Siirtolapuutarha 3/2020

PUUTARHA 3/2020

MULTAA JA MUKULOITA NÄIN RAKENSIN KASVIHUONEEN NI K K A R OI NT I ON H AU S K AA !

K AS V I MA A N V I L J E LY K I E RTO NU K E T M ENEVÄT M ÖK I L L E K E S Ä E S I K KO, YK S I KOME I MMI S TA E S I KO I S TA

3/2020

TÄSSÄ NUMEROSSA

Tässä numerossa puhutaan käsillä tekemisestä ja kesän vietosta lasten kanssa. Kattoteemana on pihan viihtyvyys ja kunnostus, ja seuraamme kasvihuoneen rakentamista vaihe vaiheelta.

S.

4 MULTAA JA MUKULOITA Lasten kanssa mökillä ja metsässä

26

Pioni on upea kukka, joka menestyy vuosikymmenestä toiseen, kun muutama perusasia on kunnossa.

8 EVAN PUUTARHAVINKIT Kasvimaan viljelykierto 10 TAPASIMME SUSANNA UUSITALON Mitä kaikkea voikaan oppia, kun kokeilee!

14 MANSIKKAPAIKKA Akkuvesipumppu, luomulannoite ja kirjavinkkejä 16 MIKE STARR RAKENSI KASVIHUONEEN Tärkein vaihe on pohjatyöt.

S.

KUN AIKUISILTA KYSYY MUKAVIMPIA LAPSUUS-

Heinolan siirtolapuutarha sijaitsee Vasikkasaaressa, jossa viihtyvät myös monenlaiset eläimet.

MUISTOJA, MONI KERTOO

S.

14

S.

Mansikkapaikalla muun muassa uutuuskirja Puutarhan parhaaksi.

PUUTARHA 3/2020

MULTAA JA MUKULOITA NÄIN RAKENSIN KASVIHUONEEN NIKKA R O INTI O N HAU S K AA! NÄ IN RA KENSIN K AS VIH U ON EEN NUKET ME NE VÄT M Ö K I L L E K ES ÄES IK KO, Y K S I KO MEIM MIS TA ES IKOIS TA

Kannen kuva: Sateenkaari Koto ry

4

METSÄRETKISTÄ JA KALASTAMISESTA YHDESSÄ AIKUISTEN KANSSA.

19 PUUTARHATERAPIAA Pirkko Lahti pohtii yksinäisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

24 UNOHDETUT PERENNAT Kesäesikko on yksi komeimmista esikoista

20 NUKETKIN

MENEVÄT MÖKILLE Mökin rakentaminen nukelle on mukavaa lomapuuhaa lasten kanssa.

27 SIIRTOLAPUUTARHA LIITTO TIEDOTTAA Alueelliset kurssit ja ensi vuoden liittokokous

22 ME SIIRTOLAPUUTARHURIT Ahti ja Tarja Jokisella on mökki Tampereen Niihamassa.

23 KYSY LEENALTA Kuinka siirtyä luomuviljelyyn, kun on käyttänyt tähän mennessä myrkkyjä ja apulantaa?

28 PALSTOILLA TAPAHTUU Eläinelämää Vasikkasaaressa ja kesän odotusta Linnunlahdessa 30 KEITTIÖSSÄ

SANNA MICHAEL Porkkanakakku

28

PÄÄKIRJOITUS

VEIKÖ HALLA KUKKASET? TÄTÄ KIRJOITTAESSA uutisissa kerrotaan, kuinka hyötykasvit ovat loppumassa taimistoilta ja varsinkin siemenperunoiden, luumujen ja pensasmustikoiden kohdalla joudutaan myymään ei oota. Sama tilanne on ympäri Eurooppaa. Omatarveviljely tai ainakin sen yrittäminen on kokenut uuden tulemisen.

Tämän poikkeuksellisen kevään kuitenkin kruunasivat vaihtelevat säät. Ei pitäisi olla yllätys, että toukokuussa saattaa olla vielä pakkasöitä, mutta viime vuosien lämpimät kevätsäät ovat saaneet unohtamaan vanhan kansan viisaudet turvallisesta ulosistutuksen ajankohdasta.

INNOKKAIMMAT KASVATTAJAT menettivät kovina

pakkasöinä arimmat kesäkukkansa ja vihanneksensa, tai sitten niistä kasvoi jatkoviljelyyn kelpaamattomia, kun odottivat liian vähäisessä valossa ulos pääsyä.

Harmittavaa sinänsä, jos taimien kasvatukseen oli ehtinyt käyttää sitä ennen paljon aikaa ja vaivaa. No, tähän harrastukseen kuuluvat yllätykset, hyvässä ja pahassa. Toisinaan onnistumiset saavat naapurit vihreiksi kateudesta ja kasvattajan tuskastelemaan ylituotannon kiroja, välillä tuholaiset kaikista torjuntakeinoista huolimatta tuhoavat haaveet vähäisestäkin sadosta.

TÄMÄ KESÄ TULEE JÄÄMÄÄN monien muistoihin aikana, jolloin kaikki muuttui. Lähes kaikki sosiaalinen toiminta, jossa ihminen kohtaa toisen ihmisen, on tyrehtynyt

meidän kaikkien suojaksi asetettujen rajoituksien vuoksi.

Uusi sähköisen etäviestinnän maailma, joka aiemmin oli monille etäinen ja jopa tuntematon, on tullut jäädäkseen kaikkine mahdollisuuksineen. Jokaista ei silti vielä sähköpostilla tavoita, eivätkä kaikki osaa etsiä tietoa bittimaailman loputtomista syövereistä. Meillä kaikilla on sillä saralla opittavaa ja on myös mietittävä, milloin on järkevä korvata paperi sähköisellä viestillä tai pitää kokous vain ”ruudulla”.

Yhdistyksissä kaikkein tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että jokaisella on yhtäläiset oikeudet ja tarvittava osaaminen tiedonsaantiin sekä yhteiseen päätöksentekoon. Vasta silloin toteutuvat lain määräykset jäsenten tasapuolisesta kohtelusta.

KIINNOSTUS LIITON kustantamaa kirjaa, Mökillä ja pals-

talla, kestävää kesänviettoa kaupungissa, kohtaan ylitti kaikki odotukset. Yhdistykset tilasivat sitä huimat 3738 kpl.

Vastaavaa painotuotetta ei ole toteutettu kolmeenkymmeneen vuoteen. Toivon, että siitä on lukijoille paljon iloa ja että se antaa pohjaa ideoinnille myös omassa puutarhassa. En voi vieläkään kylliksi kiittää kaikkia, jotka olivat mukana kirjan toteutuksessa.

Suomen kesä on nyt kauneimmillaan. Toivottavasti saamme nauttia auringosta ja lämmöstä kalsean kevään jälkeen. Huolehtikaamme toisistamme!

Viljelyiloa toivottaen

Siirtolapuutarha 3/2020 / 85. vuosikerta / ISSN0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.

TILAUSHINTA

PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila,

Vuosikerta 40 € / kestotilaus 37 €

041 444 6242, pertti.laitila@gmail.com TOIMITUS Pirjoliisa Laurén, toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi ART DIRECTOR Riikka Siusluoto riikka.siusluoto@gmail.com TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen (pj), Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Olli Salin ja Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto, johanna@johannapelto.fi, 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy

PANKKIYHTEYS

Nordea IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO

Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi 010 321 3540 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/ min sis. alv 24 %) Jäsenpalvelut 050 911 8191 Toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo 10–14

Siirtolapuutarha-lehti on painettu ekologiselle MultiOffset-paperille, joka on päällystämätöntä, hiokkeetonta offsetpaperia.

Paperilla on PEFC-sertifikaatti, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Juttujen ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkiota lukijoiden kirjoituksista tai kuvista.

Seuraava Siirtolapuutarha-lehti 4/2020 ilmestyy viikolla 39.

TEEMA Oma kasvimaa tai kukkapenkki on lapselle tärkeä juttu.

MULTAA JA MUKULOITA TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT SATEENKAARI KOTO RY

Kun lasten kanssa pysähtyy ruohonjuuritasolle, aikuinenkin huomaa, miten paljon siellä on mielenkiintoisia asioita. Extrabonus on se, että lapset muistavat yhteiset puutarhatouhut ja metsäretket vielä aikuisenakin.

4

TEEMA

Biologi Susanna Auvinen vetää luonnonyrttiretkiä Turun seudun metsissä päiväkoti-ikäisille lapsille. Tällä kertaa hän tutkii kasveja lapsenlapsen kanssa.

K

un aikuisilta kysyy mukavimpia hämähäkkejä ja kasveja. Tauon aikana luemme Madon maailma –kirjaa, lapsuusmuistoja, moni kertoo jossa kerrotaan, miten madot tekemetsäretkistä ja kalastamisesta yhdessä aikuisten kanssa, sanoo biologi vät multaa. Kun pusseihin alkaa kertyä luonnonyrttejä kuten suolaheinää, keSusanna Auvinen. Hän on vetänyt tunleipää, siankärsämöä ja mesiangerTurun seudun metsissä luonnonyrttija vihannesretkiä päivävoa, lapset nuuskikoti-ikäisille lapsille. vat niitä kiinnostu”Lapset ovat - Lapset tutkivat neena. luontoa ja oppivat saJos retken koherityisen malla metsässä liikkuteena olevassa metinnoissaan sässä, esimerkiksi mista. Jokainen saa puskaikenlaisista kalliometsiköissä, ei sin, jossa on merisuoötököistä.” kasva luonnonyrtlaa, ja siihen keräämme tejä, lapset keräävät luonnonyrttejä. Siitä vaikka käpyjä. Yksi lapsi keksi, että kätulee yrttisuolaa tai pussin voi antaa vaikka lahjaksi jalkakylpyä varten. Ker- pyjä voi käyttää jalkahierontaan, kun ne laittaa jalkakylpyyn. Toiminta on romme lapsille myös jokamiehen oikevyesti ohjattua, ja lapsilla on myös keuksista ja korostamme, että luontoa aikaa leikkiä metsässä piilosta tai hipei saa roskata eikä tuhota. paa.

Lapset ovat Susannan mukaan erityisen innoissaan kaikenlaisista ötököistä.

