__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

2€ n

Tammikuu 2020 n

Sotahuuto

Sotahuuto

1890–2020

Krigsropet

Sivut 16–21

Sivut 10–11

Helsingin villasukkatehdas

minä & pelastusarmeija

Hyviä arvoja toteuttamassa villasukkapari kerrallaan

uudessa sarjassa tutustumme armeijan työntekijöihin, jäseniin ja ystäviin SOTAHUUTO

1


iCare Helsinki Myllypuro Kivensilmänkuja 1 ma–pe klo 9–19, la klo 10–16 iCare Hyvinkää Kauppakeskus Willa Hämeenkatu 9 ma–pe klo 10–19, la klo 10–16 iCare Hämeenlinna Kauppakeskus Tavastila Eteläkatu 14 ma–pe klo 10–18, la klo 10–16 iCare Jämsä Koskentie 3  ma–pe 9.30–17, la 9.30–15

icare-secondhand.fi

2

SOTAHUUTO


Sotahuuto

n

Krigsropet

n

Pelastusarmeijan lehti

n

Tammikuu 2020

n

2€

Sotahuuto

1890–2020

Krigsropet

Tässä

numerossa

04

Tässä kuussa

06

Teeman tienoilla

07

Tervetuloa Indonesiaan!

10

Minä & Pelastusarmeija

12

Taivaan, arjen ja bisneksen enkeleitä

15

Uudistuneita tiloja ja uusia myymälöitä

16

Hyviä arvoja toteuttamassa villasukkapari kerrallaan

22

Vi har samma grund

22

Änglar i himlen, i vardagen och i företagslivet

25 26

Armeijassa tapahtuu Sotahuuto 130: Arkistojen aarteita 16

SOTAHUUTO

3


Tässä kuussa

SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS ”Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Matt. 25:40

Suuressa osassa maailmaa Pelastusarmeija tunnetaan parhaiten sen sosiaalisesta työstä. Tämän myötätuntoisen työn ytimessä on vakaa uskomme siitä, että ojentamalla auttavan kätemme nälkäisille, janoisille, yksinäisille, alastomille, sairaille sekä vangituille ojennamme kätemme itse Kristukselle. Pelastusarmeijalaiset näkevät Jeesuksen kodittomien asuntolassa, kuntoutuskeskuksessa, sairaalassa ja pakolaisten vastaanottokeskuksessa. Kansainvälisellä Pelastusarmeijalla on lukematon määrä erilaisia sosiaalisen palvelun työmuotoja, joilla autetaan 4

SOTAHUUTO

vähävaraisia ja sorrettuja. Työ on sekä luonteeltaan että laajuudeltaan laajaa ja monimuotoista. Esimerkkeinä voi mainita sokeiden koulut Afrikassa, orpokodit Etelä-Amerikassa, itsemurhia ehkäisevän työn Australiassa, kansankeittiöt Intiassa, prostituoitujen parissa tehtävän työn Euroopassa ja lasten päiväkodit Pohjois-Amerikassa. Monimuotoinen työ julistaa kokonaisvaltaista evankeliumia, johon Pelastusarmeija intohimoisesti uskoo. Kristillisen evankeliumin hengellinen ja sosiaalinen ulottuvuus yhdistyvät integroiduksi ja kokonaisvaltaiseksi missioksi. Näkemyksemme mukaan niiden erottaminen olisi keinotekoista sekä Raamatun vastaista.

Se, että ojentaa vapisevalle palomiehelle kupillisen kaakaota, voi olla voimakas hengellinen kokemus. Sotaveteraanit, joille jaettiin donitseja sodan kauheuksien keskellä, saivat todistuksen Jumalan rakkaudesta yksinkertaisen eleen kautta. Kenraali Frederick Coutts kuvasi sosiaalisen ja evankelisen työn kokonaisvaltaista konseptia näin: ”Nämä kaksi erillistä kokonaisuutta voisivat toimia myös itsenäisesti. Molemmat ovat kuitenkin osa yhtä ja samaa pelastusta, jonka avulla ihminen saa kokonaisvaltaisen vapahduksen. Niissä yhdistyvät samat arvot, sama motiivi, sama päämäärä. Koska evankeliumi on saattanut nämä kaksi puolta yhteen, meillä ei ole syytä niitä erottaa.”


Esimerkkejä Pelastusarmeijan tekemästä sosiaalisesta työstä ympäri maailman. Kuvat: David Giles, Maria Vataja, Toni Kaarttinen ja kansainvälisen Pelastusarmeijan kuva-arkisto.

Pelastusarmeija tarjosi alkuaikoinaan nopeaa ja käytännönläheistä apua viktoriaanisen aikakauden Englannissa. Iskulauseeksi muodostui ”soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa”. Pelastusarmeijan johdonmukainen ja tehokas sosiaalinen työ muutti yleisön aluksi tunteman vihamielisyyden ihailuksi.

Kun William Booth näki kodittomia nukkumassa London Bridgen alla, hän sanoi pojalleen: ”Bramwell, tee jotain!” Siitä saakka pelastusarmeijalaiset ovat pyrkineet antamaan ihmisille käytännöllistä apua. Jokaisen Pelastusarmeijan sosiaalisen työn yksikön tärkein tehtävä on palvella kärsivää ihmiskuntaa.

William Boothin vuonna 1890 ilmestynyttä teosta In Darkest England And The Way Out pidetään Pelastusarmeijan pelastustyön peruskirjana. Sen seurauksena syntyi koteja yksinhuoltajaäideille, orpokoteja hylätyille lapsille ja maataloustyötä työttömille miehille. Kaupunkien ghetoissa slummisisaret auttoivat sairaita, puhdistivat katuja, siivosivat koteja ja valmistivat ruokaa.

Sosiaalinen työ ei ole erotettu evankelioinnista, ei ole tapa evankelioida, ei ole manipulointia myöhemmin tapahtuvaa evankeliointia varten, vaan on sosiaalista työtä evankelioinnin ohella. Kenraali Eva Burrows muisteli kerran afrikkalaista opiskelijaa, joka opetti Laupiaan samarialaisen vertauksesta näin: ”Tässä tarinassa on rosvo, joka tekee

väärin. Siinä on samarialainen, joka tekee hyvää sekä hengelliset ihmiset, jotka eivät tee mitään.” Pelastusarmeijalaiset ovat hengellisiä ihmisiä, jotka haluavat ”tehdä jotain!”

Eversti

Richard Munn Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden komissio

SOTAHUUTO

5


Teeman tienoilla Palstalla pohditaan lehden teemaa hengellisestä näkökulmasta. Tammikuun teemana on kansainvälisyys.

kaikki kansat opetuslapsikseni Ennen kuin Jeesus palaa Taivaaseen, paikkaan josta hän tuli maailmaan, hän antaa 12 opetuslapselleen tehtävän. Hän haastaa heitä ”tekemään opetuslapsia” ja muistuttaa, että hän on ”kanssanne kaikki päivät”. ”Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: »Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.» (Matt. 28: 18–20) Tähän tehtävään liitetty pieni tarkennus on kiinnostava: ihmisten tekeminen Jeesuksen opetuslapsiksi ei koske vain israelilaisia, vaan ”kaikkia kansoja”. Se oli haaste Jeesuksen seuraajille, sillä heillä oli vahva juutalainen identiteetti, ja he pitivät Israelia ainoana maana, josta Ju-

6

SOTAHUUTO

mala oli kiinnostunut. Muita kansoja ei ollut useinkaan pidetty Jumalan kiinnostuksen arvoisina, koska useimmissa paikoissa ihmiset kuuluivat polyteistisiin uskontoihin, mielenlaatu ja moraali olivat erilaisia, ja heitä pidettiin erilaisina, ulkomaalaisina, kummallisina, outoina, jopa aivan vieraina olentoina. Kyllä, Jumala oli valmistellut joitakin asioita opetuslapsien taakkaa keventääkseen. Monet kansat, israelilaiset mukaan lukien, olivat Kreikan vallan aikana opetelleet kreikkaa, joten opetuslapset saattoivat kertoa hyvää sanomaa kreikan kielellä. Oli myös Rooman imperiumissa kehitetyn teknologian avulla rakennettuja teitä, jotka liittivät kaupungit ja maat toisiinsa, joten oli paljon helpompaa matkustaa paikasta toiseen. Ja kyllä, oli vielä yksi asia, joka auttoi opetuslapsia saavuttamaan ihmisten sydämet – tieto siitä, että ihmissielu on kaikkialla samanlainen, se pyrkii aina yhtä ja ainoaa Jumalaa kohti.

