Siirtolapuutarha 2/2017

Kestävää kesänviettoa kaupungissa

2/2017

Siirtola puutarha Siirtolapuutarhurit suunnannäyttäjinä Kestävä kehitys ja kiertotalous s. 4-15

Mökissä ekologisemmin s. 4

Tunneajatuksia puutarhasta s. 20

Vanhaa vaalien - perinteitä kunnioittaen s. 12

Siirtolapuutarhurit pohjoismaisilla puutarhamessuilla Tukholmassa

s.16

Siirtola puutarha 2/2017

Sisältö

Osallistu valokuvakilpailuun s.29

Mitä tehdä ylijäämälle?

s.10

Lepaalla siirtolapuutarhurien kurssilla

s.24 Tässä lehdessä Kestävää kesänviettoa kaupungissa

2/2017

Siirtola puutarha Siirtolapuutarhurit suunnannäyttäjinä Kestävä kehitys ja kiertotalous s. 4-15

Mökissä ekologisemmin s. 4

Tunneajatuksia puutarhasta s. 20

Vanhaa vaalien - perinteitä kunnioittaen s. 12

Kansi: Raimo Ikonen

Mökissä ekologisemmin s. 4-5 PuutarhaSuomi 100 s. 6-7 Biohiili maanparannusaineena s. 8-9 Kiertotalous s. 10-11 Vanhaa vaalien - perinteitä kunnioittaen s. 12-13 Ekologinen elämäntapa s. 14-15 Tukholman puutarhamessut s. 16-17 Jäsenyhdistys esittelyssä s. 18-19 Minun puutarhani: Tunneajatuksia puutarhasta s. 20-21 Kuka allekirjoittaa tilinpäätöksen s. 22 Liiton tuotteita s. 23 Lepaan puutarhakurssit s. 24-25 SSPL tiedottaa s. 26 Kirjoituskilpailun satoa s. 27 Kolumni: Ajattelin tänään s. 28 Ristikko ja valokuvakilpailu s. 29 Mansikkapaikka s. 30 Palstoilla tapahtuu s. 31

Vuoden 2017 aineiston toimituspäivät: nro 3

22.5.

nro 4

28.7.

nro 5

8.11.

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä verkossa yhden numeron viiveellä.

Pääkirjoitus

Unelmoidaan kesästä Kevät tuntuu olevan viikkoja myöhässä, lumikellot, jotka yleensä ovat kukkineet huhtikuun alkupuolella, työntävät maan pinnalle paikoitellen vasta varovaisesti lehtiään kuin epäillen kylmyyden vielä palaavan.

Tätä kirjoittaessa lunta tulee jälleen kerran taivaan täydeltä. Nurmikko ja pihan käytävät ovat koskemattomia valkoisessa lumipeitteessään. Pääsiäisenä tuli mieleen lausahdus ”tulee aikainen kevät kun on pääsiäisenä vappusää”, kuten arvata saattaa silloinkin tuli lunta. On vain uskottava kevään ja kesän jossain vaiheessa vielä tulevan, kuten aina ennenkin.

Onneksi kevään kestävinä kukkina tunnettuja orvokkeja on ollut hyvin saatavilla. Niillä on pystynyt luomaan pieniä toivoa herättäviä väriläiskiä niin amppeleihin, kukkalaatikoihin kuin perennapenkkeihinkin, ne kun pikkupakkasista ja lumesta eivät pahemmin hätkähdä.

Liiton järjestämää matkaa Nordiska Trädgårdar – messuille varjosti lähtöpäivänä tapahtunut terroriteko Tukholman keskustassa. Tapahtunut tiukensi turvajärjestelyitä, joiden johdosta matkalaiset

Siirtolapuutarha 2/2017

82. vuosikerta ISSN 0359-4955

Julkaisija Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry Siirtolapuutarha-lehti 3/2017 ilmestyy kesäkuun puolessa välissä. Aineiston tulee olla toimituksessa 22.5.17 mennessä.

joutuivat jonottamaan kyllästymiseen asti. Toisaalta yhdessä värjöttely kalseassa kevätsäässä sai aikaan leppoisaa jutustelua ja monta naurunaihetta ennestään toisilleen tuntemattomien osallistujien kesken.

Messuilla oli tarjontaa jokaiselle puutarhaharrastuksesta kiinnostuneelle. Toisin kuin Suomessa, kasvit, puutarhojen koriste-esineet, työkalut, kasvihuoneet, eri puutarhaseurojen toiminnan esittelyt yms. olivat edelleen messujen päätarjontana.

Lakritsin, makkaroiden, hierontalaitteiden, purje-ja moottoriveneiden myyjiä ei pahemmin päähallissa näkynyt. Eli kun ensi keväänä suuntaatte messujen aikaan lahden toiselle puolelle, suosittelen niillä käyntiä osana matkaohjelmaa.

Kevääseen kuuluu myös toiminnan alettua vastakkainasettelu, yhdistys vastaan yksittäinen viljelijä.

Monelta unohtuu, että yhdistyksen muodostavat sen jäsenet yhdessä. Kokouksissa valitaan kaikkien jäsenten keskuudesta puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet, jotka toimikaudellaan vastaavat taloudesta, toiminnasta, kunnossapidosta ja järjestyksestä.

taloudellinen vastuunkanto koko kaudeksi. Vaikka jokaisella valitulla saattaa olla oma tehtäväkuvansa, tekee hallitus päätökset yhteisesti ja vastaa niistä kokonaisuudessaan. Mitä isompi yhdistys sitä enemmän sen hallinnolta vaaditaan kykyä ja rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä. Esiin nouseviin kysymyksiin on tartuttava ja käytävä käsiksi ongelmatilanteisiin.

Jokaisen yksittäisen viljelijän ääntä ei vain voida aina joka asiassa kuunnella, jotta tehtävät saadaan hoidettua koko yhdistystä hyödyttävällä tavalla.

Mikäli jokin asia vaatisi muutosta, uskoisin toimintaan osallistumisen olevan kaikille halukkaille mahdollista seuraavia henkilövalintoja tehtäessä.

Toiminnallista ja viljelyyn kannustavaa lämmintä alkukesää Pertti

On vain muistettava, että kyseisiin toimiin valituiksi tulleille kuuluu sitoutuminen, toiminnallinen ja

Päätoimittaja Pertti Laitila puh. 041 444 6242 pertti.laitila@gmail.com

Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johanna@johannapelto.fi p. 040 9030 141

Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty.

Toimitussihteeri Jaana Veikkola-Virtanen puh. 050 511 6791 toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi

Painopaikka PunaMusta OY Painosmäärä 4000 kpl

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta.

Ulkoasu Raimo Ikonen Toimitusneuvosto Harri Savander pj. Irja Appelroth, Maarit Humaloja, Pirkko Kilpeläinen, Asta Korppi, Maija Manninen

Tilaushinta 35 eur/vsk ei-jäsenille kotimaassa

Pankkiyhteys Nordea 143630-101085 BIC NDEAFIHH IBAN FI73 1436 3000 1010 85

Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista tai kuvista.

Liiton toimisto Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki puh. 010 321 3540 Puheluhinnat: 8,35 snt/puh.+16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)

info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10 - 14 Siirtolapuutarha 2/2017

3

Vertauskuvallisesti kaukaisimmat siirtolapuutarha-alueet kärsivät jo liiallisesta kosteudesta ja tulvat lainehtivat jo - yhä useammin heidän nurmikoillaan - mutta me emme halua kuulla sitä, vaikka lämpenemisen myötä meillä kasvavat jo viinirypäleetkin.

Ilmastomuutokseen alkavat vähitellen uskoa viimeisetkin tällä pienellä pallollamme. Siirtolapuutarhat viljelyllään ja elämällään ovat olleet edistyksen etunenässä, mutta mitä voisit tehdä enemmän pelastaaksesi maapallon?

En voi kertoa kuin omasta elämästäni ja siitä, että valitsin biokaasuauton jo vuosia sitten. Ekologisuuden lisäksi saan ajaa puolet halvemmalla: 100km/4-5euroa. Liikennehän on yksi suurimmista saastuttajista ja jos et tee mitään vapaaehtoisesti, niin kohta se tehdään pakollisesti, tai saastuttavilla ajoneuvoilla ajo tulee tolkuttoman kalliiksi – Oslossa kiellettiin jo dieselautoilla ajo muutamaksi päiväksi. Ruotsissa dieselautoja rangaistaan raskaalla kädellä.

Vaihtoehtoja löytyy Sähköllä lämmittäjä osallistuu atomivoimalarakentamiseen. ”Nehän ovat turvallisia ja puhtaita”, sanotaan, mutta sitten kun Japanissa posahtaa, alkavat edistyneet Saksa ja Ruotsi vähentää vaarallista ydinvoimaa – kunnes hallitus vaihtuu. Meidän atomivoimalan rakentaminen saastuttaa jo sinänsä ja tulee aina vain kalliimmaksi – kustannusarviot lentelevät pilviin. Takan jälkiasentaminen on vaivatonta ja jos mennään hienosäätöihin, niin puiden päältä sytyttäminen osoittautuu paremmaksi kuin perinteinen ja saastuttava alta sytyttäminen sanomalehdillä.

Remontin tullessa ajankohtaiseksi ekologisia vaihtoehtoja löytyy. On olemassa kaiken sävyisiä ekomaaleja, jotka takaavat puhtaamman sisäilman.

Normaalit maalit ovat asiantuntijoiden kertoman mukaan niin vaarallisia, ettei ”maalauksen jälkeen saisi olla sisätiloissa.” Kokeneimmilta ammattilaisilta olen kuullut, että ”maalarit olivat juoppoja, koska haistoivat ja käyttivät huumaavia liuottimia ja maaleja.” Nykyiset vesiohenteisetkin maalit sisältävät erittäin haitallisia aineita. Saatavilla on myös lakkoja, jotka hengittävät eivätkä tee kalvoa.

4

Siirtolapuutarha 2/2017 4/2016

Mökissä ekologisemmin Siirtolapuutarhamökeissä tämä asia on tavallista tärkeämpää, koska monesti mökki jää kylmilleen ja kun aletaan taas lämmittää, sinne jäänyt kosteus ei pääsekään muovisten lateksimaalien tai hengittämättömien lattialakkojen kautta pois.

Lähiruokaa omalta palstalta Monen mielestä tuollainen ekologinen elämä tuntuu liian hankalalta, ja miksi ihmeessä siihen

alkaisi? Ilmastonmuutoshaitathan ovat vasta kaukaisimmilla siirtolapuutarha-alueilla. Mutta ne, jotka haluaisivat jotain tehdä lastenlastensa pelastamiseksi, voisivat alkaa vaikka kasvissyöjiksi.

Lihantuotanto tuhoaa maapallon keuhkoja, sateet ja myrskyt jo lisääntyvät, maanjäristykset yleistyvät… Ruoan tuottaminen tehoviljelmillä tuhoaa maaperää ja ilmastoa. Ruoan tuonti laivoilla ja rekoilla lisää saastuneisuutta. Ketju kiristyy. Kasvissyönti pelastaa maapallon keuhkoja.

Siirtolapuutarhaelämään sopivan terveellisen ravinnon voi viljellä omassa puutarhassa, terassilla tai vaikkapa sisällä talviasunnossa. Maailmassa on parantoloita, joissa parannetaan vaikeita tauteja lehtivihreällä ja erityisesti vehnänorasmehulla. Suomestakin matkustetaan esimerkiksi Hippocrates-instituuttiin USA:han hoitamaan täällä parantumattomia sairauksia.

Onneksi nuoremmat sukupolvet ovat viisaampia.

Kasvissyöntibuumi vyöryy aina vain luomumpana ylitse maan ja kärjessä kulkevat nuoret naiset. Oman viljelypalstan omaaville luomukasviksien saanti on helpompaa. Kompostorit hyrisemään pihan nurkkiin ja puhdasta elinvoimaista kasvumultaa syntyy jätteestä, aivan kuin biokaasua autoihin – yhä useammalla entisellä kaatopaikalla on biokaasutuotantoa ja maastamme tulee omavaraista polttoaineen suhteen – jos ja kun halua löytyy.

Lisäksi voimme halutessamme valita sellaisia poliitikkoja, jotka edistävät tätä muutosta, joka tulee ennen pitkää kuitenkin.

Maukkaat idut ja versot Kasvissyönti, vielä paremmin elävä raakaravinto, jonka olen itse valinnut, edistää terveyttä ja hyvinvointiamme. Tietoa on nykyisin helppo saada, jos halua riittää. Aikansa kasvisruoalla eläneen

makuaisti kehittyy siihen suuntaan, etteivät makkarat enää maistuisikaan. Itse kasvatetut idut ja versot maistuvat niin herkullisilta, etteivät muut kohta kelpaakaan. Versoista voi tehdä lääkitsevää ja terveellistä mehua puristimella, joita saa nykyisin alle satasella. Oma pieni siirtolapuutarhapiha on mainio paikka versojen kasvattamiseen.

