Olkienkelit – Halmänglar

Olkienkelit Halmänglar Ehdotus taideteoksesta Hovioikeudenpuistikkoon Ett förslag på konsverk till Hovrättsesplanaden © Simon Gripenberg 2021

Sisällysluettelo Innehållsförteckning Tekstiosa – Textdel...................................................... 3–9 Vanhat ideat – Gamla idéer......................................... 10 Moodboard .................................................................. 11 Himmelit – Halmhimlar................................................ 12 Piirustukset – Ritningar.......................................... 13–14 3D-visualisoinnit – 3D-visualiseringar................. 15–16 Kuvayhdistelmät – Fotomontage......................... 17–21 Asennus – Montage............................................... 22–24 Värikoodit – Färgkoder................................................ 25 Sijoitus – Placering................................................. 26–27 Kustannusarvio............................................................. 28 Kostnadskalkyl............................................................. 29 Sivuidea – Sidoidé........................................................ 30

Olkienkelit

Halmänglar

TAUSTA

BAKGRUND

Tein alustavasti useita luonnoksia erilaista ideoista saadakseni luovuus liikkeelle. Aloitin teemoista kuten ”pikselitaide” (vertaa Minecraftiin ja digitalisaatioon), puhekuplat (tapaamispaikka), karttaneulat (”merkata paikka kartalle”), rautatiekiskojen uudelleenkäyttö, hidas matkailu, lapiot (”kaiva siitä, missä seisot”) sekä salamat (liittyisi EnergyVaasaan). Olisin voinut kehittää näitä konsepteja edelleen mielenkiintoisiksi taideteoksiksi mutta kun goolgasin huomasin, että vastaavia ideoita on jo jossain muodossa toteutettu (katso kuvaesimerkkejä sivulla 10).

Haluan tietenkin esittää ehdotuksen, joka ei muistuttaa toisten taiteilijoiden teoksia. Ehdotus saa mielummin olla mahdollisimman ainutlaatuinen samalla kun se kuvaa Vaasaa ja kaupungin sielua.

För att komma igång med den kreativa processen skissade jag först ner en mängd olika idéer. Till en början utgick jag ifrån teman såsom ”pixel-skulpturer” (jmfr.

Minecraft och digitalisering), pratbubblor (mötesplats), kartnålar (”att sätta platsen på kartan”), återanvändning av järnvägsräls, långsamt resande, spadar (”att gräva där man står”) samt blixtar (med koppling till EnergyVaasa). Flera av dessa koncept kunde ha vidareutvecklats till intressanta konstverk men efter lite googlande noterade jag att dylika idéer redan finns förverkligade i någon form (se bildexemplen på sidan 10) och jag vill givetvis inte presentera ett förslag som påminner om verk av andra konstnärer. Helst skall bidraget vara så unikt som möjligt samtidigt som det återspeglar Vasa och stadens själ.

Päätin viettää yhden päivän Vaasassa tutustuakseni kaupunkiin tarkemmin.

Kävin ensin katsomassa taideteoksen tuleva sijaintia. Tutkin lähiympäristön arkkitehtuuria, katuja, ilmansuuntia, auringonvaloa, kasvillisuutta ja mittasuhteita.

Sen jälkeen vierailin Pohjanmaan museossa (Terranova-näyttely oli valitettavasti suljettu remontin takia) sekä Kuntsin modernin taiteen museossa. Näyttelyt herättivät monia ajatuksia ja tunteita. Pohjanmaan museon kaupunkihistoriallisessa perusnäyttelyssä voi tutustua mun muassa perinteiseen käsityöhön sekä aikaisempien sukupolvien vaatimattomaan arkeen, kun toisessa kerroksessa näytöllä on taas kultaa ja kimallusta.

Jag bestämde mig för att besöka Vasa och studera staden närmare under en heldag. Först bekantade jag mig med platsen för konstverket och den omkringliggande arkitekturen, de intilliggande gatorna, väderstrecken, solljuset, växtligheten och storleksförhållandena. Därefter besökte jag Österbottens museum (Terranova-delen var tyvärr stängd p.g.a. renovering) samt Kuntsis museum för modern konst. Utställningarna väckte många tankar och känslor. På den stadshistoriska basutställningen vid Österbottens museum får man bland annat en inblick i traditionellt hantverk och tidigare generationers anspråkslösa vardag medan utställningen på andra våningen visar upp guld och glimmer

– kunnianosoitus naisille

– en hommage till kvinnan

3

Vaasa ei kuitenkin olisi mitään ilman ympäröivää maaseutua. Kaupungin vaakunasta löytyy sopivasti viljakimppua muistuttava kuva. Isot kaupungin ovat edelleen täysin riippuvaisia maaseudusta. Ilman ruokaa kuolemme nälkään. Vaasan rikkautta ja hyvinvointia on suurin osin saatu aikaan naisten ahkeralla työvoimalla, esimerkiksi puuvillatehtaalla. Ajattelen siksi, että taideteos voisi olla kunnianosoitus naisille. Assosiaatiot liikkuvat olkeen, joka näkyy Vaasan vaakunassa ja museokaupasta löydän ihan sattumalta Himmeli-kirjan. Nyt ylikulutuksen, ympäristöongelmien ja ilmastonmuutoksen aikana meidän tulisi taas kytkeä takaisin luontoon – paikalliset perspektiivit muuttuvat taas tärkeiksi. Tarvitsemme enemmän himmeleitä ja vähemmän kristallikruunuja! (katso moodboardia sivulla 11).

