2 minute read
Elina Siirola: Yksi asia kerrallaan
Elina Siirolan motto:
Yksi asia kerrallaan TEKSTI ELINA SIIROLA
Olen kiitollinen ja onnellinen, että olen saanut toimia Savoniaammattikorkeakoulussa lehtorina sen alkutaipaleen alusta. Iisalmeen perustettiin oma ammattikorkeakoulun yksikkö, jonka vihkiäisissä jo sain olla mukana. Työni oli monipuolista, yhteisöllistä ja moniammatillista. Onnea juhliva Savonia!
LUOTTAMUSTOIMIA
Jäin eläkkeelle seitsemän vuotta sitten. Jo työn ohessa osallistuin aktiivisesti kunnallisiin luottamustoimiin. Eläkkeellä jäätyäni olin vapaa lukujärjestyksestä, joten pystyin antamaan aikaani moniin luottamustoimiin. Jatkoin Iisalmen kaupunginvaltuustossa ja kaksi kautta myös kaupunginhallituksessa. Omaa sosiaali- ja terveysalan kokemusta pystyin hyödyntämään myös Ylä-Savon Soten hallituksessa yhden kauden aikana. Lisäksi olen toiminut Iisalmen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenenä ja kaksi vuosikymmentä seurakunnan valtuustossa. Näiden kahden vuosikymmenen aikana toimin kolme kautta Ylä-Savon seurakuntayhtymän valtuuston puheenjohtajana. Tämä matka kaikissa luottamustoimissa on ollut antoisaa. Työ viranhaltijoiden ja toisten luottamushenkilöiden kanssa on ollut tavoitteellista yhdessä tekemistä erilaisten ajan tuomien haasteiden edessä. Tämän vuoden kirkollisvaaleissa en ole enää ehdokkaana. Minulla on kuitenkin yhä mielenkiintoinen tehtävä kirkon luottamustoimissa toimiessani Kuopion tuomiokapitulin kolleegiossa maallikkojäsenenä. Se on näköalapaikka moniin haasteisiin laajassa hiippakunnassamme. Tämä tehtävä jatkuu vielä.
Hankimme puolisoni Joukon kanssa Iisalmen Haapajärven rannalta satavuotiaan kyläkoulun vuoden 2000 alussa. Puolisoni jäi silloin eläkkeelle. Siirryimme virka-asunnosta, pappilasta, omaan kotiin. Kunnostimme kyläkoulusta kodin sekä kokous- ja juhlapaikan.
Olemmekin saaneet olla järjestämässä monenlaisia juhlia ja moni ihminen on ollut vieraana kodissamme. Vuokraan edelleen tiloja sekä niiden lisäksi pientä rantamökkiä. Yritystoimintaan tuovat monipuolisuutta niin työnohjauspalvelut, sillä olen koulutukseltani myös työnohjaaja, kuin asiantuntijaluennotkin. Molempia hoidan tilausten mukaan silloin tällöin edelleen. Minulla ja kodillamme on tiivis yhteys kylätoimikuntaan, sillä kotimme toimii kylän yhteisten tilaisuuksien kokoontumispaikkana. Tilaisuuksiin ovat lukeutuneet esimerkiksi Kauneimmat joululaulut, erilaiset kesätapahtumat sekä ikäihmisten virkistyspäivät, jonka toteutimme Savonian sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Järjestötoiminnassa viimeisin tehtäväni on ollut toimiminen Lottaperinne Iisalmi ry:n puheenjohtajana. Lupauduin tehtävään vuosi sitten. Tässä tehtävässä olen oppinut kuuntelemaan ja arvostamaan kokemuksia siitä, millaista oli olla lapsi ja nuori maamme historian vaikeina vuosina. Lähivuosina näköpiirissä onkin pyrkimys panostaa erityisesti pikkulottien kuntoutukseen. LUOPUMISTA JA ILON AIHEITA
Puolisoni sairastui vaikeasti pian minun eläkkeelle siirtymiseni jälkeen. Toimin hänen omaishoitajanaan yli vuoden ajan. Saimme elää yhdessä 44 vuotta. Puolisoni elämäntaival päättyi syyskuussa 2016. Vuorollamme me jokainen olemme saattajia ja saateltavia.
Meidän yhteinen elämämme oli lasten kanssa yhdessä kasvamista, antoisia yhteisiä vuosia, pappilan elämää, monien ihmisten kohtaamista sekä toinen toistemme tukemista. Yhteinen historiamme kantaa minua arjessa edelleen. Meillä on kolme lasta ja neljä lastenlasta.
Olen kiitollinen heistä jokaisesta. Pidämme yhteyttä monin tavoin ja Villa Annasta on tullut rakas mummola. Koen lastenlasten kanssa leikkimisen ja puuhastelun antoisana. Mielestäni oli luovaa ja opettavaista toimia yhdessä eri-ikäisten teatterintekijöiden kanssa. Kulttuuria harrastan arjessani kuitenkin useimmiten kuuntelemalla musiikkia ja osallistumalla teatteriin ja konsertteihin kuulijana. Koska asun maalla luonnon keskellä, kodin lämmittäminen puilla, monta pönttöuunia, puutarhatyöt ja marjastaminen ovat arkisia tekijöitä, jotka auttavat pysymistäni kunnossa.
Toivonkin terveyttä itselleni ja kaikille lukijoille. Minulla on myös tapana seurata aktiivisesti niin yhteiskunnallisia kuin sosiaali- ja terveysalankin asioita. Rakastan myös hiljaisia päiviä, vaikka niitä ei vielä vuotta kohti montakaan ole ollut. Minusta on parasta, että olen oman kalenterini herra.
Mottoni on: “Yksi asia kerrallaan.” Sitä noudattamalla ehdin kaikkeen siihen, mistä olen vastuussa tai kiinnostunut.
