Savonian sanomat 1 2018

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

Varkauden Kampus Pop-up - Energiaa!

Työharjoittelu on tärkeää ja hyödyllistä

Ruokamatkailun elämyksiä

SIVULLA 6

SIVULLA 8

SIVULLA 34

Pääkirjoitus

MISTÄ NIITÄ OSAAJIA PUTKAHTAA? Kevät on koulutusmaailmassa kiireistä aikaa.

Pääsemme juhlimaan kevätlukukaudella valmistuneita asiantuntijoita, joita Savoniasta valmistuu 40 eri tutkinto-ohjelmasta. Vuodessa Savoniasta valmistuu yli 1100 asiantuntijaa, joista noin 64 % jää valmistumisen jälkeen töihin maakuntamme yrityksiin, julkisiin organisaatioihin sekä järjestöihin. Lisäksi 4 % Savoniasta valmistuneista kertoo ryhtyvänsä yrittäjäksi.

Savoniassa on vuoden aikana suoritettu myös maisteritasoisia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, erikoistumisopintoja ja erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta eri toimialojen tarpeisiin.

Savonia siis tuottaa melkoisen määrän osaamista uudistamaan työelämää ja voimistamaan maakuntamme kilpailukykyä.

Tähän asti yritykset ovat osin tottuneet siihen, että he saavat tarpeisiinsa osaavaa työvoimaa.

Nyt on alkanut käydä selväksi että osaajista kilpaillaan. Alueet yhdessä yritysten kanssa tekevät näyttäviä rekrytointikampanjoita ja etsivät osaajia tarpeisiinsa. Puhutaan jopa osaavan työvoiman kalastelusta.

Savonian tulee yhdessä alueemme yritysten kanssa sitouttaa osaajia työelämään jo opintojen aikana. Savonian työelämäläheinen koulutusmalli OIS 2.0 (Open Innovation Space) on hyvä tapa tarjota opiskelijoille aitoja työelämäprojekteja heti opintojen alkuvaiheesta lähtien. Parhaimmillaan monialaiset opiskelijaryhmät voivat ratkaista työelämän haasteita ja tarjota siten mahtavan kehittämispanoksen yrityksille. OIS-oppiminen on myös opiskelijan

kannalta motivoivaa.

Savonian viisi englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa tukevat Pohjois-Savon kansainvälistymistä. Tekniikan, terveyden ja liiketalouden alojen ohjelmat on suunnattu alueemme tarpeisiin, mutta valitettavasti emme vielä riittävästi hyödynnä tätä mahdollisuutta. Näistäkin osaajista olisi syytä pitää kiinni.

Pitää pohtia miten kasvatamme jatkossakin koulutusten vetovoimaa ja saamme hakijoita maakuntamme ulkopuolelta. Laadukkaat tutkinto-ohjelmat ja hyvä koulutuksen maine ovat tärkeitä, mutta tärkeitä ovat myös fyysinen ja virtuaalinen oppimisympäristö.

Savilahti-kampus on ainutlaatuinen osaamiskokonaisuus, mutta myös kampuksen ulkopuolella on oltava vetovoimaa ja kiinnipitämisen voimaa.

Opiskelijamarkkinoinnissa annetut lupaukset on pidettävä. Mitä yhdessä uskallamme luvata syksyllä 2018 korkeakoulunsa aloittaville opiskelijoille? He tulevat työelämään vuonna 2022 ja ovat siellä seuraavat 40 vuotta.

Uskalletaan luoda hyviä uratarinoita. Savoniasta valmistuneita kuunnellessa tulee hyvä mieli siitä, että elämä on ottanut asiantuntijamme hyvin vastaan. Kuulee elämänmakuisia kertomuksia opiskeluajasta mutta ennen kaikkea on helppo olla iloinen siitä, että Savoniasta valmistuneet asiantuntijat ovat luoneet omannäköisensä urapolun. Ehkäpä korkeakoulussa työskentelyn helmiä ovat juuri nämä kohtaamiset. Siinä huomaa oman työnsä vaikuttavuuden.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2018 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen KANNEN KUVA Sonja Kärkkäinen SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

2 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

"Nyt on alkanut käydä selväksi että osaajista kilpaillaan.

Puhutaan jopa osaavan työvoiman kalastelusta ."

6/18 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2018.

Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

UUSI OSAAMINEN

SUOMEN VAIKUTTAVIN AMMATTIKORKEAKOULU Savonian visio on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuonna 2020.

Haluamme tehdä eri vaikuttavuuden teemat mahdollisimman näkyviksi sidosryhmillemme, joten myös Savonian Sanomat on jaoteltu näiden teemojen mukaan: Uusi osaaminen Uudet ratkaisut Uusi tieto ja vuorovaikutus

04

5

Ensihoidon johtaminen YAMK, ensimmäiset valmistuneet

6

Varkauden kampuksen avoimet ovet ja työelämäfoorumi

10

Harjoittelijat työelämässä

12

Biotalouden erikoistumiskoulutus

14

Lapsen kuolema, moniammatillinen kohtaaminen

UUDET RATKAISUT 16

Accukukko, tekniikan valaisinjärjestelmä

18

Piirtämisestä apua lasten näytteenottopelkojen tulkintaan

21

Kurko Crane tähtää vientiin

22

Pienoeerityötä: Kulttuuriset hyvinvointipalvelut

24

Musiikin ja tanssin juhlavuosi

26

Taidetta kokoustiloihin

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS 29

Sotaveteraanien päivällinen

30

Naisena teknisellä alalla, lehtori Mervi Heiskanen

32

Hankkeita Savoniassa

34

Ruokamatkailun elämyksiä

36

Josi Polsi hopealle Nuori kokki -ruokakilpailussa

38

Digivaka

40

Tradenomipäivät

41

Kunniamerkkejä Savonialaisille

42

Savonia lyhyesti

UUSI OSAAMINEN

Julkaisimme keväällä myös verkkosivuston, jonka kautta esitämme tapojamme vaikuttaa yhteiskuntaan. Itse olemme ylpeitä siitä työstä mitä teemme, katso lisää sivustolta: http://vaikuttavuus.savonia.fi

UUDET RATKAISUT

24

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS

12

Uusi osaaminen Osaaminen muuttuu vaikutukseksi siinä vaiheessa, kun sitä päästään hyödyntämään työelämän aidossa tilanteessa.

