Siirtolapuutarha 2/2020 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

PUUTARHA 2/2020

SUVI JOKIPIIN MÖKISSÄ TEHTIIN TÄYSREMONTTI LÄ H I R U OK A A OM A LTA PA LS TA LTA OL E T KO LUO P UMAS S A S I I RTO P UUTA RH A MÖ K I S TÄS I? P U U TA R H A N PA H I K S E T

2/2020

TÄSSÄ NUMEROSSA

Tämän Siirtolapuutarha-lehden kattoteema on Ruokaa kaupungista - kasvatamme lähiruokaa. Kiinnostus omatarveviljelyyn kasvaa koko ajan. Siten saa luomusti kasvanutta, hyvän makuista ja puhdasta ruokaa.

4 RUOKAA OMASTA MAASTA Ritva ja Esko Leiviskä kasvattavat lähiruokaa siirtolapuutarhapalstallaan Kuopion Päivärannassa

Leena Luoto kertoo, miten puutarhaan saa perhosia ja pölyttäjiä. Tässä auroraperhoskoiras helmililjalla.

8 EVAN PUUTARHA VINKIT Leikkaa koristepensaat näin 10 TAPASIMME SUVI JOKIPIIN, jonka mökki Tampereen Nekalassa meni alusta alkaen uusiksi 14 OLETKO LUOPUMASSA MÖKISTÄSI? Ota nämä seikat huomioon, jos teet siirtolapuutarhakaupan

17 MANSIKKAPAIKKA Yrttejä, perinnekasveja ja puukäsitöitä SUVI JOKIPIILLÄ EI OLLUT KERROSTALOYKSIÖSSÄÄN MITÄÄN JÄRKEVÄÄ TEKEMISTÄ.

Itse kasvatetusta tietää, mitä syö.

PUUTARHA 2/2020

SUVI JOKIPIIN MÖKISSÄ TEHTIIN TÄYSREMONTTI LÄH IRUOKAA O MA LTA PALSTALTA OLETKO LUOPUMAS S A SIIRTOP U U TARHAMÖKIS TÄS I? P U U TARH AN PAH IKSET

Kannen kuva: Suvi Jokipii

10 18 ME SIIRTOLAPUU TARHURIT Kaarlo Uusitalolle myönnettiin Kultainen Helsinki -mitali työstään erityismusiikkikasvatuksen kehittäjänä 19 PUUTARHATERAPIAA Entä jos talkoisiin ei tule porukkaa? 20 PUUTARHAN PAHIKSET Estä ei-toivottujen eläinten vierailut puutarhassa 23 KYSY LEENALTA Kuinka saisin puutarhaani pölyttäjiä?

VANHAN TALON, MUTTA OSTIKIN VANHAN SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN TAMPEREEN NEKALASSA.

24 UNOHDETUT PERENNAT Kääpiöjaloangervo 26 SIIRTOLAPUUTARHA LIITTO TIEDOTTAA Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys sai kansainvälisen diplomin 28 PALSTOILLA TAPAHTUU Ystäväni valkosipuli ja Vasikkasaaren kaunis luonto 30 KEITTIÖSSÄ SANNA MICHAEL Pienet kinkkupiiraat 30 BLOGITÄRPPI Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi

Eeva Linkosalo on innostunut valkosipuleiden kasvattamisesta.

HÄN AJATTELI OSTAA

PÄÄKIRJOITUS

MAAILMA MUUTTUU, MUUTTUUKO IHMINEN? LEHDEN EDELLISTÄ numeroa tehtäessä ihmettelimme paikoin poikkeuksellisen vähälumista talvea ja arvuuttelimme, miten se vaikuttaa puutarhojemme kasveihin. Sitten hetkessä kaikki muuttui ja saimme muuta mietittävää. Korona vaikuttaa meidän kaikkien päivittäiseen toimintaan. Eristäytyminen ja sosiaalisista kontakteista pidättäytyminen on monelle täysin uusi kokemus. Pystymmekö sopeutumaan tilanteeseen, jossa ei ole tarjolla kaikkia niitä palveluja, joihin olemme normaalisti tottuneet. Nyt punnitaan yhteisöjemme kriisitilanteiden sietokykyä ja toisaalta kaivataan sitä paljon puhuttua naapuriapua. Asettukaamme riskiryhmään kuuluvan erityksissä elävän naapurin asemaan tai ajatelkaa yhdistyksen hallitukselle yllättäen tullutta raskasta vastuuta siitä, miten se parhaiten pystyy minimoimaan viruksen leviämisen mahdollisuudet alueen sisällä ja silti hoitamaan sille määrätyt pakolliset tehtävät. Kesä tulee viruksesta huolimatta ja mökit palstoineen kaipaavat hoitoa. Ei ole tietoa, miten tämä koko maailmaa koskettava kriisi tulee meitä tulevaisuudessa koskettamaan. Maanviljelijät ovat huolissaan kesätyöntekijöiden saatavuudesta viljelyksille. Mikäli työntekijöitä ei löydy, ruoantuotannon omavaraisuus ja siten kriisiajan huoltovarmuus ovat molemmat

vaarassa. Nytkö on tullut aika nostaa esille siirtolapuutarhojen perimmäiset arvot ja se, kuinka etuoikeutetussa asemassa me kaikki olemme? Saamme nauttia esteettisten, lähellä kotia olevien virkistyspaikkojen rauhasta, joissa saa raikasta ulkoilmaa ja mikä tärkeintä voi viljellä itse, kukin omalla tavallaan vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Ehkä sittenkin on tänä vuonna syytä laittaa perinteiseen tyyliin kasvimaalle porkkanoita, punajuuria, sipulia ja kaaleja kasvamaan. Kompostista tyhjennettyyn kasaan kurkkua ja kurpitsaa, jotka ehtivät tuottaa satoa vielä nytkin kylvettyinä, ja kukkapenkinkin reunaa sopii koristamaan niin salaatti kuin persilja. Jos kasvimaan perustaminen tuntuu ylivoimaiselta ja tuo esille lapsuuden kesien kitkemistraumoja, jokainen meistä voi kylvää palstalleen vaikka auringonkukkia merkiksi uskosta parempaan huomiseen ja tuottamaan aurinkoista mieltä itselle ja naapureille. Haastankin kaikki laittamaan nyt multaan muutaman siemenen, ihailkaa kasvun ihmettä ja antakaa myös lintujen nauttia sadosta. Pysykää terveinä. Uskoen, ett’ on paras eessä päin.

Siirtolapuutarha 2/2020 / 85. vuosikerta / ISSN0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.

TILAUSHINTA

PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila,

Vuosikerta 40 € / kestotilaus 37 €

041 444 6242, pertti.laitila@gmail.com TOIMITUS Pirjoliisa Laurén, toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi ART DIRECTOR Riikka Siusluoto riikka.siusluoto@gmail.com TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen (pj), Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Olli Salin ja Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto, johanna@johannapelto.fi, 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy

PANKKIYHTEYS

Nordea IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO

Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi 010 321 3540 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/ min sis. alv 24 %) Jäsenpalvelut 050 911 8191 Toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo 10–14

Siirtolapuutarha-lehti on painettu ekologiselle MultiOffset-paperille, joka on päällystämätöntä, hiokkeetonta offsetpaperia. Paperilla on PEFC-sertifikaatti, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Juttujen ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkiota lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Seuraava Siirtolapuutarha-lehti 3/2020 ilmestyy viikolla 27.

TEEMA

Leivisköillä riittää oman maan perunoita ja porkkanoita pitkälle kevääseen.

RUOKAA OMASTA MAASTA TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT ESKO LEIVISKÄ, REIJO LEIVISKÄ

Ritva ja Esko Leiviskälle oli itsestään selvyys, että kasvimaa on oltava, kun he ostivat siirtolapuutarhamökin Kuopion Päivärannasta.

TEEMA

Eläkkeelle jäätyään Ritva ja Esko viettävät mökillä puolet vuodesta, varhaiskeväästä pitkälle syksyyn.

erunaa, porkkanaa, naurista, si- Joka kesä meillä on muutama kurpitsa, pulia, herneitä, kaalia ja tomaat- ja muutama vuosi siten aloin viljellä tia, Ritva Leiviskä muistelee, myös yrttejä. Ne kasvavat ruukuissa mitä he viljelivät siirtolapuutarhapals- ja kattiloissa omalla hyllyllään seinän tallaan ensimmäisenä kesänä vuonna vieressä, Ritva kertoo. 1977. Perussetti on säilynyt suunnilleen VAIHTOKAUPPOJA NAAPUREIDEN samana, ja rinnalle on tullut uusia laKANSSA jeja kuten palsternakkaa, papuja ja tal- Kaikki ei menesty. Leiviskät ovat vivalkosipulia. Myös maissia Leiviskät kokeilleet punajuurta ja tilliä, joista ovat viljelleet monena kesänä. kumpikaan ei kasva heidän tontillaan. - Jos on hyvä kesä, on saatu monta Naapuritontilla molemmista tulee iso täyteläistä tähkää. Joku kesä tulee sitsato. ten pieniä nappuloita, Ritva kertoo. - Heillä on hiekkainen maaperä, Nauriit, lantut meillä savinen. Tämä ja kaalit jäivät pois, Päivärannan alue on kun niihin tuli mösemmoinen, että täällä ”Yrtit kasvavat höjuuri. Juuri tulee on aikojen alusta ollut ruukuissa ja kattiloisisoksi palleroksi, joka erilaista maaperää eri sa omalla hyllyllään ei jaksa kasvaa. tonteilla. Naapureiden seinän vieressä.” - Möhöjuuri iskanssa sitten vaihdekee ristikukkaisiin. taan, kenelle tulee miPitää olla 5-8 vuotta täkin, Ritva sanoo. viljelemättä niitä, sitten voi kokeilla Komposti on tärkeä osa viljelyä. uudelleen. - Teimme kompostin heti ensimVarsinaista kasvihuonetta Leimäisenä kesänä. Siitä laitetaan kasviviskät eivät ole hankkineet, mutta maalle multaa joka vuosi ja lisäksi katomaatteja varten on muovihuone, nankakkaa ja hevosenlantaa. Mitään jonka takaseinänä on mökin seinä. Li- keinotekoisia lannoitteita emme käytä. säksi puutarhassa on amppelitomaatteja siellä ja täällä. KOLME HYVÄÄ VATTUKESÄÄ -Tomaatit menestyvät aurinkoiPääosan sadosta Leiviskät syövät itse. sella seinustalla, ja niitä tulee paljon. Ritva tarkentaa, että ei sitä valtavasti 5

tule, mutta perunoita ja porkkanoita riittää pitkälle kevääseen. Marjoista ja raparperista hän tekee paljon mehua ja hilloa sen lisäksi, että pakastaa niitä. - Meillä on kotitalossa hyvä kylmäkellari, siellä säilyy. Pakastimeen laitan marjat niin, että survon ne ja ripotan pikkuisen sokeria. Sellaisena ne ovat monikäyttöisiä talven mittaan. Leivisköjen tontilla on punaherukka- ja karviaismarjapensaita ja pensaskirsikkaa. Mustaherukka ei oikein menesty, eikä mansikka, mutta vattuja tulee paljon. - Nyt on ollut kolme niin hyvää vattukesää peräkkäin, että olemme oikein ihmetelleet koko kylällä, miten ei vattumatojakaan ole ollenkaan. Kun Leivisköiltä kysyy, miksi viljelette, vastaus tulee heti: Silloin tietää, mitä syö. - Viljely on myös mukavaa hommaa, Ritva jatkaa. - Olen kotoisin maalta, ja minusta porkkanamaan kitkeminen oli jo lapsena mukavaa, vaikka moni ei tykännyt. Nyt kun olemme eläkkeellä, me asumme vallan mökillä puoli vuotta, huhtikuun puolivälistä lokakuun loppuun. Rakensimme uuden mökin 90-luvulla, ja siellä on sähköpatterit ja takka. Tarkenemme hyvin viileämmälläkin ilmalla. ✖

ITSE KASVATETUSTA TIETÄÄ MITÄ SYÖ TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT SATU SAINIO

Kiinnostus lähiruokaan ja omatarveviljelyyn kasvaa. Suomalaiset haluavat luomusti kasvatettua, hyvän makuista ja puhdasta ruokaa.