IHMETTELE YHDESSÄ - Meillä on suurennuslasit mukana, LAPSEN KANSSA ja niillä voi tarkastella muurahaisia, Metsäretkiä kannattaa myös vanhem5

pien, kummien ja muiden aikuisten tehdä lasten kanssa. Susanna korostaa, että isojen ihmisten ei kannata arastella retkelle lähtöä sen vuoksi, että ei tunne lintuja tai kasveja.

- Metsässä voi tarkkailla ja ihmetellä yhdessä lapsen kanssa, kuunnella lintuja ja miettiä esimerkiksi, mitä eläimet syövät.

Lapsia ei tarvitse opettaa ihmettelemään, he osaavat sen luonnostaan.

Siihen tarvitaan vain aikaa. Oleellista on, että aikuinen pysähtyy olemaan lapsen kanssa.

Susanna lisää hymyillen, että eväät ovat tärkeä lisä metsäseikkailuilla.

- Ne kruunaavat retken.

PUUTARHAN KASTELEMINEN ON HAUSKAA

Ympäristösuunnittelija Jenni Tuokko Sateenkaari Koto ry:stä vetää Multaa ja Mukuloita –hanketta, jota toteutetaan yhteistyössä Kupittaan siirtolapuutarhan kanssa. Hankkeen

Ympäristösuunnittelija Jenni Tuokko teki lasten kanssa muun muassa oman puutarhan tuotteista mehua ja hilloja.

Multaa ja mukuloita -hanke vuokrasi viime kesänä Turun Kupittaan siirtolapuutarhasta palstan, jossa vieraili kesän aikana päiväkotilapsia kuudesta eri päiväkodista.

koko otsikko on Multaa ja Mukuloita – non ihmeitä ja yrittää selvittää, miksi luonnossa tapahtuu tiettyjä asioita. luontomerkityksiä ja ilmiöoppiminen - Käytämme apuna paljon kirjallikaupunkipuutarhassa. suutta tai kysymme vaikka naapurilta, - Vuokrasimme viime kesänä Kujos emme itse tiedä vastausta. pittaan siirtolapuutarhasta palstan ja Lapset viettivät mökin. Siellä vieraili kesiirtolapuutarhassa sän aikana kaikenikäisiä ”Syksyllä istutimme päivän kerrallaan. päiväkotilapsia kuudesta kukkasipuleita ja Eväät syötiin ulkona eri päiväkodista. Meillä valkosipulia on puutarha, johon lapja osa meni päiväleset saivat kylvää kasveja, seuraavaksi vuodeksi.” volle riippukeinuihin kastella niitä ja kitkeä. omenapuiden alle.

Hoidimme lasten kanssa myös marjaOpettajat olivat päivässä mukana. pensaita ja omenapuita eli otimme lapJennikin kertoo, että lapset rakasset mukaan oikeisiin hommiin. tavat erityisesti tutkia ötököitä. Toinen Jenni jatkaa, että toiminnan taushitti oli puutarhan kasteleminen. Kun talla on tarkoitus tutkia puutarhaluon- sato alkoi valmistua, lasten kanssa teh6

tiin puutarhatuotteista mehua ja hilloa ja leivottiin piirakoita. Niistä nautittiin itse ja tarjottiin naapureille. Kesäkurpitsaa tuli niin paljon, että lapset veivät sitä kotiinkin ja mukaan annettiin kesäkurpitsakakkuresepti.

- Hoidimme lasten kanssa myös kompostia. Syksyn tullen haravoimme ja laitoimme puutarhan syyskuntoon sekä istutimme kukkasipuleita ja valkosipulia seuraavaksi vuodeksi. ÖTÖKÄT SAIVAT NIMIÄ

Jenni Tuokko korostaa niin ikään, ettei aikuisen tarvitse tietää luonnosta erityisen paljon voidakseen tutkia lapsen kanssa luonnon ihmeitä.

Aikuinen voi ihmetella luonnon moninaisuutta yhdessä lapsen kanssa ilman, että hänen tarvitsee tietää luonnosta erityisen paljon.

- Puutarhaviljelyn voi nähdä hauskana kasvatuskokeiluna. Tavoitteena on kasvun seuraaminen, ei sato. Kun meillä oli päiväkotilaisten kanssa välipalaksi luumuja, lapset ottivat niistä kiviä talteen. Ne istutettiin ja sen jälkeen seurattiin kiinnostuneesti kasvua.

Kupittaan siirtolapuutarhassa lapset pääsivät myös tutustumaan mehiläisten elämään ja osallistumaan hunajan linkoamiseen.

- Kesän aikana lapset alkoivat itse kiinnittää enemmän huomiota ympäristöönsä, tehdä kysymyksiä, ja heille syntyi oikein tiedonjano. Omassa puutarhassa seurasimme, kuinka perhonen kehittyy kotelosta, ja sateen jälkeen

tarkkailimme madonreikiä. Lasten puheissa”ötökät” alkoivat pikkuhiljaa saada nimiä: siira, nokkosperhonen, kimalainen…

POIMI NETTISIVULTA TEHTÄVÄKORTTEJA

Sateenkaari Koto ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joka tuottaa varhaiskasvatuspalveluja ja lapsiperheiden kotipalveluja. Toiminnan perusasioita on perheiden tukeminen, kestävä kehitys ja maahanmuuttajien kotoutus.

Multaa ja Mukuloita –hankkeesta voi lukea lisää hankkeen nettisivulta https://peda.net/sateenkaarikoto/mjmljik.

Siellä on tietoa perusideasta ja yhteis-

Pidetään kiinni siitä, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen saadaan pysähtymään! Teemme sen eteen töitä joka päivä maailmanlaajuisen verkostomme voimin. Päämäärämme on kunnianhimoinen, emmekä tule tavoittamaan sitä ilman uskollisia tukijoitamme.

Yhdessä voimme luoda toivoa.

Auta WWF-kummina: wwf.fi/kummiksi

Vinkkejä omiin puutarhaprojekteihin ja metsäretkiin: https:// peda.net/sateenkaarikoto/mjmljik

Rahankeräysluvat: Suomi RA/2017/672, myönnetty 27.6.2017 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta (1.7.2017–30.6.2022), Ahvenanmaa Åland ÅLR 2020/2887/22.4.2020 (1.7.2020–30.6.2021). wwf.fi/kerayslupa

SYDÄNTÄSI TARVITAAN TÄNÄÄN

työkumppaneista. Sivulla olevassa blogissa kerrotaan, mitä lasten kanssa on tehty ja mitä materiaaleja käytetty, ja niistä voi halutessaan ottaa mallia.

- Lapset kyselevät paljon, ja heiltä tulee hienoja, usein jopa vaikeita kysymyksiä. Kysymyksiä ja vastauksia on kirjattu nettisivuillemme erilaisiksi tehtäväkorteiksi, Jenni Tuokko sanoo.

Sieltä jokainen voi poimia niitä omaan käyttöön. ✖

TM

© YOREH / SHUTTERSTOCK

2020_Siirtolapuutarhalehti_178x120.indd 1

7

19/05/2020 12.13

KASVIMAAN VILJELYKIERTO TEKSTI JA KUVA EVA RÖNNBLOM KÄÄNNÖS MAYLIS KARJALAINEN

VIljelykierron noudattaminen pitää kasvimaan maaperän terveenä ja ravinteikkaana ja kasvit terveinä. Kasvimaan viljelykierto kannattaa suunnitella jo kasvimaata perustettaessa jakamalla alue useaan viljelypalstaan. Myös vanhan, pitkään palvelleen kasvimaan voi jakaa viljelypalstoiksi.

TAIMET VAIHTAVAT PAIKKAA

Maaperä köyhtyy, jos viljelet samaa kasvia samalla paikalla vuodesta toiseen. Kierrätä kasveja niin, että sama laji palaa samalle paikalle neljän vuoden välein.

Viljelykierto estää maaperässä olevia, eri kasvilajeja vaivaavia kasvitauteja ja tuholaisia talvehtimasta ja lisääntymästä. Kun edellisen paikalle istutetaan uusi laji, loisilla ja taudeilla ei ole isäntäkasvia, jolloin ne häviävät maasta.

NELIVUOTINEN VUOROTTELU

Kaavakuva on ehdotus nelivuotiseksi viljelykierroksi. Jaa kasvimaa neljään yhtä suureen palstaan.

Paranna maaperää kompostilla ja hevosenlannalla. Kasvilajit vaihtavat paikkaa neljän vuoden välein, minkä jälkeen kierto alkaa alusta.

Kasvit on jaettu neljään ryhmään, millä minimoidaan tuholaisten esiintyminen. Kuvan esimerkit auttavat sinua löytämään mieleisesi kasvit.

Kun kierrätys on onnistunut, rikkaruohoja on vähän ja maaperä on kuohkea. Maaperässä ei ole sienitauteja eikä bakteereja, ja sukkulamadot (nematoidit) ja loiset (parasiitit) pysyvät poissa.

KÖYHTYNYT MAAPERÄ

Kasvien ravinnetarpeet eli typen, fosforin, kaliumin, magnesiumin tarpeet ovat erilaiset. Jos samaa lajia viljellään samalla paikalla vuodesta

toiseen, se käyttää maaperästä tarvitsemansa ravinteet, eikä kasvi enää kukoista. Maaperä köyhtyy, ja tuloksena on niin kutsuttu maanväsymys.

MAAPERÄÄ RAVITSEVAT KASVIT

Palkokasvit, herne ja papu, sitovat maaperään ilman typpeä. Typpeä keräävät bakteerit elävät palkokasvien juurinystyröissä. Kun olet korjannut sadon, jätä palkokasvit maahan ja kääntele ne keväällä maan sisään.

Maaperä saa näin hyvän annoksen typpeä, ja sen rakenne sekä mikrobien määrä paranevat.

VINKKI: Käytä lautaa viivottimena ja vedä tikulla multaan suora vako tai pingota naru kahden tikun väliin, kuten kuvassa.

8

KYLVÄ KASVIMAALLE

- Kylvä siemenet suoriin vakoihin. Silloin on helpompi tunnistaa taimet ja pitää rivivälit puhtaina rikkaruohoista.

- Kylvä kosteaan maahan.

- Käytä kastelukannua tai hienoa vesisuihkua. Vesiletkusta tulee vettä suurella paineella, mikä sotkee rivit.

- Peittele kylvö kevyesti harsolla lämmön ja kosteuden säilyttämiseksi. Porkkanakemppi ja kaaliperhonen eivät silloin pääse munimaan eivätkä linnut nokkimaan siemeniä.