Meillä Savoniassa panostetaan osaamisen korkeaan tasoon, ja ennen kaikkea sen hyödyllisyyteen työelämälle.

4 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Ylempi AMK tuo kaivattua johtamiskoulutusta ensihoidon alalle TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVAT PETTERI ALANKO

tanen ovat ensihoidon kenttäjohtajatoiminnan uranuurtajia. Savonia-amk:n ylempi AMK koulutus on heidän mukaansa vastaus kentän tarpeeseen, sillä oman alan johtamiskoulutusta ei ole aiemmin ollut tarjolla. – Tällä on todella suuri merkitys ensihoidon piirissä sekä koulutusmahdollisuutena että alalla työskentelevien urapolunkin kannalta, PasoMankinen toteaa.

S

Sitä heräsi kysymään, että mitä nyt, miten tätä omaa ammattialaa, omaa suoriutumista ja omaa työtehtävää voisi kehittää, kuvailee kenttäjohtaja Tommi Partanen jatko-opintojensa lähtötilannetta.

Partanen ja kollegansa Saara PasoMankinen valmistuivat ensimmäisinä opiskelijoina Savonia-ammattikorkeakoulun ylempi AMK, ensihoidon johtaminen koulutusohjelmasta tänä keväänä.

KATSE MONIAMMATILLISEEN YHTEISTYÖHÄN

masi, että miten vähän toisen toimijan työstä tietää, vaikka potilaamme ja asiakkaamme ovat yhteisiä, Tommi Partanen toteaa.

ENSIHOIDON TULEVAISUUTTA KEHITTÄMÄSSÄ Työelämäläheisyys ja alan kehittäminen kulkevat punaisena lankana koko koulutuksen läpi. Ensihoidon lehtori Marko Tolonen toteaa, että tämä näkyy paitsi opinnäytetöissä myös koulutuksen sisällöissä.

Saara Paso-Mankinen ja Tommi Partanen työskentelevät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tilannekeskuksessa. Yksikössä toimivat saman katon alla ensihoidon kenttäjohtajat, virkaajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden turvahälytyspalvelu sekä kotihoidon yhteyspiste. Tämän kohtuullisen tuoreen SOTE-TIKEn eli sosiaali- ja terveyspalvelujen tilannekeskuksen yhteistoiminta oli Paso-Mankisen ja Partasen opinnäytetyön aiheena.

– Ensihoidon kehittäminen ja tulevaisuus opintojaksolla opiskelijat ovat kehittäneet muun muassa alue-ensihoitajan toimintamallin ja aloittaneet puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arviointimallin kokeilun. Nämä mallit jäävät suoraan elämään opiskelijoiden verkostoitumisen kautta ja luovat ensihoidon tulevaisuutta.

Opinnäytetyöt kehittävät myös käytännön tasolla toimintaa, eivätkä jää vain työksi, joka pitää tehdä ja siksi myös töiden tekijät motivoituvat hyvin laadukkaiden tuotosten suunnitteluun ja tekemiseen.

– Ajatuksenamme oli, että opinnäytetyön pitää olla sellainen, että siinä tunnistetaan työelämän ongelmia ja ratkotaan niitä. Työn aikana sitä huo-

POTKUA URAPOLULLE

– Opiskelija opiskelee 90 opintopisteen laajuuden, joka jakautuu kolmeen osaan eli Savonian yhteisiin ylempiin opintoihin, ammattialan opintoihin ja opinnäytetyöhön. Opiskelu on soveltavaa ja sitä voi tehdä monimuotoisesti, mutta myös pakollisia lähipäiviä on, kertoo lehtori Marko Tolonen koulutuksen toteutuksesta.

TYÖ + OPINNOT + PERHE = MAHDOTON YHTÄLÖ?

Opiskelijoiden näkökulmasta vaativin jakso koulutuksen aikana oli käytännön harjoittelu. – Teimme käytännön jaksolla alue-ensihoitaja -projektin Nilakan kuntien alueella ja sen aikana arkityön, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen oli hieman hankalaa. Muutoin esimerkiksi lähipäivien suhteen on ollut mukavaa joustoa työtilanteen mukaan, Saara Paso-Mankinen kertoo.

Tommi Partanen puolestaan toteaa, että myös opinnäytetyön rutistaminen oli iso urakka. – Minulla on kotona vielä pienet lapset eli vuorotyön ja opiskelun yhdistäminen on tässä kuviossa välillä ollut haastavaa. Kyllä se monesti pysäytti ajattelemaan, että mikä on tärkeintä ja toisinaan se on se, että laitetaan läppärin kansi kiinni ja keskitytään lasten kanssa puuhaamiseen.

Saara Paso-Mankinen ja Tommi ParSavonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 5

Varkauden Kampus Pop Up: energiaa tarvitaan aina!

TEKSTI ANNE HEIKKINEN

| KUVAT PETTERI ALANKO

T

ämä on tulevaisuuden ala kun uusiutuva energia ja kiertotalous ovat yhä isommin tapetilla.

Koulutuksesta saa insinöörin pätevyyden ja sillä saa kyllä hyvin töitä, tuumaa energiatekniikan opiskelija Konsta Thuren.

Konsta ja muut energiatekniikan opiskelijat esittelivät opiskelualaansa sekä Varkauden kampuksen tiloja ja tutkimusta Varkaus Kampus Pop Up – tapahtumassa helmikuun lopulla.