Juurikkaista on tullut erivärisiä versioita, pääpuutarhuri Satu Sainio kertoo. Syötävät kukat ovat viime vuosien suosikkeja.

hmiset haluavat tietää, mitä suuhunsa laittavat. He haluavat luonnonmukaisesti kasvatettua puhdasta ruokaa. Näin vastaa Hyötykasviyhdistyksen pääpuutarhuri Satu Sainio, kun häneltä kysyy, miksi lähiruoka ja omatarveviljely kiinnostavat yhä useampia suomalaisia. - Myös maku merkitsee. Kun poimii tomaatin omalta kasvimaaltaan, maku on aivan toinen kuin kaupan tomaateissa, hän lisää. Suomen vuodenajat ja sää tuovat kuitenkin omat haasteensa viljelyyn. Sen lisäksi maamme on pitkä, lähes 1200 kilometriä, ja Suomi onkin jaettu viiteen kasvuvyöhykkeeseen. Miten se tulee ottaa huomioon, kun valitsee kasveja omalle kasvimaalleen? - Vanhat, Suomessa satoja vuosia viljellyt peruna, juurekset ja kaalit ovat

kylmän kestäviä ja pärjäävät ailahtelevaisessa säässämme koko maassa. Kasvimaan peruslajisto kannattaa rakentaa varmoista lajeista ja vyöhykkeelle soveltuvista lajikkeista. Kun kasvattaa arempia lajikkeita, silloin kannattaa

Monia kukkia voi syödä, mutta niiden pitää olla luomusti viljeltyjä. suosia viljelyvarmoja ja aikaisia lajikkeita, Satu sanoo. Hän toteaa, että sääoloihin voi vaikuttaa, myös Pohjois-Suomessa. - Kun muokkaa viljelyalueen pienilmastoa, voi vaikuttaa positiivisesti viljelyolosuhteisiin. Kannattaa aloittaa siitä, että katsoo kevättalvella, missä 6

kohden pihaa lumet ensimmäiseksi sulavat, missä vesi ei seiso ja mihin kohtaan eivät kovat tuulet pääse puhaltamaan. Kaikkein arimmat lajit kannattaa laittaa pihan suojaisimmille paikoille. Lisäksi voi ottaa käyttöön harsot, kohopenkit, katteet, kasvihuoneet ja lasitetut terassit. TRENDINÄ MONIPUOLISUUS

Haastavammista kasveista, joita kannattaa kokeilla, Satu Sainio ottaa esimerkiksi soijapavun, pitkäpavun, latva-artisokan ja sokerimaissin. - Etelässä ne pärjäävät hyvänä kesänä mainiosti kasvimaalla. Pohjoisemmassa arempia lajeja voi viljellä kateharson alla tai kasvihuoneessa. Moni muukin laji, jonka etelässä voi kylvää suoraan penkkiin, selviää myös pohjoisessa, kun sen esikasvattaa ja pitää al-

Hyötykasviyhdistys korostaa viljelytekniikoiden käyttöönottoa kuten vuoroviljelyä, sekaviljelyä ja maanparannuskasveja.

kukesän harson alla. Tosin etelässäkin harsot voivat olla tarpeen, koska monena vuonna alkukesä on ollut viileä. Harsoja käytettäessä on otettava huomioon lajikohtainen pölytys. Satu sanoo, että aiemmin oli erilaisia kesän muotikasveja, joista ihmiset innostuivat. Yksi lehtiartikkeli saattoi nostaa jonkun tuotteen trendikkääksi. Tätä nykyä yleisin trendi on viljellä monipuolisesti monenlaista. - Mutta kyllä lajien suosiossa on vaihtelua edelleen. Viime vuosina on viljelty paljon esimerkiksi erilaisia pinaatteja, mangoldin eri lajikkeita ja lehtivihanneksia. Lehtikaali on myös ollut suosittu jo monta kesää, ja siitäkin on erilaisia lajikkeita. Juurikkaista on perusporkkanan rinnalle tullut keltaisia, violetteja, punaisia ja valkoisia väriporkkanoita.

Samoin punajuuresta on tullut uusia lajikkeita, ja yrttivalikoimat ovat monipuolistuneet. Puutarhan kasvivalintoihin vaikuttaa myös se, minkä tyyppisestä ruoasta on kiinnostunut. OTA KÄYTTÖÖN VILJELYTEKNIIKAT

Syötävät kukat ovat niin ikään viime vuosien suosikkeja. Maurinkiiltomalva, kehäkukka, ruiskaunokki, isotsinnia, orvokit ja samettikukat, erityisesti kääpiösamettikukat, Satu luettelee esimerkkejä. - Kukilla voi koristella kakkuja, niitä voi laittaa piirakoihin ja muihin ruokiin ja osa soveltuu teeseoksiin. Mutta niiden pitää olla luomusti viljeltyjä, jotta niitä voi syödä, hän tarkentaa. Hyötykasviyhdistys korostaa viljelytekniikkojen käyttöön ottoa: vuo7

roviljelyä, sekaviljelyä, kompostointia, katteiden käyttöä ja maanparannuskasveja. - Maata täytyy hoitaa, ei vain ottaa siltä, vaan myös antaa. Silloin se palkitsee viljelijänsä. ✖

KORISTEPENSAIDEN LEIKKAAMINEN TEKSTI JA KUVA EVA RÖNNBLOM KÄÄNNÖS MAYLIS KARJALAINEN

VUOSI ISTUTTAMISEN JÄLKEEN Pensaasta leikataan ennen istuttamista katkenneet oksat ja lyhennetään liian pitkiä juuria. Kun pensas vuoden päästä on juurtunut, sen oksia lyhennetään, jotta se haaroittuisi tyvestä ja kasvaisi kauniin tiheäksi.

HOITOLEIKKAUS Aloita hoitoleikkaukset, kun pensas on muutaman vuoden kasvanut rauhassa. Hoitoleikkauksella pyritään pitämään kasvi elinvoimaisena. Vanhat, risuiset osat poistetaan,

AJANKOHTA jotta uusi kasvu saa valoa ja tilaa. Matalaksi leikatuista vanhoista oksista voi myös puhjeta uusia versoja.

Pensaita leikataan lajista riippuen eri aikoina. Nyrkkisääntö on, että ne pensaat, joiden ensimmäisenä vuonna kasvanut verso kukkii toisena vuonna, leikataan kukinnan jälkeen. Ne pensaat,

joiden uudet versot kukkivat samana kesänä kuin pensas on ne kasvattanut, leikataan kevättalvella. Pensas, joka kukkii vanhan oksan sivuversoilla, leikataan myös kevättalvella. Rhododendroneita ja hitaasti kasvavia lajeja kuten japaninvaahteraa, taikapähkinää ja höyhenpensasta, leikataan harvoin, mieluiten ei koskaan.

Pensas leikataan vuosi istutuksen jälkeen. Leikkaa pensaan keskustasta ulos päin suuntautuvan silmun yläpuolelta. Pensas tulee näin tyvestä asti tuuheaksi.

Jos pensasta ei koskaan leikata, siitä tulee heikko, harva ja tyvestä lehdetön. Se haaroittuu ylempää ja tuottaa vähemmän oksia.

KASVUTAPA – PENSAAN OMINAISILME Kaavakuva esittää tavallisimpien pensaiden luontaista kasvutapaa. Kun etsit sopivaa pensasta puiden, pensaiden ja perennojen seuraksi tai vaikka yksittäiseksi katseenvangitsijaksi, auttaa, jos tiedät, mitä kasvien kuvailut taimistojen luetteloissa tarkoittavat.

Kaarevaoksainen Rentokasvuinen

Lamoava

Pyöreämuotoinen

EVAN PUUTARHAVINKIT

ALASLEIKKAUS Jotkut pensaat sietävät voimakkaan alasleikkauksen. Oikein vanhat ja ränsistyneet voidaan leikata aikaisin keväällä ennen silmujen puhkeamista 10-15 korkeudelta maasta. Näitä ovat mm. happomarjat (Berberis), onnenpensaat (Forsythia), jasmikkeet (Philadelphus), pensashanhikit (Potentilla), laakerikirsikka (Prunus laurocerasus), pajut (Salix), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), lumimarja (Symphoricarpus albus) ja syreenit (Syringa).

Pensashanhikki – Potentilla fruticosa

1.- 3. Kuvassa on vanha ja ränstynyt pensashanhikki. Leikkaa se matalaksi kevättalvella noin 15 cm korkeudelta. Voit säästää muutaman nuoren oksan. Pensashanhikki on elinvoimainen ja kestävä pensas, joka tekee runsaasti uusia versoja. Kerää ilmavaa kompostimultaa matalaksi leikatun pensaan tyvelle ja lannoita. 4. Nyt pensaalla on taas sille ominainen tiheä ja pyöreä muoto sekä monta uutta kukkivaa versoa. Se kukkii vasta leikkausta seuraavana vuonna.

Korallikanukka

Korallikanukkaa (Cornus alba ’Sibirica’) kasvatetaan sen vuosiversojen kuoren kauniin värin vuoksi. Leikkaa pensas reilusti matalaksi kevättalvella, jotta se kasvattaisi keväällä runsaasti

Matalaksi leikattu korallikanukka.

Riippuvaoksainen

kauniin punaisia versoja. Tee näin myös, jos kyseessä on verikanukka (Cornus alba ’Kessleringii’) tai lännenpensaskanukka (Cornus alba ssp. ’stolonifera’).

Vanha kasvu on tuottanut suuren määrän uusia, voimakkaan punaisia versoja. Pystykasvuinen

Tiheä

Pilarimainen

Rakentaminen alkoi perustuksista, jotka purettiin maapohjaa myöten. Paavo on pysähtynyt tuumaustauolle.

MÖKKI UUDISTUU TÄYSREMONTISSA TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT SUVI JOKIPII, TUUKKA SORRI

Suvi Jokipii ja miehensä Paavo remontoivat neljättä vuotta purkukunnossa ollutta siirtolapuutarhamökkiä. Suurin osa on tehty, ja nyt jo näkee, miten viehättävä 50-luvun tyylinen vapaa-ajan asunto siitä tulee.

TAPASIMME

Tästä lähdettiin liikkeelle. Muutama vuosi käyttämättömänä ollut mökki oli hautautunut pihalla roihahtaneen viidakon keskelle. Alkuperäiset 50-luvun keittiökaapit löytyivät Tori.fi:n kautta. Seinällä oli ennestään pala vanhaa Enso-levyä.

Kun remontti alkoi väsyttää, Suvi otti aikaa nauttia puutarhasta.

uvi Jokipii kuvaa itseään näin: Olen kolmekymppinen kerrostalossa elämiseen kyllästynyt sairaanhoitaja, joka kaipasi puuhastelua vapaa-ajalleen ja päätyi ostamaan täysin remontoitavan siirtolapuutarhamökin. - Olen aina haaveillut remontoitavasta vanhasta talosta maalla. Nelisen vuotta sitten selailin netistä myynti-ilmoituksia ja huomasin, että Tampereella oli myynnissä useampi siirtolapuutarhamökki, Suvi tarkentaa. - En tiennyt mitään siirtolapuutarha-ideasta, ja lähdin siskoni kanssa katsomaan niitä. Tämä Nekalassa sijaitseva mökki oli toinen, missä kävin. Kaupat tein syksyllä 2016.