Tässä vaiheessa ideani on suunnitella isoa oljenväristä ja himmeli-muotoista (ylösalaisin) metalliveistosta. Himmelin muotokieli on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen. Sitä voi verrata verkostoon, solmuihin, vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Valaistettuna, teoksen valot ja värit toimisivat myös symbolina EnergyVaasalle ja osoittaa sen, että traditio&historia ja visiot&tulevaisuus ovat yhtä tärkeitä perspektiivejä. Kehikko olisi sen lisäksi läpinäkyvä, joten teos ei ”sulkisi näkymää” (joka on toivomus).

Teen innostuneena luonnoksia erilaisista himmeleistä kunnes tajuan että idea himmeli-veistoksesta ei ehkä ole niin ainutlaatuinen. Kun myöhemmin etsin internetistä, Antero Toikan ”Himmeli” (1991) sekä Matti Koskelan ja Markku&Pirkko Viitasalon ”Konstruktio 2000 - Himmeli” (1982) ilmestyvät kuvaruudulle.

Tunnen turhautumista kun luova prosessi taas saa takaiskun – joskus tuntuu siltä, että kaikki ideat olisivat jo toteutettu (katso sivu 12).

Tunnen kuitenkin, että olen löytänyt oljessa punaisen langan ja jatkan siis pohdiskelua. Hetken päästä syntyy uusi ajatus: näkymättömät naiset puuvillatehtaalla kutsuttiin puuvillaenkeleiksi. Entäs jos suunnittelisin olkienkelimuotoisia veistoksia? (katso sivut 13–24). Punainen lanka joka sitoo olkea yhteen voisi kuvata puuvillaa.

Vasa vore dock ingenting utan det omgivande jordbrukslandskapet. Lämpligt nog återges i stadens vapen bilden av en vase, liknande en sädeskärve. Storstäder är fortsättningsvis helt beroende av landsbygden. Utan mat svälter vi ihjäl. Rikedomen och välfärden i Vasa har till stor del också genererats av kvinnor som slitit bland annat i bomullsfabriken och jag tänker mig att konstverket kunde fungera som en ”hommage till kvinnan”. Mina associationer går till halmen i Vasa stadsvapen och som av ett sammanträffande hittar jag en bok om halmkronor i museishopen. I vår tid av överkonsumtion, miljöförstörelse och klimatförändring behöver vi hitta tillbaka till mera hållbara sätt att se på tillvaron och återknyta till naturen – det lokala perspektivet blir igen viktigt. Vi behöver färre kristallkronor och fler halmhimlar! (se moodboarden på sidan 11).

Min idé går nu ut på att planera en skulptur i form av en uppförstorad och uppochnervänd halmhimmel, gjord i halmfärgad metall. Formspråket i halmhimlar är arkitektoniskt intressant och kan associeras till nätverk, noder, samverkan och kommunikation. Upplyst i mörkret skulle verkets ljus och färger även stå som en symbol för EnergyVaasa och visa att såväl tradition&historia såsom vision&framtid utgör viktiga perspektiv. Ramkonstruktionen skulle därtill vara transparent och verket skulle därför inte ”skymma sikten” (vilket är ett önskemål).

Jag skissar ivrigt vidare på halmhimlar innan jag inser att idéen om en halmhimmel-skulptur kanske inte är så unik. Då jag senare googlar kommer Antero Toikkas ”Himmeli” (1991) samt Matti Koskelas och Markku & Pirkko Viitasalos ”Konstruktio 2000 - Himmeli” (1982) nästan genast upp på datorskärmen.

Jag känner mig frustrerad i min egen kreativa process – ibland känns det som att alla idéer redan är förverkligade (se sid 12).

Eftersom jag ändå tycker att jag har hittat en röd tråd i halmen funderar jag vidare och efter en stund slår det mig: de osynliga kvinnorna som slet på bomullsfabriken kallades bomullsänglar. Tänk om jag skulle planera skulpturer i formen av halmänglar? (se sidorna 13-24). Tråden som binder ihop halmen kan symbolisera bomullen.

