KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Voimakymi Oy. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö.
Vuosi 2022 oli keskilämpötilaltaan kokonaisuudessa hieman normaalia lämpimämpi. Alkuvuosi oli normaalia lauhempi, ja erityisesti syksyn lämmin jakso nosti keskilämpötilan normaalia korkeammalle. Myös loppuvuosi toteutui tavanomaista lämpimämpänä. Vuoden 2022 lämmitystarveluku oli 2,6 % normaalivuotta ja 7,2 % edellisvuotta pienempi. Energian kysynnän pienemiseen vaikuttivat sään lisäksi loppuvuoden aikana voimakkaasti valtakunnallisesti ohjeistettu energian säästön tarpeellisuus sekä rakennusten sisälämpötilojen Astetta alemmas -kampanjointi. Edellisten lisäksi asiakkaat tekivät aktiivisia toimenpiteitä energiakustannusten pienentämiseksi.
Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä käytettiin sähköä 625 (655) gigawattituntia ja uusia sähköliittymiä rakennettiin edellisvuotta vähemmän: 69 (83). Toimialueella oli vuoden 2022 lopussa 52 669 sähkönkäyttöpaikkaa.
Lämmöntuotannon osalta suuri haaste ajoittui heti alkuvuoteen, jolloin paperiteollisuuden lakko pysäytti Kymin Voiman tuotannon peräti viiden viikon ajaksi. Tämän vuoden kylmimpään ajanjaksoon ajoittuneen lakon ajan Kouvolan kaukolämpö tuotettiin Hinkismäen voimalaitoksella sekä vara- ja huippulämpökeskuksilla käyttäen öljyä ja maakaasua. Lämmöntuotanto voitiin turvata, mutta korvaavan tuotannon hiilidioksidipäästöt sekä energia-kustannukset olivat budjetoitua merkittävästi suuremmat. Lämmöntuotannon vara- ja huipputuotannon käyttämien fossiilisten polttoaineiden hinnat olivat korkealla tasolla koko vuoden. Erityisesti maakaasun saatavuudessa tapahtuneiden muutosten vuoksi sen markkinahinta nousi erittäin korkealle. Tämä vaikutti selvästi maakaasuasiakkaiden kaasun käyttöön ja kaasujärjestelmästä irtautumisien suureen määrään.
Kaukolämmöntuotanto omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla oli 423 (469) gigawattituntia. Kaukolämmön myynti laski 470
(510) gigawattituntiin ja kaasun myynti laski 102 (153) gigawattituntiin. Uusia kaukolämpöliittymiä rakennettiin 31 (22) kappaletta.
Energian toimitusvarmuus säilyi hyvällä tasolla. Sähkönjakelun keskimääräinen, energiapainotettu, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 28 (31) minuuttia. Vastaava kaukolämmön keskeytysaika oli 10 (29) minuuttia.
Konsernin liikevaihto kasvoi 217,2 (176,8) miljoonaan euroon. Tulos rahoituserien jälkeen oli 32,7 (1,7) ja tilikauden tulos 28,8 (-1,1) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 299,5 (239,3) miljoonaa euroa.
Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 18,5 (18,5) miljoonaa euroa. Sähkön, lämmön ja kaasun toimitusvarmuuteen investoitiin yhteensä 10,5 (11,5) miljoonaa euroa. KSS Energia jatkoi strategian mukaisia investointeja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaan sähköntuotantoon voimaosuusyhtiöiden kautta. Suomessa meneillään on merkittävän kokoluokan tuulivoimapuistoja, joissa KSS Energia on mukana osakkuusyhtiöiden kautta. Vastaavasti KSS Energia hankki Norjasta vuoden 2022 aikana osuuksia kahdesta olemassa olevasta vesivoimalasta ja on mukana toteuttamassa kahta uutta pienvesivoimaa osakkuusyhtiön kautta.
Konsernin liikevoitto oli 17,5 (0,7) prosenttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 27,9 (2,5) ja omavaraisuusaste 20,5 (17,2) prosenttia. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset lainat olivat yhteensä 133,2 (97,2) miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 koettiin energiamarkkinoilla täysin poikkeuksellisia tilanteita. Euroopan ja Suomen sähkömarkkinatilanne oli ennennäkemätön johtuen erityisesti Venäjän aloittamasta hyökkäys- ja energiasodasta. Sähkön markkinahintataso ja -vaihtelut olivat vuoden aikana kymmen- tai jopa satakertaisia historiatoteutumiin verrattuna. Markkinan muutos oli ennenäkemättömän suurta ja nopeaa.