Siinä vaiheessa Suvi oli juuri alkanut seurustella nykyisen miehensä Paavon kanssa. Mies on ammatiltaan rakennusrestauroija. Paavo sanoi, että jos ostaa vanhan mökin, silloin kannattaa ostaa halvin, koska se täytyy joka tapauksessa remontoida alusta alkaen kokonaan. Suvi teki niin. SORKKARAUTA VIUHUU

Mökki on rakennettu vuonna 1953. - Päätimme, että remontoimme mökin sen näköiseksi kuin se olisi alkujaan voinut olla. Olen itse ensimmäiseltä ammatiltani huonekalurestauroija, ja tyyli oli meillä valmiiksi hallussa. Mökkiin oli tehty iso remontti 1990-luvun alussa, jolloin 11

sinne oli laitettu muovimatto, mäntypanelit, haitariovi ynnä muuta sen aikaista, Suvi kertoo. Aivan ensimmäiseksi piti kuitenkin raivata piha, joka oli aivan viidakkona. Palstan omistaja oli joutunut muutama vuosi aiemmin vanhainkotiin, ja paikat olivat päässeet ränsistymään, ennen kuin hänen lapsensa saivat luvan myydä mökin. - Järjestimme kavereille talkoot, ja saimme yhden päivän aikana pihasta päällimmäiset raivatuksi. Sen jälkeen lähti sorkkarauta viuhumaan. Purimme käytännöllisesti katsoen kaiken, vain katto ja ulkoseinät jäivät. Rakentaminen alkoi perustuksista. Mökissä oli siinä vaiheessa maapohja.

ulospäin. Sisäkattoon laitettiin pinkopahvia, jota käytettiin 50-luvulla. Vintille oli aiemmin menty tikkailla. Paavo teki portaat ja niiden alle komeron. Vintin ja komeron oviksi löytyi Rakennustorista vanhat peiliovet. Keittiöön saatiin alkuperäiset 50-luvun kaapit Tori.fi:n kautta. ONPA KAUNIS TAPETTI

Mökin vieressä oli kylkiäisrakennus ja pihanperällä vanha leikkimökki. Kylkiäinen rakennettiin uusiksi, ja siellä on nyt varasto ja kompostikäymälä. Leikkimökki pantiin talkoissa palasiksi ja vietiin kaatopaikalle. Sen tilalle on suunnitteilla kasvihuone. Mökki on maalattu ulkoapäin kahteen kertaan talkooporukan kanssa. Suvi naurahtaa, että ihan mielellään ovat kaverit tulleet. Kaikilla ei ole omaa pihaa, ja on ilmeisesti mukava päästä välillä luonnonhelmaan tekemään jotain käAlkuperäiset ikkunat olivat säilyneet ehjinä. Ne kunnostettiin ja laitettiin takaisin sillään. paikoilleen. Sisäseinät tapetoitiin vanhalla 50-luvun kuosia olevalla kukkatapetilla. Purettu perustus oli 90-luvulta, siinä - Paavo muurasi tiilihormin, - Nekalan siirtolapuutarha osaloli alimmaisena styrox-levyt ja sen jollaista siirtolapuutarhamökeissä listuu Avoimet puutarhat –tapahpäällä lecaharkkoja. Routa oli liikuei yleensä ole. Ajatuksena on, että tumaan, ja meillä on tellut perustuksia, ja mökki oli maavoimme olla täällä ollut joka kesä möhan painunut ja vinossa. halutessa talvelkin ovi auki. Viime - Kaivoimme metrin syvyyteen lakin, kun mökin Suvi Jokipii asui kesänä mökissämme routarajan alle anturat. Niiden päälle saa hyvin lämpimiehineen aiemmin kävi monta vierasta, valettiin nurkkapilarit joka kulmaan mäksi. Seiniin laijotka kertoivat seuja jokaisen seinän keskelle. Maa on toimme lisäerisTampereen keskusranneensa remontkivikovaa savea, joten töitä sai tehdä. teeksi puukuitutassa. Pari vuotta möMökki pidettiin ylhäällä tunkkien timme etenemistä. levyä. Alun perin kin oston jälkeen he avulla aina siltä sivulta, missä kaiHeistä 99 prosenttia mökki oli eristetty muuttivat Nekalaan, voimme. Sen jälkeen Paavo valoi huudahti sisälle assahanpurulla, ja ja nyt matkaa mökille perustan. Rakennusta nostettiin altuessaan, että onpa vanhat purut saion 700 metriä. kuperäisestä korkeudesta reilut 30 kaunis tapetti, Suvi vat jäädä. Kaikki senttiä. kertoo. materiaali on henAstioina Suvi ja Paavo gittävää, jolloin koskäyttävät toistaiseksi väliaikaratkaiteudesta ei tule ongelmaa, Suvi kerVANHAT LASIT JA PINKOPAHVIA suja. Suvilla on varastossa 50-luvun too. Mökissä ei ollut ennestään tulisijaa. Seuraavaksi Suvi ja Paavo tekivät tyyliin sopivia astioita, mutta niitä ei Keittiön kohdalle valettiin iso betoole vielä otettu käyttöön. välipohjan ja vintin lattian. Mökin nilaatta puuhellaa ja hormia varten. - Huonekaluina meillä on nyt Puuhella otettiin käyttöön viime ke- ikkunat olivat alkuperäiset, ja kaikki pöytä ja vanha sivusta vedettävä 50-luvun lasit olivat ehjät. Ne kunsänä. Sen lisäksi mökissä on retropuusohva, jossa voi nukkua. Tuonostettiin. Suvi hymyilee, että mömallinen, vanhana ostettu sähkökissä säilyi alkuperäinen henki myös leina olemme käyttäneet puutarhahella. 12

TAPASIMME Uusi tapetti sopii 50-luvun henkeen. Kunnostettu vanha sivustavedettävä toimii myös vuoteena. Mökissä olleen 90-luvun irtaimiston Suvi laittoi eteenpäin netin kautta. Alkuperäisistä 50-luvun huonekaluista ei ollut mitään jäljellä, joten Suvi päätti sisustaa mökin alusta alkaen uudestaan.

Mökki sai uuden maalipinnan ystäville järjestetyissä talkoissa.

Mökin lattian alta sahanpurujen joukosta löytyi 50-luvun lehtiä, Apua, Seuraa ja naistenlehtiä. Suvi jätti muutaman siisteimmistä huussilukemiseksi, heitti risat pois ja lahjoitti loput netin kautta halukkaille. Suvi sanoo olevansa erityisen ylpeä vintin lautalattiasta, jonka hän teki itse. Mökin alakerta on pinta-alaltaan 16 m2. Vintti ja kuisti mukaan lukien koko pinta-alaksi tulee 25 m2.

tuoleja. Lopulliset tuolit ovat varastossa odottamassa mökille tuontia. NEKALAN PUUTARHAPALKINTO

Paljon on tehty, mutta Suvi sanoo, että vielä riittää tekemistäkin. - Tänä kesänä laitamme hellan taakse kaakelit ja maalaamme vintin lattian. Odottamassa on kaksi isompaa hommaa, ulkokaton vaihto ja sähköremontti. Täytyy katsoa, riittävätkö rahat vai jätämmekö ensi kesään. Pihaakin Suvi ja Paavo ovat ehti-

Paavo rakensi vintinportaat, joiden alle tuli komero. Portaikko laitettiin oven taakse, jolloin tarvittaessa saa lämmitettyä pelkän alakerran.

neet petrata. Ensimmäisenä vuonna Suvi katseli, mitä missäkin kasvaa. - Kaivoin ylös pari marjapensasta, jotka eivät tehneet enää marjoja, ja hävitin osan sellaisista kasveista, jotka olivat levinneet liikaa. Toin tilalle kukkia äitini pihamaalta. Viime kesänä Suvi ja Paavo kaivoivat mökin seinustalle puolen metrin sorakaistaleen. Nyt nurmikko ei pääse seiniin asti. Kaikesta tehdystä Suvi on kertonut myös blogissaan suvimokilla. blogspot.com. 13

- Aloin pitää blogia remonttipäiväkirjana. Kun joskus tulee olo, että tämä ei valmistu koskaan, blogista näen, että olemme saaneet tosi paljon aikaan. Kaikenkattava remontti on huomattu myös Nekalan siirtolapuutarhayhdistyksessä. Viime syksynä Suvi ja Paavo saivat Nekalan siirtolapuutarhan puutarhapalkinnon yhtenä kolmesta. Valinnassa painotettiin sitä, miten paljon siirtolapuutarhatontti on muuttunut siitä, mikä se oli, kun mökki tuli myyntiin. ✖

MAYLIS KARJALAINEN

OLETKO AIKEISSA LUOPUA SIIRTOLAPUUTARHAMÖKISTÄSI? TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN

Siirtolapuutarhoista valtaosa on perustettu vuosikymmeniä sitten. Ajan myötä mökkejä siirtyy nuoremmille sukupolville. Mitä pitää ottaa huomioon, kun siirtolapuutarhapalstan myy tai lahjoittaa?

ähtötilanteita on käytännössä kaksi: Siirtolapuutarhamökki siirtyy omalle rintaperilliselle eli lapselle tai vieraalle. Lapselle se voi siirtyä perintönä, testamentilla, perinnönjättäjän elinaikanaan tekemänä lahjoituksena tai kaupalla. Vieraalle se siirtyy pääsääntöisesti kauppakirjalla. - Jos vanhempi haluaa elinaika-

naan lahjoittaa lapselleen siirtolapuutarhamökkinsä, sen voi lahjoittaa vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyseessä niin kutsuttu lahjanluonteinen kauppa, jolloin kauppahinta on enintään ¾ käyvästä arvosta, tarkentaa lakimies Heidi Kaarto Lakiasiaintoimisto Fiduciuksesta. 14

Jos palstan lahjoittaa, lahjansaajan tulee tehdä lahjasta verohallinnolle lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjavero. Lahja voidaan katsoa lahjoittajan kuoltua hänen antamakseen ennakkoperinnöksi, jolloin ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa. Ennakkoperintöä ei kuitenkaan oteta automaattisesti huomioon, vaan

SESONKI

jonkun kuolinpesän osakkaista tulee erikseen vedota siihen. Ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa niin, että ennakkoperinnön arvo lisätään laskennallisesti jäämistöön ja tämän jälkeen lasketaan kullekin perilliselle tuleva perintöosa. KAUPASSA ON HYVÄ OLLA KAUPPAKIRJA

- Vanhempi voi myös myydä siirtolapuutarhamökkinsä lapselleen normaaliin tapaan kauppakirjalla, Heidi Kaarto jatkaa. - Siinä saattaa olla houkutuksena myydä käypää hintaa alemmalla hinnalla. Mikä on käypä hinta, sen voi varmistaa kiinteistövälittäjältä. Myyntihinnan tulee pääsääntöisesti olla vähintään ¾ käyvästä hinnasta. Jos se jää alle sen, verottaja katsoo loppuosan lahjaksi, jolloin käyvän hinnan ja suoritetun kauppahinnan välisestä erotuk-

JOS SIIRTOLAPUUTARHAPALSTA ON VUOKRATONTILLA

Siirtolapuutarhamökki ei ole kiinteää omaisuutta vaan irtainta omaisuutta. Mikäli kauppa koskee ainoastaan siirtolapuutarhamökkiä, on kyseessä irtaimen kauppa. Kauppakirjan malleja löytyy esimerkiksi netistä. Irtaimen kauppakirjassa on hyvä olla vähintään yksi, mieluummin kaksi todistajaa. JOS SIIRTOLAPUUTARHAPALSTA ON OMA

