Savonian Sanomat 1/2021

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2021

Savonia uusi Great Place to Work -sertifikaatin SIVULLA 6

Opiskeluhyvinvointia tukemassa SIVULLA 8

Kiinteistökauppa kilpailullisella neuvottelumenettelyllä.

SIVULLA 16

Pääkirjoitus

JOS AMMATTIKORKEAKOULUJA EI OLISI, NE PITÄISI KEKSIÄ NYT!

T

änä vuonna ammattikorkeakoulut viettävät vakinaisen ammattikorkeakoulutuksen 25-juhlavuotta. Uudistuksen lähtökohtana oli suomalaisen koulutustason nostaminen ja vertailtavuus eurooppalaisessa toimintaympäristössä.

Suomeen haluttiin työelämäläheinen korkeakoulutus tiedeyliopistojen rinnalle. Ammattikorkeakouluille on oleellista käytännön ja teorian yhdistäminen niin koulutus kuin tutkimusja kehittämis- sekä innovaatiotoiminnassa.

Myös ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat kehitetty uudistamaan työelämää. Mielestäni ammattikorkeakoulut ovat ottaneet paikkansa aluekehittämisen avainpelaajina. Siihen oli hyvät edellytykset, sillä opistoasteen toimijoina oli tehty vahvaa yhteistyötä työelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulutuksen juuret ovatkin syvemmällä, sillä 1800-luvun lopulla Kuopioon perustettiin teollisuuskoulu, kauppakoulu ja sairaanhoitajakoulu. Myös agrologikoulutuksen ja muotoilukoulutuksen juuret ovat samalta aikakaudelta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene) teetti juhlavuotenaan Aula Researchillä selvityksen, jossa halusimme selvittää ammattikorkeakoulujen merkitystä nyt ja tulevaisuu-

dessa. Vastaajina oli yli 800 työelämä- ja sidosryhmäkumppania eri puolelta Suomea.

Työelämän korkeakoulu -raportin mukaan 82 % vastaajista toteaa, että ammattikorkeakoulujen koulutus vastaa työelämän tarpeita. Voisikin kysyä miltä työmarkkinat näyttäisivät ilman ammattikorkeakouluosaajia? Suomessa AMK-tutkinnon suorittajia on yli puoli miljoonaa. Savoniassa juhlistamme piakkoin lähes 30 000 tutkinnon rajapyykkiä.

Mielenkiintoista on: 77 % vastaajista kokee, että ammattikorkeakoulut lisäävät kuntien elinvoimaa. Toiminnallaan ammattikorkeakoulut tukevat koko toiminta-alueensa, ei pelkästään maakuntakeskuksien, elinvoimaa. Mielestäni tämä on hyvä uutinen, sillä seutukunnilla on vahvaa teollista toimintaa, jotka tarvitsevat varmuuden siitä, että ne saavat tulevaisuudessakin osaajia ja tukea tutkimus- ja kehittämistoimintaansa.

Tutkimus- ja kehittämis- sekä innovaatiotoiminnalla olemme tärkeä kumppani pk-sektorille. Olisi viimeinkin korkea aika saada soveltavalle tutkimukselle monipuolisempia rahoituslähteitä, joiden kriteerit tukevat yritysten ja alueiden kilpailukykyä.

Alueiden kilpailukykyyn vaikuttaa myös osaavan työvoiman saatavuus ja siten myös jatkuvan oppimisen

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2021 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

KANNEN KUVA Mikko Lappalainen

TOIMITUSKUNTA Mervi Vidgrén Anne Heikkinen

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

ULKOASU JA TAITTO Hurry Creative Jenna Lappalainen

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

2 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

nähdään kasvavan tulevaisuudessa.

Vuosien aikana ammattikorkeakoulut ovat joustavasti ottaneet uusia haasteita vastaan. Nyt ajankohtaisia asioita ovat kestävä kehitys ja vastuullisuus, digitalisaatio ja koulutusperäinen maahanmuutto. Myös työelämässä olevan väestön jatkuva oppiminen vaatii ammattikorkeakouluilta toimia.

Ammattikorkeakoulut, kuin myös Savonia, ovat asettaneet itselleen kunnianhimoiset tavoitteet. Haluamme vahvistaa työelämäkorkeakoulun profiiliamme ja olla osa työelämän kasvua ja kansainvälistymistä.

Arvostamani korkeakouluneuvos Tapio Varmola oli osuvasti sanonut ammattikorkeakoulutuksen 20-vuotisjuhlassa otsikkoni sanat. Mielestäni ne kuvaavat osuvasti ammattikorkeakoulujen merkitystä myös tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Ollaan siis ylpeitä merkityksellisestä työstämme!

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

1/21 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2021.

Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

SISÄLTÖ 4

Koronapoikkeusoloja ja mainioita tuloksia!

5

Kohti vastuullisempaa Tahkoa

6

Savonia uusi Great Place to Work -sertifikaatin

8

Opiskeluhyvinvointia tukemassa

10

Design Center ketteröittää työelämää

12

Ainutlaatuinen tuki kuljettajien työkykyyn ja jaksamiseen

14

Uusi Kuluttajalähtöinen tuotekehityspalvelu

16

Kiinteistökauppa kilpailullisella neuvottelumenettelyllä

17

Ammattikorkeakoulut kestävään kehitykseen

18

Onnistunut ohjaustapaaminen opiskelijan harjoittelussa

20

Medikro ja Savonia syvempään yhteistyöhön Diagnostiikan opetuksessa ja tutkimuksessa

22

Ylös oppimaan! – Istumisen tauottaminen lisää koko yhteisön hyvinvointia

24

Mustaherukka aliarvostettu marja

26 Uusi koulutus korkeakoulutettutuille maahanmuuttajille 28

Savoniasta kajahtaa – uudet johtajat

30

Covid19-pandemian vaikutus harjoitteluihin - Savonian terveysalan opiskelijat ja opettajat kertovat

32 Anne Heikkinen uudeksi viestintä- ja markkinointipäälliköksi 34

Erillään, mutta yhdessä – Vesalan keikka ei dropannut tunnelmaa!

36

Savonia lyhyesti

ONNISTUNUT OHJAUSTAPAAMINEN OPISKELIJAN HARJOITTELUSSA

18

22

YLÖS OPPIMAAN!

26

UUSI KOULUTUS KORKEAKOULUTETTUTUILLE MAAHANMUUTTAJILLE

Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 1 3

Koronapoikkeusoloja ja mainioita tuloksia!

S

avonialaiset ansaitsevat ison tunnustuksen ja kiitoksen korona-ajan selviytymisestä.

Opiskelijat ja henkilökunta ovat olleet valmiita omaksumaan uudet tavat toimia. He ovat selättäneet pahimmat uhkakuvat kevään 2020 näkymistä opiskelujen etenemisen ja kaiken arjen rullaamisen suhteen.

Siitä kertoi Savonia-ammattikorkeakoulu -osakeyhtiön hallituksen saama vuoden 2020 tilinpäätöksen tulosanalyysi.

Ensimmäinen kummallinen koronavuosi on takanamme. Varmasti kaikki toivomme, että alkanut toinen vuosi olisi viimeinen kamppailussa pandemiaa vastaan, ja pääsisimme vähitellen kohti normaalia.

Todennäköisesti olemme menossa kohti hyvin uudennäköistä normaalia arkea työssä, opiskelussa ja vapaa-ajan vietossa. Tulevasta emme vieläkään voi olla täysin varmoja rokotteiden kehittymisestä ja rokotusten toteutumisesta huolimatta.

Koulutuksen, TKI-toiminnan ja henkilöstön tulokset olivat erinomaisia ja lähes kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin. Onneksi jotakin kehittämisen kohteita jäi jatkoonkin, esimerkiksi opintojen keskeytymiseen pureutuminen, niiden syiden etsiminen sekä ohjauksen ja tukiprosessien vahvistaminen.

Mennyt vuosi kokeili monella tavalla meidän kestokykyämme, ja se vaati kaikilta paljon sopeutumista ja epävarmuudessa elämistä. Ainoana positiivisena puolena vuosi opetti meitä kaikkia uusiin toimintatapoihin sekä kiihdytti paljon puhuttua ja odotettua digiloikkaa. Olemme oppineet opiskelemaan, opettamaan ja kokoustamaan etänä lukuisten sähköisten ohjelmien välityksellä.

Erityisen iloinen olen panostuksesta opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimiseen ja siihen tähtääviin konkreettisiin toimenpiteisiin.

Matalan kynnyksen palvelut sekä kaikki ohjaus- ja tukimuodot ovat tarpeen näissä poikkeuksellisissa opiskeluolosuhteissa mutta sen jälkeenkin.

4 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

hevasti. Toiminnan keskittyminen Kuopiossa pääosin Savilahden kampukselle on nyt toteutunut. Lisää ruokailutilaa valmistuu tämän vuoden kuluessa. Tilat opiskelijaliikunnannalle odottavat vielä toteutumista Neulamäen luolastoon, mutta ne ovat valmistelussa alueen kehittämistoimenpiteissä.

Kun koko Savilahden infrastruktuuri on valmis, meillä on upea kampuskokonaisuus käytettävissämme.

Savilahti -henki syntyy siellä toimivista ihmisistä ja heidän yhteistoiminnastaan yli organisaatioiden.

Uskon hengen olevan positiivinen ja uutta luovasti tulevaisuuteen suuntaava.

"Vuosi opetti meitä uusiin toimintatapoihin sekä kiihdytti odotettua digiloikkaa" Savilahti -hanke on edennyt Savonian osalta suunnitellusti ja jou-

Anna Hartikainen Hallituksen puheenjohtaja

Kohti vastuullisempaa Tahkoa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA ANU NYLUND

Viime kesänä yrittäjät kokoontuivat Tahkolle Sustainable Travel Finland –ohjelman valmennuspäivään.

Kuopion kupeessa oleva Tahkon alue suuntaa kohti vastuullisempaa matkailua.

Tähtäyksessä on Visit Finland Sustainable Travel Finland (STF) –merkki.

Merkin ansaitsemiseen on seitsemän askelta, joilla alueen yritykset saavat konkreettisia työkaluja kestävämmän matkailun kehittämiseen.

S

avonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Jani Paukkosen mukaan Tahkolla tavoitellaan matkailun kasvua kestävästi, luontoa ja paikallisuutta kunnioittaen. Päämääränä on saada merkki käyttöön viimeistään 2024. Yritykset ovatkin lähteneet yhtenä rintamana mukaan.

– Jotta tunnustuksen voi saada, alueen ympärivuotisista yrityksistä 51 prosenttia tulee täyttää Visit Finlandin asettamat tavoitteet.

Savonian luotsaamassa hankkeessa on mukana Tahkolta 18 matkailualan yritystä. Se täyttääkin toisenkin ehdon eli mukana on vähintään 51 prosenttia alueen suurimman liikevaihdon yrityksistä.

– Tunnustus edellyttää, että alueen yrityksillä on Visit Finlandin hyväksymä ympäristöjärjestelmä. Osalla sertifikaatit olivat jo entuudestaan. Hankkeen tukemana myös loput 16 yritystä on aloittanut kansallisen Ekokompas-

siympäristöjärjestelmän rakentamisen, tarkentaa Paukkonen.

– Ympäristöjärjestelmässä käydään läpi yrityksen toiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Samalla tehdään ympäristöohjelman laatiminen konkreettisine tavoitteineen ja toimenpiteineen. Arvioinnissa kartoitetaan yritysten toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, josta on mahdollista saada jopa taloudellisia säästöjä, kertaa Paukkonen.

YRITTÄJILLE KYSELY Hankkeessa alueen mökkimajoitusta tarjoaville toimijoille on tehty kysely.

Sillä kartoitetaan mökkien energian ja veden käytön nykytila sekä jätteiden lajittelukäytännöt ja näiden ohjeistaminen majoittujille.

Kestävien liikennejärjestelyiden kehittämiseksi on julkaistu laajempi kysely, jossa kartoitetaan muun muassa kiin-

nostusta yhteiskäyttöautoille. TahkoNilsiä –alueen julkisen liikenteen koetaan tarvitsevan vielä kehitystyötä.

– Tahkolla on pantu merkille matkailijoiden arvomaailman muuttuminen suhteessa ympäristöön, siksi kiinnostus vastuullisuudesta viestimiseen on kasvanut, kertoo Jani Paukkonen.

Hanke tuo Tahkon alueen myös monialaiseksi oppimisympäristöksi.

Esimerkiksi Savonian ympäristötekniikka-, rakennusarkkitehti-, palvelumuotoilu- ja liiketalousopiskelijat tekevät yhdessä projekteja, joissa reaalimaailman haasteita tutkitaan ja rakennetaan yhdessä kestäviä ratkaisuja.

Matkailu on alueellisesti tärkeä elinkeino, mikä vaikuttaa suuresti myös sosiaaliseen ja taloudelliseen näkökulmaan. Toimien tavoitteena on ilmastomuutoksen hallitseminen, jotta jatkossakin voisimme nauttia kunnon talvesta ja kesästä.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 1 5

Savonia uusi Great Place to Work -sertifikaatin TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

On aika nostaa malja Great Place to Work –sertifikaatin uusimisen kunniaksi. Kohotuksessa mukana rehtori Mervi Vidgrén ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov.

S

avonia-ammattikorkeakoulu teki sen jälleen. Opinahjo sai ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa Great Place to Work -sertifikaatin vuosille 2020-2021. Sama temppu uusittiin seuraavalle kaudelle. Savonia osallistui suurten yritysten sarjaan, jossa ovat yli 500 työntekijän organisaatiot. Nyt sijoitus oli hienosti neljäs.

Sertifioinnin saa organisaatio, jonka

6 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

yrityskulttuuria mittaavan henkilöstötutkimuksen tulos on vähintään 65 prosenttia. Savoniassa tulos oli upeasti 80 prosenttia. Noin puolet Great Place to Work -henkilöstötutkimuksen kohteena olevista organisaatioista saavuttaa sertifikaattiin oikeuttavan tuloksen.

Rehtori Mervi Vidgrén myhäilee tyytyväisenä. Koronan aiheuttaman poikkeusvuoden aikana sertifikaatin

uusiminen oli mukava uutinen. Palaute oli tärkeä siinäkin mielessä, että olemme onnistuneet johtamis- ja esimiestyössä. Henkilöstö on kokenut olonsa turvalliseksi ja pystynyt toteuttamaan työtehtäväänsä tuloksellisesti.

– Henkilöstölle on tärkeää, että heitä kuunnellaan, siksi olemme järjestäneet tehostetusti keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia vuoden aikana. Lisäksi

tiimejä on kannustettu yhteisöllisyyden etsimiseen ja työkavereiden tukemiseen. Kaikilla on oltava tunne, ettei poikkeusaikana jää yksin.

"Kaikilla on oltava tunne, ettei poikkeusaikana jää yksin."

– On upeaa, että henkilöstö kokee, Savonian hyvänä työnantajana, mutta samalla tuntee työnsä merkitykselliseksi.

Näkökulma on tärkeä, koska Savonian työantajamielikuvalla saamme jatkossakin hyviä osaajia yhteisöömme. Työn mielekkyys näkyy myös opiskelijoille ja kumppaneille. Hyvällä otteella toteutamme niin koulutus- kuin kehittämistoimintaamme tuloksellisesti.

VAPAAMMAT KESKUSTELUKANAVAT Samoilla linjoilla on pääluottamismies (OAJ) Timo Sirviö. Great Place to Work -sertifikaatin saaminen ja sen uusiminen kertovat selkeästi: Savoniassa on tehty asioita oikeansuuntaisesti.

"Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on mielestäni tärkein Savonian menestyksen avain." menestyksen avain. Jatketaan työtä – a little better, never perfect. Onnea meille kaikille!

Great Place to Work -tilaisuutta juhlittiin maaliskuun loppupuolella.

Korona-aikaan henkilöstölle oli varattu herkkukassi kuohujuomalla. Moni oli varustautunut tilaisuuteen kohottamaan maljan GPTW-hupparit päällä.

Great Place to Work on kansainvälisesti tunnettu kehittämistyökalu, jonka Savonia on valinnut työyhteisön toimintaja johtamiskulttuurin pohjaksi. Savoni-

an visiona on olla Suomen vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu 2030.

Savonialaiset arvostavat tätä tunnustusta, joka on vaatinut koko henkilöstön sitoutumista kolmen vuoden kehittämistyöhön.

Great Place to Work (GPTW) on organisaatio, joka sertifioi hyviä työpaikkoja.

Yrityskulttuurin kehittäminen on keskiössä ja GPTW käyttää arvioinnissa Trust Index © -tutkimusta, jota ovat olleet kehittämässä muun muassa Harvard Business School, Duke University, The Wharton Business School, University of Chicago ja Rutgers University.

– Mielestäni onnistumiseen on keskeisesti vaikuttanut erilaisten muodollisempien, ja myös vapaampien keskustelukanavien olemassaolo. Ilman hyvää ja avointa johdon ja henkilöstön välistä ajatustenvaihtoa ei synny hyvää toimintakulttuuria tai työilmapiiriä.

"Ilman hyvää ja avointa johdon ja henkilöstön välistä ajatustenvaihtoa ei synny hyvää työilmapiiriä."

– OAJ:n Savonian paikallisyhdistyksessä on sitouduttu parantamaan työhyvinvointia edelleen. Yhdistys onkin parhaillaan hakemassa rahoitusta omalle hankkeelleen OAJ:n työhyvinvointirahastosta. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on mielestäni tärkein Savonian

Savonian omalta väeltä kuultiin tasokasta musiikkia Rauno Tikkasen johdolla (oik.).

Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 1 7

Opiskeluhyvinvointia tukemassa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA KLAUDIA KÄKELÄ

Opiskeluhyvinvointi on noussut voimakkaasti keskusteluun koronan myötä.

Jaksaminen on koetuksella ja moni korkeakouluopiskelija kokee jääneensä yksin. Tilanteeseen on havahduttu myös valtiovallan taholta, sillä opetusja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntia 6 miljoonan euron erityisavustuksilla.

M

yös Savonia-ammattikorkeakoulussa on tartuttu härkää sarvista. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustuksen hankkeelle ”Suotuisa – sujuvan opiskelun

8 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

tuki”. Hanke kestää vuoden 2022 toukokuun loppuun.

Koordinoiva opinto-ohjaaja Pirjo Venhovaara valottaa hankkeen

taustoja. Venhovaara näkee, että opiskelijayhteisö on opiskelijalle toinen koti, jossa kokemus hyvinvoinnista ja osin koko opiskelukyky rakentuvat.

Hyvinvointi rakentuu siis terveydestä,

Korkeakoulukuraattori Jarkko Juvonen ja koordinoiva opinto-ohjaaja Pirjo Venhovaara painottavat, että inhimillinen vuorovaikutus on välttämätöntä koronasta huolimatta.

– Osalle opiskelijoista uudet etäopiskelumallit näyttäytyvät lisääntyneenä vapautena ja joustavuutena.

Toisille opiskelijoille asia näyttäytyy kuormittavana ja voimavaroja nielevänä yksinäisenä Zoom- ja Teams-rumbana.

Venhovaara kiteyttää: inhimillisen vuorovaikutuksen tarve ei ole vähentynyt ja sosiaalinen eristyneisyys aiheuttaa monelle opiskelijalle kuormittumista.

– Opiskelijoiden tulevaisuuden näkymien muuttuminen, sekä pelko omasta ja läheisten sairastumisesta ovat herättäneet epävarmuutta ja huolta. Mitä tulisi tehdä ja miten korkeakoulun tulisi reagoida, jos opiskeluhyvinvointi rakoilee?

– Niiden tulee auttaa myös seurantavaikutusten ennakoinnissa. Tavoitteena on myös vaikuttaa opiskelijahyvinvointiin luomalla opiskelijoille mahdollisuuksia huolehtia, vahvistaa ja ylläpitää hyvinvointia suojaavia tekijöitä.

Opiskelijahyvinvointi jakaantuu Savoniassa laajalle alueella. Sitä tekevät muun muassa korkeakoulun henkilökunta, opiskelijapalvelut, opiskelijakunta SAVOTTA ja Sykettä liikuntapalvelut. Hanke linkittyykin Savonian strategian Great Place to Learn –ohjelmaan. Projekti tukee myös alkanutta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhteistyötä.

TYÖTÄ TULEVAISUUTEEN Korkeakoulukuraattori Jarkko Juvonen painottaa, että opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi inhimillisesti tärkeää, mutta myös koulutuksen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä.

voimavaroista ja myös opinnoista tarvittavista taidoista. Näihin vaikuttavat niin opetus kuin opiskeluympäristö.

– Pandemian vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintomenestykseen on selvitetty. Tuloksista selviää, että Covid19 –pandemialla on vaikutuksia amk-opiskelijoiden opintojen etenemiseen, opintoihin kiinnittymiseen ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Nyt alkava Suotuisa-hanke kehittää ja toteuttaa tarveperusteisia matalan kynnyksen hyvinvointi- ja ohjauspalveluita. Näillä mahdollistetaan tavoitteellinen ja sujuva opiskelu niille, joille korona-aikainen opiskelu on erityisen kuormittavaa, ja jotka tarvitsevat opintoihinsa lisätukea.

Juvonen tähdentää hankkeen tarjoavan yksilöllistä apua, yhteisöllistä toimintaa ja osallisuuden kokemuksia. Projektiin sisältyy sekä preventiivisiä että promotiivisia toimintoja. Pyrkimyksenä on luoda malleja, jotka auttavat opiskelijoita ja korkeakoulua selviytymään muuttuneissa olosuhteissa.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 1 9

Jaakko Laukkasen mukaan Design Center tarjoaa yrityksille innovatiivisia ratkaisuja, räätälöidysti niiden tarpeisiin.

Design Center ketteröittää työelämää TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

10 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Design Center on Savonia-ammattikorkeakoulun uusi muotoilun toimintamalli ja yrityspalvelu. Malli päivittää ketteröittäen työelämälähtöisen korkeakoulutuksen toteutumista. Lisäksi se tukee opetusta sekä opiskelijan henkilökohtaista urasuunnittelua.

T

utkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija (tki) Jaakko Laukkasen mukaan toiminta pohjautuu jatkuvan oppimisen malliin.

Näin valmennetaan opiskelijoita vastaamaan yrityskentän tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin sekä autetaan heitä kontaktoimaan yrityksiä.

– Oppimisympäristönä Design Center on muotoiluyrityksen kaltainen, työelämän simulaatio, jossa opiskelijat työskentelevät aidossa yritys- ja tki-yhteistyössä. Didaktisesta näkökulmasta tämä on erittäin tärkeää, sillä toimintamalli parantaa koulutuksen laadukkuutta: opiskelijoiden substassiosaamisen kasvaessa konkreettisesti.

Laukkanen muistuttaa, että Design Center nojaa oppimisympäristönä vahvasti ryhmässä tapahtuvaan vertaisoppimiseen. Harjoitteluaan suorittavat opiskelijat työskentelevät tiiviinä suunnittelutiiminä, joka rakentaa entistä vahvemman vuorovaikutteisen oppimistilanteen aidossa ympäristössä.

"Harjoitteluaan suorittavat työskentelevät tiiviinä suunnittelutiiminä, joka rakentaa entistä vahvemman vuorovaikutteisen oppimistilanteen aidossa ympäristössä."

– Asiakastoimeksiannon toteutuksessa työskentelymme lähtökohtana on aina muotoiluajatteluun pohjautuva käyttäjälähtöinen suunnittelu.

Näin ollen palvelumuotoilun kentässä hyvin yleiset empatiaan perustuvat menetelmät sopivat erinomaisesti, oppimisympäristössä tapahtuvan työskentelyn metodeiksi.

"Työskentelymme lähtökohtana on aina muotoiluajatteluun pohjautuva käyttäjälähtöinen suunnittelu."

Näin opiskelija oppii ymmärtämään asiakasta, heidän kohderyhmäänsä sekä muita tiimin jäseniä entistä vahvemmin yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

LAAJA KATTAUS PALVELUITA Jaakko Laukkanen korostaa laajaa kattausta palveluissa. Design Center tarjoaa yrityksille innovatiivisia ratkaisuja, räätälöidysti heidän kohderyhmänsä tarpeisiin. Opiskelijat tuottavat asiantuntijoidemme mentoroimana laadukkaat kokonaisuudet yritys- ja tki-kentän haasteisiin.

– Tuotepalettiimme kuuluvat muun muassa palvelumuotoilu, graafinen suunnittelu, verkkoviestintä, av-tuotanto sekä tuote- ja tilasuunnittelu, joiden avulla pystymme luomaan kokonaisvaltaisia uudistuksia yrityksien brändin ja tuoteperheen kehittämisen tueksi.

Toiminta käynnistyi maaliskuun lopulla. Nyt etsitään yhteistyökumppaneita sekä uusia asiakkaita. Design Centerillä rakennetaan kumppanuusverkostoa, jonka tavoitteena on luoda vahvaa synergiaa monialaisen oppilaitoksen ja yritysten välille. Laukkanen katsoo tulevaisuuteen.

"Kumppanuusverkoston tavoitteena on luoda vahvaa synergiaa monialaisen oppilaitoksen ja yritysten välille."

– Pitkän tähtäimen missiona on Pohjois-Savon yrityskentän tkituotannon kehittäminen ja muotoilupalvelujen rakentaminen Kuopion Savilahteen, joilla lisätään muotoilualan vaikuttavuutta sekä opiskelijoiden työllistymistä. Uskon, että entistä aktiivisempi vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa tuottaa asiakkaillemme uutta tietoa, osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 1 1

Vireeksi-hankkeen tiimi toivoo, että Pohjois-Savo toimii esimerkkinä muille maakunnille ja alueille, kuinka kuljettajien työkykyä aktiivisesti tuetaan.

Ainutlaatuinen tuki kuljettajien työkykyyn ja jaksamiseen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MARKKU HAAPAKOSKI

Vuosi sitten käynnistyi Vireeksi -hanke kuljettajien työhyvinvoinnin ja -kyvyn parantamiseksi. Projektissa pureudutaan erityisesti raskaan autokaluston kuljettajien työssä jaksamiseen, työn kuormituksen ja palautumisen teemoilla.

12 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Ala-Kotila avaa lähipäiviä. Niiden aikana kuljettajat pääsivät erilaisiin terveyden- ja hyvinvoinnin alkumittauksiin esimerkiksi inbody, lihasvoima ja liikkuvuus, jotka toimivat heille oman kehityksen mittarina ja motivaattorina, sekä asiantuntijoiden apuvälineenä ohjaustyössä.

– Näiden lisäksi ohjelmaan kuuluivat Polarin, Firstbeatin ja Syketriben työpajat, joissa kuljettajat pääsivät perille hyödynnettävien mittalaitteiden ja valmennusalustan ominaisuuksista.

OSALLISTUVILLE ALKUKYSELY

S

avonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikön Merja Ala-Kotilan mukaan viime kesän ja syksyn ajan keskityttiin rekrytoimaan lisää kuljettajia hankkeeseen, että saatiin suunniteltu määrä osallistujia mukaan. Lisää osallistujia saatiin esimerkiksi Savonlinjalta, Experantilta sekä Urbaserilta.

– Lopulta saimme hankkeeseen mukaan 201 kuljettajaa ja järjestettyä marraskuun aikana ensimmäiset lähipäivät Siilinjärven Kunnonpaikassa. Ennen lähipäiviin osallistumista kuljettajat kävivät myös laboratoriomittauksissa.

Joulukuussa kuljettajille tarjottiin Vireeksi-joulukalenterin muodossa valmennussisältöä Syketribe-valmennusalustalla, jonka lisäksi kuljettajat keskittyivät ensimmäisiin kuormituksen ja palautumisen mittauksiin Firstbeat-laitteella. Ala-Kotila vielä painottaa.

"Tavoitteena on auttaa kuljetusalan työntekijöiden kykyä hyödyntää erilaisia hyvinvoinnin mittalaitteita oman jaksamisen seurannassa."

– Hankkeemme yhtenä keskeisenä tavoitteena on auttaa kuljetusalan työn-

tekijöiden kykyä hyödyntää erilaisia hyvinvoinnin mittalaitteita oman jaksamisen seurannassa. Toteutimme myös kaikille osallistuville alkukyselyn, jolla saimme arvokasta tietoa osallistujien toiveista ja alkutilanteesta.

Ala-Kotila valottaa tulevaa vuotta. Sen aikana tehdään aktiivista työhyvinvointia ja työkykyä edistävää valmennustyötä niin puhelimitse, kasvotusten kuin Syketrive-valmennusalustalla, etävalmennuksella. Erityisenä arvona on se, että jokainen kuljettaja kohdataan yksilöllisesti. Valmennussisällöt integroidaan juuri kuljetusalan tarpeisiin ja erityispiirteisiin.

"Valmennussisällöt

integroidaan juuri kuljetusalan tarpeisiin ja erityispiirteisiin."

– Valmennusta tullaan tarjoamaan laaja-alaisesti ravitsemuksen, liikunnan ja ergonomian, sekä unen ja palautumisen osa-alueilla. Toivon, että Pohjois-Savo toimii esimerkkinä muille maakunnille ja alueille, kuinka kuljettajien työkykyä aktiivisesti tuetaan.

Hanke kestää kolme vuotta ajanjaksolla 1.2.2020 – 31.1.2023. Sille on myönnetty ESR –rahoitus Pohjois-Savon ELYkeskukselta. Päätoteuttajina toimii Savonia ja osatoteuttajana Savon koulutuskuntayhtymä.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 1 3

Kuluttajatutkimuksia voi tehdä monella eri tavalla.

Yksi tapa on arvioida tuotteita tai raaka-aineita järjestelmällisesti laboratorio-olosuhteissa.

Uusi Kuluttajalähtöinen tuotekehityspalvelu TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA RUOKALAAKSO JA SHUTTERSTOCK

Ruokalaaksossa Pohjois-Savossa on kehitetty uusi palvelukonsepti: Kuluttajalähtöinen tuotekehityspalvelu. Konsepti yhdistää kahden organisaation elintarvikealan ydinosaamisen eli Savonia-ammattikorkeakoulun kuluttajaymmärryksen ja Kehitysyhtiön SavoGrow´n tuotekehitysosaamisen.

S

avonian projektipäällikkö Jenni Lapin mukaan aiemmin kukin organisaatio tarjosi palveluitaan erillisinä. Nyt tuotekehitysprosessissa pystytään ottamaan käyttöön kuluttajanäkökulmia ja –tarpeita, jotka edistävät tuotteen markkinamahdollisuuksia.

14 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

– Kuluttajalähtöinen tuotekehityspalvelu kehitettiin yritysyhteistyössä Ruokalaakso kumppaniyritysten KalaLappi oy:n ja Probitat oy:n kanssa. Yritykset tarjosivat kehitysaihiot, joiden pohjalta kuluttajalähtöisen tuotekehityspalvelun etenemisprosessi ja organisaatioi-

den roolit mallinnettiin.

– Yhdessä aihiossa kehitettiin kalapohjaista valmisruokaa huomioimalla kohderyhmän kulutus- ja käyttötottumuksia valmisruoista, odotuksia ja näkemyksiä sekä testattiin kehitettyjen

kalapohjaisten valmisruokavaihtoehtojen aistinvaraista miellyttävyyttä.

– Toisessa kehitysaihiossa puolestaan edistettiin gluteenittoman hapanleivän kehitystyötä osallistamalla gluteenitonta ruokavaliota noudattavia henkilöitä antamaan aistinvaraisen arvioinnin perusteella palautetta ja kehitysideoita. Tässä oli mukana myös restonomiopiskelijoita kehittämässä eri leipävarianttien rakennetta.

Lappi mainitsee, että kuluttajalähtöisyyden liittämisessä tuotekehitysprosessiin hyödynnettiin sekä kuluttaja- että asiantuntijaraateja. Näiden pohjalta saatu ymmärrys kuluttajien tarpeista ja vaatimuksista auttoi tarkentamaan kehitettäviä tuotteita.

"Saatua tietoa hyödynnettiin suoraan käytännön tuotekehityksen tukena."

– Ominaisuuksia, tuotteiden käytettävyyttä, raaka-aineiden suhteita tuotteiden reseptissä sekä tuotteen

profiloimista omassa tuoteryhmässä.

Saatua tietoa hyödynnettiin suoraan käytännön tuotekehityksen tukena.

KULUTTAJALÄHTÖISYYS Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Johanna Kantala huomauttaa, vaikka kuluttajalähtöinen tuotekehitys näyttelee merkittävää roolia elintarvikesektorilla ja vähittäiskaupoissa, on ruokapalveluidenkin lisättävä tulevaisuudessa entistä enemmän kuluttajien osallistamista.

– Ruokapalveluiden tuotekehitys on hyvin systematisoitua ja resurssikeskeistä, mutta muuttuvat kulutus- ja ruokailutottumukset pakottavat uudistumiseen entistä ketterämmin ja pohtimaan palvelukonseptien vastaavuutta asiakastarpeisiin.

– Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta, mutta muutokset isossa tuotantoyksikössä ovat hitaita ja vaativat mittavia investointe-

ja. Asiakasdatan keräämiseen tarvitaan uusia menetelmiä ja säännöllisyyttä, jotta strateginen kehitystyö olisi mahdollista.

"Asiakasdatan keräämiseen tarvitaan uusia menetelmiä ja säännöllisyyttä, jotta strateginen kehitystyö olisi mahdollista. " Kantala muistuttaa: vuosi 2020 osoitti sen, että erilaisten ruokapalveluiden on pystyttävä mukautumaan muuttuviin asiakastarpeisiin palvelukonseptitasolla, nopeastikin. Ensisijaisesti alettiin mahdollistaa lounasruokailu takeawayna, mutta itse ruokatuote ei ole muuttunut.

– Haasteeseen tulee vastata laajemmin koko ruokaketjun osalta, niin elintarviketeollisuus kuin ruokapalvelut yhdessä, että arkiruokailijoiden hyvinvointi ja ravitsemustarpeet pystytään turvaamaan kestävillä ruokavalinnoilla ja vastuullisilla toimintatavoilla.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 1 5

Savonian talousjohtaja Seppo Lyyra on tyytyväinen myyntiprosessin onnistumisesta.

Taustalla vanha Teku.

Kiinteistökauppa kilpailullisella neuvottelumenettelyllä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Kuopiossa tapahtui iso kiinteistökauppa, kun Savonia-ammattikorkeakoulu möi Kuopion Hatsalassa sijaitsevan kiinteistön Skanskalle. Kaupunkilaiset tuntevat kiinteistömassan paremmin nimellä Kuopion Teku. Samalla Savonia keskitti toimintansa Kuopion Savilahden alueelle.

K

iinteistökauppa koski koulutuskäytössä olleita rakennuksia ja 3,5 hehtaarin tonttia. Tämä oli lähtölaukaus uuden Puijonkuppeenimisen asunalueen kehittymiselle.

Savonian talousjohtajan Seppo Lyyran mukaan ison kiinteistön luovutuksessa ei tietääksemme ole koskaan käytetty kilpailullista neuvottelumenettelyä eli myyntitapa on kokonaan uusi.

– Neljä vuotta sitten Savonia käynnisti neuvottelumenettelyn. Kampuksen rakennukset olisivat olleet rakenteellisen korjauksen tarpeessa, mutta kiinteistöä ei kannattanut korjata. Niinpä Savonian hallitus päätti luopua oppilaitoksesta.

Lyyra avaa kuviota. Perusteena menettelylle oli, että kilpailullisella neuvottelumenettelyllä syntyisi kiinteistösuunnitelmaan perustuva kaava, jonka valittava kumppani on valmis myös toteuttamaan, koska itse on laatinut suunnitelman.

16 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

– Jonkun muun laatima suunnitelma voisi olla ristiriidassa toteuttajatahon tuotantomenetelmiin tai konsepteihin.

Tämä ongelma on silloin, kun kiinteistökauppa toteutetaan arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailulla.

aineistot asetettiin julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti marraskuussa 2017. Nähtävillä olon jälkeen valittiin vaihtoehdoista kaupunkikuvallisesti ja kaavataloudellisesti paras vaihtoehto jatkosuunnittelun pohjaksi.

NEUVOTTELUT RAKENNUSLIIKKEIDEN KANSSA

Lyyra on tyytyväinen prosessiin. Valitun vaihtoehdon pohjalta laadittiin Skanska Talonrakennus oy:n kanssa lopulliset tontin kaava-aineistot ja kiinteistön kaupasta esisopimus. Lopullinen kauppakirja kiinteistönmyynnistä tehtiin viime vuoden marraskuussa.

Seppo Lyyra kertoo, että vuoden 2017 aikana neuvoteltiin ja laadittiin tontinkäytöstä luonnoksia kahdeksan rakennusliikkeen kanssa. Neuvotteluissa on ollut koko ajan mukana Kuopion kaupungin kaavoituksen edustaja.

– Neuvotteluissa on prosessin aikana luopunut tai karsittu viisi rakennusliikettä. Viimeiseltä kolmelta ehdokkaalta pyydettiin suunnitelmat, kaavoituskuvat, ja heidän tuli antaa myös hintatarjous.

– Kolmen rakennusliikkeen laatimat tontinkäyttöluonnokset ja havainne-

Puijonkuppeeseen, neljän korttelipihan alueelle rakentuu aikanaan noin 800 uutta asuntoa. Alueelle on suunniteltu myös runsaasti korkealaatuista julkista tilaa. Muun muassa keskeiselle paikalle sijaitsevan katu- ja aukiotilan on tarkoitus mahdollistaa oleskelu ulkona ja toimia asukkaiden kohtaamispaikkana.

Erityisesti näillä alueilla kiinnitetään huomiota materiaalien estetiikkaan ja toiminnallisuuteen.

Ammattikorkeakoulut kestävään kehitykseen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Ammattikorkeakoulut ovat hyväksyneet yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman marraskuun lopussa. Lähtökohtina ovat YK:n hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet.

Tähtäimena on: kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030.

O

hjelman ytimessä ovat ammattikorkeakoulujen kädenjäljen vahvistaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Nämä on kuvattu 14 lupauksena ja konkreettisina toimenpiteinä, joita käynnistetään vuoden 2021 alusta.

Ohjelman valmistelua johtaneen rehtori Turo Kilpeläisen mukaan ammattikorkeakoulujen 30 000 vuosittaisella valmistuvalla opiskelijalla, 200 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovolyymillä (TKI-toiminta) ja 9 500 henkilötyövuodella on valtava merkitys yhteiskunnan tulevaisuutta rakennettaessa.

– Koulutuksen ja TKI-toiminnan kautta syntyy yhteiskunnallinen vahvuutemme, kädenjälkemme. Ammattikorkeakoulut tavoittelevat hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä.

Johtamisen ja henkilöstöasioiden osalta ammattikorkeakoulut lupaavat toimia taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti vastuullisina työnantajina. Merkittävimmät hiilenjalanjäljet tuottajat ammattikorkeakouluissa liittyvät liikkumiseen ja matkoihin, kiinteistöihin, ruokapalveluihin ja hankintoihin, Kilpeläinen vielä painottaa.

– Ohjelman toteuttaminen tarkoittaa konkreettisia muutoksia ammattikorkeakoulujen opetukseen, työelämäyhteistyöhön ja innovaatiotoimintaan.

Lupaamme siis toimia itse, kuten opetamme.

Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulu on osaltaan tekemässä työtä yh-

teisten tavoitteiden eteen. TKI-asiamies Miika Kajanus muistuttaa, että Savonian missiopohjainen tutkimusja kehittämistoiminta pohjautuu pitkälti nimenomaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

– Savonia on ottanut YK:n tavoitteet laajasti osaksi omaa toimintaansa. Meillä tehdään töitä hyvin erilaisten ja eri aloja koskevien tavoitteiden eteen, muun muassa tartuntatautien, veden laadun, uusiutuvan energian ja luonnonvaroja kestävän käytön osalta.

Savonia toimii myös koordinaattorina Hiilineutraali Pohjois-Savo – kokonaisuudessa.

Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman myötä koulutusta kehitetään siten, että jokaisella valmistuneella opiskelijalla on kyky edistää kestävää kehitystä ja torjua ilmastomuutoksen kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa.

Ohjelman myötä jokaisella valmistuneella opiskelijalla on kyky edistää kestävää kehitystä ja torjua ilmastomuutoksen kielteisiä vaikutuksia.

Tavoitteena on: kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 1 7

Ohjatun harjoittelun ohjauskeskustelua, johon osallistuu opiskelija, hänen ohjaajansa harjoitteluyksiköstä ja harjoittelua ohjaava opettajakollega

Onnistunut ohjaustapaaminen opiskelijan harjoittelussa TEKSTI SAVONIA-AMK:N MILA-TIIMI | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutuksen opinnoista noin kolmannes toteutuu ammattitaitoa edistävänä käytännön harjoitteluna. Savonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön harjoitteluita jäsentävät harjoittelukohtaiset ohjauskäytänteet, joihin sisältyvät harjoittelun puolivälissä toteutuva ohjaustapaaminen harjoitteluyksikössä tai videovälitteisesti sekä opiskelijan oppimisen suunnittelu, reflektio ja ohjaus harjoittelublogin avulla.

O

pettajan osallisuus harjoitteluun ja ohjaustapaamisiin on koettu olennaisena tutkimuksiin perustuen ja kokemuksellisesti. Tapaamiset on haluttu säilyttää, ja ne ovat luonteva foorumi ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyölle.

tella opettajan toimintaa harjoittelujen ohjaustapaamisissa. Tavoitteena oli opettajan ohjausosaamisen kehittyminen ohjaustapaamisten kokonaisvaltaisen ymmärtämisen ja oman toiminnan analysoinnin avulla.

Hoitotyön opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyö. Hoitotyön opiskelijat ovat arvioineet opettajan työtä ja roolia harjoittelun ohjauksessa pääosin myönteisesti. Opettajan ohjaus myötävaikuttaa opiskelijan oppimiseen, ammatillisten valmiuksien kehittymiseen ja tulevan ammatti-identiteetin vahvistumiseen.

OPETTAJAKOLLEGA SEURAAMASSA OHJAUSTAPAAMISTA

Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun ohjauskäytänteitä ja opettajan työtä on kehitetty Savoniassa yhteistyössä harjoitteluorganisaatioiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdehoitotyön sekä lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön harjoittelua ohjaava opettajaryhmä halusi kehittämistoimenpiteenä tarkas-

18 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Ohjaustapaamisessa on tärkeää tunnistaa opiskelijoiden ohjaustarpeet ja arvioida heidän osaamistaan. Keskustelun tulee olla reflektiivistä ja opiskelijalle tulee antaa kehittävää palautetta. Ohjaajien ja opettajien yhteistyö edistää ohjaajien arviointiosaamista. Opettaja auttaa harjoittelun oppimistavoitteiden selventämisessä sekä teorian ja käytännön yhdistämisessä.

Kehittämisprojektissa kuusi opettajaa tarkkaili ohjatun harjoittelun ohjauskeskustelua, johon osallistuivat opiskelija, hänen ohjaajansa harjoit-

teluyksiköstä ja harjoittelua ohjaava opettajakollega.

Tarkkaileva opettaja kirjasi havaintojaan ohjauskeskustelusta seuraavien teemojen mukaisesti: tapaamiseen valmistautumisen ilmeneminen eri osapuolilla, ohjaustapaamisen rakenne ja prosessi, osaamistavoitteiden huomioiminen ja ohjaaminen niiden toteutumiseen, teorian sekä näyttöön perustuvan toiminnan yhdistäminen hoitotyön käytäntöön, opiskelijan ja ohjaajan kuulluksi tuleminen ja ohjaustilanteen ilmapiiri. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja tulokset esitetään opettajan näkökulmasta.

OIVALLUKSIA OHJAUSTAPAAMISESTA JA OPETTAJAN TOIMINNASTA Opettaja oli valmistautunut ohjaustapaamiseen lukemalla harjoittelublogista opiskelijan lähtötasokuvauksen ja viikoittaiset oppimisen reflektiot. Opet-

2-1 VIIKKOA ENNEN

OPISKELIJAN TOTEUTTAMA OPPIMISEN REFLEKTOINTI BLOGISSA

• lähtötasokuvaus blogiin ohjeen mukaisesti

1 VIIKKO

2 VIIKKO

• oppimisen reflektointia blogiin viikottain • huomioi aina salassapitovelvoite: potilastapauksia tms. ei blogiin

OHJAUSTAPAAMINEN “KASVOTUSTEN”: OPISKELIJA, OHJAAJA JA OPETTAJA

OPETTAJAN TOTEUTTAMA OHJAUS BLOGISSA

• lähtötasokuvauksen kommentointi, ohjaus ja työyksikköön sosialisointi • opiskelijan lähtötasokuvaus (konkretisointi, panostaminen tähän huolellisesti; opettajan kommentoinnit/ohjaus) • opintojakson osaamistavoitteiden konkretisointi • harjoittelun etenemissuunnitelma

3 VIIKKO

4 VIIKKO

5 VIIKKO

MUUTA

• oppimisen reflektointia blogiin viikottain • ohjaustapaamisen yhteenvedon tekeminen blogiin: keskustellut teemat ja sovitut asiat loppuviikoille • loppuarvioinnin teko blogiin arviointilomakkeella tai vapaana tekstinä läpikäyden erikseen arviointilomakkeen osaamisalueet

• huolehdi, että blogissasi on kommentointikenttä ja että kommentointitekstit tulevat heti näkyviin ilman että sinun tulee ne hyväksyä • harjoittelun palaute ja arviointi + opiskelijan palaute työyksikköön

Ohjaustapaaminen noin harjoittelun puolivälissä; • paikan päällä tai Zoom tai puhelu • huolellinen valmistautuminen • haastavuus • osaamistavoitteiden toteuttamisen reflektointi ja arviointi • oppimiskokemusten reflektointi • yksikön hoitotyön arviointi • jatkohaasteet seuraaviin harjoitteluihin

• lisäksi yksilöohjausta opiskelijan tarpeiden mukaisesti • harjoittelun suorituksen tarkistus ja suoritusmerkintä viimeistään 4 viikon kuluessa

• blogin lukeminen ennen tapaamista, mutta kommentointi pääosin tulevassa tapaamisessa

• yksilöohjausta blogissa: oppimisen reflektion kommentointi, ohjaavat kysymykset, loppuarvoinnin yhteenveto/kommentointi

Kuvio: Esimerkki hoitotyön harjoittelun ohjauskäytänteestä

taja hyödynsi opiskelijan taustatietoja sekä aiempien harjoitteluiden oppimiskokemuksia. Blogiin perehtynyt opettaja pystyi antamaan opiskelijalle positiivista palautetta osaamisen kehittymisestä ja ottamaan puheeksi haasteellisia oppimistilanteita.

Ohjaustapaamisen rakenteessa oli kolme vaihetta, joissa huomioitiin opiskelijan ja ohjaajan kuulluksi tuleminen. Aloitusvaiheessa luotiin keskustelulle turvallinen ilmapiiri esittäytymällä ja vaihtamalla kuulumisia. Opettaja huomioi opiskelijan ja ohjaajan toiveita tapaamisen etenemisestä yksilöllisesti.

Reflektointivaiheessa huomioitiin arviointilomakkeen rakenne ja harjoittelublogin reflektoinnit. Opettaja huolehti, että keskustelu kattoi kaikki osaamisalueet osaamistavoitteineen.

Opettaja auttoi opiskelijaa yhdistämään kokemuksiaan teoriatietoon ja vahvisti opiskelijan havaintojen ja näyttöön perustuvan toiminnan yhteyttä.

Opettaja oli innostava asiantuntija ja esitti lisäkysymyksiä esimerkiksi potilasturvallisuudesta ja kertoi esimer-

kin näyttöön perustuvasta toiminnasta.

Hän tuki osallistujien välistä dialogia, jolloin palautteet tulivat kuulluiksi. Opiskelijalle annettiin aikaa jäsentää edistymistään ja häntä rohkaistiin konkretisoimaan oppimistaan.

Opiskelijan oivalluksille annettiin tilaa avoimilla kysymyksillä, esimerkiksi ”Miten olet selvittänyt synnynnäistä sydänvikaa sairastavan lapsen vanhempien jaksamista” tai ”Mikä on ollut merkityksellisintä perheiden kanssa työskentelyssä täällä nuorisopsykiatrialla?”

Loppuvaiheessa opettaja teki opiskelijalähtöisen yhteenvedon käydystä keskustelusta. Jäljellä olevan harjoitteluajan osaamistavoitteita täsmennettiiin ja ehdotettiin sisältöjä, joihin opiskelijan tulisi vielä perehtyä.

Ohjaustilanteen ilmapiiristä välittyi ammatillisuus ja rentous. Keskustelut tukivat oppimista ja opiskelijan kehittymistä vaativat asiat otettiin esille myönteisesti ja perustellen.

Joissain tapaamisissa osapuolten valmistautumattomuus vaikeutti tapaamisen etenemistä.

AJATUKSIA OHJAUSOSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ Ohjaustapaamisten seuraaminen ja huomioiden analysointi osoittivat ohjauksen kehittämistyön olleen oikean suuntaista. Opettajan tulee ymmärtää tapaamisen vaiheet ja niihin sisältyvät ominaispiirteet. Ohjausajan käyttö ja ajoitus suhteessa harjoittelun pituuteen on suunniteltava.

Opettajan osallistumista harjoittelun loppuarviointiin on pidetty tärkeänä, mutta ohjaustapaaminen harjoittelun puolivälissä mahdollistaa osaamistavoitteiden kohdentamisen harjoittelun loppuajalle ja tarvittaessa kielteisten harjoittelukokemusten varhaisen käsittelyn yhdessä.

Opettajan tulee olla valmis arvioimaan omaa toimintaansa. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille tukevat ohjausosaamisen kehittämistä. Helposti toteutettava ”kollegan toiminnan vertaisarviointi” vaikuttaa käyttökelpoiselta tavalta oppia opettajakollegan toiminnasta sekä kehittää ohjausosaamista ja työtä käytännönläheisesti.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 1 9

Tuotteet kilpailuun tulivat neljältä alueella: Menorcasta, Sloveniasta, Trondheimista ja PohjoisSavosta. Tuotteita kisassa oli yhteensä 21.

Medikro ja Savonia syvempään yhteistyöhön Diagnostiikan opetuksessa ja tutkimuksessa TEKSTI ELINA KIVIAHO, LEENA TIKKA JA PAOLA KONTRO KUVAT SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää alueellisen ekosysteemin kehittämiseksi. Vaikka molemmilla tahoilla on vahva aikomus ja tarve tehdä yhteistyötä, ponnistelut ovat rajallisia erilaisten yrityskulttuurien vuoksi.

Savonia-ammattikorkeakoulu on rakentanut tätä yhteistyötä monien vuosien ajan, ja helmi onnistumiseen löytyy monesta erillisestä työtavasta. Tässä esitellään 20 vuoden työn kehityskaarta, joka on rakennettu asiantuntijoiden yhteistyössä tiedon ja tutkimuksen avulla. Tässä on hyvä tilaisuus rakentaa strategisempaa yhteistyötä.

Savonia ja Medikro Oy ovat tiivisti kokoontuneet ja syventäneet yhteistyötä jo kaksikymmentä vuotta.

Tavoitteena on ollut vahvistaa ja kehittää ja tehostaa monialaista tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä sekä opetusta, jota kumppanuussopimus tulevaisuudessa voi syventää.

20 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Yhteistyön tavoitteena on ollut vahvistaa ja kehittää ja tehostaa monialaista tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä.

Medikro Oy on kuopiolainen vuonna 1977 perustettu perheyritys, joka kehitti maailman ensimmäisiin lukeutuvan tietokonepohjaisen spirometrin.

Medikro Oy kehittää, suunnittelee, valmistaa ja markkinoi keuhkosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa käytettäviä lääketieteellisiä järjestelmiä. Medikron tuotteita on saatavilla yli 25 eri maassa ja laitteilla tehdään vuosittain yli 3 miljoonaa spirometriatutkimusta.

Savonia on tarjonnut Bioanalyytikon koulutusta vuodesta 1974 lähtien.

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on bioanalyytikko (AMK). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja koulutuksen kesto 3,5 vuotta.

Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan Unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa kuusi, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen. Bioanalyytikko toimii kliinisen laboratoriotyön asiantuntijana terveydenhuollon moniammatillisissa ryhmissä, kehittää ja edistää näyttöön perustuvaa kliinistä

laboratoriotyötä sekä osallistuu yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kestävän kehityksen mukaisesti.

Korkeakoulukumppanuksilla edistetään yrityksen liiketoiminnan tavoitteita. Tässä tapauksessa kolme erilaista tavoitetta nousee esille: • Osaamisen kehittäminen ja osaamistason nostaminen • Teknologinen kehittäminen • Uusien osaajien löytäminen ja rekrytointi

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA OSAAMISTASON NOSTAMINEN Osaamisen kehittäminen ja osaamistason nostaminen ovat Medikron ja Savonian yhteistyössä tärkeä tavoite.

Savonia on käyttänyt Medikron spirometrialaitteita 1990-luvulta lähtien.

Yhteistyössä on tehty spirometria puhallutuksista videoita, joita on voitu käyttää sekä Medikron markkinoinnissa että Savonian opetuksessa.

Osaamisen kehittäminen ja osaamistason nostaminen ovat Medikron ja Savonian yhteistyössä tärkeä tavoite.

Koulutusyhteistyön puitteissa molemmat instituutiot ovat jakaneet asiantuntijoita pitämällä luentoja opiskelijoille sekä yritysten henkilöstölle.

Fokus on ollut spirometriatutkimuksen ymmärryksen lisäämisessä. Savonia on myös järjestänyt Spirometriatäydennyskoulutuksia, joissa Medikron asiantuntijuus on keskittynyt menetelmä- ja laiteosaamiseen. Medikro on myös osallistunut bioanalyytikko-opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjauksiin spirometrin mittausmenetelmään ja kalibrointiin liittyen.

Savonia tarjoaa tämänhetkistä koulutusta alan kehityksen ja työelämän tarpeiden mukaan. Se edellyttää sujuvaa ja avointa keskustelua laitevalmistajien kanssa. Medikron kanssa tämä on onnistunut hyvin.

tuvat, osaamistason nostaminen on erittäin tärkeä. Medikrolla työskentelee tällä hetkellä neljä Savoniasta valmistunutta työntekijää: Sales Manager Andreas Küblbeck (Bachelor for Business Administration (BBA), International Business)

TEKNOLOGINEN KEHITTÄMINEN Savoniassa ja erityisesti Diagnostiikan yksikössä on kokemusta erilaisten diagnostiikka- ja seurantalaitteista ja menetelmien käytettävyystutkimuksista. Yrityksen toimeksiantona on tehty oppinäytetyönä WellO2-laitteen käytettävyystutkimus Hapella Oy:lle.

Tutkimuksella selvitettiin ensisijaisesti laitteen käytettävyyttä ja käyttöohjeiden selkeyttä havainnoinnin avulla.

Toissijaisesti selvitettiin haastattelun ja kyselylomakkeen avulla hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia PEF-arvoihin.

Seuraavaksi on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa Duo-spirometrialaitteelle vastaavanlainen tutkimus opinnäytetyönä, jonka ohjaukseen Medikro osallistuu. Siinä kiinnostuksen kohteena on Duo-laitteen käytettävyys kotiseurannassa. Tällaisten tutkimusten tuloksia laitevalmistajat voivat kehittää laitteen käytettävyyttä muun muassa parantamalla käyttöohjeita ennen laitteen saapumista markkinoille. Lisäksi Medikro on tehnyt Savonian ja Kuopio Healthin Living Labin kanssa yhteistyötä laitetestaukseen liittyen.

Export Assistant Katri Miettinen (Bachelor for Business Administration (BBA), International Business) Product Specialist Elina Kiviaho (Bioanalyytikko YAMK, Kliininen asiantuntija) Software Designer Juha-Matti Kettunen (Sähkötekniikan koulutusohjelma, Mittaus- ja sensoritekniikka)

YHTEENVETO Keskinäinen luottamus ja sitoutuminen, yhteinen etu ja tavoite helpottavat yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Ihmiset ja heidän väliset suhteet ohjaavat yhteistyötä. Yhtä tärkeää on myös saada selkeä käsitys kumppanuuden painopistealueista ja liiketoiminnan tavoitteista. Savonian ja Medikro Oy:n yhteistyö kannustaa keskittymään kannustimiin ja suhteiden vaalimiseen.

UUSIEN OSAAJIEN LÖYTÄMINEN JA REKRYTOINTI Yrityksillä on erilaisia osaajatarpeita.

Jotta liiketoiminnan tavoitteet toteu-

Molemmat instituutiot ovat jakaneet asiantuntijoita pitämällä luentoja opiskelijoille sekä yritysten henkilöstölle.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 2 1

Ylös oppimaan!

Istumisen tauottaminen lisää koko yhteisön hyvinvointia TEKSTI NIINA LAURILA, PIIA VAATTOVAARA JA PAULA RUOKONEN KUVA JUHA ASIKAINEN

22 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

K

orkeakouluopiskelijat istuvat eniten koko aikuisväestöstämme, kertoo viimeisin korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus.

Opiskelijat istuvat keskimäärin lähes 11 tuntia päivässä. Korkeakouluopiskelijoissa alle 8 tuntia päivässä istuvia on vain noin 16 %. Miltä sinun päivittäinen istumismääräsi vaikuttaa siihen verrattuna?

Kun tiedetään, että 6–8 tunnin päivittäisen istumisen jälkeen terveysriskit alkavat lisääntyä nopeasti, kannattaa niin opiskelijan, opettajan kuin muunkin henkilökunnan kiinnittää huomiota istumisen määrään. Liikkuminen ja istumisen tauottaminen ovat aiheina ajankohtaisia ja niitä edistetään kansallisesti mm. Likesin koordinoimalla Liikkuva opiskelu -ohjelmalla sekä Opiskelijoiden liikuntaliiton Liikkuva korkeakoulu -toiminnalla.

Liikunnan harrastamisella on lukuisia myönteisiä vaikutuksia oppimiselle.

Tutkimusten mukaan liikuntaharrastusten lisäksi myös koulupäivän aikainen, lyhytkestoinenkin liikunta parantaa oppimistuloksia muun muassa parantamalla tarkkaavaisuutta sekä edistämällä tiedonkäsittelyä ja keskittymistä.

Siksi on erittäin tärkeää järjestää pieniä taukoliikuntatuokioita keskelle opiskelupäiviä - se virkistää niin opettajaa kuin opiskelijaa! Myös UKK-instituutin uusien liikuntasuositusten mukaan istumisessa kannattaa pitää taukoja aina kun voi, ja jo muutaman minuutin liikkumishetket riittävät.

Seisominen kasvattaa aineenvaihduntaa 1,2-kertaiseksi istumiseen verrattuna. Istuminen altistaa ylipainolle sekä siihen liittyville sairauksille kuten 2-tyypin diabetekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.

Runsas ja pitkäkestoinen istuminen lisää myös riskiä erilaisille tule-ongelmille, kuten esim. selkävaivoille, niskaja hartiaseudun ongelmille, kiristyneille lonkankoukistajille... Pitkäkestoinen istuminen puuduttaa fyysisesti ja henkisesti. Istumisen haitat ja liikkeellelähdön hyödyt usein tiedostetaan, mutta siitä huolimatta jäämme helposti istumaan tunnista toiseen.

Tutkimusten mukaan 30 min välein tapahtuvilla muutaman minuutin pituisilla mikrotauoilla on jo merkitystä opiskelijan tai työntekijän hyvinvoinnille. Etäluennoilla mikrotaukojen järjestäminen onnistuu opettajalta melko vaivattomasti, vaikka Youtubesta

löytyviä taukoliikuntavideoita näyttämällä tai jonkinlaisen omatoimisen liikkumisen mahdollistamisella.

Etäaikana liikkumiseen luennon aikana voisi olla tavallista matalampi kynnys, koska sen voi tehdä ilman muiden katseita. Oletko tarttunut tilaisuuteen tauottaa?

Pidetään yhdessä huolta, että Savoniassa ei opiskelijat eikä henkilöstö istu 11 tuntia päivässä - tai edes kahdeksaa! Istumisen tauottaminen on vaivaton terveysteko ja esimerkilläsi voit innostaa myös muita huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Apunasi arjen aktivoimisessa ovat Savonian Viretori ja SYKETTÄ-liikuntapalvelut, joiden YouTube-kanavilta löydät taukoliikuntavideoita. Voit myös ottaa yhteyttä näihin toimijoihin, mikäli kaipaat vinkkejä työsi tauottamiseen.

VINKKEJÄ TAUKOLIIKUNTAAN JA OPISKELU-/TYÖPÄIVIEN AKTIVOIMISEEN:

• • •

YouTube: SYKETTÄ Kuopio YouTube: Viretori Opiskelijoiden liikuntaliitto: Juili lähtee liikahtamalla – www.oll.fi/juili

Muista tauottaa!

- Vaihtele istuma-asentoa, seiso ja liiku välillä - Venyttele kiristyneitä lihasryhmiä (rintalihakset, kaulan lihakset,takareidet, lonkankoukistajat…) pitkin päivää - Hanki etäluennoille hyvät bluetooth-kuulokkeet, niin voit liikkua luennon/palaverin aikana - Webinaarin voit kuunnella vaikka kävelylenkillä puhelimesta - Kun etäpalaverisssa ääni pätkii tai esitys ei aukea, tee jokin taukoliike

Vinkit opettajalle opetuksen tauottamiseen - Ole opiskelijoille esimerkkinä tauottamalla istumista -Huolehdi opetuksen tauotuksesta 30 min välein - lyhytkin aktiivinen tauko riittää -Seiso ja kannusta opiskelijoitakin seisomaan ja vaihtelemaan asentoa -Merkitse luentodioihin jo etukäteen tauot -Palkitkaa ryhmätyö- ja muut esitykset aplodeilla seisten

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 2 3

Mustaherukka aliarvostettu marja TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

Mustaherukan sanotaan olevan puutarhamarjojen C-vitamiinikuningas.

Päivittäinen C-vitamiinitarve täyttyy jo 50 grammalla, mutta sillä on muitakin hyviä ominaisuuksia. Mustaherukasta voidaan valmistaa hyytelöä, hilloa, mehua tai vaikkapa likööriä. Lisuke sopii myös moniin ruokiin.

S

avonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Jenni Lappi huomauttaa kotimaisen mustaherukan olevan vetovoimainen ulkomaalaisille, sillä se on ikään kuin pohjolan viinirypäle: arktisen, puhtaan luonnon kasvattama, kaunis marja.

– Mustaherukkaa on perinteisesti käytetty mehuissa, hilloissa ja hyytelöissä. Se kaipaakin kaverikseen sokeria tasapainottamaan marjan luontaista hapokkuutta. Sokerilisän kanssa siitä syntyy vaikkapa jäätelöä, sorbettia tai smoothieta. Se sopii hyvin erilaisiin leivonnaisiin.

– Vaikka mustaherukka on suomalaisille tuttu ja turvallinen, se on hieman aliarvostettu marja. Mustaherukka herättää mielenkiintoa myös suomalaisissa, kun ymmärtää, että mustaherukan ravintosisältö on hyvin monipuolinen ja terveyttä edistävä: siinä on runsaasti ravintokuitua sekä C- ja K-vitamiinia. Se on myös Evitamiinin ja kaliumin lähde.

Lappi muistuttaa, että mustaherukkaa voi käyttää sellaisenaan salaateissa ja liharuokien lisäkkeenä sekä sekoitettuna rahkaan tai jugurttiin. Lisätyn valkoisen sokerin sijasta mustaherukan happamuutta voi tasapainottaa myös hunajalla tai hedelmien ja marjojen luontaisella sokerilla.

Esimerkiksi banaanilla tai mansikalla makeutettu mustaherukkasmoothie maistuu myös lapsille.

"Mustaherukassa on runsaasti ravintokuitua sekä C- ja K-vitamiinia. Se on myös E-vitamiinin ja kaliumin lähde."

Lisäksi mustaherukan siemenissä on hyvänlaatuisia, monityydyttymättömiä rasvahappoja. Oikein käytettynä mustaherukasta saa maukkaan ja terveellisen lisän ruokavalioon. Lappi tarkentaa, mitä siitä voi valmistaa.

24 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

– Tämä on todettu myös Ruokalaakson tutkimuksessa: mustaherukka tasapainottaa syödystä sokerista johtuvaa verensokerin nousua ja laskua.

– Eli vaikka mustaherukkaan lisäisikin hieman sokeria maittavuuden lisäämiseksi, mustaherukan kanssa syöty sokeri ei ole yhtä haitallista elimistölle kuin sokeri sellaisenaan.

Lappi kannustaa hankkimaan mustaherukkaa: ostamalla torilta, kaupasta, tukusta tuoreena tai pakastettuna. Sillä voi tukea suomalaista herukkaviljelyä, joka on keskittynyt etenkin Itä- ja Keski-Suomen maalaismaisemiin.

"Mustaherukoissa on vain

vähän tai ei ollenkaan kasvinsuojelujäämiä ja vierasaineita. "

MUITA TERVEYSVAIKUTUKSIA Mustaherukka sisältää runsaasti polyfenoleihin kuuluvia antosyaaneja, joilla voi olla terveysvaikutuksia.

Antosyaanien on arveltu esimerkiksi hidastavan tai estävän syödyn sokerin imeytymistä elimistöön. Lapin mukaan tähän on viitteitä useammassa kliinisessä ihmistutkimuksessa.

– Mustaherukka on edullista ja lisäksi kotimaisissa, tavanomaisestikin viljellyissä mustaherukoissa on vain vähän tai ei ollenkaan kasvinsuojelujäämiä ja vierasaineita.

"Mustaherukka tasapainottaa syödystä sokerista johtuvaa verensokerin nousua ja laskua."

Mustaherukalla on monia terveyttä edistäviä ominaisuuksia, tavanomaisestikin viljellyissä mustaherukoissa on vain vähän tai ei ollenkaan kasvinsuojelujäämiä ja vierasaineita.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 2 5

Suomessa asuu paljon korkeakoulutettuja eri aloilta valmistuneita kansainvälisiäosaajia.

Uusi koulutus korkeakoulutettutuille maahanmuuttajille TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vaatii Helsingin Sanomissa (13.3.), että Suomeen pitää saada 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa nykyistä enemmän. Hänen mukaansa Suomen tulevaisuuden keskeinen ongelma on huoltosuhde.

T

ähän haasteeseen vastaa KAVA -asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille. Koulutuksessa korkeakoulutetut, suomea jo osaavat osallistujat syventävät kielitaitoaan suhteessa asiantuntijatyön vaatimuksiin. Koulutus tukee myös työelämään siirtymisen su-

26 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

juvuutta. Toinen samanlainen koulutus järjestetään vuonna 2022.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kaja Rahkeman mukaan Suomessa asuu paljon korkeakoulutettuja eri aloilta valmistuneita kansainvälisiä osaajia, jotka hyvästä kou-

lutuksesta huolimatta eivät työllisty.

Hankkeen tarkoituksena on tarjota työperusteisen maahanmuuton kasvattamiseen työkaluja.

– Siten molemmat osapuolet kohtaisivat, työntekijät löytäisivät osaamistaan vastaavan työpaikan ja työnantajat sai-

– Työpaikka ei välttämättä löydy avoimista sivustoista. Myös työnantajan voi olla vaikeaa saada pelkän CV:n avulla selvää työnhakijan ammatti- ja kielitaidosta.

Näihin tarpeisiin KAVA-koulutus tarjoaa oman ammattialan suomen kielen opetusta: kirjallisen kielen opetusta, mutta myös työpaikalla tarvittavaa suomen kielen opetusta.

Tämän koulutuksen opiskelijat osaavat jo suomea keskitasolla, joten kielitaitoa kehitetään.

SYVENNETÄÄN ASIANTUNTIJAVERKOSTOJA Kaja Rahkema valottaa toimintaa. Koulutuksessa on kaksi ryhmää, toinen Kuopiossa ja toinen Joensuussa. Opinnoissa tutustutaan oman alueen ja oman ammattialan Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan työnantajiin.

– Monelta osaajalta puuttuu tieto alueen työnantajista ja siitä, millaisia työtehtäviä Suomessa eri ammattinimikkeiden taakse kätkeytyy. Monelta puuttuu uskallus ottaa yhteyttä suoraan työnantajaan, joten vahvistamme myös uskallusta toimia Suomessa koulutettuna kansalaisena tukemalla omaa osaamistaan.

sivat osaavia ja kansainvälisten verkostojen omaavia työntekijöitä.

"Suomessa asuu paljon korkeakoulutettuja kansainvälisiä osaajia, jotka hyvästä koulutuksesta huolimatta eivät työllisty. "

Rahkeman mielestä usein on vaikea kertoa auki ulkomailla hankittua koulutusta ja työkokemusta pelkällä CV:llä. Tässä koulutuksessa opiskelijat tulevat kirjoittamaan muun muassa blogia työharjoittelupaikastaan tai tekemään haastattelun työpaikalla.

– Keskitymme myös työelämän suomen kieleen ja suomalaiseen työkulttuuriin. Vaikka työpaikan kieli olisi englanti, niin kahvihuonekeskusteluissa tarvitaan silti suomea. KAVAkoulutuksen opettajat ja uraohjaajat ovat mukana työharjoittelupaikalla tukemassa kv-osaajan lisäksi myös työnantajaa työharjoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

KAVA-koulutus on osa Karelia– ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteistä MOKOMA-monipaikkainen valmennus asiantuntijatehtäviin korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille hanketta.

Hankkeen aikana koulutus toteutetaan kaksi kertaa, jonka jälkeen koulutuksen on tarkoitus vakiintua osaksi korkeakoulujen yhteistä koulutustarjontaa.

Hankkeeseen on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen erityisavustusta ajalle 6/2020–9/2022.

Kaja Rahkeman mukaan Suomessa asuu paljon korkeakoulutettuja eri aloilta valmistuneita kansainvälisiä osaajia, jotka hyvästä koulutuksesta huolimatta eivät työllisty.

Rahkema näkee, että vaikka monet korkeakoulutetut kansainväliset osaajat ovat valmistuneet Suomesta tai suorittaneet täällä Opetushallituksen tai Valviran edellyttämät opinnot, saattaa heiltä kuitenkin puuttua urasuunnittelutaito.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 2 7

Savoniasta kajahtaa – uudet johtajat TEKSTI JOUNI VORNANEN | JULKAISTU MYÖS SAVON XPRESS -LEHDESSÄ KUVA JADE JIMENEZ SALGADO

Savonia-ammattikorkeakoulu on keskittänyt Kuopion toiminnat Savilahteen Novapoliksen yhteyteen. Näin on syntynyt uusi ja ainutlaatuinen innovaatio- ja yrityskeskittymä. Kampus on yhteinen kokoontumispaikka niin opiskelijoille kuin yrityksille. Eikä tässä vielä kaikki, vuoden vaihteessa aloittaa rapsakka joukko uusia johtajia.

O

piskelijapalvelujohtaja Anne Koskela on intohimottomasti ruoanlaittoon suhtautuva perheenäiti, joka haravoinnin sijasta mieluummin keskustelee kassajonossa koulutuksesta tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Hän näkee kaikessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Koskela tunnetaan ratkaisukeskeisenä, nopeana ja rentona pohjoispohjanmaan murretta selvästi ääntävänä naisena.

Jatkuvan oppimisen johtaja Jenni Toivanen pitää järjestyksestä ja hallitusta kaaoksesta. Jenni nauttii rauhoittumisesta, liikunnasta ja hyvästä ruoasta. Pippurisella asenteella nousee niin raskaat raudat kuin keskustelujen positiiviset näkökulmatkin. Omasta mielestään huumoria on, mutta ei sellaista, mitä muilla. Vauhdikas nainen vaikuttaa teknologiateollisuuden yrityksen hallituksessa, kirjoittaa julkaisuja työelämästä ja oppimisesta.

28 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Kansainvälisyysjohtaja Virpi Laukkanen viihtyy mainiosti niin Shanghain vilinässä kuin yläsavolaisen maaseudun rauhassa. Virpin mielestä elämässä pitää olla vaihtelua, ja siksi myös harrastusten skaala kulkee Puijon poluilta elävän musiikin elämyksiin ja laskuvarjohyppäämiseen. Laukkanen sanoo: ” Savonialaisten monipuolinen ja -kulttuurinen osaaminen on tärkeä voimavara, jonka pohjalle on hienoa lähteä kansainvälisyyttä kehittämään.”

”Savonialaisten monipuolinen ja -kulttuurinen osaaminen on tärkeä voimavara, jonka pohjalle on hienoa lähteä kansainvälisyyttä kehittämään.”

Yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski on sukkela suustaan ja nokkela ajatuksissaan. Kaija on haasteita pel-

käämätön, monialainen tiimipelaaja. Jos ei itse osaa, pyytää apua. Intohimona on juniorifutis, maailmanpolitiikka ja kirjoittaminen, milloin asiaa, milloin asian vierestä. Kaija on Savonian sekatyöläinen, joskus tietokirjailijaksikin tituleerattu.

”Jokainen on oman onnensa puuseppä.”

Savoniassa aloittaa uudet johtajat: Anne Koskela (vas.), Jenni Toivanen, Virpi Laukkanen, Kaija Sääski ja Esa Viklund.

Koulutusjohtaja Esa Viklund on todellinen raskassarjalainen, joka aktiivisesti tavoittelee keväisin siirtoa alempaan painoluokkaan. Pääosin kesiin painottuvan bongailun kohokohtina voidaan mainita satunnaiset kotkahavainnot Tarinaharjun alueella. Tuulimyllyä vastaan käydyn taistelun jälkeen Esan katse onkin kääntynyt jo seuraaviin haasteisiin. Mottonsa Esa kiteyttää nasevasti: ”Jokainen on oman onnensa puuseppä.”

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 2 9

Covid19-pandemian vaikutus harjoitteluihin Savonian terveysalan opiskelijat ja opettajat kertovat TEKSTI MERJA JOKELAINEN JA MAIJA SUHONEN | KUVA OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

K

eväällä 2020 alkanut Covid19-pandemia vaikutti myös ammattikorkeakoulujen terveysalan opiskelijoiden työelämässä toteutuviin harjoitteluihin. Terveysalan opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia näistä vaikutuksista harjoitteluihin selvitettiin keväällä ja syksyllä 2020

30 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Webropol-kyselyillä kuudesta ammattikorkeakouluista, jotka toimivat HARKKA (Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä) – ESR-hankkeessa (Harkka 2018).

Savonia-ammattikorkeakoulu hanke-toimijana osallistui kyselyihin, joihin vastasi terveys-

alan eri tutkinto-ohjelmista 100 opiskelijaa ja 14 opettajaa.

UUTTA TAPAA JA JOUSTOA Savoniassa harjoitteluihin oli tullut muutoksia molemmilla lukukausilla ja osa harjoitteluista oli

tettu. Osittain harjoitteluja oli myös korvattu oppimistehtävillä. Uutena harjoittelujen käytänteisiin oli liitetty kaikille opiskelijoille suojavarusteiden pukemisen opiskelu.

Uusina opiskelijaohjaukseen käytänteinä oli erilaisten etäohjaussovellusten lisääntynyt käyttö. Käytetyin oli Zoom, mutta myös jonkin verran olivat WhatsApp ja Teams käytössä. Lisäksi sähköposti- ja puhelinohjaus olivat lisääntyneet.

Samoin blogin ja Wilman käyttö harjoittelun ohjauksessa on otettu käyttöön, kuten myös etäseminaarit. Opettajan läsnäolo harjoittelupaikassa oli kokonaan jäänyt pois.

Opiskelijoista puolet kuvasi harjoittelun aikaisen yhteydenpidon opettajan kanssa pysyneen ennallaan ja osa jopa sen lisääntyneen.

HYVIN TOIMI

Covid19-pandemian vaikutus harjoitteluihin – Savonian terveysalan opiskelijat ja opettajat kertovat.

peruuntunut kokonaan, minkä osa opiskelijoista koki vaikeuttaneen heidän opintojaan. Toisaalta osa harjoitteluista oli vaihtunut esimerkiksi palkalliseen työsuhteeseen kesätyössä. Suurimmaksi osaksi harjoitteluja oli siirretty seuraaville lukukausille tai sen kestoa, sisältöä tai harjoittelupaikkaa oli muu-

Yleinen tiedotus pandemian vaikutuksesta harjoittelujen toteutumiseen hoidettiin oppilaitoksessa suurimman osan opiskelijoista mielestä joko erittäin tai melko hyvin, kun taas viidennes koki sen puutteelliseksi. Yhteydenpito opettajaan oli ollut toimivaa. Opettaja oli ollut helposti tavoitettavissa ja vastannut kysymyksiin nopeasti.

Sekä opettajat että opiskelijat olivat kokeneet etäohjaukseen siirtymisen toimineen yllättävän sujuvasti, joihin myös työelämän ohjaajat olivat osallistuneet. Etäohjauksen toimivuus innosti opettajia myös jatkamaan sitä normaalina ohjauskäytäntönä.

Opiskelijoiden mielestä harjoittelun etäohjauksella oli myönteinen

vaikutus harjoittelussa oppimiseen.

Etäohjauksessa opiskelijat pitivät näköyhteyttä opettajaan tärkeänä.

Opiskelijat toivat myös esille, että riittävä määrä ohjaustilanteita korvaa puuttuvat lähitapaamiset opettajan kanssa.

HAASTAVAA Opettajista osa oli kokenut pandemian jopa ahdistavana johtuen huolesta opiskelijoiden terveydestä ja opintojen etenemisestä. Lisäksi pandemia-aika oli koettu opettajille erittäin työllistävänä, koska siihen liittyi paljon uusien harjoittelupaikkojen etsintää, peruutusviestien lähetystä ja opiskelijoiden rauhoittelua.

Opiskelijoiden mielestä haasteena harjoittelun etäohjauksessa olivat tietoliikennekatkokset sekä aikataulujen sopimattomuus ja laitteiden puute harjoittelupaikoissa.

Etäohjauksen tapana blogin käyttö oli koettu hyödyttömänä. Opiskelijat arvostivat erityisetsi kasvotusten tapahtuvaa yksilöohjausta.

Myös opettajat kokivat, että haastavat tilanteet tai opiskelijan ahdistuneisuuden käsittely oli parhainta toteuttaa tapaamalla opiskelija ja ohjaaja kasvotusten.

TOIVEITA Yleisesti todettiin, että harjoittelun etäohjausta on hyvä edelleen kehittää ja laajentaa. Ehdotettiin, että erilaiset harjoitteluun liittyvät tiedotukset toteutettaisiin etänä, ja etäohjaussovellusten käyttöä tulisi opastaa harjoittelupaikkojen työelämän ohjaajille.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 3 1

Anne Heikkinen uudeksi viestintä- ja markkinointipäälliköksi Sanoja ja sankaritekoja: vaikuttavuutta viestinnällä ja vuorovaikutuksella TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA JUUSO TIIHONEN

A

nne Heikkinen aloitti huhtikuun alussa uutena viestintä- ja markkinointipäällikkönä. Hän siirtyi Savoniaan Itä-Suomen yliopiston palveluksesta, jossa Anne on toiminut toimituspäällikkönä ja tuottajana.

Heikkinen tuntee Savonian ja itäsuomalaiset koulutus-toimijat sekä mediakentän, sillä hän on toiminut aiemmin Ylellä ja viestintäyksikkö Kantissa.

32 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Savonia Sanomat kysyy tarkemmin, millainen ihminen Anne Heikkinen on.

MILLAINEN PERHE SINULLA ON? Asun perheeni kanssa Iisalmen Kirmalla. Perheeseeni kuuluu puoliso sekä kolme poikaa: Juho opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ja asuu jo omillaan

Kuopiossa, Aapo opiskelee toista vuotta Iisalmen lyseolla ja nuorimmaisemme Arttu täyttää pian 13 vuotta. Perhevahvuuteen kuuluvat myös pohjanpystykorva Sara sekä Otto-kissa.

MILLAINEN IHMINEN OLET? Olen helposti innostuva ja kuplivan

MITEN VIETÄT VAPAA-AIKAASI? Vapaa-aikani kuluu perheen kanssa pääosin liikuntaharrastusten, luonnossa liikkumisen ja kesällä veneilyn sekä puutarhanhoidon parissa. Intohimolajini on taekwondo, joka on mahtava laji niin kuntoliikunnan kuin mielenhallinnankin kannalta. Lisäksi olen aktiivinen järjestö- ja yhdistystoimija.

MIKÄ ON OUDOIN TAITOSI? Osaan aikamoisen liudan numeroita ja taekwondokomentoja koreaksi.

MITKÄ OVAT PARHAAT PUOLESI IHMISENÄ, ENTÄ HUONOT PUOLESI? Olen positiivinen ja ratkaisukeskeinen, lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä. Yritän kuunnella enemmän kuin puhua. Toisaalta olen ehkä liiankin nopea ja välillä kärsimätön, kehitystehtävänäni on kehittää malttia.

MITKÄ OVAT VAHVUUTESI VIESTINNÄSSÄ?

energinen tyyppi, jolla on aina monta rautaa tulessa. Työtehtävissäni olen sitoutuva, sinnikäs ja sitkeä – haluan viedä aloitetut projektit maaliin mahdollisimman tehokkaasti ja tavoitteellisesti. On sanottu, että olen jalat maassa, mutta ajatukset avaruuksissa -tyyppi, jota on helppo lähestyä ja jonka kanssa on sekä innostavaa että turvallista tehdä yhdessä.

Vahvuuteni on monipuolinen kokemus viestinnän kentältä monenlaisen ja moninaisen sisällöntuotannon parissa muun muassa toimittajan, tuottajan ja kouluttajan työtehtävistä. Vahvuutenani on myös alan toimintaympäristön tuntemus sekä laajat verkostot alueella ja alalla.

tä ovat avainasemassa vaikuttavuuden synnyttämisessä. Haasteena on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tunnistaminen ja todentaminen sekä vaikuttavuustyön näkyväksi tekeminen organisaation arjessa. Vaikuttavuuden tulisi kulkea punaisena lankana kaikessa toiminnassa ja viestintä puolestaan tarjoaa väyliä ja keinoja sen toteuttamiseen.

MARKKINOINTI ON USKALTAMISTA TEHDÄ ERI TAVALLA KUIN KILPAILIJAT. MITÄ TÄMÄ MIELESTÄSI TARKOITTAA SAVONIAN MONIPUOLISESSA MARKKINOINNISSA? Savonian markkinoinnissa syntyy legendaarisia tarinoita ja juuri tarinallisuus, kokemuksellisuus ja innovatiivisuus ovat Savonian markkinoinnin valtteja. Legendatyötä kun vielä ryyditetään kiinnostavuusmuotoilun avulla, niin saavutetaan taatusti erottuvaa ja omaperäistä, monikanavaista markkinointia.

MILLÄ MIELELLÄ SAVONIAAN? Kiitollisella seikkailumielellä - valmiina vaikuttavaan ja uutta luovaan yhteistyöhön. Viestinnällinen mottoni on: sanoja ja sankaritekoja!

MITKÄ MIELESTÄSI OVAT SAVONIA VIESTINNÄN SUURIMMAT HAASTEET? Haasteena on saada Savonialla tehtävästä mainiosta työstä ja syntyvistä sisällöistä entistäkin näkyvämpää.

Uskon, että vuorovaikutus ja viestin-

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 3 3

Erillään, mutta yhdessä – Vesalan keikka ei dropannut tunnelmaa!

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

34 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

S

avusumua, värivaloja, energistä musaa ja yhdessäoloa – Vesalan Savonian Kampussydämestä vappuaaton aattona livestreamattu keikka ylitti kaikki odotukset.

– Yhteisen konsertin viestinä oli, että vaikka olemme erillään, olemme yhdessä. Takana on erikoinen ja haastava lukuvuosi, mutta puhallamme silti yhteen hiileen ja yhteisönä meillä on kaikissa tilanteissa voimavara toisissamme, kuvaa koulutusasiantuntija Marja Kopeli.

"Yhteisöllisyys ja osallisuus lisäävät turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta" Marja Kopeli kertoo, että yhteisöllisyys ja osallisuus lisäävät turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. – Etäopiskelu ei selvästikään pysty opettajien parhaasta yrityksestä huolimatta luomaan kaikille tunnetta kuulumisesta omaan tärkeään porukkaan. Kampuksella yhdessä opiskelun luoma vertaistuki jää saamatta.

VESALAN JUURET LÖYTYVÄT SAVONIALTA

keen mietin, että en edes uskalla hakea ammattikorkeakouluun ja en varmasti pääse, mutta menin pääsykokeeseen ja pääsin opiskelemaan.

Mun on aina pitänyt epäillä itseäni joka käänteessä.

Vesala toteaa, että kulunut vuosi on ollut haasteellinen myös artisteille. – Ei ole ollut helppoa luovuuden kanssa, kun horisontti sulkeutuu. Se on myös ok, ei kaikkina päivinä tarvitsekaan onnistua. Mutta me on kaikki lusittu kimpassa tätä aikaa ja selvitty!

YHTEISTYÖTÄ OPISKELUHYVINVOINNIN HYVÄKSI Tuhansia katsojia kerännyt Great Place to Learn goes Wappu -tapahtuma syntyi Savonia-ammattikorkeakoulun, opiskelijakunta Savottan ja Suotuisa-hankeen yhteistyössä.

- Savonia-ammattikorkeakoulun opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä Suotuisa-hanke järjestänyt kevään aikana keskusteluryhmiä, on otettu yhteyttä opiskelijoihin, tehostettu opinto-ohjausta ja kuraattoripalveluja sekä perustettu matalan

kynnyksen chat-palvelu. Nuo kaikki ovat osoittautuneet tarpeellisiksi.

Lisäksi tekeillä on opinnäytetyö, jossa selvitetään, mikä kuormittaa opiskelijoita ja mikä antaa voimavaroja, Suotuisa-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Venhovaara kertoo.

KOMMENTTEJA CHATISSA: ”Tää biisi antaa mulle rohkeutta vastata zoom tunneilla :D” ”Mullon sotkuinen työpöytä ja paljon tekemättömiä juttuja, mutta otan tulevan kesän rennosti.

Huippu juttu tämä irtiotto, kiitos Savonia ja Vesala & kumppanit!” ”Huikeen hyvin järjestetty! Äänentoisto ja kuvaus +++ Job well done! Kiitos Paula & co!

Encore!!!” ”Esiintymisenriemua on ihana katsoa! Kiitos!” ”Antaa laulajan laulaa. Saadaan me muut vähän sielunruokaa ja piristystä ikuiseen harmaaseen...

Kiitos tästä! <3”

Vesalan on yksi Suomen musiikkimaailman upeimmista kiintotähdistä. Hänen tunnetuimpia biisejään ovat muun muassa Tequila, Älä droppaa mun tunnelmaa, Muitaki ihmisii ja Uusia unelmia. Opintopolullaan hän on ollut opiskelemassa myös Savoniassa.

– Opiskelin musiikkipedagogiksi Savoniaa edeltävässä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa ennen PMMP:n aikaa. Harmillisesti opinnot jäivät tuossa vaiheessa kesken. Musalukion jäl-

Paula Vesalan on yksi Suomen musiikkimaailman upeimmista kiintotähdistä. Vesala veti tuhansia katsojia Great Place to Learn goes Wappu –tapahtumaan.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 3 5

Savonia lyhyesti SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KONETEKNIIKAN TUTKINTOOHJELMALLE MYÖNNETTIIN EUR-ACE -AKKREDITOINTI Karvi on myöntänyt Savonia-ammattikorkeakoulun konetekniikan tutkintoohjelmalle ehdollisesti EUR-ACE-akkreditoinnin. Tutkinto-ohjelmalle asetetut kehittämistavoitteet on saavutettava yhden vuoden aikana 15.3.2022 mennessä.

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TYÖELÄMÄSUHTEET TUTKINTO-OHJELMAN VAHVUUKSIA

OPETUSSUUNNITELMAN SUUNNITTELUN JA PÄIVITTÄMISEN PROSESSI KEHITTÄMISKOHTEENA

Akkreditointiryhmä katsoo, että tutkinto-ohjelman vahvuuksia ovat ajanmukaiset oppimisympäristöt sekä hyvä yhteistyö alueen yritysten kanssa. Konetekniikan tutkinto-ohjelma on Savonialle strategisesti keskeinen ja palvelee alueen tarpeita. Tutkinto-ohjelmalla on kiinteää yhteistyötä alueen yritysten kanssa tutkinto-ohjelman tavoitteiden ja sisältöjen kehittämisessä.

Tutkinto-ohjelman opinnot muodostavat toimivan kokonaisuuden peruskursseista aina opinnäytevaiheeseen asti. Opiskelijoille tarjotaan tukipalveluita yhdenvertaisesti. Opiskelijapalvelut toimivat hyvin.

Tutkinto-ohjelmalle asetetut ehdot liittyvät osaamistavoitteiden ja opetussuunnitelman suunnitteluun ja päivittämiseen. Opetussuunnitelman suunnittelua ja päivittämistä koskeva päätöksentekoprosessi pitäisi määritellä tarkemmin. Lisäksi, tutkinto-ohjelmatason prosessi opetussuunnitelman päivittämiseksi pitäisi kuvata ja dokumentoida tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetushenkilöstön, tukipalveluhenkilöstön sekä opiskelijoiden tulisi olla mukana sekä opetussuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa että päivitysprosessissa. Tutkinto-ohjelman tulee varata riittävät henkilöstöresurssit

opetussuunnitelman suunnittelun ja päivittämisen koordinointiin.

Opetussuunnitelman laadintaa koskevien menettelyiden tulisi olla osa Savonian sisäistä laadunhallintaa.

Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi on eurooppalaiseen EUR-ACE -laatuleimaan johtava, yhtä tutkinto-ohjelmaa kerrallaan tarkasteleva arviointi. Akkreditointien tavoitteena on tukea laadun kehittämistä tekniikan alan tutkintoohjelmissa ja lisätä suomalaisten tekniikan alan tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja tunnustamista työelämässä. Akkreditoinnit ovat suomalaisille korkeakouluille vapaaehtoisia.

SAVONIA ONNITTELEE: EVELIINA ROUVALILLE KUULANTYÖNNÖN SM-KULTAMITALI

S

avoniassa röntgenhoitajaksi opiskeleva Eveliina Rouvali voitti Jyväskylässä 21. helmikuuta järjestetyssä hallimestaruuskilpailussa kuulantyönnön SM-kultaa.

36 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

Rouvali edustaa Kuopion Reipasta ja on muun muassa työntänyt Kalevan kisoissa hopeaa vuonna 2020 sekä pronssia vuosina 2017 ja 2019.

Savonia huomioi Rouvalin hienon suorituksen kukkakimpulla ja repulla.

Savonia onnittelee suomenmestaria!

SAVONIAN AVOIMEN AMK:N OPISKELIJAMÄÄRÄT YLI KAKSINKERTAISTUIVAT

V

aikana tarjoamalla avoimen AMK:n opintoja maksutta vuonna 2020 ja tämä tuki on jatkunut myös vuonna 2021.

Vuoden 2020 kesäkuusta joulukuuhun avoimessa AMK:ssa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi noin 60 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

– Savonia haluaa olla mahdollistamassa ketteriä tapoja opiskella ja on ilo huomata, että avoin AMK on tavoittanut monia oppimisesta innostuneita ihmisiä, kertoo jatkuvan oppimisen johtaja Jenni Toivanen.

Savonia on tukenut suomalaisten osaamisen kasvattamista koronakriisin

Avoimen AMK:n opinnot saa maksutta, kun aloittaa opinnot

uoden 2020 kesäkuusta joulukuuhun ja vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, Savonia-ammattikorkeakoulu avoimen AMK:n opiskelijamäärä enemmän kuin kaksinkertaistui 5 694 opiskelijaan.

15.4.2020–31.7.2021 välisenä aikana. Maksuttomuus koskee kaikkia muita opintoja, paitsi polkuopintoja ja anniskelupassikokeita. Lisää tietoa löydät verkkosivuiltamme.

– Avoin AMK mahdollistaa opiskelun kaikille. Opintojen sujuva ja ripeä aloittaminen, joustavat opiskelumuodot sekä työelämän tarpeeseen kohdentuva tarjonta tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämpää ja tähän panostamme Savoniassa, Toivanen jatkaa.

SAVONIAN REHTORILLE MERVI VIDGRÉNILLE OJENNETTIIN RITARIMERKKI

I

tsenäisyyspäivänä Savonian rehtorille ja toimitusjohtajalle Mervi Vidgrénille myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (SVR R I) on luovutettu Vidgrénille tänään maanantaina 15. helmikuuta.

Kunniamerkin luovutti Savoniaamk oy:n hallituksen puheenjohtaja Anna Hartikainen.

Kunniamerkin perusteluissa kerrotaan muun muassa, että Vidgrén on tehnyt vaikuttavaa työtä Savonia-ammattikorkea-

koulun ja ammattikorkeakoulukoulutuksen kehittymisessä osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää.

korkeakoulun yhdeksi Suomen menestyneimmistä ammattikorkeakouluista useiden OKM:n mittareiden perusteella.

Toimiessaan Savonia-ammattikorkeakoulussa ja edeltävissä oppilaitoksissa useissa johtamistehtävissä organisaation eri tasoilla hän on laaja-alaisesti vaikuttanut koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan uudistumiseen.

Hän toimii lukuisissa yhteiskunnallisesti merkittävissä luottamustehtävissä vaikuttaen aktiivisesti suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan ja korkeakoulutuksen kehittämiseen. Näistä keskeisenä muun muassa toiminta ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Rehtorina hän on tavoitteellisesti johtanut Savonia-ammatti-

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 3 7

UUSI VEROKANNUSTIN SAVONIAN TK-PALVELUJEN OSTOISTA

Suomessa oli tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys vuosina 2013-2014. Vastaava vähennys on otettu uudelleen käyttöön vuoden 2021 alusta lukien. Lakia on hieman muutettu aikaisemmasta ja yksi merkittävin muutos on, että vähennyksen voi tehdä kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset.

L

isävähennyksen määrä perustuu alihankintalaskuihin ja lisävähennyksen määrä on 50 % vähennyksen perusteena olevista laskuista. Esimerkkinä, jos Savonian tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluja on ostettu 20 000 eurolla uuden tuotteen kehitysprojektiin vuoden 2021 aikana, lisävähennyksen määrä on 10 000 euroa. Lisävähennyksen määrä voi olla enintään 500 000 euroa yhtenä verovuotena eli tällöin alihankintalaskujen eriä tulisi olla 1 000 000 euroa.

MUUTAMIA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA:

levittämisorganisaation kanssa kuten Savonia ammattikorkeakoulu.

Vähennyksen edellytys on Savonian alihankintalasku, jolla todennetaan tuotekehittämiskulut verotuksessa.

-Kehittämistoiminnalla tarkoitetaan mm. perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä tai toteutettavuustutkimusta esim. prototyyppien rakentaminen, tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittäminen tai pilottihankkeiden toteuttaminen. Myös palveluliiketoiminnan kehittäminen on vähennykseen oikeuttavaa.

-Lisävähennyksestä on tehtävä selvitys alihankintalaskuista -Lisävähennyksellä ei ole merkitystä, onko elinkeinotoiminnan tulos voitollinen vai tappiollinen eli lisävähennys voi kasvattaa verovuoden tappiota tai muodostaa tuloksen tappiolliseksi.

-Verottajalta voi myös kysyä ennakkoverojen muutosta lisävähennyksestä johtuen

MITÄ JOS KULUIHIN SAA JULKISTA TUKEA ?

KUKA VOI SAADA VÄHENNYKSEN? -Elinkeinotoimintaa koosta riippumatta harjoittavat yritykset ja maataloudet kuten AY, KY sekä yhteisöt OY, osuuskunta, yhdistys ja säätiö.

-Lisävähennyksen voi tehdä vain sellaisten kulujen osalta, joista hankkeeseen ei saada muuta julkista tukea esim. Savonian hanketoiminta tai Business Finlandin tuet.

MITÄ LISÄVÄHENNYS EDELLYTTÄÄ JA MISTÄ SE TEHDÄÄN ?

MITEN JA MILLOIN LISÄVÄHENNYS TEHDÄÄN ?

-Edellä mainittujen toimijoiden tekee tutkimus- ja kehittämistoimintaa tutkimus- ja tiedon-

-Lisävähennys on mahdollista tehdä 1.1.2021 lukien ja se on voimassa 31.12.2025 asti

38 1 / 2 0 2 1 Savonian Sanomat

-Verovelvollisen on itse vaadittava lisävähennys veroilmoituksellaan ja se tehdään elinkeinotoiminnan/maatalouden tuloksesta

KÄYTÄ VEROKANNUSTIN HYVÄKSESI YHTEISTYÖSSÄMME! Tutustu tarjontaamme uusilta verkkosivuiltamme: https://www.savonia.fi/yrityksille/ Tarvitsetko lisätietoja tai tarjouksen palveluistamme?

Lähetä meille palvelupyyntö nettisivujemme kautta ja luodaan yhdessä uutta!

RUOKAPOLITIIKAN KÄRKI – LÄHIRUOKA TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA HANNA KYRÖLÄ

Lähiruoka on noussut ihmisten puheisiin viime vuoden aikana. Ruuan turvallisuutta ja alkuperään kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Korona on saanut ihmiset heräämään. Meille lähiruoka on Pohjois-Savon maakunnasta tuleva ruoka. Suomessa on kyllä lyhyet välimatkan maailman mittakaavassa, joten periaatteessa kaikki ruoka on Suomessa lähiruokaa.

S

avonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Hanna Kyrölälle lähiruoka on tullut tutuksi, tilalta ostettuna lapsesta saakka. Matkalla mökille Maaningalle ostettiin mansikat ja varhaisperunat suoraan tilalta.

Perhe pistäytyi kyläkaupassa ja hyvällä tuurilla lihaakin oli saatavilla omalta kylältä.

– Kalaa oli ruokana joka maanantai, isän kalastamana viikonlopun aikana.

Opin jo varhain, mistä ruoka tulee pöytään. Perunannosto mummolassa oli koko suvun syksyinen kohokohta tai välttämätön revohka.

Kyrölän mielestä maaseutu on muuttunut ja mökkimatkailusta on tullut tylsempi. Mansikkatila ei myy enää mansikoita suoraan tilalta ja kolmen kyläkaupan sijaan toimii enää yksi.

– Lihankasvattajat kamppailevat kustannuksien ja kannattavuuden kanssa.

Havahduin siihen tosiasiaan, että mikään palvelu ja ruuantuotanto ei säily, jos sille ei ole riittävästi kysyntää ja kannattavuutta.

– Vain ostamalla lähiruokaa pidämme tilat elossa ja ruuan tuotannon esimerkiksi Pohjois-Savossa. Minun ei ole ikinä tarvinnut miettiä ruuan puhtautta tai turvallisuutta ostaessani lähiruokaa suoraan tilalta. Yhdelläkään lähituottajalla ei ole varaa myydä huonoa tuotetta.

Hannaleena Uhlbäck-Ropponen (vas.) ja Hanna Kyrölä ovat kokeneet sydämen asiaksi lisätä lähiruuan tunnettavuutta ja tuoda esille lähituottajia.

dultaan saatavalla ruualla. Suuret kriisit kuten koronapandemia korostaa paikallisen ruokatuotannon tärkeyttä.

Omavaraisuus on siis hyve.

taan yhteiseen myymälään viikonlopun ajaksi myyntiin. Kysyntä yllätti kaikki odotuksemme ja lähiruokatuotteille oli selvä kysyntä.

Hanna Kyrölä kuitenkin hehkuttaa Suomea. Hänen mielestään on mahtavaa työskennellä Euroopan ruokamaakunnassa pohjoissavolaisen lähiruuan ja yrittäjyyden puolesta. Kyrölä on kokenut sydämen asiaksi lisätä lähiruuan tunnettavuutta ja tuoda esille lähituottajia.

Kyrölä muistuttaa, että alueen aktiivisten ihmisten ja tuottajien toimesta on Pohjois-Savoon avattu kaksi lähiruokapuotia: Leppävirran Unnukkaan sekä Nilsiään ja lisää on suunnitteilla.

Suomi on 80 prosenttia omavarainen, kun vastaavaluku on Ruotsissa 50 prosenttia. Meillä asiat on hyvin vaikka rajat laitettaisiin kiinni. Suomalaiset eivät kuole ruuan puutteeseen.

– Lähiruuan saatavuuden parantamiseksi olemme toteuttaneet European Region of Gastronomy -hankkeiden, yrittäjien sekä lähituottajien kanssa Kuopion kauppakeskus Matkuksella lähiruoka Pop up -päiviä.

OMAVARAISUUS ON HYVE Julma tosiasia on, että vain pieni osa maailman väestöstä pärjäisi lähiseu-

– Jouluna lähiruoka Pop up muutti muotoaan myyntitoriajatuksesta myymäläksi. Lähituottajat toivat tuottei-

Kuopion ja koko Pohjois-Savon alueelle on myönnetty European of Gastronomy -tunnustus vuosille 2020-2021. Pohjois-Savo sai ERG-tunnustuksen ensimmäisenä alueena Suomessa. Savolaisuus on Makuasia -hanke on yksi osahanke isosta ERG-hankekokonaisuudesta.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 1 3 9