- Kun siemenet ovat itäneet ja taimet kasvaneet muutaman senttimetrin korkuisiksi, voit poistaa harson.

- Muista kirjata ylös, mitä olet mihinkin kylvänyt, jotta seuraavana vuonna osaat kylvää paikalle jotain muuta!

EVAN PUUTARHAVINKIT VUOROVILJELY Laattakivet rajaavat palstat hyvin ja ne on helppo pitää puhtaina.

PALKOKASVIT - FABACAE -Sitovat typpeä - Herneet - Pavut - Tuoksuherne

LAUKKAKASVIT - ALLIACEAE - Sipuli - Savikkakasvit: punajuuri, pinaatti, mangoldi, tarhamaltsa eli -savikka

1.

VILJELYPALSTA

2.

VILJELYPALSTA

- Kun haluat maan lepäävän yhden kasvukauden ajan, kylvä viherlannoitteeksi apilaa tai lupiinia.

SARJAKUKKAISKASVIT APIACEAE -Porkkana, persilja, tilli, juuriselleri, varsiselleri, palsternakka

RISTIKUKKAISKASVIT BRASSICACEAE - Kaali, retiisi, nauris, selleri, tatsoi

KOISOKASVIT - SOLANACEAE - Peruna, munakoiso - Tomaatti - Chili, paprika - Tomatillo, karviaiskoiso

4.

VILJELYPALSTA

3.

VILJELYPALSTA

MYKERÖKUKKAISKASVIT ASTERACEAE - Salaatti - Maa-artisokka, mustajuuri KURKKUKASVIT CURCUBITACEAE - Kurkku, kurpitsa, meloni

LISÄKSI: okra, vihannesportulakka HUOM! Älä viljele perunaa ja tomaattia vierekkäin. Jos perunalla on perunarutto, voi se tartuttaa tämän sienitaudin tomaattiin. Älä istuta tomaattia paikalle, jossa on aiemmin ollut perunaa.

9

NIKKAROINTI ON HAUSKAA! TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT SUSANNA UUSITALO, MATTI UUSITALO

Ajattelet ehkä, että en minä kuitenkaan osaa. Käännä näkökulma toisin päin: mitä kaikkea voikaan oppia, kun kokeilee!

M

ieli tekisi kokeilla mainiota nikkarointikirja Jokanaisen puukäspuukässäohjetta, mutta en sää. Kirjassa on 20 ohjetta sekä aloitteminä, kun en ole ennenkään lijoille että vähän jo osaaville ja nimestä tehnyt sellaisia… huolimatta yhtä lailla miehille.

- Kannattaa tarttua toimeen, voit - Käsillä tekeminen on nykyisin yllättyä iloisesti. Jos ei koskaan kovaltavan suosittua. Se on hyvä keino keile, ei voi tietää, mitä rentoutua ja vastapaino osaa tai mitä voi optietokoneella istumi”Lapset rakastavat pia, sanoo tietokirjailija selle. Käsillä tehdessä Susanna Uusitalo. näkee tuloksen nopeasti kaikenlaista Monella perustaija siinä kokee onnistuaskartelemista dot ovat jääneet mielen misen iloa, Susanna Uuja eritoten perukoille kouluajoilta, sitalo sanoo. aikuisten kanssa.” ja ne kehittyvät tekeIdea nikkarointikirmällä lisää. Jos ei ole jasta tuli kustantajalta, edes perustaitoja, ei haittaa, ne oppii joka kysyi, tarttuisiko Susanna haashelposti. teeseen. Häneltä on aiemmin ilmestySusanna Uusitalolta on ilmestynyt nyt useita kirjoja ja lehtijuttuja muun 10

muassa puutarhasta, koritöistä, matoista, luonnonmateriaalin käytöstä ja sisustuksesta. Puutöistä on julkaistu ammattikirjallisuutta, mutta kotimaista harrastuskirjaa ei ole tehty vuosiin.

KÄYTÄ APUNA SAHAUSPALVELUJA

Susanna Uusitalo on harrastanut kaikenlaisia kädentaitoja lähes koko ikänsä.

- Innostuin puutöistä alle kouluikäisenä, kun opettelin isoisän kanssa puuliiterissä sahaamaan ja naulaamaan.

Aikuisena olen käynyt monenlaisia alan koulutuksia ja kursseja, mutta ne eivät ole välttämättömiä. Jokainen oppii, kun ryhtyy tekemään ja opettelee, Susanna Uusitalo sanoo.

TAPASIMME

”Ei pidä verrata itseään muihin.

Jokainen oppii ja kehittyy, kun vain ensin lähtee tekemään.”

Susanna Uusitalo innostui puutöistä alle kouluikäisenä, kun isoisä opetti sahaamaan ja naulaamaan.

11

TAPASIMME

Kukkahyllyä voi käyttää sisällä ja ulkona.

Sen voi valmistaa monenlaisesta puutavarasta ja maalata omaan tyyliin sopivaksi.

Hänen kirjansa perusidea on houkutella ihmisiä kädentaitojen pariin.

- Kotona ei tarvitse olla järeitä puutyökaluja, sillä puutavaraliikkeissä on hyvät sahauspalvelut.

Oma lukunsa ovat lapset, jotka rakastavat kaikenlaista askartelemista ja etenkin aikuisten kanssa. Susannalla on itsellään kolme aikuista lasta. Lasten kanssa hän harjoitti aikanaan pienestä pitäen erilaisia kädentaitoja, ja heistä on kasvanut luovia ja rohkeita aikuisia.

TARVIKKEITA MÖKILLE JA KOTIIN

Susannan nikkarointiohjeissa tehdään tavaroita, joilla on käyttöä kotona ja mökillä.

- Niissä hyödynnetään kotoa löytyviä materiaaleja ja kierrätystä. Olen esimerkiksi muokannut vanhasta kirppikseltä löytyneestä pöydästä apupöydän mökille.

Kirjassa aloittelijoille sopivia puukäsitöitä ovat vaikkapa vanerirasia, joka on koristeltu käpyjen suomuilla, helposti nikkaroitava naulakko ja

Pienen keittiön liikuteltava työtaso on tehty vanhasta pöydästä. Siihen on kierrätetty myös kattopaneelia, josta on tehty työtason hyllyt.

maustehylly, jossa on myös talouspaperiteline. Eniten tekemistä on tarjoiluvaunussa, jonka pöytäpinta on koristeltu mosaiikilla.

Susanna miettii, että ehkä uuden harrastuksen kynnystä nostaa korkeammaksi se, että nykyisin netissä on niin paljon kuvia hienoista kätten töistä.

- Mutta ei pidä verrata itseään muihin. Kun lähtee tekemään, oppii koko ajan myös uutta. Se tuottaa iloa. ✖

Osallistu Pentti Linkolan muistometsäkeräykseen, jonka tuotolla hankitaan muistometsä.

Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93.

Käytä viitettä 202015 tai tekstiä Pentti Linkolan muistometsä.

Lisätietoja ja osallistumisohjeet: https://www.luonnonperintosaatio.fi/fi/pentti-linkolan-muistometsa

LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUON NON PE R I N TÖSÄÄT IÖ

12

POL-2015-4156

Yrttilaatikko kätkee sisälleen muovisen taimilaatikon, joka ei ole kovinkaan esteettinen. Ripusta yrttilaatikko vaikka suuren ruokapöydän yläpuolelle tai terassille.

VINKKI

TEE ITSE LEIKKUULAUTA TEKSTI JA KUVAT SUSANNA UUSITALO

Osta puutavaraliikkeestä komea lankku ja kuvioi se polttopiirtimellä.

Yksilöllinen leikkuulauta ja tarjoilualusta valmistuu yhdessä illassa.

TARVIKKEET

Mallityössä tuppeensahattu haapalankku 700x270x40 mm, hiomapaperia, lyijykynä ja kumi, polttopiirrin sekä elintarvikkeille soveltuvaa öljyä.

NÄIN SE KÄY

1. Piirrä haluamasi kuviointi lankun

toiseen päähän tai ihan mihin kohtaan tahansa lyijykynällä.

2. Kuumenna polttopiirrin ja polta kuvio puun pintaan. Kokeile erilaisia teriä ja niiden piirtojälkeä ensin toiseen puuhun, jotta löydät mieleisen työkalun. Älä paina liikaa, sillä kuuma

13

terä polttaa puuhun nopeasti syviä uria. Muista jäähdyttää työkalu ennen terän vaihtoa.

3. Kumita tarvittaessa näkyviin jääneet kynän jäljet, hio lankun päädyt hiomapaperilla ja öljyä elintarvikekäyttöön sopivalla öljyllä. ✖

TEKSTIT PIRKKO KILPELÄINEN, PERTTI LAITILA, PIRJOLIISA LAURÉN

YRTIT OVAT HELPPOJA KASVATETTAVIA

LEENA JA HEIKKI LUODON uusin puutarhakirja on hyvän mielen kirja. Siirtolapuutarhalehden lukijoille tuttu kolumnisti ja puutarhakurssien vetäjä Leena Luoto ja valokuvaaja Heikki Luoto osaavat tiivistää vuosien kokemukset mielenkiintoiseksi luettavaksi ja houkuttelevaksi katseltavaksi.

Kirjan saatesanoissa Luodot lupaavat: ”Voit luopua koko kasvukauden kattavasta työlistasta, kun otat käyttöön kirjan ohjeet ja vinkit.” Kirja on erinomainen aloittelijoille, ja kokeneimmille puutarhureille se tarjoaa tuoretta tietoa ja hyödyllisiä vinkkejä. Se kokoaa tutkittua ja uutta tietoa, miten puutarhaa voi hoitaa kestävän kehityksen periaattein. Pyrkimys olla tasapainossa luonnon kanssa välittyy

myös teoksen hurmaavilla kuvilla. Aloitteleva puutarhuri saattaisi tosin kaivata lisää kuvatekstejä kertomaan kukkien ja kasvien nimiä.

Puutarhan parhaaksi on jaettu vuodenkulun mukaisiin lukuihin. Kirjan lopussa on tilaa omille suunnitelmille ja puutarhahavainnoille.

PIRKKO KILPELÄINEN

WIKIPEDIA C.

PUUTARHAN PARHAAKSI

Kiinansipuli

USEIMMAT YRTIT KASVAVAT nopeasti ja

ovat kasvupaikan suhteen vaatimattomia. Parhaiten ne viihtyvät aurinkoisella paikalla läpäisevässä maassa.