Maapohja on kiinteistöomaisuutta. Kiinteistön kauppa on määrämuotoinen oikeustoimi, ja kauppakirjassa on oltava tietyt pakolliset tiedot, jotta se on pätevä. Kiinteistön kauppa tulee vahvistuttaa kaupanvahvistajalla. Mikäli palstalla sijaitsevan siirtolapuutar-

sesta menee lahjavero. Jos ostaja on kaukaisempi sukulainen, jolla ei ole perintöoikeutta myyjän omaisuuteen, kauppa rinnastuu tilanteeseen, jossa mökki myydään vieraalle. Mökki on irtainta omaisuutta, ja irtainta omaisuutta koskeva kauppa on pätevä riippumatta siitä, onko kauppa tehty suullisesti vai kirjallisesti. Kaupasta olisi kuitenkin suositeltavaa laatia kauppakirja, jossa mainitaan ostaja, myyjä, kaupankohde sekä milloin omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle. Siirtolapuutarhamökin ostaja maksaa varainsiirtoveron rakennuksen käyvästä arvosta. - Kauppakirjan mallin voi ottaa esimerkiksi netistä. Kauppakirjan allekirjoittamistilanteessa on hyvä olla vähintään yksi todistaja, Heidi Kaarto sanoo. Toki siirtolapuutarhapalstan voi myös lahjoittaa etäisemmälle sukulai-

hamökin halutaan siirtyvän kiinteistön kaupan yhteydessä, siitä tulee olla maininta kauppakirjassa. KUN MÖKKI SIIRTYY RINTAPERILLISELLE ELI OMALLE LAPSELLE

Vanhemman lahjoittaessa omaisuuttaan rintaperilliselle sovelletaan niin kutsuttua ennakkoperintöolettamaa. Tämän oletuksen mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan pääsääntöisesti ennakkoperinnöksi. Lahjanantaja voi kuitenkin lahjakirjassa määrätä, ettei lahjaa ole katsottava ennakkoperinnöksi. Se synnyttää niin kutsutun suosiolahjaolettaman, jonka mukaisesti lahjanantajan tarkoituksena on ollut suosia tätä rintaperillistä muiden perillisten kustannuksella. Ennakkope-

selle tai vieraalle, mutta sellaista tapahtuu harvoin. Silloin lahjasta menee lahjavero. VUOKRAPALSTAA EI VOI MYYDÄ

Siirtolapuutarhapalstoja myytäessä on tärkeä huomata, onko mökki vuokratontilla vai omalla tontilla. Jos maapohja on oma, silloin kyseessä on kiinteistökauppa. Tontti on kiinteistö, ja mökki on osa irtaimistoa. Mikäli kiinteistöllä sijaitseva irtain omaisuus sisällytetään mukaan kauppaan, siitä tulee olla kauppakirjassa erillinen maininta. - Erotuksena irtaimen kaupasta kiinteistökauppa on tehtävä tietyssä määrämuodossa ollakseen pätevä. Kauppakirjasta tulee käydä ilmi ainakin luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Kauppakirja tulee tehdä kirjallisesti, ja myyjän ja ostajan tulee

rintö ja suosiolahja voidaan ottaa perinnönjaossa huomioon. Mökin voi myös myydä rintaperilliselle. Hinnan tulisi olla vähintään ¾ mökin käyvästä arvosta, jotta kaupasta ei joudu maksamaan lahjaveroa. Jos kauppahinta on sitä alhaisempi, verottaja katsoo käyvän hinnan ja myyntihinnan välisen eron lahjaksi ja erotuksen osalta tulee suorittaa lahjavero. Myös alihintainen kauppa voidaan vaatia otettavaksi huomioon ennakkoperintönä tai suosiolahjana. KUN MÖKIN MYY VIERAALLE

Kyseessä on normaali kaupantekotilanne. Siirtolapuutarhamökkiä myytäessä on otettava huomioon, onko palsta, jolla mökki sijaitsee, vuorattu vai oma (kts. edellä).

PIDÄ KUITIT TALLESSA

Yksi lapsista on lomaillut paljon vanhempiensa mökillä. Voivatko muut perilliset myöhemmin perinnönjaossa vaatia hyvitystä siitä, että yksi on nauttinut ilmaisista eduista pitkiä aikoja? - Näkisin, että heillä ei pääsääntöisesti ole oikeutta vaatia hyvitystä. Siirtolapuutarhapalstan omistajat, ovatpa he vanhempia tai keitä tahansa, voivat vapaasti päättää, ketkä saavat oleskella heidän palstallaan, Heidi Kaarto vastaa. Entä jos aikuinen lapsi on tehnyt vanhempiensa omistamalla palstalla ilmaista työtä, esimerkiksi remontoinut mökkiä. Voiko hän myöhemmin perinnönjaossa vaatia hyvitystä tekemästään työstä? - Kyllä voi, mutta yleensä läheisissä sukulaisuussuhteissa tällainen työ katsotaan vastikkeettomaksi. Jos rintaperillinen vaatii työhyvitystä, hänen tulee pystyä todistamaan, millaista työtä ja kuinka paljon hän on tehnyt. Työhyvitys tulee kyseeseen lähinnä tapauksissa, joissa rintaperillinen on avustanut perinnönjättäjää jatkuvasti tämän elinkeinossa, taloudessa tai ammatin

HEIDI KAARTO

allekirjoittaa se. Lisäksi kaupanvahvistajan tulee vahvistaa kauppa myyjän ja ostajan läsnä ollessa. Kaupanvahvistajia on muun muassa pankeissa ja lakitoimistoissa.

harjoittamisessa. Hyvityksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä sekä työn suorittajan ammattitaito. Hyvitystä voi vaatia korkeintaan viideltä vanhemman kuolemaa edeltävältä vuodelta, ja se maksetaan jäämistöstä päältä. Entä jos lapsi on avustanut vanhempaansa taloudellisesti, kustantanut esimerkiksi remontin, voiko siitä vaatia hyvitystä perinnönjaossa? - Kyllä voi, jos hänellä on kuitit tallella ja osapuolten tarkoitus oli, ettei remontin kustantaminen ollut vastikkeetonta KÄYTTÖ- JA HALLINTAOIKEUS

Heidi Kaarto ottaa esiin vielä yhden siirtolapuutarhapalstan myyntiin liittyvän seikan: myyjä tai lahjanantaja voi pidättää kaupan ja lahjan yhteydessä itselleen esimerkiksi elinikäisen käyttöja hallintaoikeuden siirtolapuutarhamökkiin Tällöin omistus siirtyy kauppa- tai lahjakirjassa mainituin tavoin, mutta käyttö- ja hallintaoikeus siirtyy vasta lahjoittajan tai myyjän kuoltua. - Tällaisessa tilanteessa se, jolla on käyttö- ja hallintaoikeus, vastaa tavanomaisista käyttökustannuksista eli esimerkiksi sähkö-, vuokra- ja kiinteistömaksuista. Omistaja vastaa esimerkiksi

Lakimies Heidi Kaarto Lakiasiaintoimisto Fiduciuksesta toteaa, että mökki on siirtolapuutarhakaupassa irtainta omaisuutta.

rakennuksen perusteellisista korjauskustannuksista. Jos myyjä tai lahjoittaja pidättää itsellään käyttö- ja hallintaoikeuden, verohallinto laskee hallintaoikeudelle arvon ja vähentää sen lahjan arvosta. Tällöin lahjavero pienenee. Jos vanhemmat haluavat, että tietty lapsi perii mökin, he voivat tehdä kyseisen lapsen hyväksi testamentin. Mikäli tällaista testamenttia ei ole tehty, perinnönjaossa päätetään, kenelle kyseisen mökin omistusoikeus menee vai jääkö se esimerkiksi kaikille perillisille yhteisesti. ✖

TEKSTIT MAYLIS KARJALAINEN, PERTTI LAITILA, PIRJOLIISA LAURÉN /

YRTTIRUUTUJEN ÄÄRELLÄ BERTALAN GALAMBOSI TOIMI LÄHES 30 vuotta yrttitutkijana Suomessa Helsingin yliopiston ja Maatalouden Tutkimuskeskuksen hankkeissa.Hänet tunnetaan laajasti puutarhamaailmassa yrttikasvien viljelyasiantuntijana. Uusimmassa kirjassaan hän tuo ulottuvillemme täysin uusia kasveja niin kotipuutarhasta kuin luonnosta. Kasveista on laajat kuvaukset, niin viljelystä, käytös-

tä kuin myös mahdollisista riskeistä joko leviämisen tai käytön suhteen. Kellä kotkansiipi leviää palstalla holtittomasti, voi keväällä huoletta käyttää esiin työntyviä versoja parsan tapaan tai vaikka muiden keväisten versojen kanssa salaateissa. Myös takiaisen juuria voi hyödyntää ruoanlaitossa, puhumattakaan todellisen super foodin eli macan viljelystä, jos jostain sattuu siemeniä saamaan. Malvoja

voi käyttää yskään, saksankirvelistä tehdä likööriä tai nokkosen kanssa keittoa. Kirjan luettuaan katselee kasveja jälleen täysin uusin silmin ja pelkkä lehtisalaatti tuntuu kovin tylsältä ja mauttomalta. PL

JOKANAISEN PUUKÄSSÄÄ SUSANNA UUSITALON UUTUUSKIRJAN neuvoja seuraamalla kynnys puutöihin ryhtymiseen madaltuu, vaikka ei olisi aikaisemmin vasaraan tarttunut. Nikkaroida voi kotona lattialla tai kesällä ulkona terassilla. Materiaalit löytyvät puutavaraliikkeistä ja kirpputoreilta. Kirjassa on kak-

sikymmentä vaihe vaiheelta kuvattua työohjetta tarvike-

luetteloineen. Aloittaa voi esimerkiksi leikkuulaudasta ja kerätä lisää intoa, kun kasvilaatikkokin onnistuu. Mestarinäytteenä valmistuu vaikka työtaso mökkiin, jossa ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi laskutilaa. Kirjan tekijä rohkaisee tekemään itse: kun innostut niin onnistut! MK

MANSIKKAPAIKKA

X LUKUVINKKI LEPOHETKIIN

PAULA NIVUKOSKI: NOPEASTI PIIRRETYT PILVET Suomalaisia lähti sata vuotta sitten Amerikkaan siirtolaisiksi suuret määrät. Perheellisten miesten perheet jäivät usein Suomeen. Isän paluu saattoi viivästyä luvatusta, ja osa miehistä ei tullut koskaan takaisin. Kalle lähtee Ameriikkaan. Siellä kun tekee vuoden tai pari tienestiä, saa kotiin palattua monta rahareikää tukituksi. Liisa-vaimo jää pitämään taloa. ”Se naula parahiten kestää, jota kovimmin taotaan”, sanoo kylän seppä Liisalle, joka tulee hakemaan hakaa navetanoveen. Seppä tsemppaa, olet lujaa tekoa Liisa, sinä kestät, hän sanoo rivien välissä. Nopeasti piirretyt pilvet on pohjalaisen Paula Nivukosken esikoiskirja. Kun laitan kirjan kannet kiinni, jään vielä Liisan nahkoihin. Käyn mielessä läpi hänen vaiheensa ja olen iloinen, että Liisa selvisi. Vaikean kautta, mutta selvisi. PLL Lue lisää: kirjabrunssi.blogspot. com/nopeasti piirretyt pilvet

Pihan perinnekasvit ULLA JA PERTTI SALON PIHAN PERINNEKASVIT on vanhoja, perinteisiä kasveja kasvattavan siirtolapuutarhapalstalaisen toivekirja. Arvokkaat perinnekasvit kuten akileija, salkoruusu, aitoukonhattu, särkynytsydän, varjolilja ja palavarakkaus tulevat tutuiksi upein värikuvin. Onpa kirjassa mainittu myös monen vihaama ”rikkaruoho”, karhunköynnös (elämänlanka), joka vielä viime vuosisadan alkupuolella oli suosittu ja suositeltu nopeakasvuinen 17

köynnös mm. seinustoille ja porttikaariin. Koristekasvien, puiden, pensaiden ja köynnösten lisäksi kirjassa esitellään vanhoja rohdos-, ravinto- ja hyötykasveja, yksivuotisia kesäkukkia unohtamatta. Selkeät hoito- ja viljelyohjeet auttavat aloittelevaa puutarhuria onnistumaan ja innostavat kokenutta viljelijää kokeilemaan ja tunnistamaan unohdettuja, perinteisiä kasveja omassa puutarhassaan. PL

ME SIIRTOLAPUUTARHURIT

ME SIIRTOLAPUUTARHURIT TEKSTI JUSSI MURSULA KUVA KAARLO UUSITALO ITSELAUKAISIJALLA

Kaarlo Uusitalo on Resonaarin erityismusiikkikoulun johtaja ja kuvionuottien kehittäjä. Hänelle myönnettiin viime vuonna Kultainen Helsinki -mitali työstään erityismusiikkikasvatuksen kehittäjänä. Pertti Kurikan nimipäivä –yhtyeen jäsenet aloittivat musiikkiopintonsa Resonaarissa.

