Page 1

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2017

Savonia ja Pöyry yhteistyöhön

Kansainvälisyys loi ennätyskeskustelut

Betonirakentaminen vaatii testaamista

SIVULLA 5

SIVULLA 15

SIVULLA 16


Pääkirjoitus

OSAAVAA TYÖVOIMAA POHJOIS-SAVOON Savoniassa syksyllä aloittaneista uusista opiskelijoista yli 60 % tulee Pohjois-Savon alueelta. Seuraavana selvästi pienemmällä määrällä opiskelijoita tulee Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Kokonaisuudessaan Savonian vetovoima on pysynyt hyvänä, syksyn 2017 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita olikin lähes viisi jokaista aloituspaikkaa kohti. Toisaalta on mielenkiintoista tarkastella, miten Savoniasta jäädään maakuntaan töihin. Uusin tilasto on vuodelta 2015, ja sen mukaan yli 63 % Savoniasta valmistuneista jää töihin maakuntaan. Uusimaalle Savoniasta valmistuneista menee yli 9 %. Tilastoja katsomalla voi todeta, että Savoniasta valmistuneiden työttömyys vuosi valmistumisen jälkeen on erinomaisella tasolla. Uusin tilasto on vuodelta 2014, silloin Savoniasta valmistui 1041 amk-opiskelijaa, joista työttömänä oli 87 henkilöä eli hieman yli 8 %. Koko maan vertailuluku oli yli 10 %. Erityisesti tradenomien, restonomien ja agrologien osalta olemme maan parhaimmistoa. Myös tekniikan alan, sosiaalija terveysalan sekä musiikkipedagogien osalta Savoniasta tutkintonsa saaneet ovat työttöminä maan keskiarvoa harvemmin. Pohjois-Savossa ollaan huolestuneita osaavan työvoiman saatavuudesta. Jo tällä hetkellä vientiyrityksemme kipuilevat osaavasta työvoimasta. Pohjois-Savo tarvitsee eri alueilleen sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä ja alansa asiantuntijoita. Savonia on pitkäjänteisesti kehittänyt työelämäläheistä koulutusta. Toimimme vahvasti sekä

koulutuksen, liiketoiminnan sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan osa-alueilla lähellä yrityspintaa. Näin varmistamme, että tiedämme millaista osaamista työelämä tarvitsee ja toisaalta annamme opiskelijoille valmiudet työskennellä alati muuttuvassa työelämässä. Vielä tänäkin päivänä osa yrityksistä on tottunut siihen, että he saavat oppilaitoksista automaattisesti tarvitsemansa työvoiman. Kilpailu osaavasta työvoimasta asettaa meidät kouluttajat ja yritykset yhteisen pöydän ääreen pohtimaan uusia toimintamalleja. Parhaimmillaan tiiviillä koulutusyhteistyöllä yritykset saavat nohevia osaajia tekemään yrityksen kehittämistehtäviä osana opintojaan, ja koulutuksensa jälkeen he usein työllistyvät yritykseen. Tämä oli yhtenä syynä siihen, että Pöyry ja Savonia solmivat lokakuussa 2017 kumppanuussopimuksen. Toivon, että yritykset ja laajemminkin työelämä löytää yhä kasvavassa määrin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot oman kehittämistyönsä apureiksi. Maisteritasoinen koulutus työn ohessa tehtynä on yritykselle mahtava mahdollisuus. Olin avaamamassa tänä syksynä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen aloitustilaisuutta. Siinä oli mukana parisataa opiskelijaa kymmenestä eri tutkinto-ohjelmasta. Aistin valtavaa kokemusperäistä tietoa ja samalla opiskelun intoa. Otetaan tämäkin mahdollisuus maakunnassa paremmin käyttöömme.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2017 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen KANNEN KUVA Mikael Rutonen SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

2 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

"Savoniasta valmistuneiden työttömyys vuosi valmistumisen jälkeen on erinomaisella tasolla."

11/17 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi marraskuussa 2017. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.


UUSI OSAAMINEN

SUOMEN VAIKUTTAVIN AMMATTIKORKEAKOULU Savonian visio on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuonna 2020. Haluamme tehdä eri vaikuttavuuden teemat mahdollisimman näkyviksi sidosryhmillemme, joten myös Savonian Sanomat on jaoteltu näiden teemojen mukaan: Uusi osaaminen Uudet ratkaisut Uusi tieto ja vuorovaikutus

5

Savonia ja Pöyry strategiseen yhteistyöhön

6

YIT kehittää rakennusalan osaamista

7

Miksi opettajaksi?

8

Kaksoistutkinto Brysselissä

UUDET RATKAISUT 10

Tutkijan uusi elämä

13

Bussien paikallistamiseen sovellus

14

Uusi ympäristöystävällinen lannankäsittelytekniikka

16

Betoniongelmat huolestuttavat

18

Traktori vuodelle 2040

20

Euro Maito

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS

04

22

Yhteistyöllä potkua Kuopion työssäjaksamiseen

25

Ennätysyleisö keskustelemassa kansainvälistymisestä

27

Kuopion satama

28

Minna Canthin jalanjäljessä

30

Hankkeita Savoniassa

32

Liikelahja kertoo tarinan

34

Savonian opiskelijat Resto-kisan voittoon

38

Katse myönteiseen tulevaisuuteen

UUSI OSAAMINEN

Julkaisimme keväällä myös verkkosivuston, jonka kautta esitämme tapojamme vaikuttaa yhteiskuntaan. Itse olemme ylpeitä siitä työstä mitä teemme, katso lisää sivustolta: http://vaikuttavuus.savonia.fi

UUDET RATKAISUT

24

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS

12


Uusi osaaminen Osaaminen muuttuu vaikutukseksi siinä vaiheessa, kun sitä päästään hyödyntämään työelämän aidossa tilanteessa. Meillä Savoniassa panostetaan osaamisen korkeaan tasoon, ja ennen kaikkea sen hyödyllisyyteen työelämälle.

4 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


TEKSTI JA KUVA PETTERI ALANKO Savonia ja Pöyry allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Paikalla Pöyryn myynti- ja toimistopäällikkö Jouni Nenonen (vas.), liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Hyytinen, toimitusjohtaja Juuso Pajunen, sekä Savonian rehtori Mervi Vidgrén ja liiketoimintapäällikkö Tomi Hyttinen.

Savonia ja Pöyry yhteistyöhön Yhteistyöllä tavoitellaan opiskelijoiden työelämäläheisen osaamisen vahvistamista ja Savonian henkilöstön osaamisen kehittämistä

S

avonia ja Pöyry Finland Oy ovat solmineet strategisen kumppanuussopimuksen, jolla tavoitellaan syvenevää tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyötä osapuolten välillä. Sopimus koskee ennen kaikkea rakennus-, sähkö- ja ympäristötekniikan aloja. Savonia nimeää sopimuksen tärkeimmiksi tavoitteiksi opiskelijoiden työelämäläheisen osaamisen vahvistamisen, henkilöstön osaamisen kehittämisen, yksityisen rahoituksen lisäämisen sekä aluevaikuttavuuden kasvattamisen. Konkreettisia toimintamalleja ovat mm. vierailuluennot sekä yhteiset kehittämistyöpajat, joissa kehitetään ratkaisuja Pöyryn tarpeisiin.

- Tämä on meille merkittävä sitoutuminen yhteen Suomen johtavaan tekniikan alan toimijaan. Vastaavia sopimuksia teemme harkiten, ja meillä on niiden suhteen korkeat odotukset. Aluevaikuttavuuden ja osaamisen kehittämisen kannalta on aivan keskeistä, että toimimme kiinteässä yhteistyössä niin alueen kuin koko Suomen johtavien yritysten kanssa, toteaa Savonian rehtori Mervi Vidgrén.

- Savonia palvelee monialaisena oppilaitoksena aktiivisesti ympäröivää työelämää. Sen energiaan, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät painopisteet ovat vahvasti myös Pöyryn osaamisen ydintä. Uskomme, että yhdessä voimme luoda entistä edistyksellisimpiä ratkaisuja ympäröivän maailman haasteisiin, sanoo Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtaja Juuso Pajunen.

Pöyryn tavoitteet yhteistyölle painottuvat työelämän tarpeiden tuomiseen koulutuksen sisältöön, tulevaisuuden osaajien rekrytointiin sekä oman henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Pöyry näkee mahdollisuuksia myös osallistua erilaisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin yhdessä Savonian kanssa.

- Yhteistyö edesauttaa näkyvyyttämme työnantajana. Olemme iloisia päästessämme tekemään työtä tulevaisuuden osaajien kanssa jo opiskeluvaiheessa, sanoo Pöyryn Pohjois-Euroopan liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Mikko Hyytinen.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 7 5


YIT kehittää rakennusalan osaamista TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT PANU VERNU

Tarkoituksena on parantaa teoriatiedon kohdistamista käytännön tilanteisiin

Y

IT on kehittämässä rakennusalan koulutusta. Ideana on varmistaa ammattitaitoiset osaajat tulevaisuudessa. Tuloksena on kehitetty YIT Opinnot -opintokokonaisuus: rakennusinsinööri- ja rakennusmestariopiskelijoille.

- Tämä on erinomainen tapa rekrytoida opiskelijat jo opiskelun aikana, koska käytännön töissä työmaalla selviää sekä YIT:lle että opiskelijalla, kiinnostaako kyseinen yritys opiskelijaa ja onko hänestä YIT:n tehtäviin jatkossakin, sanoo YIT:n aluejohtaja Jani Knuuttila.

Viiden opintopisteen YIT Opinnot toteutetaan Suomessa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot lukeutuvat osaksi valittavien opiskelijoiden amk-tutkintoa.

Yhteistyö YIT:n ja eri ammattikorkeakoulujen välillä tukee nuorten opiskelua ja työllistymistä sekä samalla kehittää koko rakennusalan koulutustarjontaa. YIT Opinnoissa nuoret saavat arvokasta työkokemusta ja mahdollisuuden urakehitykseen. Uutena suuntauksena on syksyllä alkamassa myös tradenomeille YIT Opinnot, koska rakennusalalla tarvitaan myös hyvää liiketoiminta- ja talousosaamista.

- Opiskelijat hakevat kuten oikeaa työpaikkaa YIT Opintoihin. Vuosittain on noin 200 hakijaa, joista valitaan 25–30. Esimerkiksi Savoniasta on valittu vuosittain 2-5 opiskelijaa, tarkentaa YIT:n työsuhdepäällikkö Sari Hagelberg.

– YIT:n kanssa voidaan helposti laajentaa yhteistyötä monialaiseksi. Tekniikan lisäksi rakennusalalla tarvitaan niin bisness-osaamista kuin muotoiluakin, myhäilee Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski.

IT Opintojen sisältö tarjoaa käytännönläheisen näkökulman rakennusalalla toimivan työnjohtajan kannalta tärkeisiin kokonaisuuksiin. Koulutuksessa käsitellään muun muassa työturvallisuuteen ja laatuun liittyviä kysymyksiä, ryhmätöiden, case-esimerkkien ja työmaakäyntien avulla. Oppimateriaaleissa hyödynnetään YIT:n käynnissä olevia työmaita, ja perehdytetään YIT:n toimintatapoihin ja järjestelmiin.

Savonian opettaja Hannu Haaranen näkee, että tällainen koulutusyhteistyö syventää opiskelijoiden ammattiosaamista ja kohdistaa teoriatiedon käytännön tilanteisiin. – Vaikka YIT Opinnoissa on pieni osa opiskelijoista, silti tämä joukko motivoi muitakin opiskelijoita. Koulun omissa projekteissa he näkevät YIT Opintojen avulla, että ne vastaavat todella työelämän tarpeita, päättää Haaranen.

Koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski (vas.), opettaja Hannu Haaranen, aluejohtaja Jani Knuuttila ja työsuhdepäällikkö Sari Hagelberg pohtimassa koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

6 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Miksi Opettajaksi? TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Uudet ravitsemisalan opettajat Tanja Vornanen (vas.) ja Anne-Mari Heikkinen pyrkivät yhdistämään käytännön osaamisen ja teoriatiedon.

M

atkailu- ja ravitsemisalan yritykset luottavat tulevaisuuteen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun hotelleihin on arvioitu syntyvän vuoteen 2020 mennessä 700–900 uutta työpaikkaa. Ala kiinnostaa myös opettajia. Savonia-ammattikorkeakoulun kaksi uutta opettajaa, Anne-Mari Heikkinen ja Tanja Vornanen kertovat, miksi haluavat opettajiksi. Anne-Mari Heikkinen aluaa panostaa elinikäisen oppimiseen. Hän haluaa jakaa omaa monipuolista tietotaitoa myös muille. Samalla hän voi vaikuttaa nuorten kasvamiseen, tukea, ohjata ja motivoida heidän oppistaan. – Opetukseen sisältyy paljon vastuuta, mutta opetuksen suunnittelussa voi myös käyttää omaa luovuuttaan opetussuunnitelmien rajoissa. Jokainen työpaikka ja työtehtävä ovat opettaneet Heikkiselle paljon: erilaisia työympäristöjä ja erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä. Työelämän syvällinen tuntemus on tärkeää ammattikorkeakouluopetuksessa. – Aikaisempia työkokemuksia, tietoa ja asiantuntijuuttani voin yhdistää erinomaisesti teoriaan ja aineisiin joita opetan. Voin myös havainnollistaa asioita omien kokemuksieni ja esimerkkien avulla. Tanja Vornanen puolestaan halusi opettajaksi, koska opetus ja ohjaaminen ovat aina olleet lähellä sydäntä. Onnistumisen ja ilon kokemus tulee Vornaselle siitä, kun hän

näkee jonkun oppivan jotain uutta ja saavan siitä lisäpuhtia omaan tekemiseensä. – Haluan myös omalta osaltani olla vaikuttamassa alan tulevaisuuteen ja olla ohjaamassa ja kehittämässä alamme tekijöitä. Opetustehtävissä pääsee myös kehittämään jatkuvasti omia taitojaan niin pedagogisten, digitalisuuden, alan uusien ilmiöiden kanssa. Vornanen tuo opetukseen käytännönläheisyyttä ja hän pyrkii kuvaamaan teoriatiedon arjen tilanteiden kautta. Esimies- ja henkilöstötehtävien myötä Vornanen on saanut työskennellä erilaisten ihmisten parissa ja päässyt näkemään erilaisia oppimistyylejä. – Näitä oppeja ja kokemuksia haluan hyödyntää myös opetuksessa ja pyrkiä huomioimaan erilaiset oppijat monipuolisen opetuksen avulla.

VANKKA TYÖTAUSTA

kelijoiden ohjaamista ammatti- ja aikuisopistossa ja sieltä hän hakeutui opettajakorkeakouluun. – Sitten Leijona Cateringilta otettiin yhteyttä ja sieltä sain asiantuntijatehtävän palvelusuunnittelijana kehitystiimissä. Työnkuvaani kuului tuotteiden ja palveluiden suunnittelu niin puolustusvoimille kuin henkilöstöravintoloihin. Puolustusvoima-asiakkuudessa Heikkinen vastasi muun muassa aluksien tuote- ja ruokalistasuunnittelusta sekä varuskuntaravintoloiden vuosittaisten teemojen, kuten juhlapyhien ruokalistoista. Lisäksi hän teki sisäisiä auditointeja kaikkiin Leijonan ravintoloihin. Myös Vornanen on työskennellyt koko ikänsä ravintola-alan eri tehtävissä, astianhuollosta ravintolapäällikön töihin. – Lisäksi olen työskennellyt henkilöstön kehittämistehtävissä osaamisen kehittämisen ja koulutussuunnittelun parissa.

Ravintola-alan ammattilaiset tuovat asiakkailleen elämyksiä arkeen. Työ on usein vaativaa mutta palkitsevaa. Heikkisellä ja Vornasella onkin omakohtaista työkokemusta, joista ammentaa opiskelijoille virikkeitä.

Anne-Mari Heikkisen koulutustausta on: ylioppilas, ravintolakokki, matkailun restonomi, opettajakorkeakoulu, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Heikkinen on työskennellyt monipuolisesti eri ravintola-alan työtehtävissä muun muassa: salilla, tarjoilijana, salin esimiehenä, keittiössä, kokkina ja vuorovastaavana. Välillä työ sisälsi opis-

Tanja Vornasen koulutustausta on: ylioppilas, restonomi AMK, tradenomi ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kansainvälinen WSET-viiniakatemian Level 3 -viinitutkinto.

Savonian Sanomat 2 / 2 0 1 7 7


Kaksoistutkinto Brysselissä, yhtä kokemusta rikkaampana Opiskelu ulkomailla erosi monin tavoin Suomessa opiskelusta.

TEKSTI REETA HANKILANOJA JA JONI SOPANEN KUVAT MARIA HALABURT JA JONI SOPANEN

S

avonia-ammattikorkeakoulun opiskeluvuodet ovat ohi. Tärkein mieleen jäänyt asia on ollut kaksoistutkinnon suorittaminen Brysselissä: Brussels Business Institute of Higher Education (BBI). Kaksoistutkinto on vuoden kestävä opiskelujakso, jonka suorittamiseksi vaaditaan 60 opintopistettä. Kaksoistutkinnon suoritettua opiskelija saa tutkintotodistuksen omasta koulusta ja ulkomailta yhteistyökorkeakoulusta. Lähdimme suorittamaan kaksoistutkintoa, sillä uudet kokemukset kansainvälisessä ympäristössä kiinnostivat. Uskoimme ulkomailla opiskelun myös parantavan kielitaitoa sekä hotelli- ja matkailualalle työllistymistä.Brussels Business Institute on pieni yksityiskoulu, jolla on kampukset Brysselissä ja Luxemburgissa. Valitsimme kaupungiksi monikulttuurisen Brysselin. BBI:n opinnot koostuvat pääasiassa ravintola-, hotelli- ja matkailualan opinnoista. Jokainen lukuvuosi pitää sisällään erilaisia kursseja, joten kaksoistutkintoa harkitessa on hyvä miettiä, minkä lukuvuoden opintoja haluaa opiskella. Ensimmäisenä vuotena perehdytään hotelli- ja matkailualaan, toinen vuosi keskittyy ravintola-alaan ja kolmas vuosi sisältää kaikkien näiden osa-alueiden opintoja, jolloin syvennytään myös esimiestyöhön. BBI:n opinnot ovat vaativia, mutta koulusta saa hyvän pohjan ravintola-, hotelli- ja matkailualalle.

8 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Opiskelun ohessa voi kokea myös matkailun nautintoja. Kuvassa Brysselin kaupungintalo, joka on Belgian tärkeimpiä nähtävyyksiä.


Opiskelu ulkomailla erosi monin tavoin Suomessa opiskelusta, sillä opiskelu on vanhanaikaisempaa ja hyvin teoriapainotteista. Ryhmätöitä ei ollut juuri laisinkaan ja kaikki opiskeltavat materiaalit tulostettiin oppilaille tai opiskeltavat asiat löytyivät kirjasta. Kokeet muodostuivat ainoastaan monivalintakysymyksistä, joten oli muistettava tarkkoja yksityiskohtia opiskelluista materiaaleista.

LOPPUTYÖ ON JOKAVUOTINEN Kurssien lisäksi jokaisena lukuvuotena oppilaat tekevät laajan lopputyön, joka vastaa työmäärältään Suomessa tehtävää opinnäytetyötä. Koulupäivät sijoittuivat maanantaista torstaihin klo 8-16. Eväät oli hyvä ottaa mukaan, sillä koulu ei tarjonnut valmista lounasta. Aloitimme kaksoistutkintomme kesken lukuvuoden, jonka vuoksi alku lukuvuoden opinnot oli opiskeltava itsenäisesti. Sama toistui myös seuraavana lukuvuotena, jolloin opiskelimme itsenäisesti loppulukuvuoden.

Ulkomailla opiskelu avaa silmiä, kasvattaa ihmisenä ja antaa rohkeutta tulevaisuuden haasteisiin.

Omassa asunnossamme oli vuotavat ikkunat ja homeongelmia, mutta vuotavia ikkunoita oli korjattu jo kolmesti ja homeongelmat tuntuivat olevan tyypillisiä ulkomailla. Erityisesti ulkomailla asumisen jälkeen oppii arvostamaan sitä, miten hyvin Suomessa on järjestetty perusasiat, kuten terveydenhuolto tai asuinolot. Brysselin vilinässä uusien ystävien kanssa koimme ikimuistoisia hetkiä, joita ei voi rahalla korvata. Tämän vuoksi haluamme kiittää Savonia-ammattikorkeakoulua sen tarjoamista mahdollisuuksista ulkomailla opiskeluun. Itsellämme ei olisi ollut varaa maksaa yksityiskoulumme vaatimia lukuvuosimaksuja ilman koulumme yhteistyömahdollisuuksia. Matkailualalle työllistyminen on helpompaa, kun kielitaitoa ja kokemusta on kertynyt ulkomailla opiskelusta. Ulkomailla opiskelu avaa silmiä, kasvattaa ihmisenä ja antaa rohkeutta tulevaisuuden haasteisiin. Ennen kaksoistutkintoamme emme olisi kuvitelleet hakevamme ulkomaille töihin, mutta nyt sekin vaihtoehto on mahdollinen. Etenkin hotelli- ja matkailualalla opiskeleville suosittelemme lämpimästi ulkomaille lähtemistä. Olipa sitten kyse lyhyestä tai pitkästä ajasta. Ulkomaille muuttaminen voi olla pelottavaa, mutta se antaa varmasti enemmän kuin tutussa turvallisessa Suomessa pysyminen.

Lisäksi teimme molempina lukuvuosina lopputyön, jotta kaksoistutkintoon tarvittavat opintopisteet täyttyivät. Haasteita opiskeluissa ilmeni jonkin verran kielen kanssa, sillä esimerkiksi kirjanpidon opiskeleminen USA:n lakien mukaan ei ollut helpoimmasta päästä. Kielitaito kuitenkin kehittyi nopeasti ja saimme opinnoistamme hyvät työkalut tulevaisuutta varten. Brysselissä on hyvä osata ranskaa, sillä ihmiset ovat suurimmilta osilta kaksikielisiä (ranska ja hollanti). Tämän vuoksi on oltava varuillaan ulkomaille muuttaessa, sillä itse kohtasimme huijareita vuokra-asuntoa hankkiessamme. Ruoka ja asuminen ovat edullisempia kuin Suomessa, mutta asuntojen kunnossa olisi parantamisen varaa.

Savonian opiskelijat Reeta Hankilanoja ja Joni Sopanen läksivät suorittamaan kaksoistutkintoa, sillä uudet kokemukset kansainvälisessä ympäristössä kiinnostivat.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 7 9


Tutkijan uusi elämä Savonia-ammattikorkeakoulussa TEKSTI SOFIA ZIYATDINOVA JA ANNE KARUAHO | KUVAT MARITTA PITKÄNEN

Tutoropettaja Sirkka Malila ojensi Savonian puolesta Sofia Ziyatdinovalle väitöslahjan

10 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Savoniassa bioanalytiikan koulutusohjelmassa opiskeleva Sofia Ziyatdinova väitteli kesällä Itä-Suomen yliopistossa Alzheimerin tautiin kuuluvista epileptisista kohtauksista ja epileptisestä purkaustoiminnasta.

K

ahden eri koulutuksen työstäminen yhtä aikaa on välillä ollut haastavaa.

Alzheimerin taudin sairastavuus lisääntyy väestössämme, eikä lääkkeitä tautia vastaan ole vielä olemassa. Lisäksi tautia sairastavilla on lisääntynyt riski sairastua epilepsiaan. Epileptiset kohtaukset ja oireeton epileptinen purkaustoiminta vaikuttavat Alzheimerin taudin etenemiseen ja hermosolujen rappeumamuutoksiin, jolloin ne voivat haitata tiedollisia toimintoja. Pienikin epileptinen aktiivisuus aivoissa pahentaa potilaan tilannetta, ja siksi se tulee hoitaa hyvin. Savonia-ammattikorkeakoulussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa toista vuotta opiskele-

va Sofia Ziyatdinova väitteli kesällä Itä-Suomen yliopistossa epilepsialääkkeiden tehosta purkausten hoidossa käyttäen siirtogeenisiä hiiriä. Ziyatdinova kuului kahteen kansainväliseen tutkimusryhmään: A.I. Virtanen Instituutin epilepsiaryhmään sekä Neurobiology of Memory -ryhmään. Kun opiskelu bioanalytiikan koulutusohjelmassa alkoi syyskuussa 2016, Sofia Ziyatdinova oli juuri

lähettänyt väitöskirjansa tarkastukseen. Suurin osa tohtorikoulutuksesta oli siis ohi, mutta paljon oli vielä tehtävää: piti korjailla väitöskirjaa ohjaajan kommenttien perusteella, valmistella kirjan julkaisua ja itse väitöstilaisuutta. Sofia sanookin varsinkin kevätlukukauden olleen hyvin kiireinen ja stressaava, mutta toteaa samalla, että Savoniassa opiskeleminen oli yksi merkittävä stressiä lievittävä tekijä. Sofia kertoo saaneensa bioanalytiikan opiskelukavereista paljon positiivista energiaa ja tärkeää vertaistukea siihen, että kahden vaativan koulutuksen yhdistäminen on mahdollista. Lisäksi onnistumisen kokemukset esimerkiksi verinäytteenotosta antoivat hänelle voimaa.

Sofia Ziyatdinova kertoo, että opiskelu Savoniassa eroaa tohtorikoulutuksesta: ammattikorkeakoulussa kursseja on paljon, kun taas yliopiston tohtorikoulutus painottui tutkimustyöhön, tiedon hakemiseen ja arviointiin, ja varsinaisia opiskeltavia kursseja oli vähän. Tohtorikoulutuksessa myös kirjoitetaan paljon, apurahahakemuksia ja artikkeleja kollegojen kanssa sekä tehdään paljon erilaisia esityksiä kansainvälisiin seminaarei-

hin ja kokouksiin. Sofia kuvaakin opiskelua Savonia-ammattikorkeakoulussa uudeksi elämäksi. Savonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan Sofia Ziyatdinova päätti hakeutua, koska työllistyminen ”puhtaasti” tutkimustyössä tohtorin tutkinnon jälkeen on epävarmaa. ”Tiesin, että Savoniassa on erittäin korkeatasoista bioanalyytikkokoulutusta, ja bioanalyytikolla on paljon erilaisia työmahdollisuuksia. Ensimmäisen vuoden aikana opin paljon, ja ensimmmäinen harjoittelu Terveystalon laboratoriossa meni hyvin. Nyt toisena opiskeluvuotenani olen innoissani siitä, että pääsen oppimaan paljon uutta bioanalytiikan eri erikoistumisaloilta. Toivon, että tulevaisuudessa pääsen työskentelemään KYSin epilepsian laitokselle jatkamaan epilepsiatutkimusta potilailla sekä tutkimustyötä yliopistossa. Kuitenkin bioanalyytikon koulutuksen jälkeen minulla voi olla paljon muitakin mahdollisuuksia yhdistää yliopistokoulutuksen ja käytännöllisemmän bioanalyytikon koulutuksen antamia oppeja.” Sofia Ziyatdinovan väitöstutkimus Epilepsy in Alzheimer model mice with brain amyloidosis – possible mechanisms and treatment options (Epilepsia Alzheimerin taudin amyloidipatologiaa mallintavilla hiirillä – mahdolliset mekanismit ja hoitovaihtoehdot) tarkastettiin 19.6.2017 Itä-Suomen yliopistossa.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 1 1


Uudet ratkaisut Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli uusien ratkaisujen luomisessa sekä yritysten kilpailukyvyn uudistamisessa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvatamme yrittäjähenkisiä osaajia, koordinoimme uutta luovia hankkeita ja olemme tukemassa alueen yritysten kasvua. Olemme aidosti mukana rakentamassa tulevaisuutta yhdessä kumppaneidemme kanssa.

12 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Bussien paikallistamiseen sovellus TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT TEEMU KUHMONEN & SHUTTERSTOCK

Bussin sijainnin lisäksi sovellus näyttää linjakohtaiset reitit, aikataulut ja pysäkit. Kartalle voi paikantaa myös oman sijaintinsa,

Bussin lisäksi Savobus-sovellus näyttää reitit, aikataulut ja pysäkit.

P

ieksämäellä ei tarvitse turhaan odotella bussia. Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Teemu Kuhmonen on kehitellyt Savobus-sovelluksen (savobus.pieksamaki.fi). Nyt käyttäjä paikantaa paikallis- ja palveluliikenteen bussien sijainnin reaaliaikaisesti älypuhelimesta tai muusta vastaavasta laitteesta.

kenteen linja-autojen ja palveluliikenteen reaaliaikaiseen seurantaan. Bussin sijainti näkyy kartalla liikkuvana symbolina, ja sitä näpäyttämällä voi vielä varmistaa viimeisimmän paikannushetken.

– Toivoisin, että sovellus helpottaa ja parantaa joukkoliikenteen käytettävyyttä ja lisää sen suosiota.

Kuhmonen kertoo, että Savobussovelluksen kehitys lähti liikkeelle Pieksämäen, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien tarpeesta saada sovellus, jolla voi seurata paikallisliikenteen linja-autojen sijaintia reaaliaikaisesti mobiililaitteilla. Iisalmeen ja Varkauteen paikannussovellus tulee käyttöön myöhemmin. – Tähän mennessä sovellus on jo käytössä Pieksämäellä. Heiltä tuli aloite sovelluksen kehittämiseen. Sovellus on selainpohjainen eli toimii nettiselaimessa sekä tietokoneella että mobiililaitteilla. Sovellusta käytetään siis paikallislii-

– Sovellus näyttää nämä tiedot kartalta, jotta joukkoliikenteen asiakas tietää missä bussi on tulossa tai onko se jo mennyt pysäkin ohi. Toimii siis lisäpalveluna kertoen informaatiota mitä aikataulut eivät kerro.

Kolme savolaiskaupunkia halusivat kevyen ja huokean sovellutuksen, koska suurten kaupunkien järjestelmät ovat pieniin kaupunkeihin liian raskaita. – Tämä on lisäpalvelu paikallisliikenteen asiakkaille. Toivotaan, että he ovat tyytyväisiä ja tämä lisäisi vielä paikallisliikenteen suosiota, Pieksämäen kaupungin liikennesuunnittelija Pasi Haverinen sanoo (Savon Sanomat 21.3.). Bussin sijainnin lisäksi sovellus näyttää linjakohtaiset reitit, aikataulut ja pysäkit. Kartalle voi paikantaa myös oman sijaintinsa, kun puhelimen omapaikannus on laitettu päälle.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 1 3


Uusi tehokas ja ympäristöystävällinen lannankäsittelytekniikka TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT LANTALOGISTIIKKA -HANKE JA SHUTTERSTOCK

Lannan ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen on yksi maatalouden tärkeimmistä kehityskohteista. Uudet lannanlevitysmenetelmät ovat seuranneet toisiaan viimeiset 30 vuotta. Tähän saakka se on näkynyt koneiden kasvuna: nyt teho ei ole pelkästään koneiden koosta kiinni.

lannankäsittelytekniikkaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Pasi Eskelisen mukaan karjanlannan levitys on karjatilojen tärkein kasvukauden työvaihe rehunkorjuun ohella.

Kiuruvedellä Mikko Elovaaran tilalla esiteltiin toukokuun puolivälissä uutta, tehokasta ja ympäristöystävällistä

– Lannanlevityksessä on kuitenkin merkittäviä aikataulutusvaatimuksia sadon kasvun näkökulmasta. Samalla on huo-

mioitava ravinteiden hyödyntämismahdollisuudet ja pellon kosteusolot koneiden kantavuuden kannalta. Viimeisten 20 vuoden aikana lannanlevityslaitteiden koko on kasvanut. Moderni lietevaunu siirtää lietelantaa yli 16 kuutiometriä ja painoa kolmelle akselille tulee 10 tonnia. Itsekulkevilla laitteilla kokonaismassa on jopa yli 40 tonnia. Eskelinen näkee, että vaunujen koko on ollut pakko kasvattaa, jotta levityksen tuntiteho saataisiin yli 50 kuutioon tunnissa.

Lietelannan letkusiirto yhdistetään traktorin levityspuomistoon ja itse levitys toteutetaan ilman säiliötä.

14 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


– Suurten vaunujen mukana on tullut tehokkuutta mutta myös ongelmia. Pellon pintaan kohdistuu tiivistymisriski ja kymmenien kuormien rasitus näkyy myös paikallistiestön kunnossa. Paluuta pieniin vaunuihin ei juuri ole, koska niiden työteho ei riitä, selventää Eskelinen.

LIETELANNAN LETKUSIIRTO Pasi Eskelinen esittelee yhden uuden menetelmän: lietelannan letkusiirto. Kumipintaisten ja siirrettävien putkistojen kautta lietettä voi siirtää pumppaamalla noin kahden kilometrin etäisyydelle varastosta. – Menetelmän teho on 2 – 3 kertainen traktorisiirtokalustoon verrattuna eli noin 100 – 200 kuutiota tunnissa. Letkusiirron ansiosta liikennöinti traktorikalustolla loppuu.

– Peltolohkoilla letku yhdistetään traktorin levityspuomistoon ja itse levitys toteutetaan ilman säiliötä. Tällöin pellolla kulkevan laitteiston kokonaismassa pienenee ja traktorin lisäksi painoa on vain 2-3 tonnia. Letku seuraa traktorin perässä ja levitys toteutetaan ilman suurempia katkoksia. Eskelinen vakuuttaa uuden vetoletkulevityksen etujen olevan monitasoiset. Selkein etu on pellon tiivistymisen merkittävä väheneminen. Kevyt yhdistelmä voi toteuttaa levityksen merkittävästi aiemmin kuin vaunuyhdistelmä. – Siirtoajan vähentyessä syntyy säästöä myös polttoaineen kulutuksessa hehtaarikohtaisesti laskettuna.

rannusta karjanlannan hyödyntämisessä. Hanke toteutetaan Savonia-ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja YläSavon ammattiopiston yhteistyönä. LantaLogistiikka -hanke pyrkii löytämään tehostamiskeinoja laajasti lannankäsittelyn eri osa-alueilta. Painopisteinä ovat separoinnin, biokaasutuotannon ja maan kasvutuotannon parempi hyödyntäminen. Tavoitteena ovat myös lannan siirtäminen tieliikenteessä, logistiikan suunnittelua ja uusia menetelmiä yhdistämällä. Hanke saa rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta.

Lietelannan letkusiirto kuuluu LantaLogistiikka -hankkeeseen. Se tavoittelee merkittävää pa-

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 1 5


Betoniongelmat huolestuttavat TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SAMI PEKKARINEN

Betonirakentamisen ongelmat tulevat kalliiksi, työt myöhästyvät ja jo valmiita rakenteita voidaan joutua purkamaan.

B

etonirakentamisessa on ilmennyt pahoja laatuongelmia. Päivänvaloon tulleet lujuuspulmat ovat yllättäneet alan yritykset, kuin valvovat viranomaisetkin. Suomessa on paljastunut yllättävän paljon murheellisia puutteita betonirakentamisessa, keskellä vilkasta rakentamista. Kemijärvellä purettiin vasta valmistunut rautatiesilta betonin haurauden takia. Lujuusongelmat keskeyttivät Turun keskussairaalan. Tässäkin tapauksessa purettiin mittava määrä

Perusteltu kysymys on, esiintyykö laatu tai laadunvalvontaongelmia siltakohteissa laajemminkin. Tähän ongelmaan on tartuttu. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulusta tuli yksi Suomen laaja-alaisimmista toimijoista, jolla on FINASin myöntämä akkreditointi tutkimus- ja kehitysyksiköissä tehtäviin testauksiin. Auditointi tehtiin betonitestauksen, elintarviketestauksen ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköissä joulukuussa 2016. Nämä testausalat saivat akkreditoinnin helmikuussa 2017.

elinehto. – Akkreditoinnin saaneet laboratoriot sitoutuvat FINASin määrittelemälle laatutasolle testauksessa. Sen saavuttamista sekä siinä pysymistä valvotaan vuosittaisilla tarkastuksilla ja pistokokeilla. Betonin testauksessamme on useita isoja kohteita työnalla, muun muassa Jännevirran silta. Laboratoriossa testataan sillan työnaikaiset betonin puristuslujuuden testaukset, määräysten vaatimassa laajuudessaan. Siltahanke on kokoluokassaan suurin Pohjois-Savossa. Sillalla on pituutta noin 600 metriä ja urakkahinta liki 27 miljoonaan euroa.

Akkreditointivaatimuksen SFS-EN ISO/IEC 17025 mukainen päätös on osoitus Savonian eriomaisesta laatutoiminnista ja se mahdollistaa liikeja hanketoiminnan kasvattamisen. Tämä mahdollistaa laajempien testauspalvelujen tarjonnan Itä-Suomen alueen yrityksille sekä muille toimijoille, koska testausvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Tästä osoituksena Savonia testaa muun muassa Kuopion Jännevirran siltatyömaan betoninäytteitä. betonirakenteita. Taloudelliset vahingot ovat suuria: työt myöhästyvät lähes vuodella. Liikenneviraston raportti kertoo, että Kemijärven ongelmien syynä oli laadunvalvonnan laiminlyönti. Betonin kelpoisuus osoitetaan menetelmällä, joka on epäluotettava, todetaan raportissa.

16 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

KUOPION JÄNNEVIRRANSILTA Savonian tutkimusinsinööri Sami Pekkarinen katsoo, että jos laboratorio olisi jäänyt akkreditoinnin ulkopuolelle, se ei olisi voinut toimia virallisena koetuslaitoksena. Akkreditointiprosessiin lähteminen oli Savonian betonintestauksen jatkumisen

Sillan kansi viilettää noin 30 metrin korkeudessa. Urakoitsijana toimii Kreaten Oy ja betonintoimittajana Lujabetoni Oy. Silta valmistuu kesällä 2018. Pekkarinen näkee testauksessa omat haasteensa. Akkreditoidussa testaus-


1. Kappaleiden vastaanotto. - Leimaaminen laboratorion omaan juoksevaan numerointijärjestykseen. - Laittamalla kappale vesialtaaseen odottamaan puristuspäivää. - Puristusikä on yleensä 28 d (joskus 91 d) - Veden lämpötilan seuranta koko kappaleen säilytyksen ajan - vaihtelu + 20 C° ±2 C°.

2. Kappaleen nosto altaasta puristuspäivän aamuna. - Kappaleen päiden tasoittaminen hionnalla (voi käyttää rikitystä muuta tässä hionta). - Hionnan jälkeen kappale viedään laboratorioon kuivamaan muutaman tunnin ajaksi. 3. Riittävän kuivamisajan jälkeen mitataan kappaleen dimensiot standardien mukaisesti.

4. Puristushetki - Kappale keskitetään puristimeen - valitaan kappaleelle standardien mukaiset asetukset puristimesta - Huolehditaan suojaimet ja suojat ennen puristusta.

5. Puristuksen jälkeen. - Kappale loppu sijoitetaan lukitulle jätelavalle. - Alitustilanteessa kappale otetaan säilytykseen 1kk ajaksi ja ilmoitetaan asiakkaalle.

laboratoriossa jokaisen testaajan tulee suorittaa henkilökohtainen perehdytys kirjallisesti standardeista aina itsenäiseen testaussuoritukseen asti. Tämä suoritetaan ajan kanssa ja huolella eikä virheisiin ole varaa. – Tästä päästään siihen, että betonintestauksessa tulee onnistua kerralla oikein, uusintoihin ei ole mahdollisuutta. Esimerkiksi puristuslujuuden määrityksessä ei puristusta voi tehdä uudestaan, kun kappale murtuu jo ensimmäisessä suorituksessa. Testaukseen tulevat normaalit betoninäytteet ovat pääasiassa lieriöitä tai kuutioita. Lieriön mitat ovat 150x300 ja kuution 150x150x150 tai 100x100x100. Jännevirran kappaleet ovat 150x300 lieriöitä. Kokonaistestauskappalemäärä on noin 500 kappaletta.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 1 7


Savonian opiskelijan Joona Järvisen tulevaisuuden RED-traktori eteni ainoana suomalaisena viidentoista finalistin joukkoon.

18 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Traktori vuodelle 2040 TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT 3D-MALLINNUKSET JOONA JÄRVINEN

Savonian muotoiluosaaminen pärjää myös mailmanlaajuisissa kilpailuissa

V

iime kevään lopulla julistettiin maailmanlaajuisen Valtra Design Challenge -kilpailun voittajat. Kilpailu on kohdistettu alan opiskelijoille, muotoilustudioille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Toimeksiantona oli suunnitella traktori vuodelle 2040. Kilpailuun osallistui 133 ehdotusta, joista Savonia-ammattikorkeakoulun teollisen muotoilun opiskelijan Joona Järvisen RED eteni ainoana suomalaisena viidentoista finalistin joukkoon. RED on täysin kuskiton, jota on mahdollista ohjata etänä. Järvinen näkee, että markkinoille ollaan pikku hiljaa tuomassa autonomisia traktoreja, jotka pystyvät suorittamaan yksinkertaisia työtehtäviä pelloilla GPS:n avulla, kuten kyntämistä ja kylvämistä. – Lähdin viemään ideaani sen pohjalta eteenpäin lisäämällä antureita, joilla traktori voisi navigoida itsenäisesti peltojen ulkopuolellakin. Etäohjauksella konetta voisi ohjata hankalimmissa ympäristöissä vaikkapa metsässä. Järvistä suunnittelussa kiinnostaa nähdä, millaisiin ratkaisuihin muut ovat päätyneet. Kansainvälinen kilpailu tuo yhteen monia erilaisia näkökantoja ja skenaarioita saman aiheen ympäriltä. – Tällaisissa kovan tason kilpailuissa on mainio tilaisuus kehittyä ammatillisesti ottamalla mallia, kuinka omat ideat tulisi esittää niin informatiivisesti kuin visuaalisestikin.

KILPAILUN HAASTEET Järvinen näki kilpailuehdotuksessa omat haasteensa. Hänen oli yllättävän hankala saada työ näyttämään traktorilta, kun siitä puuttui tutut piirteet kuten ohjaamo ja kauhakuormain. – Muotoilu on myös houkuttelevampi, kun siitä näkee mitä se pystyy tekemään. Sen lisäksi siitä täytyi välittyä brändi-ilmettä, jotta katsojat ja itse yritys tunnistaisi sen Valtran tuotteeksi. Valtra Design Challange -kilpailu on maailman suurin muotoilukilpailu maatalouskonealalla, sekä yksi suurimmista työkonealan muotoilukilpailusta koko maailmassa. Tänäkin vuonna kilpailuun osallistui 133 tiimiä yhteensä 41 eri maasta, viideltä eri mantereelta. Valtra Design Challengen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta maatalousalan muutoksista ja haasteista, joihin maanviljelijöiden ja koko yhteiskunnan on vastattava tulevaisuudessa. Kilpailu tarjoaa myös yksittäisille henkilöille ja ryhmille mahdollisuuden esitellä innovaatioitaan ja ratkaisujaan tulevaisuuden haasteisiin. Voittajaksi valittiin argentiinalaisen muotoilutiimin, Juan Garcia Mansillan, Marcos Madian ja Ezequiel Castron luoma MOD2 -työ, jota tuomaristo kommentoi ”yksinkertaiseksi, mutta sitäkin mielenkiintoisemmaksi ja monikäyttöiseksi” konseptiksi. Toiselle sijalla palkittiin intialaistiimin Kronos-niminen työ ja kolmannelle sijalle ylsi FarmHand -konsepti, joka oli yhdysvaltalaisen tiimin käsialaa.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 1 9


Euro Maito TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT LILLI FRONDELIUS JA SANNI SARAMÄKI

E

uroMaito-hankkeen pilottiverkoston tavoitteena on löytää maidontuotannon parhaita käytäntöjä ja jalostaa uusia ideoita innovaatioiksi. Projektissa kehitetään maidontuotannon kilpailukykyä, mutta myös maitotilojen kannattavuutta. Uusia maidontuotannon toimintamalleja testataan 12 maitotilan, luonnonvarakeskuksen (Luke), Savonia-ammattikorkeakoulun, ProAgria Pohjois-Savon ja muiden alan asiantuntijoiden verkostossa. Savonian opettaja Salla Ruuska sanoo, että hankkeessa pyritään löytämään uusia ideoita sekä kartoittamaan, millaisia hyviä ratkaisuja pilottitiloilla on jo käytössä. – Esimerkiksi lannasta separoidun kuivikkeen käyttöä on tutkittu Pohjois-Savossa

Lukella, ja eräs pilottitila onkin kiinnostunut kokeilemaan tätä ratkaisua omalla tilallaan. Ruuska mainitsee toisenkin mielenkiintoisen kehityskohteen. Lehmien kuivitukseen liittyvä keissi on hiekkaparret: toisella pilottitilalla ovat nämä puolestaan käytössä. Tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat hyvät käytännöt ja kertoa niistä muille, sekä jalostaa uusia ideoita käytännössä. – Lisäksi hankkeen ytimessä on tiedotus: uusista ja vanhoista hyvistä käytänteistä kerrotaan myös muille kiinnostuneille muun muassa ammattilehtiartikkelien ja webinaarien avulla.

MAITOTILOJEN PULLONKAULAT Rakennemuutos koskettaa myös maitotiloja. Suuntaus on, että tilojen mää-

rä vähenee ja yrityskoko kasvaa. Tästä syystä tarvitaan tietoa kehityksen pullonkauloista ja kehitykseen liittyvistä uusista mahdollisuuksista. Savoniasta lehtori Hannu Viitala näkee, että koko toimialan näkökulmasta katsottuna kotimaisen maidontuotannon pullonkaulana pidetään alhaista tuottajahintaa. – Toki Euroopan maihin verrattuna suomalainen tuottajahinta on kohtuullinen, mutta korkeat tuotantokustannukset heikentävät tuotannon kannattavuutta. Viitalan mukaan Ylä-Savosta löytyy yksittäisiä tiloja, jotka pärjäävät vertailussa tehokkaampien eurooppalaisten tilojen kanssa. – Keskimäärin tuotannon tehokkuus on kuitenkin heikkoa verrattuna esimerkiksi Tanskaan ja Alankomaihin. Tuotannon te-

EuroMaito –hankkeessa kehitetään maidontuotannon kilpailukykyä, mutta myös maitotilojen kannattavuutta.

20 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Alapitkällä sijaitsevalla pilottimaitotilalla testataan maidontuotannon uusia toimintamalleja.

hokkuuteen on kuitenkin alettu kiinnittämään enenevissä määrin huomiota myös meillä Suomessa. Ideoita ja innovaatioita yritysten kehittämiseen haetaan pilottitiloilta, mutta myös muilta suomalaisilta maitotiloilta sekä Suomen rajojen ulkopuolelta. EuroMaito-hanke tekeekin tiivistä yhteistyötä eurooppalaisen EuroDairyhankeen kanssa, jossa on mukana 14

EU-maata ja 120 pilottimaitotilaa ympäri Eurooppaa. Kaksivuotisen EuroMaito-hankkeen toteuttajina ovat Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Pohjois-Savo. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto ja tuen ovat myöntäneet Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskukset.

Tukea on myönnetty 80 prosenttia hankkeen kustannuksista yhteensä noin 244.000 euroa. Hankkeen yksityisiä rahoittajia ovat Osuuskunta ItäMaito, Hankkija, Atria, Faba ja Suonentieto. Hanke toimii ajalla 1.1.2017 – 31.12.2018.

Savonian Sanomat 2/ 20 1 7 2 1


Yhteistyöllä potkua Kuopion työssäjaksamiseen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SONJA KÄRKKÄINEN JA TELLERVO MUTANEN

Savotta -hankkeen tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja, lisätä työn mielekkyyttä ja löytää liikkumisen ilo myös vapaa-ajalla.

T

yöelämästä on tullut yhä monimutkaisempaa: henkistä kuormitusta, vähäiset henkilöstöresurssit, jatkuva kiire ja päälle painava digitalisaatio. Sairaspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla. Kuopiossa on tartuttu härkää sarvista. Savonia-ammattikorkeakoulu käynnistää yhdessä Kuopion kaupungin kanssa Kunnon Savotta -hankkeen, jossa kehitettään uutta toimintamallia työssäjaksamiseen. Projektipäällikkö Hanna Nevala avaa joitakin toimintoja. – Esimerkiksi työtiimien yhteiset henkeä nostattavat työpajat. Työpaja on ”rytmipaja”, jonka pitää rytmimusiikin lehtori Marko Salmela. Se sisältää erilaisia hauskoja rytmiikan tehtäviä, joissa vaaditaan myös saumatonta yhteispeliä tiimiläisten välillä. – Kuvioon kuuluvat viikoittaiset liikunnanohjaajan ja fysioterapiaopiskelijan työyksikkökäynnit, joissa ohjataan taukoliikuntaa, annetaan ergonomia- sekä yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa liikunta- ja ravitsemusasioissa. Mukana on lisäksi läsnäolo- ja

22 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

mindfullness -harjoitusryhmät. Hankkeen tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja, lisätä työn mielekkyyttä ja löytää liikkumisen ilo myös vapaa-ajalla. Kuopio kokee työntekijöidensä työssäjaksamisen tukemisen tärkeänä investointina tulevaisuuteen. Tämän uskotaan lisäävän kaupungin houkuttelevuutta työnantajana sekä tuovan kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.

KOTIHOIDON HENKILÖSTÖ PILOTTINA Kunnon Savotta -toimet kohdistuvat pilottivaiheessa Kuopion kaupungin kotihoidon henkilöstöön. Kotihoidon henkilöstöllä on merkittävä rooli koko Kuopion työntekijöiden koskettavan toimintamallin kehittämisessä. Kuopion kaupungin liikunnanohjaaja Pasi Räsänen näkee, että kotihoidon henkilöstöllä on ainutlaatuinen tilaisuus olla luomassa uutta toimintakulttuuria työhyvinvoinnin suhteen. – Hankkeen tavoitteet ovat haastavat ja toimintamallia on tarkoitus hyödyntää jatkossa myös muilla aloilla.

Hanna Nevalan mielestä kotihoidon työntekijät ovat itse parhaita asiantuntijoita omaan työhönsä liittyen. Nevalan mukaan emme saa aikaan vaikuttavia toimia tai luo pysyvyyttä ilman, että kohderyhmä on mukana suunnittelussa heti alkuvaiheessa. – Suurena visiona on saada toimintamalli, josta ainakin osa jalkautuu kaikkiin kaupungin työyksiköihin eli silloin puhutaan noin 6000 työtekijästä.

PAREMPI ARKI Yksi merkittävimmistä toimista on kehittää työyhteisöjen tiimityötä sekä sosiaalista ympäristöä. Nevala tuo esille kolme tärkeää elementtiä jaksamisen kannalta: toisen kannustaminen, kehuminen ja kuunteleminen. – Yhdelläkin pienelläkin teolla tai sanalla voi tehdä toisen päivästä joko hyvän tai huonon. Tavoitteena on saada työtiimit innostumaan ja innostamaan toisiaan paremman arjen rakentamiseen. Työhön tarvitaan tueksi myös digitaalisia ratkaisuja, jotta työyhteisö tukee ja kannustaa toisiaan hyvinvointia ja terveyttä lisääviin va-


Projektipäällikkö Hanna Nevala (vas.) sanoo, että yhdelläkin pienellä teolla tai sanalla voi tehdä toisen päivästä joko hyvän tai huonon. Ohjausvuorossa Anu Kinnunen.

lintoihin myös vapaa-ajalla. Nevala mainitsee sosiaalisen median, sekä ilmaiset hyvinvoinnin sovellutukset esimerkiksi mindfullness-harjoitteluun ja stressinhallintaan. – Liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tulee olla myös vuorotyötä tekevien käden ulottuvilla ajasta ja paikasta riippumatta. Hankkeen projektiryhmässä työskentelee Savonian henkilökunnan lisäksi opiskelijat, Kuopion kaupungin työntekijät sekä paikalliset yritykset. Alkuvaiheessa mukana palveluiden tuottamisessa on kaksi yksityistä yritystä. Kunnon Savotta -hanke kuuluu Kunnossa kaiken ikää - kehittämishankkeisiin ja on LIKES:n rahoittamana. Projekti starttasi suunnittelutyön merkeissä viime kesänä ja konkreettiset toimet viimeistään aloitetaan tänä syksynä.

Kunnon Savotta –hankkeen tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja, lisätä työn mielekkyyttä ja löytää liikkumisen ilo myös vapaa-ajalla.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 2 3


Uusi tieto ja vuorovaikutus Me Savoniassa uskomme siihen, että mikään tieto, osaaminen tai ratkaisu ei muuta maailmaa yksinään. Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän ja korkeakoulun välillä, jolla luodaan pohja muutokselle ja kasvulle. Se on meidän toimintamme pohja.

24 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


ENNÄTYSYLEISÖ KESKUSTELEMASSA KANSAINVÄLISTYMISESTÄ Sawosta maailmalle keräsi ennätysyleisön. TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MIKAEL RUTONEN

T

oista kertaa järjestetty Sawosta maailmalle -tapahtuma keräsi ennätysyleisön. Kesäkuun alussa Kuopion satamaan kerääntyi yli 300 henkeä keskustelemaan kansainvälistymisestä. Kontakteja rakennettiin innostavassa ilmapiirissä viennin edistämiseksi.

oli tänä keväänä jo yli 850 hakijayritystä.

Kansainvälisiin tunnelmiin uitiin teemoite-

Kuopion alueen kauppakamarilta

verkostoituminen ja uusien kumppanuuksien löy-

tuissa työpajoissa, yhteistyökumppaneiden

Taina Jutila näkee merkittävänä sen, että

tyminen tapahtuman avulla. Tätä ehdottomasti

maainfoissa, paikallisten tuottajien esittely-

tapahtumassa saadaan näin paljon yrityk-

halutaan tehostaa eri keinoin muun muassa säh-

pisteillä sekä kuuntelemalla kansainvälistä

siä mukaan verkostoitumaan ja oppimaan

köisiä kanavia hyödyntämällä ennen ja jälkeen

kauppaa tekevien yritysten tarinoita. Oman

toisiltaan. Tapahtuman vaikutukset näkyvät

tapahtuman.

tarinansa aiheesta kertoi muun muassa vie-

toivottavasti ajan kanssa alueemme vien-

remäläinen metsäkoneita valmistavan Pons-

nin kasvuna.

Savonia-ammattikorkeakoulusta

Minna Tarvainen korostaa palautteen Viisi savolaisyritystä pitivät yleisölle parin

merkitystä. Tapahtumasta on kerätty palau-

minuutin esityksen ja voittajaksi valittiin 3D

tetta molempina vuosina sekä osallistujilta

Talo. Toiselle sijalle kipusi Finnserra ja kol-

että yhteistyötahoilta. Sen perusteella kehite-

mannelle valikoitui Simlabit. Rahapalkinto-

tään Sawosta maailmalla -tapahtumaa vielä

jen lisäksi 3D Talo ja Finnserra pääsivät val-

paremmin alueen yrityksiä palvelevaksi.

takunnalliseen Kasvu Open finaaliin. – Molempina vuosina on noussut esille erityisesti

sen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén.

Sawosta maailmalle -tapahtuma toteutettiin alueen eri toimijoiden ja yritysten yh-

– Sawosta maailmalle -tapahtuma ei tokikaan

teistyönä. Pääjärjestäjinä olivat Kuopion

Sawosta maailmalle -tapahtumassa ääneen

yksin ratkaise viennin kasvua, vaan tärkeä on ym-

alueen kauppakamari ja Savonia-ammatti-

pääsivät myös kasvun kiihdytysohjelma –

pärivuotinen yritysrajapinnassa toimivien henki-

korkeakoulu.

Kasvu Openissa mukana olevat yritykset.

löiden työ, jonka kautta nousee uusia potentiaali-

Suomen suurimmassa sparrausohjelmassa

sia kansainvälisiä yrityksiä.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 2 5


Muotoiluopiskelijat Henri Judin ja Lassi Heikkinen konseptoivat ympärivuotisen kelluvan ravintolan satamaan.

26 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT HEIKKINEN & JUDIN & SHUTTERSTOCK

Kuopion satama – Muikku-Suomen helmi Kuopion satamassa veneilijä saa kunnon palvelua - Savonia mukana luomassa konseptia.

K

uopion satama on kesäisen kaupungin matkailun keidas ja sydän. Sataman ympäristö täyttyy Kallaveden kimallusta ihailevista kävelijöistä, torikauppiaista, terassilla nautiskelijoista ja risteilylle riemuitsevista. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja liiketoiminnan suunnittelija Raisa Leinonen on pitkän linjan veneilijöitä. Hän näkee, että Kuopiolla on veneilyyn liittyvä imago. Täällä on paljon alan harrastajia ja kuopiolaiset voivat seilata kotilaiturilta vaikka maailman ympäri.

– Yhteys Saimaan vesistöön mahdollistaa tämän ja sen sisävesireitit ovat ainutlaatuisen hienot millä mittakaavalla tahansa mitattuna. Kuopiossa on myös veneisiin liittyvää menestyvää yritystoimintaa esimerkiksi Bella-Veneet ja VA-varuste. Kuopion Pursiseura järjestää vuosittain isot veneilyyn ja vapaa-aikaan liittyvät Kallavesj-messut. Kaupunkikuvan kehittämisessä Kuopio on onnistunut erinomaisesti. Tästä osoituksena on kaupungin saama tuore Savolainen suoraviiva muotoiluteko –tunnustus Design Weekillä, jonka vastaanotti markkinointijohtaja Kirsi Soininen. Lähivuosina uusia kohteita riittää kuten Savilahti, Mölymäki tai Kuopiolahden kulttuuri- ja kongressikokonaisuus. Raisa Leinonen sai mahdollisuuden ylemmän ammattikorkeakoulu palvelumuotoilun harjoitustyössä perehtyä veneilevän asiakkaan satamaan.

Leinosen kokemus oli yhä varmempi: vesi- ja kesämatkailun toimintoja kannattaa järjestää uudella tavalla. Leinonen loi satamaan konseptin. – Kyse on kaupunkisatamasta, jossa veneilijä saa kunnon palvelua. Ydinpalveluihin, esimerkiksi yöpymiseen, polttoaineen jakeluun, septin tyhjennykseen tai palveluiden opastukseen kannattaisi vielä enemmän panostaa. Leinonen korostaa kaupunkimuotoilua. Satama olisi elävä ja viestisi hyvinvoivasta kaupunkikulttuurista, joka itsessään olisi vetovoimatekijä. – Eli muotoilun vaikutus on paljon laajempi kuin hyvin suunniteltu ympäristö tai palvelu. Se on aineetonta arvoluontia, jolla Kuopion kannattaa nostattaa kaupunkimielikuvaansa ja veneilykaupungin imagoa. Veneilijöiden mukana viesti välittyy vaikka merten taakse.

Ravintola Albatrossi Kuopion satamassa

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 2 7


Minna Canthin jalanjäljessä STOCK AT JOUNI VORNANEN & SHUTTER TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Opetusneuvos Eija Vähälällä on vahva historia käsityön ja muotoilun parissa

O

petusneuvos Eija Vähälällä on vahva historia käsityön ja muotoilun parissa. Vähälä on toiminut silloisessa käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, valtakunnallisesti tunnetussa Kuopion Muotoiluakatemiassa yli 40 vuotta opettajana, apulaisrehtorina, rehtorina ja viimeksi Savonia-ammattikorkeakoulun kulttuurialan tulosaluejohtajana. Vähälän kiinnostus kankaisiin juontaa juurensa 1950–60-luvuille. Hänen äitinsä oli Minna Canthin perillisten konttorissa reskontranhoitajana. Isäpuoli oli saman yrityksen tukussa myyntimiehenä. Usein Vähälä tuli koulusta odottamaan äitiä ja pieni koululainen sai osakseen työntekijöiden jakamattoman huomion. Minna Canthin talon alakerran kaupat olivat taivaallisen ihania. Talossa oli sekatavarakauppa ja alempana kangas- ja nappikauppa. Vähälä monesti pyysi, pääsisikö katselemaan nappeja. – Myös kangastukun edustajat huomasivat kiinnostukseni kankaisiin. Silloin edustajilla oli esittelyä varten kangasnäytteet paksuina kansioina. Kankaat vaihtuivat ja näytteet menivät vanhoiksi: se oli minun ilon hetkeni. Sain näytekansioita itselleni, joista tyttöjen kanssa tehtiin nukenvaatteita. Minna Canthilla oli myös ompelimo Kuopion Piispankadun puoleisessa rakennuksessa. Kun 50-luvun alussa ei ollut kaikkea saatavilla kaupoissa, Vähälän äiti sai sukulaisiltaan uskomattomia paketteja Amerikasta kuten vaatteita ja silkkikankaita. – Noista Amerikan kankaista teetätettiin minulle Minna Canthin ompelimossa mekkoja. Silloin minulla oli luonnonsilkkimekkoja – ei ole ollut sen jälkeen.

28 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Jalkapallo on Eija Vähälän suosikkiurheilujaji

Osaava nainen on keitetty monissa liemissä. Vähälä on toiminut Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n toimitusjohtajana, luottamustoimissa muun muassa läänin taidetoimikunnassa, Kuopion Kulttuurilautakunnassa ja valtuustossa. Jalkapallo on Vähälän sydäntä lähellä. KuPSin puheenjohtajana hän toimi 1995–2004. Suomen palloliitossa hän on ollut monissa tehtävissä kuten hallituksen jäsenenä. Eläkkeelle Vähälä jäi 68-vuotiaana, mutta puhtinainen on edelleen Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n delegaatti. Nyt ura jatkuu vielä tuoreena Kuopion valtuutettuna.


Opetusneuvos Eija Vähälä on vahva muotoilun vaikuttaja, nyt tuore Kuopion kaupungin valtuutettu.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 2 9


HANKKEITA SAVONIASSA Vuoden 2017 aikana Savoniassa on käynnistynyt yli 30 hanketta eri alojen ja painoalojen toiminnasta. Kumppaneina meillä on niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin toimijoita. Mahtavaa vaikuttavuutta tämäkin! Tällä aukeamalla listaamme käynnistyneitä hankkeita, joista muutama on esitelty tarkemmin. Kaikkiin hankkeisiimme pääset tutustumaan osoitteessa: www.savonia.fi > tutkimus ja kehittäminen

Hitsausverkoston yritysten

EuroMaito

toiminnan ja tuottavuuden

1.2.2017 – 31.12.2018

kehittäminen

Hankkeen päätavoite on parantaa itäsuomalaisten maitotilojen kilpailukykyä kansainvälisessä kilpailussa huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristön kestävyys. Tämä on mahdollista etsimällä tuotantoketjun heikkoja kohtia maatilan sisällä ja tarjoamalla uusia ratkaisuja näiden heikkouksien parantamiseksi.

1.2.2017 – 31.12.2018 Suomen hitsaava teollisuus ei pysty kilpailemaan globaalisti työn hinnan perusteella, vaan menestyy panostamalla laatuun ja käyttämällä järkevästi uutta teknologiaa. Yksi kilpailukyvyn parantamisen keino on verkostoitua ja kehittää toimintaa koko verkostotasolla. Verkostotoimintaa ja sen hyötyjä sekä myös haasteita ei vielä täysin ymmärretä eikä verkoston mahdollisuuksia osata hyödyntää hitsaavassa tuotannossa. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisen hitsaavan teollisuuden kilpailukykyä kehittämällä tuotantoprosesseja ja edistämällä verkostotoimintaa. Hankkeessa pyritään lisäämään yritysten tietoisuutta toimitusketjuverkoston hyödyistä tuotannon kehittämisessä sekä laadun ja tuottavuuden parantamisessa taloudelliset näkökohdat huomioiden.

30 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Maidontuotantoelinkeinon ongelma on alentunut maidon markkinahinta maitokiintiöiden poistumisen ja toisaalta idänkaupan pysähtymisen vuoksi. Tuotantokustannukset eivät ole alentuneet samaa tahtia tuottajahintojen kanssa, mikä on johtanut maitotilojen taloudelliseen ahdinkoon. EuroMaito tarjoaa ratkaisuksi kilpailukyvyn parantamiseen parhaan käytännön tiedon ja tieteellisen tiedon yhdistämistä vahvistamalla kaksisuuntaista tiedonvälitystä ja ideointia. EuroMaito-hankkeessa rakennetaan pilottimaitotilaverkosto, jossa ideat jalostetaan innovaatioiksi. Hankkeen tuloksista tiedotetaan hankkeen nettisivuilla http://euromaito.savonia.fi/


Arktisen alueen tarjoamat

Vuoden 2017

liiketoimintamahdollisuudet

käynnistyneet hankkeet

1.2.2017 – 31.3.2018

Hankkeessa tunnistetaan Pohjois-Savolle keskeisiä arktisen tutkimuksen ja liiketoiminnan osaamisalueita, joiden varaan voidaan rakentaa pitkäjänteistä arktista liiketoimintaa. Hanke kokoaa Pohjois-Savosta arktisen osaamisen toimijoita yhteen luomaan keihäänkärkiä, joiden avulla nopeutetaan pääsyä arktisen alueen verkostoihin.

• • • • •

Potentiaalisia liiketoiminnan alueita ovat esimerkiksi digitaaliset palvelut, arktinen matkailu, arktiset energiakysymykset, kaivostoimisto ja mineraalivarat, rakentaminen ja infrastruktuurin toimivuus, sekä turvallisuus. Hankkeen tuloksena on Arktisen alueen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet -toimenpidesuunnitelma pohjoissavolaisille toimijoille. Hanke määrittää sitä, miten pohjoissavolaista tutkimus- ja liiketoimintaosaamista hyödynnetään arktisen kestävän kehityksen ja turvallisuuden rakentamisessa.

Kunnon Savotta -Kuopio

• • • • • • • • • • • • •

kaupungin henkilöstön

hyvinvointikartta

• • •

1.2.2017 – 31.3.2018 Savonia-ammattikorkeakoulu käynnisti yhdessä Kuopion kaupungin kanssa Kunnon Savotta -hankkeen, jossa kehitetään uutta toimintamallia työssäjaksamisen tukemiseen. Hankkeen tavoitteina on vähentää sairauspoissaoloja, lisätä työn mielekkyyttä ja löytää liikkumisen ilo myös vapaa-ajalla.

• • •

Kunnon Savotan toimet kohdistuvat pilottivaiheessa Kuopion kaupungin kotihoidon henkilöstöön. Henkilöstö on kiinteästi mukana suunnittelemassa hankkeen toimenpiteitä, sekä luomassa mallia työssä jaksamisen tukemiseen.

• •

• • • •

Arktisen alueen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Bioanalytiikan digitaalinen verkkoportaali Digisti yhdessä Digitalisaatiolla luonnonvarat biotalouteen eAMK - Oppimisen uusi ekosysteemi Erikoistumiskoulutus nykyteknologian hyväksikäytöstä ikäihmisten kotihoidossa EuroMaito Fast Track -hanke HealthAccelerator -mentorointi Hevosterveyspalveluiden digitalisointi Hitsausverkoston yritysten toiminnan ja tuottavuuden kehittäminen Human Security Europe valmisteluhanke Hydrorehu Inclusive pedagogy in Arts - Europe Kunnon Savotta -Kuopion kaupungin henkilöstön hyvinvointikartta Led-UV-teknologiaan ja peroksidikemikaalien yhteiskäsittelyyn perustuvien menetelmien Muotoilua kiertotalouteen opintokokonaisuus Myynnin Jouhevat Globaalit Prosessit Optimizing patient safety through culturally competent simulation based education with health professionals Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus - ja osaamis uudistus Pohjois-Savosta tulevaisuuden Medical Valley Ravinne- ja energiatehokas maatila II Restonomien koulutuksen ja elinkeinon yhteiskehittäminen Ruokaketjun koulutusvienti S6 - Avoin Kampus Savilahden avoimen TKIO-infrastruktuurin suunnittelu TechnoGrowth 2020 Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y analyysi Pohjois-Savo Tilatason toimien ympäristö- ja kustannustehokkuus nautakarjatiloilla Toimintamalleja amk-opintojen tuomiseksi Kainuuseen Toteemi Transition to University Autonomy in Kazakhstan Virtuaalinen klinikka - innovaatiokeskittymä suun terveydenhoitoon

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 3 1


Liikelahja kertoo tarinan

Mikkelin kaupunki ja EteläSavon maakuntaliitto järjestivät Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tuotesuunnittelukilpailun. Siinä haettiin uusia, oivaltavia ja kotimaisia liikelahjoja, joilla on tarina.

K

ilpailu oli valtakunnallinen, mutta siihen osallistuvilla oli oltava kiinteä suhde Etelä-Savoon.Kilpailulla etsittiin sekä edullisempia että arvokkaampia liikelahjoja. Suunnittelussa huomioitavaa oli: niitä kuljetetaan usein mukana matkoilla, kotimaassa ja ulkomailla. Tekijöiden tarinat olivat osa liikelahjan kokonaisuutta. Lautakunta sai 54 kilpailuehdokasta.

32 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Voittajatyössä Pinja Lainen on tuonut kuvituksessa hienosti esiin Etelä-Savon vahvuudet: ruoka, vesi ja metsät.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT PINJA LAINE

tus on raikasta, aikaa kestävää ja monikäyttöistä. Suunnittelija on tuonut kuvituksessa hienosti esiin Etelä-Savon vahvuudet kuten ruoka, vesi ja metsät.” Pinja Laine kuvailee töitään, Etelä-Savon maakuntalintu kuhankeittäjä viheltää lehtipuun latvassa. Mieleen muistuu kesäpäivä mökin rannassa. Mustikkatorviseinet ja ukonsienet odottavat metsän siimeksessä poimijaansa. Mustikkapiirakat ovat jo kypsiä. Viljava pelto tuo leivän pöytään ja taustalla liplattaa Puulavesi.

Joukosta erottautui selkeästi kolmen kärki. Kaikissa kolmessa palkittavissa korostui monipuolisuus, sarjatuotettavuus ja alueen materiaalien hyödyntäminen. Lautakunta päätti yksimielisesti ensimmäisen sijan ”Metsäretki-kuvitus”, Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilija Pinja Laineen ehdotukselle. Palkintolautakunta perustelee voittajaa muun muassa näin: ”Kuvi-

– Monelle eteläsavolaiselle, siellä mökkeilevälle tai ohimennen piipahtavalle mieleen painuu upea vesistö, metsät ja lähiruoka. Muistijälkemme viipyilevät koetuissa hetkissä, tunnelmina ja visuaalisena muistikuvina. Nämä tunnelmat ja mielikuvat mielissäni lähdin suunnittelemaan Metsäretki -kuviota. Pinja Laine on muotoilija ja tekstiilisuunnittelija, joka on työskennellyt painokuosien sekä

tuoteperheiden parissa vuodesta 2008 lähtien omassa yrityksessään, Soul Designessa. Laine on myös kansainvälisesti toimivan, moniin maihin tuotteitaan myyneen muotoilutoimisto Studio Kelkan perustajajäsen. Toiseksi sijoittautui tekstiilisuunnittelija, muotoilija Riikka Kaartilanmäki ”Vesiveljet – kuosi”, joka esittelee monipuoleisesti alueen luontoa ja historiaa. Kolmanneksi tuli sisustusarkkitehti Timo Saarnio ”Lumme”-tarjoiluastialla. Perusteluissa sanotaan, että muotokieli on selkeä ja kaunis tuote, joka on saanut innoituksensa eteläsavolaisesta järvimaisemasta. Palkintolautakunnassa olivat läänintaiteilija Anu Muurinen, yrittäjä Lisa Sounio-Ahtisaari, matkailujohtaja Maisa Häkkinen, kaupunginjohtajan sihteeri Sirpa Hyyryläinen, viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ja kehityspäällikkö Heli Gynther.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 3 3


Resto 2017 voittajajoukkue. . Ylh채채ll채 (vas.) Markus Rantsi ja Josi Polso. Alhaalla (vas.) Linda N채rhi ja Riikka Rantanen.

34 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Savonian opiskelijat Resto-kisan voittoon TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA RAIJA NÄRHI

Savonia-ammattikorkeakoulun nelihenkinen joukkue voitti valtakunnalliset Resto2017 tietotaito – kilpailut.

T

änä vuonna kisat järjestettiin Kajaanissa. Voitokkaassa tiimissä oli restonomiopiskelijat Markus Rantsi, Linda Närhi, Josi Polso ja Riikka Rantanen. Savonian joukkue oli nimeltään Junantuomat. Kilpailun teemana oli Sadunomainen Kainuu. Elämykselliset aktiviteetit tulivat tutuiksi. Ensimmäisenä päivänä kilpailtiin Vuokatin upeissa maisemissa ja toisena päivänä Kajaanissa.

savolaiset kehittelivät eväsleivän Kajaanilaiselle leipomo-konditoria Pekka Heikkiselle. – Itse kisapaikalla odotti joukkueen esittely, matkailutuotteen tekeminen, markkinoinnillinen tehtävä sekä tietenkin myyntipuhe. Alan tuntemusta, taloustaitoja, tulevaisuuden ennustamista tarvittiin, yhteistyötaitoja ja tietenkin stressinsietokykyä mitattiin.

Tapahtuma huipentui Sadunomaiseen ilta- ja palkintojenjakogaalaan Scandic Kajanuksessa. Rantsi ja Rantanen ovat kolmannen vuoden matkailualan opiskelijoita. Polso ja Närhi ovat puolestaan toisen ja kolmannen vuoden ravitsemisalan opiskelijoita.

Vehviläinen näkee, että Savonian joukkueen vahvuus oli ehdottomasti monipuolinen osaaminen ja motivoitunut tahto menestyä. Neljä täysin erilaista persoonaa ja osaajaa. Ryhmädynamiikka oli mitä mainioin ja siinä näkyi hyvin opinnoissa tehdyt harjoitukset muun muassa ryhmätöiden parissa.

Lehtori Merja Vehviläinen kertoo, että kisat koostuivat monipuolisista tehtävistä. Ennakkotehtävä oli ruokatuotteen suunnittelu. Junantuomat

– Luovuuden ja uusien ajatusmallien käyttö on opiskelijoille tuttua. Esiintymistaitoiset nuoret kisasivat siis tasaisen varmasti.

Vehviläisen mukaan kisaavat opiskelijat ovat hieno esimerkki siitä millainen restonomin kuuluisi olla: kiinnostunut alasta, sen ilmiöistä sekä tietenkin tiiviisti työelämässä ja sen muutoksessa jo opiskeluaikana. – Opettajille kisapäivät ovat myös kiinnostavat. Omia opetusmenetelmiä ja niiden toimivuutta pääsee tarkastelemaan aitiopaikalta. Lisäksi saa ideoita esimerkiksi oppimistehtäviin. Tietenkin kisoissa tapaa kollegoita ja voi vaihtaa ajatuksia, miten muissa ammattikorkeakouluissa toimitaan ja ajatellaan. Tänä vuonna voittajajoukkuetta sparrasivat kisapaikalla lehtorit Merja Vehviläinen ja Jorma Korhonen.

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 3 5


130 vuotta liiketaloutta Kuopiossa, Minna Canthin hengessä TEKSTI KAIJA SÄÄSKI

|

KUVA PÄIVI ESKELINEN

Kaija Sääski siteeraa Minna Canthia: Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.

M

inna Canth vaikutti kulttuuri- ja bisnesnaisena merkittävästi Kuopion liiketalouden koulutuksen syntyyn. Hän oli ensimmäisen suomenkielisen kauppakoulun, Kuopion kauppakoulun, johtokunnan aktiivinen jäsen. Tänä vuonna Kuopion liiketalouden koulutus juhlistaa 130 vuottaan. Kuopion kauppakoulun ensimmäinen rehtori kuului myös kulttuurisukuun. Hän oli Kaarlo Brofeldt, kirjailija Juhani Ahon veli. Tunnetut savolaiset yrittäjäsuvut kuten Hallmanit, Saastamoiset, Elorannat, Pusat, Raninit, Turuset sekä Kuopion kauppakamari kuuluivat koulun vahvoihin tukijoihin. Jo silloin kulttuuri ja liike-elämä osasivat yhdistää voimansa. Vuosikymmenten saatossa ”Kopik-

36 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

sen” tehtävänä oli paikata kaupan ja liiketalouden osaamisvajetta: ”Kuopion Kauppakoulun tarkoitus on antaa opetusta sekä tavallisissa konttoritöissä kuin muissa sivistyneelle kauppiaalle tarpeellisissa tieteissä.” Liiketoimintaosaamisen tarve Suomessa ja etenkin Itä-Suomessa on edelleen suuri. Nykyisin ammattikorkeakoulutasoisesta tradenomikoulutuksesta ja maisteritasoisesta ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu. Toisen asteen merkonomi- ja datanomikoulutuksen puolestaan toteuttaa Savon ammattija aikuisopisto. Minna Canthin asuin- ja liikerakennus Kanttila, Minna Canthin kadulla Kuopiossa on puhututtanut vuosikymmenten ajan. Talo on päässyt eri omistajien huomassa kehnoon kun-

toon. Suojelukohde on nyt päätetty pelastaa ja kunnostaa ennen joulua perustetun Minna Canthin talo ry:n toimesta. Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi yhteistyökumppaneista. Savonian monialaista osaamista tullaan hyödyntämään kiinteistön kunnostuksessa. Kanttila tulee olemaan savolainen living lab, jonka puitteissa toteutetaan lukuisia elinkeinoelämän ja opiskelijoiden yhteisprojekteja. Minna Canthin henki ja ajatukset elävät nykyajassa. "Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää". Sitähän me liiketalouden ja kulttuurialan ammattilaiset elämältämme haluamme. Kaija Sääski koulutusvastuujohtaja Savonia-ammattikorkeakoulu


EMC-Testauspalvelut Akkreditoitua testausta asiakkaan tarpeisiin Laboratoriomme on toiminut vuodesta 2000 lähtien, tehden laadukasta testausta eri tuoteryhmille. Toimintamme keskittyy pääasiassa asiakasyrityksille tehtäviin EMC -mittauksiin. Tarjoamme joustavaa ja asiakaslähtöistä palvelua. EMC-laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T301, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025.

Sovellettavissa useille toimialoille Selvitämme ongelmakohdat. EMC-laboratorion testauspuitteet soveltuvat erinomaisesti teollisuusvaatimuksiin. Muita laboratoriossamme yleisesti testattavia tuoteryhmiä ovat kotitalous-, ajoneuvo- ja mittalaitteet sekä lääkinnälliset laitteet.

emc.savonia.fi Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 3 7


38 2 / 2 0 1 6 Savonian Sanomat


Emeritusprofessori Esko Valtaojan viesti:

KATSE MYÖNTEISEEN TULEVAISUUTEEN TEKSTI SALLA SEPPÄNEN & SARI MOKKILA-KARTTUNEN | KUVA MARJA KOPELI

L

ukuvuosi 2017-2018 käynnistyi Savoniassa kulttuurialan, luonnonvara-alan ja sosiaalija terveysalan koulutusvastuualueella henkilöstönkehittämispäivällä, jonne saimme vieraaksi positiivisuudestaan tunnetun ajattelijan, avaruus- ja tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan.

Tiedon hakeminen, kriittinen arviointi ja tiedon

Valtaoja valoi meille toivoa tulevaisuudesta, joka hänen mukaansa ei olekaan niin synkkä kuin uutisista joka päivä kuulemme. Valtaojan mukaan elämme sellaisessa maailmassa, jossa positiiviset asiat eivät kiinnosta ihmisiä, eivätkä siten ylitä ainuttakaan uutiskynnystä. Näin ollen negatiivisten viestien, kuten laman, sodan ja terrorismin kautta muotoutuva maailmankuva on toivottomuutta ja passiivisuutta ruokkivaa. Kuitenkin kaikkien uutisissa esille nostettujen ikävien tapahtumien taustalla voidaan historian valossa tarkasteltaessa todeta, että maailma on kehittynyt hurjaa kasvuvauhtia ja monilta osin hyvään suuntaan, jos vertaamme vaikkapa edelliseen kahteen sataan vuoteen. Elämme tällä hetkellä maailman historian rikkainta ja vakavaraisinta ja myös sodattominta aikaa. Ihmiset ovat terveempiä, vauraampia ja tasa-arvoisempia kuin koskaan aiemmin.

ma oy:kin” elää Valtaojan mukaan huikeaa taloudellisen kasvun aikaa.

Maailman reaalinen BKT henkilöä kohti on noussut ja tulee ennusteiden mukaan nousemaan edelleen huimaa vauhtia. Samoin nousee elintaso, ja absoluuttinen köyhyys tulee lähivuosina katoamaan maailmasta. ”Suomi oy” kuten ”Maali-

yhdistäminen, looginen ajattelu ja ihmisenä olemisen taito ovat niitä mitä tulevaisuudessa tarvitaan.

Vanhat maailmanvalloittajat, diktaattorihallitsijat, sodat ja kärsimys hallitsevat Valtaosan mukaan liikaa näkemystämme historiasta ja kuvaamme nykypäivästä. Meidän pitäisi siirtää tarkastelumme kohde ihmisten onnellisuuteen sekä talouden ja hyvinvoinnin kasvuun. Valistus, tiede ja teknologia ovat ihmiskunnan merkittävimpiä saavutuksia. Valtaoja uskoo, että ne pitävät talouden ja hyvinvoinnin rattaat pyörimässä. Valtaoja korostaa, että edelleenkin hyvinvointi tulee kasvamaan ja erot niin hyvinvoinnissa kuin taloudessa maiden välillä tulevat tasoittumaan nopeasti. Valtaoja oli tutustunut Savonian strategiaan ja nosti esille meidän arvot ja vision: tavoitteemme olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu, joka tunnetaan osaamisesta, aktiivisuudesta ja tuloksista. Kommentoiden strategiaamme: ”Ei huono.” Toisaalta hän haastoi meitä strategisia valintoja tehtäessä ja tavoitteita asetettaessa katsomaan tarpeeksi kauas, jopa niin kauas kuin vuoteen

2200. Tämä tarkoittaisi rohkeaa irrottautumista nykyhetkestä ja uskallusta heittäytyä vuoropuheluun tulevaisuuden absurdienkin mahdollisuuksien kanssa. lähtien siitä onko tulevaisuudessa enää lainkaan tutkinto-ohjelmia ja tiedekuntia vai onko vaan asioita, joita tulee ratkaista ja mikä on tekoälyn rooli tässä ongelmanratkaisussa. Kysymykseen mitä kannattaa opettaa tulevaisuudessa Valtaoja vastasi, että ei ainakaan yksityiskohtaista tietoa. Tiedon hakeminen, kriittinen arviointi ja tiedon yhdistäminen, looginen ajattelu ja ihmisenä olemisen taito ovat niitä mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Valtaojan mukaan kannattaa siis nostaa katse omista ainoista ja reiskoista, jotta ei törmäisi seinään. Nostaa katse menosuuntaan ja kulkea rohkeasti eteenpäin, ja ennen kaikkea uskoa parempaan tulevaisuuteen, ja sen tuomiin mahdollisuuksiin ihmiskunnalle. Esityksen päätteeksi Valtaoja sai suuret, pitkään jatkuvat aplodit, joihin hän maireasti tokaisi: ”Kiitos, kiitos, riittää! Emmehän ole Pohjois-Koreassa!”

Savonian Sanomat 2 / 20 1 6 3 9


Ensimmäinen vammaistyön korkeakouludiplomi

Syksyn yhteishaun hakijamäärä kasvoi

Savoniassa alkaa tammikuussa 2018 koulutus, jossa Suomessa voi ensimmäistä kertaa suorittaa vammaistyön korkeakouludiplomin. Koulutuksen kohderyhmänä ovat vammaisten kanssa työskentelevät, vammaisia avustavat henkilöt ja sote-alan ammattilaiset, jotka haluavat syventää osaamistaan vammaisuudesta.

Savonian koulutuksiin hakijoita oli lähes viisinkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna. Yhteensä 211 aloituspaikkaa tavoitteli lähes 2300 hakijaa, joista ensisijaiseksi hakutoiveekseen koulutuksen oli laittanut 1096 hakijaa. Eniten hakijoita oli sosionomin monimuotokoulutukseen, jossa 35 aloituspaikkaa tavoitteli yli 600 hakijaa.

Korkeakouludiplomi on tiettyyn aihepiiriin keskittyvä täsmäkoulutus, joka opiskellaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Sosionomikoulutuksen lisäksi suurin kasvu viime vuoteen verrattuna oli tietotekniikan insinöörikoulutuksessa, jossa 25 aloituspaikkaa tavoitteli 170 hakijaa. Ylemmissä AMK-koulutuksissa eniten vetovoimaa kasvatti sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, jonka hakijamäärä kasvoi 17%.

Savilahden S6-kampuksen suunnittelu alkaa Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa EU-rahoituksen myöntämistä Savilahteen suunnitteilla olevalle avoimelle kampukselle, joka kantaa työnimeä S6.Savonian vetämässä 1,1 miljoonan euron hankkeessa suunnitellaan kampuksen tilaratkaisut ja käynnistetään oppimisympäristöinvestoinnit. Kampuksesta muodostuu vahva ja tiivis osaamiskeskittymä alueen tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön. Osaamiskeskittymään liittyy Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän ohella myös Kuopion yliopistollinen sairaala. Alueella toimii jo nyt useita tutkimuslaitoksia sekä yli 200 yritystä.

Savonian EMC Laboratoriolle FINAS akkreditointi Savonia on yksi Suomen laaja-alaisimmista toimijoista, jolla on FINASin myöntämä akkreditointi nyt myös EMC tutkimusja kehitysyksiköissä tehtäviin testauksiin. Auditointi tehtiin marraskuussa 2017 ja akkreditointi saatiin vähän tämän jälkeen. Akkreditointivaatimuksen SFS-EN ISO/IEC 17025 mukainen päätös on osoitus Savonian erinomaisesta laatutoiminnasta ja se mahdollistaa liike- ja hanketoiminnan kasvattamisen. Muista akkreditoiduista toimijoista vain VTT:llä on enemmän akkreditoituja testausaloja kuin Savonialla. Tämä mahdollistaa laajempien testauspalvelujen tarjonnan Itä-Suomen alueen yrityksille sekä muille toimijoille, koska testausvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Katso lisää: emc.savonia.fi

40 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Koulutukset 2018 kevät Suuntaa rohkeasti eteenpäin urallasi ja paranna mahdollisuuksiasi työelämässä hankkimalla ylempi ammattikorkeakoulututkinto!

Kevään 2018 YAMK haussa: Muotoilija (ylempi AMK), Design Making, monimuotototeutus Tanssinopettaja/Musiikkipedagogi (ylempi AMK), taidepedagogiikka, monimuotototeutus Tradenomi (ylempi AMK), liiketoiminnan kehittäminen, monimuotototeutus Tradenomi (ylempi AMK), Digital Health, monimuotototeutus Restonomi (ylempi AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, monimuotototeutus Sosionomi (ylempi AMK), sosiaaliala, monimuotototeutus Bioanalyytikko/Röntgenhoitaja (ylempi AMK), kliininen asiantuntija, monimuotototeutus Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Digital Health, monimuotototeutus Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), hyvinvointikoordinaattori, monimuotototeutus Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen, monimuotototeutus Insinööri (ylempi AMK), rakentaminen, monimuotototeutus Insinööri (ylempi AMK), Digital Health, monimuotototeutus

Lue lisää osoitteessa: www.savonia.fi/yamk

#HaeUusiTulevaisuus #SavoniaYAMK

savonia.fi

KUOPIO / IISALMI / VARKAUS

Savonia käynnistää koulutusesittelyt webinaareina Savonia käynnisti koulutustarjonnan verkkovälitteiset esittelyt lokakuussa. Webinaareissa alan opiskelijat ja Savonian ohjaushenkilöstö esittelevät eri koulutusalojen tarjoamia jatko-opiskelumahdollisuuksia, alan työelämää ja antavat tietoa opintoihin hakeutumi-

sesta. Webinaarin kesto on noin 30 – 45 min. Lähetykset toteutetaan Zoom –videoneuvottelujärjestelmän kautta.

Webinaarien tiedot löytyvät www.savonia.fi > Hakijalle


Ammattikorkeakoulut mukaan varainkeruuseen

Opetushallitus vauhdittaa koulutusvientiä

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kesäkuussa 2017 puoltaa ammattikorkeakoulujen pääomittamista vastinrahamallilla. Vuodelle 2018 toimintaan on valtakunnallisesti varattu 24 miljoonaa euroa.

Kesäkuussa 2017 Opetushallituksessa aloittanut Education Finland -kasvuohjelma tukee yrityksiä, korkeakouluja ja koulutuksen järjestäjiä kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Kasvuohjelman tiimi kiertää maakunnissa tapaamassa eri puolilla maata toimivia koulutusviejiä, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö uskoo yksityisten varojen keräämisen lähentävän korkeakoulutusta ja työelämää ja parantavan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén pitää yliopistojen kanssa samaan malliin siirtymistä järkevänä. - Tavoitteenamme on saada Savonian painoalat yhä kiinteämpään yhteistyöhön alueen yritysten kanssa, ja lahjoitukset olisivat nimenomaan panostuksia yrityksen toimintaa lähellä olevan painoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, toteaa Vidgrén. Toinen merkittävä tapa lahjoittaa varoja Vidgrénin mukaan on osallistua Savilahteen rakentuvan kampuksen tilojen toteutukseen.

Maakuntakierrokset aloitettiin Kuopiosta lokakuun alussa Savonian järjestämässä tilaisuudessa. Pohjois-Savon alueella osaamisen vientiä on suunnitteilla mm. elintarviketurvallisuuteen ja terveysalan osaamiseen liittyen. Vuonna 2014 Suomen koulutusviennin liikevaihto oli noin 260 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi on asetettu kasvattaa liikevaihtoa 100 miljoonalla eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä.

Savonia blogeissa

Savonialaisten vaikutus näkyy monessa kanavassa, myös blogeissa. Tutustu tekemiseemme ja tuloksiimme eri aihepiirien blogeissa osoitteessa http://blogi.savonia.fi Uutta luomassa: Tietoa ja taustoja Savonian tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä koulutuksen kehittämisestä. Yhteiskuntavastuuta kantamassa: Lue miten Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu huolehtii yhteiskuntavastuustaan. Design Making: Muotoilun YAMK-koulutuksen sisältöja ja tunnelmia. Agrifuture: Ajankohtaista luonnonvara-alalta. Huippu-urheilija opiskelijana: Lue miten Savoniassa yhdistetään korkeakouluopinnot ja huippu-urheilu. Globaalia osaamista: Savonialaisten kokemuksia kansainvälisestä yhteistyötä eri alojen organisaatioiden kanssa. Terveisiä maailmalta: Savonian luonnonvara-alan asiantuntijoiden kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä Liikettä liiketoimintaan: Savonian liiketoiminnan osaajien temmellyskenttä. Uusia ja vanhoja ideoita, pohdintaa ja ärsykkeitä liike-elämään ja liike-elämästä. Savolaista liiketoimintaa kansainvälisellä otteella.

42 2 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat


Savonia Juhlii Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on ollut monella tapaa juhlavuosi myös Savonialle. Eri alat ovat juhlineet pitkiä perinteitään ja arvokkaita juuriaan. TRADENOMIKOULUTUKSEN PÄIVÄT, LIIKETALOUDEN KOULUTUSTA KUOPIOSSA 130 VUOTTA Päivien aikana toista sataa asiantuntijaa eri puolilta Suomea kokoontui kuulemaan ja keskustelemaan koulutuksen asioista ja savolaisista menestystarinoista Microkadun kampukselle.

YTIIMIN 10-VUOTISJUHLAT yTiimi on Savonian opiskelijoille suunnattu vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painottava tapa suorittaa opintoja. Vuosien varrella yTiimiläiset ovat olleet toteuttamassa lukuisia projekteja alueen toimijoille, ja nyt oli juhlimisen aika!

YLPEÄSTI ME Tänä vuonna tulee kuluneeksi 45 vuotta musiikkipedagogien koulutuksen ja 30 vuotta tanssinopettajakoulutuksen aloittamisesta Kuopiossa. Juhlavuoden kunniaksi Savonian Musiikin ja tanssin yksikkö järjesti juhlatilaisuuden marraskuussa teemalla Ylpeästi Me!

Savonian Sanomat 2 / 20 1 7 4 3


Minun 100-vuotias Suomeni Tutustu kirjaan, jonka päätekijöitä ovat olleet erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret. Kirjassa he kuvaavat itselle merkityksellisiä asioita elämässä ja arjessa. Kuvat ja teokset ovat heidän näköisiään. 100-vuotias Suomi kuvautuu heidän silmissään kauniina, arvostaen mm. luontoa ja eläimiä. Lämmin kiitos kaikille teoksen toteuttamiseen osallistuneille lapsille ja nuorille, sekä Savonian terveysalan opiskelijoille, joiden työn tuloksena kirja syntyi. Hanke on ollut osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden virallista ohjelmaa.

Lue julkaisu osoitteessa: www.savonia.fi/minunsuomeni

Profile for Savonia UAS

Savonian Sanomat 2/2017  

Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehden, Savonian Sanomien, numero 2/2017

Savonian Sanomat 2/2017  

Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehden, Savonian Sanomien, numero 2/2017

Profile for savonia