteen.

Tutkimusten mukaan yhteistyön koetaan par-

haimmillaan tuovan omalle tyÜlle niin vaikuttavia taaviia tuloksia, että niitä ei kovallakaan tyÜllä olisi saatu aattu aikaan ilman yhteistyÜtä. YhteistyÜllä on merkittäkitttäävä osa tyÜssä viihtymiseen, mikä toteutuu käytänytän nnÜssä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Kannustava johtamistyyli Rovajärvellä tyÜskentelevä joukko sisaria ei an tarvinnut kirjallisia ohjeita eikä tyÜnkuvia, vaan n. aamukahvilla sovimme keskenämme tyÜnjaon. me Tämän mahdollisti kannustava ja tekemäämme viikkki.. sotilaskotityÜtä kunnioittava johtajamme Päivikki.

Hän antoi meille vastuuta tehdä päätĂśksiä tyĂśnn in n tekemisestä ja jakamisesta, ja hän luotti meihin isttä sisariin ja osaamiseemme, olihan useampi meistä yĂśsollut jo aikaisemmin Rovajärvellä sotilaskotityĂśskät sä. Kaikki tyĂśt tulivat tehdyiksi, eivätkä ylipitkät tyĂśvuorot olleet ongelma. sâ&#x20AC;?Johtajuus on ihmisten palvelemista, ei käsälllä kyttämistäâ&#x20AC;?, kirjoittaa Miia Savaspuro keväällä ilmestyneessä kirjassaan â&#x20AC;?Itseohjautuvuus tulii selltyĂśpaikoille, mutta kukaan ei kertonut, miten seloin n lainen ollaanâ&#x20AC;?. Luettuani Savaspuron kirjan voin taaa näin jälkeenpäin todeta, että Päivikin tapa johtaa aam missmeitä sisaria tuntui mielekkäältä. Hänen johtamisPH ÂżORVRÂżDQVD ROL GLDORJLD MD YLHVWLQWll MD VDLPPH kiitosta hyvin tehdystä tyĂśstä.

Mieleenpainuvimmat hetket ksi s Kahden viikon aikana sotilaskotityÜssä oli kaksi hvvit vit. t. merkittävää kohokohtaa: yÜsotku ja mitalikahvit. nnä nä YÜsotkussa sotilaskoti oli ääriään myÜten täynnä varusmiehiä ja muita Kirves19 -harjoitukseenn

osallistuneita. Televisiosta tuli puolenyÜn maissa jääkiekon maailmanmestaruusottelu, jossa Suomen joukkue taisteli kullasta. Oli mahtavaa seurata, kuinka sotilaskodin katsomossa reagoitiin pelin eri vaiheissa. Ilo räjähti kattoon, kun Suomi voitti. Tuskinpa samalaista kokemusta osuu uudestaan kohdalleni.

Päivikille myÜnnetty Suomen Leijonan ansioristi Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä toi meille sisarille juhlapäivän. Juhlistimme mitalia täytekakkukahveilla.

Loppusanat SotilaskotityÜ Rovajärvellä oli minulle hyvin mielekästä. Oli hyvä syy herätä jokaiseen aamuun ja saada tehdä mielekästä tyÜtä, jossa oli selkeä päämäärä. Tämä toi omalta osaltaan turvallisuuden tunnetta. Luottamuksen, kiitoksen ja myÜnteisen palautteen saaminen tuntui hyvältä.

TyÜhyvinvointi on tunneperäinen asia. TyÜyhteisÜÜn kuuluminen, me-henki ja yhteistyÜn sujuminen toinen toistamme auttamalla tukivat ajatusta, että on kunnia-asia tehdä sotilaskotityÜtä.

Koin, että ympärilläni oli hengenheimolaisia, ja harjoituksessa syntyi myÜs ystävyyssuhteita. SotilaskotityÜn jälkeen meillä oli päivittäistä vapaa-aikaa toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän, ja nautimme siitä uusien ystävien kanssa esim. lenkkeillen, saunoen ja kuulumisia vaihtaen. n Ansa Iivanainen Mikkelin Sotilaskotiyhdistys ry

dÄ&#x2021;ĹľÄ&#x2021; ŊŽƾŏŏŽ Ć?Ĺ?Ć?Ä&#x201A;Ć&#x152;Ĺ?Ä&#x201A; ĹľÄ&#x201A;Ĺ&#x161;Ä&#x161;ŽůůĹ?Ć?Ć&#x; yĂśsotkun onnistumisen. <ĆľÇ&#x20AC;Ä&#x201A;Í&#x2014; ĹśĆ?Ä&#x201A; /Ĺ?Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĹśÄ&#x201A;Ĺ?ĹśÄ&#x17E;Ĺś

17

18 WŝƉƉĂ ZĂŶƚĂůĂ

:Ăƌŝ ,LJŶŶŝŶĞŶ

Kuka edustaa ja kenen kanssa?

Y

hdistystoiminta on monipuolista. Joillekin riittää pelkkä jäsenmaksun maksaminen, toiset käyvät ehkä joskus kokouksissa, jotkut tekevät jotain, kun pyydetään. On ahkeria, hiljaisia työmyyriä, jotka ovat aina paikalla, kun tarvitaan, ja vielä on niitäkin, jotka hoitavat yhdistyksen hallinnon ja siinä ohessa tekevät kaikkea muutakin. Yhdistyksen hallitus/johtokunta puheenjohtajansa johdolla hoitaa monien muiden asioiden lisäksi suhteita eri sidosryhmiin.

Yhteydet eri sidosryhmiin voivat olla jotain käytännön asioiden sopimista tai sitten yhdistyksen virallista edustamista. Tässä viimeksi mainitussa, edustamisessa on joskus epäselvää, kuka menee tilaisuuteen ja kenen kanssa.

Yhdistyksiin tulee kutsuja monenlaisiin tilaisuuksiin. Täällä ruohonjuuritason yhdistystoiminnassa on ehkä hyvä miettiä ns. vakiintuneita tapoja ja virallista protokollaohjeistusta. Lähtökohta on, että puheenjohtaja on yhdistyksen keulakuva ja edustaa yhdistystä, seuraavana varapuheenjohtaja,

jos puheenjohtaja on estynyt. Seuraavana järjestyksessä on joku hallituksen/johtokunnan jäsen.

Kutsu on luettava huolella, on varmistuttava, kenelle kutsu on osoitettu. Kutsussa voi lukea myös ”henkilökohtainen”. Silloin kutsuja haluaa juuri kirjeen saaneen paikalle. Jos on maininta ”kutsu yhdelle”, silloin ei muita oteta mukaan.

Entäpä kun kutsussa on maininta ”avec” tai ”kutsu kahdelle”? Tässä tulee miettiä virallinen protokolla ja vakiintuneet tavat. Virallinen protokolla tarkoittaa avec-sanalla puolisoa. Kutsu kahdelle on tarkoitettu varsinaisen kutsun saaneelle, ja hän valitsee seuralaisen. Yhdistystoiminnassa puheenjohtajan mukaan lähtee yleensä varapuheenjohtaja tai joku hallituksen jäsen.

Tästä virallisesta protokollaohjeesta riittää pohdittavaa kutsun saajalle. Kuka mukaan? On paljon tilanteita, joissa kutsun lähettäjä ei tiedä, mitä eroa on sanonnoilla ”avec” ja ”kutsu kahdelle”. Tämä on hyvin yleistä tavallisessa yhdistyselämässä.

Silloin mietitään tilaisuuden luonne ja se, ketä kutsuja ehkä haluaisi paikalle.

Nämä protokolla- ja seremonia-asiat ovat hyvin mielenkiintoisia ja koskettavat meitä monia yhdistysaktiiveja. Joudumme kunniavartioon, lippulinnaan, miettimään, mitä ylle, kun kutsussa lukee tumma puku. Tähän aiheeseen liittyviä kursseja löytyy esimerkiksi MPK:n kurssikalenterista eri puolilla maata. Kuopiossa pidän kurssin 9.11., tervetuloa mukaan. n Pippa Rantala Rissalan Sotilaskotiyhdistys ry Sotilaskotiliiton hallituksen jäsen

19

^ŝƌŬŬĂ DĂŚŬŽŶĞŶ

Rauman (Selkämeren po) ja Porin Skyn sisaria sekä ^ćŬLJůćŶ ƐŽƟůĂƐŬŽĚŝŶũŽŚƚĂũĂ DĞƌũĂ >ĂŶŬŝŶĞŶ ;ǀĂƐ͘Ϳ͘

Poikkeusolokoulutusta

S

äkylän Sotilaskotiyhdistykseltä tuli pyyntö, voisimmeko hoitaa Okra-maatalousnäyttelyn sotilaskotimyyntipisteen toiminnan Puolustusvoimien näyttelyalueella yhtenä päivänä. Pyyntö osoitettiin RSKY:n Selkämeren paikallisosastolle (Rauma ja Uusikaupunki) ja Porin Sotilaskotiyhdistykselle. Neuvottelimme kaikki osapuolet yhdessä pyöreän pöydän äärellä ja sovimme tehtävistä ja menettelytavoista. Säkylän sotilaskodinjohtaja Merja Lankinen teki tarkat ohjeet ja selvitykset toimistamme ko. päiväksi. Toimintapäiväksi valikoitui torstai 4. heinäkuuta. Totesimme, että maastossa tapahtuva sotilaskotimyynti sekä leipominen ovat erittäin hyvää poikkeusolokoulusta sisarille.

Edellisenä tiistaina tapahtui myyntipisteiden pystytys. Selkämeren paikallisosaston puheenjohtaja Kirsi Tiaisen kanssa sovimme, että menemme tutustumaan tuona päivänä alueeseen, jotta torstaina olisi helpompi suunnistaa oikeaan kohteeseen.

Okra-maatalousnäyttely pidettiin 3.–6.7.2019 Oripään lentokentän alueella. Tapahtuma oli varsin suuri. Näytteilleasettajia oli yli 500, ja messuvieraita kävi 81 130.

Aurinkoisena torstaiaamuna klo 7 oli kahdeksan sisartamme lähtövalmiina kohti Oripään kenttää. Samoin ajettiin Raumalta seitsemän sisaren voimalla päivän tehtäviin. Perille päästiin samaan aikaan, ja iloisten tervehdysten jälkeen suuntasimme kohti sotilaskotitelttoja, joiden etuseinät varusmiehet olivat jo avanneet.

Sisaret jakaantuivat info/lelu -, kahvimyynti- ja leipomotelttoihin. Nopeasti yritettiin saada tila

20

siistittyä ja myyntituotteet paikoilleen varastosta.

Leipomossa yritettiin käynnistää rasvakeitintä, joka toimi kaasulla. Yön tuoma kosteus teki tenää, mutta siitä selvittiin.

Säkylästä tuli varusmiesten kuljettama huoltoauto. Lastina olivat ensimmäiset kahvitermokset, munkkeja ja pesuvettä sekä taikinat leipojille.

Leipurit alkoivat pyöritellä munkkeja höyrykaappiin nousemaan, ja sieltä paistoon ja sokerointiin.

Kohta munkin tuoksu liiteli alueelle kutsuvasti.

Kello 9 olimme rivissä katse suunnattuna kohti lipputankoa, jonne varusmiehet nostivat Suomen lipun – olimmehan isänmaan asialla. Myynti alkoi välittömästi, kun kahvi oli tuotu. Eri osastojen esittelijöillä oli kiire saada kahvikupposensa munkkeineen ennen yleisön rynnistystä. Asiakkaita tuli jo puoliltapäivin kymmenmetrisiksi jonoiksi asti. Kahviteltassa oli kaksi kassalinjaa palvelemassa, ja jonotusta kesti kello 16 saakka. Näyttely oli avoinna päivittäin klo 9–17. Välillä jokainen sisar pääsi tauolle syömään ja jaloittelemaan.

Keskipäivän pieni sadekuuro ei haitannut kävijöitä, ja sää suosi muutenkin päiväämme.

Sulkemisen jälkeen oli suoritettava inventaari ja kassojen lasku. Sotilaskodinjohtaja Merja Lankinen poikkesi retkiltään sopimuksen mukaan hakemaan päivän kassat. Kaikki oli hyvää oppia, mitä varmasti poikkeusoloissakin tarvinnemme.

Tyytyväisinä päivän antiin totesimme, että tulemme taas tarvittaessa. n Sirkka Mahkonen Porin Sotilaskotiyhdistys ry

Kaakkoissuomalaiset kokoontuivat Oli Korian Sotilaskotiyhdistyksen vuoro järjestää tapaaminen Kaakkois-Suomen sotilaskotiyhdistyksille. Tapaamispäivä oli lauantaina 15.6., ja siihen osallistui yhteensä 86 sisarta ja veljeä lähes kaikista Kaakkois-Suomen yhdistyksistä.

^ĞƉƉŽ sćƌĞ

P

äivä aloitettiin Korian entisessä sotilaskodissa, jossa juotiin aamukahvit. Yhdistyksemme puheenjohtaja Heleena Sirén toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kunniajäsenemme Kaija Vesala toi tilaisuuteen Sotilaskotijärjestön Tuen tervehdyksen ja kertoi Korian Sotilaskotiyhdistyksen historiasta.

Kahvin jälkeen siirryttiin busseilla Mustilan arboretumiin Elimäelle. Mustilassa saimme ihailla vielä kukinnassa olleita alppiruusuja ja muita ihania kukkia ja puita asiantuntevien oppaiden opastuksella. Mustilan kierros päättyi Metsäkirk-

21

^ĞƉƉŽ sćƌĞ

koon, jossa Elimäen entinen kirkkoherra Päivi Sipponen puhui, ja lauloimme mm. sotilaskotisisarten nimikkovirren.

Seuraava kohde oli kaunis ja tällä kertaa tervantuoksuinen Elimäen kirkko, jonka esitteli Päivi Sipponen. Moision kartanossa meidät otti vastaan kartanon emäntä Anne Hasu. Ajanpuutteen vuoksi Moision kartanon esittely jätettiin väliin ja siirryttiin syömään erittäin herkullinen salaatti- ja lohikeittolounas. Lounaan jälkeen eversti evp.

Paavo Aho kertoi Korian varuskunnan historiasta.

Päivän päätteeksi matkasimme takaisin Korialle, josta itse kukin lähti kotimatkalle toivottavasti hyvillä mielin, koska omasta mielestämme päivä oli erittäin onnistunut.

Kiitos käynnistä, kaikki mukana olleet! Oli ihanaa tavata teidät kaikki. Kiitos Sotilaskotijärjestön Tuelle saamastamme avustuksesta, joka mahdollisti onnistuneen päivän! n Tuija Palander, sihteeri Korian Sotilaskotiyhdistys ry

22

,ĞŝŬŬŝ ZĂũĂŵćŬŝ

>ĞĞŶĂ >ćŚĚĞ ;ǀĂƐ͘Ϳ͕ ,ĞůĞĞŶĂ ^ŝƌĠŶ͕ dƵŝũĂ WĂůĂŶĚĞƌ ũĂ WŝƌũŽ WĂƐĂŶĞŶ ŵLJŝǀćƚ ƐƵŽƐŝƩƵĂ ŚĞƌŶĞŬĞŝƩŽĂ ƉĞƌŝŶnepäivänä 7.5. Taustalla Anssi Kujanpää ja Seppo Väre.

Perinnepäivä Korialla

M

ietimme keväällä, miten viettäisimme perinnepäivää 7.5. tänä vuonna. Totesimme, että perinteisten paikan päällä paistettavien munkkien tekeminen olisi liian hankala toteuttaa, joten hylkäsimme sen ajatuksen. Halusimme kuitenkin jotenkin juhlistaa perinnepäivää.

Puheenjohtajamme Heleena Sirén heitti ilmaan idean hernekeitosta, jota voisimme myydä pientä korvausta vastaan. Hänellä oli tiedossa soppatykki, jonka voisi ehkä saada lainaksi. Tykki toimii puilla, eikä näin ollen tarvitsisi etsiskellä sähköä mistään. Siis tuumasta toimeen ja kyselemään tykkiä ja paikkaa, johon sen sijoittaisimme.

Tykki saatiin, ja paikkakin järjestyi paikallisen K-marketin pihalta vielä ihan ilman korvausta.

Päätimme myydä rokkaa paikan päällä syötäväksi

ja astioihin kotiin vietäväksi. Laitoimme mainoksia paikallisiin kauppoihin, pankkiin ja paikallislehteen.

Perinnepäivän aamuna sitten soppatykki saatiin tulille ja puheenjohtaja keittoa hämmentämään.

Pieni pelko oli, saammeko rokan myytyä vai jääkö se käsiin. Turha oli pelko. Rokan suosio yllätti, ja koko satsi saatiin myydyksi parissa tunnissa.

Viimeiset jäivät nuolemaan näppejään.

Saimme sotilaskotitoiminnalle näkyvyyttä, yhdistykselle kaivattuja lisätuloja sekä hyvän mielen itsellemme ja asiakkaillemme. Taidamme ottaa uusiksi ensi vuonna. n Tuija Palander, sihteeri Korian Sotilaskotiyhdistys ry

23

Osaava ja kehittyvä järjestö kouluttaa jäseniään

P

erehdytys, laitekoulutus, hygieniaosaamiskoulutus, johtamiskoulutus, poikkeusolojen koulutus ja koulutus ylipäätään ovat tuttuja asioita meille työelämästä. Myös ryhdikkääseen, osaavaan ja kehittyvään järjestötoimintaan liittyvät tärkeänä osana jäsenistön koulutusasiat. Sotilaskotiliitolla on kattava koulutusohjelma sekä uusien jäsenten perehdytykseen että jo pitempään toiminnassa olleille sisarille. Poikkeusolotehtäviin sitoutuneille järjestetään säännönmukaisesti erikoiskoulutusta, ja palkatulle henkilöstölle on vuosittain omat koulutusteemat. Ajankohtaisten asioiden äärelle sisaret ovat kokoontuneet kerran vuodessa liiton yhteisen viikonloppuseminaarin merkeissä. Uuden oppimisessa ja tietojen sekä taitojen päivittämisessä on hyvä muistaa myös verkostoituminen ja sisarten keskinäinen tiedonvaihto.

”Uuden oppimisessa ja tietojen sekä taitojen päivittämisessä on hyvä muistaa myös verkostoituminen ja sisarten keskinäinen tiedonvaihto.”

Yhteistyössä on voimaa – Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Opintokeskus Sivis tarjoavat monenlaista tukea. Sotilaskotiliiton ja MPK:n yhteistyössä laatimaa Sotilaskotijärjestön poikkeusolo-organisaation koulutusohjelmaa ollaan päivittämässä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.

Vuoden 2020 alussa voimaan astuva lakiuudistus selkeyttää sotilaskotiyhdistysten koulutusmahdollisuuksia. Alueelliset kotiseutuharjoitukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa Sotilaskotiliiton kursseja ja myös rekrytoida uusia

24

jäseniä vaikkapa Makeantoiminnan kurssilla.

Sotilaskotiliitto on aktiivisesti mukana Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitusten kurssisuunnittelussa. Joka toinen vuosi järjestetään SoMa -harjoitus yhteistyössä Maanpuolustusnaisten liiton kanssa. Lappeenrannassa 16.-18.8. toteutettu viimeisin SoMa -harjoitus osoitti meidän vihreiden sisarten aktiivisuuden. Kurssilaisia kiinnosti munkkien leipomisen ja maastomuonituksen ohella protokollan, viestinnän, vuorovaikutuksen, etsinnän, maastotaitojen, muutosjohtamisen ja myrskyn jälkeen -taitojen kehittäminen. Harjoituksen organisaatiossa sekä kurssinjohtajina että kouluttajina oli useita sotilaskotisisaria.

Olen ollut viisi vuotta Luonetjärven Sotilaskotiyhdistyksen jäsen ja nyt ensimmäistä vuotta johtokunnassa yhdistyksen kouluttajana.

Järjestötoiminnan kokemusta minulla on liki 30 vuotta naisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralta mm. puheenjohtajana ja tiedottajana, joten ajattelin, että ”helppoa kuin heinänteko”. Kuluneena vuonna olen ollut todella kiitollinen liiton tarjoamasta koulutuksesta. Myös yhdistyksen kokeneet sisaret ovat ohjeistaneet tärkeissä asioissa. Sotilaskotiyhdistyksen toiminnassa on tiiviistä yhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa. Kokemukseni perusteella kannustan teitä, sisaret, osallistumaan aktiivisesti kukin mahdollisuuksiensa mukaan oman järjestömme sekä yhteistyötahojen koulutukseen ja kehittämistilaisuuksiin. Yhdessä meitä on enemmän. n Kaija Koponen Luonetjärven Sotilaskotiyhdistys ry

25 2 5

^ŽDĂͲŚĂƌũŽŝƚƵƐͬǀŝĞƐƟŶƚć

Raatteen marssille intoa puhkuen

I

Idea yhteiseen osallistumiseen Raatteen arssiin syntyi jo edellisenä vuonna. Useammalla marssilla mukana olleet Päivi Yli-Pelkola, Tuula Lankinen ja Anna-Maija Anttonen olivat pohtineet, kuinka mukava olisi kulkea marssi yhdessä sisarten kanssa, vihreät sisarpaidat päällä. - Raatteen marssi on muodostunut itselleni jo perinteeksi.

Lähdimme aikoinaan marssille veljentytön kanssa kunnioittamaan Raatteessa taistelleen ukkimme muistoa. Meillä on ollut tapana juosta osa marssista, joten kyllä tämä ihan urheilusta menee, Päivi Yli-Pelkola kertoo omasta marssitaustastaan.

Idean esittelijänä toiminut Anttonen on tyytyväinen mukaan lähteneiden sisarten määrään; mukana on yhteensä 18 vihreisiin paitoihin pukeu-

<ĂũĂĂŶŝŶ ^ŬLJ

lmassa on jännitystä, eikä iloinen jutustelu lakkaa hetkeksikään. Säätä katsellaan linja-auton ikkunoista ja toivotaan, ettei rupeaisi satamaan, vaikka siihen on kyllä varauduttu sadeviitoilla ja asianmukaisilla lenkkeilyvarustuksilla. Vielä tankataan viime hetken eväitä, kun linja-auto kuljettaa väkeä Raatteentietä pitkin kohti virallisen tien päässä odottavaa Raatteen vartiomuseota.

Ylös ja alas vaaroja pitkin kulkevalla soratiellä linja-auton kyydissä istuu 18 Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen sisarta, jotka ovat aloittaneet matkanteon jo klo 7.30 Kajaanista. Aivan tavallinen retki heillä ei ole tiedossa: määränpäänä on Suomussalmella sijaitseva Raatteen tie, jota pitkin sisaret aikovat kävellä Raatteen marssin.

26

tunutta naista, joista 12 on marssimassa ensimmäistä kertaa. - On meillä täällä joukossa näitä konkareita, jotka ovat neuvoneet ensikertalaisia marssijoita. Kaikki ovat virkeinä ja kiinnostuneina lähdössä Raatteen tietä kulkemaan, Anttonen kertoo alkumatkan tunnelmia. Linja-automatka Kajaanista Suomussalmelle sujuu rupatellen, ja mukaan on tulostettu myös tietoja Raatteen tien historiasta.

Osalle matkaajista Raatteen tien historia talvisodan verisenä näyttämönä on ennestäänkin tuttu. Raatteen tiellä taisteli sotilaskotisisar Ulla Kettusen setä Toivo Keränen, joka oli mukana hevosmiehenä. Sodasta ehjänä selvinnyt Kettusen setä oli kertonut sukulaistytölleen rajuista taisteluista, joita seuduilla käytiin.

Ennen marssia sisaret käyvät katsomassa Raatteen Portin luona sijaitsevaa Talvisodan monumenttia, joka on pysäyttävä katselukokemus.

Muistomerkin 105 vaskikelloa edustavat jokaista talvisodassa taisteltua päivää. Kellojen kuuntelu laittaa hiljaiseksi. - Siihen ei sanoja tarvitse, Ulla Kettunen kuvailee. - Rauhallinen tunnelma oikein huokuu. Se on todella vaikuttava.

Itse marssi pääsee vauhtiin Raatteen tien päästä vartiomuseon luota, jossa Suomussalmen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen, Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen ja Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen kertovat marssin ohjeet ja alkusanat. Heitä kuuntelemassa on yhteensä 260 marssijaa, joiden ikähaitari on vauvasta vaariin.

Normaalisti marssin pituus on 18 kilometriä, mutta Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ennakkoilmoittautuneilla on mahdollisuus päästä käymään rajavyöhykkeellä. Sisaret eivät väsähdä ylimääräisestä kolmen kilometrin lenkistä, vaan ovat innoissaan rajavyöhykkeelle pääsystä. Rajavartioston komentaja kertoo rajan huollosta ja hoidosta, ja Anna-Maija Anttonen kiittelee uusista tiedoista.

Matka jatkuu vyöhykkeeltä takaisin vartiomuseolle, josta alkaa varsinainen 18 kilometrin taival.

Sisaret kulkevat porukassa, ja yhteisöllisyyttä tuovat vihreät paidat. Keskustelu siivittää matkaa soratietä pitkin korkeille vaaroille toisensa perään.

Matka taittuu mukavasti metsän rauhaa ihastellen ja aitoa suomalaista maisemaa katsellen.

Kuivin suin ja nälissään marssijoiden ei tarvitse olla, sillä matkaa rytmittävät kaksi juomapistettä ja ruokatauko puolessa välissä matkaa. Suomussalmen rajasotilaskotisisarten keittämä maittava

hernekeitto tarjoillaan lähellä Purasjoen juoksuhautoja. Ruokapaikalta on myös hyvä lopettaa marssi ja hypätä odottavan linja-auton kyytiin, jos uupumus iskee. Vain muutama sisar lopettaa matkan tähän, ja muut jatkavat matkaa loppuun saakka.

Paluumatkalla Kajaaniin kukaan ei nuku, vaikka kävelymatka olikin uuvuttava ja tuntuu jaloissa. Keskustelua riittää sodasta ja sen olosuhteista. Ihmettelyä aiheuttavat myös matkalla nähdyt taistelupaikat, joiden kautta kuullut tarinat ja Raatteen tien tapahtumat konkretisoituivat. Erityisen otettuja sisaret ovat veteraanista, joka puku päällä jakoi marssijoille muistomitaleja Raatteen Portissa.

“Ehdottomasti uudestaan!” Matkaan tyytyväiset sisaret innostuivat yhteisestä tekemisestä, joka oli uutta ja erilaista. Myös linja-autokuljetus Kajaanista ansaitsi kiitosta ja toi tunnun yhteisestä retkestä, kun ei tarvinnut matkustaa erikseen monella autolla. - Ehkä tästä pitäisi tehdä perinne, Anna-Maija Anttonen myhäilee. n Maaria Haikola Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry

Kajaanin sotilaskotisisaret Raatteen marssilla 25.5.2019 Kajaanin sotilaskotisisaret, vihreään paitaan pukeutuneet, päättivät talvella repäistä ja Raatteen marssille rynnistää.

Sotilaskotiyhdistys päätti maksaa viulut ja näin kannustaa siskoja ulkoiluttamaan kintut.

Matkaan lähdettiin 19 siskon porukalla ja Pohjolan Matkan linja-autolla.

Alkuhiet haettiin rajavyöhykkeeltä ja palatessa piti jo välihousuja vähennellä.

Puolivälissä tarjottiin rokkaa ja palanpainikkeeksi tietenkin vanikkaa.

Juoma-asemilla myös pysähdyttiin ja makoisat mehut naukkailtiin.

Raatteen Portissa saapuminen kirjattiin ja sotaveteraanien toimesta meille mitalit ojennettiin.

Hannele V.

27

Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys 100 vuotta Juhlavuosi 2018 ikimuistoinen ja täynnä tapahtumia Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistykselle. Siviiliyleisö pääsi nauttimaan perinteisiä munkkikahveja mm. pop up -sotilaskodeissa, elomessuilla ja 100-vuotiskirkkokonsertissa. Munkkikahvimyynnin ja ilmaistarjoilun ohella yhdistys sai osakseen kiinnostusta ja positiivista näkyvyyttä lähialueiden medioissa sekä valtakunnallisessa radiossa.

puolilla suomea 7.5. Juhlavuoden tapahtumiin pop up -sotilaskodit sopivat mainiosti, ja sotilaskoteja pystytettiin Hämeenlinnaan ja Hattulaan. Sotilaskodeissa esiteltiin toimintaa ja myytiin tietenkin munkkikahveja. Lisäksi VMTK:n bändi piipahti pop up -sotilaskodeissa esiintymässä.

Suuren yleisön kanssa satavuotisjuhlaa vietettiin yhdistyksen 100-vuotiskirkkokonsertissa syyskuussa Hattulan kirkossa. Kirkkokonsertissa esiintyi Kaartin soittokunta musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkolan johdolla. Upeasta laulusta vastasi Mikael Konttinen. Arvokkaan juhlapuJuhlavuoden tapahtumia heen piti Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen Hämeenlinnassa ja Hattulassa ja Sotilaskotiliiton kunniajäsen, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen. Myös seurakunta toi oman tervehJuhlavuoden naistenpäivänä 8.3. yhdistys toimi dyksensä tilaisuuteen. Tilaisuus oli hyvin arvokas emäntänä naistenpäivän juhlassa, jossa luovuja tunnelma mukavan lämminhenkinen. Ikimuistettiin naistenpäivän kapula Hämeen maa- ja toisen illan kruunasi paikalle saapunut yli 500 kotitalousnaisille. Pop up -sotilaskotipäivää vietettiin satavuotisen sotilaskotityön kunniaksi eri kuulijan yleisö, jolle tarjottiin myös perinteiset munkkikahvit juhlan kunniaksi.

Lokakuussa kiinnitettiin muistolaattoja raken<ŝƌƐŝ ,ĞŝŬŬŝůć nuksiin, joissa on harjoitettu sotilaskotitoimintaa, ja pieni paljastustilaisuus järjestettiin Linnan kasarmilla Museo Militarian pihalla. Sotilaskotiautosta tarjottiin tilaisuuden aikana munkkikahveja.

Marraskuussa vietettiin sotilaskotisisarten kirkkopyhää Vanajan kirkossa. Kirkkopyhän kolehti kerättiin varusmiesten hengellisen työn tukemiseen.

Pääjuhla marraskuussa

Liisa Suomilammi (vas.) ja Raili Vuorinen ŵƵŝƐƚŽůĂĂƚĂŶ ƉĂůũĂƐƚƵƐƟůĂŝƐƵƵĚĞƐƐĂ DƵƐĞŽ DŝůŝƚĂƌŝĂŶ ƉŝŚĂůůĂ͘

28

Virallinen juhlapäivä 17.11.2018 alkoi seppelpartiolla entisten puheenjohtajien haudoille. Ennen juhlan alkua vastaanotettiin onnittelutervehdyksiä yhteistyökumppaneilta ja nautittiin juhlatarjoiluista. Juhlaa vietettiin Parola 1 -sotilaskodissa.

Arvokkaan ja erityisen onnistuneen juhlan juonsi Seppo Hovi. Tervehdyspuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Suomilammi ja juhlapuheen piti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Oman tervehdyksensä juhlaan toivat myös Sotilaskotiliitosta varapuheenjohtaja Heli Itkonen, Puolustusvoimilta Panssariprikaatin komentaja,

<ŝƌƐŝ ,ĞŝŬŬŝůć

eversti Kari Nisula sekä varusmiesten edustajana Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja Topi Korpinen. Juhlan musiikkiesityksistä vastasivat Puolustusvoimien varusmiessoittokunta, Jaakko Ryhänen ja Seppo Hovi sekä Satumaa Singers.

Juhla päättyi Sotilaskotiliiton kunniamarssiin.

Satavuotinen historia kirjaksi Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen satavuotinen historia on julkaistu nyt myös kirjana.

Historiikki julkaistiin 1.8.2019 pidetyssä julkaisutilaisuudessa.

Historiikin on kirjoittanut Merja Isotalo.

Juhlakirjan toimikuntaan kuuluivat Kirsi Heikkilä, Lisbeth Heinonen, Tuulikki Liukkula, Irja Ollila ja Liisa Suomilammi. Yhdistys kiittää Sotilaskotijärjestön Tukea, jolta saimme lahjoituksen kirjan painattamista varten. n Hanna Similä Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys ry ,ŝƐƚŽƌŝŝŬŬŝ ũƵůŬĂŝƐƟŝŶ ϭ͘ϴ͘ϮϬϭϵ͘ ,ĞŝŬŬŝ ZĂŶƚĂ

ϭϬϬͲǀƵŽƟƐŬŝƌŬŬŽŬŽŶƐĞƌƫ ,ĂƩƵůĂŶ ŬŝƌŬŽƐƐĂ͘

29

Rannikon sisarten teemana koulutus Z^<z ŬƵǀĂͲĂƌŬŝƐƚŽ

R

annikkosotilaskotiyhdistyksen 101. toimintavuoden teemana on koulutus. Koulutuksella yhdistys tukee ja kohottaa palkatun henkilöstön ammatillista osaamista ja antaa näin panoksensa kunkin sotilaskodissa työskentelevän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Henkilöstön koulutus yhdessä ravitsemukseen ja terveellisyyteen paneutuneiden ansioituneiden asiantuntijoiden kanssa tuottaa myös varusmiehille tarjolle monipuolisemman tuotevalikoiman.

Vapaaehtoisten sisarten koulutuksessa tukeudutaan alueen yhteisiin koulutuksiin sekä paikallisosastojen omiin koulutustilaisuuksiin sekä valtakunnallisiin harjoituksiin. Vapaaehtoisten sisarten tehtävät ja niihin liittyvä koulutus antaa mahdollisuuden tukea sotilaskotien palkattua henkilökuntaa tehtävässään. Vapaaehtoistyötä tekevät sisaret osallistuvat lisävoimina mm. moniin tapahtumiin ja antavat näin tarvittavan avun kiireisinä aikoina.

Henkilökunta osallistui siivouksen koulutuspäivään.

Ajassa mukana uusin toimintatavoin ja välinein Jo toteutetussa sotilaskodin henkilökunnan siivouksen koulutuspäivässä oli tarkoituksena lisätä mm. nykyaikaisten, tarkoituksenmukaisten välineiden käyttöä sekä niiden teknistä osaamista.

Sekä välineet että päivitetty osaaminen otettiin heti käyttöön.

Helsinki Food Companyn ammatillisella asiantuntemuksella perehdyttiin ravitsemukseen, terveellisten tuotteiden valmistamiseen sekä tuotteiden näyttävään esillepanoon. Yhdistys panostaa vahvasti terveellisten tuotteiden tarjonnan lisäämiseen. Vitriinitarjonnassa kiinnitetään huomiota myös visuaalisuuteen sekä pakkausten ympäristöystävällisyyteen.

Anna-Liisa Rewellin säätiön myöntämä koulutustuki mahdollistaa sen, että ravitsemusterapeutti kouluttaa henkilökunnalle ravitsemuksen vaiku-

30

<ƵŝǀĂƐĂĂƌĞŶ ƉććůĂŝƚƵƌŝůůĂ ƚŽƚĞƵƚĞƫŝŶ ŵŽŽƚtoriruiskun imuriselvitys merestä. KalustoŶĂ ŽůŝǀĂƚ DͲƌƵŝƐŬƵ͕ ŝŵƵƌŝůĞƚŬƵƚ ƐĞŬć Ɛŝŝǀŝůć͕ ƉĂůŽŶĂƌƵůŝŝŶĂƚ͕ ƉććũŽŚĚŽƚ͕ ũĂŬŽůŝŝƟŶ ũĂ ũćƌĞć työsuihkuputki.

tusta kokonaispositiivisuuteen ja varusmiesten fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tarkoitus on myös uusiutumisen myötä lisätä myynnissä olevien tuotteiden kasvisten määrää tuomalla tarjolle esim. kauden hedelmiä.

Sisarten kouluttautumisen tukeminen 2019–2021 Rannikkosotilaskotiliiton hallitus esitti Rannikkosisarten säätiölle sekä sotilaskotien palkatun henkilökunnan että vapaaehtoisten sisarten koulutuksen tukemista taloudellisesti koulutusteeman mukaisesti määräajaksi 2019–2021.

Kursseille osallistuvien sisarten raportoinnista vastaa Rannikkosotilaskotiyhdistys, joka laati myös kurssilaisille toimintaohjeet. Toimintaohjeet tuen saamisesta on lähetetty yhdistyksen paikallisosastoihin. Yhdistys avusti esim. Sotilaskotiliiton ja Maanpuolustusnaisten liiton yhteisen SoMa-harjoituksen osallistumismaksuissa.

Sammutusharjoitusta saaressa Kuivasaaressa pidettiin kesän viimeisen yleisöviikonlopun aikana palotorjuntaharjoitus moottoriruiskulla imurilla merestä. Koettiin tärkeäksi, että tulipalon syttyessä sisaret osaisivat käyttää moottoriruiskua ennen kuin ensisijainen toimija eli Pelastuslaitos saapuu paikalle. n Sirpa Holma Rannikkosotilaskotiyhdistys ry Z^<z ŬƵǀĂͲĂƌŬŝƐƚŽ

ĞŚĚLJƩLJ ŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐƐć ŽŶ ƉĞƌ ZĂŶŶŝŬŬŽƐŽƟůĂƐŬŽƟLJ ƐĞŬć ŝĚĞŶ ǀĂůŵŝƐƚĂŵŝƐĞĞŶ ƚĞƌǀĞĞůůŝƐƚĞŶ ƚƵŽƩĞ ććŶ ĞƐŝůůĞƉĂŶŽŽŶ͘ ƚƵŽƩĞŝĚĞŶ ŶćLJƩćǀ

DŝŶŶĂ ũĂ ŵƵŶŬŝƚ <ƵŝǀĂƐĂĂƌĞŶ ƐŽƟůĂƐŬŽĚŝƐƐĂ͘

31

Sodankylän sotilaskodissa äänestettiin

ZŝŝƩĂ ^ĂƐƐĂůŝ

S

odankylän kunnanvaltuusto päätti joulukuussa 2017, että myös sotilaskodilla on järjestettävä ennakkoäänestys. Koska tammikuun 2018 presidentinvaalien ennakkoäänestyspaikat oli päätöksenteon aikaan jo pitänyt ilmoittaa eteenpäin, olivat tämän kevään eduskunta- ja europarlamenttivaalit ensimmäiset vaalit, joissa äänestys sotilaskodilla järjestettiin.

Sodankylässä sotilaskoti sijaitsee varuskunta-alueen porttien ulkopuolella, joten ennakkoäänestys oli sen puolesta mahdollista järjestää.

Ennakkoäänestys tulee järjestää paikassa, jonne kuka tahansa äänioikeutettu voi tulla äänestämään.

Käytännön järjestelyistä sopiminen oli Jääkäriprikaatin kanssa helppoa, äänestykseen suhtauduttiin myönteisesti. Yhteispelillä löysimme ennakkoäänestyksille ajankohdat, jolloin varusmiehet eivät olleet harjoituksessa tai lomilla. Ennakkoäänestäminen oli mahdollista yhtenä iltana ennakkoäänestysaikana, ja äänestys oli avoinna klo 17–19.30, jolloin sotilaskodissa on eniten asiakkaita.

Oli hienoa nähdä, että varusmiehet olivat kiinnostuneita äänestämisestä. Sekä eduskuntavaaleissa että europarlamenttivaaleissa äänestämässä kävi 70-80 varusmiestä. Moni äänestäjä teki vielä jonottaessa vaalikoneita ja yritti löytää itselleen sopivan ehdokkaan. Äänestämässä kävi myös muita kuin varusmiehiä, muun muassa sotilaskodin työntekijöitä. n

ćŶĞƐƚLJƐƉĂŝŬŬĂŶĂ Žůŝ ƐŽƟůĂƐŬŽĚŝŶ ŬŝƌũĂƐƚŽ͘

Sonja Julkunen Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry

Armeijassa jonotetaan aina, tässäkin pojat odottavat omaa äänestysvuoroaan.

32

Kahvinkeitossa Jääkäriprikaatin valalla Kemijärvellä

S

otilaskoti-lehden numerossa 4/2017 oli ohje kahvinvalmistuksesta Teuva-keittimellä sideharsopusseja käyttäen. Tuumasta toimeen: ostin sideharsoa ja tein kaksi pussia ohjeiden mukaan.

Testasin niitä Sarriolla leirin aikana. Keitin kattilallisen vettä hellalla ja upotin pussin kahveineen veteen. No hupsista, pussin suu ei ollutkaan kiinni, vaan porot pelmahtivat veden joukkoon.

Ei auttanut muu kuin suodattaa kahvi normaalisti.

Tulihan siitäkin kahvia, ja opin, että pussin suu pitää laittaa tiukasti kiinni niin kuin ohjeissa oli neuvottu.

Vastaavaa on toki tapahtunut normaalisuodatuksenkin aikana, valaa olimme silloinkin vannomassa. 20 litran tankin päällä oli suodatin ja suodatinpussi kahveineen päivineen. Vettä lisättäessä suodatinpussi ”räjähti”, ja porot valahtivat tankkiin. Siinä meinasi usko kahvinkeiton onnistumiseen loppua niin minulta kuin kaveriltakin, kuten myöhemmin asiasta puhuttaessa ilmeni.

Loput kahvit valmistimme harsopusseja käyttämällä, ja homma pelasi ilman katkoja.

Nyt siis pääsin valalla tositoimiin Teuvan kanssa. Huoltokomppanian pojat olivat jo viritelleet >ĞŝůĂ <ĂƌŚĂƉćć

Tulta Teuvan alle!

33

tulen Teuvan alle. Minulla oli tosin tuohet, pari klapia ja tulitikut mukana itsellänikin – varmuuden vuoksi. Ja tuhkaämpäri. Täytimme Teuvan vedellä ja odottelimme veden kiehumista. Sillä välin mittasin kahvit valmiiksi harsopusseihin, joita olin tehnyt kaksi lisää.

Nidoin pussit kiinni pussinsulkijoilla, jotka ROLQ GHVLQ¿RLQXW NLHKXYDVVD YHGHVVl NRWRQD Kun vesi kiehui, laitoin kaksi harsopussia 20 litran kahvitankin pohjalle, lapoin kauhalla kuumaa vettä päälle tankin täyteen ja suljin kannen. Pussit hautuivat tankissa aikansa, ja nostelin niitä muutaman kerran. Tämän jälkeen otin ne siivilän avulla pois kahvitankista. Tankissa oli tietenkin pussien suuruinen vajaus, joten lapoin tankin täyteen kiehuvaa vettä. Suljin tankin kannen, ja näin ensimmäiset 20 litraa oli valmiina. Näin työ sitten jatkui niin kauan kuin kahvia tarvittiin. Tällä tavalla kahvia valmistettaessa tankin pohjalle syntyy jonkin verran sakkaa, mutta kun sen tietää, ei heruta tankkia tyhjäksi pohjamutia myöten.

Onhan kahvinkeitto tällä tavoin aikamoista läträämistä, ja tarkkana pitää olla niin kiehuvan veden kuin kuumien porojenkin kanssa.

Hygieniastakin pitää huolehtia. Onneksi homma sujui kuitenkin luonnikkaasti, ja kahvin saannissa ei ollut katkoksia. Minulla oli hyvät apulaiset, jotka pitivät huolta jatkuvasta tulesta, kantoivat vettä läheisestä vesipisteestä ja kiikuttivat kahvitankit myyntiautoihin.

Kiitos huoltokomppanian pojat! n Leila Karhapää Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry

– Tarkkana pitää olla kiehuvan veden ja kuumien porojen kanssa, Leila Karhapää toteaa. <ƵǀĂ͗ ^Ăƌŝ ^ćůĞǀć

34 34

Sodankylän sisaret retkellä Raja-Joosepissa >ĞŝůĂ <ĂƌŚĂƉćć

M

aire Järveläinen ehdotti kevättalvella, että tekisimme sisarretken Raja-Jooseppiin ja veisimme villasukat koko rajavartioaseman väelle, jota on vähän yli 50 henkeä. Niinpä sitten laitoimme puikot heilumaan, eikä mennyt kauaakaan, kun tarvittava määrä sukkia oli neulottuna eli kudottuna, miten itse kukin asian ilmaisee, neulooko vai kutooko. Maire itse ”syyllistyi” yli 20 parin kutomiseen, samoin Hilja Jokela. Me muut pääsimme huomattavasti vähemmällä. Pakkasimme sukat, täytekakun ja laatikollisen munkkeja autoon ja suunnistimme kohti Raja-Jooseppia heti aamusta keskiviikkona 12.6.2019.

Raja-Jooseppi sijaitsee noin 50 km päässä Ivalosta. Ensin ajetaan muutama kilometri Nellimin tietä, josta sitten oikealle kaakkoon Venäjän rajalle ja UKK-puiston pohjoisreunalle.

Rajavartioasema on muutama kilometri ennen tullia, joten poikkesimme sinne ensin ja saimme vartioaseman päällikön oppaaksemme. Suomen puolella sijaitsee vanha tulliasema (käyttökiellossa ,ćŶ ĂŶƚŽŝ ŶŝŵĞŶ ZĂũĂͲ:ŽŽƐĞƉŝŶ ƌĂũĂǀĂƌƟŽͲ asemalle.

sisäilmaongelmien vuoksi), uusi tulliasema viipaleparakissa ja sen vastapäätä halli, jossa ajoneuvot tarkastetaan. Uusi tulliasema on suunnitteilla, se valmistunee loppuvuodesta 2021. Kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa, johon on saatu EU-tukea 90 %. Näin varaudutaan kasvavaan liikenteeseen itärajalla.

Oppaamme opastuksella tarkastimme liikennettä rajavyöhykkeen tuntumassa. Naapuri ei reagoinut mitenkään, mutta seurasi varmasti erittäin tarkasti puuhiamme. Liikenne oli aika vähäistä, vain muutama auto sen puolen tunnin aikana, minkä viivyimme. Loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016 liikenne oli huomattavasti vilkkaampaa. Raja-asemalle kertyi silloin melkoinen määrä polkupyöriä ja loppuun ajettuja autoja, kun Sukkiin kudoimme kuusi keltaista raitaa symboloi- pakolaistulva vyöryi Suomeen. ŵĂĂŶ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŵŵĞ ϲϬͲǀƵŽƟƐƚĂ ƚĂŝǀĂůƚĂ͘ :ŽŝƐƐĂŬŝŶ Suomella on Venäjän kanssa yhteistä rajaa sukissa on kymmenen raitaa kuvaamassa Rajavar- 1340 km, josta hieman alle 60 km kuuluu RaƟŽůĂŝƚŽŬƐĞŶ ϭϬϬͲǀƵŽƟƐƚĂ ŽůĞŵĂƐƐĂŽůŽĂ͘

35

ja-Joosepin vastuulle. Rajavyöhyke tarkastetaan kerran vuodessa yhdessä naapurin kanssa kävelemällä. Rajavyöhykettä reunustaa Suomen puolella poroesteaita: porojen on tarkoitus pysyä Suomen puolella. Poroesteaidan kunnosta huolehtivat poromiehet.

Raja-Joosepin rajavartioasema avattiin 25.1.1967, ja se kansainvälistyi 4.9.1989. Raja-asemalla työskennellään kolmen viikon jaksoissa, joiden jälkeen on saman verran vapaata.

Töissä käyminen onnistuu siis kauempaakin käsin, esim. Ivalosta, Rovaniemeltä, Torniosta.

Miksi juuri Raja-Jooseppiin?

Sodankylässä toimi vuodesta 1946 alkaen Rajasotilaskotiyhdistys ry:n paikallisosasto, jonka kummivartioita olivat Virtaniemi (nyttemmin lakkautettu) ja Raja-Jooseppi. Kun saatiin vihiä, että Sodankylään perustetaan Puolustusvoimien yksikkö, paikallisosasto lakkautettiin, ja 11.10.1959 perustettiin Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry.

Kummius on kuitenkin säilynyt koko tämän ajan, ja olemme tilanneet kummivartiollemme muutamia lehtiä (Lapin Kansa, Metsästys ja kalastus, Tornionjokilaakso).

>ĞŝůĂ <ĂƌŚĂƉćć

ZĞƚŬĞůćŝƐƚĞŶ ƚĂŬĂŶĂ ŚććŵƂƩćć ŶĂĂƉƵƌŝŶ rajapaalu, punaista paalun nokassa.

36

Raja-Joosepin nimen alkuperä Parkanolainen Josef Juhonpoika Sallila muutti 1910 avokkinsa Tilta Lehikoisen kanssa Luttojoen Rajaniemeen eli Raja-Jooseppiin, jossa asusti ennestään pari poromiestä. Heidän rakentamansa saunan Jooseppi otti asunnokseen. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa hän rakensi asumakentälleen uuden pirtin, navetan, perunakellarin sekä leivinuunin ulos. Elanto tuli kullankaivuusta, helmenpyynnistä, kalastuksesta, metsästyksestä ja poronhoidosta. Tilta kuoli 1937 ja Jooseppi 1946. Nykyinen raja-asema on saanut nimensä hänen mukaansa. Asumakenttä jäi vuoden 1945 rauhansopimuksessa rajavyöhykkeelle, jota on nyttemmin siirretty sen verran, että Joosepin asumakenttä on juuri ja juuri rajavyöhykkeen ulkopuolella. Sinne on nyt kaikilla vapaa pääsy.

Asumakenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Se on valtioneuvoston päätöksellä suojattu ja kuuluu Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Retkemme Raja-Jooseppiin oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Totesimme, että rajalla on rauhallista. Kiitos rajavartioaseman väelle, että otitte meidät vastaan. Ja parhaat onnittelut 100-vuotiaalle Rajavartiolaitokselle! n Leila Karhapää Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry

^ĞŝũĂ ,ĞŝƐŬĂ

<ĞŶƩćůĞŝƉŽŵŽŬŽƵůƵƚƵƐƚĂ Säkylänharjun maastossa.

Säkylän Sotilaskotiyhdistys erikoiskouluttaa Säkylän Sotilaskotiyhdistys järjestää tarpeen mukaan ”yleissivistäviä” koulutuksia, kuten hygieniapassikurssi ja hätäensiapu. Erikoiskoulutuksessa sen sijaan otetaan haltuun jokin tietty asia. Kenttäleipomokoulutus ja Iskuryhmäkoulutus ovat tällaisia koulutuksia.

K

enttäleipomokoulutukselle ilmeni tarvetta, kun Sotilaskotiliiton kenttäleipomo sijoitettiin Säkylään. Jos meillä on tuollainen hieno juttu saatavilla, täytyyhän sitä osata käyttää. Ensimmäinen koulutus järjestettiin teemalla ”Mettämunkit”, ja nimestä voi päätellä koulutuksen tapahtuneen maastossa. Kouluttajana toimi Vappu Alapeteri.

Harjumaastosta löytyi sopiva paikka leipomolle.

Vapun johdolla opeteltiin leipomon oikeaoppinen kokoaminen. Monta pientä niksiä ja kikkaa tuli selväksi. Munkit leivottiin, kohotettiin ja sitten opeteltiin, miten ”munkkeja soitellaan” niitä paistettaessa. Samassa koulutuksessa opittiin Teuva-keittimen käyttöä ja keitettiin lounaaksi

maittava keitto. Jälkiruokana tarjoiltiin tietenkin kahvi ja vastapaistettu munkki!

Toinen kenttäleipomokurssi pidettiin sotilaskodin takapihalla reilun vuoden kuluttua aivan omin voimin. Se oli kertausta opitusta, ja joillekin ensikosketus kenttäleipomoon. Sattuneesta syystä osa koulutuksesta tapahtui pimeässä otsalamppujen ja kännyköiden valossa. Hyvin sekin onnistui, ja nyt sisaret osaavat leipomon käytön pimeässäkin.

Näiden kahden koulutuskerran jälkeen leipomo oli valmis tositoimiin. Munkkeja on paistettu muun muassa pop up -sotilaskodissa Säkylän torilla ja OKRA maatalousnäyttelyssä Oripäässä.

Joitakin uusia leipomonkäyttäjiä on kouluttautu-

37

nut siinä sivussa ”kyllä työ opettaa” -periaatteella.

Leipomossa työ sujuu mallikkaasti, eikä ympärillä seuraava yleisö haittaa tahtia. Vastapaistetut munkit kahvi kyytipoikana ovat olleet varsinainen myyntivaltti.

Säkylän sotilaskodissa palkattu henkilökunta huolehtii päivittäisten rutiinien sujumisesta.

Joskus on kuitenkin tilanteita, jolloin koko henkilökunta on poissa. Kuka hoitaa kodin silloin? Ratkaisuksi viritettiin iskuryhmä uudelleen.

Iskuryhmään koottiin asiasta kiinnostuneita sisaria, joita löytyi parikymmentä. Sotilaskodin johtaja Merja Lankinen toimi pääkouluttajana, ja toisena vastuullisena oli Päivi Perälä. Naiset kokosivat koulutuskokonaisuuden, jonka aikana iskuryhmäläiset oppivat kassatyöskentelyä,

koneiden käyttöä, jalostusta ja muita arkirutiinien hoitamisessa tärkeitä asioita. Koulutuksen lisäksi ryhmän jäsenet harjoittelivat opittuja asioita päivystysvuoroillaan aina tilanteen salliessa. Ryhmä piti välillä palaute- ja keskustelutapaamisia, jotta tulevan koulutuksen suunnittelussa voitiin ottaa todelliset tarpeet huomioon.

Iskuryhmä on päässyt näyttämään taitonsa tositoimissa jo muutamia kertoja. Samalla on huomattu ryhmän tarpeellisuus. Koulutus jatkuu edelleen uutta opetellen ja vanhaa kerraten. n Seija Heiska Säkylän Sotilaskotiyhdistys ry

Oppia ikä kaikki

K

uunnellessani pitkän sotilaskotiuran tehneen, nyt jo edesmenneen sotilaskotisisaren vuonna 2004 tehtyä haastattelua mieleeni jäi hänen viimeinen lauseensa. Kysyttäessä, mitä hän haluaisi korostaa sotilaskotityössä, hänen vastauksensa oli koulutus.

Koulutuksen merkitys on vain korostunut niin työelämässä kuin myös sotilaskotityössä. Omia työelämässä hankittuja tietoja ja taitoja voi hyödyntää monenlaisissa tehtävissä sotilaskotityössä.

Sotilaskotiyhdistys on myös liikeyritys, jonka johtamiseen ja tuottoisaan tilinpäätökseen vaaditaan osaamista ja asiaan paneutumista. Johtokunnan jäsenet ovat avainasemassa, ja kukin sisar vuorollaan vastuussa. Mieleeni on jäänyt Kaija Vesalan koulutustilaisuudesta hänen lauseensa ”johtokunta ei ole mikään kultapossukerho”.

Yksi arvoistamme on itsensä kehittäminen, mikä pitäisi muistaa runsasta ja kattavaa koulutusohjelmaa selatessa. Sotilaskotiliton kautta järjestettävä koulutus on laadukasta ja ns. täsmäkoulutusta erilaisiin sotilaskodin työtehtäviin.

MPK antaa taidot työskentelyyn maasto- ja poik-

38

keusoloissa. SoMa-harjoitus Lappeenrannassa oli esimerkki monipuolisesta koulutustarjonnasta.

Uuden sisaren koulutusohjelmassa löytyy kaikki tarvittava ensitieto sotilaskotityöstä. Ongelmana on vain ajan puute. Kahdessa tunnissa, johon sisältyy kahvitauko, ei onnistu kuin hipaisemaan kaikkia niitä tärkeitä asioita, joita uuden sisaren pitäisi tietää. Historia, organisaatio, pukeutuminen, arvot ja aatteet ym. Kysymyksessä ei ole kouluttajan ajanpuute, vaan jäsenillä ei kerta kaikkiaan ole aikaa ja kiinnostusta tulla lauantaipäiväksi tai vaihtoehtoisesti kahdeksi arki-illaksi koulutukseen. Pitää siis vain luottaa siihen, että eri jaostojen vetäjät huolehtivat jatkokoulutuksesta työtehtävissä.

Puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Sitähän se on ollut nämä vuodet. Koskaan emme ole liian viisaita ja taitavia. Vieläkään en osaa sitä kuuluisaa serviettiä oikein taittaa. n Maija-Leena Järviö Haminan Sotilaskotiyhdistys ry

Sitoutua vai valita paras tarjous?

O

len koko ikäni harrastanut järjestötoimintaa ja seurannut sen kehitystä seitsemänkymmenluvulta lähtien tähän päivään. Muistan kuin eilisen päivän, kun aloitin vapaaehtoisen pelastuspalvelun riveissä ensiaputoimintaa. Tärkeintä, mitä se harrastuksena toi, olivat kadonneiden etsinnät sekä Lumihiutale- ja Pajunkissa- ensiapupäivystykset. Silloinen SPR:n valmiuspäällikkö oli Puolustusvoimien palveluksessa oleva sotilasmestari. Hän jyrisi meille parikymppisille aloittelijoille: ”Liittyminen tähän toimintaan on vapaaehtoista, mutta kun olette liittyneet, se muuttuu velvollisuudeksi osallistua hälytystehtäviin, oli aika kuin aika ja sää kuin sää.” Niin me sitten aloitimme harrastuksen ja pidimme kunnia-asiana olla rivissä aina mukana, jollei työ tai sairaus meitä estänyt.

Tänä päivänä ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan monin eri tavoin, ja mukavuudenhalu ei ole ollenkaan vieras este, kun pitäisi työpäivän jälkeen lunastaa lupauksia. Lasten harrastukset ovat koko perheen harrastuksia ja aina etusijalla. Liian usein törmää sotilaskotiharrastuksen piirissä siihen, ettei työvuoro olekaan se paras tarjous tämän illan vapaa-ajanvietoksi, vaikka lupaus sotilaskotityöhön onkin tullut annetuksi. Pysähdypä hetkeksi peilin eteen ja keskustele itsesi kanssa, olisitko vastaavassa tilanteessa ilahtunut, kun kolmen-viiden sisaren sijaan vuorolle saapuukin kaksi tai vain yksi, ja jos sinä olisit se yksi viiden sijaan.

Vaikka juuri se minun paras kaverini onkin tällä kertaa estynyt, osaanhan minä toimia muidenkin

sotilaskotisisarten kanssa, eihän tämä mitään tähtitiedettä ole. Parhaan tarjouksen valinta on yksilön tasolla varmasti houkuttelevin. Koko järjestön kannalta luotettavuutemme Puolustusvoimien kumppanina saa joka kerta pienen särön, kun valitsemme itsekkäästi. Pahimmillaan se voi aiheuttaa koko maastokeikan peruuntumisen. Vaikka sanonta kuuluukin, ettei sota yhtä miestä kaipaa, kaikki suunniteltu toiminta kaipaa kuitenkin sen määrän ihmisiä kuin siihen on mitoitettu. Haluaisitko sinä olla se, joka yksin joudut tekemään viiden työt vain siksi, että muut ovat sinä iltana valinneet heille mukavamman tarjouksen?

Haluan tällä kirjoituksella saada meidät kaikki, niin vanhat kuin uudet sisaret, miettimään hetken ennen kuin jätämme viime metreillä sotilaskotivuoron väliin. Sitoudutaan toimimaan hymyllä ja sydämellä asevelvollisten ja reserviläisten hyväksi! Puhutaan toiveista enemmän ja toteutetaan meille uskotut tehtävät mallikkaasti. Ollaan poissa vain kun on pakko olla muualla.

Kohta on syyskokousten aika. Kun teemme valintoja yhdistysten ja liiton hallituksiin, pidetään yhtenä kuningasajatuksena, että valitsemme tehtäviin sisaria, jotka osallistuvat valintansa jälkeen aktiivisesti toimintaan. Sisaria, jotka eivät ajattele vain omaa cv:tään, kuinka sitä koristaa sotilaskodin luottamustehtävä. n Nimim. Sodemummo

Terveiset Porista

O

lin seuraamassa keskiviikkona 17.7. Porin Suomi Areenan vapaaehtoisosiota. Satu Mustalahti ja Maria Vesterinen hoitivat homman kotiin, ja Marian raikas ja aito esiintyminen ilahdutti mieltä suuresti. Onnea seuraavaan

kesään, jolloin toivottavasti paikalle ennättää useampi asiasta kiinnostunut. n Katriina Jouko

39

Onnittelemme

Irma Isoherranen 100 vuotta K

ZÄ&#x201A;Ĺ?ĹŻĹ? Ä&#x201A;ĹŻĆ&#x161;Ĺ˝

unniajäsenemme Irma Isoherranen vietti 100-vuotissyntymäpäiväjuhliaan 3.8.2019. Onnitteluja hän otti vastaan iloisena ja pirteänä.

Irma liittyi Kokkolan Sotilaskotiyhdistykseen 30.10.1965 ja toimi vuodesta 1968 johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana ja 1970â&#x20AC;&#x201C;1979 puheenjohtajana. Hän sai Sotilaskotiliiton jäsenmerkin 1966, yhdistyksen 10-vuotismerkin 1976, 25-vuotismerkin 1991, 40-vuotismerkin 2005 ja 50-vuotismerkin 2015. Lisäksi Irma on saanut Sotilaskotiliiton hopeisen ansiomerkin 1975, Katri Bergholm -mitalin 1981 ja Sotilaskotiansioristin 1999.

Irma jaksoi toimia seniorisisarissa vielä 95-vuotiaaksi asti, nyt liikkuminen on jo vähän hitaampaa. Niin, eiväthän vuodet ole kuin numeroita. Saamme ottaa oppia pirteältä sisareltamme.

Kokkolan Sotilaskotiyhdistys ry Eija Luukkanen

Aate ja vaate

J

ärjestĂśn asuvastaavana vetoan yhdistyksiin: jollei teillä ole vielä nimettyä vaatesisarta, nimetkää sellainen ja antakaa hänelle valtuutus â&#x20AC;?katsoa sisarten peräänâ&#x20AC;? sotilaskoti-pukeutumisessa. On totta, että nykyinen vaatekirjo on mittava.

Apu kuitenkin lĂśytyy Sotilaskotiliiton nettisivujen asuosuudesta, joiden avulla oikea-aikainen ja tilanteenmukainen pukeutuminen onnistuu.

Sotilaskoti- ja siviiliasuja ei tule yhdistellä.

Mustat housut ovat yleistyneet, koska sopivien vihreiden housujen hankinnassa on ollut ongelmia. Tämä ongelma on poistunut, sillä sekä tyÜettä järjestÜasun kangasta on mahdollista tilata

40

3URĂ&#x20AC;LQHOWD .XQ WHHWWH WDL WHHWlWWH DVXMD QLLGHQ tulee olla samaa tyyliä kuin valmistajan. TyĂśvuoroon on ollut lupa laittaa siistit farkut, mutta leggingsit jääkÜÜt vapaa-aikaan.

Yhteisissä tilaisuuksissa kaikkien eri aikakausien sotilaskotiasut ovat edelleen yhtä oikeita.

Pukeudutaan vihreään ja ollaan ylpeitä sotilaskotiformusta, vastaavaa ei taida lÜytyä muilta kuin palokuntanaisilta.

Hymyllä ja sydämellä Katriina

Muistamme Rintamasotilaskotisisar Tuulikki Immonen (o.s. Brotherus) Tuulikki Immonen on kuollut 98 vuoden iässä 7.8.2019. Hän toimi rintamasotilaskotisisarena Suomenlinnassa, Ala-Kurtissa ja lopuksi Kannaksella.

Elli Maria Tenho (os. Aho) 1915–2019 Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Hangon paikallisosaston vanhin sotilaskotisisar Elli Tenho kuoli 23.4.2019 rauhallisesti Lähteentien hoivakodissa, jossa hän ehti olla parisen kuukautta.

Lukemista ahkerasti harrastaneella Elli Tenholla oli intoa ja innostusta järjestötoimintaan. Sotilaskotiyhdistyksen lisäksi hän toimi Hangon Martoissa ja Hangon sotaveteraanit ry:ssä ja oli toiminut myös oppaana Hangossa. Elli Tenho oli Rannikkosotilaskotiyhdistyksen vanhin sisar, hän liittyi 1.1.1969 Hangon paikallisosastoon. Kirjallisuudesta kiinnostuneena hänelle oli mieluinen tehtävä toimia kirjastojaoksesta vastaavana sisarena, ja tätä tehtävää hän hoiti tunnollisesti ja hyvin. Myös muuhun sisartyöhön Elli osallistui, ja hän mm. neuloi monet sukat yhdistyksen myyjäisiin. Vielä satavuotiaana hän halusi omalta osaltaan auttaa myyjäisiämme, sillä sotilaskotityö oli hänelle tärkeää. Hän osasi arvostaa sotilaskotisisarten työtä, koska hän oli toiminut lottana sodan aikana.

Ellille myönnettiin Hankoniemen Risti hänen arvokkaasta toiminnastaan.

Me, jotka olemme saaneet tuntea Elli Tenhon vihreänä sisarena ja ystävänä, muistamme hänet tyylikkäänä, aikaansaavana, rohkeana suomalaisena naisena. Hän uskalsi tehdä matkoja ympäri maailmaa, ja kun häneltä kysyttiin, mikä matkoilla oli hankalinta, vastaus oli, ettei mikään siellä, mutta Karjaan asemalla oli hankalaa. Mieleeni on jäänyt myös eräs Ellin lausuma ajatus vanhuudesta: ”Tämän elämän olen elänyt, tämän kaiken läpi kulkenut, miten monenlaisesta olenkaan selvinnyt.”

Ulla Laakkonen RSKY ry, Hangon paikallisosasto

41

Kaija Saarenheimo 1922–2019 Perustaja- ja kunniajäsenemme Kaija Saarenheimo on kuollut elokuussa 97 vuoden iässä. Sota-aikana Kaija toimi lottana ilmatorjunta- ja sähköttäjätehtävissä. Kaija liittyi vuonna 1946 Tornion Sotilaskotiyhdistykseen. Oulussa hän toimi mm. johtokunnan jäsenenä vuosina 1957–1959. Kajaanin yhdistyksen perustamiskokous oli 1961, ja Kaija Saarenheimo oli yhtenä perustajajäsenenä. Kaija toimi 1961–1975 liikkuvan sotilaskotijaoston päällikkönä sekä johtokunnan varapuheenjohtajana sekä 1975–1978 puheenjohtajana. Sotilaskotiliiton valtuuskunnassa Kaija toimi vuosina 1967–1971 ja Läänin toimikunnan puheenjohtajana vuosina 1967–1971. Vielä vuosina 1999–2006 hän toimi yhdistyksen hopeanauhajaoston vetäjänä.

Kaija Saarenheimon kausi Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksessä oli kasvun ja kehittämisen aikaa.

Tarvittiin Kaijan kekseliäisyyttä ja hyviä suhteita, jotta perustettuun sotilaskotiin saatiin välttämättömät kalusteet ja astiat. Kaija ei epäröinyt tarttua erilaisiin tehtäviin. Hän toimi kaksi viikkoa sotilaskodin leipurina 1970-luvulla, kun leipurit olivat lakossa. Hän osallistui liikkuvan jaoston toimintaan leireillä ja autokeikoilla. Tarvittaessa hän korjasi korpitaipaleen huonokuntoisen tien kivillä, jotta sotkuauto pääsi palvelemaan poikia. Tärkein asia Kaijalle oli, että pojille saatiin palvelut mahdollisimman hyvin. Vielä tänä kesänä, kun vierailimme hänen luonaan, kysymys oli: ”Onko pojille kaikki hyvin?” Hänen toiminnassaan tuli eläväksi arvomme luotettavasta ja palvelualttiista toiminnasta. Iloinen ja huumorintajuinen Kaija korosti myös sisarten toimintaa ja hyviä suhteita Puolustusvoimiin, jotta poikien ja tyttöjen palveleminen sujuisi onnistuneesti.

Viimeiset vuotensa Kaija asui Kuopiossa lähellä lapsiaan. Hän oli aina yhtä ilahtunut, kun kajaanilaiset ystävät ja sisaret menivät tervehtimään ja vastaanotti myös yllätysvieraat aina ryhdikkäänä ja tyylikkäänä. Kiitollisina ja kunnioittavina muistamme Kaija Saarenheimoa ja hänen työtään varusmiesten hyväksi.

Heli Itkonen Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry Eeva Suominen (s. Hurinki) 1923–2019 Eeva Suominen syntyi Tampereen Messukylässä nahkatehtailijan sukuun. Tehdas siirtyi Loimaalle, ja siellä Eeva kävi koulunsa ja tapasi Kainon, tulevan aviomiehensä. Sota-aikana Eeva toimi pikkulottana ilmavalvonnassa. Eeva ja Kaino Suominen muuttivat Kankaanpäänhän työn perässä. Eevan työura alkoi uskonnonopettajana 1951, ja hän toimi myös Kankaanpään yhteislyseossa vararehtorina.

Sotilaskotisisareksi Niinisalon Sotilaskotiyhdistykseen Eeva liittyi vuonna 1954. Heti liityttyään hänet valittiin hallituksen jäseneksi, ja siellä hän toimi myös sihteerinä. Eeva toimi myös useiden jaostojen vetäjänä. Vuosikokousten puheenjohtajana hän oli itseoikeutetusti monien vuosien ajan. Eeva oli osallistuva ihminen ja hoiti useita yhteiskunnallisia ja harrastuksiin liittyviä luottamustoimia.

Eeva oli opettajani Kankaanpään Yhteislyseossa, ja myöhemmin hänen miehensä Kaino oli ensimmäinen esimieheni. Molemmat olivat ihmisiä, joilla oli kunnioitus toista ihmistä kohtaan, mutta samalla vaatimalla itseltään paljon antoivat kuitenkin muillekin. Työt piti tehdä kunnolla, oli sitten kyse koulutehtävistä tai verotuksen toimittamisesta. Opettajana Eeva Suominen oli oppilaidensa arvostama ja kunnioittama siitäkin huolimatta, että hän oli oppilailtaan paljon vaativa opettaja. Hän sai heidät myös omaksumaan uusia ajatuksia ja elämänarvoja.

Eira Viitanen, Eeva Suomisen entinen oppilas Leena Manninen, Eeva Suomisen entisen oppilaan äiti Tietoja on saatu rovasti Anssi Joutsenlahden puheesta.

42

Anni Melametsä 1929–2019 Anni Melametsä liittyi Kokkolan Sotilaskotiyhdistys ry:n jäseneksi vuonna 1978. Yhdistyksen johtokunnassa hän toimi vuosina 1979– 1984 jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Ammatiltaan Anni oli käsityöopettaja. Hän toimi aktiivisesti käsityöjaoston vetäjänä. Hänen johdollaan valmistettiin joulumyyjäisiin monenlaisia käsitöitä. Hän organisoi arpajaisia ja monenlaista muuta myytävää mm. Naisten Messuille.

Anni toimi seniorisisarissa aktiivisesti, ja muutettuaan miehensä kanssa Ylivieskaan hän ajoi 80 km edestakaisin joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina 20 vuoden ajan seniorisisarten tapaamiseen. Hän oli sotilaskotisisar suurella sydämellä.

Anni oli kasvanut yhdeksän sisaruksensa kanssa Lapualla perheessä, jossa elämän ohjenuorana olivat koti, uskonto ja isänmaa. Hän oli hyvänä esimerkkinä meille nuoremmille sisarille. Anni muutti takaisin Kokkolaan, mutta etenevä sairaus esti häntä pääsemästä enää seniorisisartapaamisiin.

Muistotilaisuus oli kaunis ja lämminhenkinen. Annin veli ja myös hänen miehensä veli muistelivat lämmöllä Annia. Sotilaskotisisaremme Marja-Terttu Vitka muisteli Annin 41 vuotta kestänyttä sotilaskotityötä lämmöllä ja kunnioituksella.

Annia kiitollisuudella ja lämmöllä muistaen Kokkolan Sotilaskotiyhdistys ry Eija Luukkanen

Maija Riita 1932–2019 Maija Riita liittyi Porin Sotilaskotiyhdistyksen jäseneksi 13.10.1975.

Hän toimi hyvin aktiivisesti ja ansiokkaasti yhdistyksen eri tehtävissä ja osallistui myös sotaharjoitus- ja leiritoimintaan. Maijalla oli vankka isänmaallinen ajatusmaailma, mitä osoitti jo toimiminen pikkulottana sodan aikana.

Työ varusmiesten parhaaksi oli ensi sijalla. Porin Sotilaskotiyhdistyksen jääminen ilman varuskuntaa oli isku, joka ei Maijaa lannistanut. Hän oli palavasti sotilaskotityön jatkumisen kannattaja. Hän oli mukana kaikessa, mikä edesauttoi yhdistyksen toiminnan jatkumista ja lahjoitusvarojen saamista varusmiehille.

Maija Riita oli johtokunnan jäsen 1980–1991, rahastonhoitaja 1980–1985 ja varapuheenjohtaja 1987–1991. Maija Riidalle myönnettiin Sotilaskotiliiton hopeinen ansiomerkki 1990, Katri Bergholm -mitali 2002 sekä Sotilaskotiansioristi 2008.

Hänelle myönnettiin myös Maanpuolustusmitali kultaisella soljella 1990 sekä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali 1996. Maija kutsuttiin kunniajäseneksi yhdistyksemme 70-vuotisjuhlassa 2015.

Tammikuun 19. päivän iltana Maija siirtyi tästä ajasta. Maijan siunaustilaisuudessa sisarjoukko jätti viimeisen tervehdyksen kokoontuen arkun ympärille saattamaan hänet iäisyysmatkalle. Lämmöllä Maijaa muistaen Eino Leinon runon ”Virta venhettä vie” sanoin: ”Ja kullakin on kellonsa pohjass’ sydämen, ja kun se seisahtaa, niin kuolon aika alkaa.”

Porin Sotilaskotiyhdistys ry Sirkka Mahkonen

43

ULU ILMOITUSTA MUISTA Kiitos SoMa-harjoituksen organisaatiolle ja osallistujille onnistuneesta harjoituksesta.

Lisää harjoituksesta lehden sivuilla 10–13

Seuraavan lehden aineistopäivä on 4.11. Kirjoitusvuorossa ovat Helsinki-Santahaminan, Turun, Keuruun, Kokkolan ja Kuoreveden sotilaskotiyhdistykset sekä Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Kyminlinnan paikallisosasto ja Rajasotilaskotiyhdistyksen Kuhmon paikallisosasto. Lehden teemana on sotilaskotitoiminnan vaikuttavuus asiakkaiden ja yhteistyökumppanien keskuudessa, mutta myös muista aiheista voi kirjoittaa. Kirjoitukset ja kuvat lähetetään osoitteeseen WRLPLWXV#VRWLODVNRWLOLLWWR ʋ.

Taas kerätään villasukkia joulupakettiin tehtävissä oleville rauhanturvaajille. Neulo sukat itse tai innosta ystävää. Sukat voi toimittaa Pirkkalan sotilaskotiin.

Osoite: Pirkkalan Sotilaskoti, Varuskunnantie 274, 33540 Tampere

KAAKKO 2019 kutsuu sotilaskotisisaria mukaan harjoitukseen!

Oletko kiinnostunut liikkuvan PO-sotilaskotitoiminnan harjoittelusta Kaakkois-Suomen alueella 25.11.–4.12.2019? Voitko irrottautua em. ajaksi harjoitukseen?

Jos vastauksesi on kyllä, laadi vapaamuotoinen esittelykirje itsestäsi, kerro mitä olet sotilaskotiurallasi tehnyt ja mikä tehtävä kiinnostaa sinua eniten: toimisto, varasto, auto/myynti vaiko leipomo. Pyydä yhdistyksesi puheenjohtajalta suositus ja lähetä 1.10.2019 mennessä kirje osoitteella 1. Sotilaskotipiiri, PL 10, 45370 VALKEALA. Harjoitus on piirin vetovastuulla, ja harjoituksen sotilaskotitoimintaa johtaa Teija Laine, p. 040 034 0202.

Lisätietoja saat häneltä ja piiripäällikkö Margetta Ala-Krekolalta, p. 040 035 2725.