Yrttejä voi kasvattaa paitsi ruokia myös haudutettuja juomia varten, ja niistä voi valmistaa vartalonkuorinta-aineita.

Oreganon lähisukulainen mäkimeirami viihtyy Suomessa erittäin hyvin.

Mäkimeiramilla voi maustaa monenlaisia ruokia, kuten lihaa, tomaattia, kesäkurpitsaa ja sipulia. Jos sen päästää kasvattamaan kauniit kukkansa, huomaa sen olevan oikea perhosmagneetti.

Kiinansipuli eli kii-

Leena ja Heikki Luoto, 2020, Readme.fi. 27,90 €

Mäkimeirami

nanruohosipuli on hieno yrttimaan kasvi! Se muistuttaa ruohosipulia, mutta sillä on litteät, valkosipulin makuiset lehdet. Siitä saa satoa aikaisin, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi purjon tapaan keitoissa, padoissa ja omeleteissa. Kiinansipuli kasvaa mättäinä, jotka voidaan myöhemmin jakaa.

Korianterilla on takanaan pitkä historia, ja sitä käytetään maailmalla paljon. Erityisen ahkerasti sitä käytetään aasialaisessa, pohjoisafrikkalaisessa ja eteläamerikkalaisessa keittiössä. Meilläkin sen suosio on kasvanut kovasti.

Vihreissä lehdissä on hienoisen parfyyminen aromi. PLL (Lähde: Exotic Garden)

KESÄKIUSAT: Purevat, pistävät, polttavat eläimet ja kasvit

Lars-Åke Janzon ja Matsåke Bergström, 2020. Minerva 25,00 €

”POHJOLAN KESÄ ON IHANA , mutta ei pelkästään. Sen suloisuutta nakertavat kesäkiusat.

Enkä tarkoita nyt radiorenkutuksia vaan niitä kiusoja, jotka pistävät, kutittavat, polttavat, ärsyttävät ja pahimmassa tapauksessa myrkyttävät ihmisiä”. Näin lupaavasti alkaa Lars-Åke Janzonin ja Matsåke Bergströmim kirja.

Kirjaan on koottu tietoja monien inhokkikasveista ja -eläimistä. Niistä ikävimmät

aiheuttavat myrkytyksiä, tauteja tai vakavia allergiaoireita ja estävät meitä nauttimasta kesästä vailla huolia ja murheita.

Tekstistä löytyy tietoa mm. siitä, että ampiaisten pesä kannattaa poistaa hankalasta paikasta jo siinä vaiheessa, kun kuningatar yksinään vasta rakentaa pesää. Harvinaistuvat käärmeet pitävät risukasoista, pitkästä nurmikosta ja avokomposteista. Miten torjut etanoita tai mitä eri muu14

EXOTIC GARDEN

MANSIKKAPAIKKA /

rahaisten ilmestymiseen kannattaa suhtautua? Mitkä ovat borrelioosin oireet ja mitä kaikkia muita, ei toivottavia vieraita hoitamaton puutarha houkuttelee?

Tiesitkö, että maito auttaa nokkosen polttamiin ja banaaninkuorella voi lievittää hyttysenpiston aiheuttamaa kutinaa. Kirja on täynnä mielenkiintoisia faktatietoja, jotka kannattaa pitää mielessä, jotta kesästä pääsisi täysillä nauttimaan. PL

MANSIKKAPAIKKA

1

AKKUKÄYTTÖINEN VESIPUMPPU Ohjausyksikkö voidaan kiinnittää seinään tai vesisäiliön reunaan. Lisänä voidaan käyttää maksimissaan 25-metristä vesiletkua.

Vesipumppu voi pumpata jopa 2000 litraa tunnissa. Yksi 2,5 Ah akku kestää noin puoli tuntia. PLL

X KIRJAT

LUKUVINKKI LEPOHETKIIN

ROBERT BOSCH OY

BOSCHIN AKKUKÄYTTÖINEN vesipumppu GardenPump 18 mahdollistaa nopean kastelun ilman sähköä esimerkiksi sadevesisäiliön tai järviveden avulla.

Sadettajia ja kastelujärjestelmiä voi käyttää ajastintoiminnon avulla.

KAARI UTRIO: OPPINUT NEITI, ILKEÄT SISARPUOLET, SAIPPUAPRINSESSA

UUSI LUOMULANNOITE KOTIPUUTARHUREILLE Aiemmin jo ammattiviljelijöiden käyttämästä Fertilex-lannoitteesta on nyt lanseerattu kuluttajasarja kotipuutarhureille ja viherrakentajille. Tuotetta on saatavana 1L, 6L ja 10L kokoisissa astioissa ja suursäkeissä, ja sitä löytyy aluksi K-Raudoista ympäri Suomen. PLL FERTILEX

FERTILEX ON kotimainen luomulannoite, jossa lanta kuivatetaan kanojen itsensä kanalassa tuottamalla lämpöenergialla. Kuivattu lanta hygienisoidaan ja pakataan käyttövalmiiksi. Tuote on ekologinen, orgaaninen, runsasravinteinen ja hajuton tuote, jolle on myönnetty Avainlippu-merkki.

Matalan kuivauslämpötilan ansiosta kuivausprosessi ei hukkaa lannan sisältämää typpeä, jolloin ammoniakkipäästöt pienenevät merkittävästi. Lannan suorasyöttö kanalasta kuivausprosessiin estää ravinteiden haihtumisen ja maa-aineksien pääsyn tuotteeseen.

15

Kaari Utrion Helsinki-aiheiset kirjat ovat hauska sekoitus asiantuntevaa historiaa, romantiikkaa ja ja huumoria. Näyttämönä on aina osan matkaa 1830-luvun Helsinki, mistä herrasväki reissaa välillä maaseudun rauhaan.

Aikakauden tavat ja olosuhteet on kuvattu tarkalleen oikein.

Historioitsijana Utrio hallitsee faktat. Historialliset nippelitiedot on sulautettu tarinoihin hyvin, ja kokonaisuus on kuin uunissa muhinut pataruoka, jossa eri elementit muodostavat yhdessä maistuvan kokonaisuuden.

Päähenkilö on yleensä napakkasanainen neito, jolle käy lopussa hyvin. Oma osuutensa on aikakauden sovinnaissäännöistä nousevalla tilannekomiikalla tai toisinaan tragiikalla.

Helsinki-sarjan parhaimmistoa ovat Saippuaprinsessa, Ilkeät sisarpuolet, Oppinut neiti, Ruma kreivitär ja Vaitelias perillinen.

Leppoisaa mutta ei silti tyhjäpäistä kesälukemista. PLL

KASVIHUONEESSA TÄRKEIN VAIHE ON POHJATYÖT TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT MIKE STARR, SARI STARR, MIKE GARNER, TIM BIRD

Ensin Mike Starr tutki kasvihuoneita netissä. Sen jälkeen hän meni Helsingin Puutarhamessuille katsomaan valintaansa ja teki kaupat. Laadukas, alumiinista ja lasista rakentuva kasvihuonepaketti maksoi viime vuonna messutarjouksena 1900 euroa. Kasvihuoneen pystyttäminen alkoi, kun Starrit tekivät rakennuslupahakemuksen siirtolapuutarhayhdistykselle. Hakemuksessa piti olla myös naapureiden suostumus. Sen jälkeen piti rajata kasvihuoneen paikka, kaivaa siltä alalta nurmikko ja pintamaa pois ja siirtää toisaalle.

Kasvihuoneen ala on 5m2.

1.

2.

1.–3.PINTAMAAN ALTA paljastunut savimaa oli tiukkaa kaivettavaa. Kaivamista jatkettiin, kunnes syvyys oli 40 senttiä. Kaivannon pohjalle laitettiin rakennuskangas, sen päälle 30 cm soraa ja sorakerroksen päälle toinen rakennuskangas. Tämä sen vuoksi, etteivät kasvien tai puiden juuret kasva kasvihuoneen alle ja nosta lattiaa. Rakennuskankaan päälle levitettiin kerros hiekkaa, joka pitää pohjalaatat paikallaan.

16

SESONKI

4.SEURAAVAKSI KOOTTIIN TERÄSSOKKELI. Siihen tarvittiin pitkä vatupassi, sillä sokkelin on oltava ehdottoman tasainen ja suora, niin että ristimitat ovat samat, jotta kasvihuone saadaan koottua sen päälle. Joka kulmaan ja oviaukon molemmin puolin kairattiin maahan koneella 80 cm syvät reiät, joihin laitettiin muoviputket. Putket täytettiin sementillä, johon asetettiin sokkelin kulmien ja ovien anturat.

Mike ja Sari Starr ostivat siirtolapuutarhamökin Helsingin Pakilasta viisi vuotta sitten.

Talviuintiseuran tuttava vinkkasi myyntiin tulevasta mökistä. Hän arveli Starrien kiinnostuvan siitä, koska heillä oli silloin jo kaupungin viljelypalsta.

7.

5.–7.KASVIHUONEEN KEHIKOT KOOTTIIN ENSIN NURMIKOLLA. Sarin tehtävä oli pitää

seinä- ja kattokehikoita pystyssä niin, että ne voidaan ruuvata yhteen ja lasiseinät loksahtavat paikoilleen kehikkoihin kuin palapelin palat.

Isot 3 mm paksuiset lasiseinät olivat painavat, ja pystyttämiseen saatiin ystävä apuun. Pohjan teossa meni viikkoja, mutta seinien pystytys onnistui päivässä. Lattia tehtiin 30 x 30 cm betonilaatoista.

17

8.–9.VIIME KESÄNÄ KASVIHUONEESEEN

laitettiin ruukkuja ja kasvatuslaatikoita, ja loppukesästä saatiin nauttia itse kasvatetuista tomaateista, chilistä ja paprikasta. Täksi kesäksi Mike rakensi kasvihuoneeseen puiset kasvatuslaarit. Kasvihuoneessa on myös pieni pöytä ja pari tuolia. Keväällä ja syksyllä kasvihuone on aurinkoinen tuulensuoja kahvitella, kesällä se on liian kuuma. Kukkia siellä ei ole paitsi samettiruusua, joka torjuu ötököitä. ✖

MIKE STARR tuli Suomeen tutkijaksi entiselle Metsäntutkimuslaitokselle vuonna 1980. Hän tykästyi maahan nopeasti, Suomi oli puhdas, luonnonläheinen ja rauhallinen maa. Myös sauna, hiihtäminen ja avantouinti olivat mieleen. Nykyään Mike Starr toimii luennoitsijana Helsingin yliopistossa.

