Savonian Sanomat 1/2019

Page 1

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2019

Tulevaisuuden kampus SIVULLA 5

Business Center SIVULLA 12

Yrittäjiä Savoniasta SIVULLA 18

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 1

29.4.2019 14:59:40


Pääkirjoitus

SAVONIAN KAMPUS RAKENTUU VAUHDILLA Savonian strategian (2017-2020) keskiössä oli: Kuopiossa kampus vihdoinkin löytää paikkansa ja toimintamallin. Jouluna 2017 toimitilasopimus Technopoliksen kanssa allekirjoitettiin ja silloin se pärähti todella käyntiin Savonian Kampus 2020 -projekti. Kampus rakentuu hybridimallilla. Savonia omistaa osan tiloista ja toisaalta vuokraamme tiloja Technopolis Kuopiolta. Hybdridimalli mahdollistaa tulevaisuudessa tilojen muutostarpeet. Uusi kampus toteutetaan omarahoitteisesti ja tilakustannukset saadaan pidettyä maltillisena. Savonian kampus on osa Savilahden osaamiskeskittymää. Savonialla on syksystä 2020 alkaen Savilahden kampuksella yli 5000 tutkinto-opiskelijaa tiiviissä kokonaisuudessa Itä-Suomen yliopiston ja kuuden tutkimuslaitoksen sekä yli 200 yrityksen kanssa samalla alueella. Osaamiskeskittymässä on myös Kuopion yliopistosairaala ja sekä 2021 alkaen myös toisen asteen ammatillinen koulutus. Savilahden kampusalue on ainutlaatuinen. Rakentamisen rinnalla yhtä tärkeää on rakentamisen toimintamalli, jossa eri toimijoiden osaaminen otetaan täysimääräisesti käyttöön. Savilahden kampusta kehitämme avoimena kampuksena. Kampukselta löytyy erilaisia opiskeluympäristöjä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjä. Avoimella kampuksella mahdollistetaan kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. Savonian vahvuutena on monialainen toiminta ja sen valjastaminen maakunnan elinvoiman ja yritysten kehittämiseen. Yhdessä kehittäminen mahdollistaa opiskelijoille verkottumisen yritysten

kanssa jo opiskeluaikana. Samalla yhdessä kehittämisen toimintamalli osana opiskelua on motivoiva tapa kasvattaa omaa osaamista ja luoda yhdessä uutta. Kampuksen suunnittelun aikana selvitettiin eri toimijoiden tutkimus- ja tuotekehitystiloja (tki-tilat). Selvityksen jälkeen rakennettiin toimintamalleja, joilla tilat tulevat avoimemmin näkyväksi, jolloin yritysten on helpompi löytää ne erilaisiin kehitystarpeisiinsa. Kampuksen sydämessä on palvelu- ja tuotekehitystiloja, jotka halutaan tuoda näkyväksi osaksi toimintaa. Siellä sijaitsee myös monitoimijainen Business Center-kokonaisuus, jolla tuetaan eri koulutusasteiden opiskelijoiden yrittäjyyttä. Innovaatioiden kaupallistamisen asiantuntijat ovat eri toimialojen yritysten käytössä. Busness Center tukee muun muassa painoalojen (vesiturvallisuus, hyvinvointiteknologia, vastuullinen ruokatuotanto ja kone- ja energiatekniikka) toimintaa innovaatio- ja kaupallistamispalveluissa. Kampukseen kehittäminen on myös digitaalisten ratkaisujen esiinnostamista niin palveluissa kuin kaikissa perustehtävissämme. Uusi kampus muuttaa Savonian toimintakulttuuria. Yhteiset pelisäännöt ovat parhaillaan rakentumassa muutostyöpajassa. Meillä on innostunut ja utelias olo rakentaa Savoniasta Suomen vaikuttavinta ammattikorkeakoulua ja samalla parasta koulutus- ja innovaatioympäristöä Savilahdessa.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2019 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Anna Laukkanen, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen KANNEN KUVA Mikko Lappalainen SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

"Avoimella kampuksella mahdollistetaan kohtaaminen ja yhdessä tekeminen."

5/19 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2019. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

2 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 2

29.4.2019 14:59:43


SISÄLTÖ 4

Kuopion kärkihanke

5

Tulevaisuuden kampus

8

Opiskelijat kampusta suunnittelemassa

11

WorlSkills -kilpailuihin venäjälle

12

Business Center

14

Kestävä kehitys - YK:n agenda 2030

16

Harjoittelijoita Savoniasta

18

Yrittäjiä Savoniasta

20

Seksuaaliterapiaa tarpeeseen

21

Irlannista tunnustusta nuorelle kokille

22

Ruokalaakso verkostoituu

24

Hyvinvointivoimala

26

Ambulanssilla liikenteessä

28

Älylääkevaunut

29

Merkittäviä lahjoituksia Savonialle

30

Bioarvoketjun hyödyntäminen

32

Ideoidaan Puijoa

34

Iloa elämään -tapahtuma

36

Voimaa uniterveydestä

38

Savonia lyhyesti

11

WORLDSKILLS

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 3

OPISKELIJAT SUUNNITTELIJOINA

36

8

UNI ON VOIMAVARA

29.4.2019 14:59:44


Savilahden kampus Kuopion kärkihankkeena TEKSTI ANNA HARTIKAINEN

S

Savonian merkittävin tämän päivän ja lähitulevaisuuden kehityspanos on Savilahden ainutlaatuisen kampusalueen toteutuminen. Valtakunnallisestikin huomioita saanut Savilahti-projekti on yksi tärkeimmistä Kuopion kehittämisen kärkihankkeista. Siinä rakennetaan kolmen koulutusasteen tiivistyvään yhteistyöhön perustuvia oppimisympäristöjä. Samalla alueelle rakentuu uusi asumisen, yrittämisen ja palvelujen alue. Se synnyttää Kuopioon uuden ”kampuskaupunginosan”, jossa asutaan, opiskellaan, työskennellään, vietetään vapaa-aikaa ja viihdytään. Savilahden Business Center tulee mahdollistamaan entistä tiiviimmän, tehokkaamman ja monipuolisemman yritysyhteistyön ja toimii vahvana innovaatioalustana elinkeinoelämälle. Savilahti-projekti ei ole tärkeä pelkästään Savonia ammattikorkeakoululle ja Kuopion kaupungille, vaan sen vaikutukset heijastuvat koko PohjoisSavon maakuntaan. Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Sakky ovat tuottavia ja vaikuttavia osaamisen varmistajia ja niiden vetovoima on hyvä.

Anna Hartikainen, hallituksen puheenjohtaja sa selvityksissä todettu myönteiseksi. Kuopio koetaan turvalliseksi ja puhtaaksi asuinympäristöksi.

Työelämäläheinen ammattikorkeakoulutus tukee elinkeinoelämän kasvua ja tuottaa yhdessä vahvan ammattikoulutuksen kanssa hyvinvoinnin tekijöitä ja varmistaa maakunnan kehittymisen.

Monipuoliset Savilahden kehittämishankkeet tukevat vahvasti omalta osaltaan maakunnan väestökehitystä luomalla uutta pitovoimaa pysyvästi opiskelupaikkakunnalle jäämiseksi.

Tehokkaasti ja vaikuttavasti toimivat oppilaitokset toisesta asteesta yliopistoon ovat vetovoimaisia ja tuovat opiskelijoita sekä myöhemmin osaajia eri aloille. Kuopion imago on monis-

Kuopio on ollut ennenkin rohkea strategisissa päätöksissään muun muassa rakentamalla Saaristokaupungin. Päätös Savilahden alueen kehittämisestä oli kaupungille vastaavanlainen selke-

ästi tulevaisuuteen suuntaava strateginen valinta. Hanke on edennyt reippaasti ja kaupunkiin on syntymässä valtakunnallisesti merkittävä oppimis- ja innovaatioympäristö kumppaniksi uutta luoville yrityksille. Korkeatasoiset oppilaitokset ovat maakunnan tulevaisuuden takaajia ja Kuopion kaupunki sitoutuu omilla päätöksillään pitämään huolta näiden opinahjojen toimintaedellytyksistä.

4 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 4

29.4.2019 14:59:47


Tulevaisuuden kampus TEKSTI JOUNI VORNANEN

| KUVAT JOUNI KANGAS JA MIKKO LAPPALAINEN

K

uopion Savilahteen on muodostumassa ainutlaatuinen yrittäjyys- ja innovaatioympäristö. Alueella toimii muun muassa Itä-Suomen yliopisto ja yli 200 yritystä. Myös Savonia-ammattikorkeakoulu keskittää kaupungin toiminnat samalle kampukselle vuoteen 2020 mennessä.

Savonian projektipäällikkö Pasi Haataja avaa kampuksen suunnitteluprosessia, joka käynnistyi laaja-alaisella käyttäjätarpeen kartoituksella. Henkilökuntaa, opiskelijoita sekä eri sidosryhmiä haastettiin näkemään tulevaisuuteen. – Suunnittelun alkuvaiheen lähtötilannetta ja tulevaa tarvetta kartoitettiin palvelumuotoilun keinoin, jossa eri osapuolet visioivat vapaasti tulevaisuuden toimintaympäristöjä ilman rajoitteita. Tässä vaiheessa suunnitteluprosessille ei asetettu taloudellisia- tai teknisiä reunaehtoja, vaan luovuudelle annettiin tilaa, jotta saatiin luotua yhteinen visio koko Savilahden kampusalueen kehittämiseksi. Alkuvaiheen prosessoinnin tuloksena syntyi yhteisten tavoitteiden, tarpeiden ja toiveiden tynnyri, joka näytti suuntaa tulevalle rakennussuunnittelulle. – Käyttäjäkeskeisessä suunnitteluprosessissa siis palvelumuotoilussa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat tilojen avoimuus, monikäyttöisyys, vyöhykeajattelu, keskeneräisyyden salliminen, palvelutori ”kampussydän”, digitaalisuus, kohtaaminen ja jatkuva kehittäminen.

KAMPUS 2020 Muutto

Syksy 2019

Tammikuu 2020

Tietotekniikan opetus ICT-palvelut Opiskelijapalvelut Business center Opiskelijakunta ja -järjestöt Kirjastopalvelut

Muutto Konetekniikan opetus

Muutto

Kesä 2020

Syksy 2020

Muotoilu Rakennustekniikka Sähkötekniikka Tekniikan ja muotoilun erikoistila

Muutot tehty Savonian kaikki toiminnot Microkadun uudella kampuksella

SYYSKUUSSA 2020 • Yli 5000 opiskelijaa liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan, tekniikan ja terveysalan koulutusaloilta. • Savonialla on oppimis ja Tki-ympäristöjä myös kolmella muulla kampuksella: Kuopiossa musiikkipedagogit ja tanssinopettajat jatkavat Musiikkikeskuksen osaamiskeskittymässä. • Iisalmen ja Varkauden kampukset tukevat Savonian aluekehitystehtävää ja niillä on vahvat verkostot eri toimijoihin sekä yhteys Savilahden osaamiskeskittymään.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 5

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 5

29.4.2019 14:59:48


tulevaisuuden kampus

Suunnittelussa nousi esille yhteinen toiminta ja palveluiden ydin, ”sydän”, jossa ihmiset ja aktiviteetit kohtaavat.

Haatajan mukaan tämän tyyppisesti hoidettu alkuvaiheen lähtötietojen ja käyttäjätarpeen kartoittaminen poikkesi selkeästi perinteisestä tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessista. Pääsuunnittelijaksi valittu arkkitehtitoimisto sidottiin jo alkuvaiheessa mukaan palvelumuotoiluprosessiin, joka tuottikin kokemuksena selkeästi normaalia menettelyä laajemmat ja monipuolisemmat lähtötiedot jatkosuunnittelulle.

KOHTI KONKRETIAA Suunnitteluprosessin seuraavassa vaiheessa siirryttiin enemmän konkreettiaan. Pyrittiin tuottamaan yhteisen

näkemyksen kokonaiskuvalle ensimmäiset layoutit eli asettelu ja sommittelu, joista näki, miten alkuvaiheessa muodostunut toiveiden tynnyri asettuu noin 22 000 neliön laajuiseen tilakokonaisuuteen. Vaikka alustava tilakokonaisuus olikin tiedossa, sen ei annettu ohjata tarkentuvaa suunnitteluprosessia, johon osallistuttiin muun muassa opiskelijoita erilaisissa työpajoissa, projektitöissä sekä opinnäytetöissä, joita ohjattiin hankkeeseen sidottujen suunnittelijoiden sekä henkilökunnan toimesta. Tässä vaiheessa oltiin jo valmiita aloittamaan perinteisempi arkkitehti-

suunnittelu. Haataja valottaa vaiheita. – Ensin rakennettiin rajattu pilottioppimisympäristö, jossa saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään koko kampuksen jatkosuunnittelussa. Tammikuun loppuun valmistuneen uudisrakennuksen suunnittelu ja toteutus on kaksivaiheinen. – Vaiheessa yksi on suunniteltu ja rakennettu ulkoseinät, tekniikka ja rakennuksen sisäpinnat, mutta varsinaiset tilajaot ja niihin liittyvät tilarakenteet toteutetaan vaiheessa kaksi, jonka suunnittelua on tehty ensimmäisen vaiheen aikana. Näin ollen toteuttamisvalmius on olemassa heti sen valmistuttua.