KAUANKO OLET OLLUT SIIRTOLAPUUTARHURI?

Viisitoista vuotta MISSÄ SIIRTOLAPUUTARHASI ON?

Portailla istuva Kaarlo Uusitalo musisoi siirtolapuutarhmökillään kavereiden kanssa. Saksofoninsoittaja Reino Helminen teki mökin piirustukset ja haitaristi Reima Ojala toimi rakentamisen neuvonantajana.

Viherkummussa Vantaalla. Palstamme on noin 300 neliötä, mökin pinta-ala 25 neliötä ja terassin kanssa 35 neliötä. Tontille tulee vettä pintavetona kahdesta eri kraanasta: juomavesi vesijohtoverkosta ja kasteluvesi joesta. MIKSI HANKIT SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN?

Olemme vaimoni kanssa molemmat maalta kotoisin ja kaupungissa on kaipuu saada multaa ympärille. Etsimme mökkiä 100 km säteeltä, mutta se jäi, kun neljästä lapsesta aina yksi oli vuorollaan murrosiässä, eikä halunnut mökille, eikä häntä voinut jättää yksin kaupunkiin. Yhtenä iltana vaimo oli lenkillä koiran kanssa ja soitti, että täällä olisi siirtolapuutarhamökki myynnissä parin kilometrin päässä kotoa. Kutsumme mökkiä sisäpihaksemme: astumme ulos kerrostalosta ja polkaisemme mökille.

mökin. Mökki on talvellakin kuiva, ei haise kosteus. Siellä on ilo olla. Edellinen omistaja oli rakentanut mökille myös saunan. MINKÄ TOIVOISIT OLEVAN TOISIN?

MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT MÖKILLÄ ILOISESTI?

Vanha mökki pysyi tunkkaisena ja kosteana juhannukseen asti, mutta silloinkin oli mukava olla pihalla ja tonkia multaa. Sitten päätimme rakentaa uuden

Perusasiat ovat kunnossa, emmekä kaipaa muuta. Tuntuu hyvältä, ettei sisään tule vettä eikä ole kuin biovessa. Elämme ekologista elämää. Sähkö tulee, ja sitä en antaisi pois. Joskus vien tietokoneen mökille ja teen siellä töitä. 18

MITÄ SIIRTOLAPUUTARHAMÖKKI SINULLE MERKITSEE?

Olen vauhdikas ihminen ja normaalisti teen aina jotakin. Mökillä osaan vain olla, aistia tunnelmaa ja katsella lintuja. Talvella pakkaan usein lauantaisin repun ja menen mökille. Otan kahvit mukaan, mietin elämää ja työtä ja musisoin. Täydellistä erämaamökin rauhaa siirtolapuutarhassa ei ole, mutta tämä on lähellä. Kun plussat ja miinukset räknää yhteen, siirtolapuutarha voittaa.

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja ja mielenterveysalan ammattilainen. Kysymykset: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi

PUUTARHATERAPIAA

K E VÄT TO I , K E VÄT TO I MUURARIN … JA PA L S TO I L L E P U U R TA JA N

KEVÄT TOI, KEVÄT TOI... Me viljelemme palstoillamme aitoa lähiruokaa. Kesällä on ilo hakea salaatit, porkkanat, muut vihannekset ja juurekset omasta maasta. Minua on hämmästyttänyt, että suurtilallisilla ei enää tunnu olevan aikaa hoitaa vihannespalstaa pihallaan, vaikka maata olisi. Ei ole aikaa pienpiperrykseen! Mutta kehitys kehittyy, näinhän usein toteamme, kun emme jotain ymmärrä.

VALO ON IHMISEN MIELELLE

sekä eduksi että haitaksi. Eduksi kun auringon valon myötä ihminen herää henkiin muun luonnon kanssa. Mutta mielen kannalta kevät voi joillekin olla raskasta aikaa. Usein sairaudet puhkeavat silloin, ja elämä on tuskaa ja ahdistusta. Valo paljastaa epäkohtia, rujoutta ja korjattavia asioita. Tiede ei ole löytänyt selitystä, miksi mielen sairaudet yhdistyvät usein kevääseen. Muiden silmissä ongelmalliset asiat eivät ehkä näytä niin mittavilta, mutta jokainen katselee omaan napaansa. Kapea tarkastelukulma nostaa esiin asioita, ja suhteellisuudentaju saattaa kadota. Kevättä seuraava kesä on vihreydessään armollinen niin elämän kuin puutarhatontinkin epäkohtien hoitajana. Keväällä saa tehdä käsillään. Monien työssä olevien työn laatu on muuttunut istuma- ja tietokonepainotteiksi. Omalta paikalta ei kenties lähdetä liikkeelle kuin syömään, vessaan tai kokouksiin. Käsillä tekeminen ja ulkona oleminen ovat terveitä työn vastakohtia. Ne ovat tervehdyttäviä myös meille eläkeläisille. Saa suunnitella, käännellä maata, kärrätä, istuttaa ja valmistautua kesään. Sitten voi odotella tuloksia kättensä töistä ja ihailla aikaansaannoksiaan. Paitsi että ruumiillinen puuhaaminen on loistavaa vastapainoa talven jälkeen ja työpäivän päätteeksi, se on myös monipuolista voimistelua ja venytystä. Kuntosalikäynti sujuu siinä samalla.

Kevättöissä tavataan

P.S. Tuli kysymys: Siirtolapuutarhoissa talkoot ovat vähentyneet. Vanhat eivät jaksa ja nuoret eivät kiinnostu. Uusia siirtolapuutarhalaisia ei välttämättä saa mukaan yhteisiin toimiin. Mitä tehdä, etteivät ne muutamat ahertajat ja muiden eteen tekijät uuvu? Voiko talkoita elvyttää?

Pari ajatusta: Kun uusi asuja tulee alueelle, hänelle on SUURIN KIRJAIMIN kerrottava yhteistyövelvoitteista. Kokeilla voi myös työlistan tekoa ja pyytää jokaista mökkikohtaisesti ilmoittamaan, mikä työ sopii. Jos ei ilmoita, hallitus määrää jonkun työn itse kullekin. Talkoopäivät eivät aina sovi kaikille, mutta se, mitä sieltä jää tekemättä, voidaan jakaa poissaolleille tehtäväksi. Tämä tietysti edellyttää, että etukäteen on kerrottu tästä puolipakosta. Talkoisiin olisi hyvä löytyä jokin idea, kimmoke, mutta kuka sen löytää?!

PUUTARHAN PAHIKSET TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT JUSSI MURSULA, HANKKIJA OY, CREATIVE COMMONS, BERNER OY

Kuinka estää ei-toivottujen eläinvieraiden tuhot mökeillä ja puutarhoissa? Parhaiten toimivat mekaaniset konstit, verkot ja aidat.

AJASSA Eläin

Mikä houkuttelee puutarhaan?

Miten torjua?

Kanit, rusakot, jänikset

Pakkanen ja lumi, joka peittää maan

Verkot, tyvisuojat

Metsäkauriit

Pakkanen ja lumi, joka peittää maan

Aidat, verkot

Oravat Pesäpaikat Verkko Supikoirat, ketut

Ruokkiminen, pehmeä maa

Älä ruoki, verkko

Myyrät

Kasvit, hedelmäpuut

Ei tehokkaita keinoja

Rotat, hiiret

Ruoan- ja kasvienjätteet

Vankka komposti

Fasaanit

Ravinto ja suojaava maasto

Tiivis aita

Rastaat

Marjapensaat, mansikat, omenat

Verkko, ei rastasverkko

mpäSÄÄLLÄ ON PUOLENSA JA ristöPUOLENSA tar- Yleisohjeena sanoisin, kastaja Raimo että mekaaniset esteet, aidat Pakarinen on ja verkot, tehoavat parhaiten, tekemisissä luonRaimo Pakarinen toteaa. nonvaraisten eläinHän käyttää omassa pihasten kanssa sekä työnsä saan rusakoiden torjumiseksi kanapuolesta Helsingin kaupungilla että verkkoa omenapuun taimien ympäomassa puutarhassaan. rillä. Se estää myös metsäkauriiden tuHän toteaa, että puutarhojen ei-toi- hoja. Tyvisuoja, joka rullautuu puunvotut vieraat ovat koko lailla samat rungon ympärille, on hyvä este, jos ei koko Suomessa pohjoisinta Lappia lutule paksua hankea, jolloin tyvisuoja kuun ottamatta. Maahamme asettuneet jää liian matalaksi. eläimet ovat sopeutuneet suomalaisiin Metsäkauriiden tuhoja estää myös olosuhteisiin. alueen tai pihan ympärille rakennettu - Yhä useampia tarpeeksi korkea aita. maaseudun eläimiä Näkemiseen ja kuunäkyy nykyisin myös lemiseen perustuvat karHankalimmat isoissa kaupungeissa kottimet eli äänet ja vältuholaiset ovat kuten metsäkauriita, kähdykset, eivät vältrotat, hiiret ja lumikkoja ja kanahauktämättä toimi kaupunmyyrät. koja. kioloissa, missä eläimet Kettuja, kauriita, ovat tottuneet meoravia ja monia muita luun ja valoihin. eläimiä kohtaan tunnetaan sympatiaa, Hajuun perustuvat karkottine ovat hellyttäviä hahmoja lapsuuden met menettävät tehoaan ajan kuvakirjoista. Sympatiat katoavat, jos kanssa. eläimet alkavat tehdä tuhoa omassa piSäällä on puolensa ja puohassa, mökissä tai puutarhassa. Kysylensa. Kun talvi on lumeton mykseksi nousee, kuinka estää puutar- ja plussan puolella kuten kuluhan pahisten tihutyöt? nut talvi Etelä-Suomessa, kanien, 21

jänisten ja rusakoiden kuolleisuus on pienempää ja ne alkavat lisääntyä aikaisemmin. - Toisaalta jos nurmi viheriöi läpi talven ja pellot ovat näkyvällä oraalla, jäniseläimillä ei ole niin paljon tarvetta käydä puutarhojen kimppuun kuin maan peittyessä lumen alle. Ankara talvi hillitsee lisääntymistä, mutta se pakottaa jäniseläimet nakertamaan puutarhoissa puunkuorta, kun ei muuta ole. Mitä korkeampi on hanki, sen korkeammalta ne kaluavat. Kanit tekevät mielellään myös pesiä mökkien alle, jos sinne pääsyä ei ole estetty. EI KANNATA KESYTTÄÄ