4

KÄSITTEELLINEN ULOTTUVUUS

DEN KONSEPTUELLA DIMENSIONEN

Enkeleissä on vahvaa symboliikkaa. Elämme henkisesti köyhässä ajassa. Vaikka ilmastonmuutos pahenee, meillä on edelleen yliusko tekniikkaan, talouskasvuun ja kulutushysteriaan. Enkelit voisivat yleisellä tasolla nostaa esiin ajatuksia maltillisuudesta, toivosta ja hengellisyydestä. Mietin kuitenkin, että teoksen enkelit kuvaavat ”puuvillaenkeleitä” (vertaa Susanna Alakosken ”Pumpulienkeli” kirjaan vuodelta 2019) sekä kaikki niitä naisia, jotka hiljaisuudessa ovat osallistuneet hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen.

Änglar har en stark symbolik. Vi lever i en tid som är andligt fattig och medan klimatförändringen skenar iväg ägnar vi oss fortfarande åt teknisk övertro, tillbedjan av ekonomisk tillväxt och konsumtionshysteri. Änglar skulle således lyfta fram tankar kring måttfullhet, hopp och andlighet på ett allmänt plan. I konstverket tänker jag mig dock att änglarna främst symboliserar ”bomullsänglar” (jmfr. Susanna Alakoskis bok ”Bomullsänglar” från 2019) och alla de kvinnor som i tystnad deltagit i uppbyggnaden av vårt välfärdssamhälle.

Olkea on kautta aikojen nähty kauniina ja arvokkaana materiaalina, ja joskus sitä kuvataan kullanvärisenä (veistoksessa voisi olla kullansävy). Viljantuotannon sivutuotteena sillä on ollut monta käyttötarkoitusta: se on toiminut eristeenä sekä kengissä että seinissä ja sitä on käytetty koristeesineissä ja joulukoristeissa: olkitähdeissä, -pukeissa ja -enkeleissä. Ei ole ihme, että Pohjanmaan maatalousmaisemassa on haluttu nostaa esiin viljakimppua Vaasan vaakunassa.

Halm har genom tiderna setts som ett vackert och värdefullt material och beskrivs ibland som guldfärgad (skulpturen kunde ha en guldnyans). Som restprodukt från spannmålsproduktionen har den haft otaliga användningsområden: allt från isolering i skor och väggar till prydnadsföremål och juldekorationer: halmstjärnor, -bockar och änglar. Inte undra på att man i jordbrukslandskapet Österbotten velat lyfta fram vasen i Vasas vapensköld.

Olkienkelissä oljet säteilevät keskipisteestä ulospäin. Yhdistettynä oranssikeltaiseen väriin, tämä voi samalla kuvata energiaa ja tuoda esiin assosiaatioita tämän päivän EnergyVaasasta ja energiaklusterista, jossa monet yritykset kehittävät ja vievät uusiutuvan energian ratkaisuja maailmalle.

I halmängeln strålar halmstrån utåt från en central punkt. I kombination med den orangegula färgen kan detta även symbolisera energi och ge associationer till dagens EnergyVaasa och energiklustret där många företag utvecklar och exporterar lösningar inom förnyelsebar energi.

Mietin, että olkienkeleitä voisi olla kolme ja että ne ikään kuin ”leijuvat” (kevyt ja yksinkertainen kiinnitys) muutama metri maan pinnan yli, joten katsoja ei pääse niiden käsiksi. Kooltaan ne muistuttavat ihmishahmoja mikä tarkoittaa sitä, että selkeämmin voi samaistua taideteokseen. Olkienkeleiden alla on pyöreämuotoinen luonnonniitty. Tämä nostaa esiin ajatuksia perinteisestä pohjanmaalaisesta niittymaisemasta – sellainen maisema joka oli olemassa ennen salaojia ja torjuntaaineita. Samalla kuin se on kaunis, kukkaniitty tukee biologista moninaisuutta.

Se nostaa esiin ajatuksia niistä pirstoutuneista ympäristöistä, jotka me ihmiset luomme modernin kaupunkisuunnittelun kautta. Ilmaston näkökulmasta asfaltti on vastenmielinen materiaali ja leikatut nurmikot eivät olekaan muuta kuin

Jag tänker mig att halmänglarna är tre till antalet och att de liksom ”svävar” (diskret montering) några meter över marken så att de är utom räckhåll för betraktaren. Storleksmässigt påminner de om människofigurer vilket gör att man tydligare kan relatera konstverket till sig själv. Under änglarna finns en cirkulär yta som utgörs av naturlig äng. Detta ger en koppling till ett traditionellt österbottniskt åkerlandskap – ett sådant som existerade innan täckdikningen och bekämpningsmedlen. Förutom att den är vacker, gynnar blomsterängen även biologisk mångfald. Den väcker också tankar kring de sterila och fragmenterade miljöer som vi människor åstadkommer genom modern stadsplanering. Ur ett klimatperspektiv är asfalt förkastlig och klippta gräsmattor är heller ingenting annat än en kulturell

5

kulttuurinen taakkaa (katso liite: ”En kort historik över gräsmattor” historioitsija Yuval Noah Hararin ”Homo Deus” kirjasta).

börda (se det bifogade kapitlet ”En kort historik över gräsmattor” ur historikern Yuval Noah Hararis bok ”Homo Deus”).

