Vihreä siirtymä

Vihreä siirtymä ravitsemus- ja elintarvikealalla

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT JYRI VUORISALO JA SHUTTERSTOCK

Savonia ja Suomen ympäristökeskus SYKE tekevät yhteistyössä kylätasoisia ilmastosuunnitelmia. Kuvassa vasemmalta Jyri Wuorisalo (Savonia), Mika Marttunen (SYKE) ja Miika Kajanus (Savonia) kenttätyössä.

Kestävän kehityksen tarkoitus on turvata hyvä tulevaisuus tuleville sukupolville. kyseessä eivät ole hokkuspokkustemput, vaan arjen valinnat.

Ongelma voidaan konkretisoida: miten paljon jokainen meistä hukkaa syömäkelpoista ruokaa päivittäin, puhutaan siis ruokahävikistä.

Jokainen suomalainen heittää syötävää ruokaa menemään keskimäärin 20-25 kiloa eli noin 125 euron verran vuodessa. Yhteensä noin 500 miljoonan euron edestä. Maailman mittakaavassa puhutaan jopa 1000 miljardista dollarista, kun samaan aikaan lähes 700 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Elintarvikeala on myös haasteiden edessä. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Jyri Wuorisalo näkee vihreän siirtymän tarkoittavan ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi yhä enemmän sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.

– Ymmärryksemme luontokadon nopeuttamasta ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt. Se on pakottanut meidät

miettimään, miten ruoka- ja ravitsemusturvaa tulee kehittää varmistaaksemme hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa.

– Ravitsemus- ja elintarvikealan täytyy seurata tarkasti mitä tapahtuu alkutuotannon, elintarvikehuollon ja –jakelun sekä elintarvikkeiden kulutuksen saralla.

Wuorisalo muistuttaa, että muuttuvat kulutustottumukset johtavat myös viljelyn monipuolistumiseen. Esimerkiksi kestävien kasvislajikkeiden jalostus sekä eläintautiriskien ja elintarviketurvallisuusriskien hallinta tulee vaikuttamaan tuote- ja palvelukehitykseen yllättävän nopeasti.

– Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä voi tulla odottamattomiakin kehitystarpeita, joihin varautuminen edellyttää lisää panostusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vihreä siirtymä kannattaa nähdä innovaatioympäristönä: siirtymässä ajoissa oleminen saattaa tuoda kilpailuetua.

Positiivinen tapa kasvattaa lapsia ja nuoria arvostamaan ruokaa on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen hävikkiviikko. Silloin muistutetaan, että ruoka on liian hyvää hukattavaksi. Esimerkiksi Kuopiossa järjestettiin Servican, Jätekukon, Savonian ja Kuopion kaupungin yhteistyönä koulukampanja.

Savonian niin sanotut hävikkilähettiläsopiskelijat järjestivät 5. – 6. luokkalaisille tapahtuman, jossa mietittiin yhdessä ruokahävikin pienentämistä. Mukana oli 12 koulua.

Koulujen keittiöissä seurattiin viikoittain ruokahävikin syntymistä ja toteutuneita määriä kirjattiin seurantataulukoihin. Hävikkimittareita oli käytössä koulujen ruokaloiden seinällä. Mittari kertoi oppilaille päivittäin, kuinka paljon biojätettä oli syntynyt. EU:ssa, Suomessa ja Kuopiossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.