18

Sarin Mike tapasi jo 1970-luvulla, kun Sari sai sisareltaan kutsun vierailla Englannissa, missä sisko oli Miken veljen perheen au-pairina. Heistä tuli pari Miken muutettua Suomeen. Starreilla on kaksi aikuista lasta.

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja ja mielenterveysalan ammattilainen. Kysymykset: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi

YKSINÄISYYS YHTEISÖLLISYYS

KEVÄT HERÄTTÄÄ tunteita, viritte-

lee niitä odotukseen. Kaihotaan, odotetaan rakkauden onnea, haikaillaan toista ihmistä ja niin edelleen. Tunteiden heräämistä voisi verrata oksien silmuihin. Ne odottavat sopivaa säätä ja hetkeä. Puutarhassa ja siellä puuhaavissa on pöhinää.

Siirtolapuutarha on luonnollinen yhteisö. Yhteenkuuluvuus, keskinäinen jakaminen ja kuunteleminen ovat yh-

KOS K A I H M I N E N ON YKSIN? S I LLO I N KU N E I O L E K E TÄ Ä N , J O H O N KO H D I STA I S I T U N T E I TA . E I O L E E D E S K E TÄ Ä N .

J OTA V I H ATA .

sen klooneja, se voisi olla helvetti. Joka pihalla olisi itsesi kaltainen ja samalla tavalla käyttäyvä klooni. Demokratia ja yhteisö sisältää erilaisuuden ja erilaiset ajatukset, onneksi.

IHMINEN ON TAITAVA. Jos ei muuta

ole, hän osaa etsiä vaikka etäkohteen, jota kaivata, rakastaa, inhota tai vihata.

Murrosiässä rakastin yli kaiken Horst Bucholzia, saksalaissyntyistä komeaa miesnäyttelijää.

Amerikkalaisista on tehty tutkimus: He katsovat paljon televisiota ja omaksuvat eri sarjoista itselleen ”omaiset”.

Tein pienen tutkimuksen suomalaisten omaksumista televisio-omaisista. Heitä olivat uutisten lukijat, presidentti, pääministeri ja säätieteilijät. Myös Matti Nykästä seurattiin ikään kuin perheen mustana lampaana.

Media siis luo ja tuo meille uusia omaisia. Väitetään, että vanhempi polvi odotti aina iltaisin legendaarisen kuuluttaja Kaisu Puuska-Jokisen hyvää yötä -toivotusta ja vastasi kodeissaan siihen.

PUUTARHATERAPIAA

teisöllistä käyttäytymistä. Toisten viihtymiseksi nähdään vaivaa.

On tärkeää identifioitua koko yhteisöön, ei vain oman mökin ja puutarhanomistajaksi. Yhdessä tekeminen vahvistaa ryhmään kuulumista. Teetkö osuutesi? Oletko ylpeä yhteisöstäsi?

YHTEISÖJEN HAASTEENA ovat

muutokset. Asukkaiksi tulee nuoria perheitä ja samaan aikaan asukkaissa on vanhempia, pitkään mökin omistaneita. Siinä helposti jakaudutaan kahtia. Nuorten on opittava tekemään osansa, ja vanhempien on ymmärrettävä lasten ääniä ja erilaista käyttäytymistä. Joukossa on aina silti joku, joka tietää miten ”tulee käyttäytyä” siirtolapuutarhassa.

Erilaisuuden hyväksyminen on meille kaikille hyvä haaste, koska jos siirtolapuutarha olisi täynnä meikäläi-

19

Tämänkertainen aiheeni lähti yhden lukijan pettymyksestä, kun hän osti siirtolapuutarhamökin ja yksinäisenä uskoi pääsevänsä osaksi siirtolapuutarhayhteisöä.

Näin ei käynyt.

MITEN AUTAMME HÄNTÄ JA ITSEÄMME?

1.Tervehdi aina, vaihda pari sanaa.

2.Pyydä naapurisi yllätyskahville.

3.Osallistu yhteisiin tekemisiin ja juhliin.

4.Mieti, mikä olisi oma panoksesi muiden hyväksi.

5.Tule ulos näkösälle sieltä sohvan kulmasta. Kukaan ei hae seuraasi sisältä.

6.Ole itse aktiivinen.

7.Mieti, miksi sinusta tuli yksinäinen.

8.Löydä jokaisesta päivästäsi hyvä hetki.

9.Muista nauttia.

10.Luonto ja ihmiset ovat pääasiallisesti myönteisiä. Osoita sinäkin myönteisyyttä.

NUKETKIN MENEVÄT MIELELLÄÄN MÖKILLE TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN KUVAT HANNA MERONEN JA SANNA PEURAKOSKI

Puutarhatuolin saa taivuttamalla rungon rautalangasta ja ompelemalla siihen päällisen. Viereisen sivun soma kattila on tehty pullonkorkista.

20

AJASSA

Hanna Meronen innostui nukkekodeista parikymmentä vuotta sitten. Viime aikoina hän on tehnyt erityisesti kesämökkejä nukeille.

Nuken kesämökin rakentaminen lasten kanssa on mukavaa lomapuuhaa. Yhteisen tekemisen voi aloittaa vaikkapa rakentamalla keijulle kodin nurmikon reunaan.

P

nukkien mökkeilyyn. ullonkorkeista saa kattiloita ja - Nukkemökki on maailman posipaistinpannuja, vaseliinirasiasta tiivisin projekti, Hanna hymyilee. puutarhapöydän ja tammen- Mökit liittyvät lomailuun, ja terhoista kulhoja tai kukkaruukkuja.

Vanhat lasinapit ovat nukkekodin lau- koska ne ovat pieniä, niitä on helppo tehdä. Huoneita ei yleensä ole kuin tasia. Varhaiskasvatuksen taidepedagogi Hanna Meronen katselee roskiin yksi. Mökeille voi tehdä myös pihan: menevää tilpehööriä sillä silmällä, mitä ruohomattoa, puita, kukkia, kasvimaa niistä voisi tehdä nuken kesämökkiin. ja ulkohuussi.

- Lapsista on lumoavaa askarrella pieniä esineitä ja tehdä koteja nukeille, KESÄMÖKKI KENKÄLAATIKOSTA Hanna sanoo.

Hanna Meronen on julkaissut aikai- Työtapa ja se, mitä tehdään, pitää semmin kaksi nukkekoteihin liittyvää vain sovittaa lapsen kirjaa. Hän sanoo, että on ikään ja askartelu täylapsesta asti tykännyt värTyötapa pitää tyy valmistella ennen kätä kaikkea pientä. sovittaa lapsen kuin ottaa lapsen mu- Ideat syntyvät toisaalta ikään, ja askarkaan. Oman tyttäreni käytössä olevista materiaatelu kannattaa kanssa aloittelin, kun leista toisaalta nukkekodin hän oli 2,5-vuotias. valmistella, ennen tarpeista. Alussa huovuHanna Merotin paljon. Sitten innostuin kuin ottaa sen Nukkien mökkineulomaan, virkkaamaan ja lapsen mukaan. kirjassa on 160 sivua punomaan. Nykyisin teen vinkkejä nukkekodin, paljon myös pienimuotoisia huonekalujen ja tarvikkeiden askartepuutöitä ja askarteluja. Tykkään koluun. Kirjassa on keskitytty erityisesti keilla kaikenlaisia materiaaleja.

21

Hanna lisää, että mökin voi mainiosti rakentaa myös tukevaan laatikkoon.

Nukkekotien aikuisharrastajia on paljon, ja heillä on yhteisöjä, joissa jaetaan ideoita. Facebook-ryhmän löytää nimellä Nukkekotiharrastajat, ja netissä on muun muassa http://www.nukkekotiyhdistys.blogspot.fi.

ALOITA PIENESTÄ

Hanna painottaa, että kun lapsen kanssa aloittaa nukkekotiharrastuksen, ei tarvitse heti ryhtyä rakentamaan mökkiä tai taloa.

- Pihalle tai lähimetsään voi tehdä vaikkapa asunnon tontulle tai keijulle.

Tonttu voi asua puun juurien välisessä kolossa, johon hänelle rakennetaan koti sammaleista, kivistä, oksista ja marjoista. Keiju voi saada asunnon vaikkapa kukkapenkin kylkeen tai nurmikon laitaan. Sinne voi askarrella pieniä huonekaluja ja istuttaa ehkä kukan.

Tikuista ja metallilangoista voi rakentaa aidan keijukodin ympärille. ✖

ME SIIRTOLAPUUTARHURIT

ME SIIRTOLAPUUTARHURIT TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN KUVA JYRKI KEIVAARA

Näyttelijä Ahti Jokinen ja sairaanhoitaja Tarja Jokinen ostivat siirtolapuutarhamökin Tampereen Niihamasta kymmenen vuotta sitten.

MIKSI HANKITTE SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN?

- Olin kaverini kanssa pyöräilemässä ja päätimme ajaa Niihaman siirtolapuutarha-alueelle. Ihastelimme sen kauneutta. Kotiin tultua ehdotin vaimolle, että mennään yhdessä kävelemään sinne, Ahti Jokinen kertoo.

Alueella kulkiessaan Jokiset huomasivat olevansa Jokisentiellä. Yhdellä portilla seisoskeli herrasmies, jonka kanssa Ahti ja Tarja pysähtyivät juttelemaan ja kertoivat, että ovat katselemassa täältä mökkiä. Olisi kiva saada se tästä Jokisentieltä, kun me olemme Jokisia. Juttukumppani kertoi, että hänkin on Jokinen, ja jatkoi että hänen veljellään on vähän matkan päässä mökki myytävänä.

Ahti ja Tarja menivät katsomaan mökkiä, ja parin päivän päästä mökistä syntyi kaupat.

MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT MÖKILLÄ ILOISESTI?

Tarjalle siirtolapuutarhaelämä oli uutta.

Ahdin vanhemmilla oli ollut 60-luvulla mökki Raholan siirtolapuutarhassa.

- Meillä oli aiemmin tavallinen kesämökki, mutta olimme myyneet sen.

Sitten muutimme omakotitalosta kerrostaloon Tampereen keskustaan, ja aloimme kaivata omaa pihaa. Niihamasta saimme taas pihan, Tarja sanoo.