Oravat eivät tuhoa puutarhakasveja, mutta ne tekevät mielellään pesiä mökkien ullakoille tai katon alle. Ainoa luotettava keino sen estämiseksi on laittaa rakoihin tarpeeksi tiheäsilmäinen metalliverkko. - Jos esimerkiksi tuuletusraossa on yhtään leveämpi kohta, orava pystyy jyrsimään siihen

Puutarhatuholaisista hankalimmiksi Raimo Pakarinen listaa rotat, hiiret ja myyrät. - Vesimyyrät voivat jyrsiä hedelmäpuiden juuria niin, että puu kuolee, ja ne keräävät kasvimaasta juureksia ja perunoita omaan varastoonsa. Myyräkannat vaihtelevat paljon. Huippuvuosina ne syövät myös sipulikukkien sipuleita kukkapenkeistä. Maamyyrä syö lieroja ja hyönteisiä, se ei tee puutarhassa muuta tuhoa kuin kaivaa reikiä ja multakasoja. - Myyrien torjunta on vaikeaa. Tehokkain torjuntakeino olisi hankkia kissa, mutta kissaa ei saa kaupunkialueella pitää vapaana. Sitten voi toivoa, että lumikko osuisi pihalle, se on tehokas myyrien karkottaja. Rottien ja hiirien torjunnassa hyvä komposti on ehdoton. Kompostisäiliössä tulee olla tiiviit seinät ja vankka pienisilmäinen pohjaverkko. Rotta tulee muovistakin läpi, jos sen vaihtoehto on nälkäkuolema, mutta yleensä rotta yrittää kompostisäiliöön seinänrakojen tai pohjan kautta. Sama koskee hiiriä. Fasaanien määrä on viime vuosina vähentynyt pääkaupunkiseudulla, mikä johtuu niitä saalistavien kettujen ja kanahaukkojen lisääntymisestä. - Siellä missä fasaaneja on, ne hakeutuvat mielellään siirtolapuutarhaalueille. Siellä on ruokaa ja suojaa. Fasaaneja voi torjua tiiviillä, maahan ulottuvalla aidalla. LINNUNPELÄTIN EI TEHOA

Muovitettu vihreä jänisverkko on kooltaan 1,2x2,5 m. Se löytyy muun muassa Hankkijan valikoimasta.

Varikset ja naakat eivät yleensä tee puutarhassa tuhoja. Korkeintaan ne saattavat silputa kukkien sipuleita. Enemmän niistä on hyötyä, sillä ne syövät kasveja tuhoavia hyönteisiä. Rastaat ovat kevätpuolella hyödyl22

JUSSI MURSULA

HYVÄ KOMPOSTI ON EHDOTON

Aurinkopaneelilla toimiva Pest-Stop -myyräkarkotin saa maahan aikaan myyriä ärsyttävää tärinää. Vastaavia on paristokäyttöisenä.

lisiä, sillä nekin syövät tuhohyönteisiä. Loppukesästä ne kääntyvät haitaksi, kun marjat kypsyvät. Rastaat nokkivat myös omenia. - Mustarastas saa ihmisiltä paljon anteeksi kauniin lauluäänensä ansiosta. Räkättirastaalla ei ole sitä avua. Rastaita voi estää pääsemästä marjoihin käsiksi peittämällä ne läpäisemättömällä verkolla. Linnunpelättimet ovat tehottomia, vaikka niitä voi toki pystyttää puutarhan koristeeksi, Raimo Pakarinen sanoo. Hän korostaa, että pehmeä rastasverkko on ongelma, koska linnut ja siilit jäävät niihin kiinni. Niiden käyttö on eläinsuojelulain vastaista. ✖ BERNER OY

HANKKIJA OY

itsensä mentävän aukon. Verkko kannattaa kiinnittää ruuveilla, ei nauloilla, sillä orava pystyy kiskomaan pienet naulat irti, Raimo Pakarinen sanoo. Supikoirat eivät nekään tee tuhoa viljelmille, mutta saattavat tehdä pesiä mökin alle ja erityisesti jos niitä ruokkii. Siitä seuraa hajuhaitta. - Jostain syystä jotkut ruokkivat supikoiria. He haluavat kenties identifioitua luonnonystäviksi. Supikoira oppii tulemaan sinne, missä on helppoa ravintoa, ja se alkaa saman tien hengailla naapureidenkin tonteilla. Myös kettu alkaa kesyyntyä, jos sitä ruokkii. Kesyyntyneet ketut voivat tulla avoimista ovista mökkeihin sisällekin. Raimo Pakarinen toteaa, että varsinkin jos maapohja on pehmeää ja helposti kaivettavaa, mökkien aluset ovat ketuille, kaneille ja supikoirille houkuttelevia pesäpaikkoja. Sen voi estää vain verkottamalla mökin sokkelinaukot.

Suomen Puutarhakauppiaat ry on valinnut vuoden puutarhatuotteeksi luonnonmukaisen Trico Garden tuhoeläinkarkotteen. Sitä käytetään suojaamaan havu- ja lehtipuita, pensaita ja koristekasveja hirvieläinten kuten peurojen ja kauriiden tuhoilta. Tuotteen tehoaine on lampaanrasva, jonka haju on hirvieläimille epämiellyttävä, eivätkä käsitellyt taimet enää maistu niille.

LEENA LUOTO on biologi ja puutarhuri. Hän jakaa puutarha-alan tietoa sekä alan konkareille että innokkaille harrastajille. Kysymykset: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi

perhoslajisto on sitä monipuolisempi, mitä paremmat elinolot niille luodaan keväästä syksyyn ja myös talveksi. Kun kasvivalinnoissa otetaan huomioon perhosten koko elinkaari toukasta aikuiseksi perhoseksi ja suositaan luonnonvaraisia kasvilajeja, puutarhassa voi olla kymmeniä päiväperhoslajeja ja satoja yöperhoslajeja. Monet kukkivat puutarhakasvimme ovat hyviä mesilähteitä, mutta eivät juuri tarjoa ruokaa perhostoukille. Kun puutarhakasvien lomassa on luonnontilaisia alueita, luonnon monimuotoisuus paranee. Keväällä kukkivat puutarhakasvit ja luonnonvaraiset kukat ovat parhaita mesi- ja siitepölylähteitä. Voikukat, pajut, kevään sipulikukat ja aikaisin kukkivat kasvit ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta talvesta selvinneet pölyttäjät saavat energiapitoista ravintoa. Syksyllä myöhään kukkivat lajit turvaavat energiatarpeen aikuisina talvehtiville perhosille ja myöhään syksyllä lentäville pölyttäjille. Maaperä on tärkeä sekä perhosten talvehtimis- että ko-

TO UO IL

PUUTARHAN PÖLYTTÄJÄ- ja

K IK

MITEN SAISIN PUUTARHAANI PALJON PERHOSIA JA PÖLYTTÄJIÄ?

KYSY LEENALTA

teloitumispaikkana ja etenkin villimehiläisten pesimäpaikkana. Kuivat kukkapenkkien reunat ja hiekkapitoiset rinteet ovat parhaita alueita. Jos villimehiläinen on keväällä asettunut kukkapenkin reunaan, kannattaa kuokkia hieman varovaisemmin, jotta pesä ei tuhoudu. Kasvupaikan olosuhteet ja biotooppi ovat osa kasvillisuuden suunnittelua. Puutarhan mikroilmasto vaikuttaa perhosten ja pölyttäjien viihtyvyyteen. Lumen viipymäpaikat tarjoavat suojaa, vaikka kevätsäät muuttuisivat oikullisemmiksi. Monelle hyönteiselle on haitaksi, jos keväällä on liian aikaisin hyvin lämmintä ja sen jälkeen tulee kylmä jakso. Aikuiset perhoset suosivat aurinkoisessa paikassa kukkivia kasveja, sen sijaan toukille kelpaa hieman varjoisampikin alue. Muutama syöty tai käpertynyt lehti kasvissa ei kaipaa välittömiä toimenpiteitä. Kosmeettisista syistä tehty torjuntaruiskutus on haitallisin, koska mikään aine ei valikoi kohdettaan. Ennen kuin ryhtyy torjuntatoimiin, kannattaa aina tunnistaa, mistä otuksesta on kyse ja mitä se mahdollisesti saa aikaan.

KÄÄPIÖJALOANGERVO - PUUTARHAN UPEA KAUNOTAR

Kääpiöjaloangervo voi puiden siimeksessä hyvin ja kukkii runsaasti ja pitkään.

UNOHDETUT PERENNAT

TEKSTI JA KUVAT PENTTI ALANKO

Jaloangervoja näkee aivan liian harvoin puutarhoissamme verrattuna niiden suureen suosioon ulkomaisissa puutarhoissa.

pean kukinnan vuoksi uskoisi jaloangervojen kuuluvan jokaisen puutarhan vakiolajistoon, mutta harvoinpa niitä näkee. Nämä kaunottaret istutetaan keväällä, ja ne kukkivat loppukesällä ja syksyllä. Tosin niitä on saatavilla myös ruukkutaimina kuten muitakin perennoja, ja silloin niitä voi istuttaa mihin aikaan hyvänsä keväästä syksyyn. Esittelen nyt jaloangervoista yhden kaunottaren, elo-syyskuussa kukkivan kääpiöjaloangervon (Astilbe chinensis ’Pumila’). Sille löytyy paikka joka puutarhassa. PUUN KATVEESSA PUOLIVARJOSSA

Puutarhoissa on aina erilaisia puita, hedelmäpuita tai ainakin koristepuita ja pensaita. Puut ja pensaat suorastaan janoavat sitä, että niiden juurella on jotain muuta kasvullisuutta kuin maata kuivattavaa nurmikkoa, kuten niillä on luontaisesti lähimetsissäkin. Kääpiöjaloangervo näyttää viihtyvän parhaiten puolivarjoisella paikalla puiden katveessa, jossa se kukkii runsaasti. Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa ihailen sitä joka syksy, se kasvaa siellä ison katsurapuun alla. Tästä kaunottaresta on siis melkein pakko kirjoittaa näin keväällä, että muistaisimme hankkia niiden taimia komistamaan syksyistä puutarhaamme. Puiden siimeksessä ne voivat hyvin ja kukkivat runsaasti ja pitkään. Joku voi ihmetellä, että eihän puiden alla voi kasvattaa mitään. Mutta ei tarvitse mennä kuin lähimetsään, niin näkee, kuinka maanpinta on kasvillisuuden peitossa. Jaloangervoista on muistettava, että niitä ei pidä kuitenkaan istuttaa

kuiville paikoille. Varsinkin pitkälle jalostetut isokasvuiset tarhajaloangervot ovat vaateliaita kosteuden ja maan ravinteisuuden suhteen. Niistä monet lajikkeet kukkivat jo loppukesästä. SIPULIKUKKIEN SEURALAINEN

Kääpiöjaloangervot pysyvät matalina, kuten jo niiden nimestäkin voi päätellä. Ne eivät kaipaa mitään hoitoakaan, jos vain kasvupaikka on niille sopivan varjoinen. Niiden koristeelliset, toistamiseen pariliuskaiset, hammaslaitaiset lehdet peittävät maanpinnan hyvin ja pysyvät terveinä ja näyttävinä koko kesän. Eivätkä kääpiöjaloangervot leviää liikaa. Ne peittävät maanpinnan melko hitaasti siellä puolivarjossa pensaiden, sipulikasvien ja muiden varjoperennojen joukossa. Kääpiöjaloangervojen sekaan voi istuttaa aikaisin keväällä kukkivia pienikasvuisia sipuli- ja mukulakasveja kuten sahramia eli krookuksia, talventähtiä, helmi- ja sinililjoja ja kevättähtiä - kuten muuallekin puutarhaan pensaiden ja puiden alle. Niitä ei voi puutarhassa olla koskaan liikaa, ja olenkin aina ihmetellyt, miksi niitä näkee niin harvoin puutarhoissamme. Ehkä siihen on syynä se, että puutarhaviettimme 25

on syksyllä niin alhainen, ettei tule mieleen istuttaa kukkasipuleita? KORISTEMÄTTÄITÄ JA SANIAISIA

Kääpiöjaloangervojen seuralaisiksi sopivat myös monet varjoisissa ja puolivarjoisissa paikoissa viihtyvät varjoperennat kuten isokasvuiset, valkokukkaiset kilpiangervot, valeangervot ja konnanmarjat, maata peittävät varjohiipot, kuunliljat ja pitsimyssyt eli tiarellat. Joukkoon sopii koristeheinämättäitä ja saniaisiakin. Siten saadaan luonnollisen näköisiä näyttäviä istutuksia, jotka voivat ilahduttaa silmää jopa läpi vuoden ainakin eteläisemmässä Suomessa, missä talvet ovat nykyään vähälumisia ja maanpinta kaipaa jotain näyttävää peitettä. Sitä saa istuttamalla esimerkiksi lehtotaponlehteä, varjoyrttiä ja pikkutalviota, jotka säilyttävät vihreytensä talvellakin. Joskus kuulee suorastaan valitettavan, että kyllä sitä istuttaisikin, mutta kun ei puutarhaan mitään mahdu. Se ei voi koskaan pitää paikkaansa missään puutarhassa, sillä aina sinne voi jo paikalla olevin kasvien joukkoon istuttaa muun muassa yllä mainitsemiani kukkivia sipuli- ja mukulakasveja - ja pienen kasvuston kääpiöjaloangervoja. ✖

SIIRTOLAPUUTARHALIITTO /

TEKSTIT PIRJOLIISA LAURÉN, TINA WESSMAN

LIITON ALUEELLISET KURSSIT 2020 TÄLLE KAUDELLE ON suunniteltu seuraavat liiton alueelliset ja jäsenyhdistysten viljelijöille ilmaiset puutarhakurssit. Lisätietoa kursseista ja ilmoittautumisesta saa liiton nettisivulta (www.siirtolapuutarhaliitto. fi). Ilmoittautumisaika päättyy noin kaksi viikkoa ennen kurssia. Liitto seuraa koronaepidemian etenemistä ja viranomaisohjeita. Kurssien mahdollisista peruuntumisista ilmoitetaan tapauskohtaisesti liiton nettisivulla.

Keskusmaja, Heinäpurontie 1, 80110 Joensuu Aihe: Pölyttäjät ja perhoset puutarhassa HELSINKI la 6.6.2020 klo. 13:00 Pakilan siirtolapuutarhan Kerhotalo, Pakilan rantatie 2, 00680 Helsinki Aihe: Puutarhanhoidon perusteet ROVANIEMI ti 16.6.2020 – aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Aihe: Pölyttäjät ja perhoset puutarhassa

JOENSUU ti 2.6.2020 klo. 17:00 Linnunlahden siirtolapuutarhan

TURKU la 8.8.2020 klo. 13:00 Kupittaan ryhmäpuutarhan Keskusmaja, Kunnallissairaalantie 4, 20700 Turku Aihe ilmoitetaan myöhemmin LAHTI la 15.8.2020 klo. 13:00 Kotiniemen siirtolapuutarhan Puutarhapirtti, Ryytimaanraitti 2, 15230 Lahti Aihe: Pölyttäjät ja perhoset puutarhassa

SIIRTOLAPUUTARHAT TUTKIMUKSEN KOHTEENA

TUIJA ELFVING

HELMI ERKAMON GRADUN aiheena on ihmisten keinot tasapainottaa turhautumista, jota nykyaikainen elämä kaupungissa aiheuttaa. Tarkka otsikko on Siirtolapuutarhatoiminta kuluttajan strategiana urbaanin vieraantumisen lieventämiseen. - Olen itse luontoihminen, ja lopputyöni liittyy ihmisen ja luonnon suhteeseen. Siirtolapuutarhoista haetaan vastapainoa kaupungin arjen varjopuolille eli tutkimuksen kielellä ”vieraantumisen kokemukseen”. Tutkin sosiokulttuurisia jännitteitä ja vuorovaikutusta erilaisten tilojen välillä, ja valitsin kontekstiksi siirtolapuutarhat, Helmi Erkamo kertoo. Hän aloitti kiertelemällä siirtolapuutarha-alueella tekemässä havaintoja. Sen jälkeen hän haastatteli viittä siirtolapuutarhuria, jotka kertoivat vapaamuotoisesti omista kokemuksistaan: mitä palsta merkitsee heille, mitä tunteita se herättää, mitä he tekevät siellä ja keiden kanssa. - Siirtolapuutarhojen merkitys on nykyisin toinen kuin silloin, kun niistä vanhimpia perustettiin. Silloin tärkeä funktio oli ruoan viljely ja vähävaraisten mahdollisuus päästä kaupungin kivitaloista luonnon lähelle. Lopputyössään Helmi Erkamo toteaa, että nykyisin 26

siirtolapuutarhat ovat elvyttäviä ympäristöjä ja motiiviksi on noussut hyvä olo. Ero muihin aiemmin tutkittuihin vastaaviin ympäristöihin on se, että siirtolapuutarhat ovat osa kuluttajan normaalia ympäristöä ja toiminta siellä on ihmisten itsensä järjestämää. - Palstalle meneminen ei vaadi katkoa Helmi Erkamo arkielämään, kuten tapahtuu, jos lähtee vaikka vaellusreissulle. Jos taas menet esimerkiksi festareille, tapahtuma on yleisölle valmiiksi suunniteltu, mutta siirtolapuutarhoissa kuluttajat luovat kokemuksensa itse. Helmi Erkamo löysi tutkimuksessaan siirtolapuutarhoista kolme elementtiä, jotka helpottavat modernin elämän arjesta kumpuavaa turhautumista. Ensimmäinen on yhteys luontoon kaupungissa. Toinen on mahdollisuus uppoutua konkreettiseen, arjesta poikkeavaan tekemiseen. Kolmas on kuuluminen tiiviiseen yhteisöön. - Jos olet esimerkiksi päivät yksin tietokoneella, puutarhatyöt yhdessä muiden kanssa ovat terapeuttinen vastapaino. Siirtolapuutarhassa vietetystä ajasta saa energiaa siihen, kun palaa taas arkeen. Koska alueet eivät ole kaukana, niissä on mahdollista käydä virkistäytymässä usein. Hyvä olo löytyy läheltä, Helmi Erkamo tiivistää. PL

SIIRTOLAPUUTARHALIITTO

KUPITTAA SAI KANSAINVÄLISEN DIPLOMIN Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistykselle on myönnetty Kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton diplomi sosiaalisesta toiminnasta. hoitivat Kupittaan siirtolapuutarhasta vuokrattua siirtolapuutarhapalstaa, tutkivat puutarhan ilmiöitä ja eläimiä sekä leikkivät ja ideoivat omia tutkimusprojekteja. Syksyllä sadon kypsyessä lapset tekivät herkkuja, kuten mehuja, joilla ilahdutettiin muutakin puutarhayhteisöä. Kupittaalla lapset pääsivät myös tutustumaan mehiläisten elämään ja osallistumaan hunajan linkoamiseen.

MIKÄ ON KUPITTAAN TULEVAISUUS? Kupittaan siirtolapuutarha on Turun kaupungin vanhin. Se on perustettu vuonna 1934 kaupungin työväestön virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä perheiden ruokahuollon turvaamiseksi. Siirtolapuutarhassa on 57 palstaa mökkeineen. Vaikka palstojen ensisijainen tehtävä ei enää ole ruoan hankinta, alueella on edelleen noin 300

SATEENKAARI KOTO RY

KANSAINVÄLINEN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO myöntää diplomeja kolmessa eri kategoriassa: ekologinen puutarhanhoito, sosiaalinen toiminta ja innovatiiviset projektit. Turkulaisen Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen diplomi myönnettiin sosiaalisesta toiminnasta, hankkeesta nimeltään Multaa ja mukuloita – luontomerkityksiä ja ilmiöoppimista kaupunkipuutarhassa. Hankkeessa Kupittaan siirtolapuutarhaan on perustettu luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan painottuva oppimisympäristö, jossa tutkitaan kaupunkipuutarhaluonnon elämää kuuden päiväkodin eskari-ikäisten kanssa. Tavoitteena on tukea kestävän elämäntavan periaatteita ja vahvistaa lasten luontosuhdetta, kiertotalousajattelua sekä tietoa ruoan alkuperästä ja luonnon toiminnasta. Hanke alkoi viime kesänä. Lapset

alkuaikoina istutettua omenapuuta. Niiden lisäksi palstoilla kasvaa runsaslukuinen määrä vanhoja koriste- ja hyötykasveja, joiden arvo kasvigenetiikan näkökulmasta on suuri. Tällä hetkellä Kupittaan siirtolapuutarhan jatko on uhattuna. Turun kaupunginvaltuusto on ehdottanut, että siirtolapuutarhatoiminta Kupittaalla päättyy, ja siirtolapuutarha siirretään kauemmaksi keskustasta. Kupittaan diplomi myönnettiin maaliskuussa Kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton yleiskokouksessa. Seuraava yleiskokous pidetään elokuun lopussa Helsingissä Study Session -tapahtuman yhteydessä, missä diplomi luovutetaan Kupittaalle. Aiemmin Suomeen on tullut kaksi diplomia innovatiivisesta projektista. Multaa ja mukuloita -hankkeen omistaja on Sateenkaari Koto ry., ja se on saanut rahoitusta Opetushallitukselta. TW

KOHTAAMISPÄIVÄ 11.7. ON PERUTTU

Lapset pääsivät tutustumaan myös mehiläisten elämään.

LEHDEN EDELLISESSÄ numerossa kerroimme, että Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä vietetään 11.7.2020 Kohtaamispäivää ja liiton 90-vuotisjuhlia. Valitettavasti tapahtuma on peruttu koronaepidemian takia. Lämmin kiitos Marjaniemen siirtolapuutarhan vapaaehtoisille, jotka olivat tehneet jo paljon suunnittelu- ja valmistelutyötä tapahtuman järjestämiseksi!

UNSPLASH

IRJA TASKINEN

PALSTOILLA TAPAHTUU

Vasikkasaaressa kasvaa myös valkolehdokki, joka on rauhoitettu. Lepät erottaa toisistaan lehdistä: alla on harmaalepän lehdet, yllä tervalepän lehdet.

LUONNONKAUNIS VASIKKASAARI HEINOLAN SIIRTOLAPUUTARHA sijaitsee Vasikkasaaren eteläosassa, Ruotsalainen-järven Tokeenlahden ja Kymenvirran välissä. Sinne on siltayhteys, joten autolla pääsee perille asti. Siirtolapuutarhassamme on, kiitos järvien, hyvä ilmasto niin puutarha- kuin luonnonkasveillekin. Olen saanut nauttia saaren monimuotoisesta kasvistosta vuodesta 2003, jolloin aloitimme mökkeilyn siellä. Venematkan päässä on myös muita kauniita saaria, joista yhdessä on upea lehmusmetsä. OLEN PARINA VUONNA vetänyt siirtolapuutarhamme asukkaille vuoden luonnonkasvipäivän tienoilla retken, jossa tutustumme luonnonkasveihin. Monet puutarhakasvithan on jalostettu luonnonkasveista. Jouduin kouluaikana keräämään kasveja ja opettelemaan niiden latinalaiset nimetkin. Kasvit ovat pysyneet aika hyvin muistissa. Vasikkasaaressa kasvaa

pari kokonaan rauhoitettua kasvia. Valkolehdokin tuntevat monet ja nauttivat sen ihanasta tuoksusta iltaisin rannan läheisyydessä. Joku ymmärtämätön oli kerran kaivanut uimarantapolun varrelta valkolehdokin siirtääkseen sen ilmeisesti puutarhaansa , mutta joutui varmasti toteamaan, että kasvi kuolee siirrettynä. Valkolehdokki on melko harvinainen Suomessa. Toinen kokonaan rauhoitettu kasvi saarellamme on vielä selvästi harvinaisempi lehtoneidonvaippa. Molemmat kuuluvat Pohjolan kämmeköihin eli orkideoihin. Myös maariankämmekkää löytyy saarestamme. Vierumäen urheiluopiston metsistä olen löytänyt yövilkan, joka sekin on orkideakasvi, tosin ulkonäöltään aika huomaamaton. On aina ilo löytää luonnosta kasvi, jota ei ole osannut odottaa löytävänsä. Tähtitalvikki oli yhtenä vuonna vuoden luonnonkasvi. Vasikkasaaressa löytyy paljon eri talvikkeja, usein laajahkoina kasvustoi28

na: pikkutalvikkia, isotalvikkia, nuokkutalvikkia, tähtitalvikkia ja sarjatalvikkia. Tähtitalvikkia saa Suomesta nykyään hakemalla hakea, ja sarjatalvikki on vielä harvinaisempi. Talvikit kukkivat kesäkuun alkupuolella suloisia pieniä kukkia.

SAAREMME MAASTO on paikoin luhta- ja lehtokorpityyppistä, missä lammikoissa kasvaa ja kukkii vehka eli kalla. Rannoilla kasvaa osmankäämiä. Pensaita on monenlaisia. Niitä olisi hyvä tuntea, koska monet niistä myrkyllisiä. Opettelimme retkellämme tuntemaan lehtokuusaman ja paatsaman. Lehtokuusama on kovaa puuta , ja olen käyttänyt sitä joskus tukikeppinä puutarhassa. Rannoillamme kasvaa suomyrttiä, jonka ”käpyjä” on käytetty oluen ja vahvempienkin juomien maustamiseen. Saaren päätien varrella kasvaa metsäruusua, ja syvempänä metsistä voi löytää koiranheisipensaan, jonka kukka päihittää kauneudessaan jopa hortensian - ihana

elämys luonnossa! Saaremme puusto on pääasiassa sekametsää: kuusia, mäntyjä, haapoja, pihlajia ja harmaa- ja tervaleppää. Haapa luovuttaa kalkkia maahan pudonneiden lehtiensä kautta, ja se on yksi syy saaren monipuoliseen kasvistoon. Yhden villiomenapuunkin olen löytänyt.

OPETTELIMME LUONTORETKELLÄ myös, miten lepät voi erottaa toisistaan. Tervalepän nuorten vuosikasvainten pinta on tahmea ja puun latvus on pyöreämpi kuin harmaalepällä. Lehdistä voi määrittää lajin parhaiten. Tervalepän lehti on vastapuikea ja lanttokärkinen. Harmaaleppää käytetään kalan savustuksessa makua antamaan, tervaleppää muun muassa huonekaluissa ja sisustuksessa. Ei muuta kuin luonnonkasvikirja mukaan ja luontoon tutkimaan! IRJA TASKINEN Heinolan siirtolapuutarha

PALSTOILLA TAPAHTUU CREATIVE COMMONS

Onneksi löysin kynsiä jatkokasvatukseen. Tänä kesänä aion pitää erityisesti mielessä valkosipulien kastelun ja juottaa ystävääni perusteellisesti - elleivät ilmojen haltiat päätä lorottaa vettä kuin saavista kaataen. Katsotaan… Ja ehkäpä tottuneenkin viljelijän kannattaa joskus lueskella kasvatusohjeita. EEVA LINKOSALO Litukan siirtolapuutarha, Tampere

Valkosipuli tarvitsee paljon vettä.

JUOPPO YSTÄVÄNI KARJALAISEEN PERIMÄÄNI kuuluu, että puhelen täysin vieraiden ihmistenkin kanssa. Viime syksynä asia kiertyi satunnaisen juttukaverin kanssa valkosipuleihin. Hän kertoi, että varsinkin talvivalkosipuli on juoppo ja vaatii paljon vettä kasvaakseen. Tietoni valkosipulista oli ollut olematon. Tarvittaessa olin käyttänyt valkosipulijauhetta - sehän on niin helppoa. Kunnes minulle selvisi, että parikymmentä vuotta aiemmien kukkapenkkiini ilmestynyt tuntematon ystävä on talvivalkosipuli. Miniäni ihmetteli, miksi minulla on perennapenkissä kaksi valkosipulia. En ollut niitä huomannutkaan, enkä tiennyt, mistä ne olivat siihen ilmestyneet. SILLOIN KIINNOSTUIN. Annoin itusilmujen kasvaa aina seuraavaan syksyyn asti, ripottelin ne melko tiheästi riviin ja toiseen riviin erottelin muhkeat kynnet, joissa oli vihreää alkua. Seuraavana keväänä valkosipulipenkkiini ilmestyi terhakka rivistö naatteja ja viereiseen penkkiin hentoja

sipulinvarsia itusilmuista. Syksyllä nostin maasta muhkeakyntisiä sipuleita – tietenkin jatkokasvatukseen, ruoanlaittoon en raaskinut käyttää kuin pari pienimpää. Itusilmuista oli kasvanut kauniita möllyköit. Uudelleen kasvatettuna niistäkin tuli kauniita ja melkoisen kookkaita sipuleita. Maa- ja muut olosuhteet olivat ilmeisesti sopivat.

VUOSIEN VARRELLA talvivalkosipulivalikoimani laajentui. Satoa ja istukkaita riitti jaettavaksikin. Kunnes tuli viime kesä 2019. Varret kuihtuivat puolessa välissä kasvukautta. Ainoat hieman kookkaammat varret olivat kukkapenkkiin eksyneitä karkulaisia. Samanlaisia viestejä tuli surkeasta sadosta syksyn mittaan muiltakin. Oliko jokin tauti iskenyt? Viime kesä oli osan aikaa kuuma ja kuiva. Kastelin kyllä vihannes- ja kukkamaatani, mutta suihkutus ei kunnolla ulottunut valkosipulipenkin alueelle. Siinä siis selitys! 29

PUUTARHA

Tämän lehden paras juttu? KERRO MIELIPITEESI sähköpostilla toimitus@siirtolapuutarhalehti.fi. Mielellään mukaan saa liittää myös perustelut, miksi pidit eniten juuri siitä jutusta. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Pest-Stop-myyräkarkoitin. Viime numeron paras juttu –arvonnan voitti Anna-Maija Tiilikainen, Turusta. Palkinto on lähtenyt voittajalle, onnittelut!

SANNA MICHAELIN viisihenkisellä perheellä on mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä.

KEITTIÖSSÄ

PIENET KINKKUPIIRAAT Pohja: 100 g voita 2,5 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa 3 rkl vettä

SANNA MICHAEL

PIENET KINKKUPIIRAAT (12–14 KPL)

Täyte: 300 g saunapalvikinkkua 2 dl ruokakermaa 1,5 dl ranskankermaa 3 kananmunaa 150 g emmentaljuustoa raastettuna 0,5 tl mustapippuria 1 rkl tuoretta silputtua timjamia

Keväällä ja alkukesästä mökillä riittää paljon puuhaa, ja nopea ja maistuva syötävä on tervetullut piristys puutarhatöiden lomassa. Palstallamme monivuotisena kasvava timjami antaa satoa ensimmäisten joukossa, ja nämä herkulliset kinkkupiiraat saavatkin lisämakua juuri tuoreesta timjamista. Nypi aavistuksen pehmennyt voi, jauhot ja suola murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Tee taikinasta

tanko ja leikkaa se 12–14 yhtä suureen osaan. Pyörittele paloista pallot ja painele ne muffinssivuokien pohjalle ja reunoille. Laita vuoat puoleksi tunniksi jääkaappiin ja esipaista niitä sitten 5–10 minuuttia uunin alatasolla 200 asteessa. Pilko kinkku ja ripottele se vuokiin. Vatkaa muut täyteainekset keskenään ja lusikoi täyte kinkkupalojen päälle. Paista muffinsseja uunin alatasolla n. 20 minuuttia, kunnes niiden pinta on ruskistunut. SM

BLOGITÄRPPI

TIIU KUKKASJÄRVI luki kiinnostuneena puutarhablogeja. Vähitellen syntyi ajatus ryhtyä jakamaan oman perheen puutarhakuulumisia muille. Kolme vuotta sitten Tiiu perusti Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogin. - Puutarha on meidän perheen yhteinen harrastus. Lapset ovat 7, 5 ja 4, ja heillä on omat istutuksensa ja omat puutarhatyökalunsa. Mies nikkaroi, rakentaa ja tekee pihatöitä, minun vastuullani ovat istutusalueet, kasvihuone ja hyötytarha. Alussa minä olin se, joka ideoi mitä tehdään, mutta mies innostui pikkuhiljaa ja nyt ideoimme yhdessä. Kukkasjärven perhe asuu Siilinjärvellä, vähän Kuopiosta pohjoiseen. Se

on 4. kasvuvyöhykettä. - Kasvuvyöhyke on otettava huomioon, kun valitsee kasveja. Olen kyllä kokeillut rohkeasti eteläisempien vyöhykkeidenkin kasveja, ja suurin osa niistä on pärjännyt hyvin. Kasvukausi päättyy meillä kuitenkin usein aikaisemmin kuin etelässä. Kaikki kasvit eivät ehdi aina tehdä satoa, mutta esimerkiksi viime syksynä toin ananaskirsikan sisälle ja saimme hedelmiä joulukuulle asti. Tänä kesänä Kukkasjärven perheen suunnitelmissa on rakentaa pari uutta istutusaluetta ja kivetä kasvihuoneen eteen oleskelualue. - Ja kaikenlaista pienempää sen lisäksi, Tiiu sanoo. PL 30

ANTTI KUKKASJÄRVI

PUUTARHAHETKI.BLOGSPOT.COM

Tähtimagnolia on eteläisen vyöhykkeen kasvi, mutta pärjää hyvin Siilinjärvelläkin.

Haluatko näkyä lehdessämme? llmoitusmyynti: johanna@johannapelto.fi

Huolenpitoa puutarhaan ŬƂǇŶŶƂƐƚƵĞƚ

ǇŬƐŝƉǇůǀćŝƐĞƚ ƉĞŶƐĂƐƚƵĞƚ

www.neko.f i

Seinä parasolli aurinkovarjot youtube: johannes viinikka johannes@tanelin.se 046 9473767

Köynnöstuet ũĂůĂůůĂ ũĂ ŬćƐŝŶ ƉĂŝŶĞƩĂǀĂƚ ũƵƵƌŝŬĂƐƚĞůŝũĂƚ

PUUTARHA

Jos siirtolapuutarhayhdistyksesi ei vielä kuulu Siirtolapuutarhaliittoon, lue lisää liiton eduista ja liittymisestä nettisivulta: www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/

Yksipylväiset pensastuet

Jalalla ja käsin painettavat juurikastelijat

kukkatelineet kukkatelineet kasvien tuenta kasvien tuenta juurikastelijat

juurikastelijat

www.esvi.ﬁ

PUUTARHA

TIETOA, KURSSEJA, IDEOITA JA YHTEISTYÖTÄ. Siirtolapuutarhaliiton jäsenenä saat lehden, puutarhakursseja, siirtolapuutarha-alueiden edunvalvontaa, tietoa, vinkkejä ja paljon muuta. Yhdessä olemme enemmän! Jos siirtolapuutarhayhdistyksesi ei vielä kuulu Siirtolapuutarhaliittoon, lue lisää liiton eduista ja liittymisestä nettisivulta www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/