Kappelin Kaikuja 18. vuosikerta 1/2019
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyhän Sydämen kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
tiinnaulittiin myös kaksi pahantekijää, toinen Jeesuksen vasemmalle, toinen oikealle puolelle. He olivat syyllisiä, mutta Jeesus kärsi syyttömänä. Toinen pahantekijä ei katunut tekojaan edes riippuessaan ristinpuulla, vaan pilkkasi Jeesusta sanoen: ”Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä.” Mutta toinen pahantekijä teki parannuksen, katui syntejään ja nuhteli vielä toistakin pahantekijää. Toinen pahantekijöistä sai armon uskoa Jeesukseen ja niinpä Jeesus vastasi: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.”
”Se on täytetty”, Kristus huudahtaa, lunastuksemme loppuun suorittaa. Antoi henkensä, päänsä kallisti, työnsä tehty on täydellisesti.” Siionin Kannel 49:6. Jumalan rauhaa Sinulle Ystäväni! Luukas 23:33-46 Tämä Raamatun teksti vie meidät pitkäperjantain tapahtumiin, Golgatan ristin juurelle. Tekstistä löydämme maailman historian mullistavimman tapahtuman. Sellaisen tapahtuman, jolla on vaikutusta vielä tähänkin päivään saakka ja jokaisen meidän elämäämme. Jeesus ristiinnaulittiin viattomana uhrina koko maailman syntivelan vuoksi. Jeesus kärsi meidän puolestamme häpeällisen ristinkuoleman. Jumala luopui ainoasta Pojastaan, Jeesuksesta ja antoi Hänen kuolla ristinkuoleman, että me saisimme vapautuksen synnin, kuoleman ja kadotuksen vallasta. Voimme vain kuvitella Jeesuksen kärsimyksen määrää, kun kaikkien inhimillisten kärsimysten lisäksi Hänen harteillaan oli koko maailman syntivelka. Jeesuksen kanssa ris-
Tästä tapahtumasta huomaamme, kuinka risti on eräänlainen vedenjakaja. Risti on hullutus niille, jotka kadotukseen menevät, mutta uskovalle se on pelastuksen paikka. Näin on tänäkin päivänä. Monet ja taas monet ihmiset kulkevat Jeesuksen ristin ohi pilkaten ja häväisten, vaikka heidänkin syntinsä Jeesus on vienyt Golgatan ristille. Vaikka Jeesus tuo pelastuksen syliin saakka, niin suurin osa ihmisistä hylkää Jeesuksen ansaitseman pelastuksen omalta 2
kohdaltaan ja tämän seurauksena joutuvat kerran kalliisti lunastettuina ihmisinä iankaikkiseen kadotukseen. Jumala ei ole tarkoittanut kadotusta ihmisille vaan saatanalle ja hänen enkeleilleen. Ihmisen paikka se ei olisi.
”Nyt me uskomme, toivomme, rakastamme, vaikka pisara meressä kaikki on se. Sukupolvien ketjussa paikkamme on, pieni ja vaatimaton. Vaikka nimi ei jäisikään historiaan, vaikka kivet vain muistavat mullassa maan, me kuulumme Jumalan suunnitelmiin, Taivaan kansalaisiin.” (Pekka Simojoki)
Ystävä, Sinunkin syntisi on Jeesus vienyt Golgatan ristille. Sinun ei siis tarvitse mennä kadotukseen. Saat uskoa omalle kohdallesi syntien anteeksiantamuksen Jeesuksen ristintyön perusteella ja saat olla matkalla Taivaaseen. Ilman omia tekoja saat vain luottaa Jeesukseen ja syntisi anteeksisaaneena olla autuas Jumalan lapsi. Se on täysin varma asia ja siihen saat Jeesukseen uskoen luottaa. Taivaassa iloitaan kun uskot Kristukseen ja kuulut Taivaan kansalaisiin!
Rauhallista paastonaikaa ja pääsiäisiloa! Jorma Tikkamäki päätoimittaja
Keräyslupa 2017-2021 Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.12.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
30 vuotta Sydiksellä Tammikuun 22.päivä tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta Jumalanpalvelustoiminnan aloittamisesta Pyhän Sydämen kappelilla. Aluksi Messusta käytettiin Luterilainen vaihtoehto -nimitystä. Marjo Anttoora on tehnyt v.1997 pro gradu -tutkielmansa aiheesta ”Anna taaskin armohetki – tutkimus Pyhän Sydämen kappelin Messuun osallistumisen syistä.” Yksi tutkimuksessa haastateltu on Pasi Hujanen, jonka mukaan ”pyrkimyksenä on muodostaa Jumalanpalvelus, jossa uskonpuhdistuksen perinteiden mukaisesti pitäydyttäisiin Raamattuun ja saarna olisi vahva.” Tänään voimme todeta, että pyrkimys on toteutunut ja jo 30 vuotta olemme saaneet pyhä pyhältä elää todeksi nämä alkuaikojen toiveet. Taivaan Isälle kuuluu tästä kaikesta nöyrä kiitos.
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Tilinro: Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: RA/2017/100 3
Oikea paasto
Siionin kannel 202. Niin alhaalla ei kukaan kulje
6. Niin alhaalla ei kukaan kulje, / ettei siellä Jeesus ois. / Hän ei ketään luotansa sulje / eikä karkota yhtään pois.
1. Niin alhaalla ei kukaan kulje, / ettei siellä Jeesus ois. / Hän ei ketään luotansa sulje / eikä karkota yhtään pois.
Melodia: Iina Karttunen viim. 1967, Teksti: Martta Kaukomaa,
2. Maan alimpiin paikkoihin astui / hän kantaen ristiään. / Ja viittansa verestä kastui, / repi haavoille piikit pään.
Uudistaja: Eija Harmanen, Siionin kanteleeseen 1999 * Ja heidän mieleensä tuli ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin. Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti sen viereensä ja sanoi heille: "Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, se on suuri." Luuk.9:46-48
3. Ja alemmas vieläkin johti / tuo tuskien raskas tie. / Hän syntistä naista käy kohti, / yhä ryöväri yössä lie. 4. Hän kieltäjän kurjankin kohtaa, / ei väistä vaan luokseen käy. / Vain rakkaus silmistä hohtaa, / eikä kostoa, vihaa näy. 5. Ja vieläkin alemmas tulla / hän tahtoo, jos siellä on / joku tunnolla haavoitetulla, / joku kurja ja mahdoton.
”…kuka mahtoi olla suurin…?” Niin, kukahan? Ja kukahan tällaisia ajatuksia mieliimme istuttaa? Mistä ne nousevat meidän, kristittyjenkin mieleen? Vai olemmeko me niistä jo vapautuneet? 4
Olemmeko niin pyhiä, ettei ajatus suuruudesta ja sen tavoittelusta ollenkaan juolahda päähän? Miksiköhän jo ensimmäinen syntynyt ihminen, Kain, surmasi veljensä? Minä ainakin tunnustan paitsi Apostolisen ja Nikean uskontunnustukset, myös sen, että mieleen saattaa joskus juolahtaa, että mitenkähän minä sijoitun vaikkapa tässä Ewankeliumiyhtiön työntekijöiden ranking-listassa? Miten työtäni arvostetaan, kuinka iso merkitys sillä on…? Ja riippuuko se aina vain siitä, mitä ihmiset itse arvostavat, vai onko olemassa jotain objektiivisia mittareita ja laatukriteereitä Herramme viinitarhan työtä arvioitaessa? Entä arvostaako itse Isä Jumala minua ja sitä mitä teen ja saan aikaan? Ja niin edelleen. Vapahtajamme vastaa jälleen ihan eri kriteerein, kuin odottaisimme, asettaen lapsen esimerkiksi: ”joka teistä kaikista on pienin, se on suuri.” Elsa -tätini, isäni sisarussarjan kuopus, filosofoi kerran yhdessä aterioidessamme: ”Jos maailmassa ei olisi kateutta ja pölyä, tämä olisi paljon parempi paikka.”
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon? Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa. Luuk 9:22-26 Vai oliko se outo kysymys? Evankelista Luukas toteaa juuri ennen sitä, että oppilailla oli vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä. Eihän toki meillä, eihän…? Martta -äitini jakoi kuopukselleen, tulevaisuutta ääneen hänelle miettiessäni, jostakin sitaattina tuon Jeesuksen sanan monen kristityn kokemuksena: ”Kaiken, minkä pidin itselläni, olen menettänyt, mutta se, minkä laskin Herrani käteen, on minulla vieläkin tallella.” * "Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin." Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli. Luuk. 9:44-45
Vähän outo tuo Jeesuksen oppilaiden kysymyskin. Outo siksikin, että hetkeä, ja jo päiviä aikaisemmin Jeesus kertoi, mitä hänelle tapahtuu, ja mitä tulee tapahtumaan tai voi tapahtua hänen seuraajilleen:
Uudistettuun Siionin kanteleeseen otettiin oheinen, vanha tuttu hengellinen laulu, joka kertoo, kuinka Vapahtajamme luopui kaikesta Jumalan Pojalle kuuluvasta suuruudesta, vallasta ja kunniasta. Ihmiseksi synnyttyään hän kulki ihmisen tien pohjamutia myöten – mutta ilman syntiä. Martta Kaukomaa viittaa tekstissään evankeliumien tapahtumiin. Vapahtajamme kohtaa paitsi oman kohtalonsa, jota varten hän oli ihmiseksi syntynyt, myös hyvin
* "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös." Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. 5
henkilökohtaisesti ja avoimesti kaikkein kurjimpia, sairaimpia, syntisimpinä pidettyjä ja huono-osaisimpia. Mutta silloinko vain? Ei toki, vaan myös juuri nyt! Nyt hän kohtaa sinut ja minut. Nyt hän kohtaa kurjan kieltäjän, ja tunnontuskissaan kiemurtelevan, joka tuntee itsensä kurjaksi ja mahdottomaksi pyytämään apua keneltäkään, saati oikein papilta, diakoniatyöntekijältä – tai edes Jumalalta. Kuitenkin hänkin on meidän laillamme Jumalan luoma, ainutlaatuinen ihminen vikoineen ja puutteineenkin, vaikka tunteekin itsensä kurjaksi ja mahdottomaksi. Uskallammeko kohdata hänet, jopa iloita Jumalan luomistyöstä hänessä,
vaikka hän onkin erilainen kuin toivoisimme? Otammeko me korviimme, ja ymmärrämmekö me kuulemamme ja lukemamme Pyhän Raamatun sanan oikein? Jeesus annettiin alttiiksi, syntiuhriksi meidän tähtemme. Tämän ja Jeesuksen kärsimystien miettimiseksi ja oivaltamiseksi meille on annettu paastonaika. Hiljentykäämme siihen, ja pankaamme toteen se, mihin paasto meitä kehottaa. Ei tekeytyen pieneksi suuruutta tavoitellaksemme, vaan Vapahtajamme esimerkin ja hänen rakkautensa kehottamana ja rohkaisemana, sitä eteenpäin jakaen, häneltä siihen voimaa ja apua pyytäen. Olkaamme ihmisiä! Taivaan Isän siunaamaa paastonaikaa sinulle! Kullervo Puumala kappelin kanttori
Löydät meidät myös Facebookista, YouTubesta, Instagramista ja Twitteristä Pyhän Sydämen kappelin Facebook-ryhmä viestii kappelin tapahtumista. YouTubesta löydät sunnuntain messun hakusanalla Pyhän Sydämen kappeli. Pyhän Sydämen kappelin viestintä Instagramissa: Pyhän Sydämen kappeli & Twitterissä: @pskappeli Liity seuraajaksi.
6
Pieni suuri raamattukurssi Helsinki, Töölön seurakunta, Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 LAUANTAI 13.4.2019 13.00 Galilea, Jerusalem ja Kristuksen tie Miltä näytti elämä Jeesuksen ajan Galileassa? Millainen kaupunki oli Jeesuksen ajan Jerusalem? Mitä Jeesukselle merkitsi siirtyminen Galileasta Jerusalemiin. Tapio Kiviranta
14.00 Kristuksen seuraaminen – mitä se on? Jeesus kutsui ihmisiä seuraansa. Joku lähti, toinen ei, ja jotkut olivat hänen opetuslapsiaan asuen kotona. Mutta mitä seuraaminen tarkoitti silloin, mitä se tarkoitti, kun käännyttiin kohti Jerusalemia ja mitä se merkitsee nyt? Soili Haverinen
15-15.30
millaisia olivat odotukset? Hannu Hietalahti
16.15 Jerusalemiin, pääsiäisateria/ ehtoollinen ja ristille asti Kristus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset hurrasivat. Miten tilannetta katselivat Kaifas ja Pilatus? Jerusalem on täynnä pääsiäisen viettäjiä. Pääsiäisaterialla Kristus asettaa ehtoollisen – miten Herran ateria ja juutalainen pääsiäisateria liittyvät toisiinsa? Kristus tuomittiin kuolemaan ja hänen edessään oli ristin tie. Mitä merkitsi ristiinnaulitseminen ja miten roomalaisten tavat käyvät ilmi Herran kärsimystiellä? Tapio Kiviranta
17.00 Päätöshartaus. Jorma Tikkamäki
Kahvi- ja teehetki lähetystyön merkeissä. Anna-Liisa ja Paavo Markkula kertovat kokemuksiaan Kenian lähetystyöstä (kolehti Kenian orpokotityölle)
15.30 Jumalan valtakunta tulee – mitä se tarkoittaa? Profeetat välittivät lupauksen, että Jumalan valtakunta tulee. Vuosisatoja oli odotettu – kuka odotti, kuka ei. Millainen oli valtakunta,
7
Kappelin pastorin kaikuja
tanut meissä hyvän työn ja luvannut saattaa sen päätökseen. Se lahja on meille annettu Pyhän evankeliumin sanassa. Ei ole meidän ansiotamme, että olemme päässeet tuntemaan Jumalan. Hän itse on tullut Jeesuksessa luoksemme. Hän on etsinyt meitä ja löytänyt evankeliumin sanomalla. Usko evankeliumiin on sekin Jumalan lahjaa ja suurin aarre, jonka täällä voimme saada ja omistaa.
Olen lukenut aamuhartaudekseni Lutherin Sana ja armo -kirjaa. Uudenvuoden alussa pyrin aina löytämään jonkun hyvän hartauskirjan. Tänä vuonna päädyin tähän. Lutherin opastamana löytää Raamatusta aina hienoja näköaloja. ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät”(Joh.15:16). Näistä Jeesuksen sanoista ”ystävilleen” eli opetuslapsilleen Luther kirjoittaa: ”Te olette ystäviäni, mutta ette itsenne tähden, vaan minun tähteni. Sillä jos olisitte ystäviäni itsenne tähden, tulisi minun hyväksyä teidän ansionne.”
Tässä kohdassa haluan muistaa uskollista Pyhän Sydämen kappelin kävijää Eeva Kujalaa. Hän sai kutsun täältä ajasta iankaikkisuuteen aivan äskettäin. Eevan kanssa tervehdittiin vielä muutamia viikkoja sitten kirkkosalissa ennen jumalanpalveluksen alkua. Samoin Ulla Vuorisaloa, joka oli aikoinaan mukana Sleyn kuorossa. Myös hän sai Isän kotiin kutsun muutama päivä sitten. On hyvä lähteä täältä evankeliumin sanan, pyhän kasteemme ja ehtoollisen saattelemana.
Oppi-isämme osaa hienosti opettaa meille siitä, miten me olemme jumalasuhteessamme täysin hänen armonsa varassa. Emme miltään osin omassa varassamme. Hän on itse tehnyt kaiken parhaaksi katsomallaan tavalla ja ajalla. Hän on tullut ja tehnyt kaiken itse meitä jokaista varten. On todella helpottavaa saada nähdä, ettei tämä uskossa eläminen ole meistä eikä meidän varassamme. Se on lahjan antajan, Jumalan varassa. Hän on aloit-
Jo uskomme isästä Aabrahamista sanotaan, miten ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi” 8
Rm.4:3. Jumala todellakin tekee meidät itse kelvollisiksi pelastukseen. Antaa syntimme anteeksi Jeesuksen tähden. Ja kaikki tämä tulee meille, syntyjään jumalalattomille, uskon kautta Kristukseen, Hänen sovitustyöhönsä.
Palataan vielä lopuksi Lutherin selitykseen: ”Mutta te olettekin ystäviäni vain minun tähteni ja minun kauttani; minä teitä puoleeni vedän ja annan teille kaikkeni, niin ettei teidän kiitoksenne ole oleva muuta kuin minun armoani ja rakkauttani, ei teidän omia tekojanne eikä omaa ansiotanne eikä mitään muutakaan senkaltaista koko maailmassa. En ole näet ollut teidän löydettävissänne, vaan minun tulee etsiä teitä ja johdattaa teidät luokseni ollessanne kaukana, etäällä Jumalasta, ollessanne muitten tavoin eksyksissä ja kadotukseen tuomittuina. Mutta tultuani ja kutsuttuani teidät pimeydestä, ennen kuin itse olette minua avuksenne huutaneet tai jotakin puolestanne tehneet, olette te minun ystäviäni, vain siksi, koska kaiken hyvän olette saaneet minulta ja tiedätte sen tapahtuneen ilman omaa ansiotanne, sulasta armosta.”
Me kaikki ihmiset olemme luonnostamme jumalattomia. Se on Adamin syntiinlankeemuksen seurausta meissä. Se tarkoittaa sitä, ettemme omaehtoisesti lähesty Jumalaa. Emme halua tulla hänen lähelleen. Apostoli Paavali kirjoittaa Room. 3:10-11 Psalmin 14:1-3 innoittamana: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa.” Emme siis luonnostamme etsi sitä, joka meille olisi se kaikkein paras. Jotain muita asioita voimme etsiä. Sellaisia, jotka meistä voisivat tuntua hyviltä. Jumala yksin tekee etsivää työtään ja haluaa lahjoittaa meille kaiken. Me emme valinneet, että Jeesus tulisi ihmiseksi Israeliin ja alkaisi hyvän työnsä kaikkien ihmisten puolesta. Se oli vain ja ainoastaan Jumalan oman suunnitelman mukaista. Tämä pelastustyö ei siksi tapahtunutkaan meidän ajattelemallamme tavalla. Se tapahtui täysin hänen tavallaan. Hyvin pieneltä ja heikolta, hyvin alhaiselta näyttävän ja epätavallisen kautta. Näin siksi, ettemme me saisi siitä mitään laskelmoitua omaksi hyväksemme. Niin, ”Jumala lähetti oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden.” ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja uskoi meille sovituksen sanan. (Rm. 8:3 ja 2Kor.2: 19)
Siunattua pääsiäisen aikaa Sinulle! Tapio Kiviranta kappelin pastori
Pyhän Sydämen kappelin tuotot vuonna 2018 Kolehdit
62 813,73 euroa
Kannatusrengas 10 648,91 euroa Yhteensä
73 462,64 euroa
Lämmin kiitos! Taivaan Isä lahjanne siunatkoon!
9
Raamattu ja pelastus on tarkoitettu sinulle, tavallinen ihminen
Psalmi 102 on nääntyneen ja onnettoman rukous, jossa hän avaa sydämensä Herralle. Meilläkin on mahdollisuus avata sydämemme hätä, pelko ja myös kiitos hyvälle Jumalalle. Kristuksen tähden hän on meidän armahtava Isämme. ”Isä meidän, joka olet taivaissa!”
Usein elämme elämäämme sellaisella vauhdilla, että emme ehdi pysähtyä kuuntelemaan, vaikka Jumala puhuisi meille. Millaisia ihmisiä Raamatusta löytyy, joita Jumala sitten on käyttänyt omassa työssään? Itseensä tyytyväinen Pietari, joka suuressa rohkeudessaan ei uskaltanut lopulta tunnustaa naispalvelijalle, että on Jeesuksen kaveri ja hänen seurassaan kulkenut. Sellaiselle nämä psalmin sanat sopivat oikein hyvin. ”Älä kätke kasvojasi, kun olen ahdingossa. Älä viivytä vastaustasi. Tuska polttaa luitani kuin tuli. Enää en muista syödäkään, huokailen vain, olen pelkkää luuta ja nahkaa.”
”Kuule rukoukseni, Herra, nouskoon huutoni sinun luoksesi! Älä kätke minulta kasvojasi, kun olen ahdingossa. Kallista korvasi minun puoleeni! Kun huudan sinua avuksi, älä viivytä vastaustasi. Päiväni haihtuvat kuin savu, tuska polttaa luitani kuin tuli. Sisimpäni on kuin kulottunut ruoho. Enää en muista syödäkään, huokailen vain, olen pelkkää luuta ja nahkaa.” (Ps. 102:2-6)
Kun Jumala on saanut sanallaan ja vasemman kätensä työllä elämässämme ajettua meidät tuollaiseen pisteeseen, jossa joudumme pysähtymään, Hän haluaa kääntää ajatuksemme katsomaan hänen valmistamaansa, kaikille valmiina olevaan pelastukseen Jeesuksessa. Mutta monet, jotka elämän vaiheet ovat vieneet tällaiseen tilanteeseen, että valvovat yönsä kuin huuhkajat silmät suitsenrenkaina ja unohtavat syödäkin,
Olemme kaikki samassa asemassa. On mielenkiintoista tutkia, minkälaisista ihmisistä Raamattu kertoo. Se paljastaa meille myös sen, millaisille ihmisille Raamattu on tarkoitettu. Raamattu on kirjoitettu: ”Että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.” (Joh. 20:31) 10
kuuntelevat sittenkin mieluummin sielunvihollisen ääntä. Se ääni ajaa meitä kauemmas Jumalasta, hänen sanastaan ja hänen hyvyydestään. Emme taida useinkaan käsittää, kuinka tärkeää on, että opimme jatkuvasti Jumalan sanasta tuntemaan sen, että Jumala on armollinen. Hän on laupias. Hän on pitkämielinen ja suuri armossa.
maan samaa, mitä psalmin kirjoittaja: ”Minä syön leipänäni tuhkaa, kyyneleet maustavat juomani. Vihasi vimmassa sinä paiskasit minut maahan. Päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ruohon lailla minä lakastun. Mutta sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun nimesi kaikuu polvesta polveen. Sinä nouset ja armahdat Siionia. Sen aika on tullut, armon aika.” (Ps. 102:10-14)
Siionin kanteleen laulun 202 runoilija Martta Kaukomaa vakuuttaa: ”Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois. Hän ei ketään luotansa sulje eikä karkota yhtäkään pois.” Neljännessä säkeistössä hän viittaa Pietariin ja meihin moniin, kun sanoo: ”Hän kieltäjän kurjankin kohtaa, ei väistä vaan luokseen käy. Vain rakkaus silmistä hohtaa, eikä kostoa vihaa näy.” Voi miten ihana Vapahtaja meillä on. Hän on sinun vapahtajasi, hän on sovittanut ristillä kaikki syntisi. Saat ne heti uskoa anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja pyhässä sovintoveressä.
Pietari oli varmasti kokenut, että Jumala oli paiskannut hänen ylpeän minänsä maahan. Hän oli nähnyt ”Ilman minua te ette saa aikaan mitään.” (Joh. 15:5 loppu.) Hyvänä päivänä rukouksemme monesti ovat usein nukkuneen rukouksia. Vasta kun pahat päivät tulevat, joudumme huutamalla huutamaan Jumalan puoleen. Sekin on Jumalan hyvyyttä ja hänen armoaan. Kysyin: millaisista ihmistä Raamattu kirjoittaa ja millaisille ihmisille se on kirjoitettu? Jos vastaisin tähän kotimurteellani, niin sanoisin: ”Eivät oo häävejä.” Raamattu itse vastaa: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.” Psalmimme mukaan tätä todellisuutta Jumala tähyää taivaasta, pyhästä korkeudestaan. Hän kuulee meidän syntisten vaikerruksen ja vapauttaa kuoleman omat. Miten hän vapauttaa? ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.” (Room. 3:23-24.) Näin Herra katsoo nytkin sorrettujen puoleen. Hän ei torju rukoustamme, vaikka
Kristuksen rakkaus pysäytti Pietarin uudestaan. Yhteys Vapahtajaan syntyi uudestaan. ”Herra sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” (Joh. 21:17) Jeesus antoi hänelle tehtävän ruokkia ja paimentaa hänen laumaansa. Hän varmasti osasi lohduttaa kaikkinaisessa ahdistuksessa olevia sillä lohdutuksella, jolla Jumala oli häntä, kieltäjää, lohduttanut. Uskotko, että Pietari sanoi: ”Kyllä Jeesus on hyvä!” Hän oli varmaan ennen ylösnousseen Jeesuksen kohtaamista joutunut koke11
se on mielestämme aivan kelvoton ja olematon rukous. Ristin ryövärinkin rukous on mielestämme kevyt: ”Jeesus muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Mitä se sai aikaiseksi? Jeesus lupasi, että vielä samana päivänä ryöväri on oleva hänen kanssaan paratiisissa. Kuule, siitä on kysymys! Jumala kutsuu meitä paratiisiin. Hän on Jeesuksessa valmistanut meille tien sinne, perille asti, meille
kaikille kelvottomille ja huonoille ja rukoilijoillekin. Minkälaisia ihmisiä on perillä taivaassa? Siellä on ainakin ristin ryöväri! Siellä ovat kaikki ne, jotka on kastettu ja jotka ovat uskoneet Jeesukseen syntisten Vapahtajana. Kaikille heille on yhteistä: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:14) Hannu Kippo
In memoriam
Eeva Saimi Heta-Stiina Kujala o.s. Toivio *7.4.1936 Ilmajoella +15.2.2019 Helsingissä Sunnuntain 17.2. messussa kiitettiin kuolleeksi Pyhän Sydämen kappelin messuyhteisön aktiivinen jäsen. Eeva Kujala oli siirtynyt taivaan lepoon ja iloon Vapahtajaansa turvallisesti luottaen vain kaksi päivää aiemmin. Vielä vajaa kuukausi tätä ennen Eeva, alati kasvavan väsymyksen painamana, oli
osallistunut niin sunnuntaimessuun kuin tiistaipiiriinkin, ja joulun alla hän oli kestinnyt naisten Raamattu-piiriä. Eevaa jäivät kaipaamaan tyttäret Riina ja Ulla, vävyt – ”vaikkakin parrakkaat” – Petri Thurén ja Hannu Pohjannoro sekä lastenlapset Pauli Mari-vaimoineen, Milka ja Mattias sekä Lassi ja Sanni. 12
Eeva oli Ilmajoen rovastin Tuure Toivion kolmastoista lapsi. Perheen kuopuksesta kasvoi viimeisinä vuosikymmeninään suvun matriarkka. Eeva-täti piti aktiivisesti yllä yhteyksiä sisarustensa lasten ja näiden lasten kanssa, jossa huippuna olivat 80-vuotissyntymäpäiväjuhlat laajalle serkuspiirille. Eeva oli koko ikänsä ja vanhemmiten yhä aktiivisemmin mukana SLEY:n toiminnassa. Molemmat tyttärensä hän johdatti lapsesta lähtien evankeliumijuhlille ja evankeelisen liikkeen toimintaan. Kun 43-vuotinen avioliitto Heikki Kujalan kanssa päättyi omaishoitajuuteen ja lopulta kuolemaan 2002, Eeva liittyi kälynsä Liisa Perkko-Toivion kutsusta tiistaipiiriin, josta tuli tärkeä osa hänen elämäänsä uusine ystävineen.
musiikkielämän ja kotimaan politiikan seuraaminen.
Pappis- ja lääkärisuvun nuorin jäsen Eeva teki arvostetun elämäntyön Helsingin sairaanhoito-opistossa, jossa hän oli visionäärinen suomalaisen anestesia- ja tehosairaanhoidon koulutuksen kehittäjä ja monien erikoissairaanhoitajasukupolvien kouluttaja. Jo 1960-luvulta lähtien hän korosti opetuksessaan potilaan leikkaukseen valmistamisen merkitystä ja oli kivunlievityksen, erityisesti lasten kivunlievityksen varhainen puolestapuhuja. Harrastuksia olivat mökkeilyn lisäksi teatteri, lukeminen, lajien puolesta yhä monipuolistuva penkkiurheilu, konserteissa käynti sekä
Kiitän hyvää Jumalaa kaikesta hyvästä, jota olen saanut äitini Eevan kautta.
Äitinä Eeva oli varmaankin samanlainen kuin mitä hänen maineensa oli opettajana: yhtäältä vaativa ja toisaalta kaikkensa rakkaidensa eteen tekevä. Äidiltä ja mummilta tuli loppuun asti hyviä neuvoja ja huolehdintaa, tahtoipa niitä tai ei. Ajattelen, että vain harva äiti on kyennyt opettamaan lapsellensa niin paljon kuin Eeva: kiitollisuudesta ja elämän pienistä asioista nauttimisesta sairauden ja terveyden olemuksen syvälliseen pohdintaan sekä luontevaan, toivoa herättävään vierailuun sairasvuoteen äärellä, vaatteiden ompelusta ruuanlaittoon ja juhlien järjestämiseen, kertotaulusta väitöskirjan ohjaukseen.
Ulla Pohjannoro, Eevan nuorin tytär Siunaustilaisuus on la 23.3.2019 klo 13 Pyhän Sydämen kappelissa, mikä ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan. Kukkien sijasta toivotaan lahjoitusta Pyhän Sydämen kappelin messuyhteisölle/ SLEY FI13 8000 1500 7791 95, viesti: Eeva Kujalan muisto. Muistotilaisuus pienemmässä piirissä siunaustilaisuuden jälkeen. Hautapaikka Heikin vieressä odottaa Ylihärmän kirkkomaalla.
13
Luja ja avara
Tarvitsemme kristittyinä sekä kiinnipysymistä että avoimuutta, sekä lujuutta että herkkyyttä, sekä totuuden puolesta muurin aukossa taistellen seisomista että rakkauden nimissä avointa myötäelämistä ja kuuntelevaa hyväksymistä.
”Pidä kiinni siitä… mistä olet varma!” Jokainen uskova tarvitsee ensin lujuutta ja varmuutta, kiinnittymistä ja pysymistä siinä, mikä on varma perusta, siinä mikä tässä maailmassa todella säilyy paikallaan katsomusten myrskyssä ja vaihetteluissa. Pidä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Apostoli tarkoittaa tässä kristillistä totuutta ja oppia. Pidä siitä kiinni. Jatkossa (3:16) apostoli kertoo, mitä kaikkea hyötyä on Jumalan sanasta. Se on hyödyllinen nuhteeksi, ojennukseksi, opetukseksi, kasvatukseksi. Raamatun sana vie meitä uskomaan Jeesukseen, syntien anteeksiantajaan. Uskomalla Kristukseen Jeesukseen sinä pelastut.
Monia ihmisiä on vaikea päästä lähelle, jos ensin tarjoaa omat tiukat mielipiteensä, vaikka sinänsä kuinka oikeat. Useimmat meistä on rakennettu sellaisiksi persooniksi, että ensin odotamme toiselta hyväksymistä ja ystävällistä katsetta. Kun luottamus on syntynyt kuuntelevan ja hyväksyvän ihmisyyden kautta, silloin toinen alkaa avautua myös sille, mitä sanomme ja mistä haluamme todistaa.
Nykypäivänä suomalaisessa tilanteessa ei aina katsota herätysliikkeitä hyvällä. Kuitenkin tuhansille ihmisille niiden suojissa on löytynyt kirkas evankeliumi ja siinä Jeesuksen Lunastajan rakkaus syntistä kohtaan. Myös Pyhän Sydämen kappeli saa olla tuomassa messuillaan ja muulla toiminnallaan ihmisille hyvää sanomaa Jeesuksesta. Täällä saadaan rohkaista pitämään kiinni Jumalan sanan lupauksista. Ja nyt meitä kehote-
Apostoli Paavali neuvoi nuorta Timoteusta näin: ”Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut. Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät ,kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen.” (2 Tim.3:14-15). 14
taan: ”Pysy siinä, minkä olet oppinut!” Kannattaa pitää kiinni siitä, minkä on oppinut Raamatusta ja minkä on kuullut evankeliumin saarnassa. Pidä kiinni myös siitä, mitä hyvää olet oppinut saamaan alttarin sakramentissa ja rukoilevan ja veisaavan seurakunnan keskellä.
Kun kirkkoherra Hedberg piti tapanaan Kemiön pappilassa nousta ylös ani varhain, hän vietti tuntikausia yksinään rukoillen ja Raamattua tutkien. Kesäaikaan hän nousi pappilan vieressä olevalle korkealle Telegrafivuorelle, jossa vieläkin on nähtävissä luonnonkivistä tehty rovastin rukouspaikka. Epäilemättä Hedberg on vuodattanut siellä Jumalan eteen oman huonoutensa, samoin lastensa ja sukulaistensa vaikeudet ja ongelmat sekä oman seurakuntansa tarpeet. Mutta myös Jumalan sanasta hän sai ammentaa rohkeutta ja varmuutta Kristuksessa.
Pidä kiinni ja ole varma. Tällainen varmuushan ei ole sinun omaa erinomaisuuttasi, vaan sitä lujaa armotekoa, jonka Kristus on valmistanut. Hän on ristiltä huutanut ”se on täytetty”. Evankelisen herätysliikkeen isä F. G. Hedberg tahtoi rakentaa uskossaan Kristuksen sovintotyön ja armonvälineiden varaan. Ensin hän kulki vuosia epävarmuudessa kunnes oppi Jumalan sanasta näkemään, että Jeesus Kristus on meidän vanhurskautemme ja että se on lahjaa. Siksi hän tahtoi heittää epäilyt syrjään ja olla varma Kristuksen rakkaudesta. Siihen Jumalan sana opastaa luottamaan. Etsiville Hedberg sanoi ”usko heti, onhan Kristus jo verellään maksanut kaikki syntimme.”
Olisi onnellista, jos meillä olisi vakaa sydän pitämään kiinni siitä, minkä olemme luterilaisessa uskossamme oppineet Jumalan sanasta ja Kristuksen lunastustyöstä autuudeksemme. Ja vakaa sydän pitämään kiinni siitä, mitä olemme saanet oppia luotettavilta Herran armolapsilta. Silloin meitä ei heiteltäisi sinne tänne ajan ja katsomusten tuulissa ja ristiriidoissa. Joka on vakaa, hänellä on varaa myös kuunnella ja ottaa vastaan. Nähdä toinen ihminen ja hänen tarpeensa ja ehkä hyvinkin erilainen historiansa. Kukaan meistä ei ole itse valmis. Kukaan ei ole synnitön, kaikilta puuttuu. Eikä Jumalan Henki vaadi jokaiselta uskovalta saman kaavan toteuttamista. Emme ole toistemme kopioita. Mutta meillä on sama Jumala, sama armo ja sama taivas. Matkalaisina saamme odottaa, että Jumala kuljettaa meitä ja myös yllättää meitä armohoidossaan.
Oli kyllä niitä, jotka arvostelivat pastori Hedbergiä liian varmaksi. Hedbergin pelastusvarmuutta korostavaa ja kokonaan Jumalan sanan varaan rakentaa uskoa sanottiin staattiseksi, paikalleen jysähtäneeksi. Ei saa jättää odottamista ja pyrkimistä, sanottiin. Usein häntä lienee ymmärretty väärin. Kyllä Hedberg myös odotti ja ikävöi, kuunteli ja oli herkkä. Mutta Jumalan sanan armolupauksia hän tahtoi pitää varmana.
Seppo Suokunnas professori 15
Syliisi, oi Vapahtaja
Syliisi, oi Vapahtaja suljit kasteen hetkellä.
Aikani kun, Vapahtaja, ehtooseen jo etenee,
Koko lapsuuteni ajan hoidit, kannoit minua.
läsnäolollasi täytät hetkeni myös hiljaiset.
Vaaroissani varjelemaan enkelisi lähetit,
Sanasi suo vakuutuksen: Minä sinut lunastin,
kutsuit lapsiesi joukkoon, siinä meitä siunasit.
sovitin myös synnit kaikki, kuolemasta pelastin.
Sinulta, oi Vapahtaja, rohkaisua työhön sain,
Syliisi on Vapahtaja turvallista nukahtaa,
arkipäivän askareihin, sekä hetkiin sunnuntain.
sinä kannat yli rajan päättyessä matkan maan.
Silloin kutsuit temppeliisi pyhää Sanaa kuulemaan,
Taakse jäävät ilot, huolet, kaikki elo maallinen,
viikon aherruksen jälkeen leivän, viinin, nauttimaan.
ikikotiin minut kannat, siellä kiitän, riemuitsen. Anneli Räty
16
Perheuutisia Ajasta iankaikkisuuteen Eeva Saimi Heta-Stiina Kujala os. Toivio s. 7.4.1936 Ilmajoki k. 15.2.2019 Helsinki Ulrika Tellervo Vuorisalo s. 1.1.1926 Helsinki k. 18.2.2019 Helsinki ”Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.” Fil.1:21.
Kastetut 2.2.2019 Valto Nooa Anselmi Huhtinen ”Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta pyhittääkseen sen. Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla voidakseen asettaa sen eteensä kirkkaana, pyhänä ja moitteettomana, vailla tahraa, ryppyä tai virhettä.” Ef. 5: 25-27
17
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30
Pvm 10.03. 17.03. 24.03. 31.03. 07.04. 14.04. 16.04. 17.04. 18.04. 19.04. 20.04. 21.04. 22.04. 28.04. 05.05. 12.05. 19.05. 26.05. 30.05.
Liturgi
Saarnaaja
Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta Marian päivä Ari Norro Tapio Kivirana Jyrki Knuuttila Palmusunnuntai Pekka Jauhiainen Ahtisaarna klo 18 Antti Rusama Ahtisaarna klo 18 Jukka Niemelä Kiirastorstai klo 18 Tom Säilä Pitkäperjantai Tapio Kiviranta Pääsiäisyö (klo 23) Ari Lukkarinen Pääsiäispäivä Tapio Kiviranta 2. pääsiäispäivä Lauri Thurén Teemu Haataja Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta Seppo Suokunnas Tapio Kiviranta Helatorstai Tapio Kiviranta 18
Tapio Kiviranta Hannu Kippo Ari Norro Juhana Tarvainen Pekka Leino Pekka Jauhiainen Antti Rusama Jukka Niemelä Tom Säilä Pekka Huhtinen Ari Lukkarinen Tapio Kiviranta Lauri Thurén Ville Auvinen Tapio Kiviranta Jukka Niemelä Seppo Suokunnas Jukka Nevala Antti Rusama
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040 552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com
Kappelin pastori: Tapio Kiviranta puh. 045 263 1713 tapio.kiviranta@sley.fi
Kappelin pastori: Tapio Kiviranta puh. 045 263 1713 tapio.kiviranta@sley.fi
Pääsuntio: Ilmari Pyykönen puh 040 500 4378 psksuntio@gmail.com
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400 568 666, kullervo.puumala@sley.fi
Taitto: Kaisa Koponen Etu- ja takakannen kuvat: Pia Haataja
Kahvitusvastaava: Susanne Pirttinen puh. 040 969 5353 s.pirttinen@hotmail.com. Kirkkokahvivarauslistan osoite: www.sydis.dy.fi
Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040 5529754) tai anna.poukka@sley.fi.
Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Johanna Hakkari johanna.hakkari@gmail.com
19
"Tänä päivänä siis jo kiiruhda, nauti Herrassa täyttä autuutta! Vain hän vie sinut kerran Taivaaseen, riemuun, rauhaan ja suureen autuuteen." Siionin Kannel 49:8.
20