Ahti jatkaa, että hän on alkujaan maalaispoika Pohjois-Satakunnasta, ja luonnonläheisyys tuntui tutulta ja hyvältä. Niihama on järven rannalla,

Emme ole mitään superviljelijöitä, mutta perunaa meillä on joka kesä,samoin tilliä ja persiljaa ja marjapensaat ja omenapuu, Ahti ja Tarja Jokinen sanovat.

ja siellä on kaksi saunaa, joista toinen lämpiää kesällä joka ilta.

- Ahti on hullu saunoja, ja käymme siellä melkein päivittäin, Tarja naurahtaa.

Luonnonläheisyyden lisäksi yhteisöllisyys on yllättänyt Jokiset iloisesti.

Alueella on muun muassa oma lentopallojoukkue.

- OIemme sosiaalisia ihmisiä, ja aina keväällä, kun mökkikausi alkaa, on kiva nähdä taas naapureita. Sosiaalisuus ei kuitenkaan ole velvoite, aina on mahdollista myös vetäytyä omaan rauhaan.

22

MITÄ SIIRTOLAPUUTARHAMÖKKI TEILLE MERKITSEE?

- Kesää ja mukavia ihmisiä. Me emme ole mitään superviljelijöitä, mutta perunaa meillä on joka kesä, samoin tilliä ja persiljaa ja marjapensaat ja omenapuu. Oman maan perunat ovat herkkua. Luonnon kauneus on ilo joka kesä. Niihaman rantamaisema on kuin paratiisi.

-Viime vuosina olemme iloinneet myös siitä, että alueella kuuluu taas lasten ääniä. Monissa mökeissä on viime vuosina vaihtunut asukkaat sukupolvenvaihdoksen myötä. ✖

LEENA LUOTO on biologi ja puutarhuri. Hän jakaa puutarha-alan tietoa sekä alan konkareille että innokkaille harrastajille. Kysymykset: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi

siirtyminen ei harrastajalta edellytä muuta kuin siirtymistä, ellei sitten ole kyse tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista luonnonmukaisesti tuotettuna. Joten muuttamalla toimintatapoja, voi viljellä luonnonmukaisesti.

Myrkky-käsite on hyvin laaja.

Monet keittiössä ja siivouksessa käytettävät aineet ovat ”myrkkyjä”, mutta sen sijaan luomutuotantoon hyväksytyt torjunta-aineet eivät ole yhtä haitallisia. Apulanta-nimitys juontaa historiaan, kun markkinoille tuli lannoiteteollisuuden myymiä tuotteita.

Oleellista luonnonmukaisessa viljelyssä on maaperän kunnosta huolehtiminen. Maaperän pieneliöt ovat äärimmäisen tärkeitä.

Apulanta tarkoittanee kivennäislannoitteita, jotka sinänsä eivät ole haitallisia, mutta niiden vaikutus maaperän pieneliöstöön on eri kuin orgaanisten lannoitteiden. Kalkkikin on

kivennäislannoite, mutta se soveltuu luonnonmukaiseen viljelyyn.

Rikkaruohojen torjunnassa ei käytetä mitään kemiallista torjuntaa.

Rikkakasveja ennaltaehkäistään hyvällä maan hoidolla. Niitä torjutaan viljelykierrolla, maan muokkauksilla, liekittämällä sekä tarvittaessa kitkemällä.

Kasveja vaivaavien tuholaisten torjunnassa ensisijaisesti luonnon oma tasapaino pitää vioitukset hallinnassa. Oleellista on aina ennen torjunnan aloittamista pohtia, onko kasvi

23

O OT LU

LUONNONMUKAISEEN viljelyyn

HE IK

KI

”KUINKA SIIRTYÄ LUOMUVILJELYYN, KUN ON KÄYTTÄNYT TÄHÄN MENNESSÄ MYRKKYJÄ JA APULANTAA?”

KYSY LEENALTA

todella vaarassa. Luonnonmukaiseen torjuntaan on hyväksyttyjä torjunta-aineita. Biologisen torjunnan eliöt ovat tehokkaita apulaisia.

Kasvitautien torjunnassa terveet taimet ovat lähtökohta. Sateiden ja kosteiden säiden aikana kasvitaudit lisääntyvät, mutta kasvuston hoidolla saa niiden leviämistä hidastettua. Luomutuotannossa hyväksyttyjä kasvitautien torjunta-aineita on hyvin vähän.

Ajantasainen luettelo luomutuotantoon hyväksytyistä lannoitevalmisteista löytyy www.ruokavarasto.fi-sivulta alaotsikolla luomulannoitteet ja torjunta-aineista samasta osoitteesta alaotsikolla kasvinsuojelu.

KESÄESIKKO - YKSI KOMEIMMISTA ESIKOISTA TEKSTI JA KUVAT PENTTI ALANKO

Kesäesikko lienee useimmille puutarhakasvien kasvattajille nykyisin melko tuntematon kaunotar.

N

ykyään ei puutarhoissa enää juuri kasvateta esikoita, vaikka ne aiemmin olivat hyvin suosittuja. Aikaisin keväällä kukkivia pihaesikoita kutsuttiin aiemmin kultaesikoiksi (Primula auricula). Tämä nimi niillä on oikeastaan nykyäänkin, mutta itse jalostamatonta luonnonlajia kutsutaan sillä nimellä ja viljellyt ovat sen lajikkeina pihaesikon (P. x pubescens) nimellä.

Nyt haluan kuitenkin esitellä esikoista kauneimman, todella kaunottaren eli kesäesikon (Primula florindae).

Tieteellisen lajinimen florindae kasvin löytäjä Frank Kingdon Ward antoi vaimonsa Florindan mukaan.

taan eri puolilla maailmaa kasvavina noin 500 lajia ja sen lisäksi niitä kasvatetaan puutarhoissa satoja jalostettuja lajikkeita. Meilläkin kasvatetaan puutarhoissa ja puistoissa 40 esikkolajia tai lajikeryhmää niin yleisesti, että niille on annettu suomenkielinen nimikin.

Euroopassa kasvaa luonnonvaraisina 33 lajia ja puutarhoissa noin 200 lajia ja niistä 600 jalostettua lajiketta.

Suomessa kasvaa alkuperäisinä luonnonkasveina niistä vain 5 lajia, joista lounaisosassa maatamme kasvavaa kevätesikkoa (P. veris) näkee puutarhoista levinneenä pohjoisempanakin.

Yleisin se on Ahvenanmaalla, jossa se on valittu maakuntakukaksikin.

SATOJA LAJEJA JA LAJIKKEITA

On uskallettua valita jostain kasvisuvusta sen kaunein, sillä en ole hetikään kaikkia niistä nähnyt ja tuskin kukaan mukaan. Esikoitahan tunne-

kauneimmista esikoista, helppohoitoinen, kestävä laji, tuoremultaiseen, varjoiseen paikkaan”.

Henkilökohtaisesti tykästyin kesäesikkoon ensi tapaamisella eräässä puistossa Lounais-Suomessa, jossa olin iltalenkillä. Satuin kompastumaan polulla ja kun nostin katseeni, niin edessäni oli komea, yli metrinen ryhmä kesäesikkoa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Kesäesikko löydettin vasta 1920-luvulla Kaakkois-Tiibetistä, jossa se kasvoi kosteilla vuoristoniityillä. Siihen viittaa sen englanninkielinen nimikin Tibetan Primrose eli tiibetinesikko. Norjassa kesäesikkoa kutsutaan nimellä augustnökledon, koska sen pääkukinta on elokuussa.

TIIBETTILÄINEN LÖYTÖ

Esikoissa on monia upeita lajeja.

Eräässä saksalaisessa alan kirjassa kesäesikko luonnehditaan näin: ”Yksi 24

JOPA METRIN KORKUISEKSI

Kesäesikko viihtyy puutarhassa hyvin samanlaisilla paikoilla kuin alppiruu-

UNOHDETUT PERENNAT

kasvaa paikallaan pitkään, jos vain kasvuolot sattuvat olemaan sille sopivat.

Kesäesikko on esikoista isokasvuisin, sillä hyvin viihtyessään se saattaa kasvaa metrin korkuiseksi, jopa ylikin.

Eikä se kaipaa tukemistakaan, sillä tukevat varret kestävät ison kukinnon painon. Siitä puhkeaa loppukesällä heinä-elokuussa jatkuvasti yhä uusia, voimakkaankeltaisia nuokkuvia kukkia.

Keski-Euroopassa on myynnistä myös punertavakukukkaisia lajikkeita, mutta niitä ei meillä liene saatavilla. ✖

TAIMIA

sut, siis puolivarjoisessa, tuoremultaisessa, ravinteikkaassa paikassa. Sen vierelle voimme istuttaa myös lehdiltään koristeellisia saniaisisia ja muita varjossa viihtyviä perennoja, kuten va-

leangervoja, varjohiippoja, komeakukkaisia tarharantakukkia, valkoalpia ja kuunliljoja.

Aivan kuten muutkin jalostamattomat luonnonperennat kevätesikkokin

Nyt on aika

kasvattaa iloa Kukkia koko kesäksi. Kasveille sopivalla erikoismullalla on helppo onnistua niin kukkapenkeissä kuin ruukuissa.

Ohjeita ja ideoita kekkila.fi 25

www.sarkanperennataimisto.fi www.irjalantaimisto.fi www.hirvelantaimisto.fi SIEMENIÄ

www.exoticgarden.fi

KESÄ KUKKII /

TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN, KUVAT BIRGITTA KUMLIN

Pinkki on Gurli Koskisen lempiväri muutenkin, vaatteista kynsiin ja huuliin ja hänen Joponsakin on pinkki. Kuvassa hän nauttii tyttärensä Birgitta Kumlinin kanssa kesän kauneudesta siirtolapuutarhassa.

PIONI, KUKKIEN KUNINGATAR Pioni on helppohoitoinen, upea kukka, joka menestyy vuosikymmenestä toiseen, kunhan muutama perusasia on kunnossa.

GURLI KOSKISEN siirtolapuutarhapalstaa rajaa hurmaava pioniaita.

Vaaleanpunaiset kukat nojautuvat puuaitaan, toisella puolella niitä tukevat kepit.

- Kyllä ohikulkijat paljon tätä ihastelevat, Gurli Koskinen sanoo.