6 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

TIIVIS KAMPUS ON HYVÄ JUTTU Tuulitunneissa käy pöhinä kun tuuligeneraattori tuottaa tuulesta sähköenergiaa. Laboratoriota esittelevä yliopettaja Olli-Pekka Kähkönen kuvailee kuinka kokeessa testataan pienen tuuligeneraattorin tuottamaa sähkötehoa erilaisilla tuulen nopeuksilla.

Yleisönä on joukko Leppävirran lukion opiskelijoita. – Vitsi mitä laitteita, täällä on paljon teknisempää kuin ennakkoon luulin, porukasta kommentoidaan.

– Energiatekniikka ei kyllä ole oma alani, mutta oli tosi kiinnostavaa käydä erilaisilla pisteillä ja nähdä näitä laitteita, kertoo lääketieteen opinnoista haaveileva Venla Etula.

Neea Laitinen puolestaan toteaa, että Varkauden kampuksella on käyty Leppävirralta jo yläasteella, mutta tutustumiset ja vierailut eri opinahjoihin ovat myös lukioaikana kovin toivottuja. – Liiketalous voisi olla minua kiinnosta jatko-opintoala.

Lukiolaisia kampuksella kierrättä-

Varkauden kampus

vät amk-opiskeljat kehuvat Varkauden kampuksen kompaktia kokoa. – Tämä on tiivis, oma porukka ja väki tulee nopeasti tutuksi. Opettajat pystyvät hyvin auttamaan ja opettajilla on aikaa opettaa, Konsta Thuren tuumii.

OPPILAITOSVIERAILU VOI VIEDÄ ALAVALINNAN UUSILLE URILLE – Suurin osa lukiolaisista ei vielä tiedä minne mennä lukion jälkeen kun maailma tuntuu olevan täynnä valintoja, kertoo Leppävirran lukion opettaja Leena Ikonen. Hän toteaa, että opiskelualan valinnassa painaa ennen kaikkea fiilis ja hyvä ilmapiiri.

– Siksi onkin tosi tärkeää päästä näkemään eri vaihtoehtoja ja rikkoa niitä ennakkoluuloja, joita on itselleen rakentanut vaikkapa tästä energiatekniikan alasta, jatkaa opettaja Annamari Venäläinen.

Opettajat tuumivat, että opintojen aikaiseen käytännönläheiseen laboratoriotyöskentelyyn sekä työelämäkontakteihin tutustuminen saattaa keikauttaa alanvalinnan aivan uusille urille.

– Varkauden kampuksella homma ei jää kyllä laitteista kiinni. Meillä on paljon laboratoriotöitä uusiutuvaan energiaan kuten aurinko- ja tuulivoimaan liittyen, mutta myös tutkimushalli, jossa tutkitaan perinteistä polttotekniikkaa voimalaitoksissa. Uusimpana oppimisympäristönä on Virtual reality – ympäristö, joka soveltuu erityisesti tehdassuunnitteluun ja laitosten käyttöhenkilöstön perehdyttämiseen OlliPekka Kähkönen kuvaa.

TYÖELÄMÄFOORUMI: YHTEISTYÖ ON VOIMAA – Tämä on kampus, jossa voi saada erityyppistä koulutusta lukio-opinnoista ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluopintoihin saakka, tote-

si Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari Pop Up –tapahtuman Työelämäfoorumissa.

Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Mikko Vuoristo painotti, että Savonian tehtävänä on tuottaa korkeakoulutasoista koulutusta alueen tarpeiden mukaan. – Varkaudessa toteutetaan energiatekniikan opintojen lisäksi myös satelliittikoulutusta, jota on ollut sairaanhoitajaopinnoissa sekä konetekniikan alalla, jatkossa myös agrologikoulutuksessa, Vuoristo toteaa.

Työelämäfoorumilla kuultiin myös yrittäjien edustajia. Stora Enso Oyj:n henkilöstöpäällikkö Juha Nissilä kertoi, että yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä erityisesti harjoittelun ja opinnäytteiden suhteen. – Odotamme opiskelijoilta myönteistä pöhinää eli hyvää asennetta ja parhaansa yrittämistä, se riittää.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 7

Harjoittelijoita Savoniasta TEKSTIT JOUNI VORNANEN | KUVAT HEIKKI PARVIAINEN

Fakta

- Harjoittelussa opiskelijat saavat oman alansa työkokemusta: hyötyä niin yritykselle kuin opiskelijalle.

- Harjoittelun kesto vaihtelee koulutusaloittain.

Keskimäärin harjoittelu vastaa viiden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä.

- Harjoittelija voi osallistua hyvin eri tyyppisiin työ- ja kehittämistehtäviin.

- Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta, josta työnantaja ja opiskelija sopivat keskenään.

Ota yhteyttä: palvelut@savonia.fi, puh. 044-785 6910

Teollinen muotoilija Ernesti Niemi (vas.) ja yksi yrittäjistä Sandor Nagy miettimässä palveluita virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden valjastamiseksi hyötykäyttöön.

88 11 // 2 20 01 18 8 Savonian Savonian Sanomat Sanomat

Työharjoittelu kuuluu kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Harjoittelu on työelämässä tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelijan on mahdollista soveltaa opittua käytäntöön ja kehittyä ammatillisesti. Koska harjoittelu on osa opintoja, se on suunniteltua ja ohjattua.

D

igitalisaatio ja muut megatrendit avaavat yrityksille aivan uusia palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan mahdollisuuksia. Usein innovaatiot syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa. Tässä on nuorilla yrittäjillä hyvä pelipaikka.

Verkostoitumisesta hyvän esimerkin löytää nuorista, Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneista, jotka perustivat 3D Talon. Yksi yrittäjistä, Sandor Nagy näkee paljon mahdollisuuksia Savonian harjoittelijoista.

– Harjoittelijan käyttäminen Savonialta on ollut helppoa. Toki se vaatii kouluttamisen yrityksen tarpeisiin, mutta sen jälkeen hänestä on saatu osaava työntekijä.

Teollinen muotoilija Ernesti Niemi aloitti 3D Talolla kolmen kuukauden harjoittelulla, joka alkoi kuukauden kestäneellä suunnittelutyöllä.