Siispä vaikka Jumalan viesti kaikille ihmisille syntyi juutalaisessa kontekstissa ja Jeesus toi sen juutalaisten opetuslastensa sydämiin, viesti sopi silti kaikille ja oli kaikkia ihmisiä varten. Kuten Raamatussa sanotaan, ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23). On ihmisen kansalaisuus mikä tahansa, hänen sielunsa tavoittelee syntien anteeksiantamusta, kaipaa hyväksyntää, tarvitsee rakkautta. Jumalan viesti Jeesuksesta, joka ihmisten puolesta kärsi rangaistuksen ristillä, antaa kaikkien maiden ihmisille mahdollisuuden tulla Jumalan lapseksi katumuksen ja uskon kautta.

Vitali Sidorov majuri Jyväskylän osaston johtaja Kuva: Gerd Altmann


Everstiluutnantti Lyn Hills avaamassa Hilimondregerayan osastoa.

Piiri- ja osastovierailuilla Hillseille yleensä annetaan seremonialliset hatut tai huivit. Kuvassa hilimondregerayalaiset hatut.

Tervetuloa Indonesiaan! Everstiluutnantit Ced ja Lyn Hills saivat viime kesänä määräyksen Indonesian territorion ylisihteeriksi ja naistyön sihteeriksi. Maa tuntui hyvin eksoottiselta Suomessa ja Virossa vietettyjen vuosien jälkeen! Aurinko paistaa, ulkona on yli 30 astetta lämmintä, ja olen hyvin iloinen ilmastoinnista. Sää pysyy vuoden ympäri samanlaisena (30–32 lämpöastetta täällä Bandungissa) eikä vuodenaikoja ole. Koko vuoden ajan aurinko nousee aamulla klo 6, ja pimeys laskeutuu iltakuudelta. Olemme Lynin kanssa olleet täällä kolme kuukautta: villapaitoja ei ole tarvittu yhtään kertaa, eikä varmaan tarvita jatkossakaan. Ilmasto on vain yksi monista erilaisuuksista, joita olemme kokeneet Helsingistä muuttomme jälkeen. Lähdimme Eu-

roopan harvimmin asutusta maasta, ja olemme nyt maailman suurimmassa saarivaltiossa, jonka yli 17 000 saarta asuttaa 270 miljoonaa ihmistä. Maa on maantieteellisesti valtava ja äärimmäisen monimuotoinen. Itä-länsisuunnassa se on yli 5 000 km pituinen, pohjoisesta etelään 1 760 km, ja se kattaa kolme aikavyöhykettä. Meidän kotikaupunkimme Bandung on miellyttävä 2,4 miljoonan asukkaan kaupunki. KeskiJaavaan kuuluvassa kaupungissa lämpötilat ovat korkeuden ansiosta keski-

määräistä matalampia, ja ympäristö on hyvin vehreä. Koska täällä on perinteisesti asunut paljon ulkomaalaisia, kaupunki tunnetaan myös nimellä ”Aasian Pariisi”. Mutta älä kuvittelekaan, että täällä voisi käydä mukavalla maalaiskävelyllä. Kaupunki on elävä ja erittäin meluisa, liikenne on hirvittävää, pienet moottoripyörät sujahtelevat ympäriinsä kuin hyttyset, kaupoissa on vilkasta ja kaikkialla on tungosta ja ruuhkaa. Meillä on viehättävä, mukava koti – mutta heti kun astuu ovesta ulos, kaikkia aisteja pommitetaan! Se on aivan hullua! 8 SOTAHUUTO

7


lukohteemme. Yhteisö toipuu edelleen kauheasta maanjäristyksestä, joka teki tuhojaan vuosi sitten, ja tuhannet ihmiset ovat yhä telttamajoituksessa. Pelastusarmeija on kuitenkin mukana rakentamassa koteja ja korjaamassa kouluja. Woodward-sairaalamme oli keskeinen katastrofiavun paikka, ja käynti siellä oli innostava. Vierailuun kuului osallistuminen maaseudulla pidettyyn piirin miesten leiriin. On vaikea kuvailla, miltä tuntui nähdä 1 200 miehen asuvan teltoissa (suihkuja ja vessoja ei ollut!), mutta silti tulevan kaikkiin tapahtumiin Pelastusarmeijan virkapuvussa.

Juhlallinen vastaanotto Medanissa, Sumatralla.

Everstiluutnantti Ced Hills avaa miesten leirin gongia kumauttamalla.

8

Indonesiassa on maailman suurin muslimiyhteisö (90 % väestöstä). Joka aamu heräämme noin puoli viideltä lähimoskeijoiden äänekkäisiin rukouskutsuihin. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on kuitenkin yksi valtion viidestä perusperiaatteesta – ja vähemmistöön kuuluvien kristittyjen vapaus ja heille osoitettu kunnioitus tekee nöyräksi. Pelastusarmeija on täällä 125-vuotias ja hyvin vakiintunut. Se on yksi maailman suurimmista territori8

SOTAHUUTO

oista, johon kuuluu 700 aktiiviupseeria, noin 50 000 aikuista jäsentä ja melkein 8 000 nuorta sotilasta. Maassa on seitsemän Pelastusarmeijan piiriä ja kaksi aluetta, joten lähes kaikki päämajan ulkopuoliset vierailut vaativat kaksi tai kolme lentoa ja vähintään yhden matkustuspäivän. Sulawesin saari on territorion sydämessä, ja Palu olikin ensimmäinen vierai-

Äskettäin vierailimme Niasin saarella (Sumatralla) vihkimässä uuden osastorakennuksen käyttöön Hilimondregerayassa keskellä maaseutua. Saimme kokea vähän osastoelämää kaukana pääteiltä. Kuoppainen matka polkua pitkin ja mäkeä ylös oli ”ikimuistoinen”, ja oli aika liikuttavaa nähdä koko yhteisö odottamassa tuloamme ja toivottamassa meidät tervetulleeksi. Kolmipäiväisen vierailumme aikana asuimme Pelastusarmeijan tyttökodissa. Nämä 24 nuorta tyttöä olivat ihastuttavia, he herättivät meidät laulullaan aamuviideltä, sitten siivosivat tilat ja valmistautuivat puoli seitsemältä alkavaan koulupäivään. Itse asiassa meitä ei varsinaisesti herättänyt heidän laulunsa, vaan tyttökodin kolme koiraa, jotka liittyivät kovaäänisesti mukaan tavalla, jota voin kuvailla vain sanoilla ”pyhä parku”. Niasista lähdettyämme lensimme Medaan – se oli itselleni hyvin kiinnostava paluu, koska olin ollut siellä 15 vuotta aiemmin kansainvälisen katastrofiavun koordinaattorin ominaisuudessa tsunamin pitkälti tuhottua Banda Acehin. Näiden ensimmäisten kuukausien säännöllisiä kohokohtia ovat olleet käynnit upseerikoulussa. Sinne on vilkkaasta Jakartasta matkaa vain 120 km, ajomatka kestää kolmesta viiteen tuntia. Majoituspaikkoja on noin 65, eli suurempaa


määrää kadetteja ei voida ottaa, vaikka upseeriksi hakee ja kandidaatin ”tutkinnon” läpäisee paljon useampi. Kadettiemme innostus ja energia on inspiroivaa, varsinkin kun kuulemme, että monet jättävät lapsensa sukulaisten huomaan voidakseen suorittaa kahden vuoden koulutuksen loppuun saakka. Tilat ovat hyvin vaatimattomat, ja haluaisimme kovasti pystyä parantamaan heidän elinolojaan ja opiskeluympäristöään.

Osa upseerin kuukausikorvauksesta maksetaan riisinä ja nuudeleina.

Silloin kun emme ole matkoilla, olemme sunnuntaisin aamuseitsemältä Bandungin 1. osaston pyhityskokouksessa. Usein eräs eläkeupseeri toivottaa meille ”Hyvää huomenta!” Hänellä on hienoja muistoja suomalaisista lähetysupseereista, jotka tekivät vaikuttavaa työtä Indonesian territoriossa vuosia sitten. Kiitämme Jumalaa niistä, jotka ovat olleet täällä ennen meitä. Piireissä vieraillessamme meille yleensä annetaan seremonialliset huivit tai hatut. On todellinen kunnia saada sellainen tervetulotoivotus, vaikka tunnemme olevamme niissä vähän hassun näköisiä. Nähtyään muutamia kuvia veljeni ystävällisesti muistutti minulle, että ”Hillsin poikien päähän eivät hatut sovi”. Hän on varmaan oikeassa – saatte puolestani vähän naureskella kuville.