Hän osti Helsingin Ruskeasuolla sijaitsevan siirtolapuutarhamökkinsä vuonna 2004, ja pioniaita oli jo silloin.

- Nämä ovat kauniita ja helppoja hoitaa. Leikkaan ne syksyllä ja kevään tullen ne kasvavat nopeasti yli metrisiksi. Jos sataa kovaa, ne painuvat aitaa vasten, mutta nostavat sitten taas päätään.

PIONIN HOIDON PERUSASIAT Pionit tulivat Suomeen 1900-luvun alkupuolella. Niitä näkyi ensin kartanoiden puutarhoissa, sitten myös pappiloiden pihoilla, ja sieltä ne

levisivät puutarhoihin ympäri maan.

Hyvin istutettu pioni voi kukkia vuosikymmenestä toiseen, jopa toistasataa vuotta.

Suomen pioniseuran puheenjohtaja Riitta Juonala sanoo, että vanhat pionilajikkeet kiinanpioni, juhannuspioni, tarhapioni ja tillipioni ovat kestäviä. Uudet markkinoille tulleet lajikkeet ovat arempia.

Pionien hoidossa on muutama tärkeä perusasia. Kun ne ovat kunnossa, pionit menestyvät.

- Pioni on ehdottomasti istutettava syksyllä. Se on juurakkokasvi, ja sen pitää ensin tehdä juuret, että sillä on keväällä voimaa kasvattaa kukat.

Voima ei riitä kasvattamaan yhtä aikaa juurakkoa ja kukkia, Riitta Juonala korostaa.

- Pioni pitää istuttaa kohopenkkiin, josta sadevesi valuu pois. Pioni kestää 26

lähes kaikkea muuta säätä paitsi seisovaa vettä. Samasta syystä pionin juuren päälle tulee laittaa istutettaessa päällimmäiseksi 3 senttiä karkeaa hiekotushiekkaa. Hiekka ilmastoi juurenniskan, joka on kriittinen kohta.

Jos siinä seisoo vesi, pioni homehtuu.

Riitta Juonala jatkaa, että pionin varret on leikattava syksyllä. Jos ne jättää leikkaamatta, juurikruunun päälle kerääntyy putoavia lehtiä ja kasa homehtuu.

- Pionia ei myöskään saa lannoittaa liikaa. Kanankakka ja vastaavat ovat sille liian vahvoja. Silloin kukinta häiriintyy ja pioni kasvattaa vain lehtiä. Kun istuttaa pionin, pohjalle laitetaan hevosenlantaa, ja pioni pärjää sillä kymmenen vuotta. Heinäkuussa, jolloin pioni tekee seuraavan vuoden kukka-aiheet, sitä voi lannoittaa luujauholla.

TEKSTIT PIRJOLIISA LAURÉN, TINA WESSMANN /

SIIRTOLAPUUTARHALIITTO

ALUEELLISET KURSSIT – muista ennakkoilmoittautua! make löytyy liiton verkkosivustolta www.siirtolapuutarhaliitto.fi.

TAMPERE Ti 21.7.2020 klo. 17:00 Litukan siirtolapuutarhan kerhotalo, Litukankatu 13, 33500 Tampere TURKU La 8.8.2020 klo. 13:00 Kupittaan ryhmäpuutarhan Keskusmaja, Kunnallissairaalantie 4, 20700 Turku

ENSI VUODEN LIITTOKOKOUS HELSINGISSÄ

Liiton sääntöjen mukaan liittokokous on ylintä päätösvaltaa käyttävä jäsenten kokous, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Kokouksen pitopaikkakunta on päätetty edellisessä liittokokouksessa Tampereella 2017.

Jokainen jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa sataa jäsenten hallitsemaa palstaa kohden.

AVOIMET PUUTARHAT SIIRTOLAPUUTARHASSA – JÄRJESTÄJÄN OPAS

Kirjallinen kutsu varsinaiseen liittokokoukseen lähetetään viimeistään 15 tammikuuta 2021 kullekin jäsenyhdistykselle ja kunniajäsenelle. Liiton hallitus valmistelee tällä hetkellä sääntömuutosehdotusta, joka saatetaan jäsenyhdistysten tietoon liittokokouskutsun yhteydessä.

Kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet seuraavalle liittokokouskaudelle.

Kokouksessa myös vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio alkavalle kaudelle.

Yhdistykset voivat tehdä kokoukselle aloitteita. TW

27

SIIRTOLAPUUTARHA-LEHDEN numerossa 1/20 kerroimme työn alla olevasta oppaasta Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestäjille. Oppaan on tehnyt Loviisa Badermann Nekalan siirtolapuutarhasta Tampereelta.

Opas on osa Loviisan Matkailun liikkeenjohdon restonomiopintojen opinnäytetyötä Haaga-Helian Ammattikorkeakouluun, ja sen tilaaja on Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. Loviisalla on laaja kokemus Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestämisestä omassa siirtolapuutarhassaan. Oppaan sisältöä varten hän teki haastatteluja sekä laajemman kyselyn.

Oppaassa keskitytään Puutarhaliiton Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestämiseen siirtolapuutarhassa, mutta siinä on paljon hyödyllisiä vinkkejä, joita kannattaa hyödyntää, kun järjestetään omaa Avoimet puutarhat/portit -tapahtumaa.

Opas julkaistaan sähköisenä, ja siirtolapuutarhurit voivat tilata sen ladattavaksi itselleen liiton nettisivulta. PL

AINO KUISMIN

SUOMEN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO RY:N XXVII LIITTOKOKOUS JÄRJESTETÄÄN 28.-29.8.2021 HELSINGISSÄ.

LAHTI La 15.8.2020 klo. 13:00 Kotiniemen siirtolapuutarhan Puutarhapirtti, Ryytimaanraitti 2, 15230 Lahti PERTTI LAITILA

HEINÄ- JA ELOKUUSSA järjestetään kolme Siirtolapuutarhaliiton alueellista kurssia. Kursseille osallistuminen on jäsenyhdistysten viljelijöille ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumisen.

Silloin voimme varmistaa, etteivät mahdolliset koronaepidemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset ylity.

Kaikkien kurssien aiheena on Pölyttäjät ja perhoset puutarhassa. Kurssin opettajana toimii jo perinteisesti Leena Luoto. Lisätietoa kursseista sekä ilmoittautumislo-

PALSTOILLA TAPAHTUU

ELÄINELÄMÄÄ VASIKKASAARESSA

TOKEENLAHDELLA ON pieni saari, jossa joka kesä pesii laulujoutsenpariskunta.

Kun jompikumpi puolisoista palaa retkiltään, pariskunta kumartelee toisilleen itämaisen kohteliaasti jutellessaan.

Keväisin soidinaikana ne tanssivat ja laulavat ja iloitsevat kotipaikalle pääsemisestä.

Tokeenlahden ja Ruotsalaisen linnustoon kuuluvat myös telkät, kuikat, härkälinnut, koskelot, silkkiuikut, haapanat, nokikanat sekä tavalliset sorsat ja lokit.

Jotkut ihmiset häiriintyvät lokin kirkunasta, mutta minulle lokin äänet tarkoittavat sitä ihanuutta, että olemme järven lähellä.

Kanadanhanhia näkee silloin tällöin läpikulkumatkoillaan. Kaulushaikara oli välillä vuosia poissa, mutta viimeiset kolme vuotta se on taas puhallellut pulloonsa ahkerasti. Yöllä sen ääneen jopa herää, jolloin lasken montako kertaa se puhaltelee - yleensä 5-6 kertaa.

Kaulushaikara ei ole kovin yleinen lintu, hienoa, että se viihtyy täällä.

Luhtahuitti on varmaan harvinaisin lintu, jonka äänen olen täällä kuullut. Paikallistin äänen umpeenkasvaneen

lahden suunnasta.

Alkuvuosina taivaanvuohi tervehti tänne tulijoita vanhalla sähkötolpalla istuen ja välillä lennellen.

Myös lehtokurpan olemme tavanneet. Palokärki lentää kirkuen lähes päivittäin yli alueemme ja hakkaa puista säleitä asumusten lähelläkin.

Käenpiika lensi kerran ulko-ovemme ikkunaan. Se

ihmisen hävittämien luonnollisten ravintokohteiden korvaamista, ja siitä saa hyvän mielen. Täytyy vain lopettaa ruokinta keväällä ajoissa, etteivät poikaset saa ruokinnasta liian vahvaa ravintoa Tali- ja sinitintit ovat peruslintuja, ja myös pikkuvarpunen on aika yleinen.

Lumisateella ilmestyvät

SAI ADIKARLA

HEINOLAN SIIRTOLAPUUTARHA sijaitsee Vasikkasaaressa, joka on puolisen kilometriä leveä ja lähes kaksi kilometriä pitkä saari. Saaren länsipuolella on Kymenvirran vesistöön kuuluvan Ruotsalainen-järvi, tarkemmin Tokeenlahti, joka tunnetaan hienona lintulahtena.

Palokärki hakkaa itselleen pesäkolon, useimmiten mäntyyn tai haapaan.

toipui ja kävi usein aidalla istumassa. Puukiipijä on pieni siro kaarevanokkainen lintu, joka kulkee vikkelästi puun rungolla. Sekin on kovasti harvinaistunut.

Parina vuonna on harmaahaikara tutkinut paikkoja, mutta ei viihtynyt pesimiseen saakka. Se on seisonut kiven päällä Tokeenlahdella kuin patsas ja tarkkaillut ympäristöä. Eräänä vuonna pysähtyi parvi uiveloita muuttomatkallaan, ja se on ainoa kerta, kun olen niitä nähnyt.

MIEHENI JA MINÄ ruokimme lintuja läpi talven.

Talviruokinta on osittain 28

punatulkut ja silloin tällöin laumana suloiset, pörröiset, pitkäpyrstöiset pyrstötiaiset.

Menneenä talvena harmaapäätikka oli ajoittainen vieras, vaikka se on aika harvinainen lintu. Se pesii vanhassa haavassa. Sen väritys on upea: keltainen yläperä, vihreä selkä ja mustavalkoiset kuviot siipien reunassa sekä uroksella kaunis harmaa pää, jossa edessä punainen laikku.

Kaikkein harvinaisin lintu, jonka olen talvella nähnyt, on iso lepinkäinen eli lapinharakka, komea petolintu.