Niitty vetää puoleensa pölyttäjiä ja mahdollisesti myös pikkulintuja. Jos antaa kasvutilaa myös ohdakkeille, paikka voisi ainakin teoriassa houkutella harvoja lajeja, kuten tikliä. Veistoksen putket voisivat toimia hyönteishotellina samalla kun ne tarjoavat pikkulinnuille istumapaikkoja. Kontrastin kohottamiseksi ja luodakseen assossiaatioita luonnonsuojelualueesta, aita (vertaa museoiden punaisiin naruihin) voisi ympäröidä pyöreää niittyä. Aita olisi muodoltaan ja väriltään samankaltainen kun itse veistokset. Ympäröivä rengasmainen asfalttipinta kohottaisi kontrastia vielä enemmän ja toisi esiin ajatuksia ”asfalttikukista”. Mikä on silmissämme kaunista ja mikä on rumaa? Miksi käytämme lajeja ja kukkia ulkomailta kun kotimainen kukkaniitty voi olla yhtä kaunis – ja sen lisäksi se vaatii vähemmän resursseja ja huoltoa.

Ängen kommer att dra till sig pollinerare och eventuellt också småfåglar. Låter man även vackra tistlar växa upp kunde platsen åtminstone i teorin väcka intresse för ovanliga fåglar såsom steglits. Skulpturens rör kan fungera som insekthotell samtidigt som de utgör sittplatser för fåglar. För att höja konstrasten och ge associationer till naturskyddsområde kan den cirkulära ängen omges av ett staket (jmfr. de röda repen på museer), som förslagsvis har samma form- och färgspråk som skulpturerna. En omgivande ring av asfalt skulle förstärka kontrasten ytterligare och väcka tankar om begreppet ”asfaltblommor”. Vad ser vi som vackert och vad ser vi som fult? Varför använda importerade arter och blommor när en inhemsk blomsteräng kan vara minst lika fin – och dessutom kräver den mindre resurser och skötsel.

Ajattelen, että ihmisen tulisi olla vuorovaikutuksessa luonnon kanssa eikä taistella sitä vastaan. Biomimiikan kautta voimme nöyrästi hakea inspiraatiota luonnon omista nerokkaista ratkaisuista. Olki on hyvä eristemateriaali rakenteensa ansiosta. Nykyään löytyy taas ihmisiä, jotka eristävät talonsa oljella – ekologinen materiaali joka luo hyvää sisäilmaa. Ohdake on toiminut esikuvana tarranauhan kehityksessä kun mehiläispesän kuusikulmaiset kuviot taas muistuttaa sitä honeycomb-materiaalia, jota käytetään hiilikuidun sandwich-laminoinnissa.

Kaikki nämä elementit löytyvät taideteoksessa: olki, ohdake sekä pölyttäjä.

Jag tänker mig att människan istället för att kämpa emot naturen borde samverka.

Genom biomimik kan vi ödmjukt inspireras av naturens egna genialiska problemlösning. Halmens struktur gör den isolerande – det finns idag många som åter isolerar sina hus med halm – ett ekologiskt material som ger en frisk inomhusluft. Tistlar har fungerat som förebild för kardborreband medan det hexagonala mönstret i bikupor påminner om det honeycomb-distansmaterial som används vid sandwichlaminering av kolfiber. Alla dessa element återfinns i konstverket: halmen, tisteln och pollineraren.

Eräs mielenkiintoinen henkilö, jota mahdollisesti voisi kytkeä taideteokseen, on kirjailija Pirkko Lindberg. Romaani ”Hotell Hemlängtan” (2010) pohjautuu hänen nuoruuteen 50-luvun Vaasassa, jolloin hän itse asiassa asui Hotel Astorissa – joka vielä tänä päivänä sijaitsee ihan sen paikan viereen, johon taideteos sijoitetaan. Lindberg matkusti kestävällä tavalla ympäri maapalloa pitkään ennen Greta Thunbergia. Kirjassa ”Tramp” (1993) saamme seurata Pirkon kertomusta, kun hän pelkästään junilla, linja-autoilla ja laivoilla matkustaa kaikkien mantereiden läpi – Antarktis mukaan lukien. Tämä kytkentä voisi olla mielenkiintoinen kun

En intressant person som eventuellt kunde knytas till konstverket är författaren Pirkko Lindberg. Romanen ”Hotell Hemlängtan” (2010) utgår från hennes uppväxt i Vasa på 50-talet, då hon faktiskt bodde på Hotell Astor – som ännu idag ligger strax intill den plats där konstverket skall placeras. Lindberg reste hållbart runt jordklotet långt innan Greta Thunberg. I boken ”Tramp” (1993) får vi följa Pirkkos berättelse, när hon endast med tåg, buss och fartyg korsar alla kontinenter – inklusive Antarktis. Denna koppling kunde vara intressant i och med konstverkets närhet till gågatan, järnvägsstationen och Hotell Astor. Kanske konst-

6

taideteos olisi ihan kävelykadun, rautatieaseman ja Hotel Astorin läheisyydessä.

