Savonian Sanomat 2/2021

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2021

SAVONIA ONE OF THE EUROPE’S BEST WORKPLACES SIVULLA 5

BUSINESS CENTER – IDEASTA MENETYSTARINAKSI SIVULLA 12

SAVONIAN VIRTUAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT SIVULLA 28

Pääkirjoitus

KOHTAAMISET ASIANTUNTIJAYHTEISÖISSÄ

S

yksyn aikana savonialaiset ovat täysimääräisesti palaneet kampuksille. Opiskelijatapaamisissa tuli esille fyysisen kampuksen ja kohtaamisten merkitys opiskeluhyvinvoinnissa ja opintojen etenemisessä.

Olemme onneksi tilanteessa, jossa oppiminen suunnitellaan pedagogisin perustein eikä koronarajoituksilla. Myös henkilöstöä tavatessa aistii ilon siitä, että kohdataan työkavereita ja opiskelijoita kasvoista kasvoihin ja työskennellään yhdessä heidän kanssaan.

Korona-aikana digitaalisuus vahvistui ja monien asioiden todettiin onnistuvan etätyössä ja -opiskelussa. Todellisuudessa monilla mittareilla todetaan: opiskelussa ja työelämässä ihminen tarvitsee toista ihmistä.

Varsinkin korkeakouluyhteisössä kohtaamisilla on merkitystä. Savonian vahvuus on monipuolinen työelämädialogi, siksi pelkästään kampusten sisäiset kohtaamiset eivät ole riittäviä. Puhutaankin ekosysteemeistä, klustereista ja verkostoista. Niitä olemme rakentaneet yhdessä kumppanusverkostoissa.

Olemme Savoniassa rakentaneet strategisten kyvykkyyksien ja osaamisen johtamisen mallia. Osaamisen kehittymistä tapahtuu monentyyppisissä tilanteissa.

Keskeistä on innostus uudistua. Savonian tiimimalli rakentuu asiantuntijuuden

jakamiseen ja yhdessä oppimiseen.

Henkilöstön itsearvioinnissa saimme arvokasta tietoa niin auditointiraporttiin kuin Savonian jatkuvaan parantamiseenkin.

Henkilöstön mukaan Savonian vahvuutena on pitkäjänteinen tiimimallin kehittäminen. Tiimisopimuksessa otetaan kantaa myös tiimin osaamisen kehittämiseen. Vuodenvaihteessa arvioidaan tiimin tavoitteiden saavuttamista. Samalla pohditaan mihin asioihin koronan jälkeisessä monipaikkatyössä pitää erityisesi kiinnittää huomiota.

Rohkeasti on myös uskallettava nähdä ne tiimin jäsenet, joiden paluu takaisin yhteisöön on vaikeutunut. Savoniassa pidämme kaikki mukana yhteisellä polulla ja etenemme kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.

Savonia on edelläkävijänä rakentanut vaikuttavuuden kehikkoa, joka kattaa perustehtävämme. Haluamme osoittaa koulutuksella sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnallamme syntynyttä aluekehitystyötä.

Yksin tehtynä harvemmin syntyy todellista vaikuttavuutta. Numeraaliset mittarit antavat liian suppean kuvan työstämme, sen vuoksi nostamme esiin Savonian vaikuttavuustarinoita. Vaikuttavuustarinat kuvaavat erinomaisesti Savonian toiminnan moninaisuutta.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2021 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

KANNEN KUVA Savonia-ammattikorkeakoulu

TOIMITUSKUNTA Mervi Vidgrén Anne Heikkinen

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

ULKOASU JA TAITTO Hurry Oy Jenna Lappalainen

KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

2 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Savonian TKI-asiamies Miika Kajanus on tehnyt erinomaista analyysia Savonian vaikuttavuudesta. Linkki artikkeliin: https://www.savonia.fi/artikkelit/ savonia-artikkeli-numeroita-ja-tarinoita-vastuullisesti-vaikuttavasta-savonia-ammattikorkeakoulusta/ Keskeinen viesti on: vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden yhteistyöstä, ei yksittäisen toimijan toimenpiteistä. Vuorovaikutus on tärkeä osa vaikuttavuutta.

Tärkeää on vuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri, jota Savoniassa tuemme myös koronan jälkeisessä monipaikkaajassa.

"Vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden yhteistyöstä, ei yksittäisen toimijan toimenpiteistä."

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

2/21 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi joulukuussa 2021.

Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

SISÄLTÖ 4

Uudenlaiseen arkeen palaamista

5

Savonia one of the Europe’s best workplaces

7

Kriisitietoutta Kolilla

8

Ympäristötekniikka kasvaa moneen suuntaan

10

Bar & cafe SAVOTTA – enemmän kuin kahvila

12

Business Center – ideasta menestystarinaksi

16

Herkullisia hetkiä lähiruuan parissa

18

Kohti inklusiivisuutta

20

Kuopion kesähitti – Hop-On Hop-Off

22

Savonian opiskelijat lottien matkassa

23

Ensimmäinen Luova Pohjois-Savo kehittämisohjelma

24

Savonian seniorit Eläkkeellä erityistekniikoiden ammattilaisena

26

Täyssähköauto yhteiskäyttöön

28

Savonian virtuaaliset oppimisympäristöt

29

Yrityslinkkeristä apua yrityksille

30

Vetovoimainen vanhustyö

32

Sinikka Korsikolle MM-pronssia voimanostossa

HERKULLISIA HETKIÄ LÄHIRUUAN PARISSA

16

8

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA KASVAA MONEEN SUUNTAAN

30

VETOVOIMAINEN VANHUSTYÖ

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 3

Uudenlaiseen arkeen palaamista n suuri ilo onnitella savonialaisia hienosta onnistumisesta haasteellisista pandemia ajoista selviytymisestä.

O

Tämä on parasta vaikuttavuutta ja Savonian strategian eläväksi tekemistä. Savonian Opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemät tut-

muistettava, että kaikki työtehtävät eivät onnistu etänä. Keskustelu uuden työn pelissäännöistä on tarpeen. Toivottavasti näissä sopi-

Savonia on saanut tänäkin vuonna Great Place to Work -tunnustuksen. Sen lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu on tunnustettu kuuluvaksi eurooppalaisten suurten organisaatioiden kärkijoukkoon.

kintokoulutusten uudet avaukset ovat vastausta Pohjois- ja Itä-Suomen osaajatarpeeseen ja merkittävää alueellista vaikuttavuutta. Toivotaan esityksille OKM:ltä suopeaa vastaanottoa.

muksissa otetaan laajasti huomioon kuluneen puolentoista vuoden hyvät ja huonot kokemukset.

Savonia on sijoittunut 33. sijalle Euroopan Parhaat Työpaikat -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa, jossa mukana on ollut yli 3000 yritystä 36:sta Euroopan maasta. Nämä sijoitukset kertovat, että savonialaiset arvostavat työpaikkaansa, kokevat työnsä merkitykselliseksi ja johtamisen onnistuneeksi.

Korona pandemia ei ole ohi, vaikka olemme palaamassa kohti normaalimpaa arkea niin opiskeluissa, töissä kuin vapaa-ajallakin. Entiseen elämänmuotoon ei enää palata, vaan monet koronan myötä opituista käytännöistä jäävät pysyvästi elämäämme.

Tämä heijastuu väistämättä myös opetukseen ja näkyy hyvänä opiskelijatyytyväisyytenä. Great Place to Learn on totta Savoniassa, jossa tehdään monella saralla hienoa työtä.

Hyvän opetustyön ja työnantajakuvan lisäksi on vuoden mittaan onnistuttu muillakin alueilla.

TKI-toiminnan kasvu ja tulokset ovat erinomaisia. Savonia on mukana monissa hankkeissa, joilla kehitetään alueen elinkeinoelämää yhteistyössä yritysten kanssa.

4 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Etäopiskelu, koulutusten ja palavereiden hybriditoteutukset sekä monipaikkatyöskentely ovat tulleet jäädäkseen. Toivottavasti jatkossa kokoonnumme useammin myös

Korona pandemia ei ole ohi. Vain riittävällä rokotekattavuudella taataan lopullinen irtipääsy taudista, ja siksi tässä hetkessä on tärkeintä, että jokainen meistä ottaa rokotukset. Niiden lisäksi meidän on edelleen huolehdittava hyvästä käsihygieniasta sekä käytettävä käsidesiä ja kasvomaskeja.

Jaksetaan vielä ja mennään terveysturvallisuus edellä ja muistetaan varovaisuus kaikessa kanssakäymisessä.

Hyvää kuluvaa lukuvuotta toivotellen!

fyysisesti yhteen kokemaan yhdessä ajattelemisen ja tekemisen riemua sekä tiiviimpää yhteisöllisyyttä. Sitä osa meistä kaikista on varmasti jo kaivannut.

Uuteen normaaliin palaaminen on tarkoittanut työn tekemisen muutosta. Monipaikkatyöskentelystä on tullut syksyn keskeisin keskustelun aihe monilla työpaikoilla ja se hakee vielä muotoaan. On myös

Anna Hartikainen Hallituksen puheenjohtaja

Savonia one of the Europe’s best workplaces TEKSTI PÄIVI DIOV | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Millainen on yksi Euroopan parhaista työpaikoista?

Miten päästä Euroopan parhaiden työpaikkojen listalle? Mitä olette tehneet?

N

äihin kysymyksiin muun muassa olemme saaneet iloksemme vastata tänä syksynä. Arvolupauksemme on olla Suomen paras korkeakoulutyöyhteisö. Olemme määrätietoisesti tehneet kehitystyötä usean vuoden ajan valitsemalla Great Place to Work –viitekehyksen johtamiskulttuurimme tueksi.

Tänä vuonna uudistimme Suomen Parhaat Työpaikat –tunnustuksemme sijoittumalla neljänneksi suurten organisaatioiden sarjassa Suomessa. Tällä sijoituksella pääsimme mukaan myös Euroopan parhaiden työpaikkojen listaukseen ja sijoituimme siinä sijalle 33.

Suurista organisaatioista tunnustuksen sai 50 parasta työpaikkaa ja suomalaisista organisaatioista Savonian lisäksi ainoastaan kaksi. Eurooppalainen listaus perustuu Great Place to Work –henkilöstötutkimukseen ja siinä on mukana organisaatioita 150 eri maasta ja kaiken kaikkiaan noin puolen miljoonan työntekijäkokemus.

JOHTO PITÄÄ AJAN TASALLA Mikä sitten on ainutlaatuista Euroopan parhaiden työpaikkojen organisaatiokulttuurissa? Yli 90 % työntekijöistä kokee, että johto pitää heidät hyvin ajan tasalla tärkeistä asioista ja muutoksista ja tuo selkeästi esiin odotukset. Tämä auttaa työntekijöitä mukautumaan muutoksiin, jota tarvitaan organisaation menestykseen.

Pandemia-ajan hybridityö on haastanut erityisesti johtamista ja esihenkilötyötä. Kuten eräs tunnustuksen saaneen organisaation työntekijä on todennut ”We were all in the same storm, but in very different boats”. Euroopan parhaissa työpaikoissa on vahva luottamus johdon ja työntekijöiden välillä ja sen merkitys on korostunut erityisesti pandemia-aikana.

Tunnusomaista näille työpaikoille on myös toiminnan tuloksellisuus ja kasvava tuottavuus poikkeusoloista huolimatta. Parhaissa työpaikoissa työntekijät välittävät

toisistaan ja ovat aidosti ylpeitä tiiminsä saavutuksista. Työntekijät kokevat, että työ on joustavaa, ja jokaisella on mahdollisuus saada tunnustusta hyvästä työstä.

Useimmat organisaatiot ottivat huimia kehitysloikkia digitaalisissa toimintatavoissa poikkeusaikana, niin myös me Savoniassa.

World Economic Forum kuvailee Covid-pandemia-aikaa ”a double disruption of automation”. Digitaalisuuden hyödyntämisen lisäksi Euroopan parhaissa työpaikoissa korostui avoin ja aktiivinen vuorovaikutus johdon ja henkilöstön välillä sekä avoimuus myös pandemian tuomista haasteista.

Hyviä käytäntöjä syntyi erilaisiin vuorovaikutustapoihin ja esihenkilöiden ja työntekijöiden väliseen sekä työntekijöiden keskinäiseen kohtaamiseen. Työn merkityksellisyys ja osaaminen nousivat johtamisessa uuteen merkitykseen ja osaamisen johtaminen vahvistui Euroopan parhaissa työpaikoissa.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 5

Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov sanoo: ”Euroopan parhaissa työpaikoissa on vahva luottamus johdon ja työntekijöiden välillä ja sen merkitys on korostunut erityisesti pandemia-aikana.”

AVOIN VUOROVAIKUTUS Savoniassa olemme panostaneet erityisesti avoimeen vuorovaikutukseen ja palautekulttuuriin.

Tahtotilamme on, että meillä Savoniassa on matala kynnys lähestyä niin johtoa kuin kollegoita, antaa ja vastaanottaa palautetta ja tulla kuulluksi.

Avoimuus merkitsee myös vastuullisuutta ottaa epäkohdat ja vaikeatkin asiat puheeksi. Great Place to Work –strategian toteutusohjelmassa olemme nostaneet työn

6 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

merkityksellisyyden johtamisessa yhdeksi tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin kulmakivistä.

koulua ja Suomen parasta korkeakoulutyöyhteisöä.

Hyvä työpaikka ja pääseminen

Osaaminen ja yhdessä tekemisen meininki ja kehittäminen on meille tärkeää. Sujuvaa Savoniaa hyvän monipaikkatyön periaatteilla tavoitteenamme on edelleen vahvistaa sujuvaa arkea työssä, tiedonkulkua ja avointa palautekulttuuria ja voimaannuttavaa vuorovaikutusta sekä huolehtia siitä, että kukaan ei eksy yhteiseltä polulta kohti vastuullisesti vaikuttavinta ammattikorkea-

Euroopan parhaiden työpaikkojen joukkoon ei synny itsestään, se tehdään – yhdessä. Jokainen meistä vaikuttaa siihen omalla tekemisellään ja käyttäytymisellään. Jokainen meistä voi myös olla ylpeä Savoniasta yhtenä Euroopan parhaista työpaikoista – Be proud!

Päivi Diov Hallinto- ja henkilöstöjohtaja

Kriisitietoutta Kolilla TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA JARI SIHVONEN

K

urjuudet, viha, korruptio ja vitsaukset ovat aikamme kriisitietoisuuden ydintä. Ongelmia on helppo listata, kauheuksia uutisoida ja toivottomuutta lietsoa. Näin kuvailee ilmiötä Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Jyri Wuorisalo.

Wuorisalo haastaa, entä jos näihin tartutaan tieteidenvälisellä ja poikkitaiteellisella yhteistyöllä? Mitä jos ymmärtäisimme tulevaisuuden olevan omissa käsissämme? Voiko tällaisen ajattelun pohjalta luoda uutta ja kestävää liiketoimintaa?

Näistä lähtökohdista Kolille kokoontui kesäkuun lopulla 40 taiteilijaa, tutkijaa, luovien alojen ammattilaista ja osuustoiminnan asiantuntijaa: Kohtaaminen huipulla – Tiede-Taide-osuustoiminta –tapahtumaan.

Wuorisalon mukaan osallistujia innosti ajatus siitä, että kestävän kehityksen rakentaminen ei ole luopumista, vaan tavoiteltavan tulevaisuuden luomista sivistyksen kautta.

ehtoisten tulevaisuuspolkujen hahmottaminen on välttämätöntä kriisitietoisuuden muuttamiseksi positiiviseksi tulevaisuuden rakentamiseksi.

– Siksi on ristiinpölytettävä erilaisia ihmisiä ja asioita sekä yhteiskehitettävä tulevaisuuspolkuja. Meidän on opittava kohtaamaan hyvinkin erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä, ja soviteltava näitä ratkaisujen löytämiseksi viheliäisiin ongelmiin. Tulevaisuusajattelu on jatkuvan oppimisen taito.

Wuorisalon mielestä on vaikea toteuttaa sellaista tulevaisuutta, jota emme pysty kuvittelemaan. Tämä koskee niin elämäntapojemme muutosta kuin uuden, entistä kestävämmän liiketoiminnan kehittämistä.

– Vain yhdessä pystymme toimimaan toivotun tulevaisuuden toteuttamiseksi. Ilmastokriisin ja luontokadon keskellä tarvitsemme

luovan ajattelun jatkuvaa kehittämistä, joka ruokkii tieteen, taiteen ja yhteisöllisyyden kolminaisuuden.

”Ilmastokriisin ja luontokadon keskellä tarvitsemme luovan ajattelun jatkuvaa kehittämistä” – Kun erilaisista kriiseistä johtuvat ilmiöt ristiinkytkeytyvät olosuhteemme muuttuvat, joko hiipien tai äkillisesti. Tulevaisuudenajattelua kehittämällä varaudumme sivistyneesti odottamattomaan ja uskomattomaan.

Professori Arto O. Salonen kiteytti hienosti ”Kohtaamisia huipulla ytimen”.

– Ihmiskunnalla ei ole täyttyvällä maapallolla muuta selviytymisen mahdollisuutta kuin omaksua sellainen sivistyskäsitys, jossa hyvää elämää tavoitellaan yhden maapallon rajoissa.

Savonian Tki-asiantuntija Jyri Wuorisalo (vas.) avaamassa Kolin tapahtumaa Itä-Suomen professori Teppo Hujalan kanssa.

Esimerkiksi tieteen akateemikko, Ilkka Niiniluoto muotoili tapahtuman alustuksessa: ”Sivistyksen voimalla: kriisien kautta parempaan maailmaan.” Hän muistutti sivistyksen olevan inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaa uusintamista ja kehittämistä.

RISTIINPÖLYTETTÄVIÄ IHMISIÄ Jyri Vuorisalo myöntää, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Siitä huolimatta vaihto-

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 7

Tuoreet ympäristötekniikan insinöörit Eevi Minkkinen (vas.) ja Suvi Hackman ovat sitä mieltä, että yksittäinen ihminen pystyy tekemään paljon luonnon hyväksi arjen mukavuudesta tinkimättä.

Ympäristötekniikka kasvaa moneen suuntaan TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

8 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Ympäristötekniikka keskittyy ilmastomuutoksen hallintaan ja kestävään kehitykseen muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Kyseessä on tulevaisuuden ala, joka kasvaa jatkuvasti ja moneen suuntaan. Luontoarvojen säilyminen on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista.

T

änä keväänä Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistui bio- ja kiertotalouden tiimiin kaksi ympäristötekniikan insinööriä, Suvi Hackman ja Eevi Minkkinen. Hackman aloitti energiatekniikan parissa, mutta ympäristötekniikkaan suuntautuvien opintojaksojen imaistaessa mukaan ala vaihtui. Hän kuvailee itseään näin.

– Luontoa rakastava, mukavuudenhaluinen Savonian bio- ja kiertotalouden tiimin uusi vahvistus, jonka unelmana on kehittää ratkaisuja, jotka vievät maailmaa luontoa kunnioittavaan suuntaan, arjen mukavuudesta tinkimättä.

Eevi Minkkinen on myös aina ollut kiinnostunut luonnosta ja ympäristöstä. Hän suuntasi opinnot alalle, joilla on mahdollista kehittää jotain uutta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin hyväksi. Tämä valinta tuntui hänestä luontevalle.

– Koin myös, että kyseiset opinnot kouluttavat minut kasvavalle ja

monipuoliselle alalle, jossa on mahdollista työllistyä erilaisiin työtehtäviin oman kiinnostuksen mukaan. Haaveena on jatkaa vielä opintoja ympäristötieteiden puolelle.

SUURIMMAT HAASTEET Mitä sitten vastavalmistuneet ajattelevat tulevaisuuden haasteista? Listalta löytyy merkittäviä globaaleja kysymyksiä, kuten luonnonvarojen ylikulutus, päästöt ilmaan, vesistöihin tai maaperään.

Ongelmana on myös yhteiskunnan lisääntyvä energiatarve yhdistettynä päästövähennysten välttämättömyyteen.

Yhteiskunnallisesti iso kysymys on, mitä yksittäinen ihminen pystyy tekemään luonnon hyväksi arjen mukavuudesta tinkimättä.

Hackman ja Minkkinen heittävät ilmaa muutamia konkreettisia ajatuksia.

– Asennemuutos eli välinpitämättömyydestä luopuminen, esimerkiksi kasvomaskeja ei heitettäisi maahan, vaan maltettaisiin kuljettaa se taskussa seuraavalle roskikselle. Perinteisiä keinoja ovat muun muassa kulkuvälineen valinta, valojen sammuttaminen, suihkujen

lyhentäminen ja veden lämpötilan pienikin laskeminen.

Tuoreet insinöörit näkevät, että tuunaamista ja korjaamista pitäisi suosia enemmän, esimerkiksi suutareiden ammattitaito on nyky-yhteiskunnassa kertakäyttökulttuurin myötä harmillisen aliarvostettua. Sijoittaminen laatuun ja ajattomaan suunnitteluun on monesti pitemmän päälle myös taloudellisesti kannattavampaa.

– Vaihtoehtona on myös kestävämmän vaihtoehdon suosiminen.

Jos on mahdollisuus valita kahden tuotteen välillä, kannattaa valita ekologisemmin valmistettu tuote.

Kuluttaja voi äänestää jaloilla, jolloin hänellä on mahdollisuus ohjata yritysten toimintaa kestävämpään suuntaan.

Hackmanin ja Minkkisen lista jatkuu ja yllä on vain muutamia esimerkkejä. Suomen he näkevät 30 vuoden kuluttua: monimuotoisuuden väheneminen on saatu pysäytettyä ja luonto on läsnä myös kaupunkikuvassa.

– Pitkässä juoksussa ihmisen aiheuttama ympäristökuormitus on vähentynyt. Suomen ylikulutuspäivä on lähempänä vuoden loppua kuin alkua.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 9

Bar & cafe SAVOTTA – enemmän kuin kahvila TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Savonia-ammattikorkeakoululle on viimeisen parin vuoden aikana rakennettu upeat tilat KPY Novapolikseen. Oppimistilojen lisäksi kampus on yhteisten kohtaamisten sydän, niin opiskelijoille kuin yrityksille. Niinpä Bar & cafeSAVOTTA:kin on enemmän kuin kahvila.

S

avonian opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Juha Asikainen kertoo kahvilan monipuolisuudesta. Kahvin äärellä tutustutaan luokkakavereihin ja muihin opiskelijoihin: pelaillaan lautapelejä, viihdytään ja ollaan vain. Kahvilan valikoimasta löytyy muun muassa monenlaista makeaa ja suolaista välipalatuotetta.

– Bar & cafeSAVOTTA:ssa on myös viivakoodillisia tuotteita varten pikakassa nopeuttamassa asiointia.

Hinnat ovat edullisia jo lähtökohtaisesti ja opiskelijakunnan jäsenille esimerkiksi kahvi tai tee on edullisimmillaan 0,60 euroa kuppi.

Asikainen muistuttaa, että kahvilat eivät ole vain kahviloita vaan opiskelijakunnan palvelupisteitä, joissa palvellaan myös opiskelijakunnan jäsenasioissa sekä SYKETTÄ-liikuntapalvelujen maksuasioissa.

– Kahvilat ovat kampuksen olohuoneita ja paikkoja, joissa tulevaisuudessa järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja tempauksia yhdessä olon ja hyvinvoinninkin teemoilla.

– Suunnitteilla on muun muassa

1 0 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

perjantaisia jazz-hetkiä yhteistyössä Savonian musiikin ja tanssin ammattilaisten kanssa sekä erilaisia after work- ja after school –tilaisuuksia.

”Kahvilat ovat kampuksen olohuoneita ja paikkoja, joissa tulevaisuudessa järjestetään erilaisia tapahtumia ja tempauksia” KAHVILASSA A-OIKEUDET Suomessa opiskelijakahvilassa A-oikeudet ovat harvinaisuus.

Asikainen perustelee tätä valintaa. Kun opiskelijakunta pääsi suunnittelemaan uutta kahvilaa, he kävivät keskusteluja kahvilan palveluvalikoimasta: tilojen monikäyttöisyydestä ammattikorkeakoulun johdon ja hallituksen kanssa.

– Tilat mahdollistavat monipuolisuudellaan suuremmat kokoontumiset ja ammattikorkeakoulun juhlatilaisuudet. Siten päädyimme hakemaan myös anniskeluoikeuksia tavoitteena kehittää

anniskelukulttuuria, huomioiden oppimisen näkökohdat.

Asikaisen mukaan anniskeluluvan myötä tavoitteena on perehdyttää asiakkaita alkoholijuomien valmistukseen ja syvempään tuotetuntemukseen muun muassa tasting-tilaisuuksilla.

– Toiveenamme on, että juomakulttuuria pystyttäisiin kehittämään keskieurooppalaiseen tapaan, missä kampuksilla tapahtuva anniskelutoiminta on ollut arkipäivää jo vuosikymmeniä.

Asikainen huomauttaa, että kampuksilla on monenlaista ravintolatoimintaa, mutta harvemmassa paikassa kahvilat ovat suoraan opiskelijakunnan ylläpitämiä.

Näin varmistetaan: kahvilat ovat lähellä opiskelijoita tarjonnaltaan ja hinnoittelultaan.

– Kahvilat tekevät yhteistyötä myös restonomiopetuksen kanssa.

Opiskelijat valmistavat kahvilaan myyntituotteita ja kahviloissa on lisäksi harjoittelumahdollisuuksia. Näin käytännön toimia voidaan harjoitella jo kampuksella.

Bar & cafe SAVOTTA:kin on opiskelijoiden olohuone.

Kahvilassa A-oikeudet, mikä on Suomessa harvinaista.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 1 1

Business Center –

ideasta menestystarinaksi TEKSTIT JOUNI VORNANEN, JULKAISTU SAVON XPRESS –LEHDESSÄ | KUVAT MONIKANAVAPALVELUT

Kiitorata kasvuun

M

uutamassa vuodessa on

Pohjois-Savon yrittäjyysilmastossa tapahtunut rockahtava muutos. Yksi uusista toimijoista on Business Center, joka ei ole hankkeiden supernova, vaan vakiintunut yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämispalvelu.

Business Center PohjoisSavon yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski avaa toimintaa muutamalla numerolla. Kolmessa vuodessa on tavoitettu 40 000 pohjoissavolaista opiskelijaa. Savilahdessa kolmen oppilaitoksen (Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Savon ammattiopisto) yhteiseen yrittäjyyden oppimisympäristöön on osallistunut 1500 toimijaa.

resta määrästä kypsyy maailmalla

– Osaavien yritysten määrän kasvattaminen ei ole mikään hokkuspokkustemppu, vaan pitkäjänteistä tulevaisuustyötä.

– Koulumaailman keskellä toimiva Business Center on paalupaikalla vaikuttamassa ja innostamassa yrittäjyys- ja innovaatiokasvatustyöllään opettajia, koulujen johtoa, päättäjiä ja opiskelijoita varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Sääsken mukaan tärkeintä on: lapset ja nuoret saavat koulusta hyvät elämisen eväät, joilla pärjää halutessaan myös yrittäjänä.

– Uusia innovaatioita on luotsattu

Alkavilta ja pk-yrittäjiltä tu-

eteenpäin 66, niistä on perustettu parikymmentä startupia. Innovaatiotyöpajoja suur-, pk-yrityksille ja eri kouluasteen opiskelijaryhmille on ollut lukuisia. Yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia on ollut satakunta.

lee usein viestiä: yrityspalvelujen kenttä on sekava, on vaikea saada selvää, kehen olisi järkevintä olla yhteydessä.

Sääski näkee, että alueemme haaste on kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten suhteellisen pieni määrä ja liikeideoiden vähyys. Rahoittajien ja investorien viesti on aina sama: tarvitaan massaa. Vain suu-

1 2 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

lisista pohjoissavolaista tarjontaa.

pärjääviä yrityksiä.

Koppi on otettu vastaan, vakuuttaa Sääski. Pohjois-Savossa avataan Yrityslinkkeri-palvelu, joka on internetissä toimiva palvelunohjausjärjestelmä. Yrityslinkkerillä voi etsiä itselleen sopivia julkisia yrityspalveluja ELY-keskuksen, Business Finlandin, TE-palvelujen ja Finnveran palveluista sekä paikal-

Savonian projektipäällikkö Juhamatti Huusko valottaa hanketta.

Yrityslinkkeristä asiakas saa tietoa omiin tarpeisiinsa sopivista palveluista ja myös asiantuntijoiden yhteystiedot, joihin voi olla yhteydessä palveluihin liittyen.

Vaihtoehtoisesti asiakas voi jättää asiantuntijoille yhteydenottopyynnön.

– Yrityslinkkeri palvelee asiakasta esimerkiksi tilanteessa, jossa hän haluaa tietää lisää rahoituksesta yrityksen kehittämiseen liittyen. Tässä tapauksessa asiakas saa lisätietoa hänelle sopivasta ELY-keskuksen Yrityksen kehittämisavustuksesta ja asiantuntijan yhteystiedot.

Business Center on Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Savon ammattiopiston, Kuopion ja Iisalmen kaupunkien sekä Varkauden Navitas Kehitys Oy:n yhteinen palvelukokonaisuus.

Business Center kehitettiin kolmen vuoden hankkeessa, jonka rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus (ESR) ja Pohjois-Savon liitto (EAKR). Yrityslinkkerin kehitystyön rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus (ESR).

Yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski hehkuttaa: uusia innovaatiota on luotsattu eteenpäin 66 ja muutamassa vuodessa tavoitettu 40 000 opiskelijaa.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 1 3

Kasvun Kuikka -palkinto

K

asvun Kuikka -palkinnon idea on palkita vuosittain toimijoita, esimerkiksi kuntaa tai kuntalaisia, koulua, opettajaa tai yrittäjää.

Nämä ryhmät tai yksityiset henkilöt, jotka ovat tehneet omalta osaltaan ennakkoluulotonta yrittäjyyden edistämistyötä.

Näin Business Center Pohjois-Savo haluaa nostaa yrittäjyyskasvatuksen arvostusta ja palkita aktiivisia yrittäjyyden edistäjiä.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Matti Laitisen mukaan ansiokkaalla työllään palkintoon ilmiannetut ovat tukeneet luovan sekä yritteliään ympäristön ja kulttuurin kehittymistä Pohjois-Savossa. Palkitsemalla kannustetaan maakunnan asukkaita uuden keksimiseen ja vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä.

ja työympäristöstään. Ilmiannot eli osallistujien ilmoittamiset tehdään sähköisesti linkin kautta: bit.ly/kasvunkuikka.

Palkinnot jaetaan Kuopiossa vuosittain syksyisin. Valitsijaraadissa on yrittäjien, oppilaitosten ja maakunnan vaikuttajia

sekä Business Centerin asiantuntija. Palkintona on tunnustus ja uniikki muotoilutuote, jonka on suunnitellut Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilijaopiskelija Martta Holma.

Laitinen sanoo, että palkinnot jaetaan eri kategoriassa: oppilaitoksesta opettajalle tai opiskelijalle, järjestölle tai kunnalle, yritykselle tai yrittäjälle ja muulle aktiiviselle toimijalle.

– Palkinnon saajia haetaan Pohjois-Savon alueelta ilmiantoperiaatteella. Ihmiset voivat ilmiantaa osallistujia omasta lähikunnastaan

– Innostuksena palkinnolle toimii www.tulevaisuudenosaajia.fi –sivulla oleva kuikka. Visualisoitu kuikka tuo esiin Pohjois-Savon

BUSINESS CENTERIN TULOKSET:

INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN:

• Business Center -palvelujen vakiinnuttaminen.

• Havuja#!@&%&!

–ohjelmakokonaisuus: Bootcamp-ideakiihdytysohjelma, Accelerator –startup -kiihdytysohjelma, Leap-kasvuyritysohjelma, Nuotiopiirit, Hackathonit • 66 uutta innovaatiota

1 4 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Tki-asiantuntija Matti Laitinen sanoo: ”Palkitsemalla kannustetaan maakunnan asukkaita uuden keksimiseen ja vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä. ”

maakuntalinnun modernilla otteella. Se kuvaa maakunnan kulttuuria, jossa jokaiselle annetaan mahdollisuus kulkea omaa tietään sekä kasvaa täyteen luovaan mittaansa.

Sivusto tarjoaa tarvittavat työkalut yrittäjyys- ja innovaatiokasvatuksen toteuttamiseksi, tukien opettajia ja oppilaitoksia sekä muita sidosryhmiä kasvatuksen kehittämisessä. Kasvun Kuikan sivuille ovat visualisoineet Piirre C Oy:n muotoilijat yhdessä Business Center Pohjois-Savon asiantuntijoiden kanssa.

• 22 uutta startup-yritystä • Innovaatiofoorumit suur- ja pk-yrityksille • Savilahden (Savonia, UEF, Sakky, KYS) yhtäläinen IPR-prosessi • Ekosysteemien kehittämispalvelut

Business Centerin Havuja#!@%&!

–ohjelma

H

avuja#!@%&! on yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettu ohjelma, joka muodostuu kolmesta eri tason vaiheesta sekä Havuja#!@%&!

Nuotiopiiri -yhteisöstä. Havuja#!@%&! tukee uusien liikeideoiden liikkeelle lähtöä ja niiden kiihdytystä tulevaisuuden menestystarinoiksi.

Yrityspalvelujohtajan Kaija Sääsken mukaan ohjelmakokonaisuus tarjoaa osallistujille uusia ideoita, sparrausta, menetelmiä ja verkostoja innovaation kaupallistamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.

Pohjois-Savolla, etenkin Kuopiolla on kovat kasvutavoitteet. Kuopion väkiluvun tulisi olla vuoteen 2040 mennessä 200 000 asukasta.

– Uskallus kokeilla, halu tehdä yhdessä ja avoimuus uusille ajatuksille ovat yhteisiä teemoja kokonaisuudessa. Ohjelma tarjoaa muun muassa kiteytettyä tietoa ja työkaluja tiimityöhön, liikeideoiden synnyttämiseen asiakastarvetta vastaaviksi sekä lopulta markkinapotentiaalin löytämiseen.

Alueen elinvoimaisuuden ja väkilukutavoitteen takaamiseksi tarvitaan lisää uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Pohjois-Savossa perustetaan vuosittain lähes sama määrä yrityksiä kuin lopettaa toimintansa. Havuja#!@%&!

-ohjelma yksi keino synnyttää Pohjois-Savoon uusia yrityksiä.

Yritysasiamies Anu Häiväläinen tarkentaa. Ohjelma on avoin niin yksilöille kuin tiimeille. Se on suunnattu lupaaville ideoille ja niiden kehittäjille. Liikeidea voi olla vasta ajatuksen tasolla tai jo

YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN: • Pohjois-Savon yrittäjyys- ja innovaatiokasvatusstrategia varhaiskasvatuksesta korkeakouluun.

• Tulevaisuudenosaajia.fi – sivusto eri koulutusasteiden opettajille ja kasvattajille.

• 40 000 pohjoissavolaista opiskelijaa tavoitettu.

Yritysasiamies Anu Häiväläinen muistuttaa Havuja#!@%&! –ohjelma on suunnattu lupaaville ideoille ja niiden kehittäjille.

valmis konsepti. Toimialalla ei ole merkitystä, ei myöskään idealla.

– Työskentely tapahtuu joko valmiissa tiimissä, uudessa tiimissä tai sparrausryhmässä. Sparrausryhmässä kukin voi kehittää omaa ideaansa eteenpäin myös vuorovaikutuksessa muiden sparrausryhmän muiden jäsenten kanssa.

Ohjelmasta saa siis varmuutta kehittää ideasta menestystarinaa tai uusia ideoita harkittavaksi ja kehitettäväksi.

LINKIT PALVELUIHIN: • 1500 opiskelijaa osallistunut Savilahden yhteiseen yrittäjyyden oppimisympäristöön • Yhteinen (Savonia, Sakky, UEF) yrittäjyyden oppimisympäristö: yPolku-opinnot, jotka myös avoimen amk:n tarjonnassa kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille.

• 100 tapahtumaa.

• Business Center Pohjois-Savo: www.bcpohjoissavo.fi • Yrittäjyys- ja innovaatiokasvatuksen tarjonta: www.tulevaisuudenosaaja.fi • Yrityslinkkeri: www.yrityslinkkeri.fi

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 1 5

Superruokaa ei tarvitse lähteä etsimään muilta mailta, koska esimerkiksi omat metsämme ovat sitä pullollaan, ja vieläpä täysin ilmaiseksi ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien ansiosta.

1 6 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Herkullisia hetkiä lähiruuan parissa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVOLAISUUS ON MAKUASIA –HANKE

Savolaisuus on makuasia –hanke tuo pohjoissavolaisen lähiruuan lähelle kuluttajaa ja tutuksi maakunnan asukkaille: erityisesti lapsille, nuorille, ikäihmisille sekä maahanmuuttajille.

S

avonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Hannaleena Uhlbäck-Ropponen on lähiruuasta ylpeä. Pohjois-Savo on yksi omavaraisempia ja monipuolisempia tuottajamaakuntia Suomessa, myös maailman mittakaavassa.

Puhdas luonto, vesistö, maaperä takaavat turvallisia, maukkaita ja ravinteikkaita kasviksia.

tään yllä alueen elinvoimaisuutta ja monialaisuutta. Lähiruoka on vastuullinen valinta.

perunat, maukkaat marjat ja vihannekset houkuttelevat kokeilemaan uutta ja raikasta.

”Suosimalla lähituottajia kasvatetaan työllisyyttä, pidetään yllä alueen elinvoimaisuutta ja monialaisuutta.”

OSALLISTAMINEN

– Lihatuotantomme on vastuullista, usein antibioottivapaata, eläinten hyvinvointia kunnioittavaa. Se on itseasiassa melkoinen vastakohta maailmalla tapahtuvalle tehotuotannolle.

REKO-TOIMINTA

Uhlbäck-Ropposen mukaan superruokaa ei tarvitse lähteä etsimään muilta mailta, koska esimerkiksi omat metsämme ovat sitä pullollaan, ja vieläpä täysin ilmaiseksi ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien ansiosta.

hankkia ruokaa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä.

– Eikä myöskään ole yhdentekevää mihin käytämme rahamme. Pienillä valinnoilla ja suosimalla lähituottajia kasvatetaan työllisyyttä, pide-

– Kun kerran erehdyt maistamaan suoraan tilalta toimitettuja tuotteita, niin paluuta vanhaan ei ole.

Perinteikkäät kaupoilla myytävät

Reko-toiminta on noussut uuteen kukoistukseensa ja lähiruuan kysyntä on kasvanut koronavuoden aikana huimasti. Idea on yksinkertainen eli tarjota mahdollisuus

Uhlbäck-Ropponen avaa kuviota.

Reko-rinkeihin voi liittyä kuka vain Facebookin kautta ja ilmoittautua ostajaksi.

Hanke jalkautuu myös tulevaisuuden kuluttajien pariin: opastamme ala- ja yläkouluissa kädestä pitäen kuinka lähiruokaa käytetään ja mistä se tulee.

– Haluamme myös antaa ikäihmiselle ja vauvaperheille sosiaalista kohtaamista hyvän lähiruuan parissa. Myös maahanmuuttajat pääsevät perehtymään paikallisiin raaka-aineisiin ja oppivat hyödyntämään niitä monipuolisesti.

Uhlbäck-Ropponen toivoo, että mahdollisimman moni innostuu luonnon antimista esimerkiksi villiyrteistä, maukkaista vihanneksista tai turvallisesti ja eettisesti tuotetuista lihoista ja maitotuotteistamme. Pohjoissavolaisten ei todellakaan ole tarvetta lähteä merta edemmäksi kalaan, kesä ja syksy onkin lähituotteiden kulta-aikaa.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 1 7

Kohti inklusiivisuutta TEKSTI HANNA TURUNEN JA TERHI RISSANEN | KUVA TERHI RISSANEN

Savonialainen taidepedagoginen koulutus pyrkii tiedon ja taidon soveltamiseen käytännössä, monialaisesti ja vuorovaikutteisesti.

E

rasmus+ -hanke ALIISA starttasi syksyllä 2020. Kansainvälinen yhteistyö on jo tuottanut koulutuskokonaisuuden, jonka tavoitteena on antaa täydennyskoulutusopiskelijoille uutta rohkeutta ja työkaluja inklusiivisen

sessa ja se on ollut lähtökohtana ALIISA-hankkeen koulutusten suunnittelussa ja inklusiivisen pedagogiikan kehittämisessä. Asiantuntijoiden ainutlaatuisen osaamisen jakaminen ja ideoiden kehittely yhdessä tuo koulutukseen moni-

Suomalainen opiskelijaryhmä suuntaa opinnoissaan seuraavaksi harjoittelujaksolle vieden workshop-viikon opit työelämäympäristöihinsä inklusiivinen ajattelu edellä. Yhteistyössä toimivat mm.

Kuopiossa Pirtin koulu ja Kuopion

taidepedagogiikan toteuttamineen.

Moninaisuuden huomioiminen on lähtökohtana laadukkaaseen opetukseen ja tulevaisuuden osaavaan työvoimaan.

kulttuurisuutta ja erilaisia lähestymistapoja.

kaupunginorkesteri sekä Helsingissä Lyhty ry.

Kuopiossa syyskuussa 2021 järjestetty ensimmäinen workshop-viikko toteutettiin hybridinä. Käytännössä toteutustapa tarkoitti sitä, että paikan päällä Kuopiossa oli asiantuntijoita kaikista kumppanimaista, minkä lisäksi osa kouluttajista toimi etäyhteyksin Itävallasta, Liettuasta ja Saksasta käsin.

Musiikin ja tanssin lehtorit Hanna Turunen, Paula Niemi ja Eeri Pihlajakari vievät puolestaan Savonialaista taidepedagogiikan asiantuntijuutta joulukuussa workshop-viikolle Itävaltaan ja helmikuussa Liettuaan.

ALIISA-projektin taustalla on Savonian Musiikin ja tanssin yksikön ja Kuopion konservatorion pitkäjänteinen yhteistyö musiikin ja tanssin perusopetuksen sekä inklusiivisen taidepedagogiikan opetusmenetelmien, koulutuksen ja yhteistyön kehittämisessä.

ALIISAN kansainvälisessä yhteistyössä on Savonian ja Kuopion konservatorion lisäksi mukana Universität für Musik und Darstellende Kunst Itävallasta, Vilnius University Šiauliai Academy

Hybriditoteutukset antoivat kouluttajille ja opiskelijoille mahdollisuuden seurata opetusta ja olla vuorovaikutuksessa sekä paikan päällä että etänä. Luonnollisesti paikan päällä olevilla kouluttajilla oli suurempi pedagoginen vastuu opiskelijaryhmän vuorovaikutuk-

Liettuasta sekä kulttuuriyhdistys Ich Bin Ok Itävallasta.

sen, ilmapiirin ja ryhmäytymisen ohjaamisessa.

Hankkeen täydennyskoulutusmallia pilotoidaan Suomessa, Itävallassa ja Liettuassa paikallisille taidepedagogeille ja opettajatiimit koostuvat näiden oppilaitosten asiantuntijoista.

TIIMIOPETTAJUUS Tiimiopettajuudella on merkittävä rooli inklusiivisuuden toteutumi-

1 8 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

MONIKULTTUURINEN KESKUSTELU Kuopion workshop-viikon aikana täydennyskoulutukseen osallistuneille tarjoutui mahdollisuus monialaiseen ja monikulttuuriseen keskusteluun sekä oman ammattitaidon syventämiseen, ja heistä muodostuikin tiivis ja luottamuksella toimiva ryhmä.

– Tulevien koulutusten toteutustapoihin vaikuttaa kunkin maan vallitseva koronatilanne, mutta tulemme saamaan arvokasta kokemusta erilaisista järjestelyistä ja niiden vaikutuksesta inklusiivisuuden toteutumiseen, toteaa hankkeen projektipäällikkö Hanna Turunen.

Kuopiossa syyskuussa 2021 järjestetty ensimmäinen workshop-viikko toteutettiin hybridinä.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 1 9

Hop-On Hop-Off -laiva- ja linjaautokuljetus osoittautui yhdeksi Kuopion kesämatkailun helmeksi.

2 0 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Kuopion kesähitti – Hop-On Hop-Off TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA TIINA KUOSMANEN

Juhannuksen jälkeen Hop-On Hop-Off -laiva- ja linja-autokuljetus osoittautui yhdeksi Kuopion kesämatkailun helmeksi. Vihreä-keltaisen sävyissä liikennöinyt Hop On Hop-Off – bussi erottautui hienosti katukuvassa. Bussi huristeli saman reitin viisi kertaa päivässä elokuun loppuun. Sama toistui myös syyslomalla.

K

uopion torilta, kaupungintalon edestä tasatunnein lähtenyt bussi kuljetti matkalaisia Original Sokos Hotel Puijonsarven kautta satamaan, josta oli mahdollisuus kaksi kertaa päivässä jatkaa samalla lipulla Hop-On Hop-Off –laivalla Bellanrantaan ja Rauhalahden matkailukeskukseen.

Jos bussilla jatkoi matkaa satamasta, reitin varrelle osui muun muassa matkailukeskus Saana, ortodoksinen kirkkomuseo Riisa tai Puijo.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Tiina Kuosmanen ilahtui kesän matkailijamäärästä, joka oli lähes 4 500 henkilöä.

– Osasimme odottaa, että konseptista tulee suosittu kotimaisten matkailijoiden liikkuessa, mutta yllätyimme positiivisesti laskiessamme lippumyyntejä. Kun jokainen kulki vähintään kaksi sivua, kertyi liki 9 000 matkaa, siirtymisestä matkakohteesta toiseen.

Kesän suosituimmaksi pysäkiksi osoittautui kulkuneuvojen risteyskohta, Matkailukeskus Rauhalahti.

Laiva tuli ja lähti usein täynnä, välillä bussinkin lähes kaikki istuimet täyttyivät.

– Pääsimme tavoitteeseemme eli isot matkailuautot ja asuntovaunut jäivät parkkiin leirintäalueella ja vieraat käyttivät Hop-On HopOff –kulkuneuvoja mennessään ostoksille keskustaan. Näin ajoneuvot eivät tukkineet siellä katuja, summasi vilkasta matkailukesää Matkailukeskuksen johtaja Sami Simonen.

”Kesän suosituimmaksi pysäkiksi osoittautui Matkailukeskus Rauhalahti.”

Loppukesästä matkalaiset pääsivät nauttimaan kyydin ja maisemien lisäksi digiopastuksista, jotka ovat kaikkien Kuopion keskusta-alueella olevien ladattavissa ilmaiseksi mo-

biililaitteisiinsa. Tiina Kuosmanen hehkuttaa palvelua.

– Ei tarvitse muuta kuin ladata Salmi AR-sovellus, hakea sieltä Hop-On Hop-off Kuopio –sovellus ja nauttia kuopiolaisista tarinoista suomeksi tai englanniksi. Myöhemmin saadaan mukaan myös Savon murre. Näitä digisovelluksia voi seurata vaikka kotisohvalta.

”Päivä Kuopiossa- hankeella parannetaan kuopiolaisten matkailukohteiden saavutettavuutta.”

Päivä Kuopiossa on Hop-On HopOff -konseptin kehittäminen –hanke. Se on Pohjois-Savon liiton (EAKR), kuopiolaisten matkailuyrittäjien, Kuopion kaupungin ja Savonian rahoittama yhteishanke, jolla parannetaan kuopiolaisten matkailukohteiden saavutettavuutta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 273 485 euroa. Savonia toimi hankkeen hallinnoijana.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 2 1

Savonian yTiimin opiskelijat Tinja Käräjäoja (vas.) ja Jenna Hukkanen tutustuivat Kuopion Sotaveteraanimuseossa muun muassa sodanajan lottien tehtäviin.

Savonian opiskelijat lottien matkassa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Lotta Svärd -järjestö täyttää 100 vuotta. Kyseessä on merkittävä naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Lotat toimivat lukuisissa huolto- ja avustustehtävissä. Savoniaammattikorkeakoulun yTiimin opiskelijat ovat kunnioittaneet arvokasta perintöä myymällä ilmoituksia Sotaveteraani-lehteen.

L

ehtori Jari-Pekka Jääskeläinen on toiminut projektissa yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin välillä. Hänellä on omakohtaisia muistoja lotta-aiheista, sillä hänen isoäitinsä oli pikkulottien päällikkönä Haapajärvellä.

rinoita mummon kertomana, jotka ovat vahvasti piirtyneet mieleen.

Millaisia ajatuksia Lotta Svärd herättää yTiimin opiskelijoissa? Jenna Hukkasen mielestä olisi hienoa, että naiset voisivat osallistua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Jenna on harkinnut asepalvelukseen menemistä. Hän uskoo: jos sota syttyisi, naisia näkisi myös rintamalla.

hua enemmän.

Tinja Käräjäojan mummo oli pikkulotta. Hän sai pikkulottamerkin nuoresta iästään huolimatta. Tinja muistaa kuulleensa joitakin ta-

Julia Perälän suvussa on ollut ilmavalvontalottia. Hänen mielestään naiset voisivat osallistua vapaaehtoiseen asepalvelukseen,

2 2 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Emma Hirvonen on kuullut lotista historian tunneilla. Emma uskoo yhteisölliseen toimintaan myös nykyaikana, mutta se kohdistuisi ehkä enemmän naisten asioihin, joka aiheena on tärkeä, mistä kuuluisi pu-

Henna Kaipaisessa heräsi kiinnostus, kun sai enemmän tietoa Lotta Svärd –järjestöstä. Hän luulee, että nuorilla voisi olla kiinnostusta yhteisölliseen toimintaan, sillä monet nuoret pitävät yhteisöllisyydestä ja yhteisöllisyyden tunteesta.

sillä se lisäisi tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Julia näkee, että on olemassa erilaisia järjestöjä, joissa toteuttaa yhteisöllisyyttä.

Niina Turunen puolestaan yllättyi tutustuessaan järjestöön. Hän huomasi sen oleva laajempi mitä oli kuvitellut. Mitä enemmän Niina luki, arvostus heitä kohtaan nousi huimasti. Niina uskoo myös nykypäivän nuorilla olevan kiinnostusta tämän tapaiseen toimintaan.

Elina Karjalaisen isomummo oli äidin puolelta lotta. Elina näki tuolloin vahvasti epätasa-arvoisuuden miesten ja naisten välillä, sillä naiset eivät saaneet osallistua sotaan.

Silti Elinasta on tärkeää, että naisia päästettiin rintamalle avustamaan sotilaita muun muassa lääkityksessä ja muonituksessa.

Ensimmäinen Luova Pohjois-Savo kehittämisohjelma TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

N

yt se valmistui, ensimmäinen luovien alojen kehittämis- ja toimenpideohjelma: Luova Pohjois-Savo -luovien alojen kasvu- ja yhteistoiminta. Tarkoituksena on selkeyttää luovien alojen roolia maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäjänä. Ohjelma auraa tietä muun muassa luovien alojen hanke-, liike- ja innovaatiotoiminnalle.

”Luova Pohjois-Savo ohjelman tarkoituksena on selkeyttää luovien alojen roolia maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäjänä.”

Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Raisa Leinonen tietää, että usean kv-markkinoilla toimivan pohjoissavolaisten huippuyritysten tuotekehityksen ja brändin takana on esimerkiksi muotoilu- ja viestintäosaamista.

Digitaalinen teknologia kehittyy voimakkaasti ja muuttaa perinteisiä toimintatapoja.

– Yhdessä luovien alojen kanssa nämä voivat luoda dynaamiset olosuhteet innovaatioprosessille. Ratkaisujen löytyminen edellyttää ristiin pölytystä ja yhteistyötä, jolloin asioita kyetään katsomaan eri näkökulmista.

Leinonen peräänkuuluttaa muutosjoustavuutta esimerkiksi koronapandemian jälkeisessä ajassa, jota

Savonian TKI-asiantuntija Raisa Leinonen povaa kiertotaloudesta Suomelle uutta kasvun kärkeä.

vahvistetaan monialaisessa yhteistoiminnassa. Nämä tarjoavat mahdollisuuden eri toimialojen kohtaamiselle ja uudistavalle yhteistyölle.

– Tämä edistää innovaatioita, joilla on sekä yhteiskunnallista että taloudellista vaikuttavuutta.

Leinonen muistuttaa tulevaisuuden ennustamisesta. Olennaista on ymmärtää globaalit muutokset, joilla luodaan kokonaiskuvaa merkittävistä yhteiskunnallisista ilmiöistä myös aluetasolla.

– Elämme entistä enemmän verkottuneessa keskinäisriippuvuuksien maailmassa, jossa näennäisesti toisistaan riippumattomat tapahtumaketjut aiheuttavat mullistuksia ihmisten elämään.

Leinonen mainitsee hyvänä esimerkkinä tekstiili- ja muotiteollisuuden, jossa on toden teolla tartuttu hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä tekstiilijätteen kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön kuitumateriaalina.

– Kiertotaloudesta on povattu Suomelle uutta kasvun kärkeä. Tekstiili- ja muotiteollisuus näyttää esimerkkiä, kun luodaan uusia brändejä ja liiketoimintaa kiertotalouden ja datan ympärille.

Leinonen toivoo, että kehittämisohjelma vahvistaa luovan osaamisen roolia Pohjois-Savon innovaatioekosysteemeissä, sillä esimerkiksi vihreään siirtymään liittyviä ongelmia ei ratkaista yhden sektorin siiloissa.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 2 3

Suuri ja haastava projekti, kirkkotekstiilit. Työn äärellä Seija Happonen (vas.) ja Riitta Junnila-Savolainen

Savonian seniorit

Eläkkeellä erityistekniikoiden ammattilaisena TEKSTI RIITTA JUNNILA-SAVOLAINEN | KUVAT UWE MÄKINEN

H

elmikuu 2012, henkilöstön kehityskeskustelulomakkeelle olin kirjannut:

harjoittava käsityöläinen. Rakentelin mielikuvia siitä, miten päivärytmini järjestän.

”Koen tekeväni arvokasta työtä, olen saanut mukavasti haasteita projektien ja uusien työtehtävien kautta. Opin paljon ja saan olla aktiivisessa osassa. Koen, että olen voinut olla kehittämässä Savoniaammattikorkeakoulua. Aluevaikuttavuutta haluaisin olla lisäämässä eli projekteja oppilaitoksen ulkopuolelle. Toivon, että jatkossakin

Haaveilin näyttelystä yhteistyönä siskoni kanssa, joka asuu 450 km päässä. Mietin mahdollisia näyttelytiloja. Työhuoneeni kotona täyttyi materiaaleista ja pää ideoista.

saan osallistua haasteellisiin monialaisiin projekteihin.”

ennen eläköitymistä Vehmersalmelle. Kävin voimajumpassa ja kuorolaulutunneilla Kuopion keskustassa.

Sain olla töissä Kuopion käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksessa, Muotoiluakatemiassa ja Savoniaammattikorkeakoulussa. Eläkkeelle jäin Savonian palveluksesta juuri ennen muuttoa Turon kiinteistöstä.

Olin valmistellut eläkkeelle siirtymistäni rakentamalla itselleni työtilat. Olin päättänyt, että minusta tulee kirjansidonnan ammattia

2 4 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Olen nyt ollut vapaana Savoniasta useamman vuoden ja totean, että minusta ei tullut yksin puurtavaa käsityöläistä. Olimme muuttaneet

VAPAAEHTOISEKSI VEHMERSALMELLE Hakeuduin myös Vehmersalmella seurakunnan vapaaehtoiseksi. Vehmersalmen, ihmisen kokoinen kirkko, tuntui paikalta, jossa oli hyvä olla. Vapaaehtoistyössä sitoudutaan projekteihin. Jutulla on alku ja lop-

pu. Alussa ideoidaan ja tuumaillaan yhdessä, miten kyseinen projekti saadaan toteutettua. Lopussa kiitellään ja hymyillään.

Alkuaikoina koottiin valokuvanäyttely johon me, vapaaehtoiset, kuvasimme seurakunnan tapahtumia ja erilaisia ajatuksia, mitä seurakunta antaa eri ikäryhmille erilaisissa tilanteissa. Seurakunnan toiminnasta kertova valokuvanäyttely rakennettiin kirkon sivulaivaan.

Sain olla valikoimassa esille tulevat kuvat ja kokoamassa näyttelyä. Annoin osaamistani.

Elokuussa, Kuopio juhlii, vietettävään Taiteiden yö -tapahtumaan, osallistuimme kirkossa laulaen, lausuen, näytellen, aforismeja ja runoja kuunnellen.

Saimme myös kuulla ikonien maalaamisesta, grafiikan painolaatan valmistamisesta sekä nähdä luontovalokuvia kirkon ulkoseinään heijastettuna. Tässä projektissa

sain organisaattorin osan. Tutustuin moniin hienoihin osaajiin Vehmersalmella. Vehmerissä on juhlittu isosti, Suomi 100 v, kirkko 100 v, ja Vehmersalmen kirkon nimeäminen Suomen ensimmäiseksi vesitiekirkoksi.

Näissä olen voinut olla antamassa oman panokseni juhlien onnistumiseen. Vesitiekirkkojuhlan yhteydessä kirkon kattoon nostettiin kirkkovene, jonka sain olla kastamassa Vesperän Esterin ominaisuudessa.

Titteli, jonka Lions Club minulle myönsi heidän kesätapahtumassa.

KIRKKOTEKSTIILIT Suurin ja haastavin projekti, johon sukelsin mukaan, olivat kirkkoon valmistettavat uudet kirkkotekstiilit. Siinä ensin pienellä osaajajoukolla paneuduttiin tarvekartoitukseen ja suunnitelmien tekemiseen.

Projektin edetessä tekijäjoukko kasvoi ja vaihtui. Osallistuneita vehmersalmelaisia oli kaiken kaikkiaan 36.

Konsulttiapua saatiin eläkkeelle siirtyneeltä kollegalta. Tässä projektissa koin jälleen saavani antaa jotain osaamisestani. Kannoin vastuun siitä, että asiat valmistuivat ajallaan ja kaikilla halukkailla oli tekemistä. Autoin, kannustin ja rohkaisin.

Kankaat kudottiin kirkon sivulaivassa, johon koottiin neljät kangaspuut. Sitä mukaa, kun valmista tuli, niin kastelin, kuivatin ja höyrytin kankaat odottamaan kirjontaa. Tein kirjontakokeiluja miettien, mikä on se tekniikka ja tapa, jolla pääsemme hyvään lopputulokseen. Tämä oli tämän projektin mielenkiintoisin vaihe.

Lankoja etsin monesta paikasta ja kokeilin niiden sopivuutta joka käteen ja tekniikkaan. Lopulta päädyin esittämään aitopitsiä (om-

Seija Happonen ja Riitta Junnila-Savolainen kiinnittämässä symboleja kankaalle.

meltu pitsi) symbolikuvioiden valmistustekniikaksi. Se oli hyvä ratkaisu. Kirkkotekstiilien kuvioinnissa merkittävä osa on kaarivii-

Kirkkotekstiileissä eläväksi puuksi kasvanut risti kuvaa elävästä Jumalasta, joka pitää meitä ja koko maailmaa kämmenellään. Tämä puu on

voilla, joiden avulla kuvataan Getsemanen puutarhan puuta.

kirjailtu kaarina kirja- ja lukupulpetin liinoihin sekä valkoisiin, vihreisiin, sinisiin ja punaisiin papin stooliin.

Puun oksat kaartuvat rungon yli muodostaen ristin. Kaarevat muodot toistavat Josef Stebäkin suunnitteleman kirkon katon kaaria. Jokainen oksa sai oman symbolin.

Ylin oksa johdattelee lintuparvea kohti korkeuksia. Vapaana lentävät linnut kertovat vapaudesta, jonka Jeesuksen Kristuksen kuolema meille lahjoitti.

Seuraavassa oksassa kasvavat lehdet piirtävät elämänkaaren, jota jokainen meistä elämänsä aikana maan päällä kokee. Satuttava piikkilanka muistuttaa meille kivusta ja epäoikeudenmukaisuudesta, jota aiheutamme toisillemme. Ihmishahmot kertovat yhteydestä, jota me voimme kokea kirkossamme, naapureidemme ja koko maailman ihmisten kanssa.

Puun juuret keräävät maasta ravintoa. Juuri jatkaa aina leveämpään alttariliinaan Jumalan kämmenenä, joka on turvana kaikille. Eloisat kalat kertovat uskosta, joka haluaa aina uudestaan johdattaa meidät vetten äärelle ja virvoittaa meidän sieluamme. Kala kuvaa Jumalan seurakuntaansa kokoamia ihmisiä Jeesuksen nimessä.

MITÄ SEURAAVAKSI? Valkoinen sarja valmistui 1.1.2020 Kirkon 100-vuotisjuhliin. Värilliset tekstiilit saatiin kudottua ja kirjottua juuri ennen koronaa. Kesällä 2021 koko projekti koottiin kirkon sivulaivaan näyttelyksi tiekirkkovieraiden tutustuttavaksi.

Mitä seuraavaksi näin koronan jälkeen onkaan tulossa? Laulujuhlat 22.5.22 kirkonmäellä on jo piispan kalenterissa.

Eläkeikä on kolmas ikä, jonka aikana saat itse päättää mitä allakassa lukee ja miten päivän rytmität. Paljon meitä eläkeläisiä, monen moisen osaajaa, kaivataan erilaisiin juttuihin. On vain hyvä pitää allakka tarpeeksi väljänä niin että yllätysmenot ja projektit ovat mahdollisia. Minulle on ollut antoisaa tämä jo työajalta tuttu projektista projektiin siirtyminen.

Jutun kirjoitti oman osaamisen onnellinen jakaja Riitta Junnila-Savolainen

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 2 5

PlanBil-täyssähköauto Break Sokos Hotel Tahkon edessä.

Kuvassa hankkeen ympäristöasiantuntija Petri Peltola.

2 6 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Täyssähköauto yhteiskäyttöön TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA JANI PAUKKONEN

Kuopion Tahkolla pilotoidaan täyssähköistä yhteiskäyttöautoa.

Matkailukeskus on hankkinut asiakkaidensa käyttöön suomalaisen PlanBil:n operoiman menopelin. Jatkoa tarkastellaan pilotoinnista saadun palautteen jälkeen. Projekti tukee myös Tahkon tavoitetta saavuttaa alueena Sustainable Travel Finland –merkki.

P

lanBil on suomalainen yh-

teiskäyttöalusta, jonka avulla auton varaaminen, maksaminen, ovien avaaminen ja sulkeminen sekä varauksen päättäminen hoituu kätevästi verkkopalvelulla. Tahkon sähköauton kattavuus on yli 200 kilometriä, joten autolla voi käväistä vaikka Kuopion torilla tai piipahtaa tunnissa kahvilla rinteiden huipulla.

Kun auto palautetaan, käyttäjä laittaa auton laturiin, jossa se latautuu nopeasti seuraavalla käyttäjälle. Vuokraushinnat vaihtelevat 7 euron tuntihinnasta 59 euroon päivähintaan.

– Alueemme yhteisenä tavoitteena on parantaa julkisilla kulkuneuvoilla saavutettavuutta ja mahdollistaa Tahkon alueella joustava liikkuminen. Myös yhteistyö Aurinkomatkojen kanssa tuo alueellemme autottomia matkailijoita ja tämä on oiva ratkaisu myös tähän tar-

peeseen, kommentoi Teo Kuosmanen Tahkon keskusvaraamosta.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN LIIKKUMISTA Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijan Jani Paukkosen luotsaama kestävän matkailun kehittämistä tukeva Sustainable Tahko -hanke starttasi toukokuussa 2020. Hankkeessa edistetään Tahkon alueen saavutettavuuden ja kestävän kehityksen liikkumisen edistämisen toimenpiteitä.

– Tavoitteisiin liittyen annettiin varsin paljon eforttia, mutta yksi merkittävimmistä askeleista oli Tahkolla kesällä aloitettu PlanBil:n täyssähkö yhteiskäyttöauton pilotointi, jonka tarkoituksena oli kestää neljä kuukautta.

– Itse satuin bongaamaan Kuopion kaupungin ja PlanBil-yhteistyön

kesällä 2020. Pidin konseptia potentiaalisena kokeilla Tahkon kaltaisessa matkailukeskittymässä.

Yhteistyö starttasi ottamalla yhteyttä Tahkon sidosryhmiin, PlanBil: iin ja Kuopion kaupungin pilotoinnista vastaavaan henkilöön.

Paukkonen näkee, että ajatuksena on testata matkailijoiden suhtautumista yhteiskäyttöautoon lomakohteessa. Tämä konsepti voisi parhaimmillaan vähentää omalla autolla tehtäviä lomamatkoja, varsinkin lähialueen Tahkolla kävijät saattaisivat tähän ensimmäisenä tarttua.

Yhteiskäyttöautoa ovat mahdollistamassa Tahko Apartments, TAHKOcom Oy, Osuuskauppa PeeÄssä / Break Sokos Hotel Tahko, SkiOne. fi / Tahko Mountain sekä PNT Active Oy / Tahko Chalet. Yhteistyöhön lähti mukaan myös kuopiolainen Hurry Oy tarjoamalla autoon tarvittavat teippaukset.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 2 7

Projektipäällikkö Anssi Mähösen mukaan erityisesti COVID-19 pandemian aikana nämä teknologiat ovat mahdollistaneet joustavan, turvallisen ja kustannustehokkuuden.

Savonian virtuaaliset oppimisympäristöt TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA TIINA MÄHÖNEN

Virtuaaliset oppimisympäristöt tempaavat mukaan opiskelijat ja työelämän. Savoniaammattikorkeakoulun vetämässä FutureEdu –hankkeessa on luotu työelämän kanssa uusia oppimisympäristöjä, joissa hyödynnetään virtuaaliteknologian sovellutuksia.

S

avonian projektipäällikö Anssi Mähösen mukaan teknologiat mahdollistavat muun muassa virtuaalisten työmallien, työprosessien tai

laboratorion, leikkaussalin ja välinehuollon toimintaympäristöjä.

Näissä ympäristöissä hyödynnettiin virtuaali- ja lisättyä todellisuutta monen tasoisena, monenlaisille vä-

toimivat yhteisissä oppimisympäristöissä, niiden tarjoama tieto on ajantasaista ja vastaa tämän hetken osaamisvaatimuksia.

–ohjeiden välittämisen katsojan näkökenttään osana reaalimaailmaa.

lineille ja sovellutuksilla, Mähönen tarkentaa.

– Työntekijöiden perehdytystarve vähenee, sekä opiskelijat että työelämän asiantuntijat ovat valmiimpia siirtyessään työtehtäviin.

– Saadun palautteen mukaan ympäristöt ovat oppijaa innostavia, motivoivia sekä oppimista että perehtymistä edistäviä.

Erityisesti COVID-19 pandemian aikana nämä teknologiat ovat mahdollistaneet joustavan, turvallisen ja kustannustehokkaan toiminnan jatkumisen yhteiskunnan haastavissa olosuhteissa.

Hankkeessa kehitettiin kliinisen

2 8 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

– Ympäristöt vaihtelevat täysin tietokonesimuloidusta leikkaussalista aina kliinisen laboratorion reaalimaailman näkymään, joka sisältää virtuaalisia lisäelementtejä.

Mähönen näkee, että luotuja ympäristöjä hyödynnetään terveysalan opiskelijoiden oppimisessa, uusien ja jo työelämässä olevien työntekijöiden perehdytyksissä ja koulutuksissa. Kun koulutus ja työelämä

Hanketoimijat ovat Savoniaammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Kuopion yliopistollinen sairaala, Helsingin yliopistollinen sairaala, Diagnostiikkakeskuksen laboratorio Lappeenrannasta sekä Servica Oy Kuopiosta.

Yrityslinkkeristä apua yrityksille

P

ohjois-Savossa on avattu Yrityslinkkeri-palvelu, joka on internetissä toimiva palvelunohjausjärjestelmä. Yrityslinkkerin avulla asiakkaat eli yritykset ja yrityksen perustamista suunnittelevat voivat etsiä itselleen sopivia julkisia yrityspalveluita.

Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Juhamatti Huusko valottaa Yrityslinkkeriä. Yrityslinkkeristä asiakas saa tietoa omiin tarpeisiinsa sopivista yrityspalveluista, ja myös asiantuntijoiden yhteystiedot, joihin voi olla yhteydessä palveluihin liittyen.

Vaihtoehtoisesti asiakas voi jättää asiantuntijoille yhteydenottopyynnön.

– Yrityslinkkeri palvelee asiakasta esimerkiksi tilanteessa, jossa hän haluaa tietää lisää rahoitukses-

ta yrityksen kehittymiseen liittyen.

Tässä tapauksessa asiakas saa lisätietoa muun muassa hänelle sopivasta ELY-keskuksen Yrityksen kehittämisavustuksesta ja asiasta tietävän asiantuntijan yhteystiedot.

Huuskon mukaan Yrityslinkkerin kehitystyön aikana toteutettiin yhteensä noin kaksikymmentä haastattelua yrityspalveluiden tarjoajille ja yrityksille taustatiedon keräämiseksi. Näiden lisäksi toteutettiin yrityksille suunnattu kysely, jolla selvitettiin yritysten näkemyksiä kehitettävään palveluun ja alueen julkisten yrityspalveluiden löydettävyyteen liittyen.

– Kyselyn kohderyhmänä oli kaksi vuotta vanhat yritykset toimialasta ja koosta riippumatta. Kyselyyn vastasi yhteensä 81 yritystä

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA JAAKKO LAUKKANEN

Pohjois-Savosta. Merkittävin osa vastaajista oli odotetusti pieniä yrityksiä, mutta mukana oli myös muutama isompi yritys.

Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että suurin osa hakee tietoa Pohjois-Savon yrityspalvelutarjontaan liittyen Googlesta, Facebookista ja toisilta yrittäjiltä.

Vastaajien keskuudessa yrityspalveluista tunnetuimpia olivat Team Finland -toimijat sekä Kuopion seudun Uusyrityskeskus ja Savon Yrittäjät.

Alueen paikalliset yrityspalvelut olivat kuitenkin melko heikosti tunnettuja. Kyselyn perusteella Yrityslinkkerille on todellista tarvetta. Parhaillaan Yrityslinkkeriä jatko kehitetään Business Centerissä muun muassa uusia toimijoita ja palveluita lisäämällä.

Projektipäällikkö Juhamatti Huusko korostaa Yrityslinkkerin tarpeellisuutta, etenkin kehittyvät startup- ja pk-yritykset tarvitsevat monipuolisia palveluita.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 2 9

Heli Kekäläinen (vas.) ja Satu Pirskanen sanovat, että itse- ja yhteisöohjautuvuus tuo mukanaan merkityksellisyyttä ja työhyvinvointia.

Vetovoimainen vanhustyö TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA HELI KEKÄLÄINEN

Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointi edellyttää vastuullista työskentelyä ja merkittävää muutosta myös asenteissa. Puhutaan suuresta joukosta ihmisiä, sillä vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo yli 1,5 miljoonaa.

3 0 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

V

etovoimainen vanhustyö –hankeen tavoitteena on selvittää vanhustyön vetoja pitovoimatekijät. Mitkä asiat houkuttelevat alalle? Mikä motivoi vanhustyön ammattilaisia työssään?

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Satu Pirskasen mukaan hankkeen veto- ja pitovoiman taustateoriana on magneettisairaalamalli, jossa on tunnistettu keskeiset tekijät, jotka houkuttelevat työntekijöitä organisaatioon, saavat heidät sitoutumaan ja viihtymään työssään.

– Lisäksi projektin henkilöstökyselystä ja kehittämistyöpajojen kautta on noussut esille merkittävät asiat, joita vahvistamalla ja kehittämällä työyksikön veto- ja pitovoima sekä työyhteisön toimivuus lisääntyvät.

– Vanhustyön yksiköitä on 24, joita valmennetaan niiden kehittämistoimissa, esimerkiksi kokeilujen muodossa, sata päivää kestävänä kokeilujaksona. Kokeilujakson aikana kehitetään muun muassa työyhteisön ilmapiiriä ja toimivuutta kuten pelisääntöjä, perehdytystä, asiakkaiden vapaaajan toimintaa sekä viestintää.

Vanhustöissä johtamisen haasteet kulminoituvat usein hoitotyön resurssien puutteeseen, eli henkilöstön rekrytoinnin ongelmiin sekä siihen, miten löytää aikaa toiminnan kehittämiseen. Lähijohtajan työajasta iso osa kuluu sijaisten etsimiseen ja hoitotyön päivittäisen sujuvuuden varmistamiseen.

– Hoitotyön ja vanhustyön johtajat ovat hyvin koulutettuja, mutta aika menee päivittäiseen johtamiseen, eikä ole mahdollisuutta suunnitella toimintaa tulevaisuuteen, eikä näin olen hyvän johtamisen tavoite toteudu, pohdiskelee Pirskanen.

JOHTAMISEEN ITSEOHJAUTUVUUTTA Vanhustyön asiantuntija Heli Kekäläinen näkee, että keskeisenä uutena ideana on tuoda johtamiseen ja henkilöstölle itse- ja yhteisöohjautuvuutta. Päätösvalta on omalla tiimillä, eikä kaikkeen tarvitse pyytää siunausta lähijohtajalta.

– Tämä vaatii uutta ajatusmallia omaan työhönsä myös johtajalta, on luotettava siihen, että henkilöstö on oman työnsä asiantuntija ja näin osaa tehdä parhaat ratkaisut asiakkaiden hyväksi. Tällöin henkilöstön on ymmärrettävä myös päätöksentekoon liittyvä vastuu.

”Itse- ja yhteisöohjautuvuus tuo mukanaan merkityksellisyyttä ja työhyvinvointia, kun se saadaan toimimaan arjessa.”

Itse- ja yhteisöohjautuvuus tuo mukanaan merkityksellisyyttä ja työhyvinvointia, kun se saadaan toimimaan arjessa. Hyvänä esimerkkinä vanhustyössä tästä mallista on hollantilainen kotihoitopalveluja tarjoava Buurtzorg, jossa

itse- ja yhteisöohjautuvuus toteutuu esimerkillisesti.

VIESTINNÄN HAASTEET Pirskanen kiinnittää huomiota myös viestintään. Haasteet liittyvät osittain alan toiminta- ja viestintäkulttuuriin, joka ei ole kehittynyt vastaamaan työn muutosta ja yhteiskunnallisia arvoja.

– Tänä päivänä organisaatiolta edellytetään avointa ja osallistavaa viestintää, markkinoinnilta näkökulmaa ja brändiosaamista. Tähän veto- ja pitovoimakin perustuu.

Käytännön ongelmat liittyvät ajankäyttöön ja tarvittavaan viestintäosaamiseen.

Kekäläinen on samoilla linjoilla.

Viestinnän valmennusten tarjoaminen on keskeinen kehittämistoimi, jota hanke on tehnyt alusta asti.

Valmennuksissa on paneuduttu lisäämään työyhteisöjen osaamista, tehdä suunnitelmallista viestintää monikanavaisesti.

– Keskeistä on auttaa yhteisöjä löytämään oma ääni, viestinnän työkalut ja punainen lanka, jota seuraamalla he pääsevät tavoitteisiinsa ja erottuvat edukseen. Tavoitteena on tehdä vanhustyötä näkyväksi viestinnän keinoin, niitä hyviä asioita, joita vanhustyön arjessa tehdään päivittäin.

Hankkeen toteuttajina ovat Savonia ja Savon koulutuskuntayhtymä. Kokonaisbudjetti on yli miljoona euroa. Rahoittajina ovat Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 3 1

”Voimannosto ei ole vain isojen kilojen repimistä ylös, vaan tekniikan hiominen ja oikean asennon löytäminen voi olla todella pienestä kiinni.”

Sinikka Korsikon mielestä jokaisen yli 50 vuotiaan pitäisi viimeistään nyt aloittaa voimaharjoittelu, koska lihaksen määrä tuppaa vähenemään iän myötä ja siitä seuraa isoja ongelmia.

3 2 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Sinikka Korsikolle MM-pronssia voimanostossa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA IPF/ INTERNATIONAL POWERLIFTING FEDERATION

S

avonia-ammattikorkeakoulun liikkuvuuskoordinaattori Sinikka Korsikka nappasi MM-pronssia klassisen voimannoston maailmanmestaruuskisoissa Ruotsin Halmstadissa syyskuun lopulla. Korsikko edusti Suomen Voimannostoliiton maajoukkuetta ja nämä olivat hänen ensimmäiset kansainväliset kisansa Aikaisemmin Korsikko on osallistunut kaksi kertaa SM-kilpailuihin, joista molemmista tuliaisina on tullut hopeaa.

Humoristina Korsikko on kuvaillut voimannoston olevan yksinkertaisten ihmisten laji, ja tämän vuoksi muun muassa painonnosto ei ole häntä varten. Mutta mitä pidempään lajia harrastaa, sen enemmän siitä löytää erilaisia nyansseja – Voimannosto ei ole vain isojen kilojen repimistä ylös, vaan tekniikan hiominen ja oikean asennon löytäminen voi olla todella pienestä kiinni.

Kyykyssä Korsikolla on oman luokkansa SE-tulos, joka on tällä hetkellä 138 kiloa. Maasta vedosta rautaa on noussut 147,5 kiloa ja penkistä hänellä on huonoin tulos eli 50 kiloa. Vaikka Korsikko on nopeasti edennyt lajissa, vaatii se sinnikästä harjoittelua: monesti tulokset alkavat näkyä vasta kymmenen vuoden treenaamisen jälkeen.

– Itse olen vakuuttunut, että tulokset paranevat jatkossakin, ei ehkä sitä vauhtia kuin tähän saakka, mutta paranevat kuitenkin. Tavoitteellinen treenaaminen on pakottanut minut kiinnittämään huomiota enemmän palautumiseen, syömiseen ja nukkumiseen.

Korsikko päätyi voimannostajaksi vuorotteluvapaalla 2016, jolloin hän palkkasi personal trainerin erilaisten kremppojen takia. Pari vuotta treenailua tapahtui omatoimisesti Maria Kumlinin ohjelmoinnilla. Kun Kumlin perusti Kuopioon Sawo - Voima on Voimaa -salin

Bellanrantaan, hän houkutteli Korsikon tutustumaan voimannostoon.

Korsikko heittää myös muutaman neuvon. Jos haluat pitää yllä omaa lihaskuntoa, etkä pidä kuntosalien rimpuilulaitteista, hän suosittelee voimannostoa. Jokaisen yli 50-vuotiaan tulisi viimeistään aloittaa voimaharjoittelu, koska lihaksen määrä vähenee iän myötä ja siitä seuraa ongelmia seniori-ikäisenä.

Jokaisen tavoitehan on olla terve ja hyväkuntoinen iäkkäänä.

– Aika moni hajottaa itsensä salilla reutoessa, mutta ohjatussa ryhmässä, sinua ohjaa alan ammattilainen, joka huomaa tekemäsi virheet: näin vältät virheasennot ja ylilyönnit. Meillä Sawolla on ihmisiä laidasta laitaan ja yksi syy miksi jaksaa treenata tavoitteellisesti, on se huippuporukka.

Lopuksi Sinikka Korsikko lähettää terveisiä työpaikalle: – Haluan kiittää työkavereita mahtavasta tsemppauksesta.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 3 3

Avoin opintojakso – ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen

TEKSTI JUHAMATTI HUUSKO, TKI-ASIANTUNTIJA | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

S

avonia-ammattikorkeakoulun toteuttama Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanke on julkaissut kaikille avoimen ja maksuttoman Ilmastonmuutos ja terveys -opintojakson, jonka tavoitteena on antaa perustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen.

3 4 2 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Opintojakso on kahden opintopisteen laajuinen.

ILMASTONMUUTOKSEN LUKUISAT TERVEYSVAIKUTUKSET

Opintojaksolla käydään läpi ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja perehdytään erilaisiin keinoihin, joilla voidaan varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin.

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää kaikkialla, ja jolla on vaikutuksia laajasti ihmisten hyvinvointiin ja ympäristöön. Ilmastonmuutoksen vai-

juuri ilmastonmuutoksen mahdollisia terveysvaikutuksia, rakentamaan alueellista ilmastoturvallisuuteen liittyvää terveysturvallisuuden yhteistyötä ja kartoittamaan koulutustarpeita sekä tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Työpajan yhtenä lähtökohtana oli tiedostettu haaste siitä, että Suomessa ei vielä toistaiseksi tunnisteta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia kovinkaan laajasti. Tästä on osoituksena muun muassa se, että sairaanhoitajien koulutuksessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen ei juurikaan huomioida toisin kuin sairaanhoitajien kou-

(Massive Open Online Course) periaatteita mukaillen eli se tarjoaa joustavan ja maksuttoman tavan tutustua uuteen aiheeseen oman aikataulunsa mukaisesti. Opintojaksolle rekisteröidytään itsenäisesti ja opintojakson hyväksytysti suorittaneet voivat ladata itselleen todistuksen.

Tutustu opintojaksoon osoitteessa https://openedu.savonia.fi/ ja navigoi kohtaan Uudistuva työ sekä Ilmastonmuutos ja terveys.

lutuksessa USA:ssa ja Australiassa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten hellejaksot ovat niin näkyvä osa arkea.

Työpajassa tuotiin esiin muun muassa sitä, millä tavoin Kuopion yliopistollinen sairaala on varautunut näihin terveysvaikutuksiin ja erilaisiin poikkeustilanteisiin sekä millä tavoin vesiturvallisuus on kytköksissä ihmisten terveyteen, kuten esimerkiksi Nokian vesikriisistä seurannut vatsatautiepidemia osoitti.

OPINTOJAKSON SISÄLLÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Hyödynsimme asiantuntijoiden esiintuomia asioita opintojakson

kutukset näkyvät myös Suomessa ja on mahdollista, että tulee vaikuttamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuteen ja toimintavarmuuteen.

Pidimme tämän vuoden kesäkuussa Terveysturvallisuus ja ilmastonmuutos -työpajan, joka keskittyi pohtimaan

suunnittelun lisäksi aiheen täsmentämisessä ja painotuksessa. Opintojaksomme on suunnattu terveydenhuollon henkilöstölle, eri alojen opiskelijoille, kuntien päättäjille ja työntekijöille, terveydenhuollossa toimivien yritysten henkilöstölle ja kaikille muille asiasta kiinnostuneille.

Opintojakso on rakennettu Savonian OpenEdu -oppimisalustalle MOOCin

Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 1 3 5