Suosikkini kaikista linnuista on punarinta, Robin,

joka tulee melkein kädestä syömään matoja. Se jää myöhäiseen syksyyn tiksuttelemaan pensaikoissa.

Ikävää on, kun varpushaukka vierailee joskus ruokailupaikan tuntumassa ja saa saalistakin.

Kuhankeittäjä oli kerran tutustumassa saareen, mutta häipyi saman tien, kun Heinolan kaupungin metsurit alkoivat kaataa puita.

Kyseessä oli pesimisaika.

Kuhankeittäjän vihellysäänen matkiminen on aika helppoa ihmiselle. Viheltelin sille, ja se tuli heti ääntä kohti toistuvasti. Kuhankeittäjä on nykyään myös tosi harvinainen lintu.

Heinolan lintutarhan johtaja Olli Vuori antaa tarvittaessa tietoa, jos uusi lintulaji näkyy lähistöllä. Pari vuotta sitten komea monivärinen sorsan näköinen lintu oli kööpenhaminan sorsa.

METSÄKAURIIT VIIHTYVÄT alueellamme ympäri vuoden. Olen myös nähnyt valkohäntäpeuroja.

Ne liikkuvat yleensä parin kolmen eläimen ryhmänä.

Ongelma saaressamme on urbanisoituminen, joka ilmastomuutoksen ohella on supistanut lintulajikirjoa.

Monet eläimet häiriintyvät ihmisistä ja liikenteestä.

Läheisessä isossa saaressa pesi nuolihaukka, jonka sudenkorentojahtia uimarannalla oli upeaa seurata. Saareen rakennettiin, ja nuolihaukkapariskunta muutti pois.

IRJA TASKINEN Heinolan siirtolapuutarha

SEIJA SALMINEN

PALSTOILLA TAPAHTUU

OSALLISTU VALOKUVAKILPAILUUN

Sinisiä ja punaisia kevättähtiä Linnunlahdessa.

KESÄ TULI TURVAVÄLEIN KEVÄT OLI POIKKEUKSELLINEN johtuen pandemiasta, joka kosketti meitä jokaista. Myös säät olivat erikoiset ja poikkesivat edellisistä vuosista.

Katsoin mökin muistikirjasta viime vuoden huhtikuussa tekemääni merkintää: ”Lunta on vielä ainakin puoli metriä.

Ensimmäiset termoskahvit mökillä.

Laitoin vielä linnuille syötävää.”

Tänä vuonna lunta ei samana ajankohtana ollut juuri ollenkaan.

Huhtikuun lopussa vuosi sitten kirjoitin: ”Lämmintä ja aurinkoista, vain lumen rippeitä jäljellä. Krookukset kukkivat ja vihreää nousee kukkapenkistä.” Toisin oli tänä vuonna. Vähän ennen vappua eivät krookukset vielä kukkineet Joensuun korkeudella, sillä oli kylmää ja pakkasta ja kevään eteneminen pysähtyi. Vaikka ei ollut lunta, kasvit eivät päässeet versomaan. Vain lumikellot ja viime syksynä istutetut siniset ja punaiset kevättähdet kukkivat kukkapenkissäni. Oli sentään valoisaa, ja muuttolinnut saapuivat.

KORONAVIRUS AIHEUTTI muutoksia siirtolapuutarhayhdistyksen toimintaan myös Joensuussa. Maaliskuun vuosikokous siirrettiin, ja muut johtokunnan ja tapahtumatoimikunnan suunnittelemat tapahtumat on peruttu toistaiseksi. Kevättalkoita ei toukokuussa pidetty, mutta jokainen saattoi haravoida yhteisiä alueita itsekseen tai pienellä porukalla.

Kun mitään yhteisiä tapahtumia ei ole, huomaamme kuinka paljon yhdistys on niitä järjestänyt yhteiseksi iloksi. Ehkä tämän poikkeusajan jälkeen osaamme arvostaa kanssakäymistä paremmin. Nyt pidämme toisiin mökkiläisiin ainakin metrin turvavälit.

Kevät eteni kuitenkin viruksesta huolimatta, ja pääsimme onneksi palstoille touhuamaan ja nauttimaan lämmöstä ja kesästä.

SEIJA SALMINEN Linnunlahden siirtolapuutarha, Joensuu 29

MIKÄ ON MÖKILLÄSI KAUNEIN NÄKYMÄ?

Onko se sateenkaaren väreissä räiskyvä kukkapenkki, kasvihuone, puutarharyhmä, itse mökki vai näkymä kuistin tai vintin ikkunasta.

Monet meistä ovat seuranneet televisiosta Suomen kaunein koti -sarjaa, jossa on esitelty mökkejä.

Laita kuva sinun mökkisi kauneimmasta näkymästä sisältä tai ulkoa ja osallistu kilpailuun. Lähetä kuvat toimitus@ siirtolapuutarhaliitto.fi syyskuun alkuun mennessä. Kuvia julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä ja liiton nettisivulla.

Kaikkien kuvia lähettäneiden kesken arvotaan kolme palkintoa. Kuvat julkaistaan kuvaajan nimellä tai nimimerkillä. Mainitse myös, mistä siirtolapuutarhasta kuva on otettu.

Tämän lehden paras juttu?

KERRO SÄHKÖPOSTILLA toimitus@siirtolapuutarhaliitto. fi, mikä mielestäsi on tämän numeron paras juttu, ja osallistu palkinnon arvontaan. Mielellään kuulemme myös perustelut valinnallesi.

Laita sähköpostiin mukaan nimesi ja puhelinnumerosi, niin otamme yhteyttä voittajaan.

Palkintona on Susanna Uusitalon kirja Jokanaisen puukässää. Edellisen numeron voittaja on Tarja Leppänen Hämeenlinnasta ja hänelle on postitettu Pest-Stop-myyräkarkoitin.

SANNA MICHAELIN viisihenkisellä perheellä on mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä.

KEITTIÖSSÄ

Pohja: 4 munaa 350 g porkkanaraastetta 2,25 dl öljyä 4,25 dl vehnäjauhoja (tai gluteenittomia jauhoja) 4,5 dl sokeria 1 tl leivinjauhetta 1 tl ruokasoodaa 1 tl suolaa 1 tl kanelia

Kuorrute: 1 rasia (200 g) maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadelphia) 1 dl creme fraichea 3–4 rkl tomusokeria

Pohja: 1. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Kuumenna uuni 175 asteeseen.

2. Vatkaa munat, öljy ja porkkanaraaste kuohkeaksi taikinaksi. 3. Sekoita keskenään jauhot, sokeri, leivinjauhe, ruokasooda, suola ja kaneli ja kääntele

SANNA MICHAEL

PORKKANAKAKKU

Mehevä ja herkullinen porkkanakakku on täydellinen tarjottava kesän juhlissa ja kahvipöydässä.

Resepti toimii mainiosti myös gluteenittomana.

seos taikinaan. 4. Kaada taikina vuokaan ja paista 50 minuuttia. Kumoa kakku ja anna jäähtyä.

Kuorrute: Vatkaa ensin nuolijalla tuorejuuston koostumus kulhossa kuohkeaksi. Lisää joukkoon creme fraiche ja

tomusokeri. Jatka vatkaamista, kunnes rakenne on kuohkea ja tasainen. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun päälle ennen tarjoilua. Koristele kakku syötävillä kukilla, kuten esimerkiksi orvokeilla tai krasseilla.

Siirtola No3_2020.pdf 1 14.5.2020 13:11:45

UULA COLOR Muovittomat ja hengittävät maalit ulko- ja sisäpinnoille Maaliemme muovittomuus ja hengittävyys ovat maalatun puupinnan kestävyyden ja elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevia tekijöitä. Valitsemalla maalimme erilaisiin pintakäsittelyihin, teet samalla ekologisen ja kotimaisen valinnan.

C

M

Y

iNTO ja iLONA

CM

päästöttömään sisämaalaukseen

MY

Laadukas ja monipuolinen vesiohenteisien sisämaaliemme valikoima tarjoaa mahdollisuuden täysin päästöttömään sisämaalaukseen. Into ja Ilona maalien hajuttomuus, helppo maalattavuus, nopea kuivuminen sekä kulutuksen- ja pesunkestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia turvallisuuden, muovittomuuden ja hengittävyyden lisäksi.

CY

CMY

K

Tutustu tuotteisiimme ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme uula.fi

Verkkokauppatilauksista -15% alennus ja maksuton toimitus kampanjakoodilla: siirtola15. Etu voimassa 1.7.-31.8.2020

30

Onnittelut 90 v.

Siirtolapuutarhaliitolle

Huolenpitoa puutarhaan

Puutarha Rosmariini www.puutarharosmariini.fi

y the cocktails keep flowing

Haluatko näkyä lehdessämme?

Ilmoitusmyynti: johanna@johannapelto.fi

www.neko.f i

Onnittelut Siirtolapuutarhaliitolle

90 vuotta

hyotykasviyhdistys.fi valmistaa laadukkaita kuivakäymälöitä, jotka eivät vaadi vettä tai viemäriä toimiakseen.Valikoimasta löytyy polttavia, pakastavia ja erottelevia käymälöitä, jotka soveltuvat erinomaisesti myös siirtolapuutarhoille.

CINDI polttavat käymälät

Villa erottelevat käymälät

Polttava käymälä polttaa käymäläjätteen korkeassa lämpötilassa ja jäljelle jää vain pieni määrä helposti käsiteltävää tuhkaa, jonka voi käyttää esimerkiksi maanparannukseen. Polttavat käymälät soveltuvat asennettavaksi myös tilaan, joka ei ole lämmitetty.

CINDI® Family ovh. 2999€

Separett erottelevat käymälät erottelevat kiinteän ja nestemäisen jätteen jo istuinosassa ja laitteen tuuletin takaa käymälän hajuttomuuden sisätiloissa. Kiinteän jätteen voi kompostoida käymäläjätteelle sopivassa kompostorissa, kuten Roslag ja nestemäisen hyödyntää lannoitteena koristekasveille.

Villa 9000/9010 ovh. 699€ Roslag ovh. 299€

Verkkosivut: www.separett.fi Verkkokauppa: webshop.separett.fi Facebook: Separett Finland Instagram: @separettfinland

Lue lisää verkossa!

Voit tutustua lisää tuotteisiin ja niiden asennukseen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavilla!

31

Rönsyävät Onnittelut 90-vuotiaalle!

Toivottavat puutarhaliittolaiset