Ehkä taideteos samalla voisi olla kunnianosoitus Pirkko Lindbergille ja muille vahvoille naisille?

Olkienkelit ei olisi siis pelkästään esteettinen teos vaan tapaamispaikka ja julkisen keskustelun lähtökohta. Ei ole väliä, mihin suuntaudumme, olemme kuitenkin kiinni maassa – niin miksei kaiva siitä, missä seisot? Kukkaniitty osoittaa sen, että Vaasassa löytyy esim. kulttuurin, osaamisen ja yrittäjyyden moninaisuutta.

Luonnonniitty myös kuvaa ”Rewilding” käsitettä – ajattelu- ja toimintatapa joka tukisi sekä ekologiaa että taloutta.

KRONKRETISOINTI – Menetelmät, materiaalit ja tekniset ratkaisut Olkienkeli-veistoksia hitsataan CorTen- tai RST-putkista (katso piirustukset sivuilla 13–14). Mitat ja mittasuhteet ovat tässä vaiheessa vielä alustavia. Jos projektia päätetään toteuttaa, insinööritoimisto saa katsoa kokonaisuuden läpi laatiakseen tuuli- ja lujuuslaskelmia koko konstruktiolle (koskee myös vahvistettua betoniperustaa). Lopullisien konstruktiopiirustuksien perustusteelta on mahdollista kysyä tarjouspyyntöjä valmistuksesta, pintakäsittelystä (hiekkapuhallus ja maalaus) sekä muista kustannuksista (kuljetus, asetus jne.). Kustannusarvio (katso sivu 28) on siksi, vielä tässä vaiheessa, hyvin karkea.

Ideana on, että putket kuvaavat suurennettuja olkia (noin 10 kerran suurennus).

Putkien ulkopäät on leikattu 45 asteen kulmissa ja sisäpäät ovat valssattuja niin, että niiden kärjet ovat litteitä – ihan kuin tavallisessa olkienkelissä. Putkien päitä hitsataan yhteen veistoksen keskipisteessä ja kiinnityskohdat peitetään punaisilla yksityiskohdilla, jotka kuvaavat puuvillalankaa. Putkia maalataan ”olkikeltaisiksi” ja ”lankaa” kirkkaalla punaisella värillä. Värit muistuttavat niitä, jotka löytyvät Vaasan vaakunasta (katso sivu 25).

verket samtidigt kunde vara en hommage till Pirkko Lindberg och andra starka kvinnor?

Förutom det rent estetiska ser jag alltså Halmänglar som en mötesplats och utgångspunkt för för offentlig diskussion. Vart vi än vänder oss är vi bundna till jorden, så varför inte gräva där vi står? Blomsterängen visar på mångfalden i Vasa när det gäller t.ex. kultur, kunskap samt företagande och symboliserar begreppet ”Rewilding” – ett tankesätt och tillvägagångssätt som skulle gynna såväl ekologin som ekonomin.

KONKRETISERING – Metoder, material och tekniska lösningar Rent konkret svetsas halmängel-skulpturerna samman av metallrör i CorTeneller rostfritt stål (se ritningarna på sidorna 13–14). Dimensionerna och måttsättningen är preliminära i detta skede. Ifall detta projekt skall förverkligas får en ingenjörsbyrå se över helheten samt göra vind- och hållfasthetsberäkningar för konstruktionen (även ett armerat betongfundament). Utgående från de slutliga konstruktionsritningarna är det möjligt att be om offerter för tillverkningen, ytbehandlingen (sandblästring och målning) och övriga kostnader (transport, montering etc). Kostnadskalkylen (se sid 29) är därför i detta skede rätt så grov.

Tanken är att rördelarna föreställer uppförstorade halmstrån (ca. 10 gångers förstoring). De yttre rörändorna är kapade i vinklar på 45° och de inre ändorna är valsade så att de inre spetsarna är tillplattade – precis som i en riktig halmängel.

Rören svetsas ihop i centrum av skulpturen och fästpunkterna döljs av röda detaljer som föreställer bomullstråd. Rördelarna målas i ”halmgult” och ”tråddelarna” i klar röd färg. Färgerna utgår från de gula och röda nyanser som återfinns i Vasas vapensköld (se sid 25).

7

Olkienkelin keskipisteisiin kiinnitetään punaisia metalliputkeja, jotka muistuttavat aaltoilevaa puuvillalankaa. Nämä putket ovat kiinnitettyjä maassa piilotettuun betoniperustaan. Olkienkelit asennetaan eri kaltevuudella niin että kokonaisvaikutelma on eläävä: vapaasti lentävä trio.

Halmänglarna fäst i centrum vid rödmålade metallrör som föreställer böljande bomullstrådar. Dessa rör är förankrade i ett undangömt betongfundament i marken. Halmänglarna vinklas på olika sätt så att helheten blir levande: en fritt flygande trio.

Kuten aikasemmin todettiin, veistoksille tarvitaan vahvistettua betoniperustaa.

Veistokset eivät tule painaamaan niin paljon (arvioiden mukaan 50–100 kiloa per veistos) mutta tuulikuorma, ilkivalta tai muu fyysinen vaikutus – kuten jos joku päättää kiipeillä veistoksissa – vaatii tietynlaista ylimitoitusta. Veistoksia ei pääse helposti koskemaan, kun ne ovat suhteellisen korkealla (alapää noin 3–4 metrin korkeudella). Sen lisäksi aita ja niityn kasvillisuus estää ihmisiä pääsemään veistoksien alle (katso sivu 24).

När det gäller markarbete så behöver skulpturerna som sagt ett armerat betongfundament. Skulpturerna kommer inte att väga särskilt mycket (uppskattningsvis 50–100 kg per styck) men vindbelastning, vandalism och annan fysisk påverkan – om någon t.ex. skulle få för sig att klättra i skulpturerna – kräver en viss överdimensionering. Normalt sett når man inte skulpturerna, eftersom de är monterade relativt högt (nedre ändan på 3–4 meters höjd). Dessutom hindrar staketet samt växtligheten på ängen människor från att komma rakt under skulpturerna (se sid 24).

VALAISTUS

BELYSNING

On mahdollista integroida valaistuksen sähkösuojaputket betoniperustaan, tai sitten voi laittaa ne erikseen. Teosta valaistaan kohde-valoilla alhaalta päin (esim. kolme valaisinta, yksi per veistos). Valaisimia asennetaan noin puolen metrin korkeudella, niin että niityn kasvillisuus osittain peittää niitä. Talvisin niityn pinta jätetään auraamatta, niin että valaisimet normaalina talvina jäävät lumipeitteen yläpuolella.

Rördragningen för belysning kan integreras i betongfundamentet eller så dras strömkablarna i skilda skyddsrör. Verket belyses underifrån med spotbelysning (förslagsvis tre armaturer, en per skulptur). Belysningsarmaturerna monteras på ungefär en halv meters höjd så att de delvis göms av ängens växtlighet. Under vintern lämnas ängsytan oplogad så att armaturerna under normala vintrar hålls över snötäcket.

KULJETUS JA ASETUS

TRANSPORT OCH MONTAGE

Taideteoksen osat ovat suhteellisen kevyitä. Olkienkeleitä, ”lankoja” ja aitaa kuljetetaan erillisinä osina, joten kaikki osat mahtuvat samaan kuorma-auton lavaan.

Jos käyttää kuorma-autoa jossa on Hiab-nosturi, ei tarvitse erilaista nosturia asennuksessa. Taideteosta ankkuroidaan pulteilla kiinni betoniperustaan. Sen jälkeen, pultteja valetaan kiinni ja perustaa peitetään multakerroksella, johon niitty kylvetään.

Konstverkets delar är relativt lätta. Eftersom halmänglarna, ”trådarna” och räcket transporteras som skilda element ryms alla delar på ett lastbilsflak. Om man använder en lastbil med Hiab-lyftkran behövs ingen skild lyftkran vid monteringen.

Konstverket förankras vid stålbultar som är färdigt ingjutna i betongfundamentet.

Bultarna gjuts därefter fast och fundamentet täcks med ett jordlager som ängen sås på.

8

KESTÄVYYS JA HUOLTO

HÅLLBARHET OCH UNDERHÅLL

Taideteos on suunniteltu niin, että se vaatii mahdollisimman vähän huoltoa. Veistoksia voi tarvittaessa (muutaman vuoden välein) pestä painepesurilla, mutta ei ole hätää jos maalatussa pinnassa syntyy naarmuja tai sävyeroja – tämä vaan luo patinaa ja vaikutelma ikääntymisestä, mikä enemmän muistuttaa aidon oljen pintaa. Ajatuksena on, että päästään niityn kasvit kukoistamaan ennen kuin niitä (jokainen vuosi loppukesällä) leikataan viikatteella (Huom.! Aluella on kielletty käyttää bensiinikoneita, kuten trimmereitä ja ruohonleikkureita). Tällä tavalla niitty istuttaa itseään. Heinää tarjotaan kaupungin asukkaille (ehkä lemmikkiomistajat haluavat ilmaista heinää) tai sitä kuljetetaan pois kompostoitavaksi.

Visiona on, että niitty saa olla mahdollisimman villissä ja luonnollisessa tilassa.

Ajattelen kuitenkin, että Vaasan puistotoimi voi pitää alueen siistinä samalla lailla kuin Vaasan muilla viheralueilla. Jos joku ihan vieras laji pääse kasvamaan, tai jos niityllä on roskaa, sitä saa tietenkin poistaa.

Konstverket är planerat så att det kräver minimalt med underhåll. Skulpturerna kan vid behov (några års mellanrum) tvättas av med högtryckstvätt, men det gör ingenting ifall den målade ytan får repor eller nyansskillnader – detta skapar endast en patina och en åldrad karaktär som påminner mer om ytan på äkta halmstrån. Tanken är att ängen skall så sig själv då växterna får blomma och fröa av sig innan man (årligen, varje sensommar?) slår ängen med lie (Obs! Förbjudet att använda bensindrivna maskiner såsom trimrar och gräsklippare). Höet bjuds ut åt stadens invånare (kanske de som har kanin vill ha gratis hö) eller transporteras bort och komposteras. Visionen är att ängen skall få vara så vild och i naturligt tillstånd som möjligt. Jag tänker mig dock att parkavdelningen i Vasa, liksom när det gäller stadens övriga planteringar, kan hålla området under uppsikt. Ifall någon helt främmande art slår rot kan denna dras upp och om det finns skräp på ängen får detta förstås städas bort.

Ajattelen myös, että aluella olisi istumapaikkoja (penkkejä) ja siistejä roskakoreja.

Taideteos kuvaa kontrastia kaupungin ja luonnon/maaseudun välillä: steriili asfaltti (yksinkertaisuus) vs. elävä niitty (moninaisuus). Tämä johtaa assossiaatioihin – ja toivottavasti myös keskusteluihin – kestävästä tulevaisuudesta.

Jag tänker mig också att det skulle finnas sittplatser (bänkar) samt prydliga sopkärl på området. Konstverket visar på den skarpa kontrasten mellan stad och natur/landsbygd: steril asfalt (enfald) vs. levande äng (mångfald). Detta leder till associationer – och förhoppningsvis även diskussioner – kring en hållbar framtid.

ALUSTAVA AIKATAULU

PRELIMINÄR TIDTABELL

Jos projektia toteutetaan ehdotukseni on, että selvennetään yksityiskohdat ja laaditaan valmiita konstruktiopiirustuksia talven 2021/2022 aikana. Kevättalvella 2022 pyydetään tarjouksia valmistuksesta. Projektia toteutetaan keväällä/kesällä, joten avaustilaisuutta voidaan pitää loppukesän/syksyn 2022 aikana.

Ifall projektet skall förverkligas är mitt förslag att man preciserar detaljerna och gör upp de färdiga konstruktionsritningarna under vintern 2021/2022. På vårvintern 2022 begärs offerter för tillverkningen. Projektet konkretiseras under våren/sommaren för att konstverket skall kunna invigas under sensommaren/ hösten 2022.

9

“Digital Orca”/Douglas Coupland

D

Creative Commons/Philip Jama

“Railway Tree”/Malcolm Robertson

D

Creative Commons/diamond geezer

“Malt Shovel”/Andrew Hazell

D

Creative Commons/Rod Allday

10

“Calligraphie Ferroviaire”/Sten and François

D

Thunder Alley/Amalie Arena, Tampa Bay

Wikimedia Commons/David Edgar

D

“Map”/Aram Bartholl

D

Creative Commons/IreneDeSantos

Creative Commons/Elliott

“Ludvika blixt”/Richard Brixel

D

Creative Commons/Holger Ellgaard

Moodboard

11

Kontrasti Pohjanmaan museon ensimmäisen ja toisen kerroksen näyttelyiden välillä herättää ajatuksia.

Kontrasten mellan första och andra våningens utställningar vid Österbottens museum väcker tankar.

D

Simon Gripenberg

Himmelit Halmhimlar

Bildcollage/ Himmeli-kirjat toimivat inspiraationa.

Himmeliböcker/himmeliskulpturer Böcker om halmhimlar fungerade som inspiration D Simon Gripenberg +Österbottens museum

“Konstruktio”/Matti Koskela, Markku&Pirkko Viitasalo

“Himmeli”/Antero Toikka

D

Creative Commons/Kulttuurinavigaattori

D

Creative Commons/Kulttuurinavigaattori

Olkienkeli Halmängel 1:10

Valssatut ja hitsatut päät Valsade och svetsade ändor Maalattu CorTen- tai RST-putki Målade CorTen-eller RST-rör Leikatut päät (45°) Kapade ändor (45°)

© Simon Gripenberg

13

Olkienkeli Halmängel

15°

15° 780

1:10 14°

Ø 40 1900

14

1080

1600

7° © Simon Gripenberg

45°

Ø 50-60

3D-visualisointi/3D-visualisering: © Simon Gripenberg Taustakuva/Bakgrundsbild: Creative Commons/James Pratt

15

16

3D-visualisointi/3D-visualisering: © Simon Gripenberg Taustakuva/Bakgrundsbild: Creative Commons/Phuket@photographer.net

17

Huom.! Lipputangot ja liikennevalot/-merkit poistetaan tai siirretään. © Simon Gripenberg

OBS! Flaggstängerna och trafikljusen/-märkena tas bort eller flyttas.

