Kysymyksiä palstalta Miksi Roundupia ja muita glyfosaattia sisältäviä torjunta-aineita vastustetaan? Mitä lainsäädäntö sanoo glyfosaattia sisältävistä aineista? Miten siirtolapuutarhurin tulisi suhtautua niihin? Mitä glyfosaatti on? Glyfosaatti on teollinen valmiste, joka on glysiini-aminohapon fosfonaattijohdannainen. Torjunta-aineissa se on glyfosaatin amino-, isopropyyliamiini- tai kaliumsuolana. Ruiskutuksessa se imeytyy kasviin lehtien kautta ja estää lehtien entsyymitoiminnan viherhiukkasissa. Glyfosaatti syrjäyttää kasvin luontaiset aineenvaihdunnan tuotteet, jotka ovat välttämättömiä viherhiukkasten toiminnalle. Seurauksena on lehtien kuihtuminen ja koko kasvin kuoleminen. Glyfosaatti kulkeutuu koko kasviin ja siksi sitä kutsutaan systeemiseksi torjunta-aineeksi. Glyfosaattia sisältäviä rikkaruohontorjunta-aineita myydään usealla kauppanimellä, joista Roundup lienee tunnetuin. Mutta Roundupistakin on useita rinnakkaisvalmisteita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on peruuttanut POEA-apuainetta (polyetoksyloitua talialkyyliamiinia) sisältävien 13 glyfosaattivalmisteen luvat. Kielto koskee seuraavia glyfosaattivalmisteita: Barclay Gallup (rek.nro 2920), Clinic 360 SL (rek.nro 1822), Glyfokem 360 (rek.nro 2011), Glyfokem 360 I (rek.no. 3127), Glyfonova 360 SL (rek.nro 1712), Glyphogan 480 SL (rek.nro 2950), Keeper Spray (rek.nro 2995), Keeper Tiiviste (rek.no. 2996), Rambo 360 (rek.nro 1917), Ranger (rek.nro 2856), Rodeo (rek.nro 1911), Roundup (rek.nro 1403), Roundup Max (rek.nro 1910). Ajantasainen lista kuluttajakäyttöön hyväksytyistä valmisteista löytyy TUKESin sivuilta. Kasvinsuojeluainerekisteristä tällaiset valmisteet löytyvät hakusanalla kuluttajakäyttö. http://www.tukes.fi/ fi/Rekisterit/Kasvinsuojeluainerekisteri/
Tutkittua tietoa glyfosaatista Glyfosaatin kulkeutumista maaperässä ja vesistöissä on tutkittu, samoin sen vaikutusta maaperän mikro-organismeihin. Oleellista on myös aineen jäämät ja niiden vaikutus ympäristöön. Lisäaineiden ja glyfosaatin yhteisvaikutusten terveyshaitoista on
saatu tutkimusnäyttöä, ja siksi POEA- apuainetta sisältävät valmisteet kiellettiin. Suomessa on selvitetty glyfosaatin jäämiä sekä pinta- että pohjavesissä, vaikutuksia siementen itämiseen ja taimivaiheen kasvuun tutkitaan. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että glyfosaatti voi säilyä joissain olosuhteissa maaperässä jopa seitsemän vuotta. Pulmallista on se, että glyfosaattikäsittelyn kohteena olevien kasvien vieruskasvit voivat joutua aineen vaikutuksen alaisiksi, koska glyfosaatti syrjäyttää maaperässä fosforin ja kulkeutuu sitten vieruskasvien juurten kautta aiheuttaen vaurioita kasveihin, joita ei ole käsitelty aineella. Glyfosaatin sitoutuminen saviperäisiin kivennäismaihin lisää myös vapaan fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Toistuvat torjuntakäsittelyt lisäävät glyfosaatin kertymistä maaperään ja vaikuttavat siten kymmeniä vuosia sekä maaperään, pohjaveteen että vesistöihin.
Juhannusruusun kasvuhäiriö, joka on seurausta edellisenä vuonna lähistöllä tehdystä glyfosaattiruiskutuksesta.
Kasveissa, joita käytetään ravinnoksi, voi olla jäämiä glyfosaatista, vaikka niitä ei olisi sillä ruiskutettukaan. Koska glyfosaatti kertyy kasvien juuriin, se voi kulkeutua siitä myös kasvin muihin osiin. Toistaiseksi ei vielä ole riittävästi tutkimusnäyttöä onko glyfosaatin hajoamistuotteiden toksisuus suurempaa kuin itse glyfosaatin. Kasvien hyvinvointi riippuu oleellisesti maaperän mikrobien ja eliöiden toiminnasta. Osa mikrobeista lisääntyy, koska ne pilkkovat glyfosaattia. Sen sijaan juurten toiminnalle välttämättömien mykoritsa-sienten määrän on havaittu vähenevän, kun maaperään on kulkeutunut glyfosaattia.
Biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden Kysymyksiä palstalle lähetettyihin kysymyksiin. Hän hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvi- ja puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarha-alan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.
Tutkimuksissa on havaittu, että maaperän lierot voivat vähentyä alueilla, joissa on glyfosaattijäämiä.
Voiko puutarhassa pärjätä ilman glyfosaattia? • Luonnonmukaisessa puutarhanhoidossa ei käytetä mitään kemiallista rikkaruohontorjuntaa. • Kitkeminen, kasvien luontainen kilpailu elintilasta sekä tiheät istutukset ovat keinoja saada rikkaruohot kuriin. • Maaperän ja vesistöjen puhtauden turvaaminen tuleville sukupolville on tärkeämpää kuin oman kitkentätyön helpottaminen kemiallisella aineella. • Pienessäkin pihassa tehdyt toimenpiteet sekä aineiden käyttämättä jättäminen vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. • Jokainen voi vaikuttaa omiin valintoihinsa, eikä niitä tarvitse perustella muiden tekemisillä. • Rikkaruohojen torjunta-aineiden käyttämättä jättäminen on paras ekoteko. Teksti: Leena Luoto Kuvat: Heikki Luoto J.k . glyfosaatin hyväksymisestä: 27.11.2017 on saatu päätös EU:n muutoksenhakukomiteassa. Glyfosaatin hyväksyminen on siten voimassa vuoden 2022 loppupuolelle saakka. Kotipuutarhoissa käytön tarpeellisuutta kannattaa harkita tarkoin.
Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi.
Siirtolapuutarha 5/2017
19