Sähköenergiaa myytiin edellisvuotta vähemmän; 1 605 (1 826) gigawattituntia. Tästä määrästä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin aiempaa suurempi osuus eli 289 (288,5) gigawattituntia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön ja lämmön tuotannossa oli 77,9 (80) prosenttia. Hiilidioksidineutraalin sähkön tuotanto pysyi lähes ennallaan ollen 90 (91) prosenttia. Energiantuotannon päästöt kasvoivat yhteensä 52 509 (39 377) tonniin. Toimintavuonna merkittävin tekijä päästöjen kasvuun oli uusiutuvan lämmöntuotannon viiden viikon pituinen, paperiteollisuuden lakosta aiheutunut tuotantokatkos.
Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 7,7 (8,3) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 131,7 (88,0) miljoonaan euroon. Tulos rahoituserien jälkeen oli 30,5 (-0,9) miljoonaan euroa ja tilikauden tulos 26,7 (-0,7) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 247,5 (190,7) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 6,4 miljoonaa euroa, jonka korko on 6,0 prosenttia. Laina-aika päättyy 2025.
Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 54 (45) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 3,8 (2,7) miljoonaa euroa.
KSS Energian hallintoneuvostoon kuului 10 jäsentä sekä lisäksi henkilökunnan edustaja ja hänen varajäsenensä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Päivi Sippula ja varapuheenjohtajana Kimmo Jokiranta.
Yhtiön hallitukseen kuuluivat 19.10.2022 saakka Jari Larikka (puheenjohtaja), Aimo Rautiainen (varapuheenjohtaja), Marika Hänninen, Kalevi Korjala, Raimo Laine, Esa Tiainen, Sanna Tähtinen ja Katriina Vesala. 19.10.2022 hallitukseen valittiin Esa Tiaisen tilalle Toni Vainikka.
Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy (y-tunnus 0904285-6), vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Marko Riipinen.
Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700,00 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
KSS Energia -konsernin toiminnassa merkittäviä riskejä ovat sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä vikaantuminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat nopeasti voimaan astuvat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen.
Konserni investoi toimitusvarmuutta parantaviin ratkaisuihin ja jatkaa niihin investoimista tulevaisuudessakin. Säävarmojen johtojen osuus sähköverkostosta kasvoi ollen 65 (64) prosenttia.
Sääriippuvan tuotannon lisääntyminen aiheuttaa sähkön markkinahintaan huomattavaa vaihtelua. Hallitakseen korkoriskiä yhtiö käyttää suojaustarkoituksessa korkojohdannaisia.
Erilaiset maailmantilanteen muutokset, energiamarkkinan muutokset sekä kysynnän kasvu vaikuttavat eri polttoaineiden hinnan kehitykseen ja muutosten ennustettavuus on vaikeutunut.
Asiakkaille markkinamuutoksista aiheutuva epäsuotuisa hintojen kehitys on konsernissa tiedostettu merkittäväksi myyntiin ja asiakassuhteen pysyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Markkinamuutoksien ennakoimiseen ja niistä informoimiseen kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota.
Konsernissa kiinnitetään jatkuvaa huomiota riittävän hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen sekä investointien kannattavuuteen ja kassavirran hallintaan.
Operatiivisen toiminnan painopisteitä ovat kasvavassa määrin uudet ilmastoneutraalit energiaratkaisut, energiatehokkuus ja kulutusjousto, digitalisaation asteen kasvattaminen, analytiikan vahva hyödyntäminen sekä kestävän kehityksen mukainen toiminta laajasti eri konsernin osa-alueilla.
Konsernin toimintaprosessien kehittämisessä päämäärinä ovat työturvallisuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä asiakaskokemuksen edelleen parantaminen. Palveluprosesseja tehostetaan ja digitalisoidaan palvelumuotoilun, palvelujohtamisen ja toisaalta järjestelmäkehityksen avulla.
Konsernin palveluita, asiakaspalvelukokemusta ja niiden tunnettuutta kasvatetaan valtakunnallisesti. Liiketoiminnan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi konsernissa on vahvistettu erityisesti digitaalisten palveluiden, uusien energiateknologioiden sekä markkinoinnin ja myynnin osa-alueita.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 45 195 867,81 euroa, josta tilikauden voitto on 26 688 744,42 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään siten, että osinkona jaetaan 4 950,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 5 000 000,00 euroa ja loput 40 195 867,81 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
LIIKEVOITTO % 100 * liikevoitto liikevaihto
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut)
TUOTTO % sijoitettu pääoma Sijoitettu pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + oma pääoma
OMAN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja - verot)
TUOTTOASTE % oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin)
OMAVARAISUUSASTE % 100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus) taseen loppusumma - saadut ennakot
MAKSUVALMIUS vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma
Konsernissa kiinnitetään jatkuvaa huomiota vakavaraisuuden, maksuvalmiuden, investointien kannattavuuden ja kassavirran parantamiseen.
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut)
TUOTTO % sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + poistoero + oma pääoma
Liittymismaksut luetaan korottomiin velkoihin
OMAVARAISUUSASTE % 100 * (oma pääoma + varaukset + poistoero + arvostuserät + liittymismaksut) taseen loppusumma - saadut ennakot
SIJOITETUN PÄÄOMAN 100 * (tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut)
TUOTTO %
pääoma keskimäärin
pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + poistoero + oma pääoma
Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi konsernissa on vahvistettu digitaalisten ratkaisuiden, myynnin ja markkinoinnin osaamista.
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.3.2022.
Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat.
Yhtiön osakepääoma on jaettu 1010 osakkeeseen.
Yhtiön omistaa Kouvolan kaupunki.
TILINTARKASTUS
Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Y-tunnus 0904285-6, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
HALLINTONEUVOSTO
PÄIVI SIPPULA, palvelupäällikkö (puheenjohtaja)
KIMMO JOKIRANTA , maanviljelijä (varapuheenjohtaja)
LASSE AHOLA, insinööri
MIKAEL BYCKLING, eläkeläinen
JUHA HUHTALA, monitoimimies
SATU JOUTJÄRVI, toimistopäällikkö
MAIJU KUPARINEN, ammatinohjaaja
JUHA KURVINEN, toimitusjohtaja
REETA LIND, laatu- ja ympäristöjohtamisen asiantuntija, DI
JUHA RIPATTILA, sähköasentaja
TERO SUUTARI, maatalousyrittäjä
MIA YLÄ-OUTINEN, tradenomi
OSSI MUNNUKKA, verkostoasentaja, pääluottamusmies
KAIJA RANTALAINEN, palveluasiantuntija
HALLITUS
JARI LARIKKA, paloesimies (puheenjohtaja)
AIMO RAUTIAINEN, poliisi, eläkkeellä (varapuheenjohtaja)
MARIKA HÄNNINEN, tiimiesimies
KALEVI KORJALA, yrittäjä
RAIMO LAINE, laitosmies, eläkkeellä
SANNA TÄHTINEN, osastonsihteeri
TONI VAINIKKA, veturinkuljettaja
KATRIINA VESALA, lehtori
Konsernin
toimintaprosessien kehittämisessä
päämäärinä ovat
työturvallisuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä
asiakaskokemuksen
KSS ENERGIA OY: N YHTIÖKOKOUKSELLE TILINPÄÄTÖKSEN
TILINTARKASTUSLAUSUNTO
Olemme tilintarkastaneet KSS Energia Oy:n (y-tunnus 08775118) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus
on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Aarvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä
ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
MUU INFORMAATIO
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Kouvolassa 24. helmikuuta 2023
BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO KSS ENERGIAN TOIMINTAKERTOMUKSEN, TILINPÄÄTÖKSEN JA TILINTARKASTUSKERTOMUKSEN JOHDOSTA
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa tutustunut KSS Energia -konsernin ja sen emoyhtiön KSS Energia Oy:n toimintakertomukseen, tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2022.
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen vahvistamista ja voittovarojen käsittelemistä hallituksen esittämällä tavalla.
Kouvolassa 9. maaliskuuta 2023
Hallintoneuvoston puolesta
Rakennamme kasvua ja entistä parempaa asiakaskokemusta sekä luomme uudenlaisia energiaratkaisuja ja -palveluja.