18

Huom.! Lipputangot ja liikennevalot/-merkit poistetaan tai siirretään. © Simon Gripenberg

OBS! Flaggstängerna och trafikljusen/-märkena tas bort eller flyttas.

19

© Simon Gripenberg

20

Huom.! Lipputangot ja liikennevalot/-merkit poistetaan tai siirretään. © Simon Gripenberg

OBS! Flaggstängerna och trafikljusen/-märkena tas bort eller flyttas.

21

Huom.! Lipputangot ja liikennevalot/-merkit poistetaan tai siirretään. © Simon Gripenberg

OBS! Flaggstängerna och trafikljusen/-märkena tas bort eller flyttas.

Asennus Montage

Kokonaisuutta voi tietenkin toteuttaa toisissa muodoissa, esim. ilman asfalttia, metalliaitaa ja niittyä – tai pelkästään yhdellä olkienkelillä.

Helheten kan givetvis förverkligas i annorlunda format, t.ex. utan asfalt, metallstaket och äng – eller endast med en halmängel.

Säädettävä kiinnitys Justerbar fastsättning Metalliaita – Metallstaket 22

Kukkaniitty – Blomsteräng

D Creative Commons/Richard Ashley

Asfaltti – Asfalt

Taivutetut metalliputket Böjda metallrör

D Creative Commons/texturepalace

3D-visualisointi/3D-visualisering: © Simon Gripenberg

Piilotettu betoniperusta Undangömt betongfundament

Valaistus – Belysning

Asennus Montage Punaisia taivutettuja metalliputkeja ruuvataan pulteilla kiinni betoniperustaan. Sen jälkeen kiinnitetään olkienkeleita ylempiin kiinnityskohtiin ja niiden asentoja säädetään. Asennetaan valaistuksen sähkösuojaputkeja ja -kaapeleita ennen kuin alhaalla olevia kiinnityspultteja valetaan kiinni ja alue peitetään mullalla.

De röda böjda metallrören skruvas fast med bultar i betongfundamentet. Därefter fästs halmänglarna vid de övre fästpunkterna och deras positioner justeras.

Elskyddsrör och -kablar längs ut innan de nedre fästbultarna gjuts fast och området täcks med mylla.

3D-visualisointi/3D-visualisering: © Simon Gripenberg

23

Asennus Montage

Säädettävä kiinnitys Justerbar infästningen

Mitat ovat suunta antavia.

Måtten är riktgivande.

1.9 m

5–6 m Sähkösuojaputki ja -kaapeli Elskyddsrör och -kabel Pohjakerros (sora, hiekka…)

Bottenlager (grus, sand…)

3–3.5 m

Asfaltti Asfalt

Valaisin Belysning CC 0.9 m

1m

Visualisointi/Visualisering: © Simon Gripenberg

Vahvistettu betoniperusta Armerat betongfundament Routaeriste Tjälisolering Multa Niitty Mylla Äng

Katukivet Gatstenar

24

≈ C–M–Y–K : 0–10–60–0 D Creative Commons/Hannes Flo

≈ C–M–Y–K : 0–50–90–0

≈ C–M–Y–K : 0–100–100–0

Sivuidea – Sidoidé

Olkiperhoset Halmfjärilar

Olkienkeleiden sijaan vaihtoehtona olisi tehdä olkiperhosia. Perhoset ja niitty sopisivat temaattisesti myös hyvin yhteen.

Verrattuna olkienkeleihin, olkiperhosia asennettaisiin enemmän vaakasuorassa ja kiinnitys maahan olisi toisenlainen: pystysuorassa olevat ruostumattomat (eimaalattuja) putket läpäisevät olkiperhosten keskipisteet ja niitä kiinnitetään suoraan maassa piilossa olevaan betoniperustaan.

RST-putkien (eivät tarvitse olla ihan pystysuorassa) yläpäät koostuvat puolisfääreistä.

Tällä tavalla voi luoda illuusion siitä, että perhoset ovat kiinni alustassa, ihan samalla tavalla kuten luonnontieteellisen museon perhoskokoelmassa.

Som ett alternativ kunde man istället för halmänglar göra halmfjärilar. Fjärilarna och ängen skulle tematiskt också passa bra ihop.

Halmfjärilarna skulle vinklas mer horisontellt än halmänglarna och ha en annan förankring: vertikala rostfria (omålade) rör löper genom centrum av halmfjärilarna direkt ner till undangömda betongfundament. Övre ändorna av de rostfria rören (som inte behöver vara exakt vertikala) skulle bestå av halvsfärer. På detta sätt kan man skapa illusionen av att fjärilarna är fastnålade i underlaget, på samma sätt som i en fjärilssamling på ett naturhistoriskt museum.

30