Verkoston näkymättömyys esiin

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO PIRINEN

Nykyisin on olemassa valtavasti tallennettua dataa, koodausosaamista ja tarvetta ymmärtää erilaisia ilmiöitä paremmin. On useita viitteitä siitä, että verkostomaiset rakenteet niin tekniikassa, biologiassa, taloudessa, sosiologiassa ovat 2000-luvun suurin ilmiö.

Verkostoanalyysistä kumpuavat visualisoidut esitystavat tulevat olemaan arkipäivää lähitulevaisuudessa talouden, organisaatioiden ja logistiikan suunnittelussa ja raportoinnissa.

Yritykset tarvitset nykyisin ympärilleen arvoa tuottavaa yhteistyöverkostoa: alihankkijoita, kumppanuusyrityksiä ja tilaajia. Alihankkijoiden kanssa yhteistyö on usein suoraviivaista tavaran tai palvelun toimittamista, josta kumpikin hyötyy.

Mikko Pirinen tutki Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään (ylempi tutkinto) tätä teemaa: Maanrakennusalan konsultoinnin tuotteistaminen ja verkostoanalyysi. Syksyllä 2021 tehtiin Infra ry:n (infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajaliitto) pohjoissavolaisille jäsenille tutkimus, jossa selvitettiin maanrakentajien verkostoitumista tilaajasuhteessa.

Otokseksi valittiin pienet ja keskisuuret yritykset, jotka suorittavat kokonaishintaista urakointia talonrakennuksen maatöissä. Puhelinhaastattelussa tavoitettiin 19 toimijaa, joiden suhtautumista tutkittiin: merkittävyyden, suhteen laadun ja yhteistyön jatkuvuuden perusteella.

Pirisen mukaan tutkimuksessa havaittiin, että jokaisella osallistuneella yrityksellä on vähintään yksi positiivinen tilaajakumppani.

– Kun tutkittiin merkittäviä positiivisia suhteita, nähtiin niiden keskittyvän viidelle Kuopiossa toimivalle suuremmalle rakennusliikkeelle. Näitä yrityksiä maanrakentajat kuvasivat mainiten reiluuden, hyvät työmaajärjestelyt ja sen että ”sanaan voi luottaa”.

Verkostoanalyysissa havaittiin, että varsinkin kasvavat yritykset haluavat suojella yritystään, eivätkä kerro luottamuksellisessakaan haastattelussa negatiivisista suhteistaan tilaajiin. Pirinen pohdiskelee ilmiötä.

– Tämä tieto voi olla sellaista mitä varjellaan, koska sillä voi olla arvoa. Voidaan olettaa tiedon kuitenkin vaihtuvan yrittäjien kesken luottamuksellisemmassa pitkäkestoisemmissa yrityssuhteissa kuin mitä haastattelussa voitiin luoda. Suomessa ei ollut aikaisemmin tehty sosiogrammia maanrakennusalan toimintaverkostosta. Jo tällaisella paikallisella suppealla otoksella luotiin kuva yleisesti verkostoissa tapahtuvasta keskittymisestä.

– Maanrakennusalan toimintoverkostoa hahmottava data kerättiin tässä tutkimuksessa varsin perinteisellä menetelmällä. Vastaavaa verkostotietoa voitaisiin kerätä esimerkiksi verottajan urakkarekisteristä automatisoidusti, ja saada lisää tietoa muun muassa rakennusalan aliurakoinnin keskittymisestä tietyille toimijoille.

– Tässä olisi mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihio valmiina opiskelijalle, jota voin mentoroida tarvittaessa, Pirinen toteaa.

Pirisen mielestä Node XL -ohjelmiston opettaminen tulisi ottaa osaksi Savonian kaikkia opinto-ohjelmia, sillä puhumme niin merkittävästä keinosta visualisoida kompleksisia rakenteita.

Pirinen toimii opinnäytetyön aikana perustetussa Pirman Oy:ssä, jonne alkujaan kevytyrityksenä tehty elinkeinonharjoittaminen siirrettiin liiketoiminnaksi. Yritys tuottaa maanrakennusalan konsulttipalveluita ja dataa.