– Tämän loputtua päädyin ensin avustamaan yrityksen asiakastöissä ja sain pian monipuolisia tehtäviä pienryhmissä sekä itsenäisesti toteutettavakseni. Vapaus työn tekemiseen kasvoi luottamuksen myötä ja pian sain jo hoitaa töitäni tarvittaessa täysin itsenäisesti, muiden luottaessa ammattitaitooni.

Nuoret haluavat olla toteuttamassa omia visioitaan nopeasti kehittyvässä maailmassa. Yrittäjien tietä on helpottanut se, että ympärille muodostui ketterästi innostunut ja monialainen osaajatiimi, jotka täydentävät osaamisellaan toisiaan:

koneinsinööri, teollinen muotoilija ja ympäristötekniikan insinööri.

3D Talo on erikoistunut tuottamaan korkealaatuisia virtuaalitodellisuus sovellutuksia pääasiallisesti rakennusalan ja teollisuuden käyttöön, suunnitteluun ja myynnin työkaluksi. Lisäksi yritys tekee laserkeilausta, 3D-tulostusta sekä monialaista suunnittelua.

East Dataconst Oy:n toimitusjohtaja Samu Collan sanoo, että heidän yrityksessään harjoittelija on alkuun tutustunut toimintakulttuuriin ja sitä kautta päässyt mukaan tuotekehitykseen. Harjoittelijalla on oma vastuualueensa, jonka hän ottaa vastaan ja pystyy sitä hallitsemaan itsenäisesti.

– Lupaus vakinaistamisesta on luonut vahvaa motivaatiota tehdä työ hyvin, pysyä ahkerana ja osoittaa osaamistaan. Se on myös antanut mielenkiintoa tutustua paremmin työkavereihin, koska tulen mahdollisesti työskentelemään yrityksessä pidempäänkin.

East Dataconst Oy on moderneja ohjelmistoratkaisuja rakennusteollisuuteen toimittava yritys. Yritys kasvaa vahvasti ja asiakkaat toimivat koko Suomen alueella. EDC Työmaajärjestelmä on nykyaikainen, mutta samalla helppokäyttöinen ohjelmistoratkaisu, joka on

– Samuli Sinokki tekee töitä koulun ohessa, mutta on sovittu, ettei se saa viivästyttää valmistumista.

Valmistumisen jälkeen hänellä on kannustimena tarjolla jatkuva työsopimus.

Collanin mielestä tehtävät ovat sujuneet hyvin ja etukäteen sovitut aikataulut ovat pitäneet. Yritys ei ole lähtenyt sopimaan liian tiukkoja aikatauluja, jotta niiden saavuttaminen on ollut harjoittelijalle mahdollista.

Insinööriopiskelija Samuli Sinokki on kokenut työteon ja uusien asioiden oppimisen olevan mukavaa, etenkin kun on saanut rakentavaa ja positiivista palautetta. Sinokista on hienoa huomata, että häneen luotetaan ja työtä arvostetaan.

Kuva: Keijo Korhonen

• Samuli Sinokki

kehitetty erityisesti suomalaisen rakennusalan tarpeisiin yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Työmaajärjestelmän monipuoliset toiminnot mahdollistavat työnjohdolle helpon dokumentoinnin ja työmaan hallinnan. Järjestelmää voi käyttää yli yritysrajojen määrittelemällä ulkopuolisille käyttäjille rajatut käyttöoikeudet.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 9

KUVAT SONJA KÄRKKÄINEN

...Harjoittelijoita Nikolai Arsenov oli ensin harjoittelija ja nyt vakituinen työntekijä.

Fakta

- Harjoittelussa opiskelijat saavat oman alansa työkokemusta: hyötyä niin yritykselle kuin opiskelijalle.

- Harjoittelun kesto vaihtelee koulutusaloittain.

Keskimäärin harjoittelu vastaa viiden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä.

- Harjoittelija voi osallistua hyvin eri tyyppisiin työ- ja kehittämistehtäviin.

- Harjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta, josta työnantaja ja opiskelija sopivat keskenään.

Ota yhteyttä: palvelut@savonia.fi, puh. 044-785 6910

1 0 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Työharjoittelu kuuluu kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Harjoittelu on työelämässä tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelijan on mahdollista soveltaa opittua käytäntöön ja kehittyä ammatillisesti. Koska harjoittelu on osa opintoja, se on suunniteltua ja ohjattua.

A

rctionille harjoittelija vähäriskinen vaihtoehton Arction Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tuomainen sanoo, että heidän yritykseensä on tullut osaavaa ohjelmistokehitys- ja markkinointihenkilöstöä. Osana harjoittelua työntekijä kasvaa yritykseen ja projekteihin.

Arctionilla tehdään maailman mittakaavassa huippuluokan datan visualisointiratkaisuja: vientiä on yli 95 prosenttia. Yritys järjestää harjoittelijoille joustavan työajan, jolloin koulu ja osa-aika-aikatyö sovitetaan mukavasti yhteen. Savonian seitsemästä harjoittelijasta onkin työllistynyt kokoaikaiseksi neljä henkilöä.

– Harjoittelija on Arctionille suhteellisen riskitön vaihtoehto. Vaativathan harjoittelijat monesti perehdytystä hieman enemmän kuin kokeneet työntekijät, mutta alempi palkkataso kompensoi asiaa.

– Yhteistyö Savonian kanssa on ollut sujuvaa, ja toivoisimmekin opiskelijoiden hakevan meille harjoitteluun. Tällä hetkellä etsimme ennen kaikkea softakehitys- ja IT-infra – osaajia, päättää yrittäjä Pasi Tuomainen.

– Valmistuttuaan, tai jopa ennen sitä, harjoittelija on Arctionin tarpeisiin kyvykkäämpi kuin monet vapailla työmarkkinoilla olevat työntekijät.

Esimerkiksi Nikolai Arsenov on valmistunut Savoniasta informaatioteknologian insinööriksi.