Kaiken lisäksi kasvissyöjä säästää, paitsi maapalloa, niin omaa kukkaroaan. Erilaisia ruokapiirejä toimii kohta joka paikkakunnalla ja ruokaa saa helposti suoraan viljelijöiltä.

Mökkikylään on helppo perustaa oma ruokapiiri, jonne viljelijät ja tuottajat toimittavat suoraan tiloiltaan. Ekologinen elämä yhdistää.

Moni ajattelee, ettei yksi ihminen voi tehdä mitään. ”Yksi ihminen” on tehnyt jo kuitenkin sen, että maapallomme lämpötila on ansiostamme nous-

Tarjottimissa on helppo kasvattaa terveellistä ravintoa. Kuvassa herneenversoa ja vehnänorasta.

sut jo kohta sen ensimmäisen vaarallisen asteen.

Asiantuntijoiden mielestä jo toinen samanlainen aste nostaisi mm. meriveden tasoa metrillä ja se aiheuttaisi kodittomuuden 170 miljoonalle ihmiselle.

Emmeköhän kerää taas voimiamme yhteen, jo ennen katastrofia, ja ala tehdä jotain siirtolapuutarhasta lähtien.

Teksti: Risto Ahlberg Kuvat: R. Ikonen ja R. Ahlberg Siirtolapuutarha 2/2017

5

PuutarhaSuomi 100:

SUOMEN juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kaksipäiväinen puutarhaväen tapahtuma Puutarhanaiset ry. tempaisi yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämällä PuutarhaSuomi 100 -tapahtuman. Myös Siirtolapuutarhaliitto osallistui kaksipäiväisen tapahtuman järjestämiseen 24.-25.3.

Emeritusprofessori Tari Haahtela hurmasi tilaisuu6

Siirtolapuutarha 2/2017

dessa kuulijansa esityksellään puutarhanhoidon merkityksestä ihmiselle.

Allergiatalossa järjestetyssä puutarhaväen kohtaamisessa oli paikalla useita asiantuntijoita

vastaamassa yleisön puutarhanhoitoa koskeviin kysymyksiin. Ständeillä oli myynnissä kasveja, siemeniä, tarvikkeita ja puutarhakirjoja. Puutarhanhoidon historiasta kertova näyttely ja vanhat puutarhanhoitoon liittyvät arkistofilmit kiinnostivat monia kävijöitä.

Tapahtuman toisena päivänä järjestetyn seminaarin avasi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Hän muistutti, että puutarha-alalla tehdään miljardiluokan bisnestä mutta puutarhaharrastus on myös monipuolisesti arvokasta sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

-Nykyään kaikkea mitataan rahassa - vaikka asioita voisi mitata myös yksilön hyvinvoinnin kannalta, hän sanoi Kotitarveviljelyllä on pitkään ollut erittäin suuri merkitys Suomessa - edelleenkin turvallisin ravinto on Jaana Husu-Kallion mukaan se lähellä oleva ravinto.

Puutarhanaiset ry:n puheenjohtaja Leena Luoto johdatti kuulijat kotipuutarhurin aikamatkalle historiaan ja kertoi mm., että vuonna 1956 vallalla oli käsitys, että DDT ei ole vaarallista ihmisille eikä

kotieläimille. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1976 DDT:n käyttö kiellettiin kokonaan.

Kun mansikoita tutkittiin vuosina 1977-80, vain neljäsosa niistä oli täysin jäämättömiä.

Suomessa puutarhanhoito on menneinä vuosikymmeninä ollut pitkään totista työtä.

-Nyt voimme jo nauttia puutarhanhoidosta koska se ei enää ole taistelua riittävän ruoan saamisesta pöytään, Leena Luoto muistutti.

Ihmisen tulee altistua hyville mikrobeille Raikuvat aplodit sai emeritusprofessori Tari Haahtela luennoituaan puutarhanhoidon merkityksestä ihmisille. Hänen esityksensä sai kuulijat syvällisesti miettimään puutarhanhoidon ja luontoympäristön merkitystä: -Ihminen on osa luontoa ja hän voi hyvin toimimalla luonnossa, puutarhassa ja eläinten kanssa, Tari Haahtela kiteytti.

-Luonnossa on puhdasta likaa, hän jatkoi. -Me tarvitsemme puhdasta likaa. Jo Arvo Ylppö sanoi aikoinaan eräälle äidille, että jos nämä konstit eivät auta lastanne, antakaa hänelle silloin tällöin lusikallinen multaa.

Tari Haahtela ei suosittele nykypäivän lapsille lusikallista multaa vaan leikkimistä luonnossa ja puutarhassa ja kosketusta eläimiin.

-Mitä enemmän liikumme metsässä tai puutarhassa, sitä paremmassa kunnossa hengitystiemmekin pysyvät, hän sanoi.

-Vanhuksetkin tarvitsevat vihreää ja luontoa: kotieläimiä, puutarhaa ja tuoretta ruokaa sen sijaan, että he istuskelevat sisätiloissa. Jos emme saa tuoretta ruokaa ja juomme aina vain kraanavettä ja koskettelemme vain ”kovia pintoja sisätiloissa” - ja jos vielä maaperäyhteys ulkona on katkaistu asfalttikerroksella - kaikki tämä on myrkkyä immuunipuolustusjärjestelmällemme.

Ihmisen tulee Tari Haahtelan mukaan altistua luonnon hyville mikrobeille: Suurin osa mikrobeista on hyviksiä ja vain pieni osa pahiksia.

-Immuunipuolustus kehittyy, kun ihminen toimii osana luontoa. Kaupungistumista ei voi pysäyttää ja on selvää, että urbanisaatio jatkuu mutta kaupungin ja luonnon pitäisi olla toistensa lomassa niin, että kaupungeissakin olisi riittävästi luontoa, esimerkiksi pieneläinpihoja, viherseiniä ja puistoja.

Myös esimerkiksi koiralla tai jollain muulla kotieläimellä on immuunipuolustusta vahvistava vaikutus.

Koti, johon esimerkiksi koirakin tuo mukanaan maaperän mikrobeja, on hyvä.

-Helsingistä 180 kilometrin päässä Venäjällä vain 2 prosentilla nuorista on koivuallergia. Sama koskee suurta joukkoa immunologisia sairauksia – siksi, että he elävät lähempänä maata ja luontoa. Täysin

riskitöntä maailmaa ei ole – tietty riskitaso on pakko hyväksyä, Tari Haahtela sanoo.

Ihmisen suolistossa, iholla ja hengityselimissä on noin kaksi kiloa mikrobeja, jotka huolehtivat immuunipuolustuksesta. Vastustuskyky kehittyy Tari Haahtelan mukaan parhaiten, jos sitä ärsytetään.

Immuunijärjestelmän häiriöt liittyvät todennäköisesti myös moneen muuhun nykyajan vaivaan, kuten eräisiin neurologisiin häiriöihin, ylipainoon, diabetekseen ja depressioon.

Siirtolapuutarhatoiminta tutuksi PuutarhaSuomi 100 -tapahtumaan osallistui puutarhanhoidon harrastajia, ammattipuutarhureita, tutkijoita ja ihmisiä monilta muilta tahoilta – kaikkia heitä yhdisti kiinnostus puutarhanhoitoon.

Siirtolapuutarhaliitto oli mukana tapahtuman järjestäjänä ja esittelemässä siirtolapuutarhatoimintaa omalla osastollaan.

-Vanhimmat suomalaiset siirtolapuutarhat ovat noin 100-vuotiaita, siksi oli luontevaa osallistua PuutarhaSuomi 100 -tapahtumaan, ständillä siirtolapuutarhatoimintaa esitellyt liiton sihteeri Tina Wessman sanoo.

-Tapahtuman kantava teema on ruokahuolto eikä se ole juurikaan esillä, kun puhutaan kotipuutarhan arvosta ja merkityksestä. Alun perinhän siirtolapuutarhayhdistyksiä perustettiin siksi, että työväki sai viljellä perheelleen ruokaa, hän miettii.

-On myös hyvä tehdä asioita yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa ja tehdä samalla siirtolapuutarhatoimintaa tunnetuksi.

Tapahtumaan osallistui kahden päivän aikana noin 250 kävijää.

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Heikki Luoto ja Jaana Veikkola-Virtanen

Emeritusprofessori Tari Haahtela tutustumassa PuSu100 –tapahtumaan.

Siirtolapuutarhaliiton ständillä sihteeri Tina Wessman (oik.). Naapuriständillä Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry:n puutarha- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja Kumpulan siirtolapuutarhan viljelijä Pirjo Sillanpää.

Hyötykasviyhdistyksen laaja siemenvalikoima herätti kiinnostusta.

Siirtolapuutarha 2/2017

7

Kevytpeitteellä suojattuja kuivia risuja voi hiilettää talkoilla etukäteen sovittuna hiiletyspäivänä, jolloin talkoisiin osallistuvat saavat jakaa syntyvän, arvokkaan tuotoksen. Kuvassa näkyvää biohiilen valmistukseen tarkoitettua laitetta on saatavilla myös isompana.

8

Pihassa ja puutarhassa syntyy vuoden mittaan paljon risuja, oksia ja muuta biomassaa, jota kannattaa prosessoida ja hyödyntää eri tavoilla.

Ravinteiden kierrättäminen on päivän sana.

Torjuu myös ilmastonmuutosta:

Ikiaikainen tapa tehdä eli biomassata hiiltä - ns. biohiiltä - on nousemassa uudelleen suosioon.

Ihmiset ovat osanneet tehdä hiiltä ja hyödyntää sen hämmästyttäviä ominaisuuksia maanparannusai-

neena jo tuhansia vuosia. Asia löydettiin uudelleen vuosituhannen vaihteen paikkeilla, kun tutkittiin Amazonin alueen muinaisten sivilisaatioiden tekemää viljelymaata (Terra Preta). Sen viljavuus

Siirtolapuutarha 2/2017

Biohiili on arvokas maanparannusaine on moninkertainen tavanomaiseen peltomaahan verrattuna. Terra Preta on ilmiselvästi ihmisen tekemää. Sen valmistamisessa on osattu hyödyntää taitavasti eläinten lantaa, kompostia ja kartiomaisis-

sekoitetaan biohiiltä. Ravinteet kannattaa pyrkiä kierrättämään omalla tontilla.

Biohiili sekoitetaan lannan ja kompostin kanssa Hyvä uutinen on se, että biohiilen tekeminen on helppoa ja halpaa. Risujen polttaminen kokossa on lähes kaikille tuttua, mutta siinä puu muuttuu tuhkaksi. Yksinkertaisin tapa tehdä biohiiltä on kaivaa kartiomainen kuoppa maahan ja polttaa risut siinä. Kuopan muoto estää hapen pääsyn liekkien läpi pohjalle, johon kekäleet (hiilet) kertyvät. Lopuksi hiillos sammutetaan vedellä. Jos kuoppa ei ole mahdollinen, vastaavan muotoisia teräksestä valmistettuja hiiletinlaitteita on saatavilla.

Niiden etuna on helppo siirrettävyys ja varastointi pieneen tilaan.

Hiiletettävän biomassan tulee olla kuivaa. Risujen joukossa hiiltyy monenlainen muukin kuiva biomassa, mm. laho puu ja lehdet. Kuivaa järviruokoa voi myös hiilettää. Kuivaa risua hiiletettäessä savua syntyy huomattavasti vähemmän kuin poltettaessa risuja avotulella. Kevytpeitteellä suojattuja kuivia risuja voi hiilettää esimerkiksi talkoilla etukäteen sovittuna hiiletyspäivänä, jolloin talkoisiin osallistuvat saavat jakaa syntyvän, arvokkaan tuotoksen.

Suomen Keksijäin keskusliitto on valinnut Pekka Koivukunnaksen vuoden 2013 keksijäksi. Vuoden Keksijä -palkinto jaetaan keksijälle, joka on keksinnöllään erityisesti muuttanut maailmaa. Koivukunnas on äärimmäisen tuottelias innovaattori, joka on noin sadassa patentissa keksijäksi nimetty henkilö.

sa maakuopissa varta vasten tehtyä hiiltä. Vastaavia maa-alueita tunnetaan muuallakin maailmassa.

Tutkimus jatkuu edelleen, koska Terra Preta-maan on havaittu paranevan edelleen koko ajan, itsestään.

Biohiileen tarttuu ravinteita Luontaisesti metsäpaloissa syntynyttä biohiiltä esiintyy kaikkialla pieniä määriä. Kaskeamisen ja kulotuksen hyvien vaikutusten voi olettaa perustuvan osittain biohiilen muodostumiseen.

Biohiili on niin kestävää, että se säilyy maaperässä muuttumattomana jopa tuhansia vuosia. Biohiiltä muodostuu mistä tahansa orgaanisesta massasta, kun sitä kuumennetaan hapettomassa ympäristössä.

Prosessin hahmottaa helposti, kun polttaa tulitikun.

