Ratkaisija 2/2025

KSTiedon asiakaslehti 2/2025

KSTieto 20 vuotta - Juhlien satoa

Auttamishaluinen anttilalainen viihtyy julkisella sektorilla

4

10

Sisältö

2/2025

3 4 6 8 10 12 14

6

Pääkirjoitus Auttamishaluinen anttilalainen viihtyy julkisella sektorilla Asiakastarpeesta hallittuun kokonaisratkaisuun Turvallista ja optimoitua tulostusta

KSTieto 20 vuotta - Juhlien satoa

10

Irtiotto työstä – ja juttelua siitäkin Ratkaisupäällikkö pitää raamit kunnossa

12 KSTiedon asiakaslehti Julkaisija Toimittajat Valokuvat, ulkoasu ja taitto Sähköinen versio

2

RATKAISIJA. 2/2025

|

KSTieto

Kaakkois-Suomen Tieto Oy Vesa Vainio, Niko Kaartinen Mainostoimisto Sepeteus Oy, Kouvola www.kstieto.fi

Kehittäminen ja kehittyminen ovat tärkeä osa toimintaa PÄÄKIRJOITUS

E

lämme monessa mielessä epävarmoja aikoja, yleinen maailmantilanne on paljon sekavampi kuin mihin olemme lähihistoriassa tottuneet. Lisäksi mm. kuntien ja hyvinvointialueiden säästötarpeet, kyberhyökkäykset kaikissa muodoissaan sekä eri tahoilta tulevat säädökset haastavat ICT-palveluista vastaavia tahoja. Myös ICT-teknologian kehitys esim. pilvipalveluissa ja tekoälyn hyödyntämisessä paremminkin kiihtyy kuin hidastuu.

Kaikki tämä heijastuu KSTiedon asiakkaisiin ja heille tuotettuihin ICT-palveluihin.

Tätä kirjoitettaessa KSTiedolla on työstössä noin 190 asiakkaille tehtävää palvelumuokkausta, laajennusta tai käyttöönottoa. Tuosta joukosta löytyy laajoja, useita kuukausia tai jopa vuosia kestäviä rakennushankkeita, jossa olemme mukana rakennuksen suunnittelusta tilojen käyttöönottoon. Mukaan mahtuu myös esim. käyttövaltuushallinnan kehittämistä KSTiedon omalla IDM-järjestelmällä, talous- ja toi-

minnanohjausjärjestelmien uudistusta, asiakkaiden pilvisiirtymien tukemista, KSTiedolla kehitetyn tekoälyapurin käyttöönottoa, kyberhyökkäysten ja tietojenkalasteluviestien simulointeja (asiakkaiden pyynnöstä tietenkin) sekä tulosten analysointia ym.

Voidakseen palvella asiakkaitaan entistäkin paremmin näinä haastavina aikoina, KSTieto on panostanut oman ratkaisumyyntiprosessinsa (RaMPe) kehittämiseen. Keskeisinä tavoitteina ovat yhtenäinen ja hallittavampi työstötapa asiakkaiden tarpeiden toteuttamiseen sekä laajemmat resurssit toteutusten läpivientiin ja hallintaan. Prosessista tarkemmin tässä lehdessä.

Pasi Hiltunen Ratkaisupäällikkö KSTieto

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan, joten kiitän sekä asiakkaitamme että omaa väkeä menneestä vuodesta ja toivotan kaikille hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2026.

KSTiedolle ja sen ICT-kokonaispalveluille on myönnetty avainlippumerkin käyttöoikeus Avainlippu-merkki on yksi Suomen arvostetuimmista brändeistä. ja suomalaiset kokevat Avainlipun yhdeksi houkuttelevimmista ja positiivisimmista brändeistä – se herättää luottamusta ja ylpeyttä suomalaisesta työstä. Avainlippu-yritykset mahdol-

listavat kotimaiset valinnat ja luovat työpaikkoja Suomeen.

Avainlippu voidaan myöntää Suomessa tuotetulle palvelulle, jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 %. Avainlippu viestii, että tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa.

Suomalainen työ ry:n tutkimuksen mukaan 76 % suomalaisista suosii kotimaisia palveluita.

Lue lisää: www.suomalainentyo.fi

KSTieto

|

RATKAISIJA.

2/2025

3

Auttamishaluinen anttilalainen viihtyy julkisella sektorilla 25 vuotta esihenkilö- ja johtamistehtävissä toiminut Minna Rehn palasi kotiin omiensa joukkoon.

Tärkeää työn ja vapaa-ajan tasapainoa tukee runsas luonnossa liikkuminen.

henkilöesittely

TEKSTI vesa vainio KUVAT matti vesala

4

RATKAISIJA. 2/2025

|

KSTieto

Y

hteisessä avokonttoritilassa syntyy paljon vuorovaikutusta, keskustelua, ajatusten vaihtoa, pohdintaa ja mietiskelyä. Näin vakuuttaa KSTiedon käyttäjäpalveluiden palvelupäällikkö Minna Rehn, ja puhuu kokemuksesta, sillä hän on aktiivisesti mukana johtamiensa tiimien arjessa.

— Tuen tiimiesihenkilöitä ja autan heitä ratkomaan erilaisia tilanteita. Olen myös asiakaspalavereissa asiakkuuspäällikköjen tukena. On parasta, kun pysty auttamaan muita.

Service desk, online- ja onsite-palvelut sekä puhepalvelut ovat Rehnin johtamat tiimit. Hänen työpäivänsä käynnistyy ajankohtaiskatsauksella; mikä tilanne, onko ongelmia, mitä menossa. Päivittäisen tekemisen rinnalla kulkee myös projekteja.

— Nyt syksyllä lanseeraamme uuden tu-

lostuspalvelun, jonka muotoilussa ja pystyttämisessä olen tiiviisti mukana. Teemme tulostuspalvelujen hankinnan, ylläpidon ja tukitoiminnot asiakkaalle mahdollisimman helpoksi.

Etätyö on oma juttunsa Rehn ilmiselvästi nauttii yhdessä tekemisestä ja läheisestä läsnäolosta. Mutta on hänellä myös vankkaa kokemusta yksin olosta ja etätyöstä. Tähän liittyvät keskeisesti Jyväskylä, Vuohijärvi, mökki, korona ja valokuitu.

Vuonna 2014 Rehn aloitti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja muutti Jyväskylään. Virkansa ohella Rehn toimi Keski-Suomen ICT-vastuuvalmistelijana maakunta- ja sote-uudistuksen ensimmäisellä kierroksella, uu-

distus kuitenkin raukesi keväällä 2019.

Vuonna 2020 covid puuttui peliin.

— Olin saanut isältäni mökin lahjaksi Vuohijärveltä. Siirryin totaalisesti etätöihin ja tein niitä toukokuusta marraskuuhun mökillä, talvet olin Jyväskylässä.

Perinteinen kesämökki oli ratkaisevilta osin hyvin varusteltu, sillä sinne oli vedetty 2020 valokuituyhteys Kymijoen Kyläkuidun toimesta. Kaikki tarvittava toimi moitteitta videoyhteyksiä myöten.

— Etätyö oli jäykäksi tiedetyssä sairaanhoitopiiriympäristössä totaalinen hyppy uuteen. Kaikki omaksuivat sen kuitenkin tosi hyvin. Onhan etätyö toki yksinäistä ja aivan oma juttunsa.

Jatkuvaa oppimista Rehnin atk-ura alkoi harjoittelijana Kouvolan kaupungin atk-keskuksessa 1990-luvulla. Sen jälkeen hänestä tuli Kouvolan seudun kuntayhtymän atk-palvelupäällikkö, missä tehtävässä hän toimi 10 vuotta.

Kun Kouvolan seudun kunnat menivät yhteen 2009, Rehn suunnisti Päijät-Hämeeseen. Sosiaali- ja terveysyhtymän atk-päällikkönä ja Lahden tietotekniikan toimitusjohtajana kului viitisen vuotta. Sitten olikin vuorossa seuraava steppi Jyväskylään, missä hän ehti toimia tovin myös Keski-Suomen hyvinvointialueen ICT-palvelujohtajana, kunnes koitti paluu kotimaisemiin.

— Minulla oli koko ajan haku päällä. Hyvinvointialueella alkoivat yt-neuvottelut, ja työsuhteeni päätettiin joulukuussa 2023, kun en ottanut vastaan tarjottua työtehtävää. Kuuden kuukauden irtisanomisaikaan osui sopivasti aloittamiseni täällä KSTiedossa, missä olen törmännyt moniin entisiin tuttuihin työntekijöihin.

Ylioppilastutkinnon jälkeen Rehn suoritti merkonomin (yo) tutkinnon markkinointilinjalla. Sitä seurasivat tietotekniikan mekaanikon ja tietoliikennetekniikan amk-insinöörin tutkinnot. Ennen Lahteen siirtymistään Rehn suoritti työn ohella diplomi-insinööritutkinnon tuotantotalouden koulutusohjelmassa, opintosuuntana tietojohtaminen.

— Opin koko ajan ja olen opiskellut paljon työn ohessa. Lahden aikoihin olin tiukasti kiinni työssä, perheessä ja opinnoissa.

Eikä siinä vielä läheskään kaikki, sillä Rehnin CV:stä löytyy lisäksi runsaasti opintoja ja kursseja tietotekniikka-aiheista hyvinvointiin ja tekoälyyn — On tosi tärkeää kehittyä. Kun opiskelee aikuisena, osaa keskittyä kiinnostaviin asioihin, jolloin opiskelu ei rasita lainkaan.

