Tunteellinen evakkomatka

Savonia-ammattikorkeakoulun lehtorille Jari-Pekka Jääskeläiselle evakkoaihe on erityisen läheinen ja koskettava.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA SAVONIA

yTiimiläiset yhteiskuvassa Savonian kampussydämessä

Jääskeläisen isä joutui jättämään oman kotiseutunsa, Jaakkiman pitäjän Iijärven kylän jo kymmenvuotiaana.

Jääskeläinen on vanhemmiten pohtinut, millainen kokemus evakkotielle lähtö on isälleni ollut. Varsinkin Väinö-ukki oli saanut käskyn ensin ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Sitten Kollaanjoen rintamalle, jossa hän haavoittui vakavasti, viikkoa ennen talvisodan päättymistä.

– Isäni kertoikin, että ennen evakkoa hän joutui lopettamaan kanat ja naapurin vanhempi poika määrättiin ampumaan lemmikkikoira. Isäni oli vienyt ennen lähtöään keinuhevosensa koulun katolle ja kirjoittanut siihen nimet: Stalin ja Molotov.

Evakkomatka oli raskas, sillä Jääskeläisen ukin uskottiin kaatuneen. Myös matkan määränpää oli epäselvä. Jääskeläisen mummin vanhemmat asuivat Leppävirralla, ja niinpä he jäivätkin pois junasta Varkauden asemalla. Sattumalla he saivat tiedon, että ukki oli tuotu Varkauden sairaalaan pahoin haavoittuneena, mutta kuitenkin elossa.

Jääskeläinen on toiminut yhteyshenkilönä sotien 1939-1945 Pohjois-Savon Perinneyhdistys ry:n ja Savonian yrittäjyystiimin (yTiimi) välillä.

YHTEISTYÖ YRITTÄJYYSTIIMIN KANSSA

Yrittäjyystiimiläiset, projektipäällikkö Daniel Tiitinen ja apulaisprojektipäällikkö Oskari Taskinen, saivat kuulla jo monta vuotta kestäneestä sotaveteraanikampanjasta Jääskeläisen pitämästä luennosta.

Opiskelijat alkoivat kartoittaa entisiä yhteistyöyrityksiä, jotka olivat aiempina vuosina olleet tukemassa sotaveteraaneja ja -leskiä. Yhteistyö lähti hyvin liikkeelle, sillä yritykset lähtivät todella mielellään tukemaan hanketta. – Meidän osaltamme työ oli helppoa, koska tässä projektissa pelkät sanat ”sotaveteraanien tukeminen” riittivät keskustelun aiheeksi, jotta saimme yrityksen mukaan tulevaan lehteen.

Opiskelijoiden oma kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan toi paljon apua projektin onnistumiseen, koska oli helppo löytää oikeita sanoja, joita yhteistyökumppanit arvostavat. Yrittäjyystiimiläisten mielestä oli myös hienoa päästä toimittamaan lehdet henkilökohtaisesti yrityksille ja kiittää heitä.

Projektipäällikkö Daniel Tiitisellä on myös omakohtaisia muistoja. Hänen isopappansa on ollut jatkosodassa vuosina 1941-1944 Syvärillä.

– Tarkkaa muistikuvaa ukilla ei ollut oman isänsä sota-ajoista. Ukki sanoi, että hänen metsissään Kerkonkoskella on kolme kappaletta juoksuhautoja, joiden ympärillä hän tekee lähes päivittäin puutöitä.