Koulutuksen aikana hän etsi uramahdollisuuksia. Tällainen tilaisuus hänelle tarjottiin Arction Oy:stä.

– Harjoittelun myötä pystyin kartuttamaan tietojani ja taitojani etenkin ohjelmistokehityksessä ja grafiikan ohjelmoinnissa.

Arsenovin yhteistyö Arctionin kanssa jatkui harjoittelun loputtua.

Myöhemmin hän teki opinnäytetyön yritykselle tehokkaista tietokonegrafiikka- ja laskentateknologioista.

– Valmistumisen jälkeen jatkoin yhteistyötä ja parhaillaan olen Arctionissa tiedon visualisoinnin ja tietokonegrafiikan ammattilaisena.

Yrittäjä Jenni Rissanen (vas.) ja tradenomiharjoittelija Tiia Turunen

RISSANEN KANNUSTAA KÄYTTÄMÄÄN HARJOITTELIJOITA

sekä erilaisia projektien koordinointitehtäviä.

Jenni Rissanen näkee, että harjoittelijoiden ohjaamiseen menee aikaa, mutta lopputulos on ehdottomasti plussan puolella eli harjoittelijoiden työpanoksesta yritys on saanut aidosti hyötyä. Rissanen kannustaakin pieniä yrityksiä hyödyntämään harjoittelijoita.

– Harjoittelijan voi myös ottaa opettamaan yritystä. Jos vaikkapa sosiaalinen media yrityksen viestinnässä tuntuu vaikealle, voi ottaa harjoittelijan avuksi uuden kanavan käyttöönotossa. Paju jätti harjoittelijahakemuksen Savonian liiketalouden koulutuksen yhteyshenkilö Liisa Martikaiselle Savonian intraan.

Harjoittelijat valikoituivat haastatteluilla.

– Paju on maksanut harjoittelijoille pientä korvausta. Toinen harjoittelijoista oli osa-aikainen, jolloin kolmen kuukauden harjoitteluaika tapahtui noin viiden kalenterikuukauden aikana.

Paju Consultingissa on ollut kaksi Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomi-harjoittelijaa. Yrittäjä Jenni Rissanen mukaan kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Harjoittelijat ovat työskennelleet enimmäkseen asiakasprojekteissa.

Tradenomityöharjoittelija Tiia Turunen on samoilla linjoilla yrittäjä Rissasen kanssa. Turunen pääsi harjoittelun aikana osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, joissa hän oppi tietosuojalain muutoksesta, esineiden internetistä ja brändistä tarinankertojana.

– Harjoittelijoiden tehtäviin on kuulunut muun muassa sisällöntuotantoa sosiaalisen median kanaviin, haastatteluita, asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kontaktointia

– Pääsin toteuttamaan tapahtuman somemarkkinointia ja etsin taustietoa erilaisista aiheista, aina kestävästä kehityksestä lahjaveron maksamiseen.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 1 1

Bio- ja kiertotalous tarvitsee 150 insinööriä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Suomessa investoidaan lähivuosien aikana lähes viisi miljardia euroa uusiin biojalostamoihin. Nykyiset koulutukset eivät sovellu biojalostamoiden ja niiden ympärillä toimiviin ekosysteemeihin.

Nyt tarvitaan uutta osaamista niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin.

Suurin tarve, noin 150 insinööriä, on biotuotetehtaiden ja niihin liittyvien teollisten ekosysteemien logistiikan, tuotannon, prosessien ja kunnossapidon asiantuntijatehtävissä. Klusterissa palvelevassa teollisuudessa tarvitaan osaajia varsinkin investointien alkuvaiheessa.

Auvinen toteaa, että koulutuksella varmistetaan suunnitteilla olevien kansallisesti merkittävien biotuoteteollisuusinvestointien toteutuminen.

– Koulutuksella tuetaan alueiden yritystoiminnan kasvua sekä työttömien ja työttömyysuhan alla olevien henkilöiden sijoittumista koulutusta vastaaviin tehtäviin. Näin myös valmistuneiden työllistyminen alueilla paranee.

– Tuleva Sote-uudistuskin edellyttää vahvaa yhteistyöosaamista. Siihen me näillä eri organisaatioiden kanssa tekemillämme harjoituksilla pyrimme.

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan, Savonia-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tilaisuuteen oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Savonia-ammattikorkeakoulussa alkaa ensi syksynä kaksi koulutushanketta: biotalouden erikoistumiskoulutus sekä bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus. Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Harri Auvinen näkee koulutuksen tuleva tosi tarpeeseen.

– Useat perinteiset koulutusohjelmat eivät suoraan sovellu biojalostamoiden ja niiden ympärille toimiviin teollisiin ekosysteemeihin. Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksella on tarkoitus vastata teollisuuden kysyntään.

Esimerkiksi muuntokoulutus tehdään opiskelijalle vaivattomaksi. Se toteutetaan monimuotoisena siten, että opetus tapahtuu pääosin opiskelijan kotipaikkakunnalla verkko-opetuksena. Työelämäyhteyksiä kehitetään hakemalla muun muassa opinnäytetyön aiheita ja harjoittelupaikkoja. Auvinen korostaa vuorovaikutuksen merkitystä.

– Opintojaksot perustuvat koulutuksen järjestäjien insinöörikoulutuksen opetussuunnitelmaan, jota on mukautettu opiskelijaryhmän, muuntokoulutuksen ja alan erityistarpeet huomioiden.

Suomessa onkin suunnitteilla monia bio- ja kiertotalouden hankkeita: Kemin biopolttoaine, Kemin biotuotetehdas, Paltamon biotuotetehdas, Kajaanin bioetanoli, Iisalmen bioöljy, Kuopion biotuotetehdas, Nurmes vihreän energian teollisuusalue, Lieksan bioöljy, Haapajärven biotehdas ja Pietarsaaren bioetanoli.

1 2 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Savonian tki-asiantuntija Harri Auvisen mukaan bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksella vastataan yritysten tarpeisiin.

SAVONIAN TAVOITTEENA ON KERÄTÄ TÄNÄ VUONNA 1,5 MILJOONAA EUROA Suurin potti on toistaiseksi Teknologiateollisuus ry:ltä saatu 100 000 euron lahjoitus.

TEKSTI ANNA LAUKKANEN | KUVA ANNA LAUKKANEN

Talouspäällikkö Seppo Lyyra ja rehtori Mervi Vidgrén ovat esitelleet Savonian toimintaa alueen yrityksille ja kierros jatkuu.

S

Savonia-ammattikorkeakoulun varainhankinta on käynnissä. Tavoitteena on kerätä tänä vuonna vähintään 1,5 miljoonaa euroa.

Lahjoituksen ovat jo antaneet Teknologiateollisuus ry, Pekka Sirviön säätiö ja Betonimestarit.

Neuvottelut monen savolaisyrityksen kanssa ovat parhaillaan käynnissä ja rehtori Mervi Vidgrén luottaa, että yritykset lähtevät tukemaan monialaista Savoniaa.

– Työelämäläheinen toimintamalli tarjoaa ammattikorkeakouluille hyvän neuvotteluaseman yritysten kanssa. Suhteet ovat olemassa ja olemme päässeet näyttämään yhteistyön vaikuttavuutta sadoille alueen yrityksille.

– Savonia tuottaa osaamista, jota il-

man Pohjois-Savo ei pärjää, Vidgrén muistuttaa.

VALTIO KAKSINKERTAISTAA SUMMAN Mitä enemmän Savonia saa lahjoituksia, sitä enemmän valtion rahoitusta tulee Pohjois-Savoon.

– Jokainen lahjoitettu euro tuo meille valtiolta toisen euron lisää vastinrahaa.

Tällä tavoin lahjoittaja voi kaksinkertaistaa lahjoituksen hyödyn ammattikorkeakoululle.

Vidgrén kertoo, että lahjoitukset ovat panostuksia yrityksen ja laajemminkin työelämän uudistamiseen sekä tukevat alueen kilpailukykyä.

minnan kärkinä ovat strategiset painoalat: vesiturvallisuus, ruokatuotanto, hyvinvointiteknologia ja kone- ja energiateollisuus.

– Yritysvierailut ovat jo kantaneet monenlaista hedelmää. Savonian huippuosaamista on tehty tunnetuksi ja samalla kuultu yritysten ajankohtaisia kehittämistarpeita, joissa voimme olla apuna.

Vidgrénin mukaan yksi merkittävä lahjoituskohde on myös uusi Savilahti-kampus, joka on ainutlaatuinen osaamisen keskittymä. Uudella kampuksella Savonia on kiinteä osa yritysten, tutkimuslaitosten, Itä-Suomen yliopiston ja Savon ammattiopiston ekosysteemiä.

Savonian tutkimus- ja kehittämistoi-

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 1 3

Lapsen kuolema – moniammatillinen kohtaaminen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

Kuopiossa järjestettiin marraskuun puolivälissä moniammatillinen suurryhmäsimulaatio lapsen kuoleman kohtaamisesta.

K

oulutus oli tarkoitettu muun muassa terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille, kirkon työntekijöille, poliisin ja hätäkeskuksen työntekijöille.

Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Marja Silén-Lipponen kertoo, että suurryhmäsimulaatiossa saman teeman äärelle kokoontui satoja osallistujia, jotka draaman elementtejä sisältävällä simulaatiolla syvensivät ammatillista osaamistaan.

– Erona tavanomaisiin simulaatioihin on se, että toimijoina eivät ole oikeat oppijat, vaan ennalta sovitut henkilöt, joille on annettu rooli. Kätkytkuolemaa käsittelevässä simulaatiossa käytiin läpi käsikirjoitettu tilanne, jossa vanhempina olivat näyttelijät.

Silén-Lipponen muistuttaa kuitenkin, että tilanteeseen osallistuivat ammattirooleissaan ensihoitajat, poliisit, lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Simulaation jälkeen käyty oppimiskeskustelu noudatteli perinteisen simulaation toimintaperiaatteita ja siten edisti yhteistä reflektiivistä oppimista.

1 4 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

– Simulaatiossa osallistujien oppiminen tapahtuu tilannetta seuraamalla ja osallistumalla aktiivisesti keskusteluun. Koska sadat ihmiset eivät voi osallistua perinteiseen keskusteluun, pohdinnan tukena käytettiin sähköisiä menetelmiä.

Lapsen kuoleman kohtaaminen – suuryhmäsimulaatiossa käytettiin sähköistä arviointityökalua Presemoa, jolla välitettiin osallistujien kysymyksiä tai toteutettiin äänestyksiä.

Silén-Lipponen näkee menetelmän tehokkaana.

– Mielipiteen kysymyksen tai huomion osoittaminen äänettömästi oli jopa tehokkaampaa kuin puhuminen, koska tapahtuman aikana kysymykset ja vastaukset heijastettiin screenille ja sinne päivittyi reaaliajassa mielipiteitä, kommentteja tai tietoa siitä, miten monivalinnan vastaukset jakaantuivat.

Silén-Lipponen näkee suurryhmäsimulaation soveltuvan erinomaisesti perheen kriisitilanteen moniammatilliseen oppimiseen. Eri alojen edustajien ammattiroolit, niiden keskeiset peri-

aatteet ja tavoitteet sekä niiden sujuva liittyminen tulivat hienosti esille.

AITOA REFLEKTIOTA Samoilla linjoilla on lehtori Marko Tolonen. Vaikea aihe yhdisti kuulijoita. Reflektio oli aitoa ja syvää, joka on harvinaista suuressa joukossa. Simulaatiopedagogiikan periaatteet luottamuksellisuus ja turvallisuus osallistua toteutuivat hyvin.

– Simulaatioharjoituksessa toimineet kantoivat kunnioitettavasti oman vastuullisen roolinsa ja perustelivat päätöksensä oppimiskeskustelun aikana. Esimerkiksi kuolleen lapsen luovutus vanhemmalle inhimillisiin periaatteisiin nojautuen, vaikka se näkökulmaltaan oli ristiriidassa poliisin esitutkinnan kanssa.

Myös tämän kysymyksen purkuun yleisö sai osallistua omalla mobiililaitteellaan sekä mikrofonin välityksellä. Tolosesta oli erityisen hienoa ja tärkeää havaita, miten yleisön osallistujat oppivat ymmärtämään ammattiroolien merkityksen suhteessa toimintaan.

Ensihoitajat ovat päättäneet elvytyksen tuloksettomana ja " hetki ennen kuolemasta ilmoittamista vanhemmille".

Suurryhmäsimulaatio oli myös taloudellinen tapa järjestää opetus. Samaan aikaan oppimistapahtumaan osallistui yli 400 oppijaa useiden kymmenten eri aikoina järjestettävien pienryhmätilanteiden sijasta.

Sirén-Lipponen painottaa suurryhmäsimulaation olevan konkreettinen ja onnistunut osoitus siitä, miten eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden on tarpeen harjoitella yhteistyötä ammattiin valmistuttuaan sekä jo ammatillisen koulutuksen aikana.

– Tuleva Sote-uudistuskin edellyttää vahvaa yhteistyöosaamista. Siihen me näillä eri organisaatioiden kanssa tekemillämme harjoituksilla pyrimme.

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan, Savonia-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tilaisuuteen oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Vanhempi konstaapeli Arja Räsänen ja sosiaalityöntekijä Mira Luukkonen kohtaavat vanhemmat.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 1 5

Savonian sähkötekniikka leipoi Accukukon Tasasähköteknologian ratkaisut ovat nopeassa kehityksessä. Accukukko aikoo pysyä mukana.

TEKSTI RISTO RISSANEN KUVAT JAAKKO LAUKKANEN

Kuvassa Accukukkoa SähköTeleValoAV messuille Jyväskylään vievää Savonian opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Takana vas. Henri Hiltunen, Henri Huttunen, Henrik Sikanen, Timo Lassila, Otto Kuhmonen ja Hannu Korhonen. Edessä Otto Koponen.

A

urinkokennojen ohella sähkötekniikan merkittävimmät kehityskohteet ovat akkutekniikassa, valonlähteissä ledeissä ja digitaalitekniikassa. Näiden laitteiden käytön ja valmistusmäärien kasvaminen on parantanut hyötysuhdetta ja alentanut hintaa. Automaatio, internet ja IOT sekä monet älykkäät toiminnot ovat kuluttajille jo tietämättäänkin käytössä. Yhteinen nimittäjä kaikille näille on se, että ne toimivat tasasähköllä.

Tasasähkötekniikan nopea kehitys on tuonut uusia mahdollisuuksia ja sähkön tuotanto on voitu hajauttaa energian kuluttajille. Samalla sähkön käyttöä on voitu levittää sähköverkkojen ulottamattomiin sekä liikkuviin kohteisiin ja nimenomaan ympäristön kannalta kestävillä ratkaisuilla. Tasasähkö ei enää toimi ainoastaan auton käynnistysenergiana ja valonnäyttäjänä vaan se näyttää tietä uudelle kehitykselle energiankäytössä.

Valaistuksella on merkittävä osa

1 6 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

energian kulutuksessa. Ulkovalaistuksessa jakeluetäisyydet ovat pitkiä ja niin teho- kuin jännitehäviöt aiheuttavat kustannuksia. Tasasähkön tekniset edut sähköenergian siirrossa ovat olleet yleisesti tunnettuja.

Hakkuritekniikalla tasasähkön jännite voidaan nostaa yleistä vaihtosähkön jännitettä korkeammalle, jolloin voidaan käyttää ohuempia johtimia ja siirtohäviöt ovat pienemmät. Merkittävä taloudellinen etu tie- ja katuvalaistuksessa saavutetaan myös pitemmillä siirtolinjoilla, jolloin syöt-

töpisteitä tarvitaan vähemmän.

Led-tekniikalla ja valaistuksen ohjauksella saavutetaan energian säästöjä ja toteutuksessa voidaan selvitä pienemmillä sähkötehoilla. Tämä tuo mahdollisuuden tuottaa valaistukseen tarvitsema energia ainakin osaksi suoraan paikallisesti aurinko- tai tuulijärjestelmällä ja varmistaa sähkön varastointi akustolla.

Tehoelektroniikan avulla tasasähköjärjestelmä voidaan liittää yleiseen sähköverkkoon ja sähköenergiaa voidaan siirtää tarpeen mukaan molempiin suuntiin siis myös akusta yleiseen sähköverkkoon. Akustolla varustetun tasasähköverkon rakenne on valmiiksi varmennettu ja parantaa oleellisesti sähköjärjestelmän luotettavuutta.

Led-valaisimien aiheuttamien häiriöiden leviäminen vaihtosähköverkkoon myös estyy.

Savonia ammattikorkeakoulun sähkötekniikan laboratoriossa on tutkittu tasasähköön perustuvaa ulkovalaistusjärjestelmää, jonka energia tuote-

Järjestelmän ohjaamiseen ja hallintaan tarvitaan uusinta automaatio- ja tietotekniikkaa. Järjestelmien suunnittelu, rakentaminen ja käyttö vaativat tutkimusta ja vahvaa osaamista.

Järjestelmää rakennettaessa ei ole löytynyt suoraan tälle jännitealueelle liittyvää led-valaisimien liitäntätekniikkaa. Savonian toteutuksessa onkin sovellettu muutoksin vaihtosähkölaitteita ja kiskoliikennevälineissä käytettyä suomalaista konvertteritekniikkaa. Järjestelmän testaus ja koekäyttö jatkuvat vuoden 2018 syksyyn.