Mummolla piisaa kiirettä Rehnin juuret ovat vahvasti Anttilan kylässä Valkealassa. Tornionmäestä tuli sittem-

min hänen asuinpaikkansa, ja sinne hän myös palasi muun Suomen kiertueeltaan.

— Ostin ex tempore asunnon Tornionmäestä helmikuussa 2023. Samasta talosta, missä omat lapseni ovat syntyneet.

Poika perheineen asuu Kouvolassa, tytär perheineen Helsingissä, vanhemmat Kuusankoskella. Tässä yhtälössä oli valtavasti vetovoimaa palata kotikonnuille omien joukkoon.

— Yksi-, kaksi- ja kolmevuotiaat lastenlapset sekä 11- ja 13-vuotiaat kaksospojat pitävät mummon mukavasti kiireisenä.

Ehtii Rehn toki muuallekin, erityisesti luontoon, mikä on hänelle tärkeä palauttava voima.

— Sienestys, marjastus, lintujen laulu, retkeily, veden äärellä oleilu, yleensä metsässä liikkuminen; tämä kaikki on parasta rentoutumista minulle.

Hiihto, lumikenkäily ja ryhmäliikunta kuuluvat nekin Rehnin harrastuksiin. Tietohallintojohtajana hän tunsi olevansa töissä 24/7-vuorossa. Nyt hänellä on koittanut oppimisen aika ja paluu lähemmäs arkea.

— On tärkeää löytää työn ja vapaa-ajan tasapaino. Metsä tarjoaa minulle hyvinvointia ja paikan rauhoittumiseen.

Kertoo Rehn omalla vankalla kokemuksellaan. Ja lisää, että on aina tykännyt tehdä töitä julkisella sektorilla.

KSTieto

|

RATKAISIJA.

2/2025

5

henkilöesittely

TEKSTI vesa vainio KUVAT juha korhonen

Asiakastarpeesta hallittuun kokonaisratkaisuun Sini Kolsi otti syksyllä 2024 haltuun uuden tehtävän ja prosessin, jotka tarjoavat paljon uusia asioita ja opeteltavaa. Työn rikkaus tulee hyvin erilaisista ja erikokoisista tarpeista.

6

RATKAISIJA. 2/2025

|

KSTieto

M

e jokainen kuljemme omia polkujamme niin elämässä kuin työssä. Näin myös Haminassa syntynyt Sini Kolsi, jonka juuret ovat mummon ja papan kautta Kolsilan kylässä. Sähköisen markkinoinnin ja digimedian linjalta tradenomiksi Tampereella opiskellut Kolsi haki sen jälkeen paikkaansa työelämässä Kotkan seudulla.

— Kaikenlaista tuli tehtyä, opettavaisimmat kokemukset asiakaspalvelutyös-

tä olen saanut aikoinaan tarjoilijan työssä. Koulutusalalla olen tehnyt tähän asti pisimmän työurani.

Syksyllä 2024 KSTiedolle haettiin kahta henkilöä kahteen eri tehtävään, joista Kolsi piti asiakaspalvelua itselleen sopivampana. Hänelle suositeltiin kuitenkin ratkaisuasiantuntijan pestiä, joka on osoittautunut vuoden kokemuksella sangen osuvaksi valinnaksi.

— Tämä tehtävä istuu minulle oikein hy-

vin. Olen viihtynyt ja vuoteen on mahtunut paljon uusia asioita ja uutta opeteltavaa.

Kun Kolsi työskenteli koulutusalalla, hän opiskeli samalla opinnäytetyötä vailla valmiiksi palvelumuotoilijaksi (ylempi amk). Hyvä niin, sillä palvelumuotoilijan osaamisesta on hyötyä kaikissa prosesseissa ja kehitystyössä yleisesti. Ja se sopii visuaaliselle oppijalle, joka haluaa viedä asian aina loppuun asti.

Tarvittavat tekijät kokoon Siihen asiakaspalvelutehtävään valittu Leo Jaakkola kokoaa aluksi yhdessä asiakkaan ja mahdollisten kolmansien osapuolien kanssa tärkeät asiat ratkaisun koostamiseksi. Sen jälkeen Kolsi selvittää, mitä palvelualueita tarpeet koskevat KSTiedolla ja ketkä alkavat suunnitella ratkaisua.

— Käymme johdollani asiat läpi, ja teemme tarvittavia lisäselvityksiä suunnittelun aikana. Kysyn, ohjaan ja vien asiaa eteen-

päin sekä koostamme yhdessä kokonaisuuden, mitä toteutus meiltä vaatii muun muassa työmäärän ja hankintojen osalta.

Sitten asia siirtyy tarjousvaiheeseen asiakkuudenhallintaan.

Jos on Kolsin tehtävä uusi, sitä on myös itse prosessi nimeltään RaMPe, joka tarkoittaa ratkaisumyyntiprosessia.

Uusien tarpeiden lisäksi tulee jatkuvasti myös muutostarpeita, joihin liittyy Kolsin toinen rooli. Hän toimii myös muutoshallinnan puheenjohtajana viikoittaisissa CABeissä (Change Advisory Board). Tuttavallisimmin kyseessä on muutoskomitea, jossa käydään yhdessä läpi muutoksiin liittyviä tarpeita.

— Muutokset liittyvät laajasti laitteisiin sekä ohjelmistoihin ja ne voivat olla päivityksiä sekä monia muita tarvittavia muutoksia. Selvitän, miten ne vaikuttavat asiakkaisiin ja meihin. Teemme tämän jälkeen tarvittavia toimenpiteitä.

Jatkossa Kolsin tehtäviin kuuluu myös prosessisuunnittelu. Tiedottamista hän hoitaa jo nyt, sillä moninaiset tiedot eivät

liiku itsestään. Muistuttamista ja varmistamista ei voi tehdä liikaa.

Mustien snautsereiden pauloissa Yleistä liiketaloutta, graafista suunnittelua ja ohjelmointiakin opiskellut Kolsi tykkää laittaa asioita järjestykseen. Eteen tulee hyvin erilaisia asiakastarpeita yhden asiakkaan toteutuksista laajoihin monen osapuolen kokonaisuuksiin.

— Siinä piilee tämän työn rikkaus. Uusia ja muutostarpeita tulee jatkuvasti, niitä riittää ja on antoisaa auttaa asiakkaita saamaan niihin ratkaisuja.

Sanoo työhönsä tyytyväinen Kolsi, joka hakee kotioloissa ratkaisuja kahden keskikokoisen snautserin ehtymättömään energiabuustiin. Iältään 4,5-vuotias ja 11-viikkoinen, molemmat väriltään mustia, tuon kaltaiset koirat tykkäävät ulkoilla ja samoilla metsässä. Lisävirikkeitä tarjoavat muun muassa pelastuskoiratoiminta ja agility, jossa on tavoitteena aloittaa kilpailutoiminta ensi vuonna.

KSTieto

|

RATKAISIJA.

2/2025

7

Turvallista ja optimoitua tulostusta Uusi tulostuspalvelu optimoi asiakkaan tulostuspalvelut, palvelee kaiken kattavasti ja tekee printtaamisesta entistäkin turvallisempaa.

palvelut

TEKSTI niko kaartinen KUVAT juha korhonen

8

RATKAISIJA. 2/2025

|

KSTieto

T

ulostuspalvelu on KSTiedon tuore, marraskuussa lanseerattu, tuote.

Tuote pohjautuu palvelupäällikkö Minna Rehnin mukaan kuluvana kesänä järjestettyyn monitoimilaitteiden kilpailutushankkeeseen.

— Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaan kokonaispalvelun, joka koskee monitoimilaitteita, verkkotulostimia ja oheistulostimia. Palvelu kattaa koko laitteen elinkaaren aina tarvekartoituksesta hankintaan, ylläpitoon ja poistamiseen asti.

KSTiedon tulostuspalvelu tarjoaa vakioituja, kilpailutuksen perusteella valittuja laitteita asiakkaiden tarpeisiin. Rehnin

mukaan kartoituspalvelulla autetaan asiakkaita valitsemaan heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivat tulostimet optioineen.

— Tulostuspalvelu sisältää kaiken aina laitteistojen asentamisesta, ylläpitoon, huoltoon ja opastukseen asti. Lisäksi pidetään huolta siitä, että vanhat laitteet viedään pois ja kierrätetään tietoturvallisesti.

Käytännössä KSTiedon tulostuspalvelun asiakkaan ei tarvitse murehtia mistään tulostimiin ja monitoimilaitteisiin liittyvistä ongelmista, sillä palvelu hoitaa kaikki laitteisiin liittyvät aspektit, aina tulostusvärejä ja laitteen kulutusosia myöten.

— Sopimuskausi on viiden vuoden mit-

tainen. Kilpailutuksessa on otettu huomioon laitteiden laatu ja pitkäikäisyys.

Monitoimilaitteita on neljää eri tyyppiä, ja niillä pystytään hyvin kattamaan erilaisten asiakkaiden tarpeet.

Asiakkailla on mahdollisuus tutustua uusiin monitoimilaitteisiin laitetoimittajan toimipisteessä. Lisäksi opastusta laitteisiin on saatavilla joustavasti. Esimerkiksi opetustoiminnassa koulujen opettajille voidaan vetää perehdytyksiä joustavasti useammassa ryhmässä eri aikoina.

Paperi ei poistu toimistosta Vuosien ajan on puhuttu siirtymästä paperittomaan toimistoon. Tulostuspalvelun lanseeraus kuitenkin osoittaa, etteivät paperit ole häviämässä konttoreista mihinkään vielä pitkiin aikoihin. Rehnin mukaan asiakkaiden tulostustarpeet ovat vuosien saatossa monipuolistuneet.

— Esimerkiksi oppilaitoksissa tarvitaan vihkotaiton mukaisia tulosteita.

Rehn huomauttaa, että asiakas voi myös säästää paperia ja vähentää tulostuskustannuksiaan tulostusympäristön ja -tarpeiden kartoituksella ja sen pohjalta tehtävällä optimoinnilla. Kyseessä on erillispalvelu. Rehnin mukaan isommissa monitoimilaitteissa tulostuskustannukset sivua kohden ovat matalammat kuin yksittäisissä verkko- tai oheistulostimissa.

— Optimoinnilla pyritään sijoittamaan oikean kapasiteetin tulostinlaitteet oikeille paikoille asiakkaan tiloissa. Yksittäistulostimia ei ole silti tarkoitus hävittää, sillä niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi sote-ympäristöissä.

Sykäys KSTiedon uudelle palvelulle syntyi noin vuosi sitten asiakkaan tarpeista. Hankinta-asiantuntija Jere Nyman oli tekemässä tulostuspalvelun teknistä kilpailutusta, sillä asiakas halusi ulkoistaa kaikki tulostamiseen liittyvät toimintonsa. Nymanin mukaan vuoropuhelua käytiin markkinakartoituksen jälkeen useankin toimijan kanssa.

— Kilpailutimme neljä erilaista monitoimilaitetta, oheisverkkotulostimen ja oheistulostimen. Lopputulema on se, että olemme tarjonneet palvelua kaikille meidän asiakkaillemme, ja se on jo herättänyt mielenkiintoa, Nyman toteaa.

Nyman kertoo kilpailutuksen edenneen vuoden aikana hienosti ja voittaneen toimittajan olevan erittäin laadukas palveluntarjoaja, jolla on kattavat palvelut tulostimien ylläpitoon, opastukseen ja huoltoon.

Tulostusta turvallisesti Rehnin mukaan yksi huomionarvoinen seikka tulostuspalvelussa on mahdollisuus turvatulostukseen. Monissa organisaatiossa saatetaan tulostaa keskitetysti yhden monitoimilaitteen kautta, jolloin

kuka tahansa saattaa nähdä yleisessä tilassa olevan monitoimilaitteen kaukalossa odottavat tulosteet.

— Turvatulostamisella käyttäjä vapauttaa tulosteen monitoimilaitteelta esimerkiksi pin-koodin avulla. Näin kukaan muu ei pääse näkemään käyttäjän tulosteita, Rehn kertoo.

Rehnin mukaan turvatulostus on tärkeä osa tietoturvaa ja -suojaa. Se eliminoi esimerkiksi mahdollisuuden tulostaa väärälle tulostimelle. Lisäksi turvatulostus saa käyttäjän myös pohtimaan onko jokainen tuloste aivan välttämätön. Tietoturva ylipäätään on parantunut tulostimissa vuosien aikana.

— Näillekin laitteille tehdään tietoturvakovennukset, eli esimerkiksi kytketään pois käytöstä portteja ja protokollia, joita tulostimessa ei tarvita. Pyrimme minimoimaan hyökkäyspinta-alan mahdollisimman tehokkaasti. Tietoturva menee jopa siihen, että laitteet hävitetään tietoturvallisesti niiden elinkaaren lopussa.

KSTiedolla on parhaillaan käynnissä ensimmäisten asiakkaiden sisäänajo uuteen tulostuspalveluun. Asiakkailla saattaa olla jo entuudestaan monitoimilaitteita, jotka otetaan uuden palvelun piiriin.

— Voimme näissäkin tapauksissa tuoda asiakkaan olemassa olevat laitteet turvatulostuksen piiriin. Se on tosin oma, erillinen käyttöönottoprojektinsa.

Standardisoidut monitoimilaitteet ja tulostimet saapuvat KSTiedon omaan nettikauppaan marraskuun aikana.

KSTieto

|

RATKAISIJA.

2/2025

9

juhlien satoa KSTieto juhlisti 20-vuotista merkkitaivaltaan 10.10.2025. Kutsuvieraille oli tarjolla opastettuja toimitilojen esittelyjä, interaktiivisia tietovisoja ja tietysti herkulliset kakkukahvit.

Kiitämme sydämellisesti kaikkia osallistuneita ja merkkipäiväämme muistaneita!

10

RATKAISIJA. 2/2025

|

KSTieto

KSTieto

|

RATKAISIJA.

2/2025

11

Irtiotto työstä – ja juttelua siitäkin Golf on mailapeli, joka ei anna eikä tunne armoa, silti se koukuttaa.

Neljän tunnin kierroksen aikana saa nauttia ulkoilusta, liikunnasta ja hyvästä seurasta.

KSTieto

TEKSTI vesa vainio KUVAT matti vesala

12

RATKAISIJA. 2/2025

|

KSTieto

O

n syyskuun lopun aurinkoinen iltapäivä Koski-Golfin kentällä Kuusankoskella. Sami Tervo ja Jukka Latva takovat rangella valkoisia ja keltaisia palloja eri mailoilla maisemaan. Tarkoituksena on avata paikkoja ja saada tuntumaa puolen tunnin päästä alkavaa pelikierrosta varten.

Tervo on pelannut golfia 15 vuotta, suunnitelmissa oli aloittaa laji jo aiemmin. Kun silloiselle asuinpaikalle Virolahdelle rakennettiin 9-väyläinen kenttä ja perustettiin seura, Tervo oli valmis tarttumaan mailoihin. Hän pelaa kaudessa 50– 80 kierrosta. Viiden viikon kesälomalla hän pelasi joka toinen päivä.

— Golf tarjoaa hyvää tasapainoa työlle. Liikunta ja kuntoilu ovat minulle tärkeimmät motivaattorit. Tällä ja viime kaudella tavoitteeni on ollut pelata kierrokset kävellen.

Tervolla on ollut proteesi vasemmassa jalassa 40 vuotta. Proteesin takia hän on vaihtanut lyöntipuolen vasemmalle. Urheilu sekä seura- ja yhdistystoiminta on ollut aina lähellä hänen sydäntään. Istumalentopallossa hän on edustanut Suomea neljissä paralympialaisissa, arvokisamitaleja on kertynyt yhteensä yhdeksän. Myös paragolfissa hän on edustanut Suomea, joukkueiden EM-kisoista tuli kuudes sija vuonna 2017.

— Pelaan golfia mielestäni hyvin. Enemmän pitäisi vain ehtiä harjoitella.

Rentoa meininkiä ilman titteleitä Kaikkia mailapelejä pelannut Latva aloitti golfin 35 vuotta sitten. Lasten syntymät rauhoittivat pelitahtia tuntuvasti, mutta nyt taittuu taas keskimäärin 50 kierrosta kaudessa. Latva kilpailee myös aktiivisesti, tosin ilman isompia tavoitteita. Itseään vasten kilpailu on golfissa jatkuvaa.

— Golf on vaikein mailapeli, se ei anna armoa. Kun luulet, että osaat jotakin, maila kertoo, ettet onnistu. Pyrin kyllä nauttimaan pelistä, ainakin kierroksen jälkeen.

Hole in one olisi kyllä vielä joskus kiva saada.

Latva arvostaa golfissa sen liikunnallisuutta, laji on hänestä hyvää palauttavaa liikuntaa. Kun kenttää kierretään neljän henkilön ryhmissä, tulee 18 väylän ja neljän tunnin täyden kierroksen aikana luonnollisesti jutusteltua pelikavereiden kesken.

— Tosi harvoin ollaan tuppisuina. Porukka on usein urheiluhenkistä ja jutut sen mukaisia. Välillä aiheet osuvat työelämäänkin, tapaa sitten oman tai muun alan henkilöitä. Meininki on lähes aina rentoa ilman titteleitä.

Tärkeintä on kunnioittaa jokaista ihmistä ja hänen tyyliään sekä antaa pelirauha.

Ja myös kannustaa pelikaveria, aivan kuten työyhteisössä työkaveria.

Ihmistuntemusta ja virikkeitä Tervo toimii Kymenlaakson Liitossa tietohallintosuunnittelijana, Latva KSTiedossa asiakkuuspäällikkönä. He työskentelevät molemmat ict-alalla ja myöntävät, että joskus voi tehdä pelitreffit bisnesmielessä. Tekeväthän Alexander Stubb ja Donald Trumpkin niin.

Yritykset järjestävät golfin yhteyteen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia. Se on Tervon mukaan hyvä tapa koota ihmisiä yhteisen teeman ympärille.

— Yhdessäolo on golfissa iso pointti.

Kierroksen aikana voi tulla työhön liittyviä heittoja ja vinkkejä, joihin palataan sitten myöhemmin. Golfissa syntyy uusia kontakteja.

KSTieto järjestää vuosittain oman kisan, johon kutsutaan kumppaneita pelaamaan, nauttimaan ja viettämään aikaa yhdessä. Latvan mielestä ihmisten tapaaminen on aina mahdollisuus.

— Jokaisessa paikassa opit ihmistuntemusta ja -näkemystä. Ihmisluonteita on erilaisia, jokainen tietää tämän työyhteisöstään. Jokaisen kannattaisikin pelata joskus kierros golfia.

Golfkenttiä on myös erilaisia, ja niillä pelaavia ihmisiä. Eri kentillä on eri miljöö ja tunnelma, joka syntyy paikallisesta väestä. Niinpä kannattaa hakeutua uuteen peliseuraan. Peli on aina sama, mutta vieraskentältä saattaa tarttua mukaan jotakin tärkeää ihmisistä. Heistä, joiden kanssa jaamme aikamme niin töissä kuin vapaa-ajalla.

KSTieto

|

RATKAISIJA.

2/2025

13

Ratkaisupäällikkö pitää raamit kunnossa Pasi Hiltunen huolehtii siitä, että asiakastoteutukset etenevät yhteisillä pelisäännöillä ja pitää suunnitelmat selkeinä.

henkilöesittely

TEKSTI niko kaartinen KUVAT juha korhonen

14

RATKAISIJA. 2/2025

|

KSTieto

K

STiedon ratkaisupäällikkö Pasi Hiltunen hymähtää kysyttäessä ratkaisupäällikön toimenkuvasta. Ratkaisupäällikkö ei suinkaan ratkaise kaikkia firman katon alla ilmeneviä ongelmia, vaan kyseessä on pikemminkin hieman vanhentunut titteli.

— Omistan ratkaisumyyntiprosessin ja keskityn sen ylläpitoon. Ratkaisumyynti kattaa kaiken asiakkaalta tulevasta tarpeesta toteutukseen ja ylläpitoon siirtoon, Hiltunen kuvailee.

Hiltunen itse ei ole mukana asiakkaiden tarpeiden käytännön toteutuksessa. Hänen vastuullaan on valvoa, että prosessit ovat kunnossa ja niitä parannetaan sään-

nöllisesti. Hiltunen on itse ollut luomassa prosessiin liittyviä työkaluja ja käytänteitä toiminnan alusta alkaen.

Ratkaisumyyntiprosessin toteutukset voivat olla muutamasta viikosta yli vuodenkin mittaisia. Esimerkiksi uudisrakennuskohteen ollessa kyseessä KSTieto tulee mukaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa konsultoimaan tietoliikenneasioissa.

Yhteiset raamit kaikille Jotta kaikki toteutukset menisivät saman kaavan mukaisesti, on mietittävä yhtenäinen tapa niiden toteuttamiseksi. Tämän

tavan rakentamisesta ja ylläpitämisestä tä, mutta sitten tulee vaihtoehtoja riippumuodostuu leijonanosa Hiltusen työstä. en, kuinka laajasta toteutuksesta on kyse.

— Yhteiset käytänteet, pelisäännöt ja Hiltunen toteaakin prosessien menetyökalut, niiden speksaaminen ja osin vän periaatteessa kuin vuokaaviona. Promyös toteuttaminen ja teettäminen sekä sessi on silti pidettävä kontrollissa, jottei ohjeistukset ovat minun tontillani. Vastule tehtyä liian vaikeaselkoista suunniteltaan, että se putki on mahdollisimman maa, josta kukaan ei ota tolkkua. toimiva alusta loppuun ja käytännöt sii— Olenkin sitä mieltä, että monimuthen liittyen ovat toimivia. kaista on helppo piirtää, mutta mahdolHiltunen katsoo, miten asiat etenevät, lisimman yksinkertaisen ja selkeän, käymissä tökkii ja mitä pitää kehittää. Vertäntöön istuvan toimintamallin tekemitaus siitä, että Hiltunen toimiikin ”putkinen on paljon hankalampaa. miehenä”, saa hänet jatkamaan analogiPyhä kolminaisuus aa. Jotta loppukäyttäjä saa käsiinsä toimivan tietokoneen, jossa verkko toimii ja tietoturva on kohdallaan, on sitä ennen piPelkkä prosessi ei tee mitään, mutta se tarjoaa yhteisen työstötavan ja vaiheet totänyt tapahtua monta asiaa, hieman kuin kodin putkiverkossakin, jossa on monta teutuksille. Jotta homma toimii, tarvitaan näkymätöntä vaihetta ennen kuin haperinteinen pyhä kolminaisuus: Ihminasta tulee kylmää ja kuumaa set, työkalut ja prosessi. Jos vettä. yksikin noista puuttuu, ei — Siinä mennään pantyöstö ole tehokasta ja selkeää. nuhuoneen kautta kau— Kun ensin hahpungin vesiverkkoon — Olenkin sitä mieltä, ja lopulta päädytään motimme millainen että monimutkaista on vesilaitokselle.

Ja prosessi meillä pihelppo piirtää, mutta kun vettä lasketaan täisi olla, teimme mahdollisimman yksinkertaisen lavuaariin, menee se sitä tukevat työkalut ja selkeän, käytäntöön istuvan lopulta jäteveden puhja sen jälkeen aloimtoimintamallin tekeminen on distamoon. Samalla tame kouluttaa talon väpaljon hankalampaa. valla meidän prosesseiskeä niiden käyttöön.

Hiltusen mukaan tärkein ta näkyy vain pieni osa loptekijä ovat kuitenkin ihmiset ja pukäyttäjälle. se, miten heidän asiantuntemuksensa Hiltunen on toteuttanut projekteja KSsaadaan käyttöön prosessin eri vaiheissa Tiedolla useiden vuosien ajan vaihdellen siten, että lopputuloksena on asiakkaan keskisuurista suuriin projekteihin. Hiltukanssa sovittu toteutus. nen toimi muun muassa Kotkan keskus— Koska meillä on nyt uusi, koko firsairaalan laajennusosan projektipäällikkönä. Kokemuksen pohjalta Hiltunen on man kattava tapa tehdä töitä, ottaa aikanalkanut kehittää ratkaisumyyntiprosessia sa ennen kuin se juurtuu arkiseksi aherpeilaten sitä KSTiedon omiin asiakastarrukseksi.

Jokaiselle työstössä olevalle toteutukpeisiin. selle on nimetty sekä vetäjä että omistaYksinkertaisen toimintamallin ja. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, suunnittelu ei ole helppoa että monet KSTietolaiset ovat ottaneet toteutusten vetäjän vastuullisen roolin ensimmäistä kertaa työuransa aikaKarkeasti laskettuna prosesiin kuuluu viisi eri vaihetta: esiselvitys, ratkaisusuunnitna.

— Tästä suuri kiitos kaikille telu, tarjouksenteko, toteutus ja palaute & heille. kehittämisvaihe. Tällä hetkellä KSTiedolla on putkessa yli 70 toteutusta eri vaiheissa. Kaikki toteutukset eivät kulje identtistä Kehitystä palautkaavaa, mutta viiden kohdan mukaiset peteen kautta ruselementit löytyvät kaikista.

— Toimitusjohtajamme lanseerasi aiHiltunen ylläpitää eri vaiheissa käytetkoinaan termin ”yhteinen minimi”, joka kuvaa asiaa hyvin. Olisi järjen köyhyyttä täviä työkaluja jatpakottaa jokainen toteutus menemään kuvasti. Osa työidenttisellä kaavalla. Näin säilyy kokokaluista on tullut kolmansilta osanaiskuva ja tietty määrä yhteistä tekemis-

”

puolilta, osa on omaa kehitystyötä, kuten Toteutusorkestraattori-työkalu.

Lisäksi Servicenow-palvelun kautta pystytään valvomaan kokonaisuutta.

Palautteen prosessien toimimisesta Hiltunen kerää itse esimerkiksi KSTiedon päälliköiden ja tiimivetäjien haastattelukierrosten avulla. Lisäksi hän vetää koulutuksia ja kuukausi-infoja, joiden yhteydessä hän pyytää palautetta prosesseista. Lisäksi tietyn kokoisissa toteutuksissa asiakkaalle lähetään myös tyytyväisyyskysely.

— Olenkin sanonut, että kaikki palaute suoraan minulle, oli kanava sitten mikä tahansa.

Hiltusen kalenteri täyttyykin ratkaisumyyntiprosessin kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Parhaillaan miestä työllistää Toteutusorkestaattorin seuraava julkaisuversio.

— Vaikka en sitä itse ohjelmoi, olen mukana prosessissa tiiviisti. Teen dokumentaation ja teen koulutusmateriaalit seuraavaa julkaisua varten. Kaikki nämä asiat vievät lopulta aika paljon aikaa.

Hiltunen on ollut KSTiedon leivissä 13 vuotta. Hiltunen saapui taloon vuonna 2012 projektinvetäjäksi Kunnan Taitoa -asiakkuuteen yhtenäistämään Taitoan toimipisteitä KSTiedon piiriin. Lisäksi hän on toiminut monien projektien vetäjänä tai avittanut muiden projektien vetäjiä.

Nykyisessä roolissaan Hiltunen on ollut reilun vuoden verran.

Hän kuitenkin ampuu nopsasti alas olettamuksen, että hän tuntee ja tietää KSTiedon kaikki toiminnot läpikotaisin.

— Sellaista näkemystä minulla ei ole.

Tässä pelataan kokonaiskuvalla. Mutta onneksi aina löytyy ihmisiä, jotka tietävät asioita. Tässä hommassa onkin parempi tietää kaikista asioista vähän kuin yhdestä asiasta paljon.

KSTieto

|

RATKAISIJA.

2/2025

15

Toivotamme asiakkaillemme leppoisaa joulun odotusta sekä menestyksekästä uutta vuotta 2026!

Kaakkois-Suomen Tieto Oy Prikaatintie 2 45100 Kouvola

Vaihde 020 615 1500

toimisto@kstieto.fi

KOUVOLA - KOTKA

www.kstieto.fi