Hilimondregerayan uusi osastorakennus. Vanha tuhoutui maanjäristyksessä 15 vuotta sitten.

Rukouksemme on yksinkertainen: että Jumalan avulla voisimme olla meille osoitetun luottamuksen ja kunnioituksen arvoisia. Kiitos rukouksistanne ja facebookin kautta lähetetyistä viesteistä. Valtameret ylittävä kiintymyksenne ja huolenpitonne on meille todella arvokasta.

Ced Hills everstiluutnantti Indonesian territorion ylisihteeri Kuvat: Ced & Lyn Hillsin kuva-albumi

Indonesian territorion päämaja Bandungissa.

SOTAHUUTO

9


Tero vaimonsa Metin kan ssa juontamassa 130-vuotisvi ikonlopun musiikkijuhlaa.

Tero ja Metti johtivat Car l Sithole last keskusta Joh enannesburgin Sowetossa, Etelä-Afrikas sa vuosina 20 12–2015.

10

SOTAHUUTO

n osaston amperee T a ss 17. a m uussa 20 Tero avaa ja tammik lo ti a it e uudistun


minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä. Tässä kuussa niihin vastaa:

Tero Saajoranta

kapteeni, ohjelmasektorin päällikkö Tero on toiminut Tampereen osaston johtajana yhdessä vaimonsa Metin kanssa vuodesta 2015. Viime kuukaudet hän on työskennellyt myös avustavana ohjelmasektorin päällikkönä. Nyt tammikuussa hän aloittaa työn ohjelmasektorin päällikkönä.

Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran? – 1997. Etsimme seurakuntayhteyttä Kokkolassa, ja eräät uskovat kutsuivat mukaan Pelastusarmeijan katulähetysiltoihin. Miksi halusit liittyä Armeijaan? – Koimme vaimoni kanssa molemmat, että tämä on sitä mihin Jumala meitä kutsuu. Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta? – Uusien mahdollisuuksien löytäminen evankeliumin työssä. Entä turhauttavinta? – Kun suurista panostuksista huolimatta joku asia tai työmuoto ei onnistukaan. Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona? – Rokkitähdeksi. Mikä on lempitapasi lomailla? – Kesämökillämme Karstaperällä. Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit? – Elämän myrskyissä kovia kokenut etsivä. Kuka on sankarisi? – Jokainen, joka selviää elämästä uskoaan kadottamatta.

Mikä on elämäsi tunnuslause? – ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi”. (Joh. 3:30)

Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen? – Vaimoni Metin kanssa.

Mitä teet vapaa-ajalla? – Käyn kuntosalilla ja vietän aikaa kotona perheen parissa.

Minkä kirjan ottaisit autiolle saarelle? – Raamatun.

Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit? – Taisi olla murkkuikäisenä Metallican ”And justice for all”. Mikä on lempiraamatunpaikkasi? – Joh. 14:1–3: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta --- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.  Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.” Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi? – Eriarvoisuus. Mitä pelkäät? – Sitä, että läheisille ihmisille sattuu jotain ikävää.

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on? – Ihana kysymys, mutta äärimmäisen vaikea. Deep Purplen ”Perfect Strangers”. Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu? – Anna elämäsi Jeesukselle. Mitä rakastat itsessäsi eniten? – Mukautumiskykyäni. Mikä on ollut elämäsi paras hetki? – Kun löysin vaimoni. Mikä on tärkeintä elämässäsi? – Jumala ja perhe. Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Itken usein, kun kuuntelen Leonard Cohenin lauluja. Kuvat: Toni Kaarttinen ja Teron kuva-albumi

SOTAHUUTO

11


Taivaan, arjen ja bisneksen

enkeleitä

Pelastusarmeijan sotilas Christian Karlsson on toiminut tämän syyskauden pääkaupunkiseudun joulupata-assistenttina. Christianin elämän kantava teema on yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vastuu. Vapaaehtoistyössä hän on kohdannut niin vähävaraisia kuin tämän maailman kuninkaitakin.

Tämä artikkeli on luettavissa ruotsiksi sivulta 22.

Christian Karlsson on 30-vuotias Porvoon osaston sotilas. Christian on aina ollut kiinnostunut liiketaloudesta, ja hän on opiskellut kansainvälistä liiketoimintaa, myyntiä ja markkinointia. Hän on suorittanut myös yrittäjän ammattitutkinnon. Viimeiset kuukaudet Christian on työskennellyt Pelastusarmeijan päämajassa pääkaupunkiseudun joulupata-assistenttina. Enkelit ovat olleet aina läsnä Christianin elämässä. Hän tuli uskoon enkelikokemuksen kautta: – Ollessani 5-vuotias Jumala kutsui minut omakseen lähettämällä Herran enkelin. Muistan sen hyvin selkeästi. Äiti oli keittiössä tekemässä ruokaa, ja minä seisoin lastenhuoneen ikkunan äärellä. Katsoin taivaalle ja näin kolmemetrisen enkelin. Taivas oli täysin pilvetön ja se erottui selkeästi. Muistan ihailleeni sitä usean minuutin. Se oli hyvin pysähdyttävä hetki. Menin keittiöön ja kysyin äidiltäni: ”Näitkö sinäkin sen?” Palasin lastenhuoneeseen ja enkeli oli kadonnut. – Tässä on sellaista ironiaa, että enkelit ovat olleet maallisemmin läsnä elämässäni siitä eteenpäin. Ennen nykyistä tehtävääni työskentelin kolme vuotta 12

SOTAHUUTO

bisnesenkeleiden parissa. Bisnesenkelit auttavat startupeja eli aloittelevia yrityksiä kehittymään ja kasvamaan sparraamalla ja mentoroimalla. Enkelithän ovat palvelevia henkiä. Ja sitten ovat vielä arjen enkelit, jotka tekevät pyyteettömästi hyvää. Myös Pelastusarmeija tuli osaksi Christianin elämää jo hyvin nuorena. – Porvoon osaston johtajat vierailivat koulussamme ja kutsuivat mukaan Armeijan lastentoimintaan. Olin silloin ensimmäisellä luokalla. Lähdin mukaan, ja siitä asti olen kokenut, että tämä on minun hengellinen kotini. Vuonna 2011 Christian vihittiin Pelastusarmeijan sotilaaksi.

Palvelutyötä toisten hyväksi Christian on ollut aina mukana myös Pelastusarmeijan vapaaehtoistehtävissä. Vuonna 2008 Porvoon osastossa alkoivat Majakka-tilaisuudet. – Sinne kutsuttiin 100–130 vähävaraista ihmistä. Heille pidettiin hartaus ja annettiin ruokakassi. Se on ollut Porvoon tärkeimpiä ja näkyvimpiä sosiaalisen avustustyön muotoja. Majakka toimii edelleen, mutta hiukan uudistetulla konseptilla.

Vuonna 2010 Helsingin sosiaalipalvelukeskus, Soppa, aloitti opiskelijoiden ruokajakelun. Christian on palvellut siinä uskollisesti mukana alusta lähtien. – Tänäänkin olen menossa! Aina kun opiskelu tai työ on mahdollistanut, olen ollut mukana. Työnantajat ovat olleet hyvin myötämielisiä ja joustavia. He ovat arvostaneet Pelastusarmeijan tekemää avustustyötä. Vuosien saatossa Christian on myös nähnyt opiskelijoiden muuttuvat trendit. – Nuoret ovat tulleet tietoisimmiksi ruokavaliosta ja siihen liittyvistä eettisistä valinnoista. Vegaanius ja gluteenittomuus ovat selkeitä trendejä. Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vastuu ja sen toteuttaminen vapaaehtoistoiminnan ja Pelastusarmeijan jäsenyyden kautta on Christianille elämän kantavia voimia. – Täytyy palata William Boothin visioon, miksi tätä työtä teemme – olla valona ja toivona tässä maailmassa. Auttaa kärsivää maailmaa ja välittää Jeesuksen rakkautta ihmisille. Se motivoi minua antamaan aikaani ja osaamistani vapaaehtoistyöhön. 8


SOTAHUUTO

13


”Täytyy palata William Boothin visioon, miksi tätä työtä teemme – olla valona ja toivona tässä maailmassa. Auttaa kärsivää maailmaa ja välittää Jeesuksen rakkautta ihmisille. Se motivoi minua antamaan aikaani ja osaamistani vapaaehtoistyöhön.”

8

Vierellä auttamassa Christian on toiminut pääkaupunkiseudun joulupata-assistenttina syyskuun alusta. Hänen tehtäviinsä kuuluu pääkaupunkiseudun joulupatojen koordinointi, patavahtien rekrytoinnin ja koordinoinnin kehittäminen sekä toimiminen linkkinä varainkeruullisten ja käytännön prosessien välillä. – Katsoin juuri sanan ”assistentti” etymologiaa: se tarkoittaa olla vierellä auttamassa. Siihen yhdistyy tämä suurempi visio, miksi tätä teemme – kärsivän maailman tuskan lievittäminen. Lahjoitustuotoilla autamme vähävaraisia, lapsiperheitä ja yksinäisiä. Joulupata on Christianille hyvin tuttu. Hän on toiminut 10 vuonna patavahtina. – Olen aina pitänyt ulkopadoista, niissä on eniten tunnelmaa. Rakastan niitä tunnelmallisia hetkiä. Ihmiset haluavat tulla kohdatuksi. – Padan lisäksi myös Pelastusarmeija organisaationa on tuttu, joten on ollut helppo tarttua toimeen. Saapuessani päämajaan odotin sen olevan hierarkkisempi ja byrokraattisempi työympäristö. Olen positiivisesti yllättynyt, miten aikaisempi työni pääomasijoittajien parissa on tunnustettu, ja olen saanut vapaat kädet kehittää tätä oman kokemukseni ja osaamiseni pohjalta. Haastavinta on ollut miettiä, että vaikka miljoonan euron avustuspotti on mittava, niin se ei ole millään tavalla riittävä. Avuntarvitsijoita on Suomessa paljon ja pohdin, miten pottia voisi entuudestaan kasvattaa.

Jumalan viisaudeksi Viisaus ja sen etsiminen on Christianille ehdottoman merkityksellistä. 14

SOTAHUUTO

– Koen henkilökohtaisena lupauksena Jumalalta raamatunpaikan Jeremia 17:7–8: ”Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen! Hän on kuin puron partaalle istutettu puu, joka kurottaa juurensa veteen. Ei se pelkää helteen tuloa, sen lehvät pysyvät aina vihreinä. Vaikka tulee kuiva vuosi, ei sillä ole mitään hätää, silloinkin se kantaa hedelmää.” – Tämä on ollut mielessäni, ja kirjoitinkin muutama päivä sitten rukouksen muistikirjaani: Nöyrä sydän hakee viisautta. Rukoilen ennen kaikkea viisautta, tietoa ja taitoa, jolla varustat meitä palvelemaan tarkoittamaasi työhön ja että Pyhä Henki johdattaisi meitä niin, että työmme toisi Jumalalle kunniaa ja kirkastaisi Kristuksen nimeä. Christianin tehtävä joulupata-assistenttina on päättymässä tammikuun puolessavälissä. Kyselen hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan: – Keväällä koittavat jälleen pääsykokeet. Aikaisempi työ pääomasijoittajien parissa on ollut luonteeltaan taloudellis-juridista, joten olen ajatellut hakea opiskelemaan oikeustiedettä. Valtioneuvoston edustushuoneistot ovat kiinnostaneet pitkään, joten valtiotiedettäkin harkitsen. Palaamme lopuksi vielä enkeleiden – bisnesenkeleiden – pariin. Bisnesenkeleiden pääasiallisena motiivina on antaa takaisin yhteiskunnalle siitä hyödystä ja menestyksestä, jota on itse saanut ohjaamalla pääomia ja osaamistaan yritysten hyödyksi. – Pelastusarmeijan ohella olen tehnyt pääasiallisesti työtä bisnesenkeleiden ja kasvuyritysten parissa. Samoin olen ol-

lut mukana perustamassa yhdistyksiä ja kehittämässä työmuotoja. Aluekehitystyöstä asukkaiden viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi pääsimme kolmannelle sijalle Vuoden uusmaalainen kaupunginosa -kilpailussa. – Vuonna 2017 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi bisnesenkeliverkostolle kansainvälistymispalkinnon yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä Suomen kansantalouden, innovaatioiden ja työllisyyden edistämiseksi. Muita vapaaehtoisten varassa pyöriviä organisaatioita, jotka ovat saaneet vastaavan palkinnon, ovat kasvuyritysten sparraukseen keskittyvä Kasvu Open ja kansainvälinen kasvuyritystapahtuma Slush. On myös hienoa, että eri presidentit ovat arvostaneet Pelastusarmeijan yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. – Pelastusarmeijalla olen palvellut vähävaraisten parissa, mutta on ollut etuoikeus palvella myös tämän maailman kuninkaita – yritysjohtajia, presidenttejä ja muita arvovaltaisia persoonia. On ollut äärimmäisen mielenkiintoista saada yhdistää nämä kaksi maailmaa. – Vaikka vähävaraisten ja varakkaiden välillä on suuri kontrasti, koen, että on sydämen asenne saada nöyränä palvella rakkaudessa ihmisiä erottelematta. Niin kuin Jeesuskin tuli palvelemaan, ei palveltavaksi. Vapaaehtoistyön kautta kuka tahansa voi auttaa kärsivää maailmaa omalla osaamisellaan, ja pienelläkin avulla voi olla suuri merkitys.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen


uudistuneita tiloja ja uusia myymälöitä Parin viime kuukauden aikana on Pelastusarmeijassa tapahtunut paljon uutta. iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälät ovat avautuneet. 130-vuotissyntymäpäivän yhteydessä Pelastusarmeijan museon uudistunut näyttely avattiin yleisölle. Helsingin osastossa on toteutettu laajamittainen remontti, ja modernit tilat avautuivat jälleen käyttöön joulukuun alussa. Ohessa kuvia näiden uusien, innostavien tilojen avajaisista. Kuvat: Toni Kaarttinen & Patrick Naud

Uudet iCare-myymälät avautuivat Hyvinkään kauppakeskus Willassa ja Hämeenlinnan kauppakeskus Tavastilassa marraskuussa. Joulukuussa Myllypuron ja Jämsän kirpputorit uudistuivat iCare-myymälöiksi. Kuvat Hyvinkään myymälän avajaisista.

8.11. vietettiin Pelastusarmeijan 130-vuotissyntymäpäivää ja uudistunut museonäyttely avautui. Territorion johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud suorittivat avausseremonian. Kuvassa oikealla Pelastusarmeijan museon vastaava, everstiluutnantti Eija Kornilow.

Helsingin osastossa on tehty laajamittainen remontti, ja modernit tilat avattiin juhlallisin menoin sunnuntaina 8.12. Territorion johtajat, everstit, Patrick ja Anne-Dore Naud leikkasivat nauhan. Avajaistilaisuudessa Helsingin osasto sai myös kolme uutta sotilasta: osastonjohtaja, kapteeni Esa Nenonen vihki sotilaiksi Helena Dworeckin ja Ruth ja Pasi Marttisen. Pasi ja Ruth ovat saaneet myös määräyksen Kuopion osaston johtajiksi 1.2. alkaen.

SOTAHUUTO

15


Joulupata ja Helsingin Villasukkatehdas kehittivät yhteistyössä Joulupadalle omat nimikkovillasukat. Ostamalla villasukat tekee hyvän teon, sillä tuotto lahjoitetaan Joulupataan.

Hyviä arvoja toteuttamassa villasukkapari kerrallaan Helsingin Villasukkatehdas on Suomen viimeinen perinteinen villasukkatehdas. Viime syksynä Pelastusarmeija ja Helsingin Villasukkatehdas tekivät yhteistyötä Joulupadan tiimoilta kotimaan vähävaraisten hyväksi. – Jaamme yhteisen arvomaailman. Kotimaisuus ja ihmisistä välittäminen on kaiken sydämessä, kertoo Helsingin Villasukkatehtaan patruuna Jukka-Pekka Kumpulainen. Astuminen Helsingin Villasukkatehtaan ovesta sisään on kuin astuisi aikakapseliin tai satumaahan – tehtaan patruunan Jukka-Pekka Kumpulaisen lempitangon nimeä mukaillen. – Olemme maamme ainoa perinteinen villasukkatehdas. Vahvat perinteet henkivät meillä kaikesta, Jukka-Pekka Kumpulainen toteaa. Ja se on totta! Tehdas on täynnä ihastuttavaa nostalgiaa ja mitä mielenkiintoisimpia yksityiskohtia. Sisään tullessa 16

SOTAHUUTO

naulakossa roikkuvat Pirkko Mannolan mekko ja Reino Helismaan puku, joita on käytetty Suomi-Filmin elokuvissa. Aulassa seisoo aito 70-luvun poliisimoottoripyörä, italialainen klassikko Moto Guzzi. Sen takana on rivistö mustavalkoisia potretteja. Niissä esiintyy villasukkatehtaan kummeja. ”Kummina sitoudun olemaan hengessä mukana eli uskomaan rehellisen suomalaisen työn arvoon. Lupaan myös arvostaa suomalaisia villasukkia ja ajatella niitä lämmöllä”, kun-

niakirjassa lukee. Kummeina on monia julkisuuden henkilöitä, päättäjiä ja kulttuurivaikuttajia. Siirrymme patruunan työhuoneeseen. Allekirjoittanut nostalgiaa rakastava toimittaja on hyvin otettu. Vanhat huonekalut luovat tilalle arvokkaan, mutta kodikkaan tunnun. Jukka-Pekka kertoo liinavaatekaapin kuuluneen pääministeri Väinö Tannerille. Nurkassa soi rauhallinen musiikki hiljakseen vanhasta put8 kiradiosta.


Rukki on seurannut Jukka-Pekka Kumpulaista lapsuudenkodista tehtaalle. Se on ollut aina siellä missä hänkin. Jukka-Pekan pitelemässä potretissa hän on pienokaisena mummin sylissä.

SOTAHUUTO

17


Villasukat lestissä.

Vaikka koneet tekevät neulontatyön, villasukan valmistus vaatii paljon käsityötä. Tehtaalla työskentelee seitsemän kokopäiväistä ja kolme osa-aikaista työntekijää.

8

– Aiempina vuosikymmeninä, kun kaikesta ei ollut ylitarjontaa, löytyi kaikista kodeista suurin piirtein samat tavarat. Sen myötä vanhoista huonekaluista ja käyttöesineistä oli mahdollista syntyä koko sukupolven kattava yhteinen nostalginen kokemus. Huonekalut ovat seuranneet tehdasta vuosikymmeniä. Ennen kaikki tehtiin kestämään ajan hammasta. Pöytäkalusto on yli sata vuotta vanha, ja se on varmasti täällä vielä seuraavankin sadan vuoden päästä. Kestävyys on arvo, jota haluamme korostaa myös omissa tuotteissamme. Jukka-Pekka kertoo pöydällään vuonna -38 valmistetun lankapuhelimen olevan tehtaan pääasiallinen viestintäväli18

SOTAHUUTO

ne. Tehtaalta löytyy vain yksi tietokone, ja virkistävästi kännyköiden käyttö on työaikana kielletty. – Se on luontainen homma. Ei ole mitään syytä, miksi tarvitsisi räplätä kännykkää. Kaikki tietävät, että se vain häiritsisi työntekoa. Kahvion seinässä on villasukkarivi, johon kännykät jätetään aamulla. Tehtaan kauimmaisessa nurkassa on esimiehen pieni tila, jossa on tehtaan ainoa ATK-laite. Sillä hoidetaan sähköpostiliikenne, tilaukset ja laskutukset. Ylitöitä tehtaallamme ei saa eikä tarvitse tehdä. Tarvittaessa enemmin palkkaamme lisää työntekijöitä. Työntekijät viihtyvät täällä – tämä on stressitön, yhteisöllinen työpaikka.

Bentleyn valmistamat neulomakoneet ovat miltei 100 vuotta vanhoja.

Käsityötä jo vuosikymmeniä Helsingin Villasukkatehtaan juuret ulottuvat 1940-luvulle. – Tehdas on toiminut eri nimillä useammassa kaupungissa ja ollut monen suvun omistuksessa. Ennen Helsinkiin muuttoa tämä toimi Hämeen Sukka Oy:nä Pirkkalassa. 27 vuotta sitten sovimme entisen tehtaanjohtajan kanssa, että hänen eläköidyttyään minä jatkan työtä ja tuon tehtaan Helsinkiin. Koin vahvasti, että haluan sen toimivan Helsingistä käsin. Monet pienemmät kunnat olisivat ottaneet tehtaan ilolla vastaan ja olisivat tarjonneet ilmaiseksi jopa toimitiloja. Helsingistä on kuitenkin ajettu niin paljon perinteistä


Tehtaan kuljetusauto on sympaattinen Volkswagen Kleinbus vuodelta -74. Auto on käytössä vuoden ympäri ja sillä on tehty myyntiretkiä Lappia myöten!

Helsingin Villasukkatehdas on omavarainen varaosien suhteen. Varastoa koristaa myös pari komeaa mopoa.

teollisuutta pois, että koin näytön paikaksi pienen villasukkatehtaan pärjäämisen täällä. Ei tämä helppoa ole, mutta ei kaiken kuulu helppoa ollakaan. Onnistuminen on silloin vieläkin antoisampaa. Nyt Helsingin Villasukkatehdas on toiminut Helsingin Roihupellossa viidentoista vuoden ajan. Jukka-Pekka kertoo, että yksittäistä muuttoajankohtaa on vaikea osoittaa, sillä pelkkä siirtyminen kesti seitsemän vuotta. – Konemestarimme kävivät hakemassa pitkän aikaa tietotaitoa tarpeisiimme. Neulomakoneemme ovat miltei 100 vuotta vanhoja, englantilaisen Bentley-autotehtaan tytäryhtiön valmistamia. Näin

Neulomakoneet vaativat konemestarin jatkuvaa läsnäoloa.

vanhat laitteet vaativat konemestarin jatkuvan läsnäolon. Koneet ovat alun perin olleet täysin mekaanisia, mutta ne on sähköistetty 1950-luvulla. Olemme täysin omavaraisia varaosien suhteen. Läheisessä tilassa on sorvaamo, jossa konemestarimme voivat käydä sorvaamassa tarvittavia osia. Varaosia meillä on tällä hetkellä pitkälle tulevaisuuteen, Jukka-Pekka toteaa hymyillen. Vaikka koneet tekevät neulontatyön, se on kaikkea muuta kuin nopeaa – ja vaatii paljon käsityötä. Kone valmistaa yhden villasukan viidessä minuutissa. Sen jälkeen sukka saumataan, pestään, lestitetään, tarkistetaan ja muotoillaan. Tehtaalla työskentelee seitsemän koko-

päiväistä ja kolme osa-aikaista työntekijää. – Nämä eivät todellakaan synny vain nappia painamalla! Tehtaalla valmistetaan villasukkia joka päivä 300–400 paria kesät talvet. Tämän vuoden tuotanto on 70 000 paria. Myyntisesonki alkaa syys–lokakuussa ja huipentuu jouluun. Vielä 70-luvulla kun saatiin pehmeää pakettia, niin ei sitä osattu niin arvostaa. Taasko tuli villasukat?! Mutta nyt on tilanne eri, se on haluttu lahja, Jukka-Pekka hymyilee. – Villasukkia käyttävät kaikki, niin retkeilijät, kalastajat kuin city-ihmisetkin. City-ihmiset fiilistelevät viikonloppuja villasukat jalassa. Äärimmäisen makea homma! 8 SOTAHUUTO

19


Nostalgiset iskelmäsävelmät raikuvat tehtaalla vanhasta Saloran putkiradiosta. Vanha kotimainen musiikki on tehtaanpatruuna Jukka-Pekka Kumpulaisen sydäntä lähellä. Harrastuksena hän tuottaa kotimaisen musiikin konsertteja. Hän on tuottanut muun muassa Marttaliiton 125-vuotisjuhlat Savoy-teatterissa ja Reino Helismaa & Toivo Kärki -konsertin Lappeenrannassa. Nyt on suunnitteilla Georg Otsin syntymän 100-vuotisjuhlakonserttikiertue. Jukka-Pekka paljastaa pitävänsä myös virsistä. – Virsillä on minuun rauhoittava vaikutus. Stressaavina aikoina kuuntelen niitä YouTubesta. Lapset eivät ole kovin innostuneita, mutta uskon, että siitä jää heille kuitenkin hyviä muistijälkiä. Helsingin Villasukkatehdas henkii ihanaa nostalgiaa. Kahvihuoneesta löytyy villasukkarivistö, johon työntekijät jättävät kännykkänsä työpäivän ajaksi.