Tasasähköratkaisut energiantuotannossa, valaistuksessa ja liikennekäytössä mullistavat sähkötekniikan jo lähitulevaisuudessa. Mm. Intian massiiviset suunnitelmat perustaa sähköntuotantonsa aurinkosähköön vaativat erittäin suuria investointeja tasasähkötekniikan tutkimukseen, kehittämiseen ja laitteisiin. Sähkötekniikan insinöörikouluttajana tässä kehityksessä on syytä olla mukana.

"Sähkötekniikan insinöörikouluttajana tässä kehityksessä on syytä olla mukana" taan paikallisesti ja talletetaan akkuun. Rahoittajina projektissa ovat olleet Pohjois-Savon liitto, Savon Voima Verkko Oy, Voimatel Oy ja Kuopion kaupunki. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ja laitetoimittajat ovat olleet Aalto-yliopisto, C2 SmartLight Oy, MSc Electronics Oy ja Proxion Oy. Järjestelmän ytimessä on korkeajännitteinen tasasähköjakeluverkko HVDC, johon on liitetty kaksisuuntaisella suuntaajalla litium-akusto ja energiansyöttöyksiköt. Jokainen valaisin on ohjattu langattomasti suoraan www-verkosta IOT periaatteiden mukaan. Savolaiseen tapaan monesta osasta muodostettu kokonaisuus saikin nimekseen Accukukko.

Accukukko älykkäänä sähkönjakelujärjestelmänä asettaa myös haasteita ja vaatimuksia. Toimintoihin tarvittavat hakkurikonvertterit ja liitäntälaitteet voivat olla teknisiltä toiminnoiltaan vaativia.

Accukukon kaksipuoleinen keskusyksikkö pystyy valaisemaan n.

2-3 km kevyenliikenteen väylää. Järjestelmään voidaan liittää kuvan mukaisia led-valaisimia n. 100 kpl.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 1 7

Piirtämisestä apua lasten näytteenottopelkojen tulkintaan TEKSTI NINA PARTANEN, ELISA RINNE JA ANNE KARUAHO

Savoniassa valmistui joulukuussa 2017 opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin lasten pelkoja kouluterveydenhuollon näytteenotossa. Työssä tarkasteltiin piirustusmenetelmän avulla, mikä lasta näytteenotossa pelottaa.

N

ina Partasen ja Elisa Rinteen opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa ensimmäisellä luokalla olevien 6–7-vuotiaiden lasten kokemista peloista kouluterveydenhuollon näytteenottoon liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä ja jakaa tietoa niin kouluterveydenhuoltoon kuin opettajillekin lasten kokemista peloista kouluterveydenhuollon näytteenotossa sekä tuoda esille lasten pelkojen hallintaan käytettyjä menetelmiä. Tavoitteena oli myös kerätä tietoa siitä, millaista tukea lapset voivat kouluterveydenhuollon näytteenottotilanteessa tarvita.

UUDENLAINEN OTE LASTEN PELKOIHIN NÄYTTEENOTOSSA Ensimmäinen kouluvuosi on lapselle itsenäistymisen aikaa: lapsen elämänpiiri laajenee ja hän kokee päivän aikana paljon sellaista, mitä vanhemmat eivät näe. 6–7-vuotiaalla on usein myös erilaisia pelkoja, ja aiemmin hyvin sujuneet asiat voivat yhtäkkiä tuntua vaikeilta. Tutkimukset lasten peloista perustuvat yleensä aikuisten olettamuksiin siitä, mikä tekee lapsesta pelokkaan. Vanhemman käsitys lapsen kokemasta pelosta on kuitenkin usein erilainen verrattuna lapsen todelliseen kokemukseen.

Hyvä tapa saada informaatiota lasten

1 8 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

peloista onkin kysyä niistä lapselta itseltään. Lasten kokemuksia ei voida ymmärtää, jos heidän kertomuksiaan ei oteta huomioon.

PIIRTÄMÄLLÄ LAPSI KERTOO PELOISTAAN Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Nilsiän yhtenäiskoulu ja tutkimus toteutettiin yhteistyössä koulun henkilökunnan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Piirustukset pisteytettiin Child Drawing: (CD:H) -pistetaulukon mukaan. Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa piirustuksista sijoittui alhaisen tai keskimääräisen pelon alueelle, ja vain pari prosenttia keskimääräistä korkeamman pelon alueelle. Piirustukset käsittelivät toimenpidettä, toimenpidetilaa, hoitohenkilökuntaa, verta, eläimiä, pihaympäristöjä ja autoja. Lasten pelot kohdistuvat tyypillisesti esimerkiksi pistämiseen, veren näkemiseen, tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin, hoitotilanteissa tapahtuvaan rajoittamiseen sekä henkilökunnan outoihin vaatteisiin. Nämä aiheet tulivat esille myös tutkimuksessa. Tutkituista piirustuksista eniten esille nousivat hoitohenkilökunta, toisena tunteiden ilmaisu ja kolmantena toimenpiteet.

Veri nousi esille vain kahdessa piirustuksessa. Piirustusten perusteella tutkimus osoittaa, että lapset tun-

nistavat ja tunnustavat negatiiviset ja epävarmat tunteensa näytteenotossa.

Yllättäviä aiheita piirustuksissa olivat tilat, pihaympäristöt, eläimet ja autot. Nämä aiheet voivat mahdollisesti olla yhteydessä näytteenottoon. Tätä on kuitenkin vaikea arvioida pelkän piirustuksen perusteella, koska lapsi piirtää sen, minkä kokee merkitykselliseksi, mutta myös kaiken näkemänsä. Piirustuksissa esiintyvät tilat voivat kuitenkin tarkoittaa, että jo terveydenhuollon tilat, kuten odotushuoneet, voivat herättää lapsessa epävarmuutta ja pelkoa. Autot taas voivat liittyä näytteenottoon menemiseen ja sen odotukseen liittyvään jännitykseen ja epävarmuuteen.

Piirustuksista tuli siis ilmi myös sellaisia aiheita, jotka eivät käyneet ilmi aiemmista tutkimuksista.

"Saadut tulokