Kappelin Kaikuja 20. vuosikerta 1/2021
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyhän Sydämen kappelin tiedotuslehti
Pääkirjoitus
”Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta Taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän jaPojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Matt.28:18-20. Tämä Jeesuksen antama lähetyskäsky tuo mieleeni kolme asiaa: työ, näky ja voima. Jeesukseen uskovina ja Hänen sanansaattajinaan on meillä jokaisella oma tärkeä tehtävämme. Saamme olla mukana Jumalan suunnitelmassa ja Hänen hyvän tahtonsa lähettiläinä täällä maailmassa.
viisauteen tai taitoon luottaen, vaan Taivaan Isän antaman ymmärryksen ja taidon varassa. Jumala on luvannut olla Pyhän Henkensä kautta läsnä Sanassaan. Kun olemme uskollisia Jumalan Sanalle ja sen mukaan puhumme ja teemme työtämme, niin silloin saamme olla varmoja siitä, että Pyhä Henki sanoo tähän aamenensa. Jumalan Sana on aina kuin kaksiteräinen miekka, jonka tehtävänä on lain kautta murskata meidän omat mahdollisuutemme ja näin saada meidät anomaan armoa. Mutta upeinta on se, että Evankeliumin saarnan kautta saamme uskoa omalle kohdallemme syntien anteeksiantamuksen. Saamme uskoa siihen, että Jeesus on vienyt minunkin syntini Golgatan keskimmäiselle ristille. Saan olla vapaa synnin, kuoleman ja Paholaisen vallasta.
Jeesuksesta kertominen ei ole pelkästään pastorien tehtävä, vaan työhön kutsutaan ihan jokaista Jeesuksen seuraajaa. Jokainen saa tehdä kallisarvoista työtä niitä lahjoja käyttäen, joita Taivaan Isä on lahjaksi antanut. Jumalan valtakunnan työtä ei tarvitse tehdä omaan
Kun teemme työtämme, niin tärkeää on kysyä itseltään, että viekö tämä lähemmäs Jeesusta vai onko motiivinamme vain omat päämäärämme. Kun puhumme ja keskustelemme hengellisistä asioista kunnioittaen Raamatun opetuksia, niin olemme varmalla pohjalla, koska 2
Jumalan Sanassa on voima. Meidän oma todistuksemme ja tekemisemme ei saa ketään uskoon, vaan Jumalan Pyhä Evankeliumi saa sen aikaan.
kautta ilosanomaa Jeesuksesta vieden tämän pimenevän maailman keskelle. Saamme olla varmoja, että Jumalan Sana ei milloinkaan tyhjänä palaa, vaan kylvetty Sanan siemen jää itämään ja aikanaan tästä kylvöstä saadaan korjata myös hyvä sato. Jeesuksen nimessä ja veressä saamme julistaa syntejä anteeksi, sillä tähän meillä on valtuutus ja jopa käsky Herraltamme Jeesukselta Kristukselta. Ei pakosta, vaan levosta käsin!
”Autuus on Golgatalla ansaittu, Sanassa ilmoitettu, kasteessa lahjoitettu, uskossa omistettu ja ehtoollisessa jaettu.” Kun meillä on tämä näky kaikessa toiminnassamme, niin saamme jättää levollisesti uskon syntymisen Jumalan tehtäväksi. Vain Hän pystyy synnyttämään meissä uskon.
”Rakas Jeesus, puhu meille, puhu yhä uudestaan, että meille langenneille tulit Taivaan avaamaan. Jeesus, Jeesus kätke se syvään sydämihimme, syvään sydämihimme.” Siionin Kannel 160:5
Kaiken tekemisemme keskelle antaa Jeesus vielä tärkeän lupauksensa: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
Iloa, lepoa ja siunausta talviseen aikaan!
Meille on annettu valtava sanoma kerrottavaksemme. Lähtekäämme liikkeelle saamiamme lahjoja käyttäen ja niiden
Jorma Tikkamäki päätoimittaja
Löydät meidät myös Facebookista, YouTubesta ja Instagramista Liity seuraajaksi. Pyhän Sydämen kappelin Facebook-sivu viestii kappelin tapahtumista YouTubesta löydät sunnuntain messut hakusanalla Pyhän Sydämen kappeli Pyhän Sydämen kappelin viestintä Instagramissa: Pyhän Sydämen kappeli
3
Mitä Pyhän Sydämen kappeli on merkinnyt meille? syntymän jälkeen hänellä todettiin pikaista leikkausta vaativa rakenteellinen sydänvika. Tuntui hyvältä kuulla, että samana päivänä, pari tuntia syntymän jälkeen, Sydiksellä rukoiltiin Santerin ja meidän muiden puolesta. Esikoisemme ristiäiset oli jo alustavasti sovittu pääsiäiseksi Pyhän Sydämen kappeliin, mutta suunnitelma muuttui ja Sydiksen pappina vastikään aloittanut Teemu Haataja tuli kastamaan Santerin Lastenklinikan teho-osastolle kaksi päivää syntymän jälkeen. Santerin sydänleikkaus sujui hyvin ja pian hän pääsikin kotiin sekä Pyhän Sydämen kappeliin ensimmäistä kertaa. Muistamme kuinka hienolta ja tärkeältä tuntui kantaa oma lapsi kotikirkkoomme.
Ymmärrämme olleemme onnekkaita, kun noin 20-vuotiaina Helsinkiin muuttaessamme tiesimme heti, minkä kirkon haluaisimme kotikirkoksemme. Askeleet ovat sunnuntaisin suuntautuneet Pyhän Sydämen kappeliin Katrilla tammikuusta 2003 ja Martilla syksystä 2004 alkaen. Lähenemme siis aikaa, jolloin Sydis on ollut kotikirkkomme yli puolet elämästämme.
Oikeanpuoleiseen penkkiosioon Opiskeluaikoinamme lauantain Evankelisten opiskelijoiden illat ja sunnuntain Sydiksen messut muodostivat Helsingissä vietettyihin viikonloppuihin mieluisat ”turvapaikat”, joissa me pääkaupungin elämään totuttelevat saimme tavata ystäviä, tutustua uusiin ihmisiin ja kuulla luotettavaa opetusta. Kirkkosalissa suuntasimme kavereiden seuraan oikeanpuoleiseen penkkiosioon aina kun mahdollista. Vakipaikka tuntui turvalliselta, ja ystävien tapaaminen oli tärkeä osa messuja Jumalan sanan äärellä olemisen lisäksi. Jumalan armoa ovat uskovat ystävät ja puoliso, jotka ovat rohkaisseet elämän taipaleella ja auttaneet juurtumaan säännölliseen jumalanpalveluselämään.
Perheemme täydentyi kaksostytöillä, Siljalla ja Saimalla, marraskuussa 2011. Lasten ollessa pieniä kirkkoreissuista saattoi päällimmäisenä jäädä mieleen kauhea säätäminen, monta eteisreissua ja hiki aikuisten (ja juoksevien lastenkin) otsalla. Pahoittelut messujen jälkeen lattioilta löytyneistä eväsrusinoistamme!
Kiitos!
Oma lapsi kotikirkkoon Meille syntyi esikoinen, Santeri, maaliskuussa 2009. Hän syntyi sunnuntaiaamuna puoli yhdeksän aikaan ja heti
4
On paljon Sydiksen ilmapiirin, toiminnan ja puitteiden ansiota, että kuitenkin tulimme kirkkoon aina kun mahdollista. Sinne tuttuun oikeanpuoleiseen penkkiosioon, jonne lapsetkin sittemmin ovat usein johdattaneet perheemme istumaan. Olemme kii-
tollisia koko seurakunnan väelle siitä, että olemme aina kokeneet olevamme tervetulleita kirkkoon lastenkin kanssa. Kiitos uskollisille pyhäkoulun ja raamattukerhon opettajille, jotka ovat olleet satoja kertoja kertomassa lapsillemme Jeesuksesta ja joiden seuraan lapsemme ovat mielellään menneet. Kiitos eteistiloille ja pylvässalille, jotka ovat auttaneet kiukkuisten, surullisten, nälkäisten tai äänekkäästi iloitsevien lasten hoidossa ja viihtymisessä.
ten äärellä kyselleet, miksi Jumala ei ole parantanut poikaamme. Torstaina 30.1.2020 Santeri kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen kesken koulupäivän ja iloisen sählypelin. Tämänkin jälkeen tulimme heti sunnuntaina kirkkoon, missä Santeria muistettiin sekä messussa että pyhäkoulussa ja puolestamme rukoiltiin. Santerin kuoleman jälkeen olemme paljon itkeneet kirkonpenkissä. Erityisesti taivaasta kertovat tekstit ja laulut ovat koskettaneet.
Hän ei ole minulle outo
Santerin viimeisen elinviikon aikana luimme hartauskirjasta kohdan Jobin kirjasta: “Minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja minun silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo!” (Job 19:26-27). Jumala oli ja on Santerille ja meille muillekin ihan tuttu! Odotamme Sydiksen jumalanpalvelusten jatkumista koronan jälkeen. Luotamme, että Jumalan perheenä pääsemme vielä kokoontumaan tässä ajassa, varmuudella ainakin tämän ajan jälkeen.
Syntymästään saakka poikamme sairasti myös vakavaa, sydäntä vahvasti rasittavaa keuhkoverenpainetautia. Lukemattomat kerrat Sydiksen penkissä olemme saaneet kuulla ja laulaa Jumalan käsittämättömästä, mutta kuitenkin hyväksi näkemästään suunnitelmasta meidän kaikkien varalle. Kaikki tämä on ollut lohduttamassa ja rauhoittamassa mieltä pelon ja huolenkin hetkinä. Olemme myös Raamatun parantamiskertomus-
Katri ja Martti Toikka
5
Näkökulma Raamatun kohtaan Poika, jolla oli viisi leipää ja kaksi kalaa Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen ruokkineen 5.000 miestä viidellä leivällä ja kahdella kalalla (Joh 6:115). Tapahtui siis ihme, jota emme osaa selittää. Leivät ja kalat saatiin pojalta, joka mainitaan kertomuksessa.
Jos poika oli nuori kauppias tai kauppiaan apulainen, hänen syynsä viedä kalat ja leivät Jeesukselle eivät olleet kovin hienot. Raamatun kertomuksessa Jeesus ei kysele syitä eikä vaadi, että niiden on oltava riittävän hyviä ja hurskaita. Hän otti pojan leivät ja kalat käyttöönsä ja tuhannet saivat syödä.
Usein ajatellaan, että leivät ja kalat olivat pojan eväät. Saatetaan täydentää Raamatun kertomusta ja sanoa, että ehkä poika oli saanut eväät äidiltään, kun hän oli lähtenyt kuuntelemaan Jeesusta. Raamattu ei sano, että leivät ja kalat olisivat olleet eväät, ja ehkä ne eivät olleetkaan. Poika saattoi olla heitä, joita vieläkin on paljon Israelissa. He myyvät kuka mitäkin. Ehkä tällä pojalla oli myytävänä leipiä ja niiden päälle kalaa, ja kun hän näki paljon ihmisiä, hän tajusi tilaisuutensa. Leivät ja kalat saisi varmasti myytyä. Tätä käsitys tukee sekin, että poika – vaikkapa kymmenvuotias – olisi tuskin ollut yksin, ilman vanhempiaan noin suuressa joukossa kuuntelemassa saarnamiestä ja katsomassa Jeesuksen tunnustekoja. ***
*** Jos ajattelemme kertomuksen tästä kohdasta näin, se muistuttaa meitä tärkeästä asiasta. Saatetaan ajatella, että täytyy olla hienot ja puhtaat syyt, ja sitten voi antaa jotakin Jeesuksen käyttöön. Täytyy yltää korkealle, ja sitten voi olla Jeesuksen käytössä. Hyvä jos on hienoja syitä, mutta Jeesus voi käyttää sitäkin, mikä annetaan hänelle ei niin hyvistä syistä. Eivätkä meidän syymme taida koskaan olla niin puhtaita. Ehkä aina antaessamme Jumalalle ja hänen käyttöönsä mukana on halua pitää itseä esillä, tulla huomatuksi, saada toisilta kiitosta tai
Ehkä tällä pojalla oli myytävänä leipiä ja niiden päälle kalaa. 6
ainakin saada itselle hyvä mieli. Jos pitäisi päästä näistä ja vasta sitten voisi antaa Jeesukselle, sitten emme varmaan koskaan voisi antaa mitään, emmekä voisi palvella häntä. Mutta voimme, koska Jeesus käyttää sitäkin, mikä annetaan hänelle ei niin hyvistä syistä. Hän on niin suuri ja hyvä, että hän voi käyttää syntistä ihmistä ja sitä, mitä syntisellä ihmisellä on.
Jeesus käyttää sitäkin, mikä annetaan hänelle ei niin hyvistä syistä.
Teksti: Jari Rankinen
7
Vuosi jonka muistamme koronasta Myös Pyhän Sydämen kappelissa mennyt vuosi on ollut hyvin erilainen. Koronan takia on ollut jaksoja, joina emme ole voineet tulla paikan päälle kappeliin ja osa tapahtumista on jouduttu perumaan. Moni on kertonut yksinäisyydestä ja halusta nähdä toisia ja jutella kasvotusten. Miten vuosi on sujunut kappelissa ja miten siellä on toimittu?
Varsinkin aluksi tuntui oudolta toimittaa jumalanpalvelus kirkossa, jossa on vain muutama ihminen, ja seurakunta on kameran ja mikrofonin takana. Aikana, jona ei voitu kokoontua kappelissa, ei voitu pitää myöskään pyhäkouluja ja raamattukerhoja, joihin lapset ja varhaisnuoret kokoontuvat. Tässäkin avuksi tuli nykyinen tekniikka. Sleyn lapsi- ja perhetyön sihteerin johdolla tehtiin videoita ja näihin pyhäkouluihin ja raamattukerhoihin voitiin osallistua netissä. Tätä jatkui toukokuun loppuun asti. Sen jälkeen kappeliin voitiin kokoontua siten, että tuli ilmoittautua messuun etukäteen ja paikkoja oli 80:lle. Lisäksi pidettiin iltakirkkoja, joissa vietettiin ehtoollista. Heinäkuun alussa luovuttiin etukäteen ilmoittautumisesta mutta huolehdittiin turvaväleistä ja käsien puhtaudesta. Käsidesiä kuluikin kiitettävästi. Kappeliin mahtuu turvavälein noin 120 – perheet voivat istua korona-aikanakin lähekkäin – ja messuissa olikin yleensä tuon verran väkeä. Kirkkomehut tai -kahvit olivat messun jälkeen kesäkuun alusta eteenpäin. Lisäksi joka toinen sunnuntai pidettiin vähän lyhyempi messu ennen klo 11 alkavaa messua. Niihin kutsuttiin etenkin korona-aikana riskiryhmiin kuuluvia ja niissä osallistujia oli 20-30. Ehtoollinen jaettiin siten, että jakajilla oli maskit, alttarikaiteen luona pidettiin väliä toisiin ja ehtoollinen otet-
Seurakunta kameran ja mikrofonin takana Maaliskuun 22. päivänä ei enää voitu järjestää messua, johon olisi voitu kokoontua kappeliin. Kappeli-illat jouduttiin perumaan edellisestä torstaista eteenpäin. Jumalanpalvelukset pidettiin sunnuntaisin, muina kirkollisina juhlapäivinä ja hiljaisella viikolla joka ilta ja nämä striimattiin ja lähetettiin netissä Sleyn YouTube-kanavalla. Paikan päälle kappeliin saivat tulla vain jumalanpalveluksen toimittajat ja avustajat. Sunnuntain ja myös joidenkin muiden päivien jumalanpalvelukset lähetetiin myös Radio Patmoksessa.
Tuntui oudolta toimittaa jumalanpalvelus kirkossa, jossa on vain muutama ihminen.
8
tiin vastaan seisten. Elokuusta eteenpäin alettiin pitää yhdistettyä pyhäkoulua ja raamattukerhoa. Syyskuusta marraskuuhun myös kappeli-illat ja iltamessut voitiin järjestää.
Kaikki jouluajan jumalanpalvelukset pidettiin tällä tavalla, eikä Kappeli-iltoja ja iltamessuja voitu pitää marraskuun 23. päivän jälkeen. Myös joulukonsertit jouduttiin perumaan. Joululaulujen ilta kuitenkin järjestettiin striimattuna. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina moni toivoi pääsevänsä tuttuun kirkkoon laulamaan Hoosiannan ja viettämään ehtoollista. Pidimme kolme lyhyttä messua, joissa kussakin sai olla enintään 20, ja näihin tuli ilmoittautua etukäteen. Tulijoita olisi ollut varmaan useampaan. Sunnuntaista 13.12. eteenpäin Pyhän Sydämen kappelissa on pidetty sunnuntaisin ehtoollishetkiä. Näitä oli aluksi kolme, sitten neljä, viisi, kuusi tai seitsemän peräkkäin. Kuhunkin on voinut osallistua enintään 10, ja se määrä niissä yleensä on ollut. Tuntuu, että monille on ollut tärkeää juuri täl-
Vaikka lyhyeksi aikaa tuttuun kirkkoon Koronatilanteen huononnuttua marraskuun lopulla ennen ensimmäistä adventtisunnuntaita palattiin siihen, missä oltiin keväällä. Viranomaiset määräsivät yleisötilaisuuksiin pääkaupunkiseudulla ensiksi 20 ja sitten 10 hengen rajan ja suosittelivat tätä myös uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tämä tarkoitti, että kappeliin klo 11 alkavaan jumalanpalvelukseen saivat jälleen tulla vain jumalanpalveluksen toimittajat ja avustajat, ja seurakunta oli ruutujen ja radioiden äärellä. 9
laisena aikana päästä vaikka lyhyeksi aikaa tuttuun kirkkoon. Keväällä ja nyt jälleen marraskuusta eteenpäin – kun emme ole päässeet messuun ja sen jälkeen kirkkokahville – kappelissa on pidetty virtuaalisia kirkkokahveja netissä. Alustana on käytetty Zoomia ja yleensä kirkkokahvilla on ollut vieras, jota on jututettu. Nämä ovat olleet varsin suosittuja – mukana on ollut 20-50 ruutua ja aika monen ruudun takana useampi kuin yksi. Joulukuussa ja tammikuussa on pidetty muutamia yhdistettyjä pyhäkouluja ja raamattukerhoja ennen kappelin jumalanpalvelusta netissä
Teams-kokouksina. Näin järjestetyssä pyhäkoulussa on ollut mahdollista myös keskustella, kysyä ja vastata. Lapsia ollut mukana 15-20. Suuri kiitos pyhäkoulujen pitäjille, kuten monille muillekin, jotka ovat tehneet, toimineet, auttaneet ja kantaneet vastuuta kappelin toiminnasta tänä poikkeusaikana. Myös kappelin puolesta rukoileminen on ollut ja on valtavan tärkeä tehtävä.
Keitä on ruutujen ja radioiden äärellä? Jumalanpalvelukset siis striimataan ja lähetetään netissä ja Radio Patmoksessa. Osallistujamäärät netin kautta ovat meillä tiedossa ja ne ovat ilahduttavan suuria. Jumalanpalveluksen aikana siihen osallistuu tavallisesti 200-400 ruutua, joskus jopa hieman enemmän. Useimpien ruutujen takana lienee yksi ihminen, mutta varmasti on niitäkin
Monille on ollut tärkeää juuri tällaisena aikana päästä vaikka lyhyeksi aikaa tuttuun kirkkoon. 10
ruutuja, joiden takana on kaksi tai perhe. Kappelissa pidetty jumalanpalvelus tallennetaan nettiin ja sunnuntain ja maanantain aikana sillä on yleensä 1.000-2.000 katselukertaa. Lisäksi ovat Radio Patmoksen kuuntelijat. Olisi valtavan kiinnostavaa tietää, keitä ruutujen ja radioiden ää-
rellä on. Olisipa heitäkin, jotka eivät yleensä osallistu jumalanpalvelukseen. Kunpa osaisimme käyttää tämän mahdollisuuden ja kertoa evankeliumia niin, että Jumala voi sen kautta synnyttää ja vahvistaa uskoa. Teksti: Jari Rankinen Kuvat: Minna Rankinen
Pyhän Sydämen kappelin lahjoitustulot vuonna 2020 Lahjoitukset Pyhän Sydämen kappelille ja työlle siellä yhteensä 67.761,51 euroa. Lahjoitukset Pyhän Sydämen kappelissa lähetystyölle ja eri työmuodoille kotimaassa 52.209,78 euroa. Näissä kolehdit käteisenä ja MobilePayn kautta sekä lahjoitukset kappelille Sleyn pankkitilille ja taivaallinenlahja.fi -sivuston kautta. Nämä yhteensä 119.971,29 euroa. Suuri, lämmin kiitos! Vuoden 2021 Pyhän Sydämen kappelin toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että kappelin messuyhteisö saavuttaa 80%:n taloudellisen omavaraisuuden. Menneen vuoden lahjoitukset kertovat, että tähän tavoitteeseen on hyvin mahdollista päästä.
11
Taivasta kohden
sensa Vapahtajamme sovitustekoon ja Jumalan johdatukseen oli aina esillä tapaamisissa. ”Herran haltuun” olivat hänen lopputervehdyksensä kun tapaaminen oli ohi. Tuo sama tervehdys tuli niin sairaalan vuoteelta kuin myös hänen lähtiessä takaisin kotiin joululeivonnaisten tekemisen jälkeen.
Tikkamäen Jorman kirjoituspyyntö allekirjoittaneelle sattui aikaan, jolloin haluan kirjoittaa taivaasta. Jokainen meistä tarvitsee toivon näköalan. Ehkä ihan ajallisestikin koronasulut ja –uhat ovat laittaneet meidät näkemään toivon suuren merkityksen niin yksilön kuin kansakunnan – ja jopa ihmiskunnan elämässä.
Kirjoitan tätä siksikin, että ajattelen noita menneitä vuosia, jolloin usein sain Pyhän Sydämen kappelilla palvella kirkkovieraita. Tuosta ystäväjoukosta monet ovat jääneet sydämelle ja heistä jo monen tiedän siirtyneen tästä ajasta ikuisuuteen. Elämä on lyhyt ja sen hyvään elämiseen turvallisen toivon varassa tarvitaan sanomaa armosta. Se ei ole kermavaahtorakkautta vaan rakkautta, joka totisesti rutistaa syleilyynsä, ympäröi turvallisen vahvasti joka puolelta. On kysymys siitä ilmoituksesta, jonka Kaikkivaltias on Sanansa kautta meille jakanut.
Oman perheyhteisömme keskuudesta toivon näkökulman vahva esillä pitäjä, anoppini Eila Karhula (94 v), sai taivaskutsun 27.1. Eila-mummu oli henkilö, joka osasi välittää sydämellään ja lämpimillä sanoillaan toivon näköalaa niin ajallisten kysymysten kuin ja ennen kaikkea iankaikkisuuden näkökulmasta. Hänen luja luottamuk-
Hänen luja luottamuksensa Vapahtajamme sovitustekoon ja Jumalan johdatukseen oli aina esillä tapaamisissa.
Pyhän Sydämen kappelin ehtoollispöydässä sain monelle jakaa Kristuksen ruumiin ja veren syntiemme anteeksiantamuksen ateriana. Vajaa kaksi
12
vuorokautta ennen Eila-mummun kuolinhetkeä sain jakaa taivasaterian myös hänelle. Pois lähtiessä vielä toivotin: ”Isän haltuun”. Ja sain vastauksen – ei enää vahvaa ja pitkää sanaa ”Herran haltuun”, mutta heikoilla voimilla mummu vielä tiesi mitä halusi viestittää:
”Samoin”, kuului kuiskaus. Jumalan hallussa mennään taivaaseen. Siitä kannattaa ja pitää saarnata. Siksi tarvitaan Pyhän Sydämen kappelia ja sinne kokoontuvaa seurakuntaa, siis Sinua. Isän haltuun Lasse Nikkarikoski
Kappeli-illat kevät 2021 Pyhän Sydämen kappelissa torstaisin klo 18.15 – 19.30 Kahvit alkaen 17.45 04.03. Sleyn toiminnanjohtajan kyselytunti. Tom Säilä 11.03. Voimme pyytää mitä ikinä haluamme, ja saamme sen. Mitä tämä Raamatun lupaus tarkoittaa? Jari Rankinen 18.03. Kristuksen toinen tuleminen. Pasi Hujanen 25.03. Katse Kristukseen ja taas Kristukseen – F. G. Hedberg Roomalaiskirjeen äärellä. Seppo Suokunnas 08.04. Evankelinen herätysliike – Urho Muroman kotitausta ja kiistakumppani. Heikki Haataja 15.04. Messias-ennustukset. Reijo Arkkila 22.04. Enkelit. Pasi Hujanen 29.04. Vainotut kristityt. Open Doors 06.05. Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Päätösseurat. Jari Rankinen
13
Kristittynä eläminen
Kristittynä eläminen on minulle päivittäistä opettelua. Opettelen luottamaan Jumalaan, opettelen viemään Hänelle rukouksissa iloni ja suruni, opettelen lukemaan Raamattua. Huomaan turhan usein tukeutuvani omiin voimiini, vaikka apu olisi lähempänä kuin huomaankaan. Valmistuin terveydenhoitajaksi viime keväänä kuudentoista vuoden mittaisen opiskeluputken jälkeen. Koin olevani tauon tarpeessa, varsinkin kun olin ammattiin opiskelun ohella viettänyt useamman kesän töissä. Terveydenhoitajaopintojen aikana päätin, että valmistumisen jälkeen olisi raamattukurssin aika. Syksyllä hyppäsinkin sitten suoraan kesätöistä Karkun evankeliselle opistolle. Alkuun tahdin hiljentäminen ja paikalleen pysähtyminen tuntui vaikealta, mutta kurssin päästyä vauhtiin aloin nauttia Karkun kiireettömyydestä ja ryhmäni yhteenkuuluvuudesta. Raamattukurssilla sai oppia omaksi ilokseen, ei ollut mitään tarvetta suorittaa opintoja. Rakas neulomisharrastukseni heräsi jälleen henkiin oppituntien lomassa ja pianonsoittotaitojenkin ylläpito sujui Siionin kannelta säestäessä.
Parasta oli kuitenkin se, että joka päivä sai tuntea olevansa Jumalan huolenpidossa, eikä siitä tarvinnut muistutella itseään. Oli ihanaa, että päivää rytmittivät raamatunluvun lisäksi aamu- ja iltahartaudet sekä tutut rukoukset ja laulut. Viihdyin syksyn raamattukurssilla niin hyvin, että päätin jatkaa vielä keväänkin kurssille. Päätös oli hyvä, sillä tarvitsen vielä taukoa ja ehdottomasti myös syksyllä opitun kertaamista. Tulen jatkossakin opettelemaan kristittynä elämistä päivittäin, mutta onneksi saan tehdä sen Jumalan hyvässä huolenpidossa. Hän johdattaa minua, vaikka tietääkin minun kompastelevan opetellessani. Kun tavallinen arki ja oman alan työt taas raamattukurssien jälkeen koittavat, saan turvallisin mielin luottaa siihen, että Hän siunaa ja kuljettaa silloinkin. ”Muista, että olen sanonut sinulle: - Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.” Joos. 1:9 Johanna Haapanen 14
Pietari ja Jeesus
- Sinä minua rakastatko, Simon, poika Johanneksen, onko suurempi rakkautesi kuin muiden oppilaiden?
On päättynyt hiljainen viikko rukoustaistelu Getsemanen, on tauonnut syyttäjäin kiihko äänet vaienneet pilkkaajien. Yö Golgatan helmaansa sulkee maan verestä tahrautuneen, viesti ristillä kuolleesta kulkee luokse arkojen oppilaiden.
Kun Jeesus kolmannen kerran samaa asiaa kyselee, painaa Pietari alas päänsä, hiljaa lausuu häpeillen: - Sinä, Mestari, kaiken tiedät, tiedät kieltämisenikin, mutta tiedäthän myös senkin: -Olet minulle kaikkeni!
Yö mustempi kuin koskaan ennen kietoo huntuunsa ihmiset maan. Joku pääsiäisyössä valvoo, unta, rauhaa ei Pietari saa, kukon laulu vain korvissa kaikuu, katse Jeesuksen ahdistaa, ja kieltäjä kyyneliin taipuu, yhä muistaen lankeemustaan.
Saa Pietari tehtävän uuden, työn suuren ja vastuullisen, kun Jeesus hänelle uskoo lammaslaumansa hoitamisen. Vihdoin pääsiäispäivä koitti myös kieltäjän sydämeen, kiirastorstain pimeyden voitti anteeksantamus Jeesuksen-
------Järven rannalle oli tullut joukko väsynyt oppilaiden, heidät hiilloksen ääreen syömään kutsuu ääni Jeesuksen. Kalan paistetun ja leivän Jeesus siunaa sanallaan ja pyytää toisia kanssaan ruuan yhdessä jakamaan. Syönnin jälkeen Pietarin puoleen Jesus kääntyy tutkien ja silmiinsä syvälle katsoo, hänet pysäyttää kysyen:
Ovat väistyneet Pietarilta taakat tuntoa painaneet, kun kuulla sai luottamuksen suusta rakkaan Jeesuksen. Nyt alttiin ja iloisin mielin käy laumaa hän hoitamaan, myös Herralleen uskollisena ristintietänsä kulkemaan. 15
Anneli Räty
Kaikuja urkuparvelta
ja loppuun ja ehkä muihinkin kohtiin. Kokonaisuus on hyvä miettiä sellaiseksi, että se tukee päivän aihetta, on sopivan monipuolinen eikä ole liian vaikea soittaa. Toisinaan on hauska pyytää vieraileva solisti tai yhtye rikastuttamaan jumalanpalvelusta.
Sain kutsun liittyä kappelin kanttoritiimiin vuonna 2019. Aluksi ajatus arvelutti, koska minulla ei ollut kokemusta urkujen soitosta. Onneksi messukaava, virret ja Siionin kannel olivat tuttuja ja osasin soittaa jonkin verran pianoa. Kun vielä kanttorikoordinaattorimme Eerika antoi oivan perehdytyksen kappelin urkujen saloihin ja käytännön asioihin, saatoin lopulta ryhtyä tehtävään suhteellisen luottavaisena.
Viikon aikana musiikkia tulee harjoiteltua useana iltana kotona tai kappelilla. Sunnuntaiaamuna ehtii vielä kerrata urkujen ääressä tärkeimmät kohdat ja asettaa nuotit järjestykseen. Jumalanpalveluksen alettua täytyy sitten vain pitää ajatukset tiukasti koossa ja pysyä valppaana, jotta soitto etenee sujuvasti. Kömmähdyksiä käy välillä, mutta ne kuuluvat yleensä herkemmin omiin kuin muiden korviin.
Kanttoritiimiin kuuluu mukava joukko soittajia, joista osa on ammattilaisia ja osa amatöörejä. Vuoroja on jokaisella suunnilleen kerran kuussa, ja niiden välillä olemme joskus toisillemme lauluja soittoapuna. Sunnuntain jumalanpalvelukseen valmistautuminen alkaa viimeistään edeltävänä maanantaina, jolloin pastorin kanssa sovitaan virret ja muut yksityiskohdat. Ensiksi on tärkeää tutustua pyhän aiheeseen, lukea raamatuntekstit ja rukoilla jumalanpalveluksen puolesta. Virsien lisäksi täytyy valmistella musiikkia jumalanpalveluksen alkuun
Kun loppusoitosta on selvitty, olo saattaa olla uupunut kaiken harjoittelun, jännittämisen ja keskittymisen jäljiltä. Silti päällimmäiseksi jää ilo siitä, että on saanut käyttää Jumalan antamia lahjoja yhteiseksi hyväksi. Kanttorina voin palvella kotiseurakuntaani tavalla, joka tuntuu tarpeelliselta ja mieluisal16
ta. Usein on myös erityisen hoitavaa syventyä jumalanpalvelukseen virsien sävelten ja sanojen kautta. ”Hyvä on
kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein.” (Ps. 92:2) Ruut Silvo Kappelin kanttoritiimiläinen
Tervetuloa messuyhteisön jäseneksi Oletko jo liittynyt Pyhän Sydämen kappelin messuyhteisön jäseneksi? Kappelin messuyhteisön jäsenhakemuskaavakkeessa kerrotaan kappelin messuyhteisöstä ja sen jäsenyydestä mm. näin: *Helsingin Pyhän Sydämen kappelin messuyhteisö on Jumalan perheväki, joka kokoontuu yhteen. Se on hengellinen koti, jossa Jumala kohtaa ihmisen ja kristityt kohtaavat toisensa. Se on avoin ja kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita. *Messuyhteisön jäsenyys on osallistumista, rukoilemista, kannattamista, tukemista, mukana kulkemista ja palvelemista. Se kertoo tahdosta sitoutua yhteisöön. Se on osallisuutta yhteisiin iloihin, onnistumisiin, haasteisiin ja vaikeuksiin. Tavoite on, että Pyhän Sydämen kappelin messuyhteisö on taloudellisesti ja toiminnallisesti omavarainen. Messuyhteisön jäsenhakemuskaavakkeita on kappelin aulassa. Ota mukaasi tai pyydä kappelin pastoria Jari Rankista (jari.rankinen@sley.fi), puh. 045 359 7772) lähettämään se sinulle, ja voit tutustua tarkemmin. Kappelin messuihin tai muuhun toimintaan osallistuminen ei tietenkään edellytä jäsenyyttä - kaikki ovat tervetulleita - mutta toki toivomme, että moni, jolle Pyhän Sydämen kappeli on tärkeä paikka, olisi myös messuyhteisön jäsen.
17
Etelä-sudanilaiset kristityt - miten kirkko elää heidän keskuudessaan
Kuva: Hannu Häkämies
Etelä-Sudanin kansa on kärsinyt paljon. Sudan itsenäistyi siirtomaahallinnosta vuonna 1955. Etelä-Sudanin alueella toivottiin vallan jakoa, mutta valta jäi pohjoisen käsiin. Sudan päätyi sisällissotien kierteeseen. Lopulta heinäkuussa 2011 Etelä-Sudan sai pitkään odotetun itsenäisyyden.
naisille ja lapsille. Olin Etelä-Sudanin Yambiossa parin viikon ajan opetustehtävissä loppuvuodesta 2013 juuri ennen sisällissodan puhkeamista. Yambiossa sain kuulla ihmisiltä omakohtaisia kokemuksia, kuinka aiemmissa sisällissodissa he olivat paenneet lähistölle viidakkoon ja piileskelleet siellä. Kertomukset pysäyttivät.
Sotia, kiistoja ja lahjontaa
Miljoonia pakolaisia
Nuoren itsenäisen valtion alkuvuodet ovat olleet hankalia. Vuoden 2013 lopulla alkoi Etelä-Sudanin sisällissota. Maassa on paljon heimojännitteitä ja muitakin poliittisia kiistoja ja korruptiota. Edelleenkin uusin Ulkoministeriön matkustustiedote kehottaa poistumaan maasta välittömästi. Viime vuosien työmatkoilla olenkin tavannut Etelä-Sudanin kirkon edustajia Ugandassa enkä heidän kotimaassaan tämän turvallisuustilanteen vuoksi. Kaikki nämä sisällissodat ovat olleet valtavaa kärsimystä kaikkein heikommassa asemassa oleville – etenkin
Sisällissodat ovat synnyttäneet valtavasti pakolaisuutta. Sudanin eteläosista on jo aikaisempina vuosikymmeninä paennut ihmisiä naapurimaihin. Etelä-Sudanin sisällissodan myötä miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa. Pakolaisuutta on Etelä-Sudanin sisällä ja sitä on suuntautunut myös naapurimaihin. Etenkin Uganda on eri vaiheissa ottanut vastaan paljon etelä-sudanilaisia pakolaisia. Bwyeale on yksi tällainen paikka, jossa olen käynyt. Sinne pakolaisia on tullut jo aiempina vuosikymmeninä. Viimeisinä vuosina 18
jälkeenkin hajanaisuus, ja valitettavasti sama pätee myös ELCSS-S:ään. Luterilainen kirkkokin on toistaiseksi hajaantunut kahteen eri ryhmään. Sovintoa etsitään ja rukoukseni on, että se löydetään niin Etelä-Sudanin päättäjien kuin ELCSS-S:n jäsentenkin kesken.
Etelä-Sudanin sisällissodan myötä miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa. uusissa pakolaisaalloissa tulijoita on ollut suunnilleen miljoona. Uganda on sijoittanut uusimmat pakolaisleirit aivan pohjoisen rajansa tuntumaan. Ugandan pohjoisella rajalla olevat pakolaisleirit ovat hyvin täysiä ja niissä elämää leimaa tilapäisyys. Bwyealen leiri on vanhempi ja kymmenien vuosien aikana se on alkanut muistuttaa melkeinpä jo tavallista afrikkalaista kylää. Pakolaiset ovat saaneet ajan myötä haalittua rakennustarvikkeita ja rakennettua yksinkertaisia pieniä taloja perheilleen. Pakolaisasioista vastaavien viranomaisten toimistot ja alueen portit muistuttavat, että ollaan kuitenkin pakolaisleirillä.
Moni on tullut kristityksi Pakolaisleireillä moni on tullut kristityksi pyhän kasteen kautta. Monilla pimeä animistinen pakanuus on jäänyt taakse ja on alkanut uusi elämä Kristuksessa. ELCSS-S toimii Ugandassa neljällä pakolaisleirillä: Morobissa, Bidibidissä, Lamwossa ja aiemmin mainitun Bwyealen pakolaisleirillä. Kirkkorakennukset ovat uudemmilla pakolaisleireillä vaatimattomia. Usein ne ovat yksinkertaisia pressukattoisia
Sovintoa etsitään Kaikkein traagisimpien tapahtumien keskelläkin Jumala toimii. Sleyn yhteistyökirkko Etelä-Sudanin ja Sudanin evankelis-luterilainen kirkko (ELCSSS) on tavoittanut suuria määriä ihmisiä näillä pakolaisleireillä. Nuori kirkko ELCSS-S on kohdannut samoja vaikeuksia kuin Etelä-Sudanin nuori valtiokin. ELCSSS toimii usean maan alueella. Sudanin ja Etelä-Sudanin lisäksi toimintaa on pakolaiskriisistä johtuen myös Etiopian ja Ugandan alueella. Etelä-Sudanin valtiota on leimannut itsenäistymisen 19
kirkkotiloja. Kuitenkin näissä vaatimattomissa ja kurjissa oloissa ihmiset tulevat Vapahtajan löytämiksi. Pressukattoisessa kirkossa julistetaan evankeliumia kaikkien kuulijoiden autuudeksi ja jaetaan ehtoollisen sakramenttia messuissa. Moni pakolainen on menettänyt kaiken jättäessään kotikylänsä ja kotimaansa. Pakolaisleirillä moni on myös saanut enemmän kuin tämä maailma voi antaa, kun heistä on tullut Herran Jeesuksen omia. Tällä hetkellä Sleyllä on ELCSS-S:n työyhteydessä lähettinä Pauli Vanhanen. Vanhasen perhe asuu Ugandassa, jossa on hyvä tehdä lähetystyötä etelä-sudanilaisten pakolaisten keskuudessa. Muistetaan rukouksissa Vanhasen perhettä, yhteistyökirkkoamme ELCSS-S:ää sekä sudanilaisia ja etelä-sudanilaisia. Ari Lukkarinen Aluekoordinaattori
Monilla pimeä animistinen pakanuus on jäänyt taakse ja on alkanut uusi elämä Kristuksessa.
Kuvat Afrikasta: Ari Lukkarinen ja Tom Säilä
Bwyealen pakolaisleirin luterilainen kirkko ja etelä-sudanilaisia pakolaisia. 20
Kappelin matot
Pyhän Sydämen kappelissa tehtiin suuri remontti 1990-luvun alussa. Silloin kappeli sai myös nykyisen nimensä. Useamman vuosikymmenen palvelleet matot jäivät vielä tuolloin lattialle.
kestävät ja pitkäikäset jo senkin takia, että ne hankitaan lahjoituksella. Kaiken rahankäytön tällaisessa yhdistyksessä tulee olla järkevää ja harkittua. Tämä koskee erityisesti lahjoituksia johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Pidimme myös sitä tärkeänä, että matot ostetaan suomalaiselta yritykseltä, Juha kertoo. Uudet matot saatiin kappeliin vuonna 2004. Ne ovat siis olleet siellä pian 17 vuotta, ja se, mihin pyrittiin, on toteutunut: matot ovat edelleen hyvässä kunnossa.
Vuosituhannen vaihteessa vanhat punaiset matot olivat jo niin huonossa kunnossa, että monet kappelissa kiinnittivät asiaan huomiota. Reunat repsottivat ja kudos oli niin ohut ja kulunut, että hiekka ja pienet kivet pääsivät maton ja lattian väliin. Matot alkoivat olla myös vaarallisia – niihin kompastui helposti. Oli selvää, että uudet matot pitäisi saada, mutta hinta oli useita tuhansia euroja, ja silloinkin – kuten yleensä – tuntui, ettei rahaa ole.
Aivan uusi ilme Kullervo Puumala palveli pitkään Pyhän Sydämen kappelin kanttorina. Hän kertoo, miltä tuntui, kun uudet matot olivat kappelissa ja jumalanpalvelus alkoi. - Kappelilla oli aivan uusi ilme. Se oli vielä kauniimpi kuin ennen. Tärkeää, että matot olivat nyt myös alttarikaiteen edessä. Juha Laitinen kertoo jännittäneensä lopputulosta. - Miten matot on leikattu ja miten ne asettuvat kappelin käytäville ja kaarevan alttarikaiteen eteen? Sopiiko niiden väri kappeliin muuhun väritykseen? Kun näin matot paikoillaan ennen jumalanpalvelusta, olin helpottunut ja valtavan iloinen. Myös lahjoituksen tehnyt sanoo olleensa hyvin tyytyväinen.
Lahjoitus Myös muuan Pyhän Sydämen kappelin ystävä oli huomannut muuten kauniissa ja hyväkuntoisessa kappelissa vanhat matot. Hän ehdotti, että hän voisi tukea huomattavalla summalla uusien mattojen hankkimista. Hän halusi tuolloin ja haluaa edelleen, ettei hänen nimeään kerrota. Ehdotuksen myötä hanke saatiin vauhtiin. Juha Laitinen, joka oli silloin Sleyn Helsingin osaston johtokunnassa, alkoi selvittää, mistä matot voitaisiin ostaa. - Päätimme, että mattojen tulee olla 21
- Sekin tuntui mukavalta, että lapset juoksivat uusilla matoilla ja joku heitti kuperkeikan.
Miltä näyttää, onko kaunista? Vanhan testamentin aikana Jumala antoi tarkat ohjeet, millainen jumalanpalveluspaikan ja siihen liittyvien esineiden ja varusteiden tuli olla. Tai millaisia eläimiä Jumalalle tuli uhrata. Tärkeää oli, että Jumalalle annettiin parasta. Emme elä vanhan liiton aikaa, ja kuitenkin on tärkeää, että meillä on paikka, jossa voimme kokoontua, olla yhdessä Jumalan edessä ja Jumala palvelee meitä. Näissä paikoissa merkitystä on myös puitteilla – miltä näyttää, onko kaunista ja siistiä ja onko toimivaa. Puitteilla voimme osoittaa, miten tärkeänä pidämme jumalanpalvelusta. Ne voivat myös saada meidät paremmin hiljentymään, kuuntelemaan ja ottamaan vastaan. Olemme kiitollisia kauniista Pyhän Sydämen kappelista, monista sen yksityiskohdista, myös matoista, jotka
kuin ottavat kappeliin tulevan vastaan ja toivottavat lämpimästi tervetulleeksi. Teksti: Jari Rankinen Kuvat: Minna Rankinen
22
Perheuutisia Kastetut 13.2.2021 Lotta Helmi Lumikki Anttila ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.” Gal 3:27
Avioliittoon vihityt 2.1.2021 Satu Anniina os. Mäkelä ja Tenho Sakari Rajala 5.1.2021 Siiri Kanerva os. Kangas ja Juho Antti Mikael Kotiaho Jeesus sanoo: ”Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.” Joh.15:12
Perheuutisia (kastetut, avioliittoon vihityt ja ajan rajan ylittäneet) voi lähettää osoitteeseen jorma.tikkamaki@gmail.com. 23
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Jumalan valtakunnan työ tarvitsee paitsi rukousta myös taloudellista tukea. Lahjan Pyhän Sydämen kappelille voit antaa näillä tavoilla: *MobilePaylla numeroon 15 373 *Netissä osoitteessa www.taivaallinenlahja.fi/pyhan-sydamen-kappeli *Sleyn tilille FI13 8000 1500 7791 95 (Danske Bank) saaja: Sley viite: 10078 89200 41311 40515 tai viesti: Pyhän Sydämen kappeli ********* Keräyslupa 2017-2021 Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.12.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
Jos tahdot keskustella Jos tahdot keskustella pastorin kanssa, kappelin pastori Jari Rankinen on käyttävissä siihen. Voit sopia myös yksityisestä ehtoollisenvietosta hänen kanssaan, mikäli et pääse tai voi tulla messuun. Jarin puhelinnumero on 045 359 7772 ja sähköpostiosoite jari.rankinen@sley.fi.
24
Kaksi tapahtumaa *Miten ymmärrämme Ilmestyskirjaa? Raamattukurssi netissä ma 8. – ke 10.3. Kolme iltaa, joissa kussakin kaksi opetusta ja keskustelua. Illat alkavat klo 18.30 ja päättyvät noin klo 20.45. Opettajina Lukas Brenner, Erkki Koskenniemi ja Jari Rankinen. Kurssin ohjelma, tiedot ja ilmoittautuminen Karkun evankelisen opiston nettisivuilla, www.keokarkku.fi
*Kärsivä Kristus Seuraamme Kristusta hurraavan väkijoukon ja pimeän puutarhan läpi aina ristille ja hautaan asti. Annamme kuvan, sanan, musiikin ja raamattuopetuksen puhua. Pyhän Sydämen kappelissa, Kirstinkatu 1, Helsinki Aloitamme perjantaina 26.3. klo 18, lauantaina klo 12.30 ja sunnuntaina klo 11. Raamattuopetukset Erkki Koskenniemi ja Jari Rankinen. *** Tapahtumista ensimmäinen järjestetään netissä ja toinen, mikäli koronatilanne sallii sen.
25
Jumalanpalvelus sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1, Kallio, Helsinki Jumalanpalvelus lähetään sunnuntaisin ja muina juhlapyhinä osoitteessa www.youtube.com/user/sleyfi/live sekä sunnuntaisin Radio Patmoksessa. Kun jälleen voimme kokoontua suuremmalla joukolla messuun *Rukoushetki ennen sunnuntain messua klo 10.30 *Saarnan aikana pyhäkoulu ja junnuraamis *Messun jälkeen kirkkokahvit
Pvm 21.02. 28.02. 07.03. 14.03. 21.03. 28.03. 29.03. 30.03. 31.03. 01.04. 02.04. 03.04. 04.04. 05.04. 11.04.
Liturgi
1. paastonajan sunn. 2. paastonajan sunn. 3. paastonajan sunn. 4. paastonajan sunn. Marianpäivä Palmusunnuntai Hiljaisen vko ma klo 18 Hiljaisen vko ti klo 18 Hiljaisen vko ke klo 18 Kiirastorstai klo 18 Pitkäperjantai Pääsiäisyö la klo 23 Pääsiäispäivä Pääsiäismaanantai 1. sunn. pääsiäisestä
Jari Rankinen Pekka Huhtinen Jari Rankinen Juhana Tarvainen Jari Rankinen Jari Rankinen Jari Rankinen Jari Rankinen Jari Rankinen Jari Rankinen Jari Rankinen Ari Lukkarinen Jari Rankinen Jari Rankinen Jari Rankinen
Saarnaaja Jari Rankinen Pekka Huhtinen Lauri Thurén Juhana Tarvainen Jari Rankinen Erkki Koskenniemi Kalle Pajala Lauri Heikkilä Reijo Arkkila Seppo Suokunnas Jukka Niemelä Ari Lukkarinen Pekka Huhtinen Jari Rankinen Reijo Arkkila
Ennen kuin kirkoissa voidaan jälleen järjestää messuja suuremmalle joukolle, Pyhän Sydämen kappelissa sunnuntaisin ehtoollishetkiä, joihin tulee ilmoittautua etukäteen. Ilmoittautua voi osoitteessa www.lyyti.fi/reg/sleymessut tai kappelin pastori Jari Rankiselle (puh. 045 359 7772, jari.rankinen@sley.fi). 26
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki puh. 040 552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com
Kappelin pastori: Jari Rankinen puh. 045 359 7772 jari.rankinen@sley.fi
Kappelin pastori: Jari Rankinen puh. 045 359 7772 jari.rankinen@sley.fi
Pääsuntio: Anttoni Erkkilä puh. 044 250 6094 anttonierkkila@gmail.com
Taitto: Kaisa Koponen Etu- ja takakannen kuvat: Pia Haataja
Kanttorikoordinaattori: Eerika Halonen puh. 050 431 5184 Kahvitusvastaava: Susanne Pirttinen puh. 040 969 5353 s.pirttinen@hotmail.com. Kirkkokahvivarauslistan osoite: www.sydis.dy.fi
Onko sähköpostiosoitteesi Pyhän Sydämen kappelin sähköpostilistalla? Ellei ole, lähetä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen jari.rankinen@sley.fi ja pyydä lisäämään se listalle. Joka viikko osoitteisiin, jotka ovat tällä listalla, lähetetään sähköposti, jossa kerrotaan sen viikon toiminnasta.
Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Kirsi Nummi kirsi.s.nummi@gmail.com Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040 5529754) tai anna.poukka@sley.fi. 27
” Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” Psalmi 106:1
28