8

Villasukkien pääasiallinen asiakaskunta löytyy Suomesta, mutta noin kymmenes menee vientiin. Perinteiset suomalaiset villasukat herättävät maailmalla kiinnostusta eksoottisuudellaan. Helsingin Villasukkatehdas on tähän mennessä myynyt tuotteitaan 20 maahan. – Japani on suurin kohdemaamme. Tämän lisäksi villasukkia on käynyt kaupaksi Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Euroopan maissa. Messuilla olemme huomanneet, että meistä suomalaisista pidetään ja meitä arvostetaan maailmalla. Teemme yhteistyötä myös Helsingin kaupungin markkinointiyksikön kanssa, ja heidän kauttaan tehtaallamme vierailee sosiaalisen median vaikuttajia lukuisista maista. Siinä on meille pienenä tehtaana hieno mahdollisuus, sillä osalla näistä vaikuttajista voi olla tuhansia tai peräti miljoonia seuraajia ja faneja. – Tehtaaltamme valmistuu villasukkia yhtä mallia, viittä eri kokoa ja yhdeksää eri väriä. Kaikki villasukkamme värjätään harmaan pohjan päälle. Värimme ovat murrettuja, maanläheisiä sävyjä. Sukat värjätään Kyröskoskella PMK-Värjäämössä. Teemme näin, koska olemme huomanneet, että värjätty lanka on liian kovaa ja se myös sotkee koneet värillisellä lankapölyllä. Näin tekemällä villasukka säilyttää miellyttävän pehmeytensä. – Villasukkiemme resepti on viisikymmentäluvulta, ja se on kantanut sellaisenaan pitkälle nykypäivään. Tutkimme kyllä miten voisimme villasukkiamme entisestäänkin parantaa, mutta olemme huomanneet vanhan reseptin olevan melko lyömätön, Jukka-Pekka naurahtaa.

20 SOTAHUUTO

– Värejä olemme käyttäneet neljätoista vuotta, ja värillisten sukkien myyntiosuus on nousussa. Mutta harmaa on se oikea klassikko. Villasukkien kutominen on ollut trendikästä viime vuodet, ja nuoret miehetkin ovat innostuneet harrastuksesta. Tiedustelen Jukka-Pekalta, onko se uhka vai mahdollisuus: – Se on erittäin hyvä! Vinkki: meidän kotisivuilta löytyy ohje kantapään kutomiseen. Emme koe tätä kilpailuksi. On hienoa, että ihmiset harrastavat käsitöitä! Itse tehdyt ovat aina rakkaudella ihmiseltä toiselle tehtyjä. Villasukka on yksi maailman sympaattisimmista tuotteista. Niistä välittyy tietty rentous ja hyvä mieli.

Yhteistä hyvää Kerron Jukka-Pekalle, että meillä Pelastusarmeijalla on Sielunlämmittäjät-piirejä, jotka kokoontuvat neulomaan, ja valmistuneet lämpimät lahjoitetaan hyvään tarkoitukseen. Hän ihastuu ryhmän nimeen. – Villasukat ovat todellisia sielunlämmittäjiä! Sen verran mitä pienenä toimijana pystymme, olemme hyväntekeväisyystempauksissa mukana. Esimerkiksi asunnottomille olemme lahjoittaneet villasukkiamme. Nyt olemme erityisen innossamme tästä yhteistyöstä Pelastusarmeijan kanssa. Teidän toimintanne on meidän sydäntämme lähellä. Helsingin Villasukkatehdas ja Pelastusarmeija kehittivät yhteistyössä Joulupadalle omat nimikkovillasukat. Joulun alla avattiin verkkokauppa, jonka kautta yksityishenkilöt ja yritykset ovat voineet

tilata villasukkia. Sukkaparien myynnistä kertyvä tuotto lahjoitettiin Joulupataan, josta apu jaetaan kotimaan vähävaraisten hyväksi. – Tämä tuo moninkertaisesti hyvää. Ostaja tietää, että osa tuotteen hinnasta menee hyväntekeväisyyteen, ja villasukat voi puolestaan antaa eteenpäin haluamalleen ihmiselle tai taholle lahjaksi. Kaikki voittavat myös siinä, että tuote valmistetaan täysin Suomessa. Suomalaiset ovat hyväntahtoisia ihmisiä ja tykkäävät lahjoittaa, eivätkä kaipaa siitä itselleen näkyvyyttä. Ihmiset haluavat auttaa auttamisen vuoksi. Tiedustelen Jukka-Pekalta lopuksi, että miksi Pelastusarmeija? – Jaamme yhteisen arvomaailman. Ihmiset pitää huomioida. Joskus kauhulla katselen uutisia, miten meidän hienossa maailmassamme tapahtuu kaikenlaista ikävää ja pahaa. On hienoa, että on teidänlaisia ”hyväläisiä” tukemassa muiden olemista. Olette toimineet pitkään, ja vähäosaiset ovat saaneet paljon apua kauttanne. Olemme todella innoissamme, että saamme olla mukana tekemässä yhteistä hyvää. Yhteisen arvomaailman sekä joulukampanjan menestyksen siivittämänä Helsingin Villasukkatehdas ja Pelastusarmeija ovat päättäneet jatkaa yhteistyötään. Avattu verkkokauppa on edelleen avoinna, ja myytyjen villasukkaparien tuotot kohdennetaan Pelastusarmeijan työhön vähävaraisten hyväksi.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen


Itse valmistettuja kuljetuslaatikoita. Ne ovat käytettävissä sellaisenaan myyntipisteinä kaupassa. Tehtaan pääasiallista jätettä ovat sukkien kärkiä saumatessa syntyvät ”rimpsut” sekä lankojen puolat, joita lahjoitetaan kouluihin ja päiväkoteihin askartelumateriaaliksi. Niistä syntyy enkeleitä, poroja ja kaikenlaisia hahmoja. Aulassa seisoo aito 70-luvun poliisimoottoripyörä. Taustalla mustavalkoisia potretteja Villasukkatehtaan kummeista. Kummeina on monia julkisuuden henkilöitä, päättäjiä ja kulttuurivaikuttajia.

Joulupadan villasukkaverkkokauppa on edelleen avoinna! Myytyjen villasukkaparien tuotot kohdennetaan Pelastusarmeijan työhön vähävaraisten hyväksi. Tervetuloa ostoksille! joulupata.helsinginvillasukkatehdas.fi   SOTAHUUTO

21


Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

Vi har samma grund Att vara en del av en internationell armé är verkligen spännande! Jag kommer ihåg när Boundless-kongressen hölls i London 2015. Där samaldes soldater från hela världen. Det gav mig en inblick i och ett större perspektiv på hur vi som Frälsningsarmé finns och verkar runt världen. När man kommer hem efter en sådan vecka full med inspiration och längtan efter att fler ska få ta del av Guds armé, kan det vara svårt att göra en koppling från denna stora här som möttes i London till en liten kår i Sverige som det var för mig. Att vara en ensam soldat i en internationell armé kan få en att känna sig liten i det uppdrag Frälsningsarmén har. Därför är det viktigt att finna sin roll i kårens familj. När jag har funnit min plats i kåren kan jag fungera på en högre skala än vad jag kunnat som en ensam individ. Våra andliga gåvor träder i kraft, och nu är det kårens arbete som en enhet som får större genomslagskraft i samhället där kåren verkar. Jag tror att det är lätt att misstolka vårt uppdrag till något stort och ouppnåeligt. Vi tror att vi måste göra allt arbete själva, men det är snarare när vi tillsammans som en kår ger oss till Gud, och säger ”Herre, här är vi, sänd oss” som uppdraget går att genomföra. När vi tar hand om varandra och stöttar och uppmuntrar varandra ger vi varandra den styrka som behövs för att utföra det uppdrag Gud har kallat oss till. Gud har gett sin armé en stor uppgift för framtiden. Jag är glad att Gud har kallat mig att tjäna honom tillsammans med dig och andra som har samma vision för hans rike, oavsett vilket land vi just nu befinner oss i. Vem vet, du kanske blir kallad till ett annat land där Gud har en uppgift för dig. Det finns många fördelar med att vara en internationell Frälsningsarmé. Om du skulle ha sagt till mig för 10 år sedan att jag skulle gifta mig med en kvinna från Kanada som jag skulle träffa i Tyskland, och sedan flytta till Finland, skulle jag nog ha trott att du skämtade med mig. Vi är sannerligen en internationell armé som har många starka sidor. Även om vi talar olika språk och kommer från olika kulturer i den värld där vi tjänar Gud, så har vi alla samma grund. Gud välsigne dig!

Daniel Bryant-Rönnqvist löjtnant ledare för Uleåborg kår

22

SOTAHUUTO

Christian Karlsson är i 30-års åldern och soldat i Borgå kår. Christian har alltid varit intresserad av företagsekonomi och han har studerat internationell företagsverksamhet, försäljning och marknadsföring. Han har också avlagt företagaryrkesexamen. De senaste månaderna har Christian arbetat på Frälsningsarméns högkvarter som huvudstadsregionens julgrytsassistent. Änglar har alltid varit närvarande i Christians liv. Han kom till tro genom en änglauppenbarelse: – Jag var 5 år gammal när Gud kallade mig till sig genom att sända en Herrens ängel. Jag minns händelsen helt klart. Mamma lagade mat i köket och jag stod vid fönstret i barnkammaren. Jag tittade mot himlen och såg en tre meter hög ängel. Himlen var helt molnfri och ängeln syntes tydligt. Jag minns att jag beundrade ängeln i flera minuter. Det var en hänförande stund. Jag gick ut i köket och frågade mamma: ”Såg du den också?” Jag gick tillbaka till barnkammaren och ängeln var försvunnen. – Här finns en ironi i att änglar har varit mera världsligt nära i mitt liv från den stunden. Innan min nuvarande uppgift arbetade jag tre år med businessänglar. Businessänglarna hjälper startupföretag, dvs. nybörjarföretag att utvecklas och växa genom sparring och mentorstöd. Änglarna är ju tjänande andar. Och dessutom finns det ju änglar i vardagen som osjälviskt gör goda gärningar. Christian kom också i kontakt med Frälsningsarmén som mycket ung. – Ledarna för Borgå kår besökte vår skola och bjöd oss in till Arméns barnklubb. Jag var då i första klassen men jag gick till Armén, och efter det har jag känt att Armén är mitt andliga hem. Christian invigdes till soldat år 2011.

I tjänst för andras bästa Christian har alltid deltagit i Frälsningsarméns frivilligarbete. År 2008 startade Majakka- (Fyrbåks-)mötena i Borgå kår. – Till dessa möten inbjöds 100–130 mindrebemedlade personer. Efter en andaktsstund delades det ut matkassar. Det har varit den viktigaste och synligaste sociala hjälparbetsformen i Borgå. Majakka verkar fortfarande fast under ett förnyat koncept. År 2010 inleddes matutdelningen för studerande i Helsingfors socialservicecenter Soppa. Christian har troget arbetat där sedan starten.


Änglar i himlen, i vardagen och i företagslivet Frälsningsarméns soldat Christian Karlsson har arbetat som huvudstadsregionens julgrytsassistent denna höst. Det bärande temat i Christians liv är ett samhälleligt och socialt ansvar. Genom frivilligarbetet har han mött både fattiga och denna världens kungar. – Idag är jag också på väg dit! Jag har alltid varit med, om studier och arbete har medgett. Arbetsgivarna har alltid varit mycket förstående och flexibla. De har uppskattat Frälsningsarméns hjälparbete. Genom åren har Christian också sett olika trender i studievärlden. – Ungdomarna har blivit mera medvetna om diet och etiska val. Veganism och glutenfritt är tydliga trender. En bärande kraft i Christians liv är medlemskapet i Frälsningsarmén. Där kan han ta sitt samhällsansvar genom att frivilligt delta i det sociala arbetet. – Vi måste återgå till William Booths vision varför vi utför detta arbete – att vara ljus och hopp i världen, hjälpa en

nödlidande värld och förmedla Jesu kärlek till människorna. Det motiverar mig att ge av min tid och kunskap som volontär.

Redo att hjälpa Christian har jobbat som huvudstadsregionens julgrytsassistent sedan början av september. Han koordinerar julgrytorna i huvudstadsregionen, rekryterar grytvakter och koordinerar utvecklandet av verksamheten, och är en link mellan medelsanskaffningen och den praktiska processen. – Jag kollade just etymologin för ordet ”assistent”: det betyder att vara nära för att hjälpa. Lägg därtill denna större vision varför vi gör det här – lindrar ång-

esten i en lidande värld. Med inkomsterna från donationer hjälper vi fattiga människor, barnfamiljer och ensamboende. Christian känner väl till julgrytsverksamheten. Han har stått grytvakt i tio år. – Jag har alltid tyckt bäst om utomhusgrytorna, ute råder den bästa stämningen. Jag älskar stämningsfulla stunder. Folk vill ha ett personligt möte. – Förutom grytorna känner jag också Frälsningsarmén som organisation för 23 år, så det har varit lätt att gripa sig verket an. När jag kom till högkvarteret antog jag att arbetsomgivningen skulle ha varit mera hierarkisk och byrokratisk. 8 SOTAHUUTO 23


8 – Jag blev positivt överraskad över hur mitt tidigare jobb som koordinator för businessängelnätverket fick erkännande, och jag har fått relativt fria händer att utveckla mitt arbete utgående från min erfarenhet och mitt kunnande. En svår fråga att ställas inför är den att trots att en biståndssumma på en miljon euro är stor är den långt ifrån tillräcklig. De hjälpbehövande i Finland är många och jag funderar på hur man skulle kunna öka denna summa ännu mera.

Vishet från Gud Sökandet efter vishet är av stor betydelse för Christian. – Jag har upplevt det som står i Jeremia 17:7–8 som ett personligt löfte från Gud: ”Välsignad är den man som sätter sin lit till Herren. Han blir som ett träd planterat nära vatten. Det sträcker sina rötter mot bäcken. Det har inget att frukta av hettan, bladen är alltid gröna. Det ängslas inte under torra år, upphör inte att bära frukt”. Bibelstället har varit i mina tankar och jag skrev faktiskt följande bön i min minnesbok för några dagar sedan: Ett ödmjukt hjärta söker vishet. Framför allt ber jag om vishet, kunskap och färdigheter med vilka du utrustar oss för att kunna tjäna dig,

att den helige Ande skulle leda oss till Guds ära och Kristi namns förhärligande. Christians uppdrag som julgrytsassistent tar slut i mitten av januari. Vad har han för framtidsplaner? – I vår är det igen dags för intagningsprov. Mitt tidigare jobb bland businessänglar var ekonomiskt-juridiskt till sin natur, och därför har jag tänkt söka mig till juridiska fakulteten. Statsrådets lokaliteter har också hört till min intressesfär en längre tid, så statskunskap är också något jag överväger. Till slut återkommer vi ännu till änglarna – businessänglarna. Deras huvudsakliga motiv är att ge tillbaka till samhället av de fördelar och framgångar de själva har fått genom att styra kapital och kunskap till företagens nytta. – Förutom i Frälsningsarmén har jag huvudsakligen arbetat med businessänglar och startupföretag. Dessutom har jag varit med och grundat föreningar och utvecklat arbetsformer såsom områdesutveckling för att förbättra invånarnas trivsel och trygghet. För det kom vi på tredje plats i tävlingen Årets nyländska stadsdel. – År 2017 beviljade republikens president Sauli Niinistö åt det businessängelnätverk där jag arbetade ett interna-

tionellt pris för ett betydande arbete för befrämjning av Finlands nationalekonomi, innovationer och arbete. Andra organisationer som fått motsvarande pris, och som drivs av volontärer, är Kasvu Open som koncentrerar sig på att sparra startupföretag samt det internationella startupevenemanget Slush. Det är också fint att olika presidenter har uppmärksammat Frälsningsarméns betydande samhälleliga arbete. – I Frälsningsarmén har jag arbetat bland fattiga människor. Men det har varit en förmån att också få tjäna denna världens kungar – företagsledare, presidenter och andra betydelsefulla personer. Det har varit oerhört intressant att få förena dessa båda världar. – Trots att det råder en stor kontrast mellan fattiga och rika, upplever jag att det är en hjärtats inställning att ödmjukt och i kärlek tjäna människor utan åtskillnad. Liksom Jesus kom för att tjäna, inte för att bli tjänad. Genom frivilligarbete kan vem som helst hjälpa en nödställd värld med kunskap – också en liten hjälp kan ha stor betydelse.

Toni Kaarttinen Foto: Toni Kaarttinen

EYE 2020

Euroopan nuorisotapahtuma

6.-9.8.2020 Zeewolde, Alankomaat Onko sinulla kysymyksiä koskien nuorisotapahtumaa? Ota yhteyttä: ana.vargas@pelastusarmeija.fi

24

SOTAHUUTO


Armeijassa tapahtuu Virallinen tiedonanto

Kiitämme

1.1.2020 Territorion päämaja

Professori Per-Edvin Perssonin 70-vuotiskeräys tuotti 5 000 euroa 62 henkilön, yritystyksen ja yhdistyksen voimin. Pelastusarmeija haluaa lämpimästi kiittää tästä lahjasta!

Kapteeni Metti Saajoranta, aikuis- ja perhetyön upseeri Määräys Tampereen osaston johtajana päättyi 31.12.2019. Kapteeni Esa Nenonen, territorion evankelista, lisämääräys Määräykset Helsingin osaston johtajana ja miestyön vastuu-upseerina jatkuvat. 1.2.2020 Osastot

Radio / TV Iltahartaus tiistaina 7.1. klo 18.50 ja 23.00 Yle Radio 1 majuri Toni Penttinen

Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme. Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse:rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse: Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä: ”Esirukous”

Johtajien vierailulista

Luutnantit Riku ja Kaisu Leino, Tampereen osaston johtajat 1.2. alkaen. Määräys Kuopion osaston johtajina päättyy 31.1.2020. Jäähyväiskokous Kuopiossa 12.1. Rikun lisämääräys Suomen Pelastusarmeijan Säätiön tietosuojavastaavana jatkuu. Kaisu on lisäksi vastaanottanut tehtävän Pelastusarmeijan lapsiasiavaltuutettuna.

Everstit Patrick & Anne-Dore Naud, territorion johtajat:

Sotilaat Pasi ja Ruth Marttinen, Kuopion osaston johtajat 1.2. alkaen. Tervetulokokous Kuopiossa 19.1.2020.

19.1. Kuopion osasto 23.–24.1. Upseerien opintopäivät, Tampere

Uusia jäseniä

Ylennetty kirkkauteen

12.1. Turun osasto, pyhityskokous 23. –24.1. Upseerien opintopäivät, Tampere Majuri Saga Lippo, ylisihteeri:

Aili Kemppainen everstiluutnantti 22.11.2019

Mikkelin osasto sai uuden siviilijäsenen Sinikka Jäntin (vas.) sunnuntaina 27.10.2019. Kuvassa mukana osastonjohtaja Kirill Burunov ja territorion nais- ja perhetyön johtaja, eversti Anne-Dore Naud. Kiitämme Jumalaa uudesta siviilijäsenestä!

Uskomme rukouksen voi­­maan!

Eläkeupseeritoverimme, everstiluutnantti Aili ”Aike” Kemppainen ylennettiin kirkkauteen 93-vuotiaana. Aike syntyi 18.11.1926 Kajaanissa. Upseeriksi hänet vihittiin vuonna 1946. Hän palveli osastotyössä ja päämajassa, mm. nuorisosihteerinä, sosiaalisihteerinä, raha-asiain sihteerinä sekä upseerikoulun johtajana. Eläkkeelle hän siirtyi 31.12.1989. Kunnioitamme uskollisen toverimme muistoa. Jumala siunatkoon ja lohduttakoon surevia. ”Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat.” Fil. 3:14

Kuinka tulla uskoon? Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon. Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi. Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi. Kiitos siitä, että kuolit puolestani ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi. Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi. Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti. Kiitos, Herra Jeesus. Amen. SOTAHUUTO 25

Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.

Kapteeni Tero Saajoranta, ohjelmasektorin päällikkö Määräys Tampereen osaston johtajana päättyi 31.12.2019.


Sotahuuto

1890–2020

Krigsropet

Arkistojen aarteita

Hyvää sanomaa vuodesta 1890 lähtien! Sotahuuto on yksi Suomen pitkäikäisimmistä tauotta julkaistuista aikakauslehdistä. Tässä sarjassa kurkistamme Sotahuudon arkistojen kätköihin. Ensimmäisessä osassa tutustutaan tammikuussa 1892 julkaistuun vuosikatsaukseen. Perjantaina 8 p. tammikuuta 1892

Lyhyt katsaus armeijan waikutukseen Suomessa vuonna 1891.

Tila kentällä

26

SOTAHUUTO

Vuoden 1891 alussa oli meillä 5 osastoa ja 19 upseeria. Vuoden 1892 alussa on meillä 9 osastoa ja 28 upseeria sekä 3 slumasemaa. Helmikuun lopussa awasi kapteeni Skarp Hankoniemen osaston. Työ siellä alkoi äkkiä kukoistaa kesän aikana. Maaliskuussa awattiin Helsingin II, joka kuitenkin myöhemmin, Kesäkuussa, yhdistettiin Helsingin IV kanssa. Huhtikuun 1 p:nä awattiin Helsingin III ja Joulukuun 1:nä aloitettiin työ Loviisassa. Työ Slummissa alkoi Huhtikuussa, jolloin kapteeni Sandberg asettui Nummimäkeen Turussa, ja kun sitten Marraskuussa saimme lisään upseereja Ruotsista, kykenimme awaamaan 2 slumasemaa Helsingissä.

Staabikapteeni Toft rouvineen oli wähän ennen sitä palannut takaisin Ruotsiin ja heidän jälkeensä tulivat staabikapteeni ja rouva Diron. Sairauden tähden täytyi rouva Dironin matkustaa kotiinsa Englantiin jo Syyskuussa. Staabikapteeni jäi yksin jälelle kolmeksi kuukaudeksi, kunnes hänenkin heikon terveyden takia täytyi jättää meidät joksikuksi ajaksi. Toivomme kuitenkin, että muutamien kuukausien kuluttua saamme terwehtiä heitä terwetulleina takaisin luoksemme — sillä välin tulee toinen staabikapteeni Ruotsista auttamaan majuria. P. M. staabiin on sitäpaitsi tullut lisään kaksi apulais upseeria Ruotsista, nimittäin adjutantti Sjöbin, joka on sanomalehtiemme toimittaja, ja luutnantti Lidén, joka hoitaa rahastoa ja tilintekoja.

Muutoksia staabissa.

Sisääntulleita kentälle.

Maaliskuun 13 p:nä ylensi englantilainen P.M. [päämaja, toim. huom.] adj. H. v. Haartman’in majuriksi sekä korkeimmaksi johtajaksi työhömme Suomessa.

Ruotsi on wuoden kuluessa antanut meille 2 mies ja 3 naiskenttäupseeria sekä 1 slumupseerin. Sitäpaitsi on Norja antanut meille 1 kenttäupseerin.


2€ n

Tammikuu 2020 n

Sotahuuto

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 130. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija

Pelastus-armeija oli Sotahuudon alkuperäinen nimi. Kuvassa vuoden 1982 ensimmäisen numeron etusivu.

Tärkeitä tapahtumia. Vuoden alussa kävi majuri ja rouva Lagercrantz meitä terwehtimässä. Samassa tilaisuudessa pidettiin upseerikokous, joka tuli suureksi siunaukseksi. Ensimmäinen yleinen suomalainen upseerikongressi pidettiin Syyskuussa yhteydessä majuri Oliphantin käynnin kanssa täällä. Silloin olivat kaikki meidän upseerimme läsnä. Wankeuden rangaistus on wuoden kuluessa kohdannut kapteeni Gladia, sentähden että hän wastoin kieltoa piti kokouksia Turussa. Moni muu kumppani on saanut sakkoja, jotka heidän nyt

tänä wuonna täytyy maksaa. Jumala on antawa heille rohkeutta iloisesti ja nöyrästi kärsiä hänen nimensä tähden. Lähenevästä yleisestä wainosta pelastusarmeijaa vastaan sekä meidän sanomalehtiemme lakkauttamisesta olemme tosin muutaman kerran kuulleet, mutta ne huhut eivät tähän saakka ole näyttäneet merkitsewän mitään. ”Herra varjelee omiaan.” Kiitollisuudella menneestä ja toiwoen woittoa tulewaisuudessa on armeija aloittanut kolmannen työvuotensa Suomessa.

A. S—n.

Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Patrick Naud, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2019 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

27


aloitetaan uusi vuosi hyvällä sanomalla

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys

Profile for Sotahuuto

Sotahuuto 2020/01  

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu HelsinginVillasukkatehdas - Hyviä arvoja toteuttamassa villasukkapari kerrallaan. Minä & Pelastusarmeija:...

Sotahuuto 2020/01  

Pelastusarmeijan kuukausijulkaisu HelsinginVillasukkatehdas - Hyviä arvoja toteuttamassa villasukkapari kerrallaan. Minä & Pelastusarmeija:...

Profile for sotahuuto

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded