Savonian Sanomat 2/2019

Page 1

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2019

135 vuotta kuopiolaista muotoilua SIVULLA 14

Hyönteiset ratkaisu maailman ruokapulaan? SIVULLA 22

Mervi Vidgrénille kutsu linnan juhliin SIVULLA 37


PÄÄKIRJOITUS

Voimaa ja virtaa opiskelijoistamme

S

avoniassa opiskelijat ovat aktiivisia korkeakouluyhteisön jäseniä. Tämä voisi jäädä vain kirjatuksi strategiseksi linjaukseksi ja arvoksi, joka lausutaan juhlapuheen huippuna. Uskallan kuitenkin sanoa savonialaisten tekevän töitä hartiavoimin sen eteen, että opiskelijamme kokemukset yhteisöllisyydestä ovat samansuuntaisia kirjattujen arvojen kanssa. Kanssamme vahvana kumppanina on opiskelijakunta SAVOTTA, joka vuosi vuodelta tekee huipputuloksia jäsenmäärän suhteen. Päätoimisten opiskelijoiden jäsenmäärä on Suomen huippua. Se vaatii opiskelijakunnalta tekoja, jotka näkyvät hyötyinä opiskelijoiden arjessa. Niin perustutkinnon kuin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnonkin opiskelijat ovat vahva voimavara työ- ja yrityselämässä. Opiskelijat ovat osana opiskeluaan monin tavoin mukana työelämän kehittämis- ja tutkimusprojekteissa, osa myös työskentelee opiskeluidensa ohella. Työelämässä syntyy sellaista osaamista, joka meidän tulee tunnistaa ja tunnustaa osaksi opintoja. Työn opinnollistaminen onkin nostettu esiin Savonian tulevassa strategiassa. On ponnisteltava, että opiskelijoiden uusin tieto saadaan valjastettua työelämän uudistamiseksi jo opintojen aikana. Savonia saa paljon kiitosta työelämäläheisyydestä. Varmasti voimme edelleen vahvistaa opiskelijoiden roolia asiantuntijayhteisöissä, joissa yhteiskehittämistä tapahtuu Savonian ja yritysten yhteisissä projekteissa. Kampussuunnittelun oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa eri alojen opiskelijat ovat olleet vahvasti mukana. Erityisen vahvana on näkynyt rakennusarkkitehti ja -insinööriopiskelijat sekä muotoilun opiskelijat. Savonian viestintäpalvelut tarjoavat sekä suomen- että englanninkielisille opiskelijoille monimuotoisia oppimisprojekteja. Samoin tietohallintopalveluissa osana Savonian yhteisöä on jatkuvasti tietotekniikan opiskelijoita erilaisissa oppimisprojekteissa. Rehtorin itsenäisyyspäivän puvun ja korujen suunnittelussa on parhaillaan mukana kolme vaatetusmuotoilun ja yksi korusuunnittelun opiskelija. Pukusuunnittelijoina ovat Milja Muhonen, Mira Nurmela ja Moona Kärkkäinen. He

ovat kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, jotka rohkeasti heittäytyivät mukaan Linnan juhlien pukuprojektiin. Milja, Mira ja Noora ovat intohimoisia tekijöitä. He haluavat puvusta uniikin käsityön näytteen. Siksi he haluavat itse värjätä puvun. Korusuunnittelijana on Silja Konttinen, joka hänkin on kolmannen vuosikurssin opiskelija. Silja on alusta alkaen ollut mukana kuuntelemassa puvun yksityiskohtia ja suunnitellut siihen sopivat korut. Siljalla on jo rakentumassa myös oma korumallistonsa. Yleensä rehtori on liian etäällä opiskelijoista ja heidän arjesta. Tämän projektin aikana olen saanut kulkea tiiviisti pienen matkan upeiden opiskelijoidemme kanssa. Samalla olen ihaillut heidän intohimoaan ja asiantuntijuuttaan. Tiiminä he osaavat hyödyntää toistensa erilaista osaamista. Luovina henkilöinä he ovat upeita esimerkkejä koulutusalansa tulevista asiantuntijoista. Arvojemme mukaisesti he ovat rohkeita. He ottivat tiukan aikataulun puitteissa haasteen vastaan ja haluavat näyttää sen osaamisen, jota heille on syntynyt. Heillä on jo vahva ammatti-identiteetti muotoilijoina. Haluan Miljan, Miran, Moona sekä Siljan osaamista näkyväksi. Savonian opinnoissa on vahvasti teoriaa, mutta sen lisäksi opiskelijamme tekevät aitoja työelämäprojekteja. Toivon, että kaikilla koulutusaloilla saamme yhä enemmän näkyväksi opiskelijoidemme osaamista jo opintojen aikana. Opiskelijat ovat merkittävä voimavara maakunnan eri toimijoille. Samalla opiskelijat ovat oppijoina asiantuntijayhteisöissä yhdessä työelämän sekä savonialaisten asiantuntijoiden kanssa. Tällä tavoin syntyy osaamista, jolla pärjää tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä.

Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti Savonian Sanomat 2 / 2019 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Projectico KANNEN KUVA Mikko Lappalainen

2  2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

11/19 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi marraskuussa 2019. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.


26

22

SOTAVETERAANIEN KERÄYKSESSÄ

HYÖNTEISET RATKAISU MAAILMAN RUOKAPULAAN?

Sisältö 4

Tavoitteiden ja toteutuksen mahdollisuudet

5

Uusi ylempi korkeakoulututkinto Suomessa: InnoTech-liiketoiminta

6 Yhteiset virtuaaliset oppimisympäristöt     opiskelijoiden ja työelämän käyttöön

18

PYÖRÄLLÄ IISALMESTA KUOPIOON

8 Sähkötekniikan koulutuksen ja TKI-toiminnan     yhteistyöpäivä 9

Innostusta ja inspiraatiota Business Centeristä

10

Maidosta uutta businesta?

12

Kampusturvallisuus ja hyvinvointi

14

Savo Design - 135 vuotta kuopiolaista muotoilua

15

Yrittäjiä Savoniasta

18 Savonian rehtori tempaisi pyöräkampanjan      liikkeelle polkemalla Iisalmesta Kuopioon 20

Hox! Ideasta innovaatioon ja maailmalle

22

Hyönteiset ratkaisu maailman ruokapulaan?

24

Kuopio - hyvän elämän pääkaupunki

26

Savonian opiskelijat sotaveteraanien keräyksessä

28 Ratkaisut bio- ja jätekattiloiden tuhkan     ja päästöjen hallintaan 30 Kuopio toimintokriittisen tietoliikennetekniikan     polttopisteessä syyskuussa 32 Suomen Fysioterapeuttiopiskelijat     kokoontuivat Kuopiossa

14

135 VUOTTA KUOPIOLAISTA MUOTOILUA

34

Savonian sumpit

35

Pop Up -ravintola Mamma Mia -hengessä

36

Savonia lyhyesti


Tavoitteiden ja toteutuksen mahdollisuudet TEKSTI ANNA HARTIKAINEN

A

mmattikorkeakoulujen tehtävänä on tuottaa osaavaa työvoimaa työelämään. Valmistuvilta edellytetään oman alansa teknisiä valmiuksia, mutta myös laajemmin työelämävalmiuksia ja motivaatioita jatkuvaan oppimiseen työuransa aikana. Ammattikorkeakoulujen on myös tuettava alueidensa kehitystä soveltavan tutkimus- sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kautta.

Asetetut tavoitteet niin valmistuneiden määrän kuin kannustavamman rahoituksenkin osalta ovat hyviä, mutta ovatko ne käytännössä realistisia? Viimeisimmät väestöennusteet kertovat synkän tosiasian nuoren koulutettavan ikäpolven supistumisesta. Vaikka uusia opiskelijoita riittäisikin, OKM:n rahoituspohja suhteessa kasvaviin tutkintotavoitteisiin on kestämätön laadukkaan opetuksen ja tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavan osaamisen takaamiseksi.

Tämä kaikki on mahdollista vain silloin, kun korkeakouluilla on käytössään riittävästi voimavaroja laadukkaan opetuksen ja TKI toiminnan toteuttamiseksi. Korkeakoulujen rahoitusmallia uudistettiin kuluvana vuonna ja uusi rahanjakomalli otetaan käyttöön vuoden 2021 alusta alkaen. Uuden mallin ylevänä tavoitteena on nykyistä vahvempien kannusteiden luominen korkeakoulutuksen strategiselle ja tulevaisuussuuntautuneelle kehittämistyölle.

Tavoitteiden saavuttamisen haasteellisuudesta huolimatta Savonia haluaa olla strategiansa mukaisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Parhaillaan päivitettävänä olevassa strategiassa suunnataan tulevaisuuteen. Savonia on vahvasti mukana maakunnan ja osaltaan myös valtakunnallisesti osaajien varmistamisessa.

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiossa luvataan korkeakoulututkinto yli puolelle Suomen nuorisosta. Vision toteutumiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut korkeakouluille lyhyen ja pitkän ajan tutkintotavoitteet.

4  1 /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

Parhaat tulokset saavutetaan Savonian ja työelämän yhteistyöllä sekä jatkuvalla vuoropuhelulla. Motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö on tässä suhteessa aivan avainasemassa.

Anna Hartikainen, hallituksen puheenjohtaja

Tavoitteiden saavuttamisen haasteellisuudesta huolimatta Savonia haluaa olla strategiansa mukaisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu.


kehittämisessä. Opinnoissa vahvistetaan myös opiskelijoiden tiimityöskentelytaitoja ja kansainvälistä osaamista.

LISÄARVOA OPISKELIJALLE Yliopettaja Markku Haapakoski tähdentää opiskelijalle tulevaa lisäarvoa. Yhteisessä tekniikan ja liiketalouden koulutuksessa sovelletaan Designbased education (DBE) pedagogista ajattelua. Yliopettajat Veli-Matti Tolppi (vas.) ja Markku Haapakoski vakuuttavat, että isossa kuvassa kyseessä on jatkuva oppiminen.

Uusi ylempi korkeakoulututkinto Suomessa:

InnoTech-liiketoiminta TEKSTI JOUNI VORNANEN  | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Savonia-ammattikorkeakoulussa alkaa uusi maisteritasoinen koulutus, InnoTech-liiketoiminta. Koulutus vastaa kiihtyvään asiakasodotusten ja –tarpeiden muutokseen, jossa korostuvat yritysten innovaatioosaaminen ja ketteryys. Uuden luomisessa menestymiseen tarvitaan palvelu-, liiketoiminta- ja teknologiosaamista. Yliopettaja Veli-Matti Tolppi kertoo, että liiketalouden ja tekniikan yhteisessä InnoTech-liiketoiminta ylempi ammattikorkeakoulututkinnossa (YAMK) syvennytään konkreettisesti liikeideoiden kehittämiseen innovaatioprosessiopinnoilla. – Innovaatioprosessien taustalla on käytetty uutta ISO 56000 –standardiperhettä. Keskeisinä teemoina ovat muun muassa: asiakastarpeen tunnistaminen, asiakasymmärrys, palvelun konseptoin-

ti, liiketoimintapotentiaalin arviointi ja myyntitaidot. Tolpin mukaan tavoitteena on oppia hallitsemaan innovaatioprosessin eri vaiheet ja luoda kaupallistettava tuote tai palvelu. Opiskelu tapahtuu monialaisissa tiimeissä, joissa verkostoituminen sekä asiantuntijuuden vaihto ovat tärkeitä. – Innovaatioprosessiopintojen lisäksi opiskelija sisällyttää tutkintoonsa myös henkilökohtaista osaamisprofiiliaan täydentäviä ja innovaatioprosessia tukevia opintoja sekä laajan opinnäytetyön. Tutkinto-ohjelmassa kehitetään osaamista, jota tarvitaan liiketoiminnan kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä, innovaatioiden johtamisessa sekä yrittäjyydessä. Tolppi korostaa ennen kaikkea opiskelijan valmiuksia. – Opiskelija saa valmiuksia oman alan tutkimusten hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen omassa työssään ja sen

– Lisäarvoa tekniikan ja liiketalouden opiskelijat saavat yhteisissä tiimeissä. Näin saadaan monialaista ideoiden testaamista, osaamista innovaatioiden kaupallistamiseen ja innovaatioprosessin hallintaan. Myös strategisten kumppaneiden kanssa tehtävä avoin innovaatioyhteistyö korostuu koulutuksen toteutuksessa. Haapakoski näkee juuri kaupallistamisen olevan usein ongelma. Kun yrityksissä työskentelevät insinöörit tai tradenomit tai teknologiayrittäjyyttä suunnittelevat asiantuntijat työstävät ideoita monialaisesti, on suurempi mahdollisuus onnistua myös uusien tuotteiden tai palvelujen kaupallistamisessa. Haapakoski korostaa tuotekehityksen, taloudenhallinnan, projektiosaamisen, verkosto-opintojen ja myynnin lisäksi koulutuksessa painottuvan yrittäjyyden ja kansainvälistyminen. – Tietysti opintojen jälkeen YAMK eli maisteritason opinnot lisäävät opiskelijan uramahdollisuuksia. Opiskelija voi kytkeä muiden opintojaksojen oppimistehtäviä ja opinnäytetyön työelämään, joko omaan työpaikkaansa tai muuhun valittuun organisaatioon. InnoTech-liiketoiminta YAMK–koulutus on suunnattu tradenomeille ja insinööreille tai henkilölle, jolla on muu soveltuva koulutus. Lisäksi hakijalta edellytetään kolmen vuoden työkokemusta.

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 9  5


Yhteiset virtuaaliset oppimisympäristöt opiskelijoiden ja työelämän käyttöön TEKSTI ANSSI MÄHÖNEN KUVAT ANSSI MÄHÖNEN & SHUTTERSTOCK

FutureEdu-hankkeen (Future Technologies in Education) tavoitteena on kehittää terveysalan koulutuksen tarjontaa, vetovoimaisuutta, monimuotoisuutta ja laatua. Hankkeessa hyödynnetään virtuaalitekniikkaa (XR, Extended Reality) työelämälähtöisten oppimisympäristöjen rakentamisessa. Luotuja ympäristöjä hyödynnetään terveysalan opiskelijoiden koulutuksessa, uusien ja jo työelämässä olevien työntekijöiden perehdytyksissä sekä jatkokoulutuksissa. Hankkeessa kehitetään kliinisen laboratorion, leikkaussalin sekä välinehuollon oppimisympäristöjä.

H

anketoimijoina ovat Savonia ja Savon ammattiopisto. Kansainvälisenä toimijana Bulgariassa ovat Jatrus Foundation sekä Private Professional College Ltd. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Kuopion yliopistollinen sairaala, Eksoten sairaalan laboratorio Lappeenrannasta, Bulgarian Rusen yliopistollinen sairaala ja yliopisto. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on yhteisten oppimisympäristöjen ja toimintamallien luominen sekä virtuaalisen opintokokonaisuuden rakentaminen.

EKSOTEN LAPPEENRANNAN sairaalan laboratoriossa tehtiin keväällä kuvaukset, joiden tuotoksena syntyi virtuaalinen laboratorioympäristö. Kuvattuun ympäristöön tuotetaan parhaillaan sisältöä, joka mahdollistaa oppijan tai työhön perehtyjän itsenäisen tutustumisen laboratorioon ja laboratorion toimintoihin. Hankkeen aikana kehitetään XRtekniikoita hyödyntäen laboratori-

6  2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

on turvallisuuskävely, näytteiden lajittelutoimintaa, tutkimusprosesseja sekä opetuksen ja työelämän reaaliaikaisia asiantuntijakonsultaatioita. KYS:N LEIKKAUSYKSIKÖSSÄ ja välinehuollossa tehdään kuvaukset, joita hyödynnetään tilojen ja työskentelyprosessien esittelyyn. Tuotoksessa kuvataan leikkaussalissa työskentelevät ammattilaiset, heidän tehtävänsä sekä laitteita ja tilat. Opiskelijat ja perehtyjät saavat yleiskuvan leikkaussaliympäristöstä ja sen työskentelyvaatimuksista. Oppimisympäristöissä kuvataan leikkaussalissa tehtävät valmistelut ennen potilaan tuloa sekä

anestesiakoneen säätäminen. Lisäksi kuvataan steriilin instrumenttipöydän valmistaminen ja instrumenttien asetteleminen oikein leikkauksen jälkeen. Välinehuollon osalta laaditaan instrumenttien tunnistamiseen, varastologistiikkaan ja välinehuollon automaatioon liittyviä oppimisympäristöjä. HANKKEEN UUTUUSARVONA ovat koulutuksen ja työelämän yhdessä luomat virtuaaliset


Hankkeen aikana kehitetään XR-tekniikoita hyödyntäen laboratorion turvallisuuskävely, näytteiden lajittelutoimintaa, tutkimusprosesseja sekä opetuksen ja työelämän reaaliaikaisia asiantuntijakonsultaatioita.

oppimisympäristöt, jotka sijoittuvat todellisiin työelämän ympäristöihin. Luodut virtuaaliympäristöt ovat ensimmäisiä laatuaan terveysalalla Suomessa. Ne tarjoavat opiskelijoille ja jo työssä oleville uudenlaisen tavan oppia. Kun koulutus ja työelämä toimivat yhteisissä oppimisympäristöissä, on niiden tarjoama tieto ajantasaista ja vastaa tämän hetken osaamisvaatimuksia. Samalla perehdytystarve vähenee ja opiskelijat ovat valmiimpia siirtyessään

työelämään. Virtuaali- ja lisättyä todellisuutta (XR, VR ja AR) voidaan toteuttaa monenlaisilla laitteistoilla ja monen tasoisina. Virtuaaliympäristöjen katselu voi olla katsojalleen mukaansatempaava ja motivoiva kokemus. Ympäristöissä seikkailu erityisten näyttölaitteiden avulla vie opiskelukokemuksen uudelle tasolle. Virtuaaliset oppimisympäristöt kehittävät myös Savonian satelliittikou-

lusta ja antavat uusia mahdollisuuksia toteuttaa niin kansallisia kuin kansainvälisiä etäopintoja. Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat myös koulutusviennin mahdollistajia. HYVILLÄ VIRTUAALISILLA oppimiskokemuksilla voidaan lisätä koulutuksen kiinnostavuutta, oppimisen tehokkuutta sekä laatua. Tutkimusten mukaan selkeä enemmistö oppii harjoittelemalla, tekemällä ja kokeilemalla. Tämän mahdollistavat tässä hankkeessa luodut autenttiset oppimisympäristöt.

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 9  7


PUHEENVUORO

Sähkötekniikan koulutuksen ja TKItoiminnan yhteistyöpäivä TEKSTI & KUVA KIMMO MYLLYMÄKI

Aamupäivän ohjelmassa oli esityksiä Savilahden kampuksen tilanteesta, sähkötekniikan muuttoaikataulusta Opistotieltä Savilahteen, Savonian sähkötekniikan koulutuksesta ja TKIhankkeista sekä Savonian ja yritysten välisiä ryhmäkeskusteluja eri aiheista.

Savonian sähkötekniikan koulutuksen ja TKI-toiminnan yhteistyöpäivä herätti suuresti kiinnostusta.

Edellinen sähkötekniikan yhteistyötapahtuma järjestettiin Savoniaammattikorkeakoulussa maaliskuussa 2018. Tilaisuus kesti puoli päivää, keskittyen lähinnä Savonian sähkötekniikan opettajien ja yritysten välisiin keskusteluihin ja ryhmätöihin. Opiskelijoita tapahtumassa edusti kaksi sähkötekniikan opiskelijaa.

8  2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

T

apahtuma uusittiin syyskuun lopussa ja käytännön järjestelyt aloitettiin jo viime talvena. Tilaisuuden pontimina olivat sekä edellisen tilaisuuden hyvät kokemukset, että viime kevään lukuvuosikyselyssä sähkötekniikan opiskelijoiden antama kehno arvio opintoihin liittyvästä yritysyhteistyöstä. Jälkimmäisestä syystä johtuen tilaisuudesta päätettiin tällä kertaa tehdä koko päivän mittainen, jolloin myös opiskelijoilla ja yrityksillä olisi mahdollisuus tavata toisiaan. Järjestämisen taustalla olivat myös hajanaiset viestit siitä, että yritykset haluaisivat tietää enemmän Savoniasta. Toisaalta mielenkiintomme oli saada yrityksiltä palautetta siitä, opetammeko oikeita asioita.

Lounastauon jälkeen opiskelijoilla oli erinomainen tilaisuus tavata eri yritysten edustajia kampussydämen esittelypisteissä. Tapahtumasta, sen tavoitteiden täyttymisestä sekä käytännön järjestelyistä saatiin hyvää ja osin jopa erinomaista palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta. Keskustelujen perusteella yrityksillä vaikuttaa olevan todellista tarvetta rekrytoida uusia sähkötekniikan osaajia ja tällaiselle tilaisuudelle nähtiin selvä tarve. Opettajien keskuudessa onkin jo alustavasti puhuttu, josko tilaisuus uusittaisiin esimerkiksi vuoden päästä. Ryhmätöissä kerätyt tarkemmat palautteet ja kommentit täytyy vielä käydä läpi ja pohtia, olisiko meillä tarvetta tehdä muutoksia sähkötekniikan koulutusten toteutustapaan, opintojaksojen sisältöihin tai itse opetussuunnitelmiin. Tämä työ tulee vielä viemään aikansa. Kiitos kaikille esiintyjille, sekä tapahtuman järjestelyissä mukana olleille henkilöille! Kimmo Myllymäki koulutusvastuupäällikkö


Yrittäjyys- ja innovaatiokasvatus – innostusta ja inspiraatiota Business Centeristä TEKSTI JOUNI VORNANEN

| KUVA ELLA HILTUNEN

Matti Laitinen Business Centeristä muistuttaa, että yrittäjyys- ja innovaatiokasvatustoiminta takaa myös alueellisen uudistamisen.

Y

rittäjyyskasvatus on lähes jokaisen korkeakoulun strategiassa, muistuttaa yrittäjyyskasvatus- ja innovaatiokoordinaattori Matti Laitinen Business Centeristä. Hän huomauttaa myös, että nykyinen asiantuntijatyö vaatii tiimeiltä ja yksilöiltä yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Mitä tämä kuitenkin tarkoittaa käytännössä?

Laitinen näkee, että tärkeitä taitoja yrittäjyyskasvatuksen saralla ovat esimerkiksi itsensä kehittäminen, vastuullinen ajattelutapa, asiakasorientoituminen ja eritoten omien kykyjen sekä ammattitaidon hyödyntäminen. Lisäksi innovaatiokyvykkyys on myös arvokas kansalaistaito, joka valmentaa tulevaisuuden työelämään. Se on erilaisten tulevaisuuskuvien näkemistä sekä muotoilua, osaamisten yhdistelemistä ja halua muokata maailmaa, eikä jäädä odottamaan valmiita ohjeita tai ratkaisuja.

– Tavoitteena ei ole, että kaikista tulee yrittäjiä. Kasvatuksella aktiiviset yhteisön jäsenet ovat valmiimpia tulevaisuuden muutoksiin, koska he ovat kyvykkäitä ja saaneet käyttöönsä konkreettisia työkaluja sekä verkostoja. Tämä mahdollistaa uusiutumiskykyisen yhteiskunnan, joka perustuu luovuuteen: se on tutkitun tiedon vaikuttavampaa soveltamista. Laitinen mainitsee erilaisten projektien ja ohjelmien mahdollisuudet. Kykyjen kehittymiseen on käytännönläheisiä ohjelmia kuten jatkuvat Draft-, Demola- tai Nuori Yrittäjyys-sovellutukset. Lisäksi vauhtia saadaan monitieteellisillä kursseilla ja alustoilla, jotka antavat konkreettisia mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen. – Ohjatut sekä vapaamuotoiset kohtaamiset mahdollistavat kyvykkäiden tiimien muodostumisen tai hetken, jolloin testataan ensimmäisen liikeidean kypsyyttä. Erittäin tärkeitä tukitoimia ovat myös alkuvaiheen kontaktien tarjoaminen liittyen esimerkiksi rahoituksen järjestämiseen sekä aineettomiin oikeuksiin.

Laitinen muistuttaa, että usein tärkeänä apuna koetaan kokeneen yrittäjän sekä vertaisten mentorointi, koska ihmiseltä ihmiselle suuntaava tiedonvaihto sallii hiljaisen tiedon siirtämisen sekä yhteisöllisyyden kasvattamisen. – Ympäristön täytyy sallia innostus ja inspiraatio. Korkeakoulun yrittäjyys- ja innovaatiokasvatuksessa on mahdollistettava opiskelijoiden, henkilökunnan sekä tutkijoiden tietopääoman kartuttamiseen niin, että työuran varrella syntyviin mahdollisuuksiin osataan tarttua. Meillä pitäisi mahdollistaa vielä näkymättömien taitojen ja ideoiden esille tuominen. Tällaisen kulttuurin luominen on meidän kaikkien asia. – Yrittäjyys- ja innovaatiokasvatustoiminta takaa myös alueellisen uudistamisen, jolloin osaamista siirtyy olemassa oleviin yrityksiin.

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 9  9


Maidosta uutta businesta?

Mitä tapahtuu ylijäämämaidolle? Iso osa siitä menee hukkaan, vaikka maidosta voitaisiin tehdä vaikkapa kosmetiikkaa. Maitoinnovaatiot on YläSavon Leader-ryhmän Veturin maaseuturahastosta rahoittama projekti, jossa on kartoitettu maidon käyttömahdollisuuksia erilaisiin non-food –tuotteisiin.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

S

avonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Mikaela Mughal selventää non-food –käsitettä. Maitoa ei useimmiten mielletä muiden kuin elintarvikkeiden raaka-aineina. Maidosta ja sen komponenteista, esimerkiksi eri prote-

10   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

iineista ja laktoosista, voidaan valmistaa paljon muutakin, muovista vaateisiin. Maitoa käytetään myös osana lääketieteen sovelluksissa. – Pääasiallinen tavoite on löytää kannattava hyödyntämiskohde maidontuotannon- ja jalostuksen syötäväksi kelpaamattomille sivuvirroille, joita tällä

hetkellä hyödynnetään huonosti. Lähinnä niitä käytetään energiaksi ja eläinrehuksi. Mughal näkee, että kaikissa maitoketjun osissa syntyy jonkin verran sivuvirtoja ja hävikkiä. Maatiloilla meijeriin kelpaamatonta maitoa ovat muun muassa lehmän antibiootti-


Vaikka projektin aikana ei päästy konkreettiseen tuotekehitysvaiheeseen, ei-syötäville maitotuotteille voi hyvinkin olla kysyntää tulevaisuudessa.

ta tulevaa antibiootteja tai pesuainejämiä sisältävää maitoa. Mughal muistuttaa myös maitoketjun loppupäässä syntyvistä materiaalivirroista. Kaupoissa ja kuluttajilla hävikkiä syntyy parasta-ennen päiväyksen ylittäneistä ja pilaantuvista tuotteista.

TUOTTEIDEN LAAJA KIRJO Mikaela Mughal peräänkuuluttaa yrityksiltä rohkeutta ja yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Jotta materiaalivirtoja voisi hyödyntää paremmin, olisi niille oltava kysyntää ei-syötäviä tuotteita valmistavista yrityksistä.

kuurin ja sitä seuraavan varoajan aikana lypsetty maito. Sairaan lehmän maito ja laatuvirheellinen maito, jota syntyy lehmän lypsykauden ensimmäisinä ja viimeisinä päivinä, menevät hukkaan, jollei kaikkea pystytä käyttämään vasikoiden ruokinnassa. – Meijereiden sivuvirrat ovat enimmäkseen juustonvalmistuksesta ylijäävää heraa. Jonkin verran laitoksissa syntyy myös sakkautumia laitteistoihin. Silloin tällöin joudutaan poistamaan eriä valmiita tuotteita tai tuhoamaan lasti tiloil-

– Erityisesti ketjun alku- ja loppupäässä myös säilytys ja kuljetus jatkojalostuspaikkaan tulisi ratkaista. Näille sivuvirroille on jo olemassa kaupallistettuja sovelluksia, mutta luultavasti uusiakin innovaatioita pystytään vielä tekemään. Selvityksen perusteella ei-syötävien maitotuotteiden kirjo on laaja, muun muassa kosmetiikka, hampaidenhoitotuotteet, maalit, liimat, puun palonesto ja tekstiilit. Maidon hyödyntämisestä on uutta tutkimusta, ja osaa innovaatioista hyödynnetään maailmalla kaupallisesti jo tällä hetkellä.

Mughal mainitsee muun muassa maidon kaseiiniproteiinista muokatusta termoplastisesta muovista kaupallisen Lactips-sovelluksen: – Muovia on valmistettu myös käyttämällä heraa, jota jalostuksen sivuvirroista valtaosa on. Biohajoava maitomuovi ja –kuitu ovatkin sovellutuksista kiinnostavimpia. Mughalin mukaan hankkeessa onnistuttiin herättämään keskustelua ja tiedottamaan kohderyhmiä maidon mahdollisuuksista. Vaikka projektin aikana ei päästy konkreettiseen tuotekehitysvaiheeseen, ei-syötäville maitotuotteille voi hyvinkin olla kysyntää tulevaisuudessa. – Maidon käsittelyn ja biotalouden uusien ratkaisujen ympärille koottiin osaajaverkostoa. Kontaktit niin Ylä-Savossa kuin valtakunnallisestikin on nyt luotu mahdollisia jatkohankkeita ja kehitysprosesseja varten.


Projektipäällikkö Pasi Haataja (vas.) ja turvallisuussuunnittelun koordinaattori Hannu Hoffren pohtimassa turvallisuuskulttuuria Kuopion Savilahden alueelle, jonne tulee noin 25 000 työntekijän ja opiskelijan oppimisympäristö.

Kampusturvallisuus ja hyvinvointi Turvallisuus on yksi hyvinvoinnin kulmakivi. Koulumaailman peruspilari on turvallinen oppimis- ja toimintaympäristö. Turvallisuus on arvo, jonka eteen on tehtävä töitä. Siitä ei ole varaa tinkiä, vaan turvallisuus luodaan yhdessä ja sitä pitää kehittää koko ajan. TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

K

uopion Savilahden alueelle muodostuu oppilaitosten kampuskokonaisuus, joka kattaa Savonia-ammattikor-

12   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

keakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Savon ammattiopiston. Alueesta tulee noin 25 000 työntekijän ja opiskelijan oppimisympäristö.

Turvallisuussuunnittelun koordinaattori Hannu Hoffren näkee keskeiseksi tavoitteeksi tuoda näkemys uudesta turvallisuuskulttuurista. Erilaisten turvallisuusratkaisujen on myös osal-


taan tuettava avoimen oppimisympäristön periaatetta. Lainsäädännön ohjeet antavat reunaehtoja toteutuksille. – Osatavoitteina ovat riskien arvioinnilla tehtävät toiminta- ja menettelyohjeet, joilla huomioidaan ja vähennetään riskien toteutumista. Koska kyse on oppimisyhteisöstä, opiskelijat on saatava mukaan yhteisen turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Aikuisoppilaitoksessa on opiskelijoiden roolia korostettava turvallisuuden ylläpidossa. Hoffrenin mukaan avoimet oppimisympäristöt tuovat haasteita. Turvallinen oppimisympäristö koostuu pienistä askelista, joista muodostuu iso kokonaisuus, kun jokainen huolehtii osaltaan yhdessä sovituista menettelytavoista. – Ympäristö rakentuu nykyaikaisesta rakentamisen laadusta, joka sisältää rakenteellisen turvallisuuden. Toiminnallisessa käytettävyydessä huomioidaan nykyaikainen tekniikka, valvonta ja erilliset turvajärjestelmät. Niiden hyödyntäminen normaaliolojen poikkeavissa tilanteissa on yksi keskeinen tavoite. Hoffren muistuttaa, että viestintä ja etukäteisohjeistus häiriötilanteisiin tulee olla nopea ja yhdessä sovittua. Some-aikana viestinnän nopeus ja laajuus tuovat haasteita oikean viestin perille menemiseen. – Turvallisuutta ei voi tehdä kertomalla, että kaikki on hyvin vaan se on koettava. Tieto ja taito siitä, kuinka häiriötilanteissa osataan toimia ja sitä on harjoiteltu etukäteen. Tämä vahvistaa turvallisuuden tunnetta.

DIGITAALISUUS TURVALLISUUDESSA Hoffren näkee digitaalisuuden hyvänä asiana turvallisuuden näkökulmasta. Erilaiset turvajärjestelmät ovat tänään aktiivisessa käytössä, joita hyödynnetään päivittäin.

– Esimerkiksi automaattista paloilmoitinta voidaan käyttää ja ohjelmoida etänä. Järjestelmä antaa tietoa huollolle etukäteen ja varoittaa vaikkapa likaisuudesta. Yhdistettynä kameravalvontaan voidaan järjestelmiä käyttää häiriötilanteen johtamisessa. Digitaalisuus antaa hyviä mahdollisuuksia 24/7 etä- tai verkko-opetukseen. Laajemmin ajateltuna se on lisännyt turvallisuutta, kun matkustaminen, sen ongelmat ja riskit jäävät pois.

Turvallisuutta ei voi tehdä kertomalla, että kaikki on hyvin vaan se on koettava. Hoffren heittää filosofisen ajatuksen. Uuden löytäminen edellyttää rannan jättämisen ja ulapalle lähtemistä tietämättä päämäärää. On tärkeää kuitenkin muistaa organisaation perustehtävä, kun rakennetaan turvallisuutta.

TILARATKAISUT AVOIMEMPIA Savonian projektipäällikkö Pasi Haatajan mielestä oppilaitosten tilaratkaisut ovat muuttuneet entistä avoimempaan suuntaan. Erityisesti tilojen välistä läpinäkyvyyttä suositaan (lasiseinät). Lisäksi ainakin ammattikorkeakouluissa opetusmenetelmät tukevat entistä enemmän projekti- ja ryhmätyöskentelyä, joka vaatii avoimempaa liikkumista. – Kun oppilaitos sijoittuu keskelle yrityksiä ja tutkimuslaitoksia: molemminpuolisten turvallisuusriskien tarkastelun tarve kasvaa merkittävästi. Savonian osalta myös toimintojen keskittäminen yhdelle kampukselle luo pohjan suuremmalle turvallisuusriskille, kun ihmisiä on paljon samassa paikassa.

Haatajan mukaan erillisellä turvallisuusselvityksellä halutan varmistaa, että tilasuunnittelussa normaalistikin huomioidut niin sanotut rakenteellisen turvallisuuden varmistustoimenpiteet jalkautuvat oikeasti. Kyse on myös rakennuksen käyttötilanteesta konkreettisella tasolla, eivätkä ne saa unohtua viranomaishyväksynnän jälkeen. – Tämän vuoksi tässä turvallisuusselvityksessä myös viranomaisten kanssa tehdyllä yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys. Tämä rivi täydentää suunnitteluvaiheen osalta hyvin alkanutta viranomaisketjua aivan myös rakennuksen käyttöajalle. Haataja korostaa, että selvityksellä on tarkoitus yhdistää eri tahojen laatimia turvallisuus näkökohtia ja siten parantaa käytännössä varautumista eritasoisiin poikkeustilanteisiin, aivan jokapäiväisissä käyttötilanteissa. Haatajan mielestä yksi merkittävä turvallisuuskulttuuriin vaikuttava seikka on kampusalueiden ja palveluiden sekä ”aukioloaikojen” (24/7) laajentuminen. Turvallisuusseikkojen osalta joudutaan määrittämään tarkemmin ketä milloinkin, kenen kanssa ja missä tiloissa Savonian tai muiden oppilaitosten tai sidosryhmien ihmisiä liikkuu avoimella kampuksella. – Avoimella kampuksella voi tulevaisuudessa olla esimerkiksi kirjasto-kampusaula, yhteiskäyttöisiä digilaitteita tai tehdä sähköisiä tenttejä vaikka ympäri vuorokauden. Tämäkin osalta turvallisuus ja varsinkin kulkuoikeuksien kohdistaminen, ajoittaminen ja valvonta ovat merkittävässä roolissa.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   1 3


Savo Design 1 3 5 V U OT TA K U O P I O L A I S TA M U OTO I L U A

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA MUOTOILUAKATEMIAN ARKISTO

M

uotoilun koulutuksella on vankka brändi. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen perustama käsityökoulu aloitti koulutustehtävän vuonna 1884. Kyseessä oli aatteellinen yhdistys, jonka arvokkaana tehtävänä edistää muun muassa käsityötä, muotoilua, taidetta ja luovia toimialoja. Opetusneuvos Eija Vähälä on oikea henkilö kertomaan poimintoja muotoilun historiasta. Onhan hän toiminut käsityön ja muotoilun parissa yli 40 vuotta erilaisissa johtotehtävissä. Viimeksi Savonia-ammattikorkeakoulun tulosaluejohtajana. Vähälä korostaa aiheen yhteiskunnallista merkitystä. Kun Kuopion väkiluku kasvoi, oli puutetta ja köyhyyttä. Yhdistys auttoi perheitä. Suuri juttu oli se, että jäsenet ryhtyivät opettamaan käsitöitä ja myymään tuotteita torilla. Tavoitteena oli nuorten naisten toimeentulo.

14   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

Opetusneuvos Eija Vähälää voi hyvällä syyllä kutsua muotoilun Grand Old Ladyksi.

– Työnvälitystoiminta, siis nuorten naisten omilla ansioilla oli 1800-luvun lopulla moderni juttu. Ei avustusta, vaan ohjausta ja töiden myyntiä torilla. Sittemmin Kuopion Muotoiluakatemia on näyttänyt vuosikymmeniä muotoilun, käsi- ja taideteollisuuden merkityksen ympärillämme. Vähälä muistuttaa, että oppilaitos on luonut kansainvälisiä suhteita jo silloin kun ammatillinen koulutus vielä mietti näitä tavoitteita. – Lukuisat kansainväliset hankkeet ovat tuoneet Kuopioon eri alojen huippuosaajia, koulutusta ja näyttelyitä. Olimme monissa kaupungin kehittämishankkeissa, yliopiston tutkimusyhteistyössä ja kulttuurin vaihdossa. Valmistuneet ovat perustaneet myös yrityksiä Kuopioon. Vähälä muistelee erästä oppilaitoksen mottoa: ”Muotoiluakatemia on kokemuksellisen ja toimivan tuoteympäristön tutkiva kehittäjä ja erikoisosaaja. Avaamme ovia muotoilukoulutuksen eturintamassa.”

Eija Vähälää voi hyvällä syyllä kutsua muotoilun Grand Old Ladyksi. Leipätyön ohella hän on vaikuttanut muun muassa läänin taidetoimikunnassa, Kuopion kulttuurilautakunnassa ja edelleen valtuustossa. Jalkapallo on Vähälän sydäntä lähellä. KuPSin puheenjohtajana hän toimi liki kymmenen vuotta. Suomen palloliitossa hän on ollut eri tehtävissä kuten hallituksen jäsenenä. Puhtinainen on ollut myös Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n delegaatti. Muotoilun koulutuksesta vastaa nykyään Savonia-ammattikorkeakoulu. Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muotoilija (AMK) lisäksi Kuopiossa voi myös opiskella maisteritasoisen kulttuurialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, YAMK.


YRITTÄJIÄ SAVONIASTA

Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut 2000-luvun aikana. Kasvua on ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen piirissä. Tähän viittaavat yksittäiset kyselytutkimukset, mutta myös arkiset havainnot kampuksilla.

Vuoden Nuori Yrittäjä 2019: Paula Valta TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MERJA PALM

Kuopion Yrittäjät luovuttivat kevätkokouksessaan maaliskuun lopulla vuoden Nuori Yrittäjä –tunnustuksen Sisustuskorjaamon Paula Vallalle. Palkitsemisen yhteistyökumppanina oli Savonia-ammattikorkeakoulu. – Vaalivaliokunta oli taas vaikean tehtävän edessä. Paula Valta nousi kuitenkin esille positiivisena ja aktiivisena nuorena yrittäjänä, kertoo Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Karppi. Jo lapsesta Paula Valta haaveili alkavansa yrittäjäksi. Nyt yrittäjyyttä on takana reilut kuusi vuotta. Matkaan on mahtunut paljon muun muassa valmistuminen Savoniasta sisustusarkkitehdiksi.

– Aika on mennyt hurjan nopeasti, mutta voin sanoa eläväni lapsuuden unelmaani. Sisustuskorjaamo jakaantuu kahteen pääsuuntaan. Valta tekee sisustussuunnitelmia koteihin ja toteuttaa rakennusliikkeille omilla kalusteilla myyntistailauksia myytäviin huoneistoihin. Lisäksi Sisustuskorjaamon alla aputoiminimellä on Pielaveden Siivouspalvelu, joka työllistää kaksi osa-aikaista työntekijää. Valta kertoo, että toiminta on kehittynyt verkostoilla. Pakettiauton vuokrausfirmasta löytyi yhteistyökumppani kalusteiden kuljetukseen. Savon Yrittäjien Nuoret Yrittäjät -verkostosta löytyi kirjanpitäjä, joka on myös tsemppari, järjenääni ja kannustaja.

– Minulla on tähdet kohdallaan, sillä ympärilläni on mahtavia ihmisiä. Iso kiitos kuuluu myös perheelleni, lapset ja mies ovat olleet paljon apuna ja joustaneet, kun äidillä on ollut paljon töitä. Vallalla tulevaisuuden haaveena on laajentaa varsinkin stailaustoimintaa muuallekin Suomeen ja mahdollisesti palkata sisustuspuolelle työntekijä. – En ota tästä kuitenkaan paineita, mennään sen mukaan, miten kysyntää riittää. Tarjoamme palveluita monenlaisille asiakkaille, aina yksittäisistä ihmisistä suuriin rakennusliikkeisiin. Juuri monipuolisten asiakkaiden kanssa työskentely on parasta tässä työssä.

Keskellä vuoden Nuori Yrittäjä Paula Valta. Savoniasta Kaija Sääski (vas.) ja Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Karppi (oik.).

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   1 5


YRITTÄJIÄ SAVONIASTA

Räsäsellä kasassa huipputiimi TEKSTI JOUNI VORNANEN

Tuore yrittäjä on Teemu Räsänen, joka toimii Preventos Informatics Oy:n toimitusjohtajana. Räsänen työskenteli Savoniaammattikorkeakoulussa ympäristötekniikan lehtorina ja tiimivastaavana. Hänen opetustyönsä kohdistui ympäristömonitorointiin, johon myös Preventoksen toiminta perustuu. Preventos tekee työtä parantaakseen vesihuollon turvallisuutta ja kustannustehokkuutta sekä pienentääkseen vesialan hiilijalanjälkeä. Yritys on perustettu vuonna 2018 ja se tähtää merkittäväksi suomalaiseksi informaatio- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaksi firmaksi.

Preventos haluaa auttaa ja palvella niin pieniä vesihuollon toimijoita kuin isojakin vesilaitoksia, teollisuusyrityksiä Suomessa ja maailmalla. Räsänen on ollut jo pitkään kiinnostunut yrittäjyydestä. Siinä kiehtoo mahdollisuus rakentaa uudenlaista liiketoimintaa ja työllistää alueen osaajia. Savonian hankkeissa tehtyjen tulosten ja vesihuoltoalan tarpeiden tunnistamisessa löytyi selkeä liiketoimintamahdollisuus. – Meillä on kasassa huipputiimi, joissa henkilöiden osaaminen täydentää toisiaan hienosti. Ilman sitä en olisi lähtenyt yritystoimintaan mukaan. Tiimityö antaa pohjan koko yrityksen pyörittämiseen. Tiimissä ovat mukana Pasi Pajula ja Mikko Pääkkönen, olemme kaikki Savonialta lähtöisin.

Toimitusjohtaja Teemu Räsänen näkee, että tiimityö antaa pohjan koko yrityksen pyörittämiseen.

16   1   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

Yrittäjyydessä positiivisesti on yllättänyt asiakkailta tullut palaute. Räsäsen mukaan paljon on vielä tehtävää, mutta palvelujen kehittäminen yhdessä potentiaalisten asiakkaiden kanssa on oikea tie eteenpäin. – Oman työn mielekkyys ja sisältö on ollut vertaansa vaille. Startup yrityksessä olemme saaneet tehdä kaikki alusta alkaen itse ja se on ollut todella opettavaista. Nyt tosin tavoitteena on kiihdyttää kovempaan kasvuun ja siihen tarvitsemme lisää henkilöitä ja resursseja.


YRITTÄJIÄ SAVONIASTA

KomeroFood – vaivatonta ruoanvalmistusta TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA KOMEROFOOD

Pekka Nuutinen työskenteli Savonia-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Pinnoitusprojektissa, jossa kehitettiin täysin uudenlaisia pinnoitusteknologian sovellutuksia. Miehen mielessä siinsi kuitenkin halu ryhtyä yrittäjäksi. – Diplomi-insinööriopiskelujen loppuvaiheessa päätin, että yrittäjyyttä pitää kokeilla jossakin vaiheessa. Valmistumisen jälkeen päätin, että viimeistään 30-vuotiaana pitää olla menestyvä yritys perustettuna. – Tavoitteella on uskomaton voima. Huomasinkin jo 29-vuotiaana perustaneeni yrityksen muiden kumppaneiden

kanssa ja olevani toimitusjohtaja. Yrityksen menestys punnitaan asiakkaiden tyytyväisyytenä: nyt menestys näyttää kasvavan kovaa vauhtia. Monet hyvät idean syntyvät arkisesta tarpeesta. Nuutinen oli taas kerran työpäivän jälkeen Prismassa hoitamassa ruokaostoksia. Aikaa oli kulunut pitkä tovi ja ruokakärry ammotti tyhjyyttään. – Kaverini Jussi Räisän kanssa tuskailtiin samaa asiaa, ja mietittiin unelmaratkaisua asiaan. Näin sai alkunsa KomeroFood, koska kaupassakäynti vie turhaa aikaa ja toi ylimääräistä säätämistä arkeen. Jotta tuote toimisi, mukaan pyydettiin

Henri Alén, hänen huippuosaamisensa ja arvomaailmansa takia. Nuutinen kertoo, että KomeroFood haluaa poistaa turhan säätämisen ruuan hankinnasta ja valmistuksesta. Sen sijaan halutaan, että ihmiset voivat tehdä helposti hyvää ja terveellistä ruokaa. KomeroFoodin avulla lapsikin osaa tehdä herkullisen aterian koko perheelle. – KomeroFood on myös tapa kulkea kohti kestävää ruokailua aikana, jolloin ruokahävikki ja eläinperäisten raaka-aineiden ympäristökuorma ovat merkittäviä nykymaailman ongelmia. Nyt pystytään tekemään ympäristöystävällistä ruokaa helposti.

KomeroFoodin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen päätti, että viimeistään 30-vuotiaana pitää olla menestyvä yritys.

17  1   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   1 7


Pyörätempauksessa mukana Mervi Vidgrén, Seppo Lyyra, Miika Kajanus sekä Juha Asikainen.

Savonian rehtori tempaisi pyöräkampanjan liikkeelle polkemalla

Iisalmesta Kuopioon TEKSTI PETTERI ALANKO | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

18   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat


Savonian tavoitteena on lisätä pyörä- ja kävelymatkojen määrää 20 prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä. kuin Kööpenhamina on profiloitunut pyöräilykaupunkina. Rehtori Mervi Vidgrén ja Savonian talousjohtaja Seppo Lyyra ovat vieneet tavoitteet myös konkreettiselle tasolle:

S

avonian rehtori Mervi Vidgrén käynnisti opiskelijoille ja henkilöstölle suunnatun pyöräilykampanjan näyttävästi polkemalla Iisalmesta Kuopioon syyskuussa. Matkaseurana rehtorilla oli Savonian TKI-asiamies Miika Kajanus ja matkanvarrelta mukaan tulivat talousjohtaja Seppo Lyyra sekä opiskelijakunta SAVOTTAn toiminnanjohtaja Juha Asikainen. TEMPAUKSEN TAUSTALLA on Savonian tavoite profiloitua polkupyörämyönteisenä korkeakouluna, samoin

- Savonian tavoitteena on lisätä pyöräja kävelymatkojen määrää 20 prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä. Syitä muutokselle on useita. Etenkin Savilahden kampusalueella on tärkeää motivoida sekä opiskelijoita että henkilöstöä pitämään autolla liikkuminen mahdollisimman vähäisenä ja siirtyä pyöräilyyn ja kävelyyn. KAMPUSALUE KASVAA koko ajan ja päivittäin alueella liikkuvien ihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Kyselyn mukaan n. 30 prosenttia opiskelijoista ja hieman alle 10 prosenttia työntekijöistä saapuu tällä hetkellä kampusalueelle pyörällä. Kuitenkin lähes puolet sekä opiskelijoista että

henkilöstöstä sanoo voivansa käyttää polkupyörää auton sijaan. - On todella hienoa huomata, että noinkin moni on valmis harkitsemaan pyöräilyä, ja sen vuoksi koitamme löytää keinoja, joilla muutoksen aikaansaaminen olisi mahdollisimman helppoa. YHTENÄ KEINONA Savonia kokeili Kuopion Vilkku-kaupunkipyörien tarjoamista opiskelijoille ja henkilöstölle maksuttomasti käyttöön kuukauden ajaksi. - Lisäksi olemme käynnistäneet erilaisia pyöräilykampanjoita, joissa parhaimmillaan palkintona on pyöräilyporukan joukkuematka Kööpenhaminaan, kertoo Lyyra, ja paljastaa että opiskelijaryhmät ovat parasta aikaa ideoimassa myös muita toimenpiteitä pyöräilyn lisäämiseksi.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   1 9


Hox!

Ideasta innovaatioon ja maailmalle

Hyvää ideaa ei kannata haudutella omissa ajatuksissaan turhan pitkään. Timantiksi idea jalostuu varmimmin, kun jaat ajatuksesi muiden kanssa. Kaikista ideoista ei toki tule innovaatioita, mutta jos idea on hyvä, se voi saada tuulta alleen lyhyenkin juttutuokion aikana. TEKSTI & KUVAT  SAVON XPRESS

M

itä innovaatio tarkoittaa? Innovaatio voi olla uusi tuote, palvelu tai menetelmä tai olemassa olevan paranneltu versio. Innovaatio tarvitsee syntyäkseen idean, joka voi olla ihan tavallinen arjen oivallus kotona tai työpaikalla. Innovaatio on uusi idea, joka on viety käytäntöön kaupallistettavaksi, monesti usean kokeilukierroksen kautta. Pelkkä idea ilman käytännön toteutusta ei siis vielä ole innovaatio. Sen suurempaa

mystiikkaa innovaatioon ei liity. Meistä jokainen voi keksiä idean sekä kehittää siitä innovaation ja lopulta kaupallistettavan tuotteen tai palvelun. Mahdollisuuksien huomaaminen vaatii toki innovaatiokyvykkyyttä, taitoa ja halua hoksata. Tätä kulttuuria Business Center koettaa juurruttaa maakuntaan. Business Center on Savonia ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Savon ammattiopiston ja Kuopion kaupungin, Ylä-Savon ammattiopiston ja Iisalmen kaupungin sekä Navitas Kehityksen yhteishanke, jonka keskeinen tavoite on vahvistaa yritysja innovaatiomyönteistä kulttuuria maakunnassa. Työ lähtee yrittäjyysja innovaatiokasvatuksesta päiväkodeissa ja jatkuu korkeakouluihin. - Innovaatiokyvykkyys on arvokas kansalaistaito, joka valmentaa tulelevaisuuden työelämään. Se on ratkaisukeskeisyyttä, yritteliäisyyttä, oma-aloitteisuutta ja halua muokata maailmaa eikä jäädä

20   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

odottamaan valmiita ohjeita ja ratkaisuja, tiivistää innovaatioasiantuntija Matti Laitinen.

IDEOIDEN JALOSTAMO Innovaatiokyvykkäät ihmiset tarvitsevat tilaisuuksia ideoidensa jalostamiseen. Business Centerin innovaatioklinikat ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, joissa saa palautetta ideastaan ja vinkkejä sen eteenpäin viemiseksi. Innovaatioklinikat ovat kaikille avoimia ja villit, keskeneräiset ideat enemmän kuin sallittuja. - Täällä Business Centerissä me emme keksi ideoita, vaan autamme tunnistamaan ja kehittämään ideoista innovaatioita. Kun tavoitteena on synnyttää joka vuosi alueelle 20 kaupallistettua innovaatiota, tarvitaan jalostukseen noin tuhat ideaa joka vuosi, pohtii yritysasiamies Anu Häiväläinen. Aina valmista ideaa ei tarvitse olla. Demola-ohjelmassa yritykset ja yhteisöt voivat jalkauttaa ongelmansa opiskelijatiimien ratkottavaksi. Tiimeissä on monenlaista osaamista, sillä niissä on edustajia useilta koulutusaloilta ja eri koulutusasteilta.


- Kun kasvuhaluiset yritykset, tutkijat ja oppilaitokset tulevat yhteen, jakavat ja kehittävät asioita yhdessä, voi myös uudenlaisia innovaatioita syntyä ja tuotekehitys saada uutta näkemystä ja vauhtia, Matti Laitinen lisää.

HAVUJA #!@%&! Business Center toimii monessa kohti itsekin startupin tavoin, sillä se testaa palvelukokonaisuuksia rohkeasti ja altistaa omat ideansa palautteelle.

- Demolassa opiskelijat sukeltavat ongelman juurisyihin, miettivät ideoita sen ratkaisemiseksi ja valitsevat niistä parhaat konseptoitavaksi. Näitten konseptien kehittelyä he voivat jatkaa Draft-ohjelmassa, jonka kautta voi saada tuhannen euron rahapotteja alkuvaiheen kehittämiseen, kertoo innovaatioasiantuntija Joonas Ruuskanen.

INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN Kun idea jalostuu innovaatioksi, on aika miettiä eri vaihtoehtoja sen kaupallistamiseksi. Business Centerissä yrittäjiä auttavat innovaatioasiantuntijat, yritysneuvojat ja monissa liemissä keitetyt bisnesosaajat. Mukana olevien oppilaitosten kautta järjestyy myös tutkimusosaamista ja koulutusta. Tarvittaessa yrittäjä tai innovaattori ohjataan ELY-keskuksen, Business

Finlandin, Uusyrityskeskuksen tai muun asiaa edistävän tahon luokse. Business Center profiloituu erityisesti innovaatioiden sekä kasvuhaluisten startup-yritysten alkumatkan vauhdittajaksi. Startup-kulttuurille tunnusomaisia piirteitä ovat nopeus, rohkeat kokeilut, avoimuus ja asioiden jakaminen. - Startupien on tärkeintä päästä liikkeelle nopeasti – kokeilemaan ja katsomaan, miten oma tuote, palvelu ja liikeidea toimii käytännössä, Anu Häiväläinen sanoo.

Häiväläinen kertoo, että esimerkiksi aloittavan startupin palvelut on koottu Havuja #!@%&! -kiihdytysohjelmaan, joka pyörähtää ensimmäistä kertaa käyntiin syksyllä. Ohjelmaan voi hakea yritykset, joilla on kasvuhalua ja tosi hyvä idea. Havuja on intensiivinen kasvuohjelma, jossa asioita hiotaan niin yksilötapaamisissa, ryhmätapaamisissa kuin workshopeissakin. Joonas Ruuskanen kuvailee ohjelmaa aloittavan startup-yrittäjän lukujärjestykseksi, jossa käynnistysvaiheen toimenpiteet on aikataulutettu ja ohjausta saatavilla koko ajan. Tavoitteena on, että Havuja #!@%&! -ohjelma käynnistyy jatkossa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   2 1


Hyönteiset ratkaisu maailman ruokapulaan? Ympäristöongelmat puhuttavat maailmanlaajuisesti. Hyönteisiä on esitetty yhdeksi ratkaisuksi uhkaavaan ruokapulaan. Niissä on paljon proteiineja ja hyönteisten kasvattaminen rasittaa vähemmän ympäristöä. TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT JOHANNA KANTALA

K

aikissa maissa ei ole tarkkaa elintarvikelainsäädäntöä. Esimerkiksi Suomessa ohjeistetaan: ”Hyönteisten kasvatusastioiden/ -säiliöiden ja vastaavien tulee olla kemialliselta koostumukseltaan turvallisia.” Toisessa ohjeessa sanotaan: ”Rehukäyttöön tarkoitetuista tai esimerkiksi luonnosta kerätyistä hyönteisistä kas-

22   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

vatettu toinen sukupolvi voidaan käyttää elintarvikkeeksi, kunhan kasvatus on tapahtunut elintarvike- ja rehulainsäädännön vaatimusten mukaisesti…” Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Salla Willman Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen –hankkeesta kertoo, että Suomessa ollaan tarkkoja myös hyönteisten saamasta turvallisesta ravinnosta. Eikä ravinto

saa sisältää esimerkiksi mitään ylimääräistä sinne kuulumatonta. – Hyvää kasvattamista sekä jalostamista on myös se, että ottaa huomioon hyönteisten mikrobiologiset elintarviketurvallisuusriskit. Jos ostaa jäädytettyinä, niin hyönteiset tulee kuumentaa kauttaaltaan 75 asteeseen ennen niiden nauttimista. Myös alkutuotannon hygieniavaatimukset ovat Suomessa kovat.


Kotisirkan maku on lihaisa ja neutraali. Se muistuttaa maultaan kanaa tai katkarapua. Paahdetuista sirkoista tulee pähkinänmakuinen.

HYÖNTEISTEN LAATU Salla Willman korostaa, että ammattikeittiön on hyvä varmistaa ostamiensa hyönteisten laatu ja prosessointitapa. Tällä on vaikutusta siihen, mitä asioita hyönteisille ylipäätään kannattaa keittiössä tehdä. – Esimerkiksi veden laatu on merkittävä hyönteisiä kasvattaessa, joka vaikuttaa niiden laatuun. Osa kuluttajista vielä toivoo, etteivät hyönteiset erotu ruoasta, toiset taas toivovat, että ne näkyvät selvästi. Miten vastata toiveisiin? Tarjolla on kokonaisia hyönteisiä tai niitä hyödynnetään myös rouheena, jauheena tai maustettuna tai kuivattuna sellaisenaan. Willman nostaa esille myös eettisyyden. – Sitä voisi korostaa tuotteita tarjotessa. Myöskin hyönteisten proteiinimääre on hyvä, joka sekin vaikuttaa valintapäätökseen. Tärkeää on kuitenkin perustella ruokailijalle, miksi hänen kannattaisi valita se ruoka, jossa on hyönteisiä. Ilman perustelua, ei kuluttaja näe tarvetta valita hyönteisruokaa vaikkapa lounaalle.

teisten maustaminen riippuu ruokalajista. Usein marinointi ja voimakkaatkin mausteet, kuten aasialaiset ja meksikolainen makumaailma sopivat, mutta hyönteisiä voi myös paistaa suomalaiseen tapaan ruisjauhotettuina suolalla maustettuina. Willman tähdentää vielä muutamaa asiaa. Vesipitoisuuden ja erilaisten ravinteiden vuoksi hyönteiset muodostavat hyvän kasvualustan erilaisille ruokamyrkytyksiä aiheuttaville mikrobeille. Hyönteiset tulee aina kypsentää jossakin prosessin vaiheessa 75 C: een, ennen kuin niitä saa tarjoilla tai käyttää elintarvikkeina. Kuumennuksen jälkeen tuotteita on säilytettävä vähintään 60 C:ssa. – Hyönteisten maku vaihtelee lajista sekä valmistustavasta riippuen. Makuun vaikuttaa myös se, miten hyönteiset on ruokittu kasvatuksen aikana. Kotisirkan maku on lihaisa ja neutraali. Se muistuttaa maultaan kanaa tai katkarapua. Paahdetuista sirkoista tulee pähkinänmakuinen.

Hyönteisjälkiruokaa marengin muodossa.

Hyönteisruoan valmistaminen on helppoa, yksinkertaista ja nopeaa.

HYÖNTEISIÄ MONEEN TARPEESEEN Willman näkee hyönteisissä monipuolisia käyttötarkoituksia. Niitä käytetään alku-, pää- ja jälkiruokiin. Ne sopivat suolaiseen ja makeaan leivontaan, mutta niillä ei voi korvata jauhoja, koska hyönteisjauhoissa ei ole sitkoa. Myös smoothiet, makeiset ja snacksit saavat makua ja hyvän ravintolisän hyönteisistä. – Hyönteisruoan valmistaminen on helppo, yksinkertaista ja nopeaa. Hyön-

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   2 3


Kuopio - hyvän elämän pääkaupunki

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MATTI LAITINEN, KUOPION KAUPUNKI

Kuopion Living Labin toimijat ovat sitoutuneet: Kuopio on Hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tehtävänä on edistää aktiivisesti ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien uusien ratkaisujen kehitystä.

le. Lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys ja avoin, verkostoitumiseen perustuva kehitystoiminta, joka edistää liiketoimintaa, yrittäjyyttä ja uusien ideoiden syntymistä. Palvelun kehittämisvaiheessa kiinnitetään huomioita myös tuotteen elinkaariajatteluun.

Living Lab toimii osana Kuopio Health –osuuskuntaa, joka kokoaa yhteen alueen terveys- ja hyvinvointialan julkisen sektorin, korkeakoulumaailman, elinkeinoelämän ja palveluiden loppukäyttäjät.

TUKEA TUOTEKEHITYKSEEN

Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspäällikkö Petteri Jääskeläinen kertoo, että toiminta perustuu tarve- ja käyttäjälähtöiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolkuun, jossa käyttäjä otetaan aktiiviseksi toimijaksi. – Toiminta palvelee yrityksiä tuotekehityksen eri vaiheissa ideasta markkinoil-

Lisäksi hanke etsii Kuopion kaupungin, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Savonian henkilöstöltä ja asiakkailta ideoita, joihin tulisi kehittää uusia palveluita, tuotteita tai tapoja toimia ja edistää niitä.

Kuopio Living Lab on kolmen asiantuntijaorganisaation, Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuopion kaupungin ja Savonian muodostama tuotekehitys- ja testauspalvelukonsepti. Kuopion kaupungin projektipäällikkö Jouko Miettisen mukaan tarkoituksena on tukea yrityksiä tuotekehityksessä. Tuotekehityspalveluiden lisäksi oleellista Living Labin toiminnassa on uusien innovaatioiden edistäminen. Olipa kyse sitten kaupunkirakenteesta, palveluiden kehittämisestä

tai uudesta tavasta toimia ja tuottaa palveluita. – Tuotetta tai palvelua käyttävien asiakkaiden tarpeet otetaan paremmin huomioon jo tuotekehityksen alkuvaiheessa. Näin säästetään aikaa ja rahaa sekä markkinoille pääsy helpottuu. Tarkoituksena on siis tuoda yhteen yritykset: tuotteiden ja palveluiden aidot käyttäjät ja lisätä yritysten asiakasymmärrystä. Petteri Jääskeläinen avaa, mitä menettely konkreettisesti tarkoittaa. Palvelu käynnistyy, kun yritys täyttää yhteydenottolomakkeen, jossa kuvaa tuotekehityksen tai testauspalvelun tarvettaan. Koordinaattorit ovat henkilökohtaisesti yhteydessä yritykseen ja sopivat tapaamisen, jossa tapahtuu tarkempi kartoitus. – Koordinaattorit etsivät soveltuvan testausympäristön esimerkiksi erikoissairaanhoidon osaston, jossa testaus toteutetaan. Käyttäjiltä kerätään palautetta sekä tarvittaessa järjestetään erilaisia keskustelu- ja arviointitilaisuuksia. Jokainen testaus dokumentoidaan ja yritys saa testauksen jälkeen kirjallisen raportin, jossa esitetään myös


Living Labin koordinaattorit Hanna Nevala (vas.), Tiina Arpola ja Merita Kaunisto sekä projektipäällikkö Jouko Miettinen.

asiantuntijoiden ajatuksia ja vinkkejä tuotekehitykseen. Kuopion yliopistollisen sairaalan Living Lab -koordinaattori Merita Kaunisto selventää, että Kuopio living Lab tarjoaa innovaatio- ja testauspalvelujen lisäksi asiantuntijapalveluita, mikäli yritykseltä puuttuu esimerkiksi terveydenhuollon asiantuntijajäsen. Järjestämme myös ideointityöpajoja, jossa eri alojen asiantuntijat arvioivat tuotteen tai palvelun soveltavuutta tietylle kohderyhmälle. Lisäksi tarjotaan Grindery-sparraustapahtumaa, jossa yrityksillä on mahdollisuus saada eri alojen asiantuntijoiden ohjeita ja neuvoja tuotekehityksen tueksi muutaman tunnin aikana. Olemme yritysten tukena myös tutkimusyhteistyössä esimerkiksi tuotteen vaikuttavuuden arviointiin, tarkentaa Kaunisto.

YRITYKSET ARVOSTAVAT Kauniston mielestä yritykset ovat ottaneet myönteisesti vastaan Living Lab -palvelun. Yritykset arvostavat mahdollisuutta saada terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijoiden ja asiakkaiden tietotaitoa, näkemyksiä ja kokemuksia tuotekehitykseen. – Kuopio Living Lab on toiminut vuodesta 2016 alkaen ja olemme tähän asti palvelleet yhteensä yli 115 hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritystä. Kiitosta on erityisesti annettu, kun tuotetta tai palvelua on pystytty kehittämään vastaamaan paremmin loppukäyttäjän tarpeita.

tu erittäin hyvin vastaan. Sen jälkeen yritykset jatkavat mahdollisesti vielä varsinaisiin Living Lab –tuotekehitys- ja testauspalveluihin valmennuksesta saatujen palautteiden perusteella. Living Lab -toimintaa toteutetaan ja kehitetään osana Savonian Kuopio Health Lab –hanketta sekä Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistä Kuopio Living Lab –hanketta, joita rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja PohjoisSavon liitto.

Kehuja on varsinkin herunut ketterästä yhteistyöstä, Kaunisto muistuttaa. Usein yritys saakin yhdellä kertaa monen eri alan osaamisen käyttöönsä. Myös sparraustapahtuma on otet-

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   2 5


O

piskelijat lähtivät projektiin innolla. Hilppa Kukkosen mukaan ilmoituksia oli helppo myydä, koska sotaveteraani Aarne Karppisen ihmiset tunnistivat ja tästä syystä lähtivät mielellään mukaan. – Suomen itsenäisyys merkitsee minulle sitä, että saan elää rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä: olla oma itseni ja päättää omista asioistani. Minulla on vapaus opiskella mitä haluan, matkustaa mihin haluan, ilman että tarvitsisi pelätä mitään.

Kukkosesta sota tuntuu kaukaiselle, vaikka hänen isovanhempansa ovat eläneet sota-aikoja. Toivon, että Suomen sodat on sodittu. Euroopassa ollaan onneksi jo opittu neuvottelemaan ja tuntuu epätodennäköiselle, että Suomi joutuisi minun elinaikanani sotimaan.

ITSENÄISYYS MÄÄRITTÄÄ IDENTITEETIN Jenni Manniselle itsenäisyys tuo tunteen, että kuulun johonkin ja se määrittää identiteettiäni. Itsenäisyyden ansiosta minulla on turvallinen ja vapautunut olo, kun Suomessa vallitsee sananvapaus. Lisäksi olen saanut viettää koko elämäni ilman akuuttia sodanpelkoa.

– Kunnioita suuresti veteraaneja. Olen kasvanut isänmaallisessa perheessä, jossa on aina annettu painoarvoa Suomen veteraaneille. Se on syy, miksi halusin lähteä tähän projektiin. Ajatuksena oli, että saisin mahdollisuuden edes jotenkin tukea veteraaneja. Mannisen mielestä on tärkeää, että veteraaneja tuetaan, sillä ilman heitä kotimaamme voisi olla melko erilainen.

SUKULAISET SODASSA Timo Pöllänen puolestaan muistelee sukulaisiaan. Hänen ukkinsa taisteli jatkosodassa. Ukilla oli kolme veljeä, kaikki sodassa, joista kaksi kaatui. Toinen heistä kuoli oman tykin räjähdykseen päivää ennen reserviin pääsyä. Suku käy sankarihaudoilla joka jouluaattona.

SAVONIAN OPISKELIJAT

Sotaveteraanien keräyksessä Savonia-ammattikorkeakoulun yrittäjyystiimin opiskelijat osallistuivat sotaveteraanien ilmoituskampanjaan. Joululehden teemana on talvisota, sillä talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Opiskelijat auttavat aiempaa keräysvastaavaa, 90-vuotiasta Aarne Karppista.

TEKSTI JOUNI VORNANEN   KUVA SHUTTERSTOCK

26   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat


– Ensimmäisenä itsenäisyys merkitse minulle suomalaisuutta. Voin ylpeänä sanoa ulkomailla, että olen Suomesta. Tämän lisäksi meillä on hieno oma kieli. Meillä on hyvin rakennettu koulutusjärjestelmä, joka takaa jokaiselle periaatteessa samat lähtökohdat työelämään ja ilmaiseen korkeaan koulutukseen, varallisuudesta riippumatta. Pöllänen miettii myös hyviä yhteiskunnan perusasioita. Suomessa on hyvä elintaso, pääsääntöisesti kaikilla on riittävästi ruokaa ja katto pään päällä. Suomalaisten pitäisi olla enemmän kiitollisia tästä ja muistaa miten paljon huonommin asiat voisivat olla.

ELÄÄ VAPAASSA MAASSA Joonas Rouhiaiselle itsenäisyys merkitsee elämistä vapaassa maassa. Arvostus sotaveteraaneihin onkin suurta. He jälleenrakensivat Suomen, mutta myös mahdollistivat nykyisen kaltaisin maan.

Voin ylpeänä sanoa ulkomailla, että olen Suomesta.

– Jäljelle oleville sotaveteraaneille toivonkin kaikkea parasta ja mahdollisuutta nauttia viimeisistä hetkistään, koska he ovat sen ansainneet.

Veteraaneja Suomessa on 10 000 ja Pohjois-Savossa 400. Heidän keski-ikänsä on 93 vuotta. Veteraanit ja lesket tarvitsevat vielä tukea ja apua muun muassa erilaisten hoivapalvelujen tarjoamisessa. – Vuosi vuodelta meillä on yhä vähemmän kunniakansalaisia keskuudessamme, mutta veteraaniliittojen huolto- ja tukityötä riittää vielä vuosiksi eteenpäin, viimeiseen veteraaniin saakka, Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo muistuttaa (tiedote 28.2.2019).

Rouhiainen koki tuki-ilmoituksien hankkimisen helpoksi ja suhteutuminen pääsääntöisesti oli hyvää, kunhan vain tavoitellut henkilöt saatiin kiinni. Hän näki tärkeäksi olla itse perillä asioista ja myyjällä selvä suunnitelma kuinka mennä eteenpäin.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   2 7


RATKAISUT BIO - JA JÄTEKATTILOIDEN

tuhkan ja päästöjen hallintaan TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopisto ovat käynnistäneet BI-TUM –hankeen. Tavoitteena on parantaa ja korvata fossiilista energiantuotantoa uusiutuvilla polttoaineilla.

S

avonian projektipäällikkö Petteri Heino avaa hankkeen taustoja. Fossiilisten polttoaineiden, esimerkiksi kivihiilen ja öljyn päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Energiatuotannossa tarvitaan kuitenkin lisätietoa ja osaamista liittyen korvaavien uusiutuvien polttoaineiden, kuten biomassojen ja jätepolttoaineiden vaikutuksista kattiloiden toimintaan.

miseen, polttoprosessin toimivuuteen, tuhkan loppusijoittamiseen ja päästöihin liittyviä haasteita.

– Tarvitaan tietoa muun muassa kuonaantumiseen ja lujakerroshiekan agglomeroitumiseen johtavista tekijöistä, savukaasun puhdistustarpeesta sekä tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä.

– Myös tuhkajätteen ja hiukkas- ja kaasupäästöjen määrä voi olla korkea. Energiatuotannon päästörajat ovat tiukentumassa merkittävästi kiinteiden polttoaineiden kattiloille sekä kiinteistökokoluokan (0-1 MW), että pienien ja keskisuurien kokoluokan (1-50 MW) kattiloissa eurooppalaisen lainsäädännön myötä.

Suomessa uusiutuvien biomassojen ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannon kattilalaitoksissa on kasvanut merkittävästi kuluvana vuosikymmenenä ja näiden käyttö on edelleen lisääntymässä. Siirtyminen korkeisiin biopolttoaineosuuksiin sekä heikompilaatuisten biomassojen sekä jätepolttoaineiden käyttö aiheuttaa kattiloissa kuitenkin likaantu-

28   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

Heino avaa kuviota. Lisääntyvä uusiutuvan biomassan ja uusiutuvan energian kysyntä johtaa heikompien biomassojen hyödyntämiseen energiatuotannon kattiloissa, jolloin kattilat kuonaantuvat ja lämmönvaihtimien pinnat likaantuvat ja korroosio lisääntyy.

SELVITETÄÄN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÄYTYMISTÄ Petteri Heino kertoo, että hankkeessa tehdään erilaisia biomassa- ja jätepolttoaineilla polttokokeita Savonian

Lehtori Jukka Huttunen kiristää kattilan yläosan pulttikehää.

pilot-mittakaavan leijupetireaktorissa. Pilot-kokeissa selvitetään polttoaineiden käyttäytymistä ja mitataan savukaasupäästöjä eri polttoaineilla. Tulosten perusteella arvioidaan puh-


Laboratoriomestari Janne Ylönen tekee kattilan huoltoa. Koekattilassa huoltotarvetta on yleensä paljon ja petimateriaalin vaihto tarkoittaa aina kattilan alaosan avaamista.

distusratkaisujen tarvetta suhteessa lainsäädäntöön. – Kattilakerrostumien, pohjatuhkan ja eri tuhkalajikkaiden koostumusta selvitetään sekä pilot-reaktorista että voimalaitoksista kerätyillä näytteillä. Tulosten perusteella selvitetään kuonaantumiseen ja pedin agglomeroitumiseen johtavia syitä sekä eri tuhkalajikkaiden hyötykäyttömahdollisuuksia. – Kun pedin ja lämpöpintojen agglomeroituminen hallitaan, on lämmön siirtyminen tehokkaampaa ja vältytään tarpeettomilta huoltoseisokeilta. Tuhkan koostumus auttaa sen hyötykäyttöä ja tuhkasta erotetut metallit edistävät hyötykäyttöä, sekä parantavat kannattavuutta. Heinon mukaan hankkeen tuloksista saadaan tietoa, jonka avulla toimijat voivat tehdä kustannustehokkaita kokonaisratkaisuja polttoprosessin hallintaan. Tuloksia hyödynnetään muun muassa polttolaitteiden tuotekehityksessä, polttoaineiden laadunvalvonnassa, esikäsittelyä kehitettäessä ja polttokattiloiden käytössä.

– Pysyvänä muutoksena haetaan ratkaisuja, joissa fossiilisia polttoaineita ei tarvita ja polttoprosessi on sekä tehokas että ympäristöystävällinen. Heino vielä muistuttaa, että osallistujilla ja hanketoimijoilla on erityisesti mielenkiintoa selvittää leijupedissä käytettävän luonnonhiekan korvaamista eri teollisilla rejekteillä, kuten teräksen valussa syntyvällä masuunikuonnalla. Hankkeen ensimmäiset koeajot keskittyvät juuri teollisten rejektien käyttöön petimateriaalina. Hankkeen toteutukseen ovat rahallisesti sitoutuneet merkittävät energia-alan toimijat: Sumitomo SHI FW, Riikinvoima, Andritz, Stora Enso, Savon Voima, Clean Steel, Clean Flame ja FamiFarm.

KUONAANTUMINEN = tuhkan sulamisen ja tulipesän seinille osuvien tahmeiden tuhkapartikkeleiden aiheuttamaa likakerrostumaa, mikä huonontaa lämmönsiirtoa ja johtaa kohonneisiin lämpötiloihin tulipesässä ja savukaasukanavassa.

LEIJUKERROSHIEKAN AGGLOMEROITUMINEN = prosessi, jossa hiekkapartikkeleihin alkaa tarttua polttoaineen mukana tulleita alkaleja ja kasvaessaan riittävän suureksi hiekka ei enää leiju ellei sitä koko ajan vaihdeta puhtaaseen.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   2 9


Restonomiopiskelijat Eveliina Vainikainen, Katriina Rönkkö, Aune Salmivaara, Alexandra Dinca, Ilkka Jauhiainen ja Jenna Argillander valmiina tapahtuman osallistujien ilmoittautumisiin ja opastuksiin. Kuvasta puuttuu Mira Turunen.

Kuopio toimintokriittisen tietoliikennetekniikan polttopisteessä syyskuussa TEKSTI OSMO MIINALAINEN | KUVAT KEIJO KORHONEN, HARALD LUDVIG

Savonian Opistotien kampuksella järjestettyyn ETSI MCX Plugtests -tapahtumaan kokoontui syyskuun 23.-27. päivinä 100 edustajaa 20 maasta ja 43 yrityksestä tai julkisen sektorin organisaatiosta. Tapahtuman pääjärjestäjä oli kansainvälinen tietoliikennealan standardointi- ja testausjärjestö ETSI ja käytännön järjestelyt toteuttivat Suomen Erillisverkot Oy yhteistyössä Savonian kanssa.

30   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat


mullistamaan viranomaisten mahdollisuuden hyödyntää laajakaistaista tekniikkaa viestinnässään. SAVONIA TARJOSI Plugtests-tapahtumalle tilat ja kalusteet. Lisäksi Savonia vastasi tapahtuman vaatimien erityistieto- ja -sähköverkkojen suunnittelusta sekä toteutuksesta ja teknisestä tuesta. Tapahtuman järjestämistä helpotti aiempi kokemus vastaavien laajojen tietoverkkotapahtumien järjestämisestä ja kampuksen liikuntasaliin saatiinkin koottua työpisteet tietoverkkoyhteyksineen ja käyttösähköineen kaikille osallistujille.

M

CX Plugtests –tapahtumia järjestetään vuosittain eri paikoissa ympäri maailmaa ja tämän kertainen tapahtuma oli neljäs lajiaan. Edellinen vastaava testitapahtuma järjestettiin Texasissa Yhdysvalloissa ja seuraava tapahtuma on Melbournessa Australiassa. PLUGTESTS-TAPAHTUMA keskittyy viranomaistahojen ja muiden turvallisuustoimijoiden käyttöön tarkoitettujen toimintokriittisen tietoliikenteen laitteiden ja ohjelmistojen sekä niihin liittyvien taustasovellusten testaukseen keskenään standardoidussa palvelinympäristössä. TAPAHTUMAN TARKOITUS on tutkia kaikkien kriittisen operaation viestintäketjun komponenttien toiminta itsenäisinä ja yhdessä, ja lisäksi tavoitteena on myös varmistaa useiden laite- ja ohjelmistokokonaisuuksien yhteistoimivuutta käyttämällä erilaisia skenaarioita. PLUGTESTS-TAPAHTUMA auttaa alan standardien validoinnissa, tarjoaa testausalustan yrityksille tuotteidensa yhteensopivuudelle ja viime

kädessä edistää yhteisen globaalin standardin saavuttamista. Kuopion testitapahtumassa kohteena olivat toimintokriittiset ryhmäpuhelu-, datasiirto- ja videomääritykset, joiden mukaisesti testiviikon aikana tehtiin yli 1 800 testiä ja niistä 95 prosenttia meni odotetusti läpi. Testauksessa tuloksiksi saadut havainnot ovat myös hyödyksi tulevien teknisten määritysten muotoilemisessa. SUOMESSA VIRANOMAISTEN ja muiden turvallisuustahojen toimintokriittinen viestintä perustuu nykyään Suomen Erillisverkot Oy:n omistamiin, hallinnoimiin ja tuottamiin VIRVE-palveluihin. Viranomaisradioverkko VIRVE on vuosina 1998-2002 rakennettu maanlaajuinen kapeakaistainen ryhmäpuhelupalveluita, lyhytsanomia, paikkatietoja ja pieniä datamääriä välittävä viranomaisverkko. VIRVE-PALVELUT mahdollistavat tyypillisesti viranomaisten kenttätoimijoiden viestinnän radioilla keskenään sekä kiinteiden johtokeskusten ja Hätäkeskusten kanssa. Nykyisin käytössä olevaa VIRVE- viranomaisradioverkkoa ollaan korvaamassa uudella VIRVE 2.0-viranomaisradioverkolla, joka tulee jatkossa

TAPAHTUMAN tietoverkkovastaava Pekka Vedenpää kertoo, että Opistotien kampukselle aiemmin rakennettu kuituverkko osoitti jälleen tarpeellisuutensa ja lisäksi Funetin tarjoama erittäin nopea kuituyhteys antoi mahdollisuudet tilaisuuden vaatiman ulkoisen tietoverkkoinfrastruktuurin pystyttämiseen. SUOMEN ERILLISVERKOT Oy:n kehityspäällikkö Kari Junttila piti kampuksen tiloja ja tekniikkaa ihanteellisina Plugtests-tapahtuman järjestämiseen ja samaa mieltä olivat myös ETSI:n edustajat. Vastaavaa paikkaa olisi ollut vaikeaa saada muualta Suomesta tilaisuuden käyttöön. Restonomiopiskelijat Eveliina Vainikainen, Katriina Rönkkö, Aune Salmivaara, Alexandra Dinca, Ilkka Jauhiainen ja Jenna Argillander valmiina tapahtuman osallistujien ilmoittautumisiin ja opastuksiin. Kuvasta puuttuu Mira Turunen. Tapahtuman opastus oli järjestetty osana Savonian restonomiopiskelijoiden workshop-opintojaksoa, joka koostuu pitkälti käytännön projekteista. Tapahtuman opastustehtäviin ilmoittautui seitsemän innokkaan restonomiopiskelijan ryhmä, joka sai hyvää kokemusta kansainvälisen tilaisuuden vastaanotto- ja opastus-

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   3 1


työstä. Oppaat jakoivat osallistujille myös Kuopion kaupungin matkailutietoa heidän vapaa-ajan viettonsa varalta.

rahoitteista Digikeskus-hanketta. ETSI-järjestö saa Euroopan komission rahoitusta Plugtests-tapahtumien järjestämiseen.

KAIKEN KAIKKIAAN tilaisuuden osallistujien palaute oli kiittävää, eikä sitä heikentänyt myöskään Erillisverkkojen järjestämä oheisohjelma Pelastusopiston harjoitusalueeseen tutustumisineen sekä savusaunaelämyksineen Jätkänkämpällä. Kuopio näytti parastaan aurinkoisina syyspäivinä ja ulkomaiset vieraat olivat vaikuttuneita kaupungin maisemien kauneudesta.

ETSI (European Telecommunications Standards Institute) on riippumaton, voittoa tavoittelematon eurooppalainen telealan standardisoimisjärjestö. ETSI luo standardeja niin laitevalmistajien kuin verkko-operaattoreidenkin tarpeisiin muun muassa telekommunikaation, mediajakelun sekä lääkinnällisten laitteistojen aloilla. ETSIllä on 696 jäsentä 62 maasta (tai osavaltiosta) Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. ETSIn päämaja sijaitsee eteläisessä Ranskassa.

TILAISUUDEN SUUNNITTELU ja siihen osallistuminen ovat osana EAKR-

ERILLISVERKOT-KONSERNIN tehtävänä on turvata yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja kaikissa olosuhteissa. Erillisverkot tuottaa yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivuutta tukeville organisaatioille palveluja kriittiseen viestintään, tilannejohtamiseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Erillisverkot on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Erillisverkot on myös ETSI-järjestön jäsen.

Suomen Fysioterapeuttiopiskelijat kokoontuivat Kuopiossa TEKSTI JA KUVAT SFOT-TIIMI: Heidi Hatula, Meri Turtola, Nea Manninen, Teemu Nivala, Ilona Nousiainen, Sanni Oikarinen, Tessa Ollila, Venla Riikonen, Minna Saarinen, Sini Turunen, Noora Österberg.

Savonia-ammattikorkeakoulun Opistotien kampuksella Kuopiossa järjestetty SFOT 2019, eli Suomen fysioterapeuttiopiskelijoiden tapaaminen kokosi viikonlopun ajaksi yhteen noin 150 alan opiskelijaa ympäri Suomen helmikuun toisena viikonloppuna.

32   1   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

JÄRJESTYKSESSÄÄN KUUDENNEN SFOT-tapahtuman teema oli tulevaisuuden fysioterapia. Päivän aikana kuultiin kaikkiaan neljää eri luennoitsijaa aiheesta. Toisen vuosikurssin fysioterapeuttiopiskelijoiden 11 hengen tiimi toteutti tapahtuman osana opintojaan, keräten projektista moniammatillisen hanketyön 5 opintopistettä. Järjestelyt aloitettiin jo toukokuussa 2018, sillä varsinaisen luentopäivän lisäksi kokonaisuuteen kuului perjantai-illan tervetuliaisohjelma KalPa-pelissä, ilmainen koulumajoitus halukkail-

le, lauantain iltaohjelma, sekä brunssi sunnuntaina. Tapahtuman pääyhteistyökumppaneina olivat Savonian lisäksi Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, fysioterapeuttien ja fysioterapiaopiskelijoiden ammattiliitto Suomen Fysioterapeutit ry, sekä suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin laitteita valmistava Lojer Oy. Lisäksi tapahtumassa oli mukana useita näytteilleasettajia terveyden ja hyvinvoinnin eri aloilta esittelemässä omia tuotteitaan ja palveluitaan.


Lauantaiaamu alkoi aamiaisella, jonka jälkeen varsinaisen ohjelman auditoriossa avasi Savonian gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja Marja Äijö. Hänen jälkeensä Tehyn tervehdyksen opiskelijoille toi kuntoutusalan asiantuntija Outi Töytäri. Ensimmäinen puhuja oli Tuulikki Sjögren Jyväskylän yliopistosta. Hän valotti luennossaan muun muassa fysioterapeuttien ydinosaamisen yksityiskohtia. Aamupäivään mahtui myös yrittäjä Anne Purasen puheenvuoro siitä, millaista on toimia alan yrittäjänä nykypäivän Suomessa.

naisen luennon piti Suomen urheilufysioterapeuttien puheenjohtaja Vesa Kuparinen. Hänen energinen tyylinsä esiintyä takasi, ettei ruokailun jälkeisestä väsymyksestä ollut tietoakaan. Päivän viimeinen luennoitsija, OMT-fysioterapeutti Tapio Ojala kertoi vuorovaikutuksen tärkeydestä fysioterapiassa. Järjestäjätiimin mielestä tapahtumaviikonloppu oli onnistunut kokonai-

suus, jossa vallitsi iloinen ja rento tunnelma. Aula täyttyi luentojen taukojen aikana naurusta ja keskustelusta. Oli hienoa saada olla toteuttamassa tapahtuma täällä meillä Kuopiossa. Kokonaisuudesta jäi käteen runsaasti kokemusta muun muassa suuremman kokoluokan tapahtuman järjestämisestä sekä paljon uusia tuttavuuksia ympäri Suomen.

Lounastauon aikana vierailla oli ruokailun lisäksi mahdollisuus tutustua terveysteknologian innovaatioihin, keskustella ammattijärjestöjen edustajien kanssa, vaihtaa ajatuksia näytteilleasettajien kanssa sekä ostaa haalarimerkkejä Tertta Ry:n pisteeltä. Päivän jälkimmäisen puoliskon avasi Suomen Fysioterapeuttien Mauri Katajisto, joka on tuttu suurelle osalle Suomen fysioterapeuttiopiskelijoita, Mauri was here -kiertueestaan. Lounaan jälkeen ensimmäisen varsi-

Suomen fysioterapeuttiopiskelijoiden tapaaminen kokosi viikonlopun ajaksi yhteen noin 150 alan opiskelijaa ympäri Suomen.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 9   3 3


Savonian sumpit ovat uudenlaisia keskustelutilaisuuksia, jotka tarjoavat suurelle yleisölle tilaisuuden päästä keskustelemaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa kahvikupin äärellä. Kaikille avoimia kahvilatapahtumia järjestetään kaikilla Savonian kampuspaikkakunnilla eli Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Tapahtumissa kuullaan ajankohtaista tietoa koulutuksen ja tutkimuksen saralta – käytännön näkökulmia unohtamatta.

Maanviljelijä – roisto vai maailmanpelastaja? Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin syyskuussa Iisalmen kauppahallissa, Väisäsen kotilihan kahvilassa. Tilaisuuden teemana oli “Maanviljelijä – roisto vai maailmanpelastaja?”. Puhetta johdatteli maatilatalouden lehtori Kati Partanen, ja keskustelussa olivat mukana maatalousyrittäjä, MTK Iisalmen puheenjohtaja Perttu Sirviö, tutkija Arja Mustonen Luonnonvarakeskukselta sekä yritystalouden lehtori Seppo Mönkkönen Savoniasta. Kaikille avoin keskustelutilaisuus kokosi Iisalmen kauppahallin kulmalle noin 90 kahvittelijaa pohtimaan maatalouden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

34   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

n Sumpit t Savonia Seuraava ssa, Varkaude nautitaan fferiassa kahvila ga missa. skus Foru kauppake soitteesta nkohdat o Katso aja pit nia.fi/sum www.savo


Pop Up -ravintola

Mamma Mia hengessä

Pop Up -ravintola Villa Donnan kasvismoussaka.

TEKSTI JOUNI VORNANEN  | KUVAT ELLA HILTUNEN, TANJA VORNANEN

H

elmikuun lopussa Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat panivat pystyyn Pop Up -ravintolan. Opetuskeittiön tilat muuttuivat viikon aikana neljäksi ravintolaksi. Viikon aloitti ravintola Trapetsi sirkustunnelmalla. Toisena päivänä tilat muuttuivat metsämaisemaksi, kun ravintola Metsä tarjoili lounasta. Kolmantena päivänä oli merimatka Itämerelle, ravintola Ulapalla. Viikon kruunasi kreikkalaiset herkut, Mamma Mia-hengessä, joita tarjoili ravintola Villa Donna. Näin restonomiopiskelijat muuttivat teorian käytäntöön. Neljä ryhmää ja neljä erilaista teemaa tarjosivat lounasta Savonian henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Opiskelijat olivat suunnitelleet kaiken alusta loppuun saakka itse.

telusta ja halusta tehdä erilainen konsepti, jossa näkyy myös hieman erilainen palvelupolku. Näin syntyi ravintola Sirkus. – Kreikkalainen ravintola Villa Donnan syntymiseen vaikutti elokuva Mamma Mia, jonka ystäviä ryhmästä löytyi. Myös kreikkalainen ruoka kiehtoi ryhmäläisiä. Lehtori Merja Vehviläinen näkee, että opetuksellinen hyöty on ehdottomasti opiskelijan kokema oppimisen ja oivaltamisen fiilis. Usein päivän päätteeksi opiskelijat olivat aidosti yllättyneitä, mitä he osasivat tehdä, ihan itse. – Syksyllä aloitettu teoria muuttui käytännöksi ja tuloksena oli oma ravinto-

la, jonka liikeidea on oma keksimä. Se on parasta oppimista. Puolen vuoden aikana me opettajat näimme mahtavan kasvun ja ammatillisen kehittymisen. Näin ammattiylpeys alkaa kehittyä. Myös opiskelijat kuvailivat kokemusta ”mielettömäksi”. Pop Up -ravintolassa pääsee kokeilemaan vastaavassa roolissa omia taitojaan ja yhdessä tekeminen kruunaa homman. Näin totesi taustaltaan kokkina toiminut opiskelija, jolla oli ammatillinen tausta. – En olisi koskaan uskonut, että osaamme näin paljon. Oli mahtava voittaa oma pelkonsa, koska tarjoileminen jännitti tosi paljon.

Opettaja Tanja Vornanen valottaa Pop Up -ravintolan taustoja. Tänä vuonna aiheet kumpusivat ajankohtaisista teemoista kuten ympäristöasioista. Tästä syntyi yksi päivien aihe eli ravintola Ulappa. – Suomalainen luonto kiehtoo aina. Lisäksi tieto kansainvälisten vieraiden saapumisesta synnytti yhdelle ryhmistä ajatuksen suomalaisesta metsästä. Sirkus-teema lähti liikkeelle luovasta ajat-

Arkkipiispa Leolle maistui kreikkalainen ruoka. Seurana kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov (vas.) ja koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski (vas.).

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   3 5


Savonia lyhyesti Syksyn yhteishaussa Savonian sosionomikoulutukseen hakijoita 14 kertaa enemmän kuin aloituspaikkoja TÄMÄN SYKSYN yhteishaussa oli Savoniaan ennätysmäärä hakijoita. Yhdessätoista koulutuksessa ollutta noin 300 aloituspaikkaa tavoitteli yhteensä 1650 hakijaa. Hakijoista yli 1100 oli laittanut Savonian koulutukset ensisijaiseksi hakukohteekseen. Kokonaisuutena hakijamäärä kasvoi edellisvuosista, ja joissain koulutuksissa kasvu oli jopa yli 30%. Suurimmat hakijamäärät oli sosionomin koulutukseen, jossa ensisijaisia hakijoita oli jopa yli 14 jokaista aloituspaikkaa kohti. Määrä on suurempi kuin kos-

kaan aikaisemmin. Muissa kuin sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa eniten hakijoita oli sähkötekniikan insinöörikoulutukseen, jossa oli yli neljä ensisijaisia hakijaa aloituspaikkaa kohti. Syksyn haku oli siitä poikkeuksellinen, että Savonialla oli tarjolla kolme uutta ylempää AMK-tutkintoa. Näistä koulutuksista vetovoimaisin oli Varkauden kampuksella toteutettava Energy Engineering koulutus, jonka 30 aloituspaikkaa tavoitteli 56 ensisijaista hakijaa. Koulutukset käynnistyvät tammikuussa 2020.

Valaistussuunnittelun koulutus käynnistyy Savoniassa

Uusi energiatekniikan Masterkoulutus käynnistyy Varkauden kampuksella

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU järjestää keväällä 2020 sisätilojen valaistussuunnittelua koskevan opintokokonaisuuden (laajuus 10 op), joka tutustuttaa arkkitehtuurivalaistuksen perusteisiin ja antaa monipuoliset valmiudet suunnitella sisätilojen valaistuksia.

SAVONIAN SYKSYN yhteishaussa oli ensimmäistä kertaa tarjolla Master's Degree Programme in Energy Engineering –tutkinto-ohjelma. Koulutuksen 30 aloituspaikkaa tavoitteli yhteensä 75 hakijaa, joista ensisijaiseksi hakutoiveekseen Energy Master –koulutuksen oli valinnut 56 hakijaa.

Koulutuksessa perehdytään uuteen valaistusteknologiaan ja älykkäisiin valaistusratkaisuihin, joiden avulla voidaan pienentää valaistuksen hiilijalanjälkeä ja saada valaistukseen monenlaista lisäarvoa esimerkiksi hyvinvointiin liittyen. Koulutus järjestetään yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa, ja sen voi suorittaa molemmissa korkeakouluissa.

36   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat

Koulutuksessa opiskellaan mm. ilmastonmuutosta hillitsevistä energiantuotantotavoista ja niiden tulevaisuuden näkymistä sekä teollisen toiminnan johtamisesta kansainvälisessä ympäristössä. YAMK-tasoisen tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää töiden ohella keskimäärin kaksi vuotta. Koulutus käynnistyy tammikuussa 2020.


Savonian rehtori Mervi Vidgrénille kutsu linnan juhliin Savonia tekee vaikuttavaa työtä ja siten rehtori Mervi Vidgrén on kutsuttu Itsenäisyyspäivän juhliin Helsinkiin. "Olen ylpeä saamastani kutsusta ja näen sen Savonian kannalta merkittävänä kunnianosoituksena", rehtori Vidgrén kertoo. Vidgrénin puvun ja korujen suunnittelusta vastaavat Savonian muotoilun opiskelijat. Presidentti Sauli Niinistön tiedotteen mukaan itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana on tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. Suomen vahvuutena on aina ollut kyky toimia yhdessä, tilan antaminen erilaisille mielipiteille ja tiedon monipuolinen käyttäminen.

Savonia järjesti poikkeustilanteen harjoituksen yhdessä ensihoidon johtamisen YAMK-opiskelijoiden kanssa POIKKEUSTILANTEIDEN HARJOITTELU korkeakouluissa on erittäin tärkeässä roolissa, kun mietitään opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuutta. Tästä syystä Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti lokakuussa pelastusharjoituksen Microkadun kampuksella. Harjoitus toteutettiin yhdessä Savonian ensihoidon johtamisen YAMK-opiskelijoiden kanssa, osana Ensihoitotyön operatiivinen johtaminen –opintojaksoa. Harjoitukseen osallistui Savonian lisäksi Pohjois-Savon pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri sekä Kuopion sosiaalipäivystys.

Tavoitteena oli harjoitella evakuointia tulipalotilanteessa. Osana harjoitusta käytiin läpi Savonian turvallisuusvastaavien sekä viranomaisten organisoitumista viestiliikenteessä, tilannekuvan välittymistä eri toimijoiden välillä sekä työturvallisuuden huomiointia ennen kohteeseen saapumista sekä tapahtumapaikalla. Ensihoidon johtamisen YAMK-tutkinnon opiskelijat ovat vahvoja asiantuntijoita, joilla on ensihoitaja- tai sairaanhoitajatutkinto ja työelämäkokemusta. Koulutus on maisteritasoinen ja valmistaa uudistamaan ja johtamaan ensihoitotyötä.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   3 7


OAJ:n työhyvinvointihaaste käyntiin – Savonia ensimmäisten joukossa mukana OAJ KÄYNNISTI työhyvinvoinnin lukuvuoden 2019-2020 kesällä näyttävästi SuomiAreenassa ja Savonia oli ensimmäisenä korkeakouluna ottamassa haasteen vastaan. Osana työhyvinvoinnin lukuvuotta Savonia käynnisti podcast-sarjan, jonka ensimmäinen osa on kuunneltavissa Soundcloudpalvelusta. Podcastissa Savonian hallintoja henkilöstöjohtaja Päivi Diov sekä lehtori

Jarkko Surakka kertovat mitä asioita Savoniassa tullaan nostamaan esiin työhyvinvointia tukevina asioina. Mitä meillä tapahtuu työhyvinvoinnin lukuvuonna? Kuuntele podcast-sarjan ensimmäinen osa menemällä osoitteeseen soundcloud.com ja kirjoittamalla hakukenttään “työhyvinvoinnin lukuvuosi”. Vaihtoehtoisesti voit käyttää oheista QR-koodia!

Varkauden tubebattlessa kisattiin ympäri kaupunkia VARKAUDESSA JÄRJESTETTIIN syksyllä TubeBattle, jossa Kuudes kerros –tubettajaryhmän jäsenet joukkueineen kisaavat erilaisissa tehtävissä ympäri Varkautta. Battle järjestettiin yhteistyössä Savonian, Savon ammattiopiston sekä Varkauden lukion kanssa. Savonian rasteilla joukkueet pääsivät kisaamaan osaamisestaan sähköautoajossa sekä jätteiden lajittelussa. Videot voit käydä katsomassa Youtubessa Warkaus TubeBattle -soittolistalta!

38   2   /   2 0 1 9   Savonian Sanomat


Tunnustuksia savonialaisille Anu Kinnunen IOPTP:n tutkimuskomiteaan Savonian terveysalan lehtori Anu Kinnunen on valittu IOPTP:n tutkimuskomiteaan. IOPTP on kansainvälinen fysioterapeuttien järjestö the International Organization of Physical Therapy in Pediatric. Järjestön uudeksi puheenjohtajaksi (01/2020 alkaen) on valittu kanadalainen fysioterapian professori Chantal Camden Sherbrookin yliopistosta, joka on kutsunut Anun tutkimuskomitean jäseneksi. Anu Kinnunen

Pirkko Kourille Suomen syöpäyhdistyksen hopeinen ansiomitali Savonian terveysalan yliopettaja Pirkko Kouri on saanut Suomen syöpäyhdistyksen hopeisen ansiomitalin. Mitali luovutettiin Pirkolle elokuussa Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen 60-v juhlassa. Kouri on toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana 2010-2019 ja myös ollut mukana myös kansallisessa SSY:n toiminnassa. Kourin on todettu antavan paljon aikaansa syöpäyhdistyksen toimintaan ja on ollut erittäin pidetty puheenjohtaja.

Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettajan Marja Äijö nimitettiin EIP on AHA kaatumistapaturmien ehkäisyn työryhmään European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing (EIP on AHA) on verkosto, jossa edistetään aktiivista ikääntymistä kuudessa eri työryhmässä Euroopan tasolla. Yksi työryhmistä on A2 Falls prevention -ryhmä, jossa keskeisenä tavoitteena on eurooppalaisena yhteistyönä tutkia, kehittää ja jakaa hyviä käytänteitä sekä innovaatioita kaatumisten ehkäisystä. Tähän tiimiin on kutsuttu mukaan Suomesta Savonia ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja Marja Äijö. Marja Äijö on toiminut Savonia ammattikorkeakoulun edustajana EIP on AHA verkostossa vuodesta 2015 lähtien,

jolloin Savonia liittyi verkostoon. Taustana nimitykseen on ollut Marja Äijön asiantuntijuus ja kiinnostus aiheen kehittämistä kohtaan sekä aiempi työskentely EIP on AHA verkostossa. Lisäksi Äijö on toiminut kansallisissa kaatumistapaturmien ehkäisyn työryhmissä. Erityisesti koulutuksen roolin esille nostaminen ja kehittäminen kansainvälissä yhteistyössä kaatumistapaturmien ehkäisyssä on seuraavien toimintavuosien tavoitteena. Tämän lisäksi koulutuksella on keskeinen rooli EIP on AHA:n eri työryhmien välisen yhteistyön kehittämisessä aktiivisen ikääntymisen edistämisessä.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 9   3 9