Lämpö haihduttaa puusta kaasuja, jotka reagoivat hapen kanssa (palavat). Kun kaikki kaasut ovat haihtuneet, liekki häviää ja jäljelle jää musta ranka. Se on hiiltä. Hyvin tehty biohiili on todella huokoista materiaalia. Yhden gramman pinta-ala voi olla satoja neliömetrejä. Lisäksi pinta on ominaisuuksiltaan sellainen, että ravinteet, mikrobit ja monet muut organismit mielellään tarttuvat siihen.

Se on siis varsinainen mikrobihotelli, ja huoneita riittää. Lisäksi huokosrakenne yhdessä hiilen hydrofiilisyyden kanssa tekee sen, että vesi imeytyy helposti hiilen sisään. Biohiili pidättää hyvin vettä ja luovuttaa sitä hitaasti kasveille. Kasvien juuret hakeutuvat hiileen ja saavat sieltä kaikki tarvitsemansa aineet. Ravinteiden huuhtoutuminen valumavesien mukana vesistöihin vähenee, kun viljelymaahan

Ennen käyttöä biohiili on ladattava, koska sen huokoset ovat hiiltämisen jäljiltä aivan tyhjiä.

Biohiili sekoitetaan mieluiten ensin lannan kanssa ja seuraavaksi kompostiin. Sen jälkeen sitä voi lisätä kasvimaahan. Jos biohiili laitetaan kasvimaahan ilman latausta, kasvien kasvu saattaa aluksi hidastua, koska biohiili lataa ensin itsensä.

Biohiili on eräs lupaavimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta, koska hiili pysyy poissa ilmakehästä tuhansia vuosia. Jos lisäksi osoittautuu, että maassa oleva biohiili kerää enemmän hiiltä itseensä jatkuvasti, syntyy korkoa korolle-efekti.

Sivun 8 kuvissa hiiletetään orapihlajaa työpajassa.

Yhdessä tekeminen on hauskaa ja vinkkinä vielä: Loppuvaiheen hiillos on oivallinen vaikkapa makkaran grillaukseen.

Lisätietoja: Facebookista hakusanoilla biohiili, biochar ja googlettamalla hakusanat biohiili ja biochar.

Teksti ja kuvat: Pekka Koivukunnas Siirtolapuutarha 2/2017

9

Mitä tehdä ylijäämälle?

Ruoan tähteet Puutarhajäte Paperi Pahvi

Siirtolapuutarhureista kierrätyksen ja kestävän kehityksen suunnannäyttäjiä?

Kotitalouden päivittäisten pakkausjätteiden kierrätys tuottaa edelleen päänvaivaa.

Turhalle käyttökelpoiselle tavaralle selkeät kierrätysreitit.

Puu

Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii luonnonvarojen kestävän käytön edelläkävijäksi. Strategioita on laadittu mutta kierrätyksen toteutus vielä takkuilee.

Metalli

KESTÄVÄN KEHITYKSEN määritelmät kattavat ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia.

Pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen kehitykseen, jossa pidetään kiinni ihmisarvosta, ihmisen ja yhteisön kulttuurisista arvoista, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja kannetaan huolta vakaasta taloudesta.

Muovi Lasi Turha tavara

Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihin.

Otetaan huomioon mm. ympäristön suojelu ja –hoito, ympäristövastuullinen viljely, kulutus ja tuotanto.

Sekajäte

Sosiaalisen kestävyyden ydintä ovat ihmisarvo, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja myötätunto. Esimerkki sosiaalisesti kestävästä kehityksestä on yhteisöllisyyden vaaliminen yksilökeskeisyyden sijasta.

WC jäte

Taloudellinen kestävyys ei perustu henkisten tai materiaalisten voimavarojen tuhlaamiseen vaan sopusointuun luonnon kanssa ja voi ilmetä luonnon tuotteiden ja raaka-aineiden tehokkaana hyväksikäyttönä.

Pesuvesi

Meillä Suomessa kiinnostus luomutuotteita kohtaan on kasvussa. Tuotteissa kiinnostavat terveellisyys, puhtaus ja maku. Myös siirtolapuutarhaviljelijät kiinnostuvat yhä enemmän ympäristön ja ihmisen kannalta turvallisista viljelymenetelmistä. Elintarviketuottajien “kannattavuuskirjanpidon” mukaan luomutuotanto on jopa taloudellisesti kannattavampaa kuin perinteinen maataloustuotanto”.( Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry) Puutarhurin eettisissä valinnoissa kyse on myös siitä, millaisen esimerkin ja perinnön jätämme tuleville puutarhamme viljelijöille.

Vaatteet Ongelmajäte

Maalit, akut, öljyt, lamput, paristot, lääkkeet, pienkoneet .....

10

Siirtolapuutarha 2/2017

Siirtolapuutarhan jätteenlajittelu ja kierrätys toimivat.

Jätelavalle päätyy erilaista remontti- ja purkujätettä, puutarhatyökaluja, kalusteita, polkupyöriä jne.

Kierrätykseen kelpaava sekä ongelmajäte erotellaan ja hoidellaan asianmukaisesti.

KIERTOTALOUS on toimintaa, jossa tavaroita korjataan, lainataan, vuokrataan ja ostetaan yhdessä naapurin kanssa. Materiaalien, esineiden ja resurssien tehokas hyödyntäminen on hyväksi ympäristölle ja ilmastolle. Muutos tapahtuu väistämättä kun luonnonvarat ehtyvät. Nykyinen osta ja heitä pois -kulutusmalli tulee tiensä päähän. (HS, Heli Saavalainen 2016) KIERRÄTYS: Suomalainen on maailman paras pullojen ja juomapakkausten kierrättäjä. Yli 90% palautetaan kierrätykseen. (yhteishyva.fi/hyva-olo/ 75faktaa-suomalaisista) Tavallisen käyttötavaran kierrätyksessä on vielä oppimista. Ennen tavaran pois heittämistä tai

tuhoamista voisi arvioida kriittisesti esinettä tai materiaalia. Ostaisiko joku tämän kirpputorilta?

Lahjoittaisinko ehjän, puhtaan ja hyväkuntoisen tavaran esimerkiksi Fidan lähetystorille muiden tarpeettomien tavaroideni kanssa? Vai onko esineen säilyttämisellä merkitystä minulle, perheelleni tai puutarhayhteisölleni. Kertooko esine kenties tarinaa ihmisistä, menneestä ajasta, tavoista tai taloudellisesta tilanteesta tuleville sukupolville?

Kirjoittaja: Paula Toiviainen Kuvat: Raimo Ikonen

PAPERI

LASI

METALLI

BIOJÄTE

MUOVI

PAHVI

Siirtolapuutarha 2/2017

11

Vanhat siirtolapuutarhamökit tykkäävät näyttää alkuperäisiltä!

Toki niitä pitää kohennella, ei hyväkään puu kestä ikuisuuksia.

Kaikkia kohennusmateriaaleja ei saa valmiina, vaan ne pitää teettää isolla rahalla. Osaisiko jotain tehdä itse ilman aiempaa kokemusta?

Mökkiläinen Frans Karkkimaa laittoi pari vuotta sitten Herttoniemen siirtolapuutarhan sivuille linkin työväenopiston ikkunaremonttikurssista.

Asiasta innostui neljä muutakin, yksi heistä Kaija Kumpukallio.

Kurssi kesti iltaopiskeluna kolmisen viikkoa 2 – 3 kertaa viikossa. Kurssille vietiin omat ikkunanpokat ja ryhmä ahersi opettaja Seppo Silvennoisen ohjauksessa. Kaija on nyt ollut kahtena keväänä tuolla antoisalla kurssilla ja aikoo jatkaa harrastusta.

Mitä kaikkea tehtiin, jotta ikkunanpokat saatiin kuntoon? Ikkunalasi ja kaikki metalliset osat irrotettiin pokasta. Pokaa rapsuteltiin ja hiottiin pois kaikki irtoava maali. Yhden öljymaalauskerran jälkeen lasi laitettiin mökillä paikoilleen. Sitten tarvittiin stifti-lankaa, joka naputettiin lasin ja pokan väliin, jotta lasi pysyisi paikoillaan. Sen jälkeen oli vuorossa pellavaöljykittaus. Kun kitti oli kuivunut sopivasti, oli vuorossa toinen maalauskerta, maalarinteippi taiten aseteltuna.

Ja mikä tyytyväisyyden tunne, kun itse omilla käsillään on tuon tehnyt! Kaijan mielestä kurssi antoi paljon tietoa ja myös rohkeutta tarttua työkaluihin ja tekemisiin, jotka olivat ennestään itselle vieraita. Kaija haluaa muutenkin säilyttää mökkinsä mahdollisimman alkuperäisessä kuosissa. Erilaiset kohentamisprojektit pyörivät mielessä.

Mutta Kaija muistuttaa itseään myös kohtuudesta.

Jos ja kun mökin on hankkinut virkistäytymis- ja lomapaikakseen, ei pidä liikaa hutkia. Tekemiset vaativat myös tietyn vireystilan, aina ei remontinteko maistu. Pitää kuunnella itseään ja voimavarojaan – paljonko omasta itsestään pystyy sijoittamaan tekemiseen, jotta jaksaa ja tekeminen tuntuu myös hyvältä? Kohtuus on löydettävä, ettei mökkeily ole pelkkää työntekoa.

12

Siirtolapuutarha 2/2017

Vanhaa vaalien - perinteitä kunnioittaen Yksin ja yhdessä Kaijalla on ollut mökki Herttoniemen siirtolapuutarhassa kymmenisen vuotta. Pääsääntöisesti hän elelee kesäkaudet mökillään. Kaija viihtyy yksin, mutta tykkää myös mökkikylän sosiaalisuudesta.

Pikkuhiljaa hän on kohentanut niin mökin piha-aluetta kuin itse mökkiäkin. Puutarhaan kuuluvat vuosittain peruna, kurpitsa, kurkut ja yrtit kukkia unohtamatta.

Kaija Kumpukallio on ollut kahteen otteeseen Herttoniemen siirtolapuutarhan hallituksessa.

Ensimmäisellä jaksolla hän vastasi alueen yhteisistä talkoista. Kun haastattelu viime syksynä tehtiin, Kaija toimi sihteerinä. Tämän lehden ilmestyessä Kaija on tuore Herttoniemen siirtolapuutarhan puheenjohtaja. Kaijalle tsemppitoivotukset niin ”Remontti-Reiska -hommiin”, hallitustyöskentelyyn kuin rentoutumiseenkin!

Teksti: Asta Korppi Kuvat: Kaija Kumpukallio

Siirtolapuutarhoissa kukoistavat kierrätyskäytännöt ja ekologiset ratkaisut Erilaisia kierrättämiskäytäntöjä ja ekologisia toimintatapoja on siirtolapuutarhoissa paljon.

Joensuulaisen, tamperelaisen ja helsinkiläisen siirtolapuutarhan viljelijät kertovat oman alueensa käytännöistä.

Omenoita ohikulkijoille Keväisin järjestetään yleensä taimimyyntiä. Viljelijät vaihtavat tai lahjoittavat taimia myös keskenään ilman myyjäisiä. Yleistä on myös tavaroiden ja työkalujen lainaaminen sekä talkooapu.

Syksyisin saattaa joillakin porteilla olla tarjolla omenoita, joita ohikulkijat saavat ottaa. Ylijäämäomenoita on myös lahjoitettu metsästysseuralle eläimiä varten.

Tavaroita kierrätetään Litukan Facebookin kautta: Jotkut laittavat sivulle, mitä on tarjolla ja tavarasta kiinnostunut voi sopia sen hakemisesta tietyn palstan portilta. Yleensä tavaran voi noutaa maksutta.

Ylimääräinen tavara, jota ei tarvita, löytää uuden omistajan myös sanaa levittämällä puutarhassa.

Kirpputoreja järjestetään lähinnä ravintola-ja kirpputoritapahtuman yhteydessä, jolloin jokainen voi omalla palstallaan pitää ravintolaa tai kirpparia.

Erillisiäkin kirpputoreja on järjestetty mutta ne ovat harventuneet.

Teksti: Markku Kulmala, Litukka, Tampere

Kierrättämistä ja avunantoa Roskakatoksessamme on sekajätteen lisäksi astiat kierrätyspaperille, kartongille, pienmetallille ja lasille. Viime vuonna oli tilapäisesti myös biojätteelle muumio-omenoiden takia, mutta muuten puutarhajäte kompostoidaan kunkin mökkiläisen palstalla.

Taimien vaihtotori pannaan pystyyn yleensä mökkiläisten aloitteesta ja se on heidän hoitamansa.

Kirpputorit 2 kertaa kauden aikana ovat joko yhdistyksen tai mökkiläisten järjestämiä: Niihin voi tulla myymään omia tavaroita tai lahjoittaa tavaroita yhdistyksen myyntipöytiin, jolloin tuotto

menee yhdistyksen kassaan. Mökkiläiset jättävät ilmoituksia ilmoitustaululle, jos he haluavat myydä, vaihtaa tai lahjoittaa jotakin. Myös yhdistyksen facebook-sivulle voi jättää ilmoituksen.

Oulunkylän siirtolapuutarhassa on haketuspaikka ja juurakoille oma keräyspisteensä. Alueella on roskalava viljelijöille kerran vuodessa pientä maksua vastaan.

