(S)low-tech Simon Gripenberg

Taide kohtaa tekniikan

Konst möter teknik

Art Meets Engineering

Kuvat ja tekstit • Bilder och texter • Pictures and texts (ellei toisin mainittu/om annat inte nämns/if nothing else is mentioned)

Simon Gripenberg

Graafnen suunnittelu • Grafsk design • Graphic design

Jordnära – Vision och kommunikation

Paino • Tryck • Printed by Grano, Vaasa, Finland, 2018

Paperi • Papper • Paper

Multi Offset 300 g & 170 g

Projktia on tukenut • Projektet har understötts av • This project was supported by Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto

Svensk-Österbottniska Samfundet

ISBN: 978-952-94-0540-4

KuvataIteen olleSSa kyseessä olen analfabeetti, mutta Simon Gripenbergin taideteokset puhuvat minulle korkealla ja selkeällä äänellä. Ne kertovat, että kekseliäisyytemme ei välttämättä liity fossiiliseen energiaan tai taloudelliseen hyötyajatteluun. Teollisuuskapitalismi ei sinänsä ole selkeä osoitus ihmiskunnan nerokkuudesta. Voimme kytkeä irti luovuutemme siitä, mitä rahan logiikka saa meidät tekemään yhteiskunnillemme ja luonnollemme.

Tiedämmehän, miten rajattoman luovia ihmiset ovat olleet kautta aikojen, kaikissa ekosysteemeissä. He ovat pienillä resursseilla ja loistavilla ideoilla pystyneet ylläpitämään kestäviä kulttuureja, jotka ovat pitäneet ihmiskuntaa elossa satoja tuhansia vuosia ilman että elämän monimuotoisuus planeetallamme olisi ollut uhattuna. Simonin teokset osoittavat, että pystyisimme rakentamaan tulevaisuutta samassa hengessä ilman fossiilista energiaa ja keskittymistä talouskasvuun. Ne antavat vihjeen siitä, miten post-teollisessa yhteiskunnassa voisimme päästä taas sellaiseen luomisen iloon, joka kantaisillämme oli ennen teollistumista – fossiilisten polttoaineiden aikakausi on kestänyt pari sataa vuotta, mutta on nyt loppuvaiheessa.

Koska kyse on pikemminkin kuvataiteesta kuin insinööritai- teesta, meidän ei tarvitse vaatia näiden keksintöjen toteuttamista käytännössä. Keskeisenä tarkoituksena on taideteoksien viesti. Ne kertovat, että kekseliäisyytemme on rajaton ja toivoa herättävä. Ne osoittavat, että kekseliäisyys voisi perustua paikallisiin resursseihin sen sijaan, että käytämme halpaa työvoimaa sekä harvinaisia, kaukaisissa maissa tuotettuja maamineraaleja. Käsityksemme teknologisesta kehityksestä ei tarvitse perustua maailman markkinoiden hintaeroihin ja epäoikeudenmukaisiin resurssivirtoihin. Ihmiskunta voi kehittyä sellaisella tavalla, ettei luonto tuhoudu.

Kun kohtaan Simonin taideteoksia, koen toistuvasti niiden taustalla olevan huumorin. Hänen taideteoksensa saavat meidät hämmästymään siitä miten paljon itse asiassa voidaan tehdä hillityllä ja harkitulla tavalla lähtien luonnon meille antamista mahdollisuuksista. Suuri osa viimeisten parin sadan vuoden tekniikan kehityksestä perustuu yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksiin. Parempi on lähteä liikkeelle siitä, miten paikallinen luonto on järjestäytynyt, aivan kuten tehtiin esimodernissa tekniikassa. Taideteokset antavat meille toivoa maailmassa, jossa insinöörit eivät enää sulje silmiänsä globaaliselta yhteiskunnalta, ja missä ekonomit eivät enää sulje silmiänsä luonnolta.

Jag är en analfabet när det gäller konst, men Simon Gripenbergs konstverk talar till mig högt och tydligt. De säger att vår upp nningsrikedom inte nödvändigtvis behöver ha med fossil energi eller ekonomisk vinning att göra. Industrikapitalism är inte ett självklart uttryck för mänsklig nurlighet. Vår kreativitet kan frikopplas från vad pengarnas logik får oss att göra med våra samhällen och vår natur.

Vi vet ju hur gränslöst kreativa människor har varit i alla tider och ekosystem. De har med små medel och snillrika idéer skapat hållbara kulturer som hållit mänskligheten vid liv i hundratusentals år utan att hota livets mångfald på jorden. Simons konstverk visar oss att vi i samma anda skulle kunna forma en framtid utan fossil energi och xeringen vid ekonomisk tillväxt. De antyder hur våra förindustriella förfäders skaparglädje skulle kunna återupptas – e er fossilbränsleålderns tvåhundraåriga mellanspel – i det postindustriella samhället.

E ersom det handlar om konst snarare än ingenjörskonst behöver vi inte fråga oss om någon av dessa upp nningar kommer att få praktisk betydelse. Deras betydelse ligger i stället i deras budskap. De säger oss att vår upp nningsrikedom är obegränsad och hoppingivande. De visar att den skulle kunna utgå från våra lokala resurser i stället för billig arbetskra och sällsynta jordartsmineraler i avlägsna länder. Det vi föreställer oss som teknisk utveckling behöver inte bygga på prisskillnader och orättvisa resurs öden på världsmarknaden. Inte heller behöver mänsklighetens utveckling betyda avveckling av naturen.

En återkommande upplevelse i möten med Simons konstverk är en underliggande humor. De får oss att häpna över vad som faktiskt går att göra, med hjälp av stillsam e ertanke och utifrån de möjligheter som naturen erbjuder oss. Precis som i så mycket förmodern teknik handlar de om att utgå enbart ifrån hur den lokala naturen är beska ad, snarare än från de samhälleliga orättvisor som är en förutsättning för mycket av de senaste tvåhundra årens teknikutveckling. De ger oss hopp om en värld i vilken ingenjörer inte längre blundar för det globala samhället, och där ekonomer inte längre blundar för naturen.

Alf Hornborg Professor i humanekologi, Lunds universitet