6 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 6

29.4.2019 14:59:48


Uudisosaan sijoittuu opetustiloja, kampussydän, palvelutori, Business Center, kirjasto-, opiskelu, kansainvälisyyspalvelut, opiskelijakahvio, viinibaari, avointa kohtaamisen ja itseopiskelun tilaa. Nämä otetaan pääosin käyttöön vuoden 2020 alusta.

HAASTEITA SUUNNITTELIJOILLE Osa Savonian toiminnoista sijoittuu olemassa oleviin Technopoliksen tiloihin, joiden suunnittelu toteutetaan tulevan kevään ja kesän aikana. Muutososan suunnittelutehtävän alustusta ja ennakkovalmistelua on tehty jo alkuvaiheen palvelumuotoiluprosessista alkaen. Haataja on tyytyväinen, että suunnittelun suuntaviivat ovat jo pääosin olemassa. – Näitäkin suuntaviivoja sekä tarkentavaa suunnittelua jatketaan tilojen tulevien käyttäjien kanssa eriasteisissa työpajoissa ja yhteissuunnittelutilaisuuksissa. Haatajan mielestä tämän tyyppisesti hoidettu suunnitteluprosessi työllistää alkuvaiheessa paljon, mutta antaa myös laajan lähtötietoaineiston. Sen työstäminen lopulliseksi suunnitelmaksi asettaa haasteita niin suunnittelijoille kuin hankkeen tilaajille ja käyttäjille. – Tämä prosessi on ainakin Savonian tapauksessa antanut myös normaalia paremmat lähtökohdat onnistumiselle, mutta samalla asettanut haasteita sille, miten tulevaisuudessa jopa jatkuvaan muutosprosessiin olemme valmiita. Haataja näkee perinteisen tilasuunnittelun ja pysyvyyden ajan olevan ohi ainakin kampusrakentamisen osalta. Rakentajien on pystyttävä kehittämään niin suunnittelu- kuin toteutusratkaisuistakin hyvin muuntautumiskykyisiä, koska muutos näyttää olevan tulevaisuudessa jatkuva olotila.

Savonian projektipäällikkö Pasi Haataja näkee, että perinteisen tilasuunnittelun aika on ohi, ainakin kampusrakentamisen osalta.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 7

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 7

29.4.2019 14:59:48


Opiskelijat esittelivät Savonian uuden kampussydämen sykähdyttävät suunnitelmat TEKSTI ANNA LAUKKANEN | KUVA IIDA KÄSNÄNEN, TIIA-RIIKKA TYNKKYNEN JA ANNA LAUKKANEN

Iida Käsnäsen näkemys kampuksen kirjastosta

Sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijat suunnittelivat tilat, jossa haluaisivat itse opiskella. Savonian uuden kampussydämen suunnittelu etenee vauhdilla. Sydämen keskellä olevan avoimen tilan, palvelutorin, suunnittelu on jo pitkällä. Torille tulee muun muassa opiskelijakahvila sekä viiniopetus- ja viinibaarialue. Savonian toisen vuoden sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijat ovat suunnitelleet uuden sydämen sisustus- ja kalustusratkaisuja. Nuoret esittelivät luomiaan eri vaihtoehtoja muille opiskelijoille ja työntekijöille torstaina 21.3. Seuraavaksi luonnoksista valitaan parhaat oivallukset, jotka yhdessä QVIM Arkkitehdit -yhtiön

suunnittelijoiden kanssa jalostetaan toteutussuunnitelmaksi. Projektiin ovat osallistuneen myös rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opiskelijoita. Lopullisen ilmeen pitäisi olla valmis ensi syksyyn mennessä. – Opiskelijat ovat tehneet luonnoksia oppimistiloista, joissa he itse haluaisivat opiskella, muotoilun lehtori Heikki Nevalainen kuvaa.

8 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 8

29.4.2019 14:59:49


– Luonnos-suunnitelmat ovat tutkielmia tiloista, jotka mahdollistavat ryhmätyöskentelyn lisäksi itsenäisen opiskelun. Luonnoksissa on huomioitu ryhmähakuinen ja ryhmäpakoinen kalustus.

UUSI KAMPUS TÄYDESSÄ SYKKEESSÄ SYKSYLLÄ 2020 Uuteen rakennukseen, kampussydämeen tulee opetuksen lisäksi muun muassa Business centerin toiminnot, kirjasto sekä opiskelija- ja hakijapalvelut. Uudisrakennukseen muuttavat Savonian Microkadun kampuksen sisällä ensimmäisenä terveysalan sekä liiketalouden opiskelijat, osin jo keväällä 2019. Business center sekä opiskelijaja hakijapalvelut muuttavat uuteen kampussydämeen syksyllä 2019 ja samoin myös Savonian kirjasto.

Tiia-Riikka Tynkkysen kirjastosuunnitelmat

– Opistotien kampukselta ensimmäisenä Microkadulle muuttavat tietotekniikan opettajat ja opiskelijat. Tietotekniikan opetus siirtyy Microkadulle syksystä 2019 alkaen. Konetekniikka seuraa perässä alkuvuodesta 2020 ja loput Opistotien koulutusalat muuttavat Microkadulle syksyllä 2020, Savonian projektipäällikkö Pasi Haataja kuvaa. Savonian tekniikan erikoistilojen uudisrakennus valmistuu myös syksyksi 2020 ja tavoitteena on, että kaikki Opistotien kampuksen toiminnot on keskitetty uudelle avoimelle kampukselle syksyyn 2020 mennessä.

Kampusta suunnittelemassa olleita opiskelijoita

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 9

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 9

29.4.2019 14:59:49


Rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti

KAMPUS PÄHKINÄNKUORESSA • Savonian kampuksen rakentaminen alkoi tammikuussa 2018. • 2018: Uuden sisäpiharakennuksen (laajuus n. 5000 m2) ulkokuoret valmistuvat. • 2019: Sisäpiharakennuksen ”kampussydämen” sisärakentaminen. • 2020: Savonian kaikkien Kuopiossa olevien toimintojen keskittäminen Savilahteen 2020 loppuun mennessä. Savonian kampuksen kokonaislaajuus tulee olemaan noin 19 000–21 000 m, josta Savonian omistukseen tulee noin puolet. • Savonian kampukseen Savilahdessa sijoittuu yli 5 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja noin 400 työntekijää. Opiskelijat ja henkilökunta ovat osallistuneet kampussydämen suunnitteluun mm. yhteisissä työpajoissa. • Tällä hetkellä Savilahdessa on Savonian terveysalan, liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan opetus - ja TKI-toimintoja sekä hallinto- ja korkeakoulupalvelut. • Viimeistään vuonna 2020 kampukselle siirtyvät tekniikan ja muotoilun koulutus sekä TKI-toimintoja. • Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä ovat valmistelleet Savilahden kampusten toteutusvaihtoehtoja yhdessä. Sakkyn osalta muutoksen aikataulu tarkentuu lähiaikoina.

1 0 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 10

29.4.2019 14:59:52


Savonian tekniikan opiskelija Antti Rossi lähtee

WorldSkills-kilpailuihin Venäjälle TEKSTI ANNA LAUKKANEN JA TUIJA TIITINEN| KUVAT HANNE MANELIUS

Konetekniikan insinööriksi opiskeleva Antti Rossi valmentautuu parhaillaan koetukseen, jossa puntarissa on olla maailman paras. Takana on jo maajoukkueleiriä ja tähtäimessä huikea kisakunto Kazanin ammattitaitokilpailuun sarjassa tehdaskunnossapito.

K

onetekniikan insinööriksi opiskeleva Antti Rossi valmentautuu parhaillaan koetukseen, jossa puntarissa on olla maailman paras. Takana on jo maajoukkueleiriä ja tähtäimessä huikea kisakunto Kazanin ammattitaitokilpailuun sarjassa tehdaskunnossapito.

TIUKKA VALMENNUS MENOSSA

– Olen valmistautunut tähän lähes koko ikäni, käsillä tekeminen on aina ollut lähellä sydäntä, Antti kertoo.

Ennen Savonian insinööriopintoja Antti suoritti Pohjoisen KeskiSuomen ammattiopistosta kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Rossin valmentajana eli eksperttinä toimii lehtori Tommi Backman Koulutuskeskus Salpauksesta Lahdesta, joka on kokenut WordlSkills-ekspertti. Apuja ja tilojen käyttöä on luvassa myös Savonian väeltä.

Suolahdelta kotoisin oleva opiskelija kilpailee Kazanissa kilpalajinaan tehdaskunnossapito. Hän on voittanut aiemmin SkillsFinlandin Taitaja SMkilpailuissa hopeaa ja kultaa, minkä seurauksena hänet pyydettiin MMjoukkueeseen. Kilpailut pidetään 22.– 27. elokuuta Kazanissa Venäjällä.

– Antin lähtöasetelma WorldSkillskilpailuun on hedelmällinen. Hänellä on kilpailukokemusta ja menestystä Taitaja-tasolla, työkokemusta alan käytännön työtehtävistä sekä käynnissä olevat insinööriopinnot, jotka vahvistavat alan työtehtäviin liittyvää teoriapohjaa, Backman arvioi.

– Kun sain kuulla, että olen päässyt Suomen maajoukkueeseen, tuntui ajatus ensin uskomattomalta. Pikkuhiljaa palaset alkoivat kuitenkin loksahdella paikoilleen ja valmennusprosessi saatiin käyntiin. Olen aina halunnut haastaa itseäni, ja tämä tarjoaa siihen jälleen hyvän tilaisuuden. Nyt laitetaan niin sanotusti kaikki peliin, sillä tällaista mahdollisuutta ei tule uudelleen.

Rossi työskentelee opiskelujensa ohella viikonloppuisin ja loma-aikoina Suolahdessa MetsäWoodin Vaneritehtaalla, jossa Quant Finland Oy vastaa tehdaskunnossapidosta. – Jo ensimmäinen valmennustapahtuma osoitti, että Antilla on hyvä ote kilpailutehtäviin tarttumisessa ja suoritusnopeudessa. WorldSkillskilpailu on ainutlaatuinen kokemus nuorille huippuosaajille. Siellä on

Ennen elokuuta Antti Rossilla on lukuisia valmennuspäiviä ja joukkueen yhteisiä maajoukkueleirejä.

mahdollisuus solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita ja verkostoitua. Suuri kiitos Pokelle ja Savonialle, kun ne ovat mahdollistamassa Antille tällaista erityslaatuista cv-merkintää ja wau-kokemusta, Backman sanoo. WorldSkills-kilpailu on joka toinen vuosi järjestettävä nuorten kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Kilpailussa ratkotaan maailmanmestaruudet noin 50 lajissa, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen aloja. WorldSkills Kazan 2019 on järjestyksessään 45. WorldSkills-kilpailu, joka järjestetään 22.–27. elokuuta 2019 Kazanissa, Venäjällä. Suomen joukkueen kilpailuun lähettää Skills Finland.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 1 1

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 11

29.4.2019 14:59:52


Otetaan innovaatioista koppi! TEKSTI SAVON XPRESS

| KUVA SAVON XPRESS

Business Centeriä luodaan isolla porukalla, monen tahon yhteistyönä. Ylärivissä vas.: Risto Kiuru, Marja-Leena Laitinen, Risto Koivisto, Päivi Vestala, Matti Laitinen. Keskirivissä vas.: Mira Saari, Juha Vilhunen, Satu Pirhonen, Anu Häiväläinen, Tuula Kokkonen, Anu-Riikka Kolari. Eturivissä vas.: Salla Kolehmainen, Kaija Sääski, Matti Turunen.

O

nko sinulla bisnesidea, mutta et tiedä, miten sen jalostaisi yritystoimintaan? Oletko keksinyt innovaation, jossa on potentiaalia vaikka kansainvälisille markkinoille? Etsitkö uutta potkua yritystoimintaan ja oikeita ihmisiä ideasi ympärille? Muun muassa näihin tarpeisiin tulee vastaamaan osana Savilahden kehittämistä syntyvä Business Center. Savonia-ammattikorkeakoulun, ItäSuomen yliopiston, Savon ammattiopiston, Kuopion kaupungin, YläSavon ammattiopiston ja Iisalmen kaupungin sekä varkautelaisen Navitas Kehityksen yhteishankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Tarkoituksena on luoda koko maakuntaa palveleva yrityskiihdyttämö, josta yritykset ja yrityksen perustamista

harkitsevat saavat palveluja liiketoiminnan kehittämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja tuotekehittelyyn. Hanke tähtää koko Pohjois-Savon elinvoimaisuuden ja vetovoiman lisäämiseen. Tämä tarkoittaa konkreettisesti uusia työpaikkoja, yrityksiä ja myös startupeja, jotka tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Business Centerin johtaja Kaija Sääski myöntää, että hankkeessa on paljon pelissä. - Kyseessä on merkittävä ja poikkeuksellinen yhteisponnistus ja kaikki hankkeen osapuolet ovat siihen hyvin sitoutuneita. Luomme hankkeen aikana pysyvän toimintamallin, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Siksi toimintaa voidaan

rakentaa pitkällä tähtäimellä.

HERMOKESKUS SAVILAHDESSA, VAIKUTUS KOKO MAAKUNNASSA Business Center palvelee koko Pohjois-Savoa ja toimii maakunnallisesti. Fyysinen toimipiste avataan Microkadun kampukselle. On tärkeää, että tila on ensimmäisessä kerroksessa ja helposti saavutettavissa. Savilahden uudella kampuksella tulee opiskelemaan 20 000 opiskelijaa, joten alue on jo valmiiksi innovaatiotasoltaan viriili. Hankkeen solmukohta ja hermokeskus ei kuitenkaan ole tarkoitettu pelkästään opiskelijoille. - Business Centeriin saa tulla vaikka työhaalarit päällä. Yksi hankkeen keskeisistä visioista nimenomaan on,

1 2 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 12

29.4.2019 14:59:54


että eri alojen osaajat kohtaavat toisensa ja yhdistävät osaamisensa, Sääski muistuttaa. Jättihanke on ottanut viime aikoina konkreettisia askeleita eteenpäin. Mukaan on rekrytoitu uusia avainhenkilöitä. Yksi heistä on tammikuussa Kuopion kaupungin yritysasiamiehenä aloittanut Anu Häiväläinen. - Myös Kuopion kaupungille tämä on tärkeä hanke ja investointi, josta meillä on suuret odotukset. On kaupungin strategian mukaista edistää maakunnan veturina koko alueen elinvoimaisuutta. Aika tuntuu olevan hankkeelle kypsä ja olemme saaneet hyvin positiivista palautetta esimerkiksi yrittäjäjärjestöiltä ja kauppakamarilta. On myös syytä muistaa, että Business Center ei korvaa jo olemassa olevia, hyvin toimivia yrityspalveluja, vaan tuottaa lisäpalveluja. Suunnittelemme ja ideoimme innoissamme tulevaisuutta, Business Center on tavallaan start up itsekin, hän suitsuttaa.

YHTEINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Yksi tärkeä hankkeen kohderyhmä on opiskelijat. Oppilaitosten opiskelijat aktivoidaan yrittäjyyteen, uusia tuotteita sekä palveluja innovoidaan ja yrityksiä perustetaan jo opiskeluaikana. Mukana olevat oppilaitokset perustavat yhteisen oppimisympäristön, jossa kaadetaan oppilaitosten ja oppialojen väliset seinät. Poikkitieteellisyys muo-

dostaa hedelmällisen maaperän innovaatioille. Esimerkiksi ammattiosaajalla on usein huippuosaaminen omasta alasta, mutta ei välttämättä liiketoiminnan kehittämisen osaamista. Eri oppialoilta löytyy potentiaalisia kumppaneita, joka mahdollistaa liiketoimintaidean kehittämisen ja menestyksen.

tunnistamaan. Monista isoistakin yrityksistä puuttuu toimiva malli siihen, mitä esimerkiksi tuotantoprosessissa syntyneelle oivallukselle tehdään.

Savon ammattiopiston yrittäjyysasiantuntija Satu Pirhonen muistuttaa, että innovaatioita syntyy paitsi opiskelijoilla myös oppilaitosten henkilökunnalla.

- Yritykset voivat esittää oppilaitoksille ideoita, tarpeita ja innovaatioita, jotka kaipaavat jatkokehittelyä. Haluamme kehittää opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaamista ja tuottaa näin uusia näkökulmia.

- Monet hyvät oivallukset eivät muutu konkretiaksi, ellei ole mallia ja tukea, miten innovaatioita jalostetaan eteenpäin. Business Centerin myötä luodaan systematiikka, mitä oivalluksille tehdään. Kyse on myös positiivisesta asennemuutoksesta, siitä, että kun tunnistetaan tarve ja keksitään siihen ratkaisu, nämä oivallukset otetaan myös käyttöön.

HOKSAAMISKULTTUURI KUNNIAAN Mikä sitten on innovaatio? Sääski, Häiväläinen ja Pirhonen ovat miettineet asiaa paljon. - Innovaatio on hoksaamiskulttuuria. Pienikin arjen oivallus voi jalostettuna muuttua merkittäväksi liiketoiminnaksi. Luomamme toimintamallit ja palvelut auttavat yritystoiminnan käynnistämisessä tai kasvattamisessa, mutta ensin innovaatio täytyy oppia

Naiset muistuttavat, että myös yritykset voivat hyötyä oppilaitosten osaamisesta.

YRITTÄJYYSKASVATUSTA PÄIVÄKODISTA LÄHTIEN Ennen kaikkea Business Center haluaa kasvattaa uutta, innokasta yrittäjäsukupolvea jo heti päiväkodista ja peruskoulusta lähtien sekä auttaa yrityksiä kehittymään. Jos ja kun nämä tavoitteet toteutuvat, kasvu tulee sivutuotteena. Hankkeessa katsotaankin valoisin mielin kohti positiivista tulevaisuutta. Koska hankkeen päättymispäivä ei tule olemaan Business Centerin loppu, toimivia käytänteitä voidaan kokeilla ja kehittää rauhassa. - Hankkeen jälkeen alkaa normaali elämä. Haluamme kannustaa, tukea kasvua, olla rohkeita ja ennakkoluulottomia sekä ennen kaikkea luottamuksen arvoisia.

Business Center pähkinänkuoressa • Päätoimijat: Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Savon ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto/Iisalmen kaupunki, Kuopion kaupunki, Navitas Kehitys Oy • Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Savon Ely-keskus • Business Center avautuu osoitteeseen Microkatu 1 syyskuussa

– innovaatioiden lisensiointi- ja kaupallistamispalvelut – Pohjois-Savon yhteinen, käytännönläheinen yrittäjyys-kasvatusstrategia – liiketoimintamalli, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen

Hankkeessa luodaan:

Lisätietoja: Kaija Sääski, johtaja, puh. 044 785 6922, kaija.saaski@savonia.fi

– yrittäjyyden oppimisympäristö, startup-yhteisö – yrityskiihdyttämö

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 1 3

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 13

29.4.2019 14:59:54


Kestävä kehitys - YK:n agenda 2030 Ilmastonmuutos ja pakolaisuus ovat esimerkkejä globaaleista haasteista. Yksikään maa ei ratkaise niitä yksin, vaan ongelmat vaativat kansainvälistä yhteen hiileen puhaltamista.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Y

K:n jäsenmaat ovatkin sopineet syksyllä 2015 New Yorkin huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoiteohjelmasta vuoteen 2030 saakka.

Ohjelmassa huomioidaan ympäristö, talous ja ihmiset mahdollisimman tasavertaisesti. Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) astuivat voimaan vuoden 2016 alusta. Suomi on sitoutunut tavoitteisiin omalla ohjelmallaan. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Harri Auvinen vastaa Bio- ja kiertotalouden painoalasta. Hänen tehtävänään on edistää biotalouden alan yritysten tuotekehitystä sekä auttaa yritys- ja osaamisverkoston muodostumista Pohjois-Savoon. – Bio- ja kiertotalouteen panostamalla voimme luoda paikallisia työpaikkoja, vahvistaa maamme omavaraisuutta sekä edistää vähähiilisten ja hiiltä pitkään sitovien tuotteiden käyttöönottoa. Samalla taistelemme ilmastonmuutosta vastaan ekologisesti kestävällä tavalla. Auvisen mielestä Pohjois-Savon osaamisprofiili vastaa tavoitteisiin hyvin. Kuopion Savilahteen rakentuva ekosysteemi mahdollistaa kaikkien asetettujen kestävän kehityksen 17 päätavoitteen toteutumista. Nämä ovat vielä linjassaan Kuopion kaupungin strategian suhteen.

Savonian tutkimuspäällikkö Harri Auvinen uskoo, että bio- ja kiertotalouteen panostamalla voimme luoda paikallisia työpaikkoja.

1 4 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 14

29.4.2019 14:59:54


Tavoitteiden toteutumiseksi useat kansalliset ja kansainväliset rahoituskanavat tarjoavat mahdollisuuksia kotimaisen osaamisen kehittämiselle sekä viennille.

"Isossa kuvassa materiaalivirrat kierrätystuotteille ovat käytännössä rajattomat"

Auvinen näkee, että alueelle keskittyvistä eri koulutusasteiden oppilaitosten, yliopiston, tutkimuslaitosten, yliopistollisen sairaalan ja yritysten innovaatioympäristö toimii tehokkaimmin tiiviillä yhteistyöllä. – Nyt on aika tähdätä korkealle. Otetaan yhteiseksi tavoitteeksi kehittää Kuopion Savilahdesta Suomen merkittävin tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristö, visioi Auvinen. Kuopion Savilahteen on muodostumassa ainutlaatuinen yrittäjyys- ja innovaatioympäristö. Alueella toimii muun muassa Itä-Suomen yliopisto ja yli 200 yritystä. Myös Savonia-ammattikorkeakoulu keskittää kaupungin toiminnot samalle kampukselle vuoteen 2020 mennessä.

Kestävän kehityksen päätavoitteita on 17, joista poimintona ovat seuraavat: - Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. - Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. - Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. - Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. - Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. - Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. - Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. - Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. - Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. - Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. - Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 1 5

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 15

29.4.2019 14:59:55


Harjoittelijoita Savoniasta TEKSTIT JOUNI VORNANEN | KUVAT JUSSI PÄÄKKÖNEN/CALL TO ACTION

Mari Väänäsen mukaan kv-harjoittelu antaa uusia näkökulmia ja rohkeutta tarttua erilaisiin haasteisiin myös tulevaisuudessa.

Fakta

- Harjoittelussa opiskelijat saavat oman alansa työkokemusta: hyötyä niin yritykselle kuin opiskelijalle. - Harjoittelun kesto vaihtelee koulutusaloittain. Keskimäärin harjoittelu vastaa viiden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä. - Harjoittelija voi osallistua hyvin eri tyyppisiin työ- ja kehittämistehtäviin. - Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta, josta työnantaja ja opiskelija sopivat keskenään. Ota yhteyttä: palvelut@savonia.fi, puh. 044-785 6910 http://portal.savonia.fi/amk/fi/palvelut-yrityksille

Aki aja joht isen s u t i oim rikkala e tui t utus erin amkautta. t n p e n n i n i s u v r n al Tuo eele Ella ulahtee uran St k e r s a o K ll apa jalk

1166 11 //22001199 Savonian SavonianSanomat Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 16

29.4.2019 14:59:56


Työharjoittelu kuuluu kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Harjoittelu on työelämässä tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelijan on mahdollista soveltaa opittua käytäntöön ja kehittyä ammatillisesti. Koska harjoittelu on osa opintoja, se on suunniteltua ja ohjattua. CALL TO ACTION KANNUSTAA USKALTAMAAN Call To Action Oy on savolainen digitaalisen markkinoinnin asiantuntijayritys. Toimitusjohtaja Aki Karkulahti sanoo, että Savoniasta on muodostunut muutaman vuoden aikana tärkeä kumppani työharjoittelijoiden osalta. – Ensimmäiset harjoittelijat löysivät meidät Googlen ja sosiaalisen median kautta 2016. Nykyisin teemme laajempaa strategista yhteistyötä opiskelijoille suunnattujen puheenvuorojen, hankekoulutusten ja verkostotyön muodossa. Nousevalle yritykselle Karkulahti näkee tärkeänä kasvavat uudet ammattilaiset, jotka voivat kehittää rooliaan tulevaisuudessa. Tälläkin hetkellä yrityksessä on yksi Savonian opiskelija tekemässä opinnäytetyötä. – Yli puolet meidän työharjoittelijoista on päätynyt myös työllistymiseen, joten kumppanuus on erittäin tärkeää ja osa meidän työkulttuuria. Ella Tuovinen on yksi onnellista työntekijöistä. Hän suoritti tradenomin myynnin ja markkinoinnin harjoittelun opintojen loppuvaiheessa. Harjoittelu kesti viisi kuukautta, jonka aikana hän pääsi sukeltamaan digimarkkinoinnin ihmeisiin.

– Hyvin nopeasti osaaminen kasvoi Call To Actionin mestareiden opissa. Harjoittelupaikkana tämä on ollut loistava, sillä harjoittelijaa kannustetaan aina ”uskaltamaan uskaltaa” ja harjoittelijalle annetaan tarvittavat työkalut oman osaamisen kehittämiseen. Tuovisen harjoittelun aikana esille tulleet kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet ovat muokanneet nykyistä työkuvaa. Hän keskittyy tällä hetkellä sisältömarkkinointiin sekä sosiaalisen median markkinointiin. Tuovinen on saanut olla osa Call To Actionin asiantuntijaporukkaa jo yli vuoden ajan.

KALJAJOOGAOHJAAJANA TROMSASSA Restonomiopiskelija Mari Väänänen oli harjoittelussa Pohjolan Pariisina tunnetussa Tromssassa. Väänänen halusi mennä mahdollisimman pohjoiseen ja mahdollisimman pieneen yritykseen. – Tein harjoittelun perheomisteisessa hostellissa, joka järjestää myös erilaisia luontoaktiviteettejä asiakkailleen. Harjoittelijan työnkuva oli vaihteleva: vene-, vaellusretket ja minibussiajelut auringon alla tulivat tutuiksi. Väänänen vastasi sosiaalisesta mediasta ja sen takia oli aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin. Aurinkoisina viikonloppuiltoina hän toimi kaljajoogaohjaajana tai organisoi hotellin omia olympialaisia.

– Työilmapiiri oli tarpeeksi avoin ideoilleni ja sain vapaat kädet kokeilla uusia asioita. Norjalaisesta rennosta työilmapiiristä pitäisi ottaa opiksi myös Suomessa. Pohjoisen karun kaunis luonto on vetänyt Väänästä aina puoleensa. Kiireinen kaupunkielämä kaikkine hienouksineen ei niin houkuttele Savonian harjoittelijaa. Haaveena onkin ollut asuminen vuorien ympäröimässä pienessä kaupungissa. Väänänen tapasi ihmisiä, jotka olivat lähteneet pyöräilemään Euroopan halki tai tulleet PohjoisNorjaan yksin toiselta puolelta maapalloa vain nähdäkseen auringon keskellä yötä. Tapaamien rohkeiden ihmisten avulla hän oppi näkemään, miten mahdotonkin voi olla mahdollista. Itsensä laittaminen uuteen paikkaan, uusien ihmisten keskelle ja vieraan kulttuurin ympäröimäksi ei ole helppoa. Siinä piileekin Väänäsen mielestä kansainvälisen harjoittelun hienous. – Työskenteleminen ulkomailla on varma tapa päästä ulos omalta mukavuusalueeltaan ja kehittyä, joten kansainvälisellä kokemuksella onkin suuri merkitys tuleviin valintoihin. Mielestäni kansainvälinen kokemus ainakin jossakin muodossa on miltei välttämätöntä nykyään.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 1 7

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 17

29.4.2019 14:59:57


YRITTÄJIÄ SAVONIASTA Mielenkiintoinen Little Big Woman TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MANU ELOAHO JA ELINA PALMGREN

Yrittäjä Kirsi Manninen kannustaa verkostoitumiseen heti alusta pitäen.

S

uomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut 2000-luvun aikana. Kasvua näyttää tapahtuneen ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen piirissä. Tähän viittaavat yksittäiset kyselytutkimukset, mutta myös arkiset havainnot kampuksilla. Yrittäjä Kirsi Manninen toimii koruja nahkamuotoilijana sekä taiji-opettajana. Yrityksen nimi on Little Big Woman. Manninen valmistui Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilusta vuonna 2014 ja hän on sitä mieltä, että koulutus antoi hänelle paljon eväitä tulevaisuuteen. – Opiskelun aikana oivalsin, että taide ja muotoilu tukevat toisiaan. Nyt opinnoista on jo tovi aikaa ja minun on helppo antaa vinkkejä nykyisille ja tuleville opiskelijoille.

Opiskeluaikana Manniselle kävi selväksi, että ilman taidetta muotoilu on mitäänsanomatonta. Toisaalta muotoilun keinoin voidaan taide avata katsojalle helpommin ymmärrettävällä tavalla. – Muotoilun opinnot antoivat työkaluja, joiden avulla oma maailma on mahdollista tuotteiden kautta tuoda ymmärrettäväksi myös muille. Opiskellessani ymmärsin verkostoitumisen tärkeyden. Hyvän tiimin kanssa mahdollisuudet ovat tähtitieteelliset. Manninen näkee, että jo opiskeluaikana on hyvä tähdätä korkealle, kurkottaa tähtiin, joihin ihminen haluaa ja tehdä töitä unelmiensa eteen. Asioita kannattaa tehdä sydämestä. Tämä kuuluu, näkyy ja tuntuu lopputuotteessa, olipa se sitten palvelu tai tuote.

taa heti ja sitä on hyvä tehdä ihan joka paikassa. Luota omaan intuitioosi ja uskalla poistua aika ajoin mukavuusalueeltasi. Taiji on Mannisen elämäntapa ja se näkyy muotoilussa, jossa on rento ja iloinen ote. Teokset ovat yksinkertaisia oivalluksia, kuten Otava-sormus, jossa tähtikuvia kiepahtaa sormen ympäri. Kaikki tuotteet valmistetaan alusta loppuun Suomessa ympäristöä kunnioittaen. Savoniassa yrittäjyyden ja yrityksen kehittämisen voi aloittaa jo opintojen aikana. Asiantuntijoiden tukemana voi osallistua esimerkiksi yTiimi-opintoihin yrittäjyystaitojen oppimisympäristössä tai yPolku-opintoihin oman yrittäjyyden suunnitteluun ja käynnistämiseen.

-Verkostoituminen kannattaa aloit-

1 8 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 18

29.4.2019 14:59:58


Yrittäjyyden ydin Jesse Heimonen on poikkeuksellinen yrittäjä. Vuonna 2010 uuttera nuorimies valmistui tradenomiksi Savoniaammattikorkeakoulusta. Oppimisen into ei laantunut, tie vei kauppatieteen maisteriksi ja joulukuussa 2017 Heimonen väitteli tohtoriksi Vaasan yliopistosta.

Mediania kehittää neljän hengen startup-tiimi, jossa on kaksi kaupallisen- ja kaksi sovellutuskehitystaustan omaavaa kaveria. Heimonen on toinen kaupallisen taustan omaavasta, Savonian yTiimin alumni. Toinen sovelluskehittäjistä valmistuu Savonialta tietotekniikan insinööriksi tänä keväänä.

Jessellä oli jo lapsena bisnesmiehen verta suonissaan. Ala-asteella hän oivalsi, että luokkakavereille kannattaa myydä purukumia kolmella markalla, kun itse ostaa yhdellä. Yrittäjyyden ydin oli ymmärretty.

– Kampanjan rakentaminen on tehty ostajalle helpoksi. Vastaavaa ei ole vielä nähty Suomessa tai missään muuallakaan, kehaisee Heimonen.

Liikeideana on kohderyhmäperustainen mediahakukone. Palvelua varten yritys on kehittänyt hakualgoritmin, joka auttaa mainostajaa löytämään haluamansa kohderyhmän tavoitettavia mainospaikkoja: helpommin ja nopeammin. Hotellihuoneiden hintavertailu on netissä näppärää. Nyt on myös mainospaikkojen.

Yrityksen idea syntyi, kun Jesse istui kaverinsa kanssa terassilla ja pojilla välähti: julkisivuremontin vuoksi huputettu rakennus Vaasan torin laidalla olisi valtavan iso mainospaikka. Siitä syntyi liikeidea ja uusi yritys: mediani.fi Heimonen kertoo, että esimerkiksi Suomessa näkee valtavasti remonteista aiheutuvia kiinnostavia mainospaikkoja kuten julkisivuremontit, isännöitsijät, urakoitsijat, joita vakiintuneet mediamyyjät ja mainostajat voisivat hyödyntää.

Jesse Heimosella oli jo lapsena bisnesmiehen verta suonissaan.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 1 9

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 19

29.4.2019 14:59:59


, että tasapainoinen ja eheä seksuaalisuus Seksuaaliterapeutti, lehtori Päivi Hoffren sanoo ta. suhdet kuin itseä niin e voimaannuttaa ja ravitse

Seksuaaliterapeuttien koulutus A MIKKO LAPPALAINEN TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Y

ksi hyvinvoinnin kulmakivi on seksuaaliterveyden edistäminen. Alan asiantuntijoiden tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska seksuaaliterveyden on katsottu olevan tärkeä osa-alue terveysalan kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaohjelmissa. Seksuaaliterapeuttien tarve on huomattu Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa osaajia koulutetaan lisää. Savonia-ammattikorkeakoulun seksuaaliterapeutti, lehtori Päivi Hoffren korostaa seksuaalisuuden olevan läsnä ihmisten kokonaisuudessa. – Tasapainoinen ja eheä seksuaalisuus voimaannuttaa ja ravitsee niin itseä kuin suhdetta. Seksuaaliterapeutit auttavat kohtaamaan seksuaalisuuteen liittyviä pulmia ja niitä käsitellään asiakkaiden kanssa. Hoffren nostaa asiakkaan pääosaan. Apua annetaan niin, että hän saa valmiuksia oivaltaa itse ja tuottaa itse myös ratkaisuja. Tietenkin asiakas tarvitsee terapiaa matkalla: kannattelua, kuuntelua, neuvoja ja ohjeita. Tärkeää on luottamus terapeutin ja asiakkaan välillä. Seksuaalisuus on paljon esillä julkisuudessa. Mikä siinä puhuttaa? Hoffren avaa teemaa. Seksuaaliterapiassa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa oman kehon hyväksymiseen liittyvät asiat, kuten minäkuva, seksuaalinen

suuntautuminen ja seksuaali-identiteetti.

sa. Hoffren näkee, että seksuaalisessa hyvinvoinnissa on kyse oman seksuaali-identiteetin rakentamisesta, sek-

– Läheisyyteen liittyvä ahdistus, halujen eriparisuus tai haluttomuus, häpeä, syyllisyys, seksuaalisten toimintojen häiriöt, suorituspaineet, seksuaalinen moninaisuus, lapsettomuus. Myös sairaudet ja niiden tuomat vaikutukset lääkityksessä voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen.

suaalisesta pääomasta sekä kyvystä ilmaista itseään ja toteuttaa itseään omalla tavallaan.

Vaikeutena voivat olla seksuaalisuuteen liittyvät pakkomielteet ja riippuvuudet samoin traumat, seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta tai kaltoinkohtelu.

MIKSI PUHUA? Päivi Hoffren tähdentää, että seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulee puhua, koska ne vaikuttavat monin tavoin ihmisen elämään. Seksuaalisuus on osa ihmisen kokonaisuutta ja sitä ei voida ohittaa. – Seksuaaliset oikeudet kuuluvat kaikille ja seksuaalisuutta ei voi eikä saa loukata, kaikilla on oikeus olla sitä mitä haluaa seksuaalisesti. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle ja siihen on yhtäläinen oikeus sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Seksuaaliterapeutilla on valmiuksia tukea jokaista seksuaalisuudes-

HERKKÄ ALUE Hoffrenin mielestä yleisimpiä häiriötä on vaikea määritellä. Asiakas on kuitenkin lähtökohta ja kuuntelu on oleellista. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat herkkiä, ja niiden kanssa ollaan ihmisen kaikkein intiimeimmillä alueilla. Tämä vaatii myös terapeutilta sensitiivisyyttä ja kykyä vastavuoroiseen dialogiin. – Seksuaaliterapeutit käyttävät moninaisia menetelmiä asiakkaiden seksuaalisuuden tukemiseen. Tärkeää on antaa lupa puhua, määrittää pulmat yhdessä asiakkaan kanssa. Vastavuoroinen dialogi ja luottamus hoitosuhteessa ovat oleellisia turvallisessa ympäristössä. Hoffren painottaa asiakkaan näkökulmaa. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi seksuaalisen halun arviointia tai seksuaalihistorian haastattelua. Jatkossa seksuaaliterapiassa voidaan käyttää erilaisia kotitehtäviä riippuen mistä ongelmasta on kyse. Myös rentoutumis- ja tietoisuusharjoitukset ovat mahdollisia.

2 0 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 20

29.4.2019 15:00:00


Irlannista tunnustusta nuorelle kokille TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA IGCAT. Savonian restonomiopiskelija Suvi Mäki (keskellä) ottaa vastaan tunnustuksen Young Chef – kilpailusta. Diane Dodd (oikealla) ja Jacinta Dalton (vasemmalla) järjestäjän taholta, IGCATilta.

S

avonia-ammattikorkeakoulun restonomiopiskelija Suvi Mäki sai tunnustusta Young Chef –kilpailusta Irlannista. Kyseessä on IGCATin järjestämä (Institute of Gastronomy, Culture, Art and Tourism) kisa. Siihen osallistuu vuosittain 18-26 -vuotiaita opiskelijoita tai vastavalmistuneita Euroopan gastronomisen tunnustuksen saaneilta alueilta. Mäen mukaan kilpailu vaatii paljon valmisteluja jo kuukausia ennen itse kisaviikonloppua. Ensimmäisenä virallisena päivänä paikan päällä valmistetaan ja esitetään perinteinen annos, joka on tyypillinen omalle gastronomiselle alueelle. – Toisena päivänä, joka on itse kilpailupäivä, valmistetaan innovoitu versio perinteisestä annoksesta. Tänä vuonna oli määrätty, että annoksen täytyy olla pääruoka. – Kilpailussa on järjestetty paljon oheisohjelmaa usealle päivälle, joten sekä kilpailijat että valmentajat pääsivät tutustumaan toisiinsa. Olenkin monelle kertonut, että itse kilpailu on näin jälkeenpäin ajateltuna ihan toissijainen asia, sillä käteen jäi todella paljon kaikkea muuta.

kaviaaria ja freesattua jäkälää. Annoksessani oli käytetty useita eri valmistustapoja ja uudenlaisia muotoja perinteisistä raaka-aineista.

TUNNUSTUS LÄPI ELÄMÄN Mäki toivoo, että pystyy hyödyntämään tunnustusta sekä kansainvälisellä että kotimaisella tasolla. Hän haluaa olla osana IGCATin järjestämiä projekteja Euroopassa ja tuomaan esille Kuopion gastronomisen alueen mahtavaa ruokakulttuuria.

Mäen perinteisessä annoksessa oli ruismuruleivitettyä kuhaa, keitettyjä perunoita, kermaista herkkutattimuhennosta ja freesattua pinaattia.

– Olisi hienoa päästä myös kotimaassamme esimerkiksi kertomaan ja opettamaan alueemme ruokaperinteistä, sillä ne tuppaavat jäämään pimentoon uusien trendien tullessa. Aion kantaa tunnustusta ylpeänä loppuelämäni.

– Innovatiivisessa annoksessa oli yrteillä gratinoitua kuhaa, ruisravioleja kanttarellitäytteellä, hernepyreetä, keitettyjä porkkanoita, tillivodkamarinoituja kanttarelleja, puolukka-

Savonian opettaja Anne-Mari Heikkinen on samoilla linjoille. Hänen mielestään European Young Chef Award –kilpailu parantaa erinomaisella tavalla opiskelijan tietotaitoa. Kilpai-

lussa osallistujat voivat käyttää muun muassa luovuuttaan, kekseliäisyyttään sekä kehittää osaamistaan ja taitojaan. – Kilpailun yhteydessä osallistujat voivat oppia myös toisilta kilpailijoilta. Kilpailussa opiskelija pääsee hyvin tutustumaan ja perehtymään oman alueen ruokakulttuuriin ja perinteisiin. Samalla voimme tuoda omaa ruokakulttuuriamme kansainväliseen tietoisuuteen saaden samalla itse tietoa toisten Euroopan maiden ruokakulttuureista. Heikkinen näkee kilpailun tuovan hyvin esille alan kansainvälistä näkökulmaa, perinteitä ja tämän päivän trendejä. – Osallistuminen parantaa varmasti opiskelijan itseluottamusta, esiintymistaitoa sekä kannustaa ja rohkaisee kansainvälisyyteen. Samalla opiskelijalle avautuu uusia verkostoja esimerkiksi omalle uralle tai jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 2 1

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 21

29.4.2019 15:00:03


Ruokalaakso verkostoituu Ruokalaaksossa TKIasiantuntija Johanna Kantala (vas.), elintarviketeknologi Tommi Laaksonen, projektipäällikkö Jenni Lappi ja muotoilija Henna Järvikylä.

– Ruokalaakson visiona on olla avoin, ruokasektoria kehittävä, vahvaan osaamiseen perustuva, laajasti tunnettu monialainen verkosto, kiteyttää Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Jenni Lappi TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA SAVON XPRESS / KUVANKÄSITTELY HESE HINTIKKA

L

appi selventää kuviota. Ruokalaaksossa verkotetaan ItäSuomen yliopiston tieteellistä osaamista Savonian ja SavoGrow´n käytännön osaamiseen ja yritysyhteistyöhön. Tavoitteena on tuoda asiantuntijuutta selvemmin esille, verkostoitua elintarvikealalle, sekä kehittää olemassa olevia ja uusia palveluja yritysten ja sidosryhmien käyttöön. Elintarviketeknologi Tommi Laaksonen tähdentää, että Ruokalaaksossa pilotoidaan eri tasoista toimintaa.

2 2 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 22

29.4.2019 15:00:04


Ammattikorkeakoulutasolla pilotoidaan elintarviketeknologian täydennyskoulutusta erityisesti yritysten tarpeisiin. Laaksonen näkee ongelmana, ettei Pohjois-Savossa ole ammattikorkeakoulutasoista elintarviketekniikan koulutusta, ja elintarviketeknologian osaamisvaje onkin alueen suuri ongelma. – Elintarviketeknologian täydennyskoulutus toteutetaan syksystä 2019 kevääseen 2020. Kohderyhmänä tulevat olemaan elintarvike- ja ruoka-alan yritykset sekä muut kiinnostuneet henkilöt, joilla on elintarvikealan 2. asteen koulutus tai työkokemusta elintarvikealalta. Hankkeessa pilotoidaan myös palveluja. Esimerkiksi tilaja laitesuunnitteluun kehitetään palvelua, jonka tuottaisivat yhteistyössä Savonian ja SavoGrow´n elintarviketeknologit toistensa osaamista täydentäen. – Asiantuntijoiden tila- ja laitesuunnittelua kannattaa hyödyntää esimerkiksi uusia elintarviketiloja suunniteltaessa, ennen investointivaihetta.

PALVELUMUOTOILUN NÄKÖKULMA Yliopistotasolla kehitetään osaamisympäristöjä liittyen proteiinien hyväksikäytettävyyteen suoliston terveyteen ja fermentaatioon huomioiden elintarviketeollisuuden tarpeet, esimerkiksi tuotekehityksessä ja elintarvikeprosesseissa. – Yritysyhteistyönä testataan myös korkeapaineprosessoinnin vaikutusta elintarvikkeiden säilyvyyteen ja turvallisuuteen, kuten kyseisen käsittelyn vaikutusta listeria-bakteerin ja noroviruksen tuhoutumiseen elintarvikkeista.

Muotoilija Henna Järvikylä katsoo: Ruokalaakson toimintamallissa ja sen palveluissa voidaan hyödyntää palvelumuotoilun työkaluja. Esimerkiksi palvelupolkuja kuvaamalla hahmotellaan, miten palvelu näyttäytyy asiakkaalle tai miten siitä rakennetaan mahdollisimman joustava ja asiakaslähtöinen. – Lisäksi suunnitteluprosessiin osallistetaan asiakkaita sekä muita sidosryhmiä, jotta tar-

peita huomioidaan paremmin. Osallistaminen myös sitouttaa toimintaan sekä palvelujen kehittämiseen jatkossakin. Palvelumuotoilu näkyy Järvikylän mielestä myös Ruokalaakson sisäisten toimintamallien kehittämisessä, esimerkiksi laajentamalla palvelupolkuja palvelumalleiksi, jossa huomioidaan asiakkaille näkymättömät osat. – Palvelumuotoilulle ominaista toimintaa ja palveluja aineellistetaan, esimerkiksi havainnollistamalla niitä visuaalisilla materiaaleilla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Johanna Kantala on samoilla linjoilla. Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä on pystytty lisäämään asiantuntijuuden ja osaamisen sekä olemassa olevien palvelujen tietoisuutta niin toimijoiden kuin sidosryhmien keskuudessa. – Toiminnassa on nähtävissä yhteisen tekemisen halu ja olemme vakuuttuneita, että Ruokalaakson kaltaiselle toimintamallille on tarve niin alueellisesti, valtakunnallisesti ja kenties myöhemmin myös kansainvälisesti. Ruokalaakso kehittää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen tukemana verkostomaista toimintamallia ruokasektorille. Ruokalaaksoa toteuttavat hankkeena Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja kehitysyhtiö SavoGrow vuoden 2020 loppuun saakka. Ruokalaakso-hanketta voi seurata facebookista: (https://www.facebook.com/ Ruokalaakso/).

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 2 3

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 23

29.4.2019 15:00:04


Hyvinvointivoimala - vuoden 2018 taidekasvatusteko TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT KIIA HÄMÄLÄINEN JA JARI MÄKINEN

Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan työ on palkittu vuoden 2018 taidekasvatustekona. Kuopion konservatorion organisoima VOIMALA-yhteistyöverkosto on yhdistänyt alueen kuntia, oppilaitoksia ja muita toimijoita monialaisuuteen: verkosto on kehittänyt sosiaali- ja terveyspalveluita kulttuurin avulla. Taidekasvatusteon valitsi kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Raija Vahasalo. Hänen mukaansa Hyvinvointivoimalan valinta perustuu sen laajuuteen ja innovatiiviseen ja rohkeasti sektorirajat ylittävään toimintaan. VOIMALA on löytänyt uuden luovan tavan edistää

kulttuuria eri toimialoilla. Verkoston kehitysjohtaja Eeva Mäkisen mukaan palkinnon perusteluissa mainitaan tasa-arvo taiteen saavuttavuudessa. Kehitetty Takuulla-yhteistyömalli tukee kulttuuristen oikeuksien tasavertaista toteutumista. – Oivalsimme heti alussa, että monialaisella yhteistyöllä tavoitetaan myös ne asiakasryhmät, jotka eivät eri syistä muuten pääsisi osallistumaan. Vakiinnutamme näin taide- ja kult-

tuuriosaamista osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta, toimintaa ja johtamista. Toisaalta liitämme kulttuurialojen koulutuksiin elementtejä sosiaali- ja terveysaloilta. Mäkinen korostaa, että Voimala-verkosto lisää sosiaali-, kulttuuri-, opetus- sekä lapsi- ja nuorisoalojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Verkosto tuottaa monialaista osaamista, jota voidaan hyödyntää terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. – Taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä osana sosiaalija terveyspalveluja vahvistetaan erityisesti niissä asiakasryhmissä, joiden

Verkosto tuottaa monialaisia palvelukokonaisuuksia, joita voidaan hyödyntää terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä.

2 4 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 24

29.4.2019 15:00:05


kulttuuriset perusoikeudet ovat muuten vaarassa jäädä toteutumatta, esimerkiksi syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja ikääntyvät.

SAVONIAN ROOLI HYVINVOINTIVOIMALASSA Mäkinen muistuttaa: moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä Savonia-ammattikorkeakoulu on ollut keskeinen kumppani, koska siellä tarjotaan Voimala-työn keskiössä olevien sosiaali-, terveys- ja kulttuurialojen koulutusta. – Savonia on myös ainoa oppilaitos Itä-Suomessa, jossa koulutetaan musiikkipedagogeja ja tanssinopettajia. Kuopion konservatorion ja Savonian yhteistyössä toteuttamassa musiikin erityispedagogiikan hankkeessa (MEOK 2010-2013) luotiin maaperää kulttuurihyvinvointityölle. Koulutukseen osallistuneita musiikkipedagogeja on hyödynnetty Voimalan TAKUULLA! – Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -hankkeissa v. 2012 alkaen. Savonian asiantuntijoita on kaikissa Voimalan työryhmissä. Johtoryhmän puheenjohtajana on koulutusvastuujohtaja Salla Seppänen. Itä-Suomen Hyvinvointivoimalassa on mukana yhdeksän kumppania: Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki, Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu oy, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia Kuopion yksikkö, Tohtori Matthias Ingmanin säätiö, Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopisto ja Kuopion Invalidit ry:n Kansalaistoiminnan keskus Tukipilari. Yhteistyötä hallinnoi ja koordinoi Kuopion konservatorio.

Kehitysjohtaja Eeva Mäkinen sanoo: ”Oivalsimme heti alussa, että monialaisella yhteistyöllä tavoitetaan myös ne asiakasryhmät, jotka eivät eri syistä muuten pääsisi osallistumaan.”

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 2 5

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 25

29.4.2019 15:00:05


Ensihoidon lehtorilla Marko Tolosella on kokemusta myös isojen autojen hälytysajosta, joka vaatii vielä enemmän ennakointia liike-energian lisääntyessä.

2 6 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 26

29.4.2019 15:00:05


Ambulanssilla liikenteessä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT VILJO ERIKSSON

S

uomen tieliikennelain mukaan hälytysajossa olevalle autolle on annattava esteetön kulku riippumatta liikenteen ohjauslaitteista. Päin punaista voi ajaa lain nojalla, jos tilanne sitä vaatii.

jois-Savon sairaanhoitopiiri kouluttaa työpaikkakoulutuksena ensihoitajia ajoharjoitteluradalla. Ensihoidossa on pieni määrä tehtäviä, jotka lopulta ovat aikakriittisiä hälytysajoa edellyttäviä kuljetuksia.

Vastoin yleistä luuloa lakisääteistä ambulanssin kuljettajatutkintoa ei ole, vaan työnantajat vastaavat itse henkilöstönsä osaamisesta. Ensihoitopalvelua tuottavat sairaanhoitopiirit, pelastuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat.

– Tällaisia tehtäviä ovat hallitsematon vuoto, aivoverenkiertohäiriö, akuutti sydäninfarkti, jatkuva kouristelu, elvytys kuljettaen ja septinen sokki.

Ensihoidon lehtori Marko Tolonen kertoo, että Savonia-ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä Pelastusopiston kanssa. Savoniasta valmistuvat ensihoitajat suorittavat hälytysajokoulutuksen opintojensa aikana, mikä toteutetaan monipäiväisenä kurssina.

Tolosen mielestä usein ajetaankin turhaan liian lujaa, sillä aikakriittisyys perustuu työntekijän arvioon tilanteesta. Matkalla kohteeseen ensihoitaja voi arvioida tilanteen uudelleen soittamalla potilaalle ja asettaa ajonopeuden uuden arvioinnin perusteella.

– Näin ei kuitenkaan ole kaikissa ensihoitajatutkintoon valmistavissa ammattikorkeakouluissa, saati sitten ensihoitoon suuntaavissa lähihoitajakoulutuksissa. Hälytysajokoulutuksen sisältö jakautuu tekniseen osaamiseen eli miten ajoneuvoa käsitellään ja taktiseen osaamiseen eli oppiin siitä, miten vaaratilanteet ovat estettävissä.

– Usein näin ei kuitenkaan tehdä, vaan kohteeseen ajetaan hätäkeskuksen tekemän riskiarvion mukaan mahdollisimman nopeasti ja turvallisuuskriittisesti ajatellen liian lujaa.

Tolonen muistuttaa kuitenkin ambulanssilla ajamisen olevan pakettiautolla ajamista, jossa on hälytyslaitteet. Ajamisen taito kehittyy jatkuvasti elämän ja työn aikana, eikä mistään oppilaitoksesta valmistu suoraan viiden vuoden hälytysajokokemuksella olevia ammattilaisia. – Tietoa ja taitoa kuitenkin tarvitaan kehittymiseen. Esimerkiksi Poh-

USEIN LIIAN LUJAA

– Hälytysajossa tapahtuu vaaratilanteita kuitenkin jatkuvasti myös kokeneille kuljettajille. Viime kädessä onkin kysymys samoista asioista kuin muussakin liikenneturvallisuudessa: ajonopeudesta, käyttäytymismallista ja turhien riskien välttämisestä. Nopeuden lisääntyessä näkökenttä supistuu ja päätöksentekoon jää vähemmän aikaa. Tolonen ei ole itse joutunut onnettomuuteen 20 vuoden aikana, mutta vaaratilanteita on sattunut.

toritiellä kuljettamani ambulanssin perän pito irtosi noin 100 kilometrin tuntinopeudessa. Auto kääntyi lähes poikittain, kunnes oikeni lopulta kaasun ja jarrun käytön yhdistelmällä. Tästä selvittiin säikähdyksellä, mutta lähes yhtä mahdollinen olisi voinut olla vakava liikenneonnettomuus. Tolonen pitää itseään rauhallisena hälytysajoneuvokuljettajana. Jos hän vertaa kokemaansa keskiarvoon, Tolosen nopeus on oman arvion mukaan pienempi kaikissa olosuhteissa, mutta silti vaaratilanteita sattuu. Osa autoilijoista väistää sivuun ambulanssin ohittaessa, joka on järkevää tieliikennekäyttäytymistä. Osa taas saattaa jarruttaa voimakkaasti huomatessaan takana olevan ambulanssin, josta jo itsestään syntyy vaaratilanne. – Risteysalueella punaisten valojen aikana takaa tulevaa hälytysajonauvoa on myös väistettävä Tieliikennelain mukaan esimerkiksi jalkakäytävälle tai bussipysäkille. Kuopion poliisin kenttäjohtajan mukaan tällöin voi jopa erityistä varovaisuutta noudattaen väistää ajamalla risteyksen yli, jos muuten väistäminen on mahdotonta. Savonian lehtori Marko Tolonen on toiminut koko opettajan työuran myös ensihoidon sekä pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä vapaa-ajallaan. Viime kesänä hän oli muun muassa sammuttamassa Ruotsin metsäpaloja. Suomalaisia sammuttajia kävivät kiittämässä henkilökohtaisesti kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel.

– Esimerkiksi talviliukkaalla moot-

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 2 7

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 27

29.4.2019 15:00:06


Ensimmäiset älylääkevaunut TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SANNA KOLEHMAINEN

– Pegasoksesta voidaan tarkistaa potilaan lääkelista, josta näkee lääkärin potilaalle määräämät säännöllisesti käytössä olevat sekä tarvittavat lääkkeet. Lääkitystiedoista näkee lääkkeiden nimet, vahvuudet, annokset ja ottoajankohdat, mikä vähentää muun muassa lääkkeiden liikakäyttöä. – Pegasoksesta voidaan tarkistaa lääkärin potilaalle määräämät tarvittavat lääkkeet: sieltä näkee lääkkeiden nimet,

Älylääkevaunujen äärellä atk-suunnittelija Juha Laitinen (vas.), Ralp Bosma Hollannista, Teppo Korhonen hoitovaunujen edustaja ja lehtori Sari Husso.

S

vahvuudet, annokset, ottoajankohdat, lääkkeiden kulutuksen, ja milloin on saanut tarvittavaa lääkettä, joka vähentää liikalääkitystä.

avonia-ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön älylääkevaunut lääkehoidon opetuksessa ensimmäisenä Suomessa. NEROCAREhoitovaunut mahdollistavat monipuolisen ja autenttisen potilasturvallisuutta lisäävän lääkehoidon opetuksen terveysalalla.

vittavien välineiden turvallisen säilyttämisen. Hoitovaunut lukittuvat neljän minuutin jälkeen automaattisesti, ellei käyttäjä ole itse lukinnut vaunua. Viivakoodinlukijalla varmistetaan potilaiden ranteessa olevasta viivakooditunnisteesta, että kyseessä on oikea potilas.

Husso muistuttaa, että tarvittavia lääkkeitä annettaessa, voidaan tehdä paikan päällä antokirjaus samalla, joka vähentää virhekirjauksen mahdollisuutta. Pegasokseen voidaan kirjata lääkkeiden vaikuttavuutta, miten lääke on auttanut tai aiheuttanut haitta- tai sivuvaikutuksia.

Lehtori Sari Husson mukaan hoitovaunujen avulla opetetaan opiskelijoille uutta teknologiaa lisäämään potilasturvallisuutta, vähentämään lääkitysvirheitä ja lääkehävikkiä. Vaunut ehkäisevät lääkevarkauksia, sekä helpottavat hoitajan työtä.

Sari Husso näkee, että lääkevaunuilla opitaan käyttämään erilaisia tietokantoja potilaan lääketurvallisuuden lisäämiseksi, kun opiskellaan aidoissa olosuhteissa autenttisilla laitteilla ja materiaaleilla. Näin opiskelijat voivat viedä tietoa uudesta teknologiasta kliinisten harjoittelujen yhteydessä eri organisaatioihin.

– Pegasokseen potilashuoneessa kirjattu tieto näkyy reaaliajassa kaikille potilasta hoitaville tahoille.

– Hoitovaunuilla opetetaan ymmärtämään tietosuojan merkitys potilasturvallisuudelle sekä tajuamaan mitä seurauksia on, jos ei huolehdi tietosuojasta eri tilanteissa. Hoitovaunut on integroitu Savonian tietojärjestelmiin ja käyttäjät kirjautuvat omilla RFID- henkilökorteillaan vaunuun. – Hoitovaunun laatikostot ovat lukittavia, mikä mahdollistaa lääkkeiden ja muiden lääkehoidon toteutukseen tar-

PEGASOSPOTILASTIETOJÄRJESTELMÄ Pegasos-potilastietojärjestelmä on tulevaisuudessa mahdollista yhdistää hoitovaunuun ja linkittämällä potilasranneke viivakooditunnisteeseen. Tällöin sairauskertomus avautuu aina oikean potilaan kohdalta, joka lisää potilasturvallisuutta.

Älylääkevaunuilla on monia käyttösovellutuksia. Se toimii liikuteltavana työpisteenä ja sen suunnittelussa on huomioitu monipuolisesti myös ergonomia käyttäjäkohtaisesti säädettävillä ominaisuuksilla. Hoitovaunut mahdollistavat älylääkevaunutoimintojen ohella tarvittaessa myös muiden potilasjärjestelmien ja digitaalisen kuvantamisen järjestelmien käyttämisen samalla vaunulla.

2 8 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 28

29.4.2019 15:00:06


LähiTapiola Savo ja Itä tekivät merkittävät lahjoitukset TEKSTI JA KUVA ANNA LAUKKANEN

L

ähiTapiola Savo osallistui viime vuonna Savonian varainhankintaan hienolla 100 000 euron summalla. Hiukan Savon lahjoituksen jälkeen myös LähiTapiola Itä lahjoitti komeat 70 000 euroa Savonia-ammattikorkeakoululle. LähiTapiola Itä myös kohdensi varat luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukselle, kun Savon lahjoitus oli tarkoitettu kaikille Savonian toiminnoille. LähiTapiola Savon hallituksen puheenjohtaja Jussi Huttunen kertoo, että paikallinen vakuutusyhtiö arvostaa Savonian koulutusta sekä maakunnan hyväksi tehtävää työelämäläheistä tutkimus- ja kehittämistyötä.

– Savonia-ammattikorkeakoulun rooli on ratkaisevan tärkeä ja merkitykseltään kasvava Pohjois-Savon elinkeinoperustan kehittämisessä ja uudistamisessa, Huttunen toteaa. – Savonia onkin meille hyvin mieluisa lahjotuskohde, koska myös LähiTapiola Savo ja koko LähiTapiola-ryhmä edistävät toimialueidensa menestystä, elämisen laatua ja turvaa pitkäjänteisesti. Olemme yhtiönä hyvin mieluusti Savonia-ammattikorkeakoulun tukena luomassa asiakaskeskeisiä koulutuksen ja tutkimuksen ratkaisuja koko Pohjois-Savon kestävälle menestymiselle.

Alkuvuodesta 2018 tehty lakimuutos mahdollisti lahjoitustoiminnan myös ammattikorkeakouluille viime vuoden aikana. Savonia keräsi viime vuoden loppuun mennessä reilut 1 000 000 euroa ja sai vastinrahaa valtiolta toisen mokoman lisää. Varainhankinnan kokonaistuotto oli tarkalleen 2.046.391 euroa. Savonian varainkeruulupa jatkuu vuoden 2019 vuoden loppuun, mutta ilman opetus- ja kulttuuriministeriön vastinrahaa.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 2 9

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 29

29.4.2019 15:00:07


u ratkais Kokonjuanis hyödyntämiseksi bioarvoket

AUVINEN AT TUOMO ESKELINEN JA HARRI TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Vuoteen 2050 mennessä maapallolla on ihmisiä 9 miljardia, joka tarkoittaa 60 prosentin lisäystä ruoan tuotantoon.

Tki-asiantuntija Tuomo Eskelinen (vas.) esittelemässä Savonian roolia VALUEWASTE-hankkeen kansainvälisille yhteistyökumppaneille.

R

uokaturvallisuus on haaste. Ruokatuotannolla on massiiviset ympäristövaikutukset, sillä ruoan tuotannossa käytetään 70 prosenttia vesivaroista, 30 prosenttia energiasta, ja aiheutetaan 25 prosenttia kasvihuonekaasuista.

kuussa käynnistyneessä VALUEWASTE-hankkeessa. Tavoitteena on tuottaa ensimmäinen eurooppalainen kokonaisratkaisu bioarvoketjun hyödyntämiseksi. Pilottikaupunkeina ovat Murcia (Espanja) sekä Kalundborg (Tanska).

Kuitenkin 33 prosenttia ruoasta menee jätteeksi. Kestävän kehityksen tavoitteissa (YK 2030) on ruokajätteen vähentäminen 50 prosentilla. Ilmastotavoitteissa hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin siten, että ilmaston lämpeneminen jäisi 1,5-2 asteeseen.

Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Tuomo Eskelinen kertoo, että VALUEWASTEN haasteena on löytää uusia proteiini- ja ravinnelähteitä soveltamalla bioprosesseja sekä modernia hyönteistuotantoa.

Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana marras-

– Lopputuloksena on arvokkaita tuotteita, joita raa-

3 0 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 30

29.4.2019 15:00:08


ka-aineena on yhdyskuntien biojäte, ja joita voidaan skaalata kuluttajille ja loppukäyttäjille koko EU:n alueelle.

RUOKATURVALLISUUS JA BIOTALOUS

Savonia rakentaa yhdessä 17 kumppanin kanssa liiketoimintamalleja. Liiketoimintamahdollisuudet liittyvät biopohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Eskelinen käyttää esimerkkinä: uusi proteiinilähde rehutuotantoon tai ravinnoksi tai lannoite kasvituotantoon.

Euroopan Komission H2020 –ohjelmassa ruokaturvallisuus ja biotalous ovat osa Societal Challenges –haastetta, jota rahoitetaan 2014-2020 aikana 3.8 miljardilla eurolla. EU:ssa asukkaat tuottavat 200 kiloa biojätettä vuodessa henkeä kohden, josta vain 23 prosenttia kerätään erikseen. Kaatopaikalle arvioidaan päätyvän 5,25 miljardin euron edestä arvokkaita jätejakeita.

– Tuotteiden ja palveluiden tulee olla kestävän kehityksen tavoitteita edistävä ja sosiaalisesti hyväksyttäviä. Tarkoituksena on lisätä hyvinvointia, luoda uusia työpaikkoja, vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sekä lisätä jalostusarvoa.

EU:n isona haasteena on proteiinituotannon omavaraisuus. Nyt proteiinista 77 prosenttia tulee EU:n ulkopuolelta. Soijaproteiini on eniten käytetty proteiinilähde eläintuotannossa, mutta vain kolme prosenttia tästä tuotetaan EU:n alueella.

Savonia järjestää innovaatioprosesseja. Eskelisen mukaan niillä haetaan kestäviä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin proteiinien ja lannoitteiden tuottamiseksi yhdyskuntajätteistä.

Tarvitaan siis uusia proteiinilähteitä. Haasteena on myös uusien fosforilähteiden löytäminen, sillä 70 prosenttia tunnetuista fosforikivestä sijaitsee Marokossa.

– Kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan prosesseissa, jolloin vähennetään kasvihuonekaasuja, sekä parannetaan energiatehokkuutta. Yksityissektori osallistuu projektiin merkittävällä osuudella sekä teknologian että rahoituksen osalta, joka on kolmasosa budjetista.

VALUEWASTE on H2020-innovaatio-ohjelman rahoittama hanke (10 miljoonaa euroa), jota koordinoi espanjalainen CETENMA. Siihen osallistuu 17 partneria: PK-yrityksiä, suuryrityksiä, sekä yksi korkeakoulu, Savonia.

Biokaasun tuotantoa Espanjan Murciasta.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 3 1

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 31

29.4.2019 15:00:09


The Beating Heartin ideana oli kytkeä Puijo vahvemmin Kuopion infraan.

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 32

29.4.2019 15:00:10


Savonian kansainvälinen yhteistyöprojekti ideoi Puijoa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT JARKKO SURAKKA

K

ansainvälinen korkeakoulujen yhteistyöprojekti ideoi tulevaisuuden Kuopion Puijoa. NEPTUNE on monikulttuurinen ja monialainen opiskelijakuvio. Maaliskuussa oli Savonia-ammattikorkeakoulun vuoro isännöidä yhteistyötä.

dyttää kaikkia opiskelijoita heidän valmistuttuaan.

Kolmekymmentä eurooppalaista opiskelijaa saapui yhdeksän päivän ajaksi pohtimaan Kuopion lippulaivaa, Puijoa. Osallistujat olivat yliopistoista ja ammattikorkeakouluista: arkkitehti-, insinööri-, liiketoiminnan ja ympäristötieteen opiskelijoita. Mukaan mahtui vielä alansa kärkeä kuten professoreja, arkkitehtejä ja insinöörejä.

Surakka avaa voittajajoukkueen ajatuksia. The Beating Heartin ideana oli kytkeä Puijo vahvemmin Kuopion infraan. Voittajien tarkoituksena oli liittää Puijo väkevämmin Kuopion perusrakenteisiin, kuten läheisen Puijon Urheilulaaksoon, sekä saada lapset ja nuoret vaalimaan aluetta esimerkiksi luontopäiväkerhojen avulla.

Opiskelijat ohjaajineen olivat tutustuneet ennen intensiivijaksoa Puijon alueeseen ennakkomateriaalin avulla. Samalla he tutustuivat kukin oman maansa vastaaviin luontokohteisiin, joissa kaupunkien kasvu, bisnes ja luontoarvot olivat ristipaineessa. Projektin ajaksi oppilaista muodostettiin viisi tiimiä, joissa oli opiskelijoita kaikista maista ja eri ammateista. Viikon aikana projektissa mukana olleet tahot kävivät antamassa välipalautetta ja kommentoimassa ryhmien suunnitelmia. Projektipäällikkö Jarkko Surakan mielestä tällaiset monikulttuuriset ja moniammatilliset projektit, joissa mukana ovat sekä kaupungin että yrityselämän edustajat ovat loistava tapa opettaa tulevaisuuden kansainvälisiä insinööri- ja rakennusarkkitehti osaajia. – Projektin sivutuotteena syntyi myös tulevaisuuden ammattilaisten keskinäinen verkosto, joka varmasti hyö-

Intensiiviviikon lopuksi ryhmät esittelivät ideansa, joista jury valitsi voittajan. Voittajaksi nousi The Beating Heart -ryhmä.

– Lisäksi Puijon tornin ja lähialueen opastusta ja visuaalista ilmettä parannettiin tyylikkäillä yksityiskohdilla – Ryhmä ehdotti muun muassa muutamaa vuosittaista massatapahtumaa. Esimerkiksi kesäisin olisi teräsmieskilpailu, jossa uinti olisi läheisessä Savilahdessa, pyöräily Kuopion keskustassa ja Neulamäessä, juoksu osuus Puijon metsässä.

LUONTOON EI KAJOTTU Surakka näki hyvänä, että ryhmä hyödyntäisi myös kaupunkia laajemminkin. Massatapahtumien aikana Kuopion keskustan tyhjiä liiketiloja käytettäisiin tilapäisesti majoitus- ja ravintolatoimintaan, jolloin uutta rakentamista ei tarvittaisi. – Myös talvella olisi teräsmieskilpailu. Lajeina olisi esimerkiksi luistelua, hiihtoa ja maastopyöräilyä. Tuomariston mukaan parasta voittajaehdotuksessa oli, ettei ainutlaatuiseen luontoon juurikaan kajottu.

Ryhmä palkittiin kaupungintalolla

Voittajajoukkueessa olivat: Micha Muller, Angelina Polukhtina, Agnes Waalewijin, Katariina Heikkilä, Nejc Gonza ja Renske Rosier. Projektin ohjausryhmään kuuluvat Savonian lisäksi Kuopion kaupunki, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys sekä Puijon kehittämisyhdistys. NEPTUNE-projektissa syntyneet ideat ja opiskelijoiden tekemät suunnitelmat ovat vapaasti yritysten, yhteisöjen ja Kuopion kaupungin hyödynnettävissä jatkojalostusta varten. Kaikkien ryhmien työt olivat esillä myös Puijon Tornissa sekä Kuopion kaupungin keskustassa projektin jälkeen ja samalla kerättiin kaupunkilaisten mielipiteitä ideoista. Projekti toteutettiin kansainvälisen yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkoston sekä Kuopion kaupungin sekä paikallisten yritysten yhteistyönä, jossa on opiskelijoita Suomen (Savonia AMK:n) lisäksi Sveitsistä (HSLU Luzern), Hollannista (NHL-Stenden, Leeuwarden), Sloveniasta (University of Maribor) ja Venäjältä (Tambov State Technical University).

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 3 3

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 33

29.4.2019 15:00:14


Iloa Elämään -päivä päättyi, mutta ilo ei

TEKSTI NEIJA TARVAINEN, JANIKA KÄHKÖNEN, KAISA MARILA, TERHI VEPSÄLÄINEN, SARI KIVIOJA, JENNI LAMPELA JA HENNA RUOTSALAINEN | KUVAT RITVA PIRINEN

Puppana pupu!

S

aimme olla järjestämässä Iloa Elämään -tapahtumaa Kuopiossa 17.11.2018. Tämän mahdollisti Savonia-ammattikorkeakoulussa opintoihimme sisältyvä moniammatillinen hanketyö, jota pääsimme totuttamaan yhdessä Reumaliiton sekä Kuopion paikallisen reumayhdistyksen kanssa. Päivä koostui erilaisista aikuisille ja lapsille suunnatuista toimintapajoista, jotka toteutettiin opiskelijoiden ja vapaaehtoisten yhteistyönä, sekä yhteistyökumppanien esityksinä ja näytöksinä. Mukana päivän tohinassa oli myös Reumaliiton hellyttävä maskotti Puppana-pupu. Iloa Elämään tapahtumapäivä on suunnattu kaikille lastenreumaa, sekä

muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville lapsille ja heidän perheilleen. Reumaliitto järjestää tapahtumia vuosittain eripuolella Suomea. Syksyllä 2018 oli Kuopion vuoro, ja saimmekin ilahdutettua monia perheitä toiminnallisella päivällä, joka tuo iloa ja jaksamista aivan koko perheen arkeen. Sen lisäksi, että päivä sisältää paljon hauskaa touhua ja yhdessäoloa, saavat perheet myös muun muassa esittää kysymyksiä reumatologille. Lisäksi lapset, sekä vanhemmat saavat mahdollisuuden tutustua samassa tilanteessa oleviin perheisiin ja vertaisiinsa. Lähdimme hankkeeseen innolla mukaan kuka valmiiksi enemmän ja kuka vähemmän reumaan tai muihin

tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perehtyneinä. Sairautena lastenreuman ymmärtämistä tuki se, että me opiskelijat edustimme sekä röntgenhoitajia, sosionomeja, suuhygienisteja ja terveydenhoitajia. Meillä oli sekä omia, että Reumaliiton ideoita ja ajatuksia siitä, mitä voisimme tehdä lasten ja heidän perheittensä kanssa. Emme voineet aluksi kuitenkaan tarkasti tietää, ketä toimijoita saisimme mukaamme ja miltä lopullinen ideointi voisi näyttää. Suunnitelmat elivät ja muuttuivat, mutta ajatustyön merkityksellisyydestä säilyi kirkkaana mielissämme. Olimme aitiopaikalla seuraamassa reumaa ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien lasten ja hei-

3 4 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 34

29.4.2019 15:00:15


dän perheidensä iloa, yhdessä tekemisen riemua ja hyvinvointia. Saimme hyvän kokemuksen myös siitä, millaista on suunnitella ja toteuttaa valtakunnallista tapahtumaa kaikkine sopimuksineen, suunnitelmineen ja järjestelyineen. Saimme myös hyvän oppimiskokemuksen hanketyöstä kokonaisuutena.

liikkuminen. Sairastuneiden lasten hyvinvointia olivat valmiita tukemaan kunnat, kolmannen sektorin toimijat, meidän oppilaitoksemme, kuin myös me opiskelijat. Yhteistyö meidän opiskelijoiden kesken oli sujuvaa koko projektin ajan ja hankkeen kuormittavuudesta huolimatta koimme, että

omaa tulevaisuuttamme varten moniammatillisesta yhteistyöstä, varsinkin kun saimme nauttia siitä parhaimmillaan. Työtä oli etenkin suunnitteluvaiheessa paljon, mutta tiimimme toimi aktiivisesti samaa päämäärää tavoitellen. Lopputuloksena oli onnistunut tapahtuma, josta lapsiperheet ja toki myös me opiskelijat saimme paljon hyviä muistoja. Haluamme näin kauniisti kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita yhteistyötahoja sekä niitä yksityisiä yrittäjiä ja siviilihenkilöitä, jotka tekivät tästä kaikesta mahdollista. Kiitos kuuluu kaikille myös meitä opiskelijoita tsempanneille, opettajille, ammattikorkeakoulun henkilökunnalle sekä kotitaustajoukoille.

Kuopion tanssistudion ohjaamana erilaisia tansseja.

Hankkeen aikana aloimme ymmärtää, miten tärkeää vertaistuki on perheille, joissa lapsi on sairastunut reumaan. Lapsi on lapsi sairaudestaan huolimatta. Sekä lapselle että hänen perheelleen merkityksellisiä asioita ovat tekemällä ja kokemalla oppiminen, kädentaidot, leikkiminen, sekä

yhdessä saisimme tämän hankkeen toteutettua. Tarvittaessa saimme tukea ja neuvoa ohjaavilta opettajiltamme, joilta saimme täyden luottamuksen sille, että tapahtuma tulee onnistumaan hienosti.

Me hanketyöntekijät sanomme nyt Iloa Elämälle jäähyväiset, mutta emme ilolle, joka jäi elämäämme. Toivomme, että tämä jokavuotinen hanke toteutuu jatkossakin ja rantautuu yhä enemmän myös pohjoisen suuntaan. Kaikkien reumaa ja tukija liikuntaelinsairauksia sairastavien lasten ja heidän perheittensä iloksi ja vertaistueksi tarvitaan yhdessä toimimista ammattialoista riippumatta.

Opiskelijoina saimme tärkeää pää-

Sammutusharjoituksia vapaapalokunnan toimintapisteellä.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 3 5

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 35

29.4.2019 15:00:15


Voimaa uniterveydestä Sleep Well – Work Well edistää uniterveyttä työyhteisöjen voimavaraksi TEKSTI PÄIVI FRANSSILA, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, KARELIA AMK, EIJA PARTANEN-KIVINEN, LEHTORI TERVEYSALA, SAVONIA AMK, AKI HAPPONEN, TKI ASIANTUNTIJA TEKNIIKAN ALA, SAVONIA AMK | KUVA SHUTTERSTOCK

Unihäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa työelämän muutoksien ja hektisen 24/7 elämän vuoksi. Uusimpien tutkimusten mukaan jopa joka kolmas työikäinen Suomessa kärsii unettomuudesta.

P

itkään jatkuessaan univaje heikentää työ- ja toimintakykyä sekä työn tuottavuutta ja lisää tapaturmariskiä.

Yksilötasolla univaje näkyy terveydessämme, mm. epäsuotuisina vaikutuksia aineenvaihduntaan, yhteytenä sydänja verisuonisairauksiin ja korkeampana riskinä useisiin muihin sairauksiin. Työkykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin voidaan parhaiten vaikuttaa ennakoivilla toimenpiteillä. Esimiehet, työtoverit, työsuojelu ja työterveyshuolto ovat kaikki tärkeässä asemassa

3 6 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 36

29.4.2019 15:00:15


työkykyä uhkaavien tekijöiden, joihin myös uniongelmat kuuluvat, tunnistamisessa ja niiden ennalta ehkäisemisessä. Työikäisten yleisimpien unettomuuden syiden tiedetään liittyvän mm. työelämän nopeaan muutostahtiin, stressiin, vuorotyöhön ja epäsäännöllisiin työaikoihin. Työntekijöiden roolit, vastuut, velvollisuudet ja osaamisvaatimukset muuttuvat nopeaan tahtiin. Työssä jaksaminen edellyttää kykyä tehdä yhteistyötä usein vaativissakin tilanteissa, tarjota laadukasta asiakaspalvelua sekä yhä useammin kykyä toimia itseohjautuvasti. Hyvinvointia edistävien elintapojen sekä kuormittumisen ja palautumisen hallinta niin työssä kuin myös vapaa-ajalla nousevat entistä tärkeämmiksi. Sleep Well – Work Well -hankkeessa on tavoitteena työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, tuottavuuden kasvattaminen, sairauspoissaolojen vähentäminen sekä työurien pidentäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi paneudutaan ennaltaehkäisevästi työntekijöiden uniterveyttä uhkaaviin tekijöihin ja vahvistetaan heidän uniterveyttään edistäviä tekijöitä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Yhteistyökumppaneiden kanssa valituille kohderyhmille hanke toteuttaa uniseulontakyselyt, uniterveyttä edistävät ryhmävalmennukset sekä esimiesryhmille suunnatut valmennuskokonaisuudet.

votaan kyselyyn vastanneista ja kiinnostuksensa osallistumiseen ilmoittaneiden keskuudesta. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään uniterveyden edistämiseen ja siihen liittyviin elintapatekijöihin. Henkilöstölle suunnatuissa ryhmävalmennuksissa etsitään elintapaohjauksen ja uuden teknologian avulla työntekijälähtöisiä keinoja hyvään uneen. Hyvän unen avulla vaikutetaan monella tasolla hyvinvointiin, mm. painon hallintaan, muistiin, energisyyteen ja parempaan terveyteen. Osallistujien kanssa etsitään myös mahdollisia ratkaisuja työn sujuvuuden tai hallinnan lisäämiseksi sekä työn ilon ja tuottavuuden kasvattamiseksi. Kolmanneksi hankkeessa toteutetaan kumppaniorganisaatioiden esimiehistä kootuille pilottiryhmille suunnattu valmennusprosessi. Tavoitteena on tunnistaa, luoda ja pienimuotoisesti lähteä kokeilemaan uusia uniterveyttä edistäviä joustavia, yksilöllisiä, oikeudenmukaisia ja työyhteisöä tasapuolisesti huomioivia ratkaisuja. Pyrkimyksenä on ehkäistä työkyvyn heikkenemistä ja työuupumusta, vähentää sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä. Samalla tuetaan organisaation luovuutta, uudistumiskykyä ja tuottavuutta sekä autetaan työntekijöitä ja tiimejä kukoistamaan.

Uniterveys on vielä melko uusi asia pohdittavaksi useimmissa työyhteisöissä. Kuitenkin monet meistä tunnistavat työn tai omien elintapojen vaikuttavan tavalla tai toisella uneen. Näitä unta ja riittävää palautumista häiritseviä ja edistäviä asioita sekä työssä että vapaa-ajalla tunnistetaan hankkeen eri piloteissa. Eri toimenpiteiden avulla tuetaan yksilöiden uniterveyttä edistäviä elintapoja sekä luodaan joustavia ja erilaisiin työyhteisöihin soveltuvia käytäntöjä. Hanketta toteuttavat v. 2019 – 2020 yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittajat ovat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan Sosiaalirahasto. Lukuvinkkejä: Partonen, M., Huutoniemi, A. 2018. Uniterveyskirja – nuku hyvin, voi hyvin. Docendo. Jyväskylä. Walker, M. 2019. Miksi nukumme. Unen voima. Tammi. Helsinki. Varamäki, A. 2019. Future Proof – Tulevaisuuden työkirja. Docendo. Jyväskylä. Seuraa hanketta Twitterissä @SleepAndWork http://sleepandwork.karelia.fi

Seulontakyselyn avulla tunnistetaan uniongelmien esiintymistä kohderyhmissä. Kaikki kyselyyn vastanneet saavat uniterveydestään palautteen sekä uniasiantuntijan suositukset jatkotoimenpiteistä. Syksyllä 2019 alkaviin uniterveyden ryhmävalmennuksiin osallistujat ar-

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 9 3 7

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 37

29.4.2019 15:00:17


Savonia lyhyesti

Kuvassa rehtori Mervi Vidgrén ja BBA-opiskelija ja Savonian viestinnän harjoittelija Jade Jimenez. Kuva: Mikko Lappalainen

OLETHAN HUOMANNUT JO SAVONIAN AUTOJEN HIENOT TARRAT

S

avonia on myynyt kuusi omaa henkilöautoaan ja hankkinut tilalle neljä leasing-autoa. Kilpailutuksen perusteella kolmen auton kohdalla autoksi on valikoitunut hybridi Auris. Muutoksen taustalla on kolme tekijää. Savonian matkakustannukset ovat viime vuosina lisääntyneet noin 10 % vuodessa. Osa kasvusta selittyy kansainvälistymisellä ja osa sillä, että savonialaiset liikkuvat ja näkyvät entistä enemmän koko maakunnan alueella. Hankkimalla leasing-autoja voidaan autokanta pitää

uutena mikä samalla lisää opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuutta heidän liikuessaan Savonian autoilla. Talousjohtaja Seppo Lyyyra kuvaa, että Savonian arvojen mukaan emme ennusta tulevaisuutta vaan rakennamme sitä ennakkoluulottomasti. - Muun muassa energiatekniikan kouluttajana huomioimme ilmastomuutoksen ja ympäristöongelmat ja luonnollinen valintamme käyttöautoksi oli hybridi-auto.

Savonian autojen käyttövoimana perustuva hybriditeknologia pohjautuu siihen, että auto ottaa talteen energiaa jarruttaessa ja antaa sen sähkömoottorin käytettäväksi. Tekniikka vähentää polttoaineen kulutusta ja pienentää hiilidioksidipäästöjä. Savonian autot erottuvat liikenteessä raikkaalla värityksellään. Autojen teippaukset on suunnitellut Piirteen nuoret yrittäjät, jota ovat Savoniasta valmistuneita muotoilijoita.

3 8 1 / 2 0 1 9 Savonian Sanomat

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 38

29.4.2019 15:00:17


SAVONIA ONNISTUI VARAINKERUUSSA

O

petus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen valtion vastinrahan jakamisesta. Kaikki ammattikorkeakoulut keräsivät yhteensä noin 28,3 miljoonan euron lahjoitukset ja valtion vastinrahoitus on 24 miljoonaa euroa. Kolmannes valtion rahoituksesta on kohdennettu kahdelle ruotsinkieliselle ammattikorkeakoululle, joiden varainkeruun tuotto on ollut suurin. Muita merkittäviä vastinrahoituksen saajia ovat

Metropolia, Turun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Maakuntakorkeakouluista yli miljoonan euron vastinrahaan pääsivät vain Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Mikkelissä pääpaikkansa pitävä XAMK ja Savonia. Savonian valtiolta saama vastinrahoitus on yhteensä 1.033.274 euroa.

vonia ammattikorkeakoululle olikin yhteensä 2.046.391 euroa. Rehtori Mervi Vidgrén on tyytyväinen saatuun lahjoitusmäärään ja ennen kaikkea niihin keskusteluihin, joita lahjoittajakierrtoksella käytiin. Poliisihallituksen luvalla varainkeruu jatkuu vielä vuoden 2019 ajan, mutta nyt ilman vastinrahoitusta.

Viime vuotisen varainkeruun tuotto Sa-

savonia.fi

ARDITALLE KUNNIAMAININTA ALBANIAN PRESIDENTILTÄ Kuvissa on Savonian TKIasiantuntijamme Ardita Hoxha-Jahja Iisalmesta ja Albanian presidentti Ilir Meta sekä ulkomailla asuvien albanialaisten asioista vastaava ministeri Pandeli Majko. Kuvat ovat ulkomailla asuvien albanialaisten huippukokouksesta Tiranasta ja Lezhasta, johon osallistui ulkomailla asuvia albanialaisia merkkihenkilöitä eri aloilta; liike- ja tiede-elämästä sekä kulttuurin ja taiteen aloilta. Ardita sai kokouksessa Albanian presidentin myöntämän kunniamaininnan yhteiskunnallisista saavutuksistani tiedon jakamisen ja tutkimuksen alalla. Onnea!!!!

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 39

29.4.2019 15:00:18


VOIT SAADA TUOTEKEHITYSPALVELUIHIMME

RAHOITUSTA Lue lisätietoja innovaatiosetelistä:

liiketoiminta.savonia.fi

TUOTEKEHITYSPALVELUT Polttotestaukset energia-alalle Laitteiden sähköinen yhteensopivuus (EMC) Prototyyppien rakentaminen Palvelujen ja tuotteiden muotoilu Rakennustekniset testaukset Kuluttajatutkimukset Vesialan tutkimus- ja testauspalvelut Palokestävyystestaus

Savonian_sanomat__2019_nro1_Paino_29.4.2019_40sivua.indd 40

29.4.2019 15:00:19