Työkalujen ym. lainaamisessa ei ole yhdistyksen puolesta järjestettyä toimintaa, vaan tarpeen tullen kysellään naapureilta. Isompia juhlia varten olen

puheenjohtajana ollessani antanut mökkiläisille myös kerhotalon pöytiä ja penkkejä lainaksi.

Kerhotalolla on yhteiskäytössä kangaspuut ja ompelukone. Pyykkituvassa on pesukone ja silityslauta.

Viimeisin kolmivuotinen sähkösopimus, jota olin hyväksymässä, oli tuulisähkölle. Vuosikokouksemme on pidetty muutamana vuonna talvikaudella asunnottomia miehiä auttavan yhdistyksen kokoustilassa ja jäseniämme on pyydetty lahjoittamaan miesten vaatteita ja asusteita yhdistykselle.

Teksti: Tarja Nousiainen, Oulunkylä, Helsinki

Linnunlahdella on kirppis joka sunnuntai Kesäisin pidämme kirpputoria joka sunnuntai.

Siirtolapuutarhan asukkaat voivat tuoda sinne ehjiä tavaroita, kuten astioita ja koriste-esineitä sekä kirjoja ja vaatteita, joita eivät enää tarvitse.

Joku toinen voi tarvita. Kuten puutarhatonttua, jonka löysin kerran siirtolapuutarhan kirppikseltä.

Syksyisin pidämme perennamarkkinat, jossa kierrätetään puutarhureiden ylimääräisiä taimia ja siemeniä. Markkinoille jokainen voi tuoda myyntiin jakamiaan monivuotisten kasvien taimia ja sieltä voi löytää täydennystä omaan kukkapenkkiin.

Kesäkukkien kasvatuksessa vain mielikuvitus on rajana. Kukka-astioiksi käyvät vanhat astiat, purkit

ja korit, jotka muuten menisivät kaatopaikalle.

Vanha polkupyörä käy kukka-asetelman koristeeksi.

Vanhaa teekannua ei kannata heittää pois, se on oiva maljakko.

Tietysti suosimme luonnonmukaista viljelyä ja kompostoimme jätteemme. Pihoilla on omia kompostoreita, ja isommat kasvijätteet voi viedä yhteiselle kompostipaikalle, jonka kaupunki käy aika ajoin viemässä pois. Oksa- ja risujätteille on oma paikkansa, jonne ne voi viedä.

Teksti ja kuvat: Seija Salminen Linnunlahti, Joensuu Siirtolapuutarha 2/2017

13

Ekologinen elämäntapa oli arkipäivää jo lapsuudessa Ekologisen elämäntavan olen perinyt evakkosuvultani, etenkin vanhemmiltamme. He löysivät Lammilta, Heimon korvesta pienen mäen, joka oli vuokramaata. He rakensivat pienen metsämökin vuonna 1957 ja tekivät noin 500 metriä pitkän polun suon yli.

Mummolaan oli metsäpolkua pitkin matkaa noin kilometri.

Mökki oli meillä 50 vuotta. Se oli sähkötön: kaasuhellalla tehtiin ruoat, kamiinaan ja saunaan tarvittavat puut keräsimme metsästä. Juomavesi haettiin lähteestä ja tiskivesi järvestä, koska mökki 14

Siirtolapuutarha 2/2017

oli pienen suojärven rannalla. Isä teki ulkovessan, jonka jäte kompostoitiin ja pienen kellarin, jossa maito kyllä happani ukkosella. Valo tuli kynttilöistä ja mäntysuovalla pestiin kaikki mahdollinen. Kuu-

sihenkisellä perheellä oli sentään patteriradio. Autoa ei ollut. Me kaikki kuusi kuljimme linjurilla toukokuusta lokakuulle. Posti saapui vuokraisännän maitolavalle ja myöhemmin lehtijakelupisteeseen maantielle.

Vaatteita kierrätettiin lapsesta asti isossa kerrostalossa ja vanhasta tehtiin uutta. Anna-mummimme säästi leivänkannikat ja käytti ne seuraavaan leipätaikinaan. Ruokaa ei heitetty pois. Näiden eväiden lisäksi olin partiossa 8-18-vuotiaana ja kymmenen kesää sain nauttia partioleireillä aina jonkun metsäyhtiön mailla. Leiripaikat jätettiin aina siihen tilaan kuin ne olivat tullessa.

Kompostointia ja kierrätystä Niihaman mökillä Ostin mökkini syyskuun alussa 2011 Niihamasta Tampereelta. Sitä ennen mökkeilin Espoossa Puolarmaarin ryhmäpuutarhassa viisi vuotta. Ilahduin Niihaman mökin sijainnista Metsäkulman reunalla.

Pihalla oli valtavasti vanhoja perennoja ja palstan reunalla oli kolme vadelmapensasta. Ikivanhat karviaispensaat ja punaviinimarjapensas saivat kyytiä. Juurakoiden kaivamiseen tulivat ystävät avuksi. Karviaisten tilalle sain Virosta syyssyrikän taimen, joka houkuttelee erityisesti neitoperhosia.

Punaviinimarjan tilalle tuli kaksi sinimarjakuusaman tainta.

Jo ensimmäisenä syksynä opetti Niihaman Terttu haketuskoneen käytön ja siitä lähtien olen voinut hakettaa vatunvarsia, pensaiden oksia ja varsia sekä maa-artisokan ja auringonkukkien varsia. Peurat syövät onneksi monia perennojen varsia eli niitä on turha leikata syksyllä. Haketta käytän kompostivessaan, maapallokompostiin ja pensaiden juurille.

Alueella on isompikin haketuskone, jota käyttää isäntämme. Juurakot kerätään polttokuoppaan.

Takapihallani oli ikivanhat avokompostit, jotka hajotimme ystäväni kanssa. Mökkivuosien aikana kompostitilanne on elänyt ja parantunut. Huonon umpikompostin vaihdoin kestävään maapallokompostiin, koska se on monen suosima Niihamassa. Se on tehokas ja helppo käyttää. Maapalloon menevät ruoantähteet ja sen pohjalla on maatumassa talven 2016 vessan kompostiaines. Keittiössä pidän pientä tyhjennettävää bioastiaa.

Olkiavokomposti hajosi liian nopeasti ja siksi tilalle tuli vuonna 2013 avometallikehikko, johon mahtuvat kaikki muut puutarhajätteet. Alueella on valtava yhteiskomposti, jonne vien juolavehnän juurakot ja harkiten kottikärrykuormia.

Mökilläni oli valmiina terassille rakennettu kompostikäymälä, joka ei ole uusinta mallia, mutta toimii hyvin. Joka käyttökerran jälkeen lisään joko haketta, kuiviketta, puutarhajätettä tai ruohosilp-

pua. Olen tyhjentänyt sen yleensä keväällä, mutta tästä lähtien tyhjennän myös syksyllä hankittuani maapallokompostin.

Kateviljely on tehokasta, jos käyttää laatikoita viljelyyn. Olen kattanut mansikkani, joita lisään joka kevät. Kate sopii etenkin kasveille, jotka haihduttavat nopeasti vettä. Tosin tätini onnistui kasvattamaan perunaa Karkkilassa turpeen alla. Katteeksi sopii olki, kuiva heinä ja kuivat lehdet.

Vanhasta sängystä uutta Kierrätys on perusperiaatteeni mökkialueellani. Kun edelliseltä omistajalta jäi ikivanha jouhipatjasänky yläkertaan ja tarvitsin tilaa, tuli ystävä taas apuun.

Saimme sen vaivoin alas verannalle. Olimme molemmat uteliaita purkamaan sängyn. Otimme talteen kauniin päälliskankaan, jonka pesin ja tein siitä mm. tyynynpäällisen ja täytin sen lampaanvillalla. Jouhet talletin katteeksi mansikoille ja kompostivessaan. Vanhan ajan puuvillavanut pesen ja teen niistä vaikka toppatakin. Paksuhko vanhan ajan naru purettiin kehikosta avaamalla jokainen solmu. Narun voi käyttää köynnöskasveille pihalla.

Naulojen päät olivat taotut, joten irrotimme naulat ja käytän ne uudelleen. Metalliset jouset odottavat vielä käyttöideaa. Säkkikangas oli niin pölyinen, että se oli ainoa jätesäkkiin menevä. Sängyn puukehyksen käytän puutarhassa mansikoille tai pavuille.

Viime keväänä meitin polulla oli putkirikko ja ahkera Antti kaivoi korjauksen jälkeen aukosta kaikki kivet ylös savihiekan seasta. Kivipinoista ei tullut jäteongelmaa, koska hain kottikärryillä kiviä angervopensaitteni alle tukahduttamaan rikkaruohoja. Näin syntyi kivitaidetta.

Vesiasia on mielestäni hoidettu Niihamassa ekologisesti. Kaivovettä saa pumpun avulla kahdesta paikasta. Näsijärven vesi tulee putkia pitkin mökkeihin ja isoon rantasaunaan toukokuun ja syyskuun välillä. Itse uin järvessä aamuin illoin.

Pihallani on rännien alla kaksi sadevesisaavia.

Käytän mieluiten sadevettä puutarhan kasteluun.

Mökin on lämmittänyt viime syksystä lähtien ilmalämpöpumppu. Avotakassa polttelen tarpeen tullen jätepuuta ja kuivia oksia. Uuniperunat foliossa tai tuhkassa ovat herkkua. Perhoset, sisiliskot, linnut ja rupikonnat ovat puutarhani hyötylemmikkejä.

Minulla on vanha antiikkinen kirja: Koulupuutarha 1913/M.Hyvönen. Katkelma kirjasta opettaa: ”Absorbeeraavat aineet. Sellaisia ovat kaikki kasvinravintoaineita itseensä imevät aineet, kuten ruohot, turpeet, lehdet, sammalet, suomuta ym.

Lannoittavat aineet - niistä mainittakoon luut, ruodot, juurikasvien kuoret, lanta, lantavesi ja virtsa. Rapautumista ja käymistä edistäviä aineita ovat muuraussavi, kalkki ja puuntuhka.”

Teksti: Helena Ferchichi Kuvat: HF ja RI Siirtolapuutarha 2/2017

15

Siirtolapuutarhurit pohjoismaisilla puutarhamessuilla Tukholmassa:

Puutarha-aiheiset luennot, työpajat, kasvit ja tuotteet houkuttelivat yli 55 000 kävijää 16

Siirtolapuutarha 2/2017

Messumatkalle Pohjoismaisille puutarhamessuille lähti 7. huhtikuuta 19 siirtolapuutarhuria eri puolilta Suomea. Messupäivä valkeni Tukholmassa aurinkoisena mutta synkkänä edellispäivänä Tukholmassa sattuneen terroriteon vuoksi.

Myös epätietoisuus vaivasi satamaan saapuneita: Messujen aukiolo oli aluksi epävarmaa ja tietoa aukiolosta jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa. Messut päätettiin avata mutta sisäänpääsyä hidastivat turvatarkastukset. Ihmiset odottivat kärsivällisesti pitkissä jonoissa kaksi kolmekin tuntia. Tunnelmaa lämmitti hyvä seura ja ilmainen kahvitarjoilu jonoissa värjötteleville.

Messuilla oli kaupallisten näytteilleasettajien kasvija tuotetarjonnan lisäksi kymmeniä kiinnostavia puutarha-alan yhdistyksiä ja yhteisöjä. Kasvien ja tuotteiden hintataso oli hieman edullisempi kuin Suomessa. Joillain osastoilla oli myös edullisia messutarjouksia. Työkaluja, työvaatteita ja puutarhanhoitovälineitä oli kattava valikoima.

Pönttöjä lepakoille, perhosille, kimalaisille, villimehiläisille ja muilla siivekkäille oli muutamalla osastolla. Tarjonta liittyi suurelta osin puutarhaan ja sen hoitoon – myynnissä ei ollut kaikenlaista tavaraa laidasta laitaan. Kasvivalikoima oli laajempi ja monipuolisempi kuin Suomen suurilla puutarha-alan messuilla – muuten tarjonta oli samantyyppistä. Pohjoismaisilta messuilta löytyy yleensä aina myös joitain uutuuksia, jotka tulevat Suomeen vähän myöhemmin. Tänä vuona messuilla oli uudenlainen, pienikokoinen ergonominen rikkaruohonpoistaja.

Messuilla ostoksilla ja oppimassa Monet messuvieraat ostivat kasveja ja tuotteita kassikaupalla, heille puutarhamessut olivat myös ostospaikka. Tunnelma oli rauhallinen mutta innostunut: puutarhanhoidosta kiinnostuneet ihmiset kyselivät myyjiltä kasveista ja niiden hoidosta ja luennoitsijoillekin riitti kysymyksiä niin paljon, että kaikkiin ei ehditty vastata ennen kuin esiintyjä joutui päättämään osuutensa. Yleisö kuunteli kiinnostuneena jokaista kysymystä ja vastausta. Intohimoiset puutarha-alan harrastajat ja ammattilaiset janosivat tietoa.

