Savonian sanomat 2/2015

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015

Saa syödä! – tempaus ensimmäistä kertaa Kuopiossa SIVU 14

Innovaatiotoimintaa koulutuksen arkeen SIVU 6

ABOWEn uudet mahdollisuudet SIVU 26

PÄÄKIRJOITUS

Savoniassa on tekemisen meininki VAIKUTTAVUUS ON PÄIVÄN SANA. Sen vuoksi myös ammattikorkeakouluilta kysytään mitä saamme aikaiseksi. Sivistyksen lisäksi roolimme on tukea osaamisperustaista talouskasvua koulutuksella sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN rahoitusmittareiden lisäksi meidän itsemme tulee valita mittarit, joilla osoitamme vaikuttavuutemme. Teemme erinomaista työtä, mutta unohdamme ajoittain dokumentoida sitä emmekä muista kertoa tekemisiämme ääneen.

Mielestäni meidän on osoitettava mitä olemme saaneet aikaa. Se on samalla Savonian roolin aukikirjoittamista.

SAVONIA ON SUOMEN VAHVIMPIA ammattikorkeakouluja tarkasteltaessa ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymia.

Olemme myös parantaneet huimasti opiskeluprosessin tehokkuutta. Viimeisimmän tiedon mukaan 62 % opiskelijoista suorittaa 55 opintopistettä vuodessa. Se on monialaiselle Savonialle hyvä suoritus. Myös avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet ovat Savoniassa nousseet kahden viimeisen vuoden aikaan kohisten.

Lisäksi peräti 7 % opiskelijoistamme kertoo valmistumisvaiheessa ryhtyvänsä yrittäjäksi. Sitä on tukenut yrittäjyytemme tukemisen mallit yTiimi ja yPolku.

VAIKUTTAVUUS EI SYNNY ITSEKSEEN. Se ei myöskään synny pelkkiä tavoitteita asettamalla, vaan keskeistä on savonialaisten osaaminen, motivaatio sekä sitoutuminen työhön. Sitä on savonialainen tekemisen meininki. Vaikuttavuus syntyy kun vuorovaikutus Savoniassa ja sen ympärillä toimii. Tämän vuoksi tuemme tiimimallin jalkauttamista. Yhdessä toimimalla rakennamme vaikuttavaa toimintaa. Siinä mukana ovat kumppanuudet, joita parhaillaan vahvistamme myös osana Kampus 2020 –kokonaisuutta.

MERVI VIDGRÉN PÄÄTOIMITTAJA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN REHTORI / TOIMITUSJOHTAJA

2 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

11/15 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi marraskuussa 2015. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

TALVI Seuraava Savonian Sanomien numero ilmestyy keväällä 2016. Silloin kerromme lisää mm. tutkimus- ja laboratorioyksiköidemme palveluista.

TÄRPIT KEVÄÄN 2016 HAKU

haussa 4 ylempää amk-koulutusta uutena tutkintona muotoilijan ylempi amktutkinto, Design Making Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi Savonian koulutustarjonta: www.savonia.fi

SISÄLTÖ 2/2015

2

PÄÄKIRJOITUS

4

KIINALAISOPETTAJAT HAKEVAT OPPIA SAVONIASTA

5

SUOMEN PARAS KAMPUS

6

INNOVAATIOTOIMINTAA KOULUTUKSEN ARKEEN

7

HANKETOIMINTA POIKII YRITYKSIÄ

8

TAITEELLE JA KULTTUURILLE ENEMMÄN JALANSIJAA

10 SAATTOHOITO-OSASTON SUUNNITTELU

6

12 RAVINTOLA-ALAN OSCARIT JAETTU 14

SAA SYÖDÄ! – TEMPAUS ENSIMMÄISTÄ KERTAA KUOPIOSSA

16

OPETTAJA YRITTÄJÄNÄ

17 SAVONIA-LEIVOS OSAKEYHTIÖN KUNNIAKSI

17

18

ENSIHOIDON HUIPPUA

20

SIMULAATIOLLA UUTTA POTKUA ENGLANNIN KIELEN

JA KLIINISEN RADIOGRAFIAN OPETUKSEEN

22

AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TOIMINNALLISET

NÄYTÖT PILOTOITU TERVEYSALALLA

23

INTIA OPETTAA

25

ELINTARVIKEALAN HUIPUT KUOPIOSSA

26 ABOWE-HANKKEEN LIIKUTELTAVA BIOJALOSTAMO AVASI

UUSIA BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA KOLMESSA MAASSA

28

PELITAPAHTUMAT LISÄÄVÄT SUOSIOTAAN

29

RAVITSEMUSTIEDOLLE ON KOVA KYSYNTÄ

30

BAARIMESTARIN TÄRKEIN TYÖKALU ON PERSOONA

34

UUTISKATSAUS 2/2015

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2015 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

28

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgren

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

ULKOASU JA TAITTO Chribbe Aarnio KANNEN KUVA Savonian kuva-arkisto

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 5 3

KIINALAISOPETTAJAT HAKEVAT OPPIA SAVONIASTA Kuopion kaupunki ja Shanghain Pudong ovat ystävyyskaupunkeja. Tämä on hyvin merkittävä asia myös Savonian kannalta. Pudongin alue Shanghaissa on hyvin moderni ja arvonsa tunteva alue ja Pudongissa pohditaan hyvin tarkkaan kenen kanssa kannattaa olla yhteistyössä.

SAVONIA SAI SOLMITTUA merkittävän yhteistyösopimuksen Shanghain Second Polytechnic Universityn (SSPU) kanssa vuonna 2012. Aluksi yhteistyö SSPU:n kanssa painottui opiskelijavaihtoihin. Savoniasta on SSPU:ssa ollut noin 50 opiskelijaa ja vastaavasti SSPU:sta on ollut Savoniassa noin 80 vaihto-opiskelijaa.

Kiinassa ollaan uudistamassa korkeakoulusektoria. Yliopistoja on liikaa ja osa yliopistoista profiloituu ”Practical universityiksi” eli ammattikorkeakouluiksi, joissa painotetaan käytännönläheistä opetusta ja työelämäyhteistyötä.

Shanghai Second Polytechnic University on yksi niiden yliopistojen joukossa, jotka profiloituvat ammattikorkeakouluiksi.

Ammattikorkeakouluksi profiloituminen on aikaansaanut Savonian ja SSPU:n yhteistyölle uuden ulottuvuuden, nimittäin SSPU:n opettajien kouluttamisen. Savoniassa on ollut kolmena syksynä opettajaryhmiä maksullisessa koulutuksessa tutustumassa

4 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

suomalaisten ammattikorkeakoulujen toimintaan. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut työelämäyhteistyö, mikä vaatii Kiinassa erityistä huomiota, sillä yliopisto-yritysyhteistyötä ei ole juurikaan ollut. Kiinalaisia opettajia on ihmetyttänyt miten tiiviissä yhteistyössä Savonia ja alueen yritykset ovat ja se, miten toteuttavia projekteja käytetään hyväksi opetuksessa. Kiinnostuksen kohteena on ollut hanketoiminta ja sen saama runsas rahoitus.

Myös Microkadun kampuksen sijainti Technopoliksen tiloissa yritysten kanssa on herättänyt mielenkiintoa. Tällainen toiminta Kiinasta puuttuu. Kiinalaiset pitivät myös erityisen tärkeänä sitä, että kaikilla Savonian opettajilla on työelämäkokemusta mikä edesauttaa merkittävästi yritysyhteistyön syntymistä ja opetuksen käytännönläheisyyttä.

Ihmetystä kiinalaisten keskuudessa on myös herättänyt se vapaus, joka suomalaisilla ammattikorkea-kouluilla on opetussuunnitelmien teossa. Kiinassa

opetussuunnitelmat ovat keskusjohtoisia ja yksittäiselle korkeakoululle ei jää juurikaan pelivaraa päättää siitä mitä kulloinkin opetetaan. Myös oppituntien käytännönläheisyys ja opiskelijoiden projektityöt sekä opintoihin pakollisena kuuluva harjoittelu ja sen organisointi on herättänyt suurta mielenkiintoa kiinalaisten koulutettavien joukossa.

Opetusmenetelmien monipuolistaminen on Kiinassa ajankohtainen asia.

Perinteinen opettajavetoinen luennointi ja opiskelijoiden passiivinen istuminen oppitunneilla vaatii muutosta. Kiinalaisryhmä vieraili myös peruskoulussa, lukiossa, ammattioppilaitoksessa ja yliopistolla. Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnosti kovasti kiinalaisia.

Kiinalaisten opettajien ja koulutuksen hallintovirkamiesten kouluttaminen tarjoaa suomalaisille monia mahdollisuuksia. Meidän pitää olla entistä aktiivisimpia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, sillä meillä on monia kiinnostavia koulutustuotteita tarjottavana. Se edellyttää kuitenkin asiakkaiden tarpeiden tuntemista ja erityisesti Kiinassa myös hyviä suhteita, joita Kuopion ja Shanghain Pudongin ystävyyskaupunki-sopimuksen myötä on olemassa jos niitä vain osataan hyödyntää.

Teksti ILKKA TOROI Kuvat SAVONIAN KUVAPANKKI

PUHEENJOHTAJALTA

Suomen paras kampus SAVONIA ON MUKANA valtakunnallisesti ainutlaatuisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa Savilahden alueelle uusi kaupunginosa, jossa yhdistyvät asuminen, työpaikkakeskittymä, palvelut ja tietenkin – kaiken keskiössä – Suomen paras, toiminnallisesti ennakkoluuloton ja uudenaikainen kampusympäristö.

SAVILAHDEN ALUEELLE ON tarkoitus keskittää Itä-Suomen yliopiston toimintojen lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän Kuopion yksiköiden tarvitsemat tilat. Uusien rakennusten ja niiden sijainnin yksityiskohtainen suunnittelu on vasta käynnistymässä.

KO KO P RO J E K T I N P E R U S A J AT U S on rakentaa toiminnallisesti täysin uudenlainen kokonaisuus. Myös meidän Savoniassa tulee ajatella avoimesti, ennakkoluulottomasti ja luovasti tulevaisuutta: millaisia ovat tulevaisuuden mielekkäät oppimisympäristöt? Mitkä ovat mahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöön tutkimuksen, opetuksen ja yritystoimintojen näkökulmasta?

Voisivatko tukipalvelut olla yhteisiä alueen kaikkien toimijoiden osalta?

Tiivistäen – miten voimme saavuttaa suurimman lisäarvon Savilahti-projektista niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin alueen yrityselämänkin näkökulmista?

OMA AJATTELUNI LÄHTEE avoimesta ja laaja-alaisesta yhteistyöstä. Innovaatiot ja positiivisuus kukoistavat parhaiten ympäristössä, jossa on mahdollisuuksia luonteviin kohtaamisiin sekä osaamisen ja ideoiden jakamiseen.

Yhteistyön lisäksi on keskeistä kehittää myös omaa toimintaa, uudistaa opetusmenetelmiä, löytää terävät strategiset kärjet ja lisätä yhteistyötä sekä aitoa vuorovaikutusta yritysten kanssa.

JOTTA SAVILAHDESTA TODELLA muodostuisi Suomen paras, tarvitaan välttämättä Kuopion kaupungin aktiivisuutta ja ennakkoluulotonta ajattelua.

Alueelle tulee mahdollistaa ravintola- ja kaupanalan palveluiden sijoittumista, liikunta- ja vapaa-ajan harrastusten edellytyksiä, monimuotoisia asumisratkaisuja ja päivähoitopalveluja. Haluaisin selvittää myös tiedelukion sijoittamismahdollisuuksia osaksi kampuskokonaisuutta.

SAVILAHTI-PROJEKTI ON MEILLE kaikille valtava mahdollisuus olla mukana rakentamassa 2020-luvun kampusta. Haluan haastaa teidät kaikki mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan. Eihän Savilahti voi olla Suomen paras kampus ilman, että siellä sijaitsee Suomen paras ammattikorkeakoulu Savonia!

SARI RAASSINA SAVONIA-AMMATTI­KORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 5 5

Innovaatiotoimintaa koulutuksen arkeen Savonia-ammattikorkeakoulussa työskentelevän Miika Kajanuksen titteli on innovaatioyliopettaja. Hänen leipätyötään on innostaa niin opettajia ja opiskelijoita kuin alueen yrityksiäkin ajattelemaan asioita uudessa valossa. Kajanuksen mukaan jopa tulen voi keksiä uudestaan.

Luonnonvoima jyrää Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena. Näin innovaatio – sanan määrittelee vapaa tietosanakirja Wikipedia.

– Minusta innovaatio on evoluution tapainen luonnonvoima, joka keksittiin jo ennen kuin ihmiskuntakaan syntyi. Esi-isämme homo erectus keksi kaksi miljoonaa vuotta sitten ruveta tekemään työkaluja. Kirveen tekemiseen tarvittiin jopa 27 eri työvaihet-

6 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

ta. Sitten miljoona vuotta sitten ryhdyttiin hyödyntämään ja käyttämään tulta. 40 000 vuotta sitten tuli homo sapiens, ja meillähän on loistava kyky kielen avulla ideoida ja jakaa ideoita, suunnitella tulevaisuutta ja siirtää sitä jälkipolville, Kajanus kertoo innovaatioiden historiasta.

Innovaatiotoiminta perustehtävänä Ammattikorkeakouluissa innovaatiotoimintaan suhtaudutaan entistä vakavammin uuden lain asetettua opetusta palvelevan, työelämää ja aluekehitystä edistävän ja alueen elinkeinoraken-

netta uudistavan innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulujen yhdeksi perustehtäväksi – Ammattikorkeakoulun roolina on olla julkisen sektorin ja pk-yritysten kanssa hyödyntämässä uutta tietoa ja muuntamassa sitä innovaatioiksi. Innovaatio ei ole innovaatio ennen kuin sen hyöty on mittauksin todennettu tai tuote myyty ja asiakkaan saama hyöty todennettu. Liiketoimintamallit ovat iso alue, jossa innovaatioiden suhteen tapahtuu juuri nyt, Miika Kajanus kertoo.

Mutta vieläkö jotain uutta on keksimättä tässä jo valmiissa maailmassa? – Kyllä. Onhan meillä esimerkkejä

"Innovaatio ei ole innovaatio ennen kuin sen hyöty on mittauksin todennettu tai tuote myyty ja asiakkaan saama hyöty todennettu."

Hanketoiminta poikii yrityksiä

–innovaatioyliopettaja Miika Kajanus

pieleen menneistä ennusteista. Britit ennustivat, että Amerikassa kyllä puhelinta tarvitaan, mutta meillä on riittävästi lähettipoikia. Aina on tarvetta ajatella uudestaan.

Innovaatiokyky on opittavissa Innovaatioita syntyy erilaisten ihmisten yhteisyön tuloksena. – Innovaatiokyvyn korostaminen kuuluu jokaiseen ammattialaan. Me koulutamme asiantuntijoita eri aloille ja erilaisiin tehtäviin, mutta kaikille yhteistä on, että heillä on kyky innovaatioihin. Innovaatiokyvykkyyden pohjana on vahva oman alan perusasioiden osaaminen ja syy-seuraussuhteiden tunteminen. Samoin kyky nähdä asioiden vaikutuksia kokonaisvaltaisesti, Kajanus kuvaa.

– Kiinnostava esimerkki innovaatiotoiminnasta on viime aikoina kehitetty

jätteistä energiaa – konsepti. Ajatuksena on jalostaa orgaanisten jätteiden käsittelyä luonnonmukaisella tavalla biojalostamoteknologian avulla samaan tapaan kuin mikrobit hoitavat luonnossa. Tätä liikuteltava pilottilaitosta on testattu Itämeren ympärysmaissa ja se on mielenkiintoisessa etenemisvaiheessa oleva projekti.

– Yrityksen perustaminen oli hauskin vaihtoehto kun tarvetta tälle työlle tuntui olevan. Meille tuli opiskelijoina pyyntöjä tehdä erilaisia pelejä, me tehtiin niitä opintopisteistä ja kun niitä tuli tarpeeksi, niin ajateltiin, että on hyödyllisempää hoitaa tätä bisneksenä, kertoo JP Hakoluoto, joka on yksi Caffeine Overdose – yrityksen yksi perustajista.

Yritys juontaa juurensa Savoniaammattikorkeakoulun Health ProPeli – hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tutkia digitaalisten pelien ja pelillisten menetelmien käyttöä terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutumisen edistämisessä.

– Peleistä pitää aina olla jotakin hyötyä. Sen pitää olla hauska tai olla terveydelle hyväksi. Ravitsemusterapiapelissä pitää tehdä hauskoja valintoja omasta ruokavaliosta, liikuntapeli saa lapset liikkumaan ihan huomaamattaan ja seuraava pelimme auttaa kielten oppimisessa.

JP Hakoluoto kertoo, että opiskelijoiden perustamassa yrityksessä ei turhia synkistellä. – Täällä on töissä vain hyviä tyyppejä. Meillä on mukana talousosaamista, muotoilija, ohjelmistoinsinöörejä ja pelialan ihmisiä.

Teksti ANNE HEIKKINEN

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 5 7

Taiteelle ja kulttuurille enemmän jalansijaa ”Taiteelle ja kulttuurille enemmän jalansijaa hyvinvoinnin edistämisessä”, esittää työryhmä. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt.

Näin todetaan raportissa, joka luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle. toimintamuodot sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat osoittaneet vaikuttavuutensa. Taidetoiminta voi olla yksi tapa vähentää esimerkiksi vanhusten yksinäisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Kyse on myös oikeudesta ja mahdollisuudesta nauttia taiteesta tai tehdä taidetta, vaikka toimintakyky olisikin rajoittunut. Kyse ei ole uudesta ja kustannuksia vaativasta toiminnasta, vaan siitä, että asioita tehdään toisin, sanoi ministeri Huovinen.

Raportissa esitetään useita eri jatkotoimenpiteitä, joiden avulla ohjelmassa saavutettuja tuloksia voidaan jakaa ja jalkauttaa. Ministeri Pia Viitanen jatkaa samasta aiheesta.

– Olen vakuuttunut, että eri toimijoiden parempi yhteistyö tuottaa parempia tuloksia. Oleellista on, että meillä on halu tehdä yhteisiä asioita ja hyvät käytännöt saadaan myös levitettyä. Hyvin käynnistynyttä Taiku-yhteistyötä on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella.

– Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin avulla edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa järjestökentän, kulttuurialan ja sosiaali- ja terveyssektorin toimijoiden sekä julkishallinnon kesken. Olemme tässä asiassa vasta pitkän työsaran alussa ja tarvitsemme hallinnonrajat ylittävän asiantuntija- ja yhteistyöelimen jatkossakin.

miin. Esimerkiksi kylillä asuu paljon vanhusväestöä, joilla ei välttämättä ole kyytiä useamman kilometrin päässä sijaitsevaa kuntakeskukseen.

Kulttuuritilaisuuksiin osallistumisen este yksinäisillä vanhuksilla voi olla talouden lisäksi sosiaalinen: ei tule vaan lähdettyä kun ole ketään kenen kanssa lähteä.

Hankkeen tavoitteet ovat muun muassa: lisätä kulttuuripalveluiden tasaarvoista saatavuutta kylien asukkaille, lisätä ikääntyneiden ja syrjässä asuvien osallisuutta kulttuuripalveluiden käyttöön, mahdollistaa taidealojen opiskelijoiden työllistymistä.

– ERILAISET TAIDELÄHTÖISET

Luovaa voimaa luonnosta Samalla teemalla toimii Luovaa voimaa luonnosta -hanke. Sen tavoitteena on

8 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Kulttuurilla hyvinvointia Kehonhuollollinen baletti keskittyy huoltamaan kehoa korjaamalla virheasentoja ja vahvistamalla lihaksia.

pilotoida kulttuuripalveluja, joita voidaan toteuttaa helposti tiloista riippumatta ja erityisesti luonnossa.

Tähän projektiin on sitoutettu laaja joukko eri taiteilijoita niin hallinnointiin kuin sisällöntuotantoon. Hanke verkostoituu eri alojen taiteilijoita suuremmaksi kokonaisuudeksi. Myös opiskelijoille järjestetään harjoittelupaikkoja, mahdollisesti jatkossa työpaikkoja.

Osallistujakuntien alueilla on paljon metsää ja pieniä kyliä, joten hanke tuo kulttuuripalveluja suoraan sellaisten käyttäjäryhmien ulottuville, jotka eivät helposti pysty osallistumaan tapahtu-

Luovaa voimaa luonnosta -hanke tuo yhteen kulttuurin moniosaajia tanssin, teatterin, muotoilun, tekstiilitaiteen ja musiikin alueilta. Taiteilijat ovat itsekin pieniltä pakkakunnilta kuten tekstiilitaiteilija Jaana Harlin Konnevedeltä, huovutustaiteilija Mari Judin Hankasalmelta tai nukketeatterintekijä ja draamaopettaja Annukka Martikainen Suonenjoelta.

Savonia-ammattikorkeakoulun tanssin lehtori Eeri Pihlajakari kertoo, että toiminta tarjoaa Savonian musiikin ja tanssin opiskelijoille konkreettiset puitteet kehittää ammattitaitoa. Tanssijat toimivat ammattitaiteilijoiden kanssa yhteistyössä vastaten kunkin työpajan ja esityksen liikkeellisestä ja musiikillisesta ilmaisusta.

– Samalla opiskelijat tutkivat hank-

keessa yhteisötaiteen ja moniammattillisuuden teemoja, tutustuen samalla kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen myös hyvinvoinnin alueella.

Savonia-ammattikorkeakoulun kulttuuriala tarjoaa työyhteisöille luovuutta edistäviä hyvinvointipalveja. Esimerkiksi musiikkiteatteri on eri tilanteisiin ja tarpeisiin muovautuva tapa käsitellä asioita ja oppimista.

Musiikkiteatteri edistää lasten sosiaalisten taitojen rakentumista, itsetunnon vahvistumista ja motoristen taitojen kehittymistä.

Kehonhuollollinen baletti puolestaan keskittyy nimensä mukaisesti huoltamaan kehoa korjaamalla virheasentoja ja vahvistamalla lihaksia sekä lisäämällä liikkuvuutta. Varsinaisia tanssitaidollisia tavoitteita kurssilla ei ole, vaikka sivutuotteena nämäkin taidot karttuvat.

Savonia-ammattikorkeakoulun Tk- ja liiketoiminnan suunnittelija Raisa Leinonen puolestaan mainitsee käsillä tekemisen luovasta prosessista. Esimerkiksi työpaikan oma koru, jossa ideana on tehdä ryhmälle oma koru tai jokin muu tuote, joka ilmentää jollakin tavalla työyhteisön arvoja ja tavoitteita.

– Jokainen työntekijä suunnittelee ja valmistaa itselleen yhdessä määritellyn ja valitun tuotteen. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalaan kaksi ryhmää valmistivat itselleen ohjaajien avustuksella vilutakkeja ja nimikylttikoruja.

Luovaa voimaa luonnosta –hanketta hallinnoi Sisä-Savon kansalaisopisto, partnereina ovat Hankasalmi-Konneveden ja Lievestuoreen setlementin kansalaisopistot.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat SAVONIA-AMK/TANSSINOPETTAJAN KOULUTUS

Työryhmä esittää: taiteelle ja kulttuurille enemmän jalansijaa hyvinvoinnin edistämisessä.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 5 9

Saattohoito-osaston suunnittelu

Saattohoito on yksi inhimillisen elämän koskettavampia hetkiä. Elämän loppuvaiheet tulisi toteuttaa potilaan toiveita kunnioittaen. Ympäristöltä odotetaan turvallisuutta, kiireettömyyttä ja kodinomaisuutta.

10 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Jonna Sirkkiän mukaan toivomuspuun tarkoituksena olisi saada ihmiset osallistumaan. Puunlehtien muotoiselle paperille voi kirjoittaa muun muassa toiveita ja tervehdyksiä.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SI-

opiskelijat suunnittelivat Kuopion Harjulan sairaalan aulatilat, sisäänkäynnit ja kiintokalusteet. Tavoitteena oli poistaa osastolta sairaalamaista tunnelmaa: etenkin sisäänkäyntiin toivottiin pehmentäviä elementtejä. Opiskelija Jonna Sirkkiä kuvailee annettua tehtävää.

– Potilaalle ja omaisille on hyvin rankka kokemus tulla osastolle ensimmäistä kertaa. Henkilökunta oli jo miettinyt valmiiksi, mitä he haluavat tuoda saattohoito-osastolle. Avainsanoja olivat: toivo, lepo, rauha, rakkaus, elämä, valo, läheisyys, lohtu, välittäminen ja erityisesti luonto.

Näitten avainsanojen perusteella Sirkkiä alkoi hakea taustatietoa selvittämällä, mitkä ovat saattohoidon tehtävät ja mitä sinne tulevat ihmiset kokevat. Hän kartoitti myös millaisiin ratkaisuihin on maailmalla päädytty.

Näiden tietojen pohjalta Sirkkiä alkoi muodostaa suunnitelmaa.

– Haasteita suunnittelutyölle antoi jo sairaalaympäristö itsessään. Muutosten tekeminen oli hyvin rajallista ja kaikkien tuotteiden tuli olla helposti asennettavissa, siirreltävissä ja puhdistettavissa.

– Osastolla on myös suuri vaihtuvuus, joten siellä käy paljon erilaisia ihmisiä. Tämä tuli ottaa hyvin huomioon sisustuselementtejä valitessa.

Saattohoito on hyvin vaikea aihe, ja halusinkin tuoda tilaa rauhoittavaa tunnelmaa sekä asioita, jotka aktivoivat siellä asuvia ihmisiä.

Sirkkiä valitsi värimaailmaksi hyvin neutraalit sävyt, sillä sairaalaympäristössä itsessään on paljon erilaisia siirtyviä tavaroita, muun muassa pyörätuoleja ja sairaalasänkyjä, jotka voivat luoda tilaan epäjärjestyksen tunnetta.

– Väripilkuiksi valitsin vihreän, koska sillä on psykologisesti rauhoittava vaikutus ja se tuo turvallisuuden tunnetta. Valitsin pehmeitä, luontoaiheisia elementtejä ja se ympäröi kaikkia.

Yleisesti ottaen luonnon läheisyys ilahduttaa.

Sirkkiän mukaan toivomuspuun tarkoituksena oli saada osastolla olevia ihmisiä osallistumaan ympäristön luoSUSTUSARKKITEHTUURIN

miseen. Puuhun oli tarkoitus kirjoittaa vihreille, puunlehtien muotoiselle paperille toiveita, tervehdyksiä tai vaikka piirtää kuvan.

– Positiivisten asioiden siirtäminen paperille helpottaa mielessä pyöriviä huolenaiheita, ja sieltä voi muutkin lukea positiivisia tekstejä.

Henkilökunta tarkasteli suunnitelmia Henkilökunta kokoontui tarkastelemaan opiskelijoiden tekemiä suunnitelmia. He olivat yksimielisiä siitä, mistä pidettiin ja mitä voisi hyödyntää tulevissa tiloissa.

– Pidimme suunnitelmasta, jonka sisääntulossa on mustavalkoisia koivutauluja ja käytävien haarautumiskohtaan asetettu toivomuspuu. Mielestämme sen voisi toteuttaa, vaikka emme haluaisikaan toteuttaa koko suunnitelmaa, vaan vain ne taulut ja tuon yhden puun siihen kohtaan.

Henkilökunta pohti myös toisten opiskelijoiden suunnitelmia. Monivärisestä tehosteseinämateriaalista pidettiin, mutta se ei kuitenkaan miellyttänyt käyttöön ehdotetuissa paikoissa.

– Kolmannessa suunnitelmassa pidimme paljon heinän korresta ja siitä, miten se oli saatu siirrettyä vanerille.

Elementin pyöreä muoto ei kuitenkaan jostain syystä miellyttänyt meidän silmäämme ja sellaisten elementtien asettelu osaston seinälle ei tunnu hyvälle ajatukselle.

Työelämälähtöinen suunnitteluprojekti Savonian opettaja Nina Kosola kertoo, että työelämälähtöisen suunnitteluprojektin tarkoitus on luoda opiskelijoille käytännönläheisesti hyödyllistä tietoa ja osaamista. Samalla projekti hyödyntää asiakasta, tässä tapauksessa Kuopion Harjulan sairaalan saattohoitoyksikköä.

– Asiakastaho oli jo etukäteen koonnut selkeäksi ja ymmärrettäväksi paketiksi toiveensa opiskelijoiden

Jonna Sirkkiän ideana oli saada personoitua huoneet ja tuoda väriä saattohoito-osaston käytävälle tauluille, joihin potilaat voivat itse valita ja maalata värit.

suunnittelutyön suhteen. Hedelmällisimmillään yhteistyö onkin, kun asiakas antaa opiskelijoille hyvän pohjan suunnittelulle kuvaillen tarpeita ja arvoja, joihin pyritään.

Ohjaajana Kosola kävi läpi opiskelijoiden kanssa heidän töitään eri vaiheissa ja tarkensi lähinnä esitysteknisiä asioita. Opettajana Kosola ei juuri puuttunut ideoihin tai sisältöihin.

– Mielestäni opiskelijat onnistuivat hyvin tuottamaan tilasuunnittelun keinoin ratkaisuja asiakkaan toiveisiin.

Konkreettisia ratkaisuja, joita muotoilijat tuottavat abstraktistikin kuvattuihin tarpeisiin.

Kyseessä on valtakunnan saattohoidon kehittäminen ja siihen liittyvä alueellinen kehittäminen. Projektissa on ollut aktiivinen Savon Syöpäyhdistys (saattohoitorahasto). Kuopion kaupunki puolestaan mahdollistaa saattohoidolle toimivammat tilat. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ja Savonia-ammattikorkeakoulu taas täydentävät osaltaan tilojen muuttamista kodinomaisimmiksi ja viihtyisimmiksi.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat JONNA SIRKKIÄ

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 1 1

Opettaja-sarjan voittaja, lehtori Markku Haapakoski sai lisäksi seitsemästä ruokatoimittajasta ja -bloggarista koostuvan raadin lehdistöpalkinnon.

Ravintola-alan Oscarit jaettu Ravintola-alan Oscareiksikin kutsutut PRO- patsaat jaettiin 13. kerran helmikuussa. Alan parhaimmistoa palkittiin Helsingissä Wanhassa Satamassa järjestetyssä PRO-gaalassa.

Paikalle oli kerääntynyt 600 alan ammattilaista seuraamaan palkitsemista.

12 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

TUNNUSTUSPALKINTO JAETTIIN 12 kategoriassa. Valinnan teki 13-henkinen arvovaltainen tuomaristo. Voittajia valitessa vaakakupissa painoivat ammattitaidon lisäksi myös esikuvallisuus ja asenne. Opettaja-sarjan voittaja, lehtori Markku Haapakoski sai lisäksi seitsemästä ruokatoimittajasta ja – bloggarista koostuvan raadin lehdistöpalkinnon.

PRO-tunnuksien historiassa Haapakoski oli ensimmäinen opettaja, joka sai myös lehdistön palkinnon.

Savonia-ammattikorkeakoulussa Markku Haapakoski opettaa operatiivista johtamista ja viinitietoutta.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös kansainvälinen opiskelija- ja harjoitteluvaihto, yhteistyö yrittäjien kanssa ja erilaiset projektit.

Toiminnallaan Haapakoski pyrkii välittämään opiskelijoille toimialan tarjoamia monia mahdollisuuksia. Yhtenä tavoitteena hänellä on olla vuosi ulkomailla opetustehtävissä, jotta hän saisi lisää kokemusta monikulttuurisesta työyhteisöstä.

Lehdistön tuomariston puheenjohtaja Tuomas Tanttu kuvailee vuoden opettajaa juhlapuheessaan: ”Markku Haapakoski on elävä esimerkki siitä, että mitä käsite elinikäinen oppiminen tarkoittaa parhaimmillaan. Siitä on lujana todisteena esimerkki työn ohessa hankittu kauppatieteiden tohtorin tutkinto.” ”Pelkkä teoreetikko tämä mies ei todellakaan ole – virtaa riittää myös alan käytännön töihin. Ja tulevaisuuden haaveissa ovat opetustehtävät ulkomailla sekä lattiatason työkokemuksen hankkiminen viinitilalta.”

Monipuolinen ammattilainen Teoreetikko Haapakoski ei ole, vaikka väitöskirja syntyikin varttuneemmalla iällä. Harva opettaja pystyy järjestämään opiskelijoille ainutlaatuisen kokemuksen: Savonian 35 restonomiopiskelijaa osallistui tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton tarjoiluun ja vieraiden palveluun.

Haapakosken väitöskirja puolestaan syntyi aiheesta: ”Resurssiperäinen yritysyhteistyö pienten palveluyritysten verkossa. Tapaustutkimus matkailualan verkostosta.”

Tutkimus oli laadullinen single case -tapaustutkimus. Aineisto oli koottu

Finaalin toinen juontaja tv:stä tuttu Tomi Björk

matkailualalla toimivien vapaa-aikakeskuksen kärkiyritysvetoisesta verkostosta, jonka yritykset saivat pääasiallisen toimeentulonsa majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelutoiminnasta.

Väitöstutkimus toi uutta tietoa verkostoitumisen puolesta. Tutkimusten perusteella vastauksissa korostuivat muun muassa resurssien erilaistamisen ja yhdistämisen avulla saavutettava ydinosaaminen, veturiyritysten merkitys ja johdon osaaminen.

Nöyräksi vetää Markku Haapakoski arvostaa saatua palkintoa sanomalla ”nöyräksi vetää”.

Tunnustus nousee arvotettavaksi erityisesti siksi, että alkusysäys palkinnolle on tullut kentältä ja elinkeinosta, joten jotakin on tullut tehtyä oikein, hän mietiskelee.

Haapakoski pohdiskelee myös alan tulevaisuutta. Henkilökohtaisen tai yksilöllisen palvelun merkitys tulee korostumaan edelleen siitä huolimatta vaikka markkinointikeinot ja digitaalisuus lisääntyvät.

– Esimerkiksi ruokalistat ja niiden taustatiedot voidaan lukea tabletilta, ja asiakas voi näppäillä omalta tai ravintolalta saadulla tabletilla tilauksen, mutta asiakasta pitää edelleen osata in-

formoida: palvella ja myydä.

Anniskelukulttuurin Haapakoski uskoo muuttuvan tyyliin step by step.

Ravintoloille myönnetään esimerkiksi edullisempi alv -kanta alkoholin myyntiin. Tällä hetkellä vain 10 prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta menee anniskelun eli ravintolamyynnin kautta.

– Jos verotukseen vedoten nostetaan alkoholin hintaa, mikä nostaa myös anniskeluhintoja, menetetään työpaikkoja, joka koskettaa nuoria. Hotra-liiketoiminta työllistää tunnetusti nuoria.

Haapakoski on tyytyväinen, kun Suomessa on opittu käyttämään mietoja juomia, erityisesti: nuoret suosivat niitä.

– Myös kuohuviinien käyttö on arkipäiväistynyt ja monipuolistunut eli kuohuviiniä käytetään muulloinkin kuin pelkästään juhlatilanteissa.

PRO on tunnustuspalkinto horecaalan ammattilaisille. Palkintoa voivat ehdottaa työkaverit, tuttavat, yhteistyökumppanit, esimiehet ja asiakkaat.

Ehdokkaiden äänimäärät ja perustelut ratkaisevat pääsyn finaaliin. Tämän vuoden finaalin juonsivat Jaana Pelkonen ja Tomi Björk.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat AROMI/EERO KOKKO & LARI JÄRNEFELT

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 1 3

Saa syödä! – tempaus ensimmäistä kertaa Kuopiossa Tiesitkö, että Suomessa tuhlataan vuosittain 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa?

Tiesitkö, että Suomessa kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin 20 – 30 kiloa henkeä kohti?

Tiesitkö, että roskiin heitetty ruoka verottaa kukkaroamme 500 miljoonalla eurolla vuosittain?

KYSE ON ISOISTA ASIOISTA , sillä ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksista. Ruokatuotanto aiheuttaa turhia kasvihuonekaasupäästöjä sekä rehevöittää vesistöjä. Näitä syntyisi vähemmän, mikäli osaisimme hyödyntää tuotettua ruokaa paremmin.

Valtaosa ruuan ympäristövaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintuo-

14 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

tannossa. Ympäristövaikutuksia tulee myös elintarviketeollisuudesta, kuljetuksista, pakkauksista, valmistuksesta ja säilytyksestä kotona. Varsinkin naudanliha ja juusto rasittavat ympäristöä nautojen ruuansulatuksen metaanin takia.

Saa syödä! – tempaus järjestettiin viime vuonna toista kertaa: Helsingis-

sä, Turussa ja Tampereella. Tapahtuma houkutteli väkeä sankoin joukoin maistamaan hävikkikasviksista keitettyä soppaa. Ilmaisia annoksia upposi parempiin suihin noin viisi tuhatta, joista kolme tuhatta Helsingin Narikkatorilla.

– Tapahtuma onnistui erinomaisesti ja sai ihmiset liikkeelle. Näin halusim-

Projektipäällikkö Antti Heiska näki tapahtumaan haasteena, koska kasvissosekeittoa valmistettiin tuhannelle ihmiselle.

me nostaa ruuan arvostusta ja muistuttaa suomalaisia siitä, että roskiin päätyvä ruoka on turhaa haaskausta, asiantuntija Elina Ovaskainen Saa syödä – tapahtumaa koordinoivasta Motiva oy:stä sanoo.

Kasvissosekeittoa tuhannelle Ensimmäinen Saa syödä! – tempaus järjestettiin (10.9.) Kuopiossa vierasvenesatamassa, niin sanotussa kesämakasiinissa. Tomaattikeittoa valmistettiin tuhannelle hengelle. Tapahtumapaikalla keitto lämmitettiin soppatykeillä ja annosteltiin kertokäyttöastioihin. Teoria-annoksen tapahtumaan toi ravitsemisterapeutti Hanna Partanen ”jatkojalosta laatua lautaselle”.

Keitto valmistettiin Savonia-ammattikorkeakoulun opetuskeittiöllä jo tapahtumaa edeltävänä päivänä. Keiton kokkasivat Savonian matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijat. Lahjoituksena saadut kasvikset pestiin, kuorittiin ja paloiteltiin hyvissä ajoin.

Restonomiopiskelija, projektipäällikkö Antti Heiska näki tapahtuman järjestämisen haasteena, koska kasvissosekeittoa valmistettiin tuhannelle ihmiselle.

– Keiton valmistusprosessi oli tässä tapauksessa hieman erilaisempi kuin pienemmälle joukolle valmistettaessa, ja se vaati omalta osaltaan erikoisjärjestelyjä ja tarkkaa suunnittelua.

Heiskan mukaan tomaatti on tällä hetkellä yksi sesonkikasviksista ja sitä on runsaasti tarjolla kysyntään nähden, joten se on sopiva hävikkiteemaan sopiva raaka-aine. Lisäksi se antaa makua ja mehukkuutta keittopohjaan.

Koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén ja restonomiopiskelija, projektipäällikkö Antti Heiska vaihtamassa ajatuksia ensimmäisestä Kuopiossa järjestetystä Saa syödä! –tempauksesta.

Tapahtuma kiinnostaa mediaa Asiantuntija Elina Ovaskainen Motiva oy:stä sanoo, että tapahtuma on otettu erittäin hyvin vastaan. Se on herät-

tänyt joka vuosi paljon kiinnostusta mediassa, vaikka konsepti on pysynyt samana.

– Eniten keskustelua herättää ehkä se, että kuluttajat edelleen mieltävät esimerkiksi kaupan osuuden hävikistä paljon suuremmaksi kuin se todellisuudessa on, eli sitä omaa hävikkiä vähätellään.

Ovaskainen näkee että, niillä joilla on varaa ostaa ruokaa, heillä sitä myös menee hävikkiin: yleistäminen että kaikki heittävät noin 20 – 30 kiloa suomakelpoista ruokaa pois, on todella karkeaa.

– Varsinkin Helsingin Narikkatorin tapahtumassa on ollut paljon ihmisiä, jotka kauhistelevat sitä, kuinka paljon ruokaa menee haaskuuseen.

Savonian koulutusvastuupäällikkö Jari Lindénin mielestä tapahtumasta on hyötyä myös opetuksellisesti. Opiskelijat pääsevät järjestämään ison tapahtuman yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtuman suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa oppii paljon uusia asioita, ja pääsee soveltamaan jo opittua riittävän haasteellisessa ympäristössä.

– Opiskelijoiden osaamisen lisäksi kehittyy kaikkien itseluottamus vieläkin lisää, kun huomataan, että isoistakin jutuista selvitään, ja saadaan toteutettua kävijöille elämyksellinen mieleenpainuva tilaisuus.

Kuopion Saa syödä! - järjestettiin yhteistyössä: Pohjois-Savon Martat, Jätekukko oy, Tuoreverkko oy, Kuopion 4H-yhdistys, K-City Market Kolmisoppi, Tuoreverkko oy, FamiFarm oy, Kuopion Vesi. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti tapahtumaa.

Yhteistyökumppanit osallistuivat tapahtumaan joko lahjoittamalla jotakin tapahtumaa varten tai lähettämällä sinne oman asiantuntijan kertomaan yrityksensä tai yhdistyksensä toiminnasta liittyen tapahtuman teemaan.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat SIMO TOLVANEN & PIRJO HEIKKINEN

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 1 5

Opettaja yrittäjänä Opettajia joskus syytetään liiasta teoreettisuudesta tai etteivät he ymmärrä työelämää tarpeeksi hyvin. Uransa alussa lehtori Kai Selander oli saman kysymyksen äärellä. Mielessä virisi kuitenkin ajatus toisesta roolista, olla yrittäjänä, koska myös oma kiinnostus opetuksessakin kohdistui vahvasti yrittämiseen.

Vuonna 2014 valmistui Nurmekseen kaksi vuokrahuvilaa, jotka rakennettiin matkailuliiketoimintaan.

Selander aloitti Kuopion hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen tietotekniikan opettajana. Sittemmin hän on siirtynyt Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtoriksi. Pääasiallinen opetusyksikkö on matkailu- ja ravitsemisala eli koulutusala, joka on hyvin käytännönläheinen.

Näistä lähtökohdista Selander perusti oman yrityksen Kaislander ky:n vuonna 1998 toimimaan matkailu- ja ravitsemisalan koulutus- ja konsultointiyrityksenä.

– Yrityksen puitteissa olin virkavapaalla kaksi vuotta. Yritys on toiminut vaihtelevalla toiminta-asteella vuoteen 2013, jolloin se muutettiin Koulutusja matkailu Selander oy:ksi.

Selanderin yritystoiminta laajeni

16 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

vuonna 2007: hän perusti ystävänsä kanssa Kuopion Leväselle toimitiloja vuokraavan Hallineuvos oy:n. Tätä varten perustettiin osakeyhtiö, jonka puitteissa rakennettiin noin 1500 m2 halli- ja toimistotilaa.

– Olin opettajan työstä vuorotteluvapaalla tätä projektia varten ja samalla tuli tutustuttua perusteellisesti myös käytännön rakentamiseen.

Rakentaminen jatkui. Vuonna 2014 valmistui Nurmekseen kaksi kappaletta vuokrahuviloita, jotka rakennettiin Koulutus ja matkailu Selander oy:n matkailuliiketoimintaan.

– Tämän yrityksen toiminnassa olen päässyt harjoittamaan opetusalaani kuuluvaa matkailubusinestä sekä sähköistä liiketoimintaa ja markkinointia.

Myös silloin olin osan vuotta vuorotteluvapaalla.

Lisäarvoa yritystoiminnasta opettamiseen Selander kokee, että hän on saanut opettajan työhön merkittävää lisäarvoa omasta yritystoiminnasta. Opettajan työstä on toisaalta hyötyä liiketoimintaan, koska teoria on tuttua. Oman yritystoiminnan ansiota opeteltavat asiat ovat selkiytyneet ja hän pystyy helpommin muodostamaan laajempia kokonaisuuksia.

– Selkeä etu on myös, että käytännön toiminnasta on helppo poimia oleelliset asiat. Lisäksi eri oppiaineiden

välinen yhteys on selkeämpi. Yritystoiminnan harjoittaminen on ohjannut opetustani pelkistetympään suuntaan. Laaja kokemus projektien toteuttamisesta käytännössä, ideoiden jalostaminen oikeiksi tuotteiksi ja erilaiset markkinointikampanjat ovat luoneet perspektiiviä opetukseen.

Selander on huomannut, että pikkuasioiden näprääminen ei johda hyvään lopputulokseen vaan suurempien kokonaisuuksien ymmärtäminen on avain menestykseen.

– Opetuksessa ja sen vaikuttavuudessa auttaa suuressa määrin omien esimerkkien kertominen asioiden käsittelyn yhteydessä. Opiskelijoille muodostuu käsitys omasta yrityksestäni, jolloin he pystyvät liittämään siihen toimintaympäristöön aina uusia asioita ja kytkemään ne muuhun kokonaisuuteen.

Sama toimii myös keksityssä yrityksessä, mutta vaikutus on huomattavasti suurempi, kun kyseessä on toimiva, oikea yritys. Selander näkee, että yrityskoulutuksissa on suuri etu jos itse on yrittäjä. Hän onkin vetänyt erilaisia yrityskoulutuksia koko uransa ajan.

Selander kannattaa ehdottomasti oman yritystoiminnan harjoittamista opetustoiminnan yhteydessä, jos siihen on vain mahdollisuus. Opetusuran alussa sivutoimien katsottiin haittaavaan päätyötä, eikä niitä katsottu hyvällä silmällä.

– Nykyään tilanne on toinen ja oppilaitokset kannustavat tällaiseen toimintaan. On kuitenkin muistettava, että sivutoimi ei saa haitata päätoimen harjoittamista eikä kilpailla samalla alalla.

Selanderin aktiivisuus on huomattu.

Hän on saanut tunnustusta opettajantyöstä varsinkin opiskelijoilta. Vuonna 2012 hänet valittiin Aromi-lehden gaalaan vuoden opettajafinalistiksi. Samana vuonna Savonian restonomiopiskelijat valitsivat hänet vuoden opettajaksi.

Myös kirjallista tuotantoa löytyy. Selander on kirjoittanut yhdessä Vuokko Valinin kanssa oppikirjan WSOY:lle aiheena ”Hinnoittelu ja kannattavuus matkailu- ja ravitsemisalalla”. Kirja on tarkoitettu restonomiopiskelijoiden oppikirjaksi. Sitä voidaan käyttää myös ammatillisen perusopetuksen jatkokursseilla sekä aikuisopetuksessa ja yrittäjän käsikirjana.

VUODEN VAIHTEESSA Savonia-ammattikorkeakoulu muuttui osakeyhtiöksi. Tämän kunniaksi lanseerattiin Savonia-leivos. Ensimmäinen leivoksen virallinen maistaja oli rehtori Mervi Vidgrén.

– Leivos oli oikein maistuva. Maku yllättävä, sillä punajuuri, joka ei maistunut punajuurelta, antoi siihen raikkautta. Sanoisin makua suussa sulavaksi, joka sopii herkkuhetkiin ja yhdessäoloon.

Kevään lopulla Savonia-leivosta maisteli myös arvovaltainen asiantuntijajoukko. Savoniassa oli TRADEIT – hankkeen Train the Trainer – tapahtuma. Paikalla oli elintarvikealan huippuja yhdeksästä Euroopan maasta.

Koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén sanoo leivoksen saaneen ulkomaalaisilta vierailta innostuneen vastaanoton. He olivat erittäin yllättyneitä punajuuresta leivoksen pääaineena.

– Leivoksen makua he kehuivat erinomaiseksi ja tarjolla olleet leivokset menivät kuin kuumille kiville. Leivoksen ulkonäössä heitä kiinnosti erityisesti syötävä Savonian logo. Sen syötäväksi kelpaavuutta he vielä joukolla varmistelivat leivoksella herkutellessaan.

Savonian monimuoto restonomiopiskelijat ideoivat leivosta syksyllä 2014. Tuotekehityksessä oli mukana erilaisia vaihtoehtoja. Arviointia suorittivat opiskelijat, henkilökunta, opettajat sekä leipomo Truben tuotekehityspäällikkö Katri Lunnas.

Voittajaksi selvisi punajuurileivos. Perusteluina olivat maku ja näkö sekä makeassa leivonnassa harvinainen raaka-aine, punajuuri.

Leivospohjia voi tehdä pakasteeseen etukäteen ja ne voi täyttää ja kuorruttaa tarvittaessa. Leivoksen valmistuksessa käytetään suomalaista rypsiöljyä voin tai margariinin tilalla.

Leivospohjan raaka-aineet ovat: kananmuna, ruokosokeri, vehnäjauho, leivinjauhe, vaniljasokeri, tuore punajuuri, tuore inkivääri ja rypsiöljy.

Leivoksen täytteenä on ja kuorrutteena käytetään tuorejuustoa, maitorahkaa, sitruunan mehua, tomusokeria ja vaniljasokeria.

Teksti JOUNI VORNANEN

Teksti JOUNI VORNANEN

Kuva KAI SELANDER

Kuva KAIJA SÄÄSKI

Savonia-leivoksen ensimmäinen virallinen maistaja oli rehtori Mervi Vidgrén.

Hän oli yllättänyt punajuuresta, joka antoi leivokseen raikkautta.

SAVONIA- LEIVOS OSAKEYHTIÖN KUNNIAKSI

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 1 7

Ensihoidon huippua Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon täydennyskoulutus on ollut menestys: palaute on poikkeuksellisen hyvää. Esimerkiksi viime kurssin keskiarvo oli 4,53 (0-5 arviointi).

Koulutuksen taustalla on joukko ensihoidon parhaita osaajia muun muassa ensihoito­ lääkäreitä ja pitkän linjan ensihoitajia.

VASTUUOPETTAJA, ENSIHOIDON LEHTO-

Marko Tolosen mielestä hyvä palaute on suoraan verrannollinen koulutuksen laatuun ja toisaalta siihen, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Hän katsoo, ettei minkään koulutuksen järjestäminen yksin riitä, vaan sille täytyy olla tarve, joka kumpuaa työelämästä.

– Itse työskentelen erittäin läheisesti koulutusorganisaation ja kenttätyön rajapinnassa. Uskon tuntevani molempien puolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tämän näkökulman uskon olevan yksi avain siihen, että kysyntä saavuttaa tarpeen Tolosella on yli 15 vuoden työkokemus palomiehenä, ensihoitajana ja lääkintäesimiehenä. Hän on myös työsRI

18 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

kennellyt Pohjois-Savon ensihoitokeskuksen apulaisosastonhoitajana.

– Opettajan työn ohella teen aktiivisesti hoitotason ensihoitajan tehtäviä myös kentällä, ja joskus työparina voi olla jopa oma opiskelija. Näin saan suoraan kuulla kentän tarpeen kaunistelemattomana ja totuudenmukaisena.

Simulaatioharjoittelu Tärkeä osa koulutusta on simulaatioharjoitteet. Opintojen aikana käydään tarkasti läpi yli kaksikymmentä erilaista ensihoidon potilastilannetta muun muassa: rintakipupotilaan hoito, kätilön synnytyssimulaatio ja erilaisia ti-

lannejohtamisharjoituksia.

Tolonen sanoo, että opiskelijat ovat vähintään yhden vuoden ensihoidon perustason kokemuksella olevia sairaanhoitajia, joiden tehtävänimike on kuitenkin ensihoitaja. Harjoitteet, jotka koulutuksen aikana käydään läpi, ovat suoraan siirrettävissä omaan työhön.

– Monet opiskelijat kertovatkin usein, heille oli tapahtunut juuri sen kaltainen tehtävä, jota koulussa harjoiteltiin. Näin ollen työn laatu paranee jokaisen koulutuksen lähipäivän jälkeen.

Tolosen mukaan tämä näkyy kentällä kokonaislaadun paranemisena, jonka ovat myös ensihoidon esimiehetkin huomanneet. Esimerkiksi Poh-

Katariina Parviainen johtaa hoitoelvytysharjoitusta.

jois-Karjalan ensihoidonkenttäjohtaja Juha Karjunen kehuu, että koulutuksen käyneiden ensihoitajien tilannejohtamistaidot ovat parantuneet merkittävästi. Tolonen puolestaan kiittelee koulutuksen sijaintia.

– Kuopio on erityisen luonnollinen paikka ensihoidon koulutukselle, sillä täällä on pitkät perinteet.

– Ensihoidon koulutuksen tärkeät yhteistyökumppanit ovat muun muassa Kuopion palolaitoksen hoitoyksikkö, niin sanottu sydänambulanssi, sekä merkittävä perinteikäs yhteistyölinkki Pelastusopistoon, jossa opiskelijat käyvät suuremmassa viranomaisharjoituksessa, johon osallistuu poliisi, lääkäriyksikkö, pelastustoimi ja ensihoito.

Tähän harjoitukseen opinnot huipentuvat, tähdentää Tolonen. Kaikki koulun aikana harjoitellut taidot tulevat käyttöön, opiskelijan toimiessa lääkintäjohtajana raideliikenneonnettomuudessa, jossa junavaunu on suistunut raiteilta.

Opiskelijapalaute Ensihoidon täydennyskoulutuksen suosio on näkynyt opiskelijapalautteis-

Susanna Vuorma (vas.) ja Katariina Parviainen Oulusta kehuvat vastuuopettajaa ja laadukasta simulaatioopetusta.

sa. Katariina Parviainen Oulusta kehuu vastuuopettaja Marko Tolosta. Parviaisen mukaan takana on motivoitunut ja asiantunteva opettaja. Hänen tapansa olla läsnä on luonut avoimen ja turvallisen ilmapiirin, missä on ollut mukava opiskella.

Parviainen kehuu myös tekniikkaa.

Nykyaikaisilla välineillä opiskelijat ovat päässeet aidoiksi toimintaympäristöiksi rakennetuissa simulaatiotiloissa harjoittelemaan kaikkea mitä kentällä voi tulla vastaan.

– Ensihoitolääkärien aktiivinen osallistuminen simulaatioharjoitteisiin on vahvistanut opetuksen asiantuntijuutta. Suuronnettomuusharjoitukseen osallistuminen yhdessä Pelastusopiston kanssa tulee takuulla olemaan myös hyvin arvokas kokemus.

Susanna Vuorma Oulusta on samoilla linjoilla. Vastuuopettaja saa suitsutusta runsain mitoin. Yksi syy Vuormalla hakeutua koulutukseen oli kuulopuheet laadukkaasta simulaatioopetuksesta. Simulaatioharjoituksia oli paljon ja niistä hän on saanut todella paljon eväitä kentälle.

– Koulutus on suunniteltu juuri meille sairaanhoitajille, jotka työskentelevät ensihoidossa. Opiskelussa on voitu keskittyä vain oleellisiin asioihin.

Koulutus on suunniteltu yhteistyössä Pohjois-Savon ensihoitokeskuksen kanssa. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat ensihoidon ylilääkäri Jouni Kurola ja lääkärihelikopteri FH-60:n henkilökunta sekä ensihoidon kenttäjohto.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat MARKO TOLONEN

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 1 9

Simulaatiolla uutta potkua englannin kielen ja kliinisen radiografian opetukseen Savonia-ammattikorkeakoulun Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelmassa opetuksen kehittämisessä on yhdistetty kliinisen radiografian opetusta englannin kielen opetukseen. Keuhkojen natiiviröntgentutkimus toteutettiin englannin kielellä simulaatiomenetelmää hyödyntäen. Ennen simulaatiomenetelmään siirtymistä opiskelijat ottivat haltuunsa suomen kielellä ydinasiat keuhkojen natiiviröntgentutkimuksesta.

Jaana Koskinen tulee terveyskeskuksen ensiapupoliklinikalle huonovointisena miehensä saattamana. Hän on ollut nuhakuumeessa viisi päivää ja ottanut kipulääkettä särkyyn ja kuumeeseen.

Jaanan vointi on huonontunut pitkään kestäneen kuumeen vuoksi ja hänen hengityksensä on muuttunut pinnalliseksi ja kylkiluiden välilihasten käyttö näkyy uloshengityksessä. Jaana on nyt kalpea ja kipeän oloinen. Tarkistaakseen, ettei Jaanalla ole keuhkokuumetta lähettää lääkäri hänet keuhkojen natiiviröntgentutkimukseen.

Tämä oli lähtötilanne Savonia-ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoiden englanninkielellä käytävässä simulaatiossa, jossa aiheena oli keuhkojen natiiviröntgentutkimus. Opiskelijoiden oli suunniteltava roolit ja mitä tutkimustilanteen eri vaiheissa oli tehtävä ja sanottava sekä otettava vuorovaikutuksellisesti huomioon. Röntgenhoitajaopiskelijaryhmä oli jaettu neljään pienryhmään. Jokaisesta pienryhmästä valittiin yksi röntgenhoitaja, yksi röntgenhoitajaopiskelija, potilas ja hänen omainen.

Taitopajoissa hiottiin potilaan asettelutaitoja Keuhkojen natiiviröntgentutkimusta harjoiteltiin taitopajoissa, joissa käytiin englanninkielellä läpi tutkimustilanteessa tarvittavat keskeiset termit ja potilaan asettelu. Aluksi opiskelijat miettivät, miten Jaanaa ohjataan ennen keuhkojen natiiviröntgentutkimusta, sen aikana ja jälkeen. Kliinisen radiografian opettajan

20 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

ohjauksessa varmistettiin, että röntgenhoitajaopiskelija osasi ohjata potilasta oikein keuhkojen natiiviröntgentutkimuksen pa- ja sivusuunnan projektioihin.

Sitten käytiin läpi vuoropuhelurunkoa, jonka englannin kielen opettaja ja kliinisen radiografian opettaja olivat laatineet. Opiskelijat täydensivät vuoropuhelua ja siihen tehtiin tarvittavat muutokset. Loppuvaiheessa harjoiteltiin tutkimustilannetta taitopajoissa kahteen kertaan. Ensin opiskelijat saivat tukeutua vuoropuhelurunkoon ja toisella kerralla he toimivat ilman tukipaperia.

Muutama opiskelija toimi tarkkailijana ja teki havaintoja tilanteesta ja rooleja myös vaihdettiin opiskelijoiden kesken.

Taitopajoista simulaatioharjoitukseen Taitopajoja seurasi simulaatioharjoitus keuhkojen natiiviröntgentutkimuksesta.

Simulaatioon sisältyi tilanteen alkuesittely. Pienryhmässä toimivat esittelivät muille röntgenhoitajaopiskelijoille omat simulaatioroolinsa ja kertoivat lyhyesti, mitä keuhkojen natiiviröntgentutkimukseen kuuluu ja mitkä olivat simulaatioharjoituksen tekniset ja vuorovaikutukselliset tavoitteet.

Simulaatioharjoitukseen osallistuvat opiskelijat jakoivat muille opiskelijoille eli tarkkailijoille tehtävät. Tarkkailijoiden oli tehtävä huomioita, miten tekninen toteutus eli koko tutkimustilanne eri vaiheineen toteutui sekä ammatillisesti että englanninkielen osalta. Lisäk-

si he tarkkailivat vuorovaikutusta röntgenhoitajan ja röntgenhoitajaopiskelijan välillä sekä sitä, miten asiakas ja hänen omaisensa otettiin huomioon.

Jälkipuinti on tärkein vaihe Jälkipuintikeskustelussa (debriefing) käytiin tilanne läpi positiivisia asioita korostaen ja mitä kehittämiskohteita havaittiin ja mitä asioita simulaatiotilanteesta voitaisiin hyödyntää käytännön työelämässä.

Röntgenhoitajaopiskelijat arvioivat omaa ammatillista suoriutumistaan englanninkielellä. Tarkkailijaryhmä antoi palautetta esiintyjien kielellisestä osaa-

misesta ja lopuksi englanninkielen opettaja antoi oman arvionsa. Simulaatioharjoitus oli röntgenhoitajaopiskelijoiden näyttökoe englanninkielen suullisesta osaamisesta. On tärkeätä, että simulaatiotilanteesta jää röntgenhoitajaopiskelijoille myönteinen oppimiskokemus.

Simulaatio opetuksessa yleistymässä Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on tarjota opiskelijoilleen käytännönläheistä ja työelämään kytkeytyvää tasokasta opetusta, jossa teoria on kiinteästi integroitu käytäntöön. Simulaatio sopii tähän kokonaisuuteen olennaisena

osana. Simulaatioissa voidaan harjoitella oikeita tilanteita potilaturvallisuutta vaarantamatta, hioa taitoja vaihe vaiheelta ja syventää ja kehittää ammatillista osaamista ja kytkeä siihen vieraan kielen opetus ammatillisessa viitekehyksessä.

Englanninkielen opettaja Pekka Kaartinen ja kliinisen radiografian opettaja Pirjo Leppäsaari miettivät syksyllä 2014 röntgenhoitajaopiskelijoille sopivaa ammatillista tilannetta, johon saataisiin yhdistettyä sekä englanninkielen opiskelu että keskeinen radiografian tutkimustilanne.

Simulaation avulla saatiin opiskelijat motivoitua sekä kielellisesti että ammatillisesti. Opettajat laativat vuoropuhelun, jonka pohjalle suunniteltiin taitopajat ja simulaatioharjoitus. Opintojakson ja simulaatioharjoituksen päätyttyä kerättiin opiskelijoilta palautetta simulaatiosta.

Opiskelijapalaute simulaatiosta Röntgenhoitajaopiskelijoiden palaute simulaatioharjoituksista oli pääsääntöisesti positiivista. ”Mielestäni integrointi oli erittäin onnistunut ja idea on todella hyvä. Simulaatiossa pääsi harjoittelemaan tärkeitä potilaan ohjaustaitoja yleensä ja sekä englanninkieltä samalla. Eteemme tulee varmasti englanninkielisiä potilaita.

Koen että simulaatio on paras mahdollinen tapa valmistautua.” ”Itse opin parhaiten tekemällä, joten tämä on kyllä meikäläisen oppimismenetelmä.” ”Simulaatio-opetus voi näemmä olla myös rentoa. Oppimismenetelmää käytettäessä opettajalla / ohjaajalla iso merkitys rennon, luottamuksellisen ja positiivisen ilmapiirin luomisessa. Nämä kaikki korostuivat ja onnistuivat englannin simulaatioharjoituksessa loistavasti.

Hyvä esimerkki siitä että opiskelu voi olla tehokasta mutta hauskaa.”

Teksti FM, KIELTEN LEHTORI PEKKA KAARTINEN JA THM, RADIOGRAFIAN LEHTORI PIRJO LEPPÄSAARI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kuva JUKKA AHO LÄHTEET: Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Saarijärven Offset, Saarijärvi, Simulation in Nursing Education. 2007. Jeffries, P.R. (toim.). National League for Nursing, Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. 2013. Ranta, I. (toim.). Otavan kirjapaino Oy Keuruu

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 2 1

Aikaisemmin hankitun osaamisen toiminnalliset näytöt pilotoitu terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulun terveysala ja Savon ammatti- ja aikuisopiston (Sakky) sosiaali- ja terveysala osallistuvat kansainväliseen Regognition of Prior Learning (Relate) hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää toisen asteen tutkinnon suorittaneiden aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT).

Hankkeen muut osallistujat ovat virolainen ja saksalainen ammattikorkeakoulu ja toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Hankkeessa kehitetään AHOTin hyviä käytänteitä ja tavoitteena on lisätä yksilöllisyyttä opiskelussa, vähentää sama asian uudelleen opiskelua ja lyhentää opintoaikoja.

Lähihoitajille järjestettiin mahdollisuus osoittaa osaamisensa Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot opintojaksoissa. Opiskelijat saivat tiedon näytöistä ja ohjeet niihin valmistautumisesta Savonia AMK internet sivuilta.

Näyttöihin saattoi ilmoittautua, kun oli päässyt opiskelemaan Savoniaammattikorkeakouluun sairaanhoitajan (Iisalmi/Kuopio) tai ensihoitajan tutkinto-ohjelmiin ja oli entuudestaan lähihoitajan tutkinto (sairaanhoito ja huolenpito tai ensihoito). Näyttöihin oli mahdollisuus valmistautua itsenäisesti perehtymällä opintojaksojen tavoitteisiin ja vertaamalla osaamistaan niihin.

Osaamista on voinut hyväksilukea aiemminkin, mutta se on tapahtunut pääosin todistuksista osoittamalla tai kirjoittamalla reflektoiden osaamistaan. Uutta kokeilussa oli se, että osaaminen näytettiin opintojaksoon

22 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Opettaja Helena Pennanen seuraa silmät tarkkana kriteerin mukaista työskentelyä.

suunnitelluilla, aitoja terveysalan työtilanteita sekä asiakkaan kohtaamista ja hoitoa muistuttavilla case-tehtävillä, taitokokeilla ja simulaationäytöillä.

Kunkin osanäytön jälkeen näyttöjen antajilla oli mahdollisuus korjata keskustellen suorituksessa ilmenneitä pieniä puutteita. Lopuksi osasuoritteet yhdistettiin ja annettiin näytöistä arvosanat ennalta laadittujen arviointikriteerien mukaisesti.

Opettajien näkökulmasta toiminnalliset näytöt olivat realistisia arviointimenetelmiä, koska niissä yhdistyivät luonnollisesti tiedollinen, toiminnallinen ja sosiaalinen osaaminen. Ensimmäisellä kerralla näyttöjen suunnitteluun ja organisointiin kului runsaasti aikaa, mutta kokonaisajankäytön kannalta aika on huomattavasti vähäisempää kuin opintojaksojen perinteinen toteuttaminen useissa pienryhmissä.

Siten näytöt osoittautuivat tehokkaaksi ja taloudelliseksi menetelmäksi osaamisen arviointiin.

Opiskelijoille toiminnalliset näytöt olivat mukava tapa osoittaa osaaminen ja samalla myönteinen oppimistapahtuma. Toisaalta näytöt olivat myös jännittäviä ja stressaavia. Näin näytöissä saattoi myös osoittaa hoitamisen ennakoimattomuuteen kuuluvaa paineensietokykyä.

Osa näytön antajista menestyi erinomaisesti ja osa sai osaamisensa tueksi kehittävää palautetta. Kaikki osallistujat olivat valmistautuneet näyttöihin ja läpäisivät ne. Näin ollen opiskelijat saivat hyväksiluettua opintojaksot ja parhaimmillaan ne kerryttivät opiskelijalle 10 opintopisteen verran AMK opintosuoritteita.

Näyttöjen toteutusta on tarpeen jatkossa kehittää erityisesti niistä tiedottamisen ja niihin ilmoittumisen osalta.

Savonian ja Sakkyn opettajat jatkavat yhteistyötä opsien kehittämisessä ja toivovat, että näyttömahdollisuuksia saadaan jatkossa lisää.

Selvää on, että lähihoitajan opintoihin ja ammatissa työskentelyyn sisältyy paljon samoja asioita kuin esimerkiksi sairaanhoitajan tai ensihoitajan tutkinto-ohjelmien alkuvaiheen opintoihin. Näyttökokeet soveltuvat mainiosti myös muille aloille. Näyttökoe antaa mahdollisuuden myös sellaisille henkilöille, jotka ovat hankkineet osaamisensa muulla tavoin, vaikkapa työelämässä. Nopeampi valmistuminen ja työelämään pääsy on sekä yksilön, yhteiskunnan että koulutusorganisaation etu.

Teksti MARJA SILÉN-LIPPONEN, TERVEYSALAN LEHTORI

Intia opettaa Muotoilun opiskelijalta Paula Vanteelta ei rohkeutta puutu. Hän suoritti viime syksynä Savonia-ammattikorkeakoulun harjoittelun Intiassa.

Harjoittelu tapahtui suuressa tekstiilialan Ratan Textiles – yrityksessä, Jaipurissa.

Kulttuurikylpyä soljusi monesta lähteestä.

Paula Vanne sai oppia, miten asiat käytännössä toimivat suuressa tekstiilialan tehtaassa. Hän näki koko prosessin suunnittelusta valmistukseen. Harjoittelu sattui sopivaan ajankohtaan, sillä yritys oli suunnittelemassa kuoseja ja tuotteita tuleville Heimtextil-messuille.

Frankfurtissa järjestettävät messut ovat alallaan maailman suurimmat.

– Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka kyse olikin intialaisesta tekstiilialan yrityksestä, pystyi heidän suunnitteluprosessistaan löytämään paljon samaa mitä suomalaisista: myös Intiassa suunnittelun lähtökohtana käytetään yrityksen muokkaamia mood boardeja eli tunnelmatauluja.

Vanne vertaili eroja suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen. Ratan Textilessä suunnitellut tuotteet myös valmistettiin saman yrityksen sisällä. Yrityksellä oli kankaanpainantaa varten toinen tehdas.

– Pääsin myös siellä käymään ja se olikin yksi hienoimmista kokemuksistani harjoittelussani. Näin, kuinka työntekijät valmistivat painetut kankaat alusta alkaen, kaivertamalla käsin puiset kankaanpainossa käytetyt puuleimasimet ja valottivat painossa käytettävät seulat. Siellä näin, kuinka itse kankaanpaino tapahtui.

Vanne oli tyytyväinen, että päätyi työharjoitteluun Intiaan. Hän sai sellaista varmuutta, jota ei olisi Suomessa saanut. Kun hän pääsi sisälle yrityksen tapoihin, Vanne huomasi kuinka mukautuvainen hän on, loppujen lopuksi.

Paula Vanteen suunnittelemia tyynyjä, joista suurin osa päätyi maailman suurimmille tekstiilialan Heimtextil –messuille Frankfurtiin.

– Mukakautuvaisuus, avarakatseisuus, varmuus omassa tekemisessä sekä uusien asioiden oppiminen ovatkin niitä asioita, joissa tunnen kehittyneeni vahvasti Intian harjoittelussa.

Heimtextil-messuille Paula Vanne huomasi moniakin kulttuurieroja verrattuna suomalaiseen työtapaan ja ilmapiiriin. Intiassa kuosien kuviomaailma on hyvinkin yksityiskohtainen ja monipuolinen, kun taas Suomessa on totuttu minimalistiseen tyyliin.

– Intialaiset yleisestikin suunnittelevat erittäin paljon käsin. Useat kuosit tehtiin lähes valmiiksi käsillä ennen kuin ne siirrettiin koneella muokattavaksi. Kuosien jatkuvuus itse tuotteessakin toteutettiin usein käsin, mikä on harvinaista suomalaisessa työskentelyssä.

Vanne havaitsi myös, että jokaiselle oli asetettu selkeä rooli. Suomessa yhdellä henkilöllä saattaa olla montakin tehtävää yrityksessä, mutta Intiassa oli erikseen kaikki suunnittelijat, ompelijat, kankaanpainajat tai erikoistekniikoiden ammattilaiset.

Harjoittelun ensimmäiseksi tehtäväksi Vanne sai osallistua Heimtextil-messujen kuosien suunnitteluun muiden työntekijöiden kanssa. Hän suunnitteli erilaisia kuoseja yrityksen mood boardeja seuraten, joita hän näytti aika ajoin suunnitteluosaston esimiehelle.

Paula Vanne työskentelemässä Ratan Textilesin suunnittelutoimistossa.

Esimies antoi Vanteelle vinkkejä, millä tavalla kunkin kuosin voisi todellisuudessa toteuttaa. Hän antoi myös ehdotuksia, minkä mood boardin pohjalta voisi seuraavan kuosin tehdä.

– Sain tehdä jokaisesta suunnitelmastani mallikappaleet, jotka esimieheni sekä yrityksen johtava henkilö arvioi harjoitteluaikani lopulla suullisesti. Oli heidän päätös, mitkä tuotteistani pääsi lopulta Heimtextil – messuille Frankfurtiin. Usea pääsikin, mistä olen erittäin iloinen.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat PAULA VANNE

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 2 3

Projektipäällikkö Anna-Maria Saarela (vas.) on yhdessä Hyvätuuli Higlandin yritysedustajien kanssa ulkomaalaisille vieraille järjestetyillä paikallisten tuotteiden minimessuilla.

Kokousten lomassa ulkomaalaiset vieraat muun muassa Englannista, Portugalista ja Saksasta maistelivat Kuopion kauppahallissa savolaisia herkkuja.

24 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Elintarvikealan huiput Kuopiossa Kolmisenkymmentä eurooppalaista elintarvikealan huippua saapui Kuopioon kesän alussa yhteistapaamiseen. Vieraat Irlannista, Englannista, Saksasta, Puolasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista tutustuivat kokousten lomassa myös suomalaiseen ruokakulttuuriin.

Savonia-ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti keskeisenä kumppanina eurooppalaisessa elintarvikealan miljoonahankkeessa, TRADEIT – projektissa (Traditional Food, Entrepreneurship, Innovation ja Technology Transfer).

Savonian projektipäällikkö AnnaMaria Saarela valottaa, että hankkeen yksi monista tavoitteista on siirtää ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa elintarvikealan yritysten hyödynnettäväksi eri teemoista. Hankkeen aikana toteutetaan kahdeksassa Euroopan maassa yrityspajoja, joita hankkeeseen osallistuvat toimijat ovat tuottaneet omilta erityisaloilta, englanniksi kahdessa eri vaiheessa.

– Vuosi sitten toteutuivat ensimmäiset neljä yrityspajaa: ruokaturvallisuudesta, pakkausmerkinnöistä, logistiikasta ja hinnoittelustrategioista.

Keväisessä tapaamisessa toisen vaiheen sisällöntuottajat ja eri maiden yrityskouluttajat tapasivat uusien sisältöalueiden ja niistä tuotettujen koulutusmateriaalien äärellä. Saarelan mukaan tapaamisen tavoitteena oli helpottaa ja yhdenmukaistaan, toisaalta eriyttää tiedonsiirtoa maakohtaisesti.

– Syksyn 2015 aikana ympäri Eurooppaa toteuttavat uudet yrityspajat liittyvät kuluttajia osallistuviin tuotekehitysmenetelmiin: ympäristöjohtamiseen, tuotantotilojen suunnitteluun tai tietotekniikan hyödyntämiseen elintarvikealalla.

Kansainvälistä verkottumista Saarela painottaa kansainvälistä verkottumista. Hankkeen aikana pyritään luomaan kiinteää yhteistyötä elintarvikealan pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Tavoitteena on tukea pk-yritysten kansainvälistä verkottumista ja varmistaa uusimman eurooppalaisen tiedon siirtyminen yritysten käyttöön.

– Toiminta rakentuu yhdeksän alu-

eellisen TRADEIT Hub -osaamiskeskittymän ympärille, jotka tuovat yrittäjät liiketoimintaa tukevien koulutusten ja tapahtuminen piiriin. Yksi näistä yhdeksästä keskittymistä on Savonian Future Food -tuotekehitys- ja kuluttajatutkimusympäristö (https://youtu.be/ MK8-g2FPkqY).

Koulutusten ja tapahtumien lisäksi hanke koordinoi TRADEIT Marketplace-verkkoportaalia. Sen välityksellä kaikki elintarvikealan toimijat voivat verkottua vaivattomasti eurooppalaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Saarela näkee portaalissa paljon mahdollisuuksia.

– Portaalilla saadut kontaktit voivat avata uusia markkinoita tai auttaa löytämään vaikkapa uusia kumppaneita tuotekehitysyhteistyön tekemiseksi.

Saarela on myös tyytyväinen yrityksien sitoutumiseen. Vuonna 2014 järjestettiin useita eri käytännönläheisiä koulutuksia ja tilaisuuksia, joihin yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti.

– Savonian monialaisten osaajien toteuttamat yrityslähtöiset koulutukset ovat käsitelleet muun muassa hinnoittelustrategioita, pakkausmerkintöjä, maantieteellisten alkuperämerkkien ja paikallisten elintarvikkeiden markkinointia.

Hyvää palautetta Pohjois-Savoa koordinoiva, projektipäällikkö Anna-Maria Saarela toteaa hankkeen toiminnan olleen erittäin vilkasta ja onnistunutta. Savonian järjestämiä koulutuksia on kehuttu käytännönläheisiksi ja hyödyllisiksi verkostoitumistilaisuuksiksi alueen muiden toimijoiden kanssa.

– Kansainvälisiin tapahtumiimme hankkeen tuella osallistuneet yrittäjät ovat todenneet niiden olleen silmät avaavia kokemuksia.

Savoniasta projektissa toimivat Mari Vartiainen ja Salla Willman ovat heti aktiivisesti jalkautuneet yrityksiin.

Kolmisenkymmentä eurooppalaista elintarvikealan huippua kokoontui Kuopioon vaihtamaan elintarvikealan viimeisimpiä kuulumisia.

He ovat selvittäneet jokaisen yrityksen yksilöllisiä tarpeita ja toiveita liiketoiminnan kehittämisessä. Saarela muistuttaa myös kansainvälisestä toiminnasta.

– Yritystarpeita on selvitetty muun muassa yhteiskansainvälisillä kyselyllä, jonka pohjalta on rakennettu lukuisia hankkeen tilaisuuksia ja työkaluja, kuten kansainvälisiä verkostoitumis- ja tiedonsiirtotapahtumia eri teemoista.

Kun kerran Kuopiossa oltiin, eurooppalaiset asiantuntijat kävivät maistelemassa torilla kalakukkoa. Eksoottista herkkua kuvailtiin monin adjektiivein.

Yleisenä mielikuvana kalakukkoa pidettiin kiinnostavana, täyttävänä, herkullisena ja aika tuhtina eväänä. Kalakukko voisi mennä myös välipalana katukeittiössä ja takeway -tyyppisenä ratkaisuna, jos se olisi saatavana hieman eri tavalla pakattuna ja siivutettuna. Tässäpä on ideoita kalakukkoleipureille.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat SALLA WILLMAN

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 2 5

ABOWE-hankkeen liikuteltava biojalostamo avasi uusia biotalouden mahdollisuuksia kolmessa maassa Tulevaisuuden biojalostamot toimivat luonnon omilla periaatteilla käyttäen mikrobeita ja niiden entsyymeitä jätteiden ja muiden biomassojen jalostamisessa. Tuotteina syntyy biopolttoaineita, muita energiatuotteita, monikäyttöisiä kemikaaleja ja orgaanisia lannoitteita. ”Jätteen” käsite tulee tarpeettomaksi teollisuudessa, yhdyskunnissa, maa- ja metsätaloudessa kaiken materiaalin kiertäessä ja jalostuessa.

KUUDEN MAAN YHTEINEN ABOWE-hanke (Implementing Advanced Concepts for Biological Utilization of Waste, 11/2012-12/2014) ja sen suomalainen pilottilaitos on ollut avaamassa tietä tälle teolliselle vallankumoukselle.

Biojalostamon taustalla on kuopiolaisen dosentti Elias Hakalehdon ke-

26 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

hittämä mikrobiologiseen käymiseen perustuva prosessiteknologia.

– Mikrobien hyödyntäminen luonnonmukaisella tavalla mahdollistaa entistä tehokkaamman aineiden kierrätyksen. Korkeat lopputuotepitoisuudet, läpimenoltaan lyhyet prosessit ja monipuolinen tuotevalikoima yhdis-

tettynä optimiin laitoskokoon tekevät investoinnista edullisen ja houkuttelevan, Hakalehto arvioi markkinanäkymiä.

Elias Hakalehto työskentelee siilinjärveläisessä Finnoflag Oy:ssä sekä Itä-Suomen yliopistossa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina. Hänen

ABOWE:n partnerijoukko kuudesta maasta tutustumiskäynnillä Ruotsin testauspaikassa syyskuussa 2014.

kehittämäänsä teknologiaa on testattu useissa teollisissa prosesseissa jo ennen ABOWE –hanketta. Biomassojen mikrobiologisella hajotuksella esimerkiksi teollisuusjätteistä on yhtymäkohtia myös ihmisten ja eläinten ruoansulatukseen sekä luonnossa tapahtuvaan aineiden kiertoon.

12 metrin merikonttiin rakennettu pilottilaitos on toteutettu laajapohjaisena kuopiolaisena yhteistyönä. Savonian vetämiin ja pääasiassa toteuttamiin suunnittelu- ja asennustöihin on osallistunut Savon ammatti- ja aikuisopisto ja lukuisia pääasiassa kuopiolaisia teknologiayrityksiä.

Savonian liiketalous edisti hankkeen eri testausalueilla paikallisten toimijoiden kanssa liiketoimintamallien ja investointimuistioiden laatimista. ItäSuomen yliopisto puolestaan mallinsi tuloksia kunkin hankealueen näkökulmasta.

ABOWE-hanke kuuluu EU:n Itämeren alueen ohjelmaan ja työ- ja elin-

keinoministeriö sekä Pohjois-Savon liitto/Pohjois-Savon kehittämisrahasto ovat osarahoittaneet hanketta.

Lahdessa keväällä 2014 järjestetyillä ammattikorkeakoulupäivillä palkittiin parhaat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. ABOWE valittiin voittajaksi ensimmäisessä sarjassa Soveltava tutkimustieto ja innovaatiot.

ABOWE Pilot A eli uudenlaisen biojalostamon pilottilaitos valmistui tammikuussa 2014 ja siirrettiin saman tien, talven kylmimpänä päivänä, Powerflute Oy:n Savon Sellun tehtaalle 1. koejaksolle. Huhtikuun alkuun ulottuneissa testauksissa saatiin lupaavia tuloksia puhdistamolietteen ja jäteveden käsittelystä.

Savon Sellulta pilottilaitos kuljetettiin rekan lavetilla Tiedekeskus Heurekaan, jossa järjestettiin julkinen seminaari ja esittelytilaisuus.

Heurekasta Vantaalta pilottilaitos jatkoi matkaa suomalaisen kuljetusyrittäjän toimesta via Balticaa pitkin Etelä-Puolaan, jossa oli seuraavana testauspaikkana vuorossa jätekeskuksen alue. Siellä testattiin touko-kesäkuussa biojalostamista sipsitehtaan perunajätteellä ja alueen erilliskerätyllä biojätteellä. Testausten toteutuksesta vastasi Wroclawin teknillinen yliopisto ja niihin osallistui 24 opiskelijaa.

Puolassa järjestetyn laajan seminaarin ja avoimen esittelyn jälkeen pilottilaitos jatkoi matkaa Tanskan salmien kautta Ruotsiin Enköpingin kunnan alueella sijaitsevalle luomukanatilalle. Siellä kokeiltiin elo-syyskuun ajan eri bioprosesseja kanan lannalla ja muilla maatilan orgaanisilla jätemateriaaleilla, sekä teurasjätteillä. Mälardalenin yliopisto, Finnoflag Oy ja Savonia toteuttivat testaukset tiiviissä yhteistyössä.

Finnoflag Oy vastasi testausten bioteknisestä suunnittelusta ja pääasiassa niiden ohjauksesta. Savonia vastasi pilottilaitoksen teknisestä toimivuu-

desta kussakin testauspaikassa. Paikalliset partneri-yliopistot hoitivat yhteydet kyseisiin testauspaikkoihin ja järjestivät testien toteutuksen.

Ruotsista pilottilaitos palasi lautalla Suomeen, ja ABOWE järjesti avoimen kansainvälisen loppuseminaarin ja esittelytilaisuuden Helsingissä Viikin kampusalueella 30.10.2014. sekä Heurekan että Viikin tilaisuuksissa oli noin sata osanottajaa, ja ne saivat huomiota tiedotusvälineissä. Tämä toi esille savolaista osaamista ja samalla mikrobien tarjoamia mahdollisuuksia ekologisesti kestävien prosessien kehittämiseen.

Molemmat edellä mainitut esittelytilaisuudet on katsottavissa hankkeen internet-sivuilta. Sivuilla on myös vapaasti saatavilla ABOWE:n raportit ja uutiskirjeet.

Liikuteltavassa biojalostamossa yhdyskuntien ja teollisuuden jätteistä ja sivuvirroista voidaan valmistaa mikrobien avulla biopolttoaineita, arvokkaita teollisuuskemikaaleja ja lannoitteita. Esimerkkejä lopputuotteista ovat jäänestoaineet, teolliset kuidut sekä muovien ja synteettisen kumin raakaaineet sekä kosmetiikan ja lääkeaineteollisuuden raaka-aineet.

Käymisen avulla voidaan tuottaa myös butanolia, etanolia, asetonia ja vetyä. Näistä butanoli käy lähes sellaisenaan autojen tankkiin liikennepolttoaineena. Myös vety voi nesteytettynä toimia moottoripolttoaineena, ja tulevaisuudessa sen merkitys energian lähteenä kasvaa nopeasti.

- Tulevaisuudessa biojalostamot ovat eräänlaisia kenttiä, joihin toimitetaan paikallisen teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja, ja nämä saadaan täysimääräisesti hyötykäyttöön erilaisina arvokkaina tuotteina, visioi Elias Hakalehto.

Teksti & kuva ARI JÄÄSKELÄINEN, Projektipäällikkö, ABOWE-hanke, Ympäristötekniikan TKI-tiimi

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 2 7

Gyostagen ry:n puheenjohtaja Kyösti Kostian (vas.) ja laboratorioinsinööri Pekka Vedenpää korostavat yhteistyön merkitystä tapahtuman onnistumisessa.

Tapahtumaan kuului myös Health Game Jams, jonka tavoitteena on löytää hyvinvointiteknologialle uusia käyttötapoja.

Pelitapahtumat lisäävät suosiotaan Kuopiossa järjestettiin kolmannen kerran LANpelitapahtuma, nimeltään Gyostage. Pelitapahtuma on kasvattanut nopeasti suosiotaan. Ensimmäisellä kerralla oli osallistujia 90.

Nyt tapahtuma on kaksipäiväinen ja osallistujia 750.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LAB O R ATO R I O I N S I N Ö Ö R I Pekka Vedenpää näkee nopean kasvun aiheuttavan haasteita myös rakentamiseen. Suunnittelussa täytyi ottaa huomioon niin ICT:n kuin muunkin infran lisääntyneet vaatimukset.

Vedenpään mukaan itse pelitapahtuman järjestäminen Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Opistotien kampuksella oli hyvin monitahoinen ja yksityiskohtainen prosessi. Hän luettelee mitä oli muun muassa otettava huomioon: yhteydet eri alojen osaajiin, yhteyden yhteistyökumppaneihin, ohjelma, turvallisuussuunnitelma, tietoverkko- ja sähköyhteydet.

LANien periaatteena on, että osallistujat tuovat omat tietokoneensa kisoihin ja kilpailevat tietoverkon välityksellä eri ryhmissä. Vedenpää muistuttaa monista tarpeista, jotka edellyttävät onnistunutta pelitapahtumaa.

– Järjestäjien on luotava optimaaliset puitteet pelaamisen mahdollistamisek-

28 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

si. Huomioon on otettava riittävä ilmastointi, yleinen turvallisuus, lepotilat ja jopa grilliyrittäjän tarpeet kampuksen pihamaalla.

maa varten suunnitellulla yhteydellä.

– Myös sähkön kulutus voi olla joillakin erikoisilla pelikoneilla jopa 450W, joten sähkönkin on riitettävä.

Tilatarpeet ja sähköt

Saumatonta yhteistyötä

Aiempina vuosina pelitilaksi on riittänyt kampuksen liikuntasali. Nyt lisätiloiksi tarvittiin ravintola-, kirjasto- ja aulatiloja. Vedenpää kertoo, että kalusteita jouduttiin vuokraamaan läheisestä liikuntahallista.

– Liikuntatilaan muodostettiin pöytäryhmiä, joihin mahtui 300 työasemaa ja pelaajaa. Ruokalassa oli tilat 100 pelaajalle. Lisäksi muihin tiloihin saatiin vaaditut lisäpaikat. Majoitustiloina oli käytössä 11 luokkaa läheiseltä Klassikan lukiolta.

Oma kokonaisuutensa oli sähköverkon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mukana olivat niin Savonian kuin Savon ammatti- ja aikuisopiston asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat.

Suunnitelmasta ja sähköverkon kuormituksen mittauksista on hyötyä myös tulevia tapahtumia silmälläpitäen.

Vedenpään mielestä tietoverkko on koko LAN-tapahtuman perusta. Laajennettuun tietoverkkoon tarvittiin aiempiin vuosiin verrattuna laajempi optisella kuidulla toteutettu ratkaisu.

Tähän kuuluivat palvelin, palomuuri ja 25 kappaletta 1Gbit/s 48-porttista tietoverkkokytkintä sijoitettuna pelaajien pöytiin.

– Myös langattomia tukiasemia sijoitettiin tasaisesti eri pelitiloihin. Tietoverkon ulkoinen yhteys toteutettiin täysin omalla, vain tätä pelitapahtu-

Pekka Vedenpää muistuttaa, ettei tapahtuma ole pelkkää rakentamista, se on myös purkamista. Vaikkapa lainakaluston, tietoverkko- ja sähköyhteyksien järjestelyineen vaatii omat aikataulunsa, ja saumatonta yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa.

– Ja jatkoa seuraa. Uuden LAN 2016/ Gyostage4 – tapahtuman suunnittelu on pian käsillä, kunhan juuri pidettyjen kisojen palaute ja kokemukset katsotaan läpi ja dokumentoidaan.

Gyostagen ry:n puheenjohtaja Kyösti Kostian korostaa myös yhteistyön merkitystä. Hän sanoo, ettei tapahtuma ikinä onnistuisi ilman Pekka Vedenpäätä tai hänen kaltaisiaan, aidosti kiinnostuneita henkilöitä.

– Toivomme myös, että informaatio kulkee meidänkin suuntaan, oli kyse mokasta tai jostain tapahtumaan liittyvästä aiheesta niin meidän olisi siitä hyvä tietää enemmän kuin ”se on ehkä selvitetty”.

LAN-pelitapahtuma, Gyostage3 järjestettiin yhdessä Gyostage ry:n, Savonian ja Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa kolmatta kertaa. Gyostage LAN-tapahtuma on nopeimmin kasvava, ja tällä hetkellä viidenneksi suurin pelitapahtuma Suomessa.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat GYOSTAGE RY.

Ravitsemustiedolle on kova kysyntä Energiapatukoita, proteiinilisiä, lisäravinteita ja monenlaisia palautusjuomia – voiko kuntoliikkuja tai urheileva nuori mitenkään pärjätä tavallisella arkiruualla? Media on täynnä ravitsemuksen muoti-ilmiöitä, joiden matkaan on helppo hypätä.

S AVO N I A-A M M AT T I KO R K E A KO U L U S S A RAVITSEMUSTIETEEN lehtorina toimiva laillistettu ravitsemusterapeutti Sari Aalto toppuuttelee ruokaan liittyvää hypetystä. – Trendidieetit eivät sovi runsaasti liikkuvalle, eivätkä oikeastaan kenellekään. Edes kuntoliikkuja ei jaksa liikkua vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Tavallisella, ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla pärjää hyvin pitkälle, Aalto tiivistää.

Myös tilatut ja räätälöidyt Aallon pitämät ravitsemusluennot ja koulutukset pohjautuvat ruokakolmioon. (kuva: www.vrn.fi)

raattien syöntiä, Sari Aalto kertoo.

Aterioiden ajoituksellakin on väliä.

– Täydellä vatsalla ei pysty harjoittelemaan. Muutama tunti ennen harjoitusta on hyvä syödä hiilihydraattipitoinen välipala. Treenin jälkeen täydennetään proteiinia ja hiilihydraattia. Nyrkkisääntönä on, että viimeistään tunnin kuluttua harjoituksesta on hyvä syödä palauttava välipala.

Notkuvat hyllyt houkuttavat Liikkujan lisäravinteet ovat jalkautuneet ruokakauppoihin kovalla ryminällä. – Tavallisessa ruokakaupassa näitä tuotteita on tarjolla aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Kun ostaa maitoa tai leipää, niin ei voi välttyä törmäämästä urheiluvalmistehyllyihin. Myös mainonta viestii, että jos et syö meidän valmistettamme, niin et voi pärjätä.

Moni meistä kokee epätietoisuutta ruokavalinnoissaan, vaikka ravitsemussuositusten mukaisesti syöminen on helpompaa kuin koskaan. Tarvitaan siis puolueetonta tietoa, mihin voi tukeutua.

Sari Aallon luennot urheilijanuoren ravitsemukseen liittyen on otettu ilolla vastaan. – Etenkin nuorilla ruokatottumukset vasta muokkautuvat ja nuori on hyvin herkkä vaikutteille. Meidän pitäisi viestiä, että perusterveellisellä ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla voi pärjätä ja ruoka on se millä jaksaa liikkua.

Valmisteillekin on sijansa

Lisää energiaa!

Runsaasti liikuntaa harrastavan kohdalla korostuu riittävä hiilihydraattien ja proteiinin saanti. Urheilijan kokonaisenergiankulutus on suurempaa kuin tavallisen terveysliikkujan.

– Ateriarytmi on yksi oleellisimmista asioista. Ei jaksa treenata jos energiavarastot ovat vajaat. Treenin alussa lihasten glykogeenivarastojen tulisi olla täynnä ja se tarkoittaa riittävää hiilihyd-

Kannattaako urheiluvalmistehyllyt siis kiertää kaukaa vai onko niille sijansa joissain tilanteissa?

– Kyllä palautusjuomista voi toisinaan olla hyötyä vaikkapa turnauksissa tai kilpailupäivinä, jos ei pysty syömään kunnon aterioita suoritusten välillä. Toisaalta treenin jälkeen voi olla hankala kuljettaa mukana kunnon eväitä, joten silloin tällöin kunnon eväiden puuttuessa energiapatukka on tyhjää parempi. Oikeaa ruokaa patukat eivät kuitenkaan korvaa.

Teksti ANNE HEIKKINEN

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 2 9

Baarimestarin tärkein työkalu on persoona Baarimestari Erno Vainanen on kuopiolaisessa ravintolaskenessä monelle yöriennoilla viilettävälle tuttu tyyppi. Niin myös Savonian restonomi-opiskelijoille, joille hän on pitänyt oppitunteja tutustuttaen heitä ravintola Tähdessä alan nykytrendeihin.

– Me ollaan hyvin paljon painotettu kansainvälisiin juomasekoituksiin ja jonkin verran väkeviin alkoholeihin.

Paljolti paino on tekemisen puolella, opiskelijoita kiinnostaa eniten juomasekoitukset, Vainanen kertoo.

Mestari-kisälli-perinne elää vahvasti etenkin juomaravintoloiden puolella.

Vainanen näkee koulutuksella olevan oman roolinsa tietopohjan rakentamisessa.

– Totta kai sieltä pitäisi jäädä perusteita, kivijalkoja mieleen. Mutta se kädenjälki syntyy täysin sen mestarikisälli-toiminnan kautta, hän arvioi.

Parhaaseen tulokseen päästäänkin yleensä koulutuksen ja työelämän yhteistyön kautta. Erilaisten työelämäjaksojen ja yhteistyön määrä kasvaa jatkuvasti ja vieraskouluttajat käyvät kertomassa alojensa uusimmista ilmiöistä. Vainasen kaltaisista oman alansa osaajista vieraskouluttajina on saatu Savoniassa hyviä kokemuksia.

– Opiskelijoilta on tullut myönteistä palautetta. Tässä korostuu molemminpuolinen hyöty, työelämäpuoli saa tätä kautta nuoriin kontaktin ja näin rekrytoitua, mutta myös toisin päin, oppilaitos saa työelämästä sen viimeisimmän tiedon, summaa lehtori Markku Haapakoski kokemuksia.

Opiskelijoille kontaktit voivat olla oikean alan löytymisen ja työllistymisen kannalta ratkaisevan tärkeitä.

30 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

– Sillä on suuri merkitys ehkä trendinä nyt nordic- ja opiskelijan ammatillisen skandinaavisuus-henkinen kasvun kannalta. Opiskelun homma, Vainanen kertoo. aikana opiskelija voi myös Loputtoman kokeilunkokeilla eri aloja, joku paihalun ja juomasekoitusten nottaa enemmän ruokaratuunaamisen keskiössä on vintolaa, joku hotellia, joku kuitenkin aika selkeä rejuomapainotteista ravintosepti, jossa kiteytyy muulaa. Sieltä löytyy se eniten tama selkeä perusele Katso itseä kiinnostava vaihtoehmentti: Ernon to, kun niitä pääsee vaivat– Käsityö. Kaikki tehhaastattelu ta opiskeluaikana kokeiledään itse ja lähdetään tetästä! maan. kemään kokonaisuutta sitä Ravintolaympäristö on kautta. Lisäksi kaiken a ja Haapakoskellekin tuttu, o on hyvä kokoelma raakanuoren elämänsä hän keraineita, parhaat mahdollitoo työskennelleensä hotelli- ja ravinset hedelmät ja marjat, Vainanen kitolasektorilla. Kun opettajilla on usein teyttää. omasta työelämäkokemuksesta jo vieSuositun ja viihtyisän juomaravinrähtänyt jonkin aikaa, kutsutaan tämän tolan pyörittäminen ei ole välttämätpäivän ammattilaiset hätiin. tä mitään helppoa duunia, se vaatii – Baaritoiminnassa tulee hyvin palkosolti sitoutumista, näkemystä, sojon uusia juomia ja koktaileja. On hyvä siaalisuutta, heittäytymistä ja rohkeolla henkilö joka on jatkuvasti kehitykaa persoonaa. Kysyttäessä hyvän baasessä mukana, jolloin saadaan opiskerimestarin ominaisuuksia, Vainanen lijoille se viimeisin tieto, Haapakoski nostaa persoonan baarimestarin tärtoteaa. keimpien ominaisuuksien joukkoon.

Juomatrendejä tulee ja menee. Mil– Erinomaiset sosiaaliset taidot, laisia trendejä sitten näkyy tämän päihyvä käyttäytyminen. Reseptiikan pivän baaritiskillä? tää lähteä selkärangasta. Hyvä hosti.

– Juomapuolella on kauan ollut trenHyvä matikkapääkin pitää olla, mutta dinä vanhan liiton juomat ja niiden enemmän painotan sosiaalisia taitoja, nykypäiväistäminen. Mennään ihan hostmanshippia ja vieraanvaraisuutta. tuonne 1800-luvulle niissä ja laitetaan vähän nykypäivän twistiä. Itselläni on Kuva ja teksti KIMMO SALVEN

Hankkeita Savoniassa Savonia toteuttaa useita kymmeniä monipuoliseen asiantuntijuuteen perustuvia projekteja sekä pitkäkestoisiakin TKI-hankkeita yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Alla on esitelty lyhyesti tänä vuonna alkaneita hankkeitamme. Hankkeisiin voi tutustua tarkemmin Savonian WWW-sivuilla.

KANSALLISPUISTOMATKALLA HYVINVOINTIIN

KOETOIMINNALLA LIIKETOIMINTA (KOLA)

Tutkimusten mukaan luontoympäristö voi merkittävästi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kehittämällä luontoympäristöön pohjautuvaa, terveyden edistämiseen tähtäävää matkailun palvelutarjontaa ja yritystoimintaa tuotetaan myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia ja samalla edistetään palveluja käyttävien hyvinvointia ja elämänlaatua. Tällaiselle näyttäisi olevan myös luontaista kysyntää, koska luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat olleet viime vuosina matkailun kansainvälisiä megatrendejä ja nopeimmin kasvavia matkailun sektoreita.

Varkauteen on aiemmin rakennettu polttotekniikkaan keskittynyt koeympäristö sekä käynnistetty tki-toimijoiden yhteinen toimintamalli ja Lappeenrannan teknillisen yliopisto alueellisen yksikön toiminta. KOLA-hankkeen tavoitteena tuoda Varkauden polttotekniikan koeympäristö erityisesti alueen yritysten käyttöön ja lisätä tunnettavuutta myös valtakunnallisesti.

Hankkeen aikana rakennetaan koeympäristön toimintamalli, joka mahdollistaa joustavasti koeajojaksojen toteuttamisen. Hanke mahdollistaa tiedon lisääntymisen sekä nopeuttaa uusien teknologioiden ja innovaatioiden jalkauttamisen kilpailukykyiseksi ja tuottavaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen alkuvaiheessa tullaan koeympäristöä ajamaan eri polttoaineilla, eri mittaisia käyttöjaksoja ja oppimaan tätä kautta prosessien käyttäytymistä ja hallintaa.

Kansallispuistotuotteet rakennetaan yhteistyössä kohdeyritysten kanssa, jotka toimivat Pohjois-Savossa Tiilikkajärven ja Pohjois-Savossa sekä osin Keski-Suomessa Etelä-Konneveden kansallispuistojen alueilla. Tuotteita yritykset hyödyntävät jatkossa omassa liiketoiminnassaan. Projektissa valmistuu viisi kansallispuistoon tukeutuvaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävää matkailutuotetta, jotka perustuvat aitouteen ja paikallisuuteen.

TOTEUTUSAIKA: 1.9.2015 - 31.8.2016

Kohderyhmää ovat Pohjois-Savon yritykset, joiden tuotteet ja palvelut ovat polttotekniikkaan, päästöjen hallintaan tai sähkön tuottamiseen liittyviä sekä laitostoimijat ja - toimittajat, joiden tuotantoympäristö perustuu leijukerrostekniikkaan tai polttoon tulitorvi-tuliputki -kattilassa.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

TEKNOSTEPS2018 - POHJOIS-SAVON VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN JA SITÄ PALVELEVAN LIIKETOIMINNAN OSAAMISEN KEHITTÄMISHANKE Suomen ja Pohjois-Savon valmistava teollisuus on suuren muutospaineen alla, josta selviytyminen edellyttää sekä yritysten että koulutusorganisaatioiden henkilöstön osaamisen lisäämistä. Useissa TKI-hankkeissa Pohjois-Savoon on rakentunut tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristöjä, joissa voidaan edistää tutkimusta ja koulutusta, kun ne saadaan yhteiseen suunnitelmalliseen kehitys- ja koulutuskäyttöön. Hyvin kohdennetuilla korkeatasoisilla koulutuksilla sekä toimijoiden yhteistyöllä TKIympäristöjä hyödyntäen on mahdollista nostaa yritysten tuottavuutta ja edesauttaa toimialan kasvua. Hankkeen toimenpiteillä voidaan kouluttaa entistä osaavampaa työvoimaa, rakentaa yritysten tuotteisiin ja palveluihin uutta kilpailuetua sekä nostaa koulutusorganisaatioiden osaamista.

Hankkeen tavoitteina ovat uuden teknologian hyödyntäminen yrityksissä, tutkimuksessa ja koulutuksessa, toimialan osaamisen lisääminen, koulutusorganisaatioiden resurssien tehokas käyttö, uuden kilpailuedun ja kasvun mahdollistaminen monialaisissa verkostoissa, koulutuksen kehittäminen ja toimialan vetovoiman parantaminen. Kohderyhmää ovat Pohjois-Savon valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset sekä ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon kuntayhtymä.

TOTEUTUSAIKA: 1.3.2015 – 31.6.2017 www.teknosteps.fi

TOTEUTUSAIKA: 1.3.2015 – 31.12.2016

PYROLYYSIÖLJYIHIN PERUSTUVIEN ENERGIARATKAISUJEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOIMINEN (PYREUS) Itä-Suomeen on syntymässä merkittävää pyrolyysiprosessilla valmistettuihin uusiutuviin bioöljyihin liittyvää liiketoimintaa.

Näiden ns. pyrolyysiöljyjen käytettävyydestä ja päästöistä ei ole kuitenkaan vielä riittävästi tietoa ja erityisesti pieniin kattilalaitoksiin, jotka ovat alkuvaiheessa pyrolyysiöljyjen pääasiallinen käyttökohde, on yleisesti tarvetta kehittää kustannustehokkaita savukaasujen puhdistusmenetelmiä. Pohjois-Savon alueella on ainutlaatuiset mahdollisuudet toteuttaa aiheeseen liittyvää kehitystyötä, sillä alan yritysten lisäksi sekä Itä-Suomen yliopistossa (UEF) että Savonia-ammattikorkeakoululla (Savonia) on kehitystyöhön tarvittavat modernit koe- ja mittalaitteistot ja aiheeseen liittyvää osaamista.

Hankkeen tavoitteina on tuottaa yritysten tarvitsemaa uutta tietoa ja osaamista liittyen uusiutuvien pyrolyysiöljyjen hyödyntämiseen energiantuotannossa, ml. pyrolyysiöljyjen käytettävyys, savukaasupäästöt ja päästöjen puhdistinratkaisut. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa UEF:n ja Savonian polttoprosesseihin ja niiden päästöihin liittyvien kehitys- ja tutkimusympäristöjen toimintaa lisäämällä merkittävästi niiden välistä yhteistyötä ja kehittämällä yhteistoimintamuotoja, vahvistaen ympäristöjen kilpailukykyä, kansainvälistä tunnettavuutta ja valmiuksia tuottaa yritysten ja yhteiskunnan tarvitsemia tutkimus- ja kehityspalveluja.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

TOTEUTUSAIKA: 1.10.2015 – 30.9.2017

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 3 1

UUTISKATSAUS 2/2015

KEHITTÄMISPALVELUITA YRITYKSILLE SAVONIA ON HYVÄKSYTTY valtakunnalliseksi palvelujen tuottajaksi kehittämispalveluihin, analyysiin ja innovaatioiden kaupallistamiseen liittyen. Palvelut ovat räätälöityjä ja niiden sisällöt ja kestot vaihtelevat yrityksen tarpeen mukaan.

YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT ovat valtakunnallisia, ELY-keskusten tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yrityksen maksuosuus näissä valituissa palveluissa on 20-25 %.

SAVONIAN SOSIONOMIKOULUTUKSEEN HAKIJARYNTÄYS SYKSYN YHTEISHAUSSA S Y Y S K U U S S A PÄ ÄT T Y N E E S S Ä S Y K S Y N

2015 yhteishaussa oleva Savonian sosionomikoulutuksen monimuotototeutus järjestetään ensimmäistä kertaa Kuopiossa ja se sai hakijat liikkeelle. Ensisijaisten hakijoiden määrä kolminkertaistui tähän koulutukseen verrattuna viime

VARKAUDEN PYROLYYSIÖLJYJEN TESTAUS SAI TUNTUVAN TUEN POHJOIS-SAVON LIITTO myönsi biopohjaisten pyrolyysiöljyjen tutkimushankkeelle reilun 220 000 euron tuen. Rahoituslähteenä oli Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoitus mahdollistaa pyrolyysiöljyjen polttokokeiden aloittamisen Savonian Varkauden kampuksen uudessa energiatekniikan tutkimushallissa marraskuussa.

32 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

vuoteen, jolloin koulutus järjestettiin Iisalmen kampuksella.

ensisijaisia hakijoita oli lähes viisi aloituspaikkaa kohden.

YHTEENSÄ SAVONIAN 256 ALOITUSPAIK-

U U T E N A KO U L U T U K S E N A S AVO N I A S S A

KAA tavoitteli lähes 2800 hakijaa. Ensisi-

oli ensihoidon johtamisen ylempi amk-koulutus. Tähänkin koulutukseen oli lähes 2,5 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden.

jaisena hakutoiveenaan Savonian koulutuksen heistä oli laittanut 1255. Näin ollen

RAVITSEMUSTEKO-PALKINNON SAAJISSA SAVONIAN SARI AALTO RAVITSEMUSTERAPEUTTIEN YHDISTYS RY on palkinnut Ravitsemustekona 2015 aloitteen, jonka ansiosta sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen ravitsemushoitoon liittyen määritellään samansisältöiseksi koko Suomessa. Valinta julkistettiin Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä 5.10. Helsingissä.

ALOITTEEN TAKANA OVAT terveysalan oppilaitosten lehtorit, laillistetut ravitsemusterapeutit Sari Aalto (Savonia), Terttu Huupponen ja Annukka Mattinen. Heidän sinnikkyyttään vaatinut työnsä tarkoittaa, että suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittavalle varmistetaan yhtenäinen, vähimmäisvaatimusten mukainen ravitsemusosaaminen omassa oppilaitoksessaan.

UUTISKATSAUS 2/2015

SAVONIAN YLIOPETTAJA MARJA ÄIJÖN VÄITÖSKIRJA: AKTIIVINEN ELÄÄ PIDEMPÄÄN: FYYSINEN AKTIIVISUUS, SYDÄNSAIRAUDET JA KOKONAISKUOLLEISUUS IÄKKÄILLÄ IHMISILLÄ T T L M A R J A Ä I J Ö N G ER O N TO LO G I A N ja kan-

santerveyden väitöskirja tarkastettiin elokuussa.

Vastaväittäjänä toimi dosentti Sari Stenholm (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto).

FYYSINEN AKTIIVISUUS ON keskeinen tekijä, joka tukee iäkkäitä ihmisiä elämään terveempänä pidempään. Liikkuminen on tärkeää myös sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä,

hoidossa ja kuntoutuksessa. Näistä faktoista huolimatta useat iäkkäät ihmiset eivät liiku. Äijö tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan 75- ja 80-vuotiaiden miesten ja naisten fyysistä aktiivisuutta, siinä tapahtuvien muutosten yhteyksiä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin ja kokonaiskuolleisuuteen viiden, kymmenen ja 18 seurantavuoden aikana.

– I Ä K K Ä I TÄ I H M I S I Ä P I TÄ Ä kannustaa fyysises-

ti aktiiviseen elämään. Terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa tulee ottaa systemaattisesti käyttöön iäkkäiden ihmisten fyysisen aktiivisuuden tason itsearvioinnit ja yksinkertaiset aktiivisuutta mittaavat testit. Myös liikkumistottumuksissa tapahtuvia muutoksia tulee seurata, Äijö toteaa.

 Tutustu väitökseen tästä

UUSIA SAVONIALAISIA ALOITTANUT ERI TEHTÄVISSÄ Elokuussa Savoniassa on aloittanut useita eri henkilöitä opetus- ja muissa tehtävissä.

MUSIIKKI JA TANSSI MuM​Nina Höynälä, lehtori (rytmimusiikin laulun opetus) LIIKETALOUDEN ALA Anniina Leinonen, tuntiopettaja (englannin kieli) TERVEYSALA Suuhygienisti (AMK), TtK Tiina Holopainen, suuhygienisti

TtM Sari Husso, lehtori (hoitotyö, sisätaudit ja perioperatiivinen hoitotyö) Leena Koponen, tuntiopettaja (hoitotyö) TtT Annu Peltoniemi, lehtorin sijainen (sosiaali- ja terveyspalvelut ja johtaminen)

TEKNOLOGIA- JA YMPÄRISTÖALA Insinööri (AMK) Teppo Houtsonen, tuntiopettaja (talonrakennustekniikka) Insinööri (AMK) Sami Pekkarinen, tutkimusinsinööri (rakennusala)

SOSIAALIALA YTM Minna Kaija-Kortelainen, lehtori (sosiaaliala, yhteiskunnalliset aineet) YTK Petteri Hartikainen, tuntiopettaja

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT, IISALMEN KAMPUSKIRJASTO Tradenomi Johanna Louhela, tietopalvelusihteerin vuorotteluvapaan sijainen

SAVONIAN KATI PARTANEN MAAILMAN VILJELIJÄJÄRJESTÖN WFO:N NAISTEN KOMITEAN PUHEENJOHTAJAKSI IISALMEN KAMPUKSELLAMME TOIMIVA , myös MTK:n johtokunnan jäsen, Kati Partanen on valittu Maailman viljelijäjärjestön WFO:n naisten komitean puheenjohtajaksi. Komitean tavoitteena on parantaa naisten asemaa maataloustuottajina ja viljelijäjärjestöissä.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 3 3

UUTISKATSAUS 2/2015

SAVONIAN MUOTOILUOPISKELIJA VALITTIIN HOPEASOMPA-PALKINNON SUUNNITTELIJAKSI P U I J O N H I I H TO S E U R A I S Ä N N Ö I maaliskuussa 2016 Hopeasompa –kisojen finaalit.

Suurta nuorten hiihto-, yhdistetyn- ja mäkihyppytapahtumaa halutaan juhlistaa uudella paikallista osaamista yhdistävällä muistopalkinnolla. Muistopalkinto jaetaan noin viidellesadalle Hopeasompa -osallistujalle.

PALKINNON SUUNNITTELEE SAVONIA muotoilun opiskelija Jussi Ruotsalainen. Ruotsa-

lainen opiskelee neljättä vuotta koru- ja jalometallimuotoilua. Hiihto on lähellä hänenkin sydäntään. ” M E H A L U A M M E T U OT TA A lahjan saajille

sellaisen WAU-elämyksen, jonka he muistavat vielä kolmenkymmenenkin vuoden päästä”, kertoo Jarkko Ruhanen Puijon Hiihtoseurasta.

TUTKIMUS SAVONIAN TERVEYSALAN KUOPION YKSIKÖN JÄRJESTÄMÄN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN BRÄNDISTÄ  Kuuntele Ville Ylösen haastattelu aiheesta

Tässä röntgenhoitajan koulutukseen liittyvässä opinnäytetyön katsauksessa halutaan kuvata, mitä mieltä terveydenhuollon toimijat ovat Savonian tarjoamasta täydennyskoulutuksesta, mikä täydennyskoulutuksessa ja koulutusta tarjoavassa organisaatiossa on erityisen tärkeää ja miten tarjottavasta täydennyskoulutuksesta tulisi viestiä.

34 2 / 2 0 1 5 Savonian Sanomat

Savonia blogeissa

UUTTA LUOMASSA

LIIKETTÄ LIIKETOIMINTAAN

BLOGISSA KUVATAAN SAVONIAN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKKEISSA TAPAHTUVAA TOIMINTAA. JULKAISEMME SÄÄNNÖLLISIN VÄLIAJOIN TIETOJA JA TULOKSIA MERKITTÄVIMMISTÄ HANKKEISTAMME. ALLA NOSTOJA VIIME KUUKAUSIEN KIRJOITUKSISTA.

SAVONIAN LIIKETOIMINNAN OSAAJIEN TEMMELLYSKENTTÄ. UUSIA JA VANHOJA IDEOITA, POHDINTAA JA ÄRSYKKEITÄ LIIKE-ELÄMÄÄN JA LIIKE-ELÄMÄSTÄ. SAVOLAISTA LIIKETOIMINTAA KANSAINVÄLISELLÄ OTTEELLA.

Digiloo kutsuu sometanssiin METVI-hankkeen alkumetrit SUOMEN SELLU-, PAPERI - ja kartonkiteollisuudessa syntyy vuo-

sittain runsaasti erilaisia jätevesiä ja lietteitä. Jätevesien ja lietteiden käsittely kuluttaa merkittävästi energiaa ja kemikaaleja, ja on isohko kustannustekijä tehtaille. Kiristyvä jätelainsäädäntö sekä EU:n ilmastopolitiikka voidaan nähdä vahvistavana tekijänä kehittää entistä kustannustehokkaampia ja ympäristöystävällisiä menetelmiä sellu- ja paperitehtaiden jätevesien käsittelemiseksi…

Energiatutkimuskeskusta luomassa yhteistyössä opiskelijoiden kanssa TUTKIMUSKESKUKSEN RAKENTAMINEN VARKAUTEEN lähti liik-

keelle loppuvuodesta 2011 ja sitä tukemassa on ollut neljä EUrahoitteista hanketta. Heti projektin alun jälkeen nähtiin, että laitteistoa ja muuta infraa oli tarpeen muokata vielä paljon enemmän yritysten tarpeita vastaavaksi. Saimme mahdollisuuden integroida opiskelijat vahvasti mukaan tekemään työtä tutkimuskeskuksen laitteistojen kehittämiseksi ja rakennuttamiseksi.

LUE LISÄÄ METVI-HANKKEEN taustoista ja energiatekniikan tutkimuskeskuksesta osoitteessa blogi.savonia.fi/uuttaluomassa

HERREYS LAULOI VOITTOISASTI 1984 Euroviisuissa Diggi-loo Diggi-lei, alla tittar på mig. Tähän yrityksenkin pitää pyrkiä. Näkyvyyteen maissa, merellä, ilmassa ja somessa. Keski-ikäiset liikeelämän konkarit ovat alkaneet pelätä nuoria diginatiiveja, joiden kuvitellaan hallitsevan maailmaa. Yrityksillä on aiheellinen huoli digilisaation tuomista muutoksista ja pakenevista rahavirroista.

Lohdutukseksi voin kertoa, etteivät nuo diginatiivit ole syntyneet perinteiset markkinointikeinot jalassa…

Opiskelijat parinvaihdossa 60 metrissä SYKSYINEN TUULI TUIVERTAA Puijon tornin ylätasanteella. On menossa Nuori Yrittäjyys (NY) Start Up- ohjelmaan kuuluva NY 24h – leiri ja aloituspäivän opiskelijatapaamisten sarja. Lyhyen keskustelutuokion jälkeen vaihdetaan keskustelukumppania ja pyritään lopuksi löytämään sopivat yrityspartnerit yhteiselle yrittäjätaipaleelle seuraavaksi kymmeneksi kuukaudeksi…

L U E L I S Ä Ä N Ä I S TÄ ja muista liiketoiminnan aiheistamme osoitteessa blogit.savonsanomat.fi/liiketta-liiketoimintaan/

Savonian Sanomat 2 / 20 1 5 3 5

www.savonia.fi/ensiapu

ENSIAPUKURSSIT (EA1, HÄTÄ JA KERTAUS) Tilaa yksilöllisesti suunniteltuja ensiapukursseja yhteisöllenne. Kurssien painotuksissa voidaan huomioida osallistujien ja kohderyhmän tarpeet, kuten lasten ensiapu, veneilijöiden ensiapu, sähkötyö jne. Kurssit voivat olla eripituisia ja -sisältöisiä. Kouluttajamme ovat terveysalan opettajia ja kokeneita ensiapukouluttajia ja ovat saaneet kiitosta käytännönläheisestä opetustavasta. Koulutukset voidaan järjestää tilaajan omissa tiloissa tai Savonia –ammattikorkeakoulun tiloissa Kuopiossa, Iisalmessa tai Varkaudessa EA 1 ensiavun peruskurssi (16 t) 16 oppitunnin (á 45 min) laajuinen koulutus, voidaan toteuttaa eri mittaisina päivinä. EA 1 koulutuksessa opetellaan perustiedot ja -taidot, jotka jokaisella kansalaisella on hyvä olla sekä opetellaan auttamista hätätilanteessa ja tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa.

Hinta alk. 1295 € + ALV (100 km säteellä Kuopiosta, max 15 hlö).

Ensiavun kertauskurssi (4t) Kertauskurssin avulla ylläpidetään hätäensiaputaitoja. Kertauskurssit jatkavat Ensiapukurssi EA1 ja EA2 -kurssien voimassaoloa 3 vuodella, kumpikin kurssi voidaan päivittää suorittamalla kertauskurssi yhden kerran.

Hinta alk. 435 € + ALV (100 km säteellä Kuopiosta, max 15 hlö).

Hätäensiapukurssi (4t) Hätäensiapukurssi 4 t on voimassa 3 vuotta ja se sopii myös kertauskurssiksi, jolla voit jatkaa voimassa olevaa Ensiapukurssi EA1- tai EA2 -todistuksen voimassaoloa 3 vuotta. Hätäensiapukursseja voidaan pitää myös laajempina kokonaisuuksina (4-8 t).

Hinta alk. 435 € + ALV (100 km säteellä Kuopiosta, max 15 hlö).

L I S ÄT I E T O J A L I I K E T O I M I N TA S I H T E E R I S U V I H O L O P A I N E N , P. 0 4 4 7 8 5 6 4 2 0 , S U V I . H O L O P A I N E N @ S A V O N I A . F I S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 ( M I C R O K AT U 1 ) , 7 0 2 0 1 K U O P I O P U H . ( 0 1 7 ) 2 5 5 6 0 0 0 | S AVO N I A @ S AVO N I A . F I | W W W. S AVO N I A . F I