Neljänä messupäivänä oli mahdollisuus seurata aamusta iltaan puutarha-alan luentoja ja tilaisuuksia kolmella eri esiintymislavalla. Fritidsodlingens riksorganisation FOR (vapaa-ajan viljelijöiden valtakunnallinen järjestö), johon Ruotsin siirtolapuutarhaliittokin kuuluu, järjesti messuilla myös käytännönläheisiä työpajoja. Aiheina oli mm. luonnonmukaisten kasvinsuojeluaineiden valmistaminen, oman perheomenapuun varttaminen, daalian juurakon jakaminen ja viljelytaitojen opettaminen lapsille.

Messuilla olivat toimintaansa esittelemässä mm. permakulttuuri- ja perinnekasviyhdistys sekä lukuisia kasviyhdistyksiä. Ruotsissa myös monella kasvilla on oma yhdistyksensä, kuten daalia-, verenpisara ja pelargoniyhdistys. Yhteensä messuosastoja oli yli 350.

Työpajassa näytettiin yleisölle, kuinka daalian juurakko jaetaan.

Veden käyttöä mietitään tarkkaan Ruotsin siirtolapuutarhaliiton messuosastolla työskentelevä Marianne Toutin örebrolaisesta Kumlan siirtolapuutarhasta kertoi, että heidän puutarhassaan käytetään vettä hyvin säästeliäästi eikä mitään kastella letkulla.

-Käytämme aina kastelukannua - myös nurmikon kasteluun, koska vesi on melko kallista ja veden käyttöä pyritään vähentämään koko Örebron kunnassa, hän kertoi.

Ergonomisia rikkaruohonpoistajiakin löytyi messuilta.

Marianne kertoi kompostoivansa kaiken mahdollisen puutarhassaan. Kasvihuoneessa hän kasvattaa tomaatteja, paprikoita ja viinirypäleitä ja viljelee palstallaan persiljaa, porkkanaa, erilaisia sipuleita sekä mansikoita ja vadelmia.

Myös Heli Ann Klaar työskenteli Ruotsin siirtolapuutarhaliiton messuosastolla. Hänellä on palsta etelä-Ruotsissa Kristianstadin palstaviljelyalueella.

-Palstamme sijaitsevat Ruotsin matalimmalla alueella - vähän merenpinnan alapuolella. Kaikki kasvaa meillä suuremmaksi kuin muualla Ruotsissa. Joudumme jatkuvasti leikkaamaan kasveja ja isoja risukasoja kertyy nopeasti, Heli Ann kertoo.

-Kasvu on voimakasta, koska maaperä on melko kosteaa. Maukkaimpia ovat palstoilla hitaasti kypsyvät ruotsalaiset omenat.

Heli Ann vastustaa maaperää kuormittavien kasvinsuojeluaineiden käyttöä voimakkaasti.

-En käytä 300 neliömetrin palstallani mitään ”myrkkyjä” – ainoastaan ekologisia Krav-elintarvikkeita ja muita tuotteita. Krav-merkki on takuu

Ruotsin siirtolapuutarhaliiton messuosastolla töissä Marianne Toutin (vas.) ja Heli Ann Klaar.

siitä, että on noudatettu EU:n ekologisen tuotannon määräyksiä, hän kertoo.

Heli Annin lähitulevaisuuden suunnitelmissa on hankkia kasvihuone.

-Kurkku on ehdoton suosikkini hyötykasveista kasvatan myös paljon erilaisia sipuleita.

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Jaana Veikkola-Virtanen ja Maarit Louekari Siirtolapuutarha 2/2017

17

Jäsenyhdistys esittelyssä

Haarajoen siirtolapuutarhassa eletään maalaisidyllissä Keravanjoen varrella Kun järvenpääläiset suunnittelivat siirtolapuutarhaa, alue mitoitettiin suurelle määrälle palstoja.

Järvenpää oli pieni kaupunki, ja palstan hankkiminen edellyttää järvenpääläisyyttä. Palstojen lukumääräksi tuli lopulta 31 – vähemmän kuin aluksi kaavailtiin.

Haarajoen siirtolapuutarhayhdistys perustettiin 1984. Järvenpään kaupungin ja siirtolapuutarhayhdistyksen sopimuksen allekirjoittivat kaupunginjohtaja Kaarle Salmivuori, kaupungin geodeetti Raimo Tuisku, kansliapäällikkö Pentti Honkanen, Haara18

Siirtolapuutarha 2/2017

Kerrotaan, että idea perustaa Järvenpäässä siirtolapuutarha, sai alkunsa elokuussa 1983 TV:ssä lähetetystä televisio-ohjelmasta koskien siirtolapuutarhoja. joen siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Timo Wallenius ja sihteeri Ari Inkää. Läsnä oli myös alueen suunnittelija rakennusmestari Matti Nurmi.

-Siirtolapuutarhan tuleminen Järvenpäähän voidaan lukea Walleniuksen, Inkään ja Matti Nurmen

ansioksi, toteaa Haarajoen siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Kari Aalto.

Järvenpään kaupunki vuokrasi yhdistykselle upean alueen Keravanjoen varrelta, Haarajoen kaupunginosasta. Alue on lähellä kaupunkia, jopa

Ulkoisesti samanlaiset mökit ovat puolitoistakerroksisia.

Matti Nurmen suunnittelemalla alueella kulkee kaksi suoralinjasta kujaa.

Hevosten ja koirien vapaana juokseminen siirtolapuutarha-alueella on kielletty. Läheiseltä hevostilalta lienee joskus karannut hevonen – tai ratsukko on tullut tutustumaan siirtolapuutarhaan.

Siirtolapuutarhan oma onkilaituri.

suurien kaupunkien, kuten Vantaan ja Helsingin läheisyydessä. Onkin lähes käsittämätöntä, että siirtolapuutarha-alue on kuitenkin maalaismaisemissa, vaikka se on kaupunkien vieressä.

Alueen ympärillä on pelto- ja metsäalueita, eikä hevostilakaan ole kaukana. Siirtolapuutarhan vieressä kulkee pieni joki, Keravanjoki. Onkimiselle ja uimiselle on molemmille omat erilliset laiturinsa. Joella viihtyy esimerkiksi telkkiä, mutta vielä kävelymatkan päässä siirtolapuutarhalta, joen reunan pensaikoissa voi havaita jopa Suomessa harvinaisen kuningaskalastajan! Kävelymatkan päässä sijaitsevat 1700-luvulta peräisin oleva kaunis mylly ja pato, jotka kertovat alueen kulttuurihistoriasta.

Haarajoen siirtolapuutarha sijaitsee todellisessa maalaisidyllissä kaupungin reunamilla!

Kasteluvettä joesta Alueen ja mökit suunnitteli siirtolapuutarhayhdistyksen jäsen, rakennusmestari Matti Nurmi.

Kuitenkaan hän itse ei ehtinyt nauttia pitkää aikaa suunnittelunsa ja kättensä töistä.

-Matti Nurmi myi palstansa vuonna 1986 ja nukkui pois samana vuonna, kertoo Kari Aalto.

Ensimmäiset jäsenet rakensivat itse mökkinsä.

Mökit ovat ulkonaisesti samanlaisia. Jokaisen pohjapinta-ala on 30 neliömetriä. Sisältä puolitoistakerroksiset mökit ovat hyvin erilaisia. Erillinen yläkerta luo roimasti tilaa mökkeihin. Näillä rakennusratkaisuilla mökit on saatu vaikuttamaan isommalta kuin 30 neliömetriä.

Palstat ovat 450 neliömetrin suuruisia. Kari Aalto kertoo, että jokaiselle palstalle tulee kaupungin talousvesi. Alueen suunnittelun ekologisuutta kuvaa, että jokaiselle palstalle tulee myös kasteluvesi joesta. Mökin lisäksi palstoille on rakennettu huvimajoja, kasvihuoneita ja leikkimökkejä. Tilaa isoilla palstoilla on kasvimaalle, hedelmäpuille ja

pensaille sekä erilaisille kukkaistutuksille, keinuille ja pöytäryhmille. Kausi siirtolapuutarhalla alkaa jo huhtikuun alusta ja päättyy lokakuun lopulla.

Haarajoen siirtolapuutarhan palstoille on kysyntää.

Aluetta ei kuitenkaan olla laajentamassa.

-Laajentaminen tuo yhdistysteknisiä ongelmia rahoitusnäkökulmasta katsoen, toteaa puheenjohtaja Kari Aalto.

Hän kertoo yhdistyksellä olevan kevät-, kesä- ja kauden lopettamistalkoot sekä tarpeen mukaan muita talkoita. Alueella tykätään myös juhlia.

Juhlista Aalto mainitsee erityisesti juhannusjuhlan ja joululounaan. Lisäksi yhdistys järjestää jäsenistölleen puutarhanhoitoon liittyviä koulutustilaisuuksia ja retkiä. Siirtolapuutarhalla on joka vuosi Kansainvälisenä siirtolapuutarhapäivänä Avoimet portit -päivä, jolloin ulkopuoliset pääsevät tutustumaan kauniiseen alueeseen ja upeasti hoidettuihin palstoihin.

Teksti ja kuvat: Anu Peltoniemi Siirtolapuutarha 2/2017

19

Minun puutarhani

Tunneajatuksia puutarhasta Jokunen vuosi sitten kanssani samanikäinen hollantilainen nainen kysyi minulta, mikä tekee sinut onnelliseksi. Arvelen hänen olevan jonkin verran romantiikkaan taipuvainen, joten hän varmaan hämmästyi vastaustani. Hetken mietittyäni vastasin, että suurimmat onnen hetket koen, kun työskentelen yksin puutarhassa. Koen silloin jotenkin olevani maan ja taivaan välissä ja tunne on lähes pyhä.

Toivo on viljelijälle tunne, joka ryömii sisälle jo tammikuussa. Siemenpussit täytyy inventoida ja vanhimmista on tehtävä idätyskokeet. Suunnitelmat tehdään paperille ja kasvatusmullat ostetaan valmiiksi. Kokenut viljelijä keksii paljon toiveita, 20

Siirtolapuutarha 2/2017

osa jää toteutumatta tai siirtyy tulevaisuuteen. Näin toivoo itselleen terveyttä ja pitkää ikää.

Kokeilut seuraavat toiveita ja suunnitelmia.

Kokeiluja tulee olla riittävästi, että on varaa epäonnistua ja onnistua. Olen joskus sanonut, että harrastelijaviljelijällä on varaa kokeiluihin, koska meillä elanto ei ole välttämätön puutarhan sadosta.

Onnistunut viljely tuottaa säästöä ja oman perheen lisäksi satoa riittää naapureillekin. Leikkimielinen varoitus on kuitenkin paikallaan, jos olet tottunut saamaan ylimääräistä satoa naapuriltasi, ethän luota siihen liikaa, kaverisi voi ihan huvin vuoksi muuttaa taktiikkaa ja vaihtaa viljelykasvit kukkiin.

Kiitollisuus on tunne onnistuneen viljelyn ja sadonkorjuun jälkeen. Kun suurin osa ruokapöydän antimista on satoa omasta puutarhasta, ennen ruokailua mielen täyttää nöyrä kiitos.

Rehellisyys on vakava asia ja sitä oppii, kun viljellee lähekkäin. Lähekkäin viljelystä on paljon hyötyä: kaikkia onnistumisia ei tarvitse keksiä itse ja joiltakin mokauksilta välttyy, kun katselee ympärilleen ja vielä parempi on vähän kysellä. Rehellisyys on parhaimmillaan sitä, että tunnistaa tosiasiat ja hyväksyy ne, joita ei voi muuttaa. Aurinkoa ei voi siirtää ja sadetta ei voi taikoa. Viljelijä siirtyy auringon mukaan ja hankkii kasteluvettä tarpeeseen.

Luonnossa tapahtuu viisaita asioita ja niihin ei ihmiskäsi saisi liikaa puuttua. Sanon usein, että puutarha on puutarha ja metsä on metsä. Pahoitan mieleni, kun näen että metsää on turmeltu puutarhajätteellä tai sinne on koetettu tehdä puutarhaa.

En myöskään hyväksy luonnonkasvien tuomista puutarhaan. Olen jopa tavannut sellaistakin, että haravoidaan syksyn lehtiä luonnontilaisesta metsästä. Metsässä on juuri se määrä lahoavaa, kun siellä kuuluu ollakin.

Kauniisti kukkivat ja kauniisti kuolevat kasvit. Luonnonmukaisessa hyötytarhassa on paljon kukkia, jotka kukkivat keväästä syksyyn. Koristekasvit ovat välttämättömiä pölyttäjähyönteisten viihtymiselle.

Varsinkin aikaisin keväällä kukkivat. Metsänreunan pajukko on hyvä jättää tästä syystä rauhaan. Syksyllä kukkiville maksaruohoille pitää saada paikka puu-

tarhasta ja ne kuihtuvat niin kauniisti, että ihailua voi jatkaa vielä keväälläkin.

Puutarha on myös taiteellisen innoituksen lähde Valokuvaaminen omassa ja luvalla myös naapurin puutarhassa on mukavaa puuhaa, talvella jo muutama kuva rauhoittaa ja tuo kesän tuntua.

Kuvien avulla voi nähdä värit aivan uudella tavalla. Kuvista voi päätellä, mihin aikaan päivästä ne on otettu. Saman kukan kuvaaminen aamulla, päivällä ja illalla antaa kukan väristä aivan toisen kuvan. Kuvia voi käyttää mallina maalauksessa, jolloin niihin tulee jälleen uusi ulottuvuus. Joskus kuvat onnistuvat välittämään sen tunteen, joka kuvaajalla on kuvan ottamisen hetkellä ollut, en vain tiedä miten.

Puutarha on vuosisatoja ollut taiteellisen innoituksen lähde. Itseäni on pitkään kiinnostanut pyhyyden ja hartauden tunne, jota kuvataan taiteessa ja kirjallisuudessa. Kirjallisuudessa kirja voi alkaa: Mies kyntämässä peltoa tai kuten Väinö Linna aloittaa: ”Oli suo kuokka ja Jussi.” Taiteessa kuvataan pyhyyttä, kaikkien tuntema Ehtookellot, on taulu jossa pellolla oleva pari pitää hartautta.

Kukkia ja puutarhaa on maalauksien aiheena runsaasti. Tarkastelemalla niitä, löytää miten pyhyys ja hartaus pellolla ja puutarhassa näkyvät. Maalauksiin liittyy myös symboliikkaa, joka nykyisin on unohtunut. Mikäli itse keksin, miten maalaan kuvan, jossa pyhyyden ja hartauden tunne välittyy kuvan viljelyksillä olevista ihmisistä, maalaan taulun aivan varmasti. Aihe on kiehtonut minua.

Teksti ja kuvat: Tuovi Nöjd Siirtolapuutarha 2/2017

21

Liitto kouluttaa Seppo Perälä ja Tiina Lintula Seinäjoen siirtolapuutarhayhdistyksestä.

Kurssilaiset saivat nauttia maukasta keittoa Kotiniemen siirtolapuutarhassa.

Lisäksi kurssipäivän aikana opittiin, miten asioita käsitellään kokouksissa ja mitkä ovat hyvät kokousten menettelytavat. Normaalin hyvän kokouskäytännön mukaisia menettelytapoja ovat mm.

Liiton yhdistystoiminnan kurssilla opittua:

Kuka allekirjoittaa tilinpäätöksen?

Siirtolapuutarhaliitto järjesti Lahden Kotiniemessä 1.4.2017 yhdistystoiminnan kurssin. Paikalla oli viitisentoista siirtolapuutarhuria eri puolilta Suomea.

Yhdistystoiminnan kouluttaja ja tietokirjailija Kari Loimu opasti yhdistysten puheenjohtajia ja jäseniä innostavasti hallituksen vastuisiin ja valtuuksiin.

Kurssin anti soveltui niin uusille kuin jo vähän kauemminkin yhdistystoimintaa harjoittaneille.

Päivän aikana opittiin mm., että yhdistyksessä työnjako on periaatteessa varsin selkeä: Päätöksenteko-oikeus on jäsenillä ja tätä valtaa jäsenet käyttävät yhdistyksen kokouksessa tai, jos säännöissä niin on määrätty, erillisessä äänestyksessä. Hallituksella on toimeenpano-oikeus ja -velvollisuus. Yhdistyksen kokouksissa siis kannattaa käydä ja käyttää siten päätäntävaltaa yhteisiin asioihin. Asiat eivät muutu kujilla ja pihoilla asioita arvostellen.

Hallituksen apuna voi olla erilaisissa rooleissa olevia toimihenkilöitä, joita voidaan kutsua vaikka etulinjaksi. Etulinjan muodostavat suoraan jäsenten kanssa toimivat, kuten isännät, emännät, puutarhaja ohjelmavastaavat. Heidän toiminnastaan riippuu, 22

Siirtolapuutarha 2/2017

miten hyvin yhdistys pystyy palvelemaan jäseniään.

Hallitus voi omalta osaltaan parantaa heidän edellytyksiään toimia tehtävissään tarjoamalla heille tukea. Tämä tuki voi olla tietotukea tai tunnetukea.

Tunnetuen avulla pyritään pitämään huolta heidän motivaatiostaan ja jaksamisestaan.

Toimivat kokouskäytännöt Hyvä hallitus ei ole pelkästään toimitusministeriö, joka hoitaa päälle kaatuvat asiat ja muut asiat, jotka hallitukselle on laissa tai säännöissä nimenomaan määrätty. Hyvä hallitus seuraa aktiivisesti yhdistyksen toimintaympäristöä sekä toimintaa ja hallitus tekee tarvittaessa yhdistyksen kokoukselle esityksiä, joiden avulla yhdistyksen toiminnan on mahdollista kehittyä. Aloitteellisuutta hallitus voi osoittaa esimerkiksi laatimalla kunnollisentoimintasuunnitelman yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi.

asiat esitellään ennen keskusteluvaihetta puheenvuorot pyydetään puheenjohtajalta puheenjohtaja jakaa puheenvuorot pyydetyssä järjestyksessä (lukuun ottamatta työjärjestyspuheenvuoroa, vastauspuheenvuoroa ja repliikkiä, jotka annetaan heti pyytämisen jälkeen – ei kuitenkaan käynnissä olevaa puheenvuoroa keskeyttäen) äänestykseen tulevat vain kannatetut ehdotukset, henkilövaaleihin tulevat kaikki lain ja sääntöjen mukaiset ehdotukset kannatuksesta riippumatta puheenjohtaja kertoo selkeästi, mitä on pää­ tetty. Puheenjohtajan nuijan kopautuksen jälkeen asia on loppuun käsitelty ja siihen ei enää voida puuttua.

Täsmätietona esimerkiksi opittiin, että edellisen vuoden tilinpäätöksen allekirjoittavat uuden hallituksen jäsenet.

Kurssilaisia Seinäjoen uudelta puutarhalta Seinäjoki on saamassa oman siirtolapuutarhansa.

Seinäjoen siirtolapuutarhayhdistys perustettiin elokuussa 2016. Puheenjohtaja Seppo Perälä ja hallituksen jäsen Tiina Lintula olivat tulleet kurssille saamaan opastusta heille uusista asioista. Kummallakaan ei ollut aiempaa kokemusta yhdistystoiminnasta. Päivän aikana heille kasvoi varmistus siitä, että ”Ollaan oltu oikealla tiellä -kurssi antoi tähän varmuutta”. Perälä totesi lisäksi, että kurssia voi todellakin suositella niin uusille kuin jo kokeneemmille yhdistystoiminnan harrastajille.

Teksti ja kuvat: Pirkko Kilpeläinen

Osta liiton tuotteita Siirtolapuutarha-lehti Vuositilaus, 5 numeroa.

35,00

Siirtolapuutarhurin seinäkalenteri 2017 (kalenterissa esitellään 12 siirtolapuutarhaa viljelijöiden kuvaamana)

9,00

Ansioituneiden jäsenten palkitsemiseen Ansiomerkit myönnetään yhdistyksen tekemästä ansiomerkkianomuksesta.

Liiton kultainen ansiomerkki 180,00 Liiton hopeinen ansiomerkki 120,00 Liiton pronssinen ansiomerkki 60,00 Plaketti 80,00 Liiton hopeinen jäsenmerkki jokaisen siirtolapuutarhurin rintaan 30,00 Kilpailupalkinnoiksi Kultamitali Hopeamitali Pronssimitali (kaiverrukset ja lenkit laskutetaan erikseen).

5,00 4,50 4,00

Jutta ja Julius puutarhan parissa Mari Mörö, Marjo Nygård-Niemistö (Puutarhaliiton julkaisu)

8,00

Isännänviiri Lippukankaasta tehty, 100-prosenttista polyesteriä, raikas vihreä-valkoinen viiri, jossa on Siirtolapuutarhaliiton kaunis tulppaanilogo 5-metrinen 150,00 3-metrinen 75,00

Siirtolapuutarhasanasto Pieni siirtolapuutarhasanasto: suomi-ruotsi-englanti-saksa. Julkaisija: Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestö.

8,00 Alv 0%. Lisäksi veloitamme postikulut.

Tilaukset: Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry., Pengerkatu 9 B 39, 00530 HELSINKI, puh. 010 321 3540 arkisin klo 10-14, info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai nettitilauslomakkeella osoitteessa: https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/liiton-tuotteiden-tilaus/

Annonser i Siirtola puutarha Paljon uutuussiemeniä

Siemenperunoita 3 ja 5 kilon pusseissa

Tilaa ilmainen uutiskirje

Nr 1

www.exoticgarden.fi

Koe kasvun ihme!

Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi

Monia nopeakasvisia salaatteja

Metsäpirtin kompostimullat ovatTilaa puutarhasi ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi parhaita ystäviä. Tilaa Metsäpirtin multaa perille toimitettuna tai nouda itse.

Ei lisättyjä keinolannoitteita!

Voit noutaa multaa myös itse henkilöauton peräkärryllä.

Katso noutopisteiden sijainnit ja aukioloajat täältä: www.metsapirtinmulta.fi Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde)

Nr 2

Liitto kouluttaa

Lepaalla siirtolapuutarhurien kurssilla 2017:

Opettajien huikea ammattiosaaminen teki vaikutuksen kurssilaisiin Mahtava kurssi, mutta lisää työtä se tarkoittaa omalla puutarhapalstalla - jos haluaa sen kukoistavan. Tieto lisää tuskaa, kuten vanha sanonta tietää.

Saavuimme Lepaalle sunnuntai-iltana noin klo 21:45, oli pimeä sumuinen ilta. Ilman taskulamppua etukäteen lähetettyä alueen karttaa ei nähnyt lukea. Lepaan alue on laaja, sen koko ei oikein hahmottunut saamastamme kartasta. Rakennuksiakin on kymmeniä. Taisimme kokeilla useampaakin matkan varrelle osuneen C-talon ovea avaimellamme ennen kuin se sopi oikeaan oveen. Onneksi meitä bussilla saapuneita oli useampia. Olo olisi yksinään ollut melko orpo alueen vierailla pimeillä kujilla.

Yhdessäkään ikkunassa ei enää näkynyt kotoista valoa eikä ihmisiä keneltä kysyä neuvoa.

24

Siirtolapuutarha 2/2017

Löytyihän se majapaikka lopulta ja pääsimme nukkumaan varsin mukaviin olosuhteisiin - pieni pätkä rivitaloa olohuone-keittiöineen ja peseytymistiloineen. Minulla oli ruhtinaallisesti oma huone. Aamut alkoivat runsaalla aamiaisella alueen ruokalassa - siis valmiiseen pöytään heti aamusta.

Tarjolla oli niin haudutettua puuroa kuin leikkelepöydän antimiakin. Ruokapöydän runsaus näkyi ja maistui niin lounaalla kuin päivälliselläkin.

Jos tämän runsauden lisäksi joku kaipasi pientä iltapalaa, se piti hankkia itse.

Kunnon varusteet mukaan Tuhdin aamiaisen vaatikin se tuhti tietopaketti, jonka joka päivä, viiden päivän aikana saimme.

Luennot alkoivat heti aamusta klo 8:15 ja loppuivat klo 16:00. Kävimme kurssilla läpi Virpi Väreen ja Anni Koppasen johdolla muun muassa puutarhan perennoja ja kesäkukkia sekä niiden kasvupaikkavaatimuksia. Anni Koppanen opetti myös puiden ja pensaiden perustuntomerkkejä, joista ne voi erottaa

toisistaan ennen kasvukauden alkua. Joitakin puita leikataan keväällä, joitakin vasta loppukesästä.

Ilmankos minunkin syreenini ovat loukkaantuneet, kun olen niitä kesällä leikannut. Puutarha-alueiden pensasaitojen, pensaiden ja puiden korkeustarkastukset ovat aina kesällä ja lappu kopsahtaa mökin postiluukkuun, jos on huomautettavaa.

Lepaan puutarhassa on tosi kylmä vielä huhtikuun alussa, joten sadevaatteet, villapaita, pipo ja käsineet ehdottomasti mukaan - räntäsade tai raekuuro saattaa siivittää ulko-opetusta koska tahansa. Kumisaappaat myös mukaan. Lepaan alueen tiet ovat tähän aikaan vuodesta vielä kevätmutaisia. Puiden ja pensaiden leikkausta ja varttamista käytännön harjoituksin meille opetti Jari Kallio.

Kasvien hyvinvoinnin ja puutarhan tuoton kannalta olennaista on kasvien pölytys. Hannu Äystö tietää kaiken tai ainakin lähes kaiken kimalaisista, mehiläisistä ja ampiaisista. Hänellä oli tietoa niiden mielikasveista ja jopa tietoa niiden ahkeruudesta,

kuinka paljon siitepölyä ne keräävät/siirtävät vuodessa. Mehiläiset ovat tehokkaimpia, mutta kimalaiset lähtevät liikkeelle kylmemmillä ilmoilla.

Mehiläiset vierailevat puutarhassasi toivottavasti jonkun mehiläistarhaajan pöntöistä. Kimalaisille kannattaa rakentaa hyönteishotelli. Myös ampiaiset pölyttävät, joten niitä ei kannata häätää puutarhastaan, vaikka ne elokuussa tunkevatkin viinilasiin.

Tasapainoilua luonnonvoimien kanssa

vuonna, seuraavana vuonna voi tulla jopa parempi sato. Koimyrkytys voi vaikuttaa päinvastoin. Jos tämän vuoden koit kuolevat myrkkyyn, uudet yksilöt ehkä hyökkäävät uudella innolla ensi vuonna. Siirtolapuutarhassa taistelu on jatkuvaa tasapainoilua luonnonvoimien kanssa.

Mökin ja mökkipihan rakenteiden kunnossapitoon saimme ohjeistusta Reijo Eskolalta. Tärkeää on pitää pihan kosteustasapaino kunnossa, jotta kosteus ei pääse nousemaan mökkirakenteisiin.

Salaojituksesta huolehtiminen on ehdottaman tärkeää, jos aikoo pitää mökkinsä kunnossa. Mökkien koko, kattomateriaalit ja värivaatimukset vaikuttivat vaihtelevan suuresti eri siirtolapuutarha-alueilla.

Yhdellä alueella sallitaan vain kaksi väriä, toisella jokainen saa maalata mökkinsä mielivärinsä mukaan kunkin oman kaupungin rakennusmääräysten mukaan.

Kaikesta huolenpidosta huolimatta puutarhamme kasveja uhkaavat erilaiset kasvitaudit. Niiden tunnusmerkeistä ja torjuntamahdollisuuksista kertoivat kurssimme erinomainen vastaava opettaja Eija Rekola ja Paula Torelius. Ehkä minäkin erotan nyt mustaviinimarjapensaan äkämäpunkin viottamat kukkasilmut terveistä, ettei tarvitse nyppiä kaikkia silmuja pois ja ihmetellä miksi marjasato jää niin heikoksi.

Pulahdus Lepaanjokeen

Erilaisia kasvitauteja ja tuholaisia vaikutti olevan niin paljon, että uskaltaako sinne maahan enää mitään laittaa, ettei se joudu nälkäisempiin suihin ennen minua tai kasvi kuole erilaisten tautien runtelemana. Vahvoja myrkkyjäkään kotipuutarhaan ei mielellään laittaisi. Eija Rekola lohduttikin, että jos kehrääjäkoit tuhoavatkin omenasadon yhtenä

Kurssilaisia oli Helsingistä ja Tampereelta useammalta siirtolapuutarha-alueelta, Lappeenrannasta, Hämeenlinnasta, Joensuusta ja Hyvinkäältä. Mutta emme me pelkästään istuneet tiukasti tiedon äärellä.

Lepaanjoen rannalla on erinomainen rantasauna, jonka kurssilaiset saivat lämmittää itselleen. Tulitikut tosin jouduimme lainaamaan naapureilta.

Tästä saimme varsin merkittävän kompensaation saunamaksuun, jonka Eija Rekola hoiti meille.

Kiitos siitä! Tuli siinä tulitikkuaskille hintaa:) Raekuuro sävytti saunailtaamme valkoiseksi, mutta monet meistä pulahtivat Lepaanjokeen. Virkisti.

Viereisellä Lepaan viinitilalla kävimme viinimaistiaisissa ja ostoksilla. Eipä hassumpia viinejä ja liköörejä omenista, viinimarjoista, ruusukvittenistä, vadelmista ja mansikoista. Valikoimissa on myös siideriä ja olutta. Pyöreän pöydän iltaraadissa Lepaan viinitilan antimia nautiskellen mm. Päivi Karlstedt Tampereen Nekalasta, Outi Sirkeinen Helsingin Pakilasta, Loviisa Baderman ja Oili Jyrkämä Nekalasta sekä Irja Mäki, Sini Nieminen ja Laura Javanainen Helsingin Klaukkalanpuistosta nostivat yhdestä suusta kurssin parhaimmaksi anniksi opettajien erinomaisen ammattiosaamisen. Kukin opettaja pysyi oman erikoisasaamisen tontillaan ja antoi siitä vankan perustietopaketin.

Lappeenrannasta tulleet kurssilaiset Riitta Saunajoki ja Mikko Juvakka nostivat arvioissaan korkealle myös kimalaisista ja mehiläisistä saamansa tiedon.

Kaikille kurssilaisille oli varmaan kiinnostavaa kuulla muiden puutarha-alueiden käytännöistä ja tutustua uusiin ihmisiin.

Hyvä kurssi, kannattaa mennä!

Teksti ja kuvat: Maisa Moijanen Siirtolapuutarha 2/2017

25

Liitto tiedottaa Avoimet puutarhat -teemapäivä heinäkuun alussa Ilmoittaudu sunnuntaina 2.7.17 järjestettävään Avoimet puutarhat -päivään osoitteessa http://www.avoimetpuutarhat.fi/fin/tapahtumainfoa/ilmoittautuminen_teemapaivaan/ Viime kesänä valtakunnallinen Avoimet puutarhat -teemapäivä järjestettiin elokuussa.

Mukana oli lähes 500 vierailukohdetta.

MILTÄ ALUEESI NÄYTTÄÄ KAMERAN LINSSIN LÄPI? Liitto etsintäkuuluttaa vuoden 2018 kuvia JUURI SINULTA, eli kaikilta viljelijöiltä, miltä tahansa liittoon kuuluvalta alueelta.

Kalenteriin tarvitaan 12 kuvaa, eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia – ihan mitä Ota kuva tahansa. Ainoa kriteeri kuville on se, että ne ovat digitaalisessa muodossa ja että niiden tarkkuus on painotarkoitukseen riittävä Siirtolapuutarha- (vähintään 300 dpi). kalenteriin Jos kuvissa esiintyy henkilöitä, niin varmistathan kuvassa olevilta, että kuvaa saa käyttää kalenterissa. Painoteknisistä syistä kuvia saatetaan joutua rajaamaan. Kalenterikuvien kuvaajille toimitamme korvaukseksi kalenterin 2018 veloituksetta.

Kalenterissa kerrotaan miltä alueelta kuva on otettu sekä kuka on kuvaaja. Toimita kuvasi liiton toimistoon osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi viimeistään 10.7.2017.

TARJOLLA ILMAISTA OPPIA Siirtolapuutarhaliitto järjestää neljällä paikkakunnalla kursseja, jotka ovat jäsenyhdistysten viljelijöille ILMAISIA. Ilmoittaudu Sinäkin mukaan!

HELSINKI Luonnonmukainen tuholaistorjunta palstaviljelmillä ajankohta: la 10.6.2017 klo. 13:00 paikka: Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalo (Pakilan rantatie 2, 00680 Helsinki) TAMPERE Nilviäiset puutarhassa ajankohta: ke 14.6.2017 klo. 17:00 paikka: Litukan siirtolapuutarhan kerhotalo (Litukankatu 13, 33500 Tampere) KUOPIO Luonnonmukainen tuholaistorjunta palstaviljelmillä ajankohta: la 17.6.2017 klo. 13:00 paikka: Päivärannan siirtolapuutarhan kerhomaja (Veteraanitie 6, 70500 Kuopio) TURKU Luonnonmukainen tuholaistorjunta palstaviljelmillä ajankohta: la 15.7.2017 klo. 13:00 paikka: Kupittaan siirtolapuutarhan keskusmaja (Kunnallissairaalantie 4, 20700 Turku) Lisätietoja kursseista liiton nettisivulla sekä Siirtolapuutarha-lehden numerossa 1/2017.

Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin ajankohtaa. Ilmoittautua voi liiton nettisivulla olevalla lomakkeella (etusivulla oleva kohta ’Ilmoittaudu’), sähköpostitse osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse numeroon 010 3213 540 (arkisin klo. 10-14).

26

Siirtolapuutarha 2/2017

Kuva: Raimo Ikonen

Siirtolapuutarha-lehden kirjoituskilpailussa toiseksi sijoittuneen Maire Levän kirjoitus aiheesta hyvän mielen ja hyvän hengen luominen siirtolapuutarhayhteisössä.

Kohtaamisia Kotoa lähtiessäni taivas on pilvipeitossa. Päivärantaan päästyäni aurinko tulee esiin. Lämmin läikähdys tuntuu sydänalassa kun laskeudun Keijuntielle. Aurinkoisia tervehdyksiä ja hymyileviä kasvoja tulee vastaan.

Kauempana tiellä istuu rusakko ja minut huomatessaan ottaa laiskan loikan, pujahtaa pensasaidan kolosta naapurin salaattimaalle. Astun portista mökin pihaan. Nopealla silmäyksellä huomaan, että äskeinen loikkari on käynyt täälläkin ja verottanut valkoisia syysleimuja ja mangoldikin on näköjään maistunut. Sydäntä särkee kun osa valkoisista syysleimuista on pienenä silppuna nurmikolla. En voi sille kuitenkaan olla liian vihainen, onhan senkin elettävä, se ei voi mennä lähimarkettiin hakemaan massuntäytettä kuten minä. Olisin kuitenkin mieluimmin tarjoillut sille voikukkia.

Kaikki kohtaamiset täällä tuntuvat tärkeiltä alkaen mukavista naapureista, heidän hauskoista koiristaan ja kissoistaan. Pihan linnuista ja perhosista, kaikista niistä jää muistijälki joka ilahduttaa vielä talvellakin.

Heinäkuun viimeisenä päivänä istumme juhlistamassa kolmekymmentäkolme vuotta kestänyttä aviotaivaltamme pikkuruisella terassillamme, niin hupsis, eteemme kannetaan lautasellinen ihanan punaisia makoisia kirsikoita siirtolamme hengettären Ritvan puutarhasta. Voiko olla ihanampaa elettä.

Sitten syystalvella eräässä tilaisuudessa minua nykäistään hihasta.

- Hei, mutta minähän kävin teidän pihassa ja mökissäkin silloin Avoimet Puutarhat päivänä, sanoo iloinen ääni viereltäni. - Voi siellä oli niin ihanaa, heti kotiin päästyäni aloin selvittää miten minäkin pääsisin siirtolapuutarhalaiseksi. Olin ihan fiiliksissä monta päivää, jatkaa rouva vierelläni.

Selvät oireet, häneen oli tarttunut Päivärannan henki. Pyydän häntä tulemaan ensi kesänä uudelleen. Toivottavasti tapaamme pian, sillä kun diagnoosi on varmistunut siihen auttaa vain oma mökki ja puutarhapalsta, jolla voi kasvattaa pupuille ruokaa ja siinä sivussa vähän itsellekin.

Tammikuisena aamupäivänä mökin tarkastusreissulla törmäämme aina iloiseen ja hyväntuuliseen puutarhaystävämme Pirjoon, joka sattumoisin on lenkillä samalla suunnalla. Sydänalassa läikähtää niin lämpöisesti, että tuntuu kuin olisi jo ainakin maaliskuu.

Maire Levä Päiväranta, Kuopio Siirtolapuutarha 2/2017

27

Kolumni

Ajattelin tänään Tässä ne ovat pöytäni kulmalla. Ne ovat olleet siinä viime syksystä. Tarkasti olen niitä varjellut monilta vaaroilta. Kaikenlaiset muistilaput ja mainokset ovat olleet koko ajan niiden uhkana. Ne eivät saa hukkua noiden joutolappujen sekaan, muuten syksyn uurastus menee hukkaan. Ajattelin tänään ottaa ne kauniiseen käteen ja nyt keväällä saattaa syksyllä alkaneen työni loppuun. Näissä ruutupapereissa on hahmotelma siitä, kuinka nyt - siis nyt tänä keväänä uudistan perennapenkkini. Piirrokset ja kaaviot ovat talven mittaan selkiytyneet niin päässäni kuin paperilla. Noihin ruutupapereihin olen puolisalaa tehnyt lisämerkintöjä. Viime elokuulla lainasin yhdistyksen kirjastosta kukkakirjoja ja näin yritin varmistaa niiden ja naapureiden sekä oman ”laajan” perennatietämykseni perusteella, mitä kasveja istutuksissani on.

Huhtikuulla lähes lumeton ja suorastaan vetisen surkea talvi huolestutti. Miten perennat selviytyvät talven rasituksesta? Ajattelin tänään päättää lopullisesti, kuinka ryhmitän arvokkaat perinneperennat, kun istutan niitä takaisin. Edellinen uudistusvimma osui monta vuotta sitten paljon myöhempään aikaan kesällä. Yhdistyksen silloinen sihteeri oudoksui 28

Siirtolapuutarha 2/2017

työni ajankohtaa. Silloin elettiin jo heinäkuuta ja sää oli helteinen. Hän olisi varmaankin halunnut sanoa, että kasvisi kärsivät moisesta myllerryksestä tässä kuumuudessa, mutta nähtyään pohjattoman intoni, hän oli viisaasti hiljaa.

Ajattelin tänään tänä vuonna olla armollisempi kukkia kohtaan ja uudistaa perennapenkkini nyt toukokuussa. Täydellinen suunnitelma on ollut olemassa jo syksystä. Miten saan toteutuksen käyntiin? Alanko puhua kaikille ystäville, tutuille ja kylänmiehille tässä operaatiosta. Ai miksikö puhuisin? Kolmisen vuotta sitten tämä menetelmä oli yllättävän tehokas. Kun kulkiessani mökilleni, yksi ja toinen kysyi, joko nurmikko on uusittu, niin ei siinä muu auttanut kuin ryhtyä sanoista tekoihin.

Ajattelin tänään, että ei noin. Parempi on yllättää naapurit oma-aloitteellisuudella. Mutta jos kuitenkin pyydän mukaan talkoolaisia? No kautta rantain voin kysyä poikiani kaivuuhommiin. Tai mitä sitä savolaisen mutkikkaasti kysymään. Parempi ottaa kännykkä käteen ja kysyä suoraan.

Tänään toukokuun kuulaan vaaleana päivänä ei enää ajateltu vaan lapiot iskeytyivät maahan. Pian

kukkamaani kohdalla on ammottava kuoppa ja nurmikolleni kasvaa multakasa noista vanhoista juuria täynnä olevista kasveista. Miten kukkien juuret voivat kasvaa noin tiuhaan toisiinsa kiinni?

Ei auta muu kuin alkaa kiskoa juurakoita erilleen.

Oli todella korkea aika uusia perennat. Ryhmitän eri kukat tarkasti omiin ryhmiin tuon ammottavan kaivannon reunalle. Nyt istuttelen niitä tuon viime syksyisen ruutupaperisuunnitelman mukaan.

Tiesinhän sen, kaikkia en voi istuttaa takaisin, joten voin hyvillä mielin lahjoittaa niistä osan yhdistyksen kevättorille myyntiin. Talkoolaiseni ovat jo lähdössä kotiin palstalta. Siihen havahdun.

Pitäisikö minunkin luovuttaa tältä päivältä? En malta kuitenkaan lopettaa. Työ on vielä kesken ja toukokuun ilta on valoisa.

Kyllä tämä tästä.

Teksti: Harri Savander Kuva: Raimo Ikonen

RISTIKKO 2/2017

Uusi palsta:

Tee-se-itse Oletko itse ideoinut ja toteuttanut hyödyllisen/hauskan laitteen tai ratkaisun, joka toimii palstallasi mainiosti? Kerro onistuneesta ideastasi muillekin siirtolapuutarhureille lähettämällä ”keksinnöstäsi” 3-5 kuvaa ja lyhyt kuvaus (mihin tarpeeseen ratkaisu syntyi, miten se toimii) osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi Teksti ja kuvia julkaistaan Siirtolapuutarha-lehden Teese-itse palstalla. Itse tekemällä säästyy rahaa eikä luontokaan kuormitu tavaroista, jotka eivät ehkä vastanneetkaan odotuksia.

RISTIKKO 1/2017 ratkaisu

Bongaa ihmeellisen ihana ötökkä puutarhastasi ja osallistu valokuvakilpailuun!

Siirtolapuutarha-lehden valokuvauskilpailun aihe on tänä vuonna puutarhan ötökät. Puutarhassa kipittäviä, lehdillä lekottelevia ja ilmassa lenteleviä hyönteisiä näkyy päivittäin, kun kevät etenee.

Ota kauniista tai kummallisesta ötökästä kuvia ja osallistu vuoden 2017 valokuvakilpailuun. Kolme parasta kuvaa ja kunniamaininnan saaneet kuvat julkaistaan tämän vuoden viimeisessä Siirtolapuutarha-lehden numerossa. Voittaja palkitaan kiinnostavalla puutarhakirjalla!

Kilpailun säännöt: 1. Lähetä 1-3 valokuvaa digitaalisessa muodossa osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi perjantaihin 21.7. mennessä.

2. Kerro kuvaajan nimi, osoite ja siirtola- tai ryhmäpuutarhan nimi. Kerro myös kuvanottotilanteesta lyhyesti. Kuvat voivat olla vuonna 2017 otettuja tai jo aikaisempina vuosina kuvattuja.

3. Jos kuvissa on mukana ihmisiä, kerrothan kuvattaville, että osallistut valokuvakilpailuun ja että voittajakuvat julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä ja näköislehdessä verkossa.

4. Parhaita kuvia saatetaan käyttää Siirtolapuutarha-lehdessä myöhemminkin.

5. Lehden talkoohenkinen tuomaristo valitsee kuvista kolme parasta ja kunniamaininnan saavat kuvat, jotka julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä.

Siirtolapuutarha 2/2017

29

Mansikkapaikka Pixabay

Esimerkiksi perhosten suosiman kasvin hankkiminen puutarhaan tekee siitä monimuotoisemman.

Pian vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää:

YK muistuttaa kestävän kehityksen ratkaisuista

Siirtola puutarha Nyt on aika toukokuussa ∙ Vietetään luonnon monimuotoisuuden päivää maanantaina 22.5. ∙ Siivotaan mökki, haravoidaan palsta ja laitetaan paikat kesäkuntoon. ∙ Tehdään sopivasti puutarhatöitä niin, että ilo säilyy. Venytellään illalla. ∙ Osallistutaan Siirtolapuutarha-lehden Ötökät– valokuvakilpailuun. ∙ Osallistutaan Siirtolapuutarhaliiton ilmaisille kursseille ks. tämän lehden sivu 26. kesäkuussa ∙ Kastellaan säännöllisesti, ruukkupuutarhaa, viljelyksiä ja palstan kasveja. ∙ Nautitaan kesäyön valoisuudesta yöttömänä yönä juhannuksena. ∙ Kokeillaan uuden salaatin tai yrtin viljelyä entisten maistuvien lisäksi. ∙ Osallistutaan puutarhan talkoisiin siksi aikaa, kun oma aikataulu antaa myöten. ∙ Muistetaan juoda riittävästi vettä puutarhaaherruksen lomassa.

30

Siirtolapuutarha 2/2017

Yhdistyneet kansakunnat on yleiskokouksessaan julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Myös Siirtolapuutarhaliiton teema on vuoden 2017 ajan Monimuotoisuus palstalla.

YK:n teemapäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa. Vastuu luonnon tulevaisuudesta on yhteinen!

Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elämän koko kirjoa, kuten lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Monipuoliset maapallon elinympäristöt, jotka ovat kehittyneet miljardien vuosien evoluution aikana mahdollistavat tällä hetkellä 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän: Lajit ovat jatkuvassa muutostilassa ja eritoten ihmisten toimien takia ne kohtaavat suuria haasteita.

Kestävän kehityksen ratkaisuja Ilman luonnon monimuotoisuutta meiltä puuttuisi sivilisaatioidemme pohja, joka on tarjonnut meille mahdollisuuden viljellä maata, kerätä luonnon antimia ruuaksi ja lääkkeiksi sekä keinot metsätaloudelle ja rakentamiselle lukemattomien sukupolvien ajan.

Luonnon biodiversiteettiä on kuitenkin myös suojeltava ennen kaikkea meiltä itseltämme ja panostettava kestävän kehityksen ratkaisuihin,

jotta ihmiskunnalla on mahdollisuus luonnon monimuotoisuuden antimiin myös tulevaisuudessa.

Rio de Janeirossa vuonna 1992 solmitun YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaan luonnon monimuotoisuutta pitää tutkia, seurata ja suojella. Sopimus velvoittaa myös levittämään tietoa biodiversiteetistä ja sen tilasta.

Vuonna 2012 YK järjesti uuden kestävän kehityksen konferenssin Rio de Janeirossa (Rio+20). Jäsenmaat vakuuttivat tässäkin kokouksessa olevansa edelleen sitoutuneita kestävän kehityksen toimeenpanemiseen omissa maissaan. Talouskriisin kourissa kamppailevan kansainvälisen yhteisön oli kuitenkin nyt aiempaa hankalampaa päästä asiasta sitoviin päätöksiin.

Rion tärkeimpiin tuloksiin kuuluu kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelman hyväksyminen. Ohjelman tavoitteena on edistää siirtymää kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin kaikissa maissa parantamalla resurssitehokkuutta, edistämällä talouskasvua, joka ei tapahdu ympäristön kustannuksella, sekä luomalla uutta ihmisarvoista työtä ja vähentämällä köyhyyttä.

Monimuotoinen, tasapainoinen kokonaisuus puutarhassa auttaa usein vähentämään ongelmallisten eliöiden massaesiintymiä.

Lisää tietoa monimuotoisesta puutarhasta: http://puutarhakasvatus.fi/ymppi/ monimuotoinen-puutarha/

Forssa Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Järvenpää Kotka Kuopio Lahti

Palstoilla tapahtui

Lappeenranta Mikkeli Mänttä Nokia Rauma Rovaniemi Tampere Turku Valkeakoski

Rahola, Tampere

Litukan marssi Puutarhurin ja mökkeilijän aakkoset A-luokan koneita kannattaa valita mökille, vanhat koneet kun kuluttavatenergiaa.

B-vitamiinin nauttiminen suotavaa, pysyvät hermot ja aivot kunnossa.

C-vitamiinia löytyy marjojen ja vihannesten muodossa.

D:tä nautimme auringon paisteen sattuessa.

Eläimet kuuluvat multaan, ilmaan ja veteen, niistä on hyötyä myös puutarhassa.

FSC-merkittyjä pihakalusteita kannattaa suosia.

Harmaata vettä, kuten tiskivettä ei saa päästää vesistöön.

Ilmalämpöpumppu on oiva keksintö sähkölämmitteiseen mökkiin.

Jätevettä, kuten virtsaa voi laittaa kompostiin heräteaineeksi.

Kyllästettyä puuta ei voi käyttää kasvihuoneen tai kasvimaan rakenteisiin.

Lajitellaan jätteet niille osoitettuihin paikkoihin.

Myrkyttömät maalit, kuten pellavaöljymaalit ovat ihanteellisia ja kestäviä uudelleen maalauksen yhteydessä. Uuden pinnan kun voi maalata niillä vanhan päälle.

Nuohous on tärkeä pitää mökeillämme ajan tasalla.

Ongelmajätteet voi huolehtia pois keväisin, kun Repe ja Romu saapuvat alueellemme.

Polttopuut kannattaa sytyttää päältä, jolloin myrkyllisiä kaasuja syntyy vähemmän.

Ruokavalinnat voi tehdä lähiruoista mieluummin kun pakkauksia omaavista tuotteista.

Siivotaan luonnonmukaisilla tuotteilla, etikka ja ruokasoodahan käyvät moniin tarkoituksiin.

Tehdään itse uusia asioita mökeillämme.

Unesta täytyy kaikkien pitää huoli, jotta jaksaa.

Vanhoja huonekaluja voi tuunata ja ideoida uusiksi.

WC-kassi löytyy miltei jokaiselta. Siinä voimme kuljettaa käsidesiä, pienen pyyhkeen, paperia sekä kosteuspyyhkeitä.

Ympäristömerkin omaavat tuotteet ovat mökkiläisen aarre ympäristölle.

Esimerkkeinä mainittakoon Joutsen, Luomu, EU-ympäristömerkki (kukkamerkki) ja Energiamerkki. Äänet kuuluvat kesään, niin ihmisten kuin eläintenkin. Öiset kävelyt valoisina kesäiltoina rauhoittavat mielen ja kropan.

Nautitaan kaikista aurinkoisista ja myöskin sateisista hetkistä hyvillä mielin.

Irmeli Vepsäläinen

Sanat: Laura Niemi, sävel: Ylös nuorten parvi sankka jne.

Laitamilla kaupunkimme, paikka meill´on parahin.

Sinne joukoin kiirehdimme, illoin aamuin varahin.

Siell´on työn ja toimen tahti, siell´on jokainen maansa vahti.

Tää on meidän Litukka, tää on meidän Litukka!

Majat pienet kahta puolta, kukat teitä reunustaa.

Yli palstain mäeltä tuolta, kerhotalomme kohoaa.

Se on yhteisvoimin luotu, työmme symboliksi suotu.

Tää on meidän Litukka, tää on meidän Litukka!

Milloin kevät kirkas ehtii, pouta pälvet haihduttaa.

Puut ja pensaat kohta lehtii, siemenet jo maahan saa.

Ja kun Luoja kasvun antaa, sadon kauniin maasi kantaa.

Tää on meidän Litukka, tää on meidän Litukka!

Toimes´ain kun päättyy illoin, päivän työt jos uuvuttaa.

Litukalle suuntaa silloin, sieltä voimaa uutta saa.

Vaikk´on maasi hallanarkaa hoida muokkaa pientä sarkaa.

Tää on meidän Litukka, tää on meidän Litukka!

Syys kun saapuu pimein illoin, säilöön saatu on tuottehet, Tyytyväisnä lähdet silloin, kesää mennyttä muistelet.

Suljet hiljaa majas´uksen, maasi kuulee siunauksen.

Kun sä kiität Litukkaa, kun sä kiität Litukkaa!

Siirtolapuutarha 2/2017

31

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry., Pengerkatu 9 B 39, 00530 HELSINKI, puh. 010 321 3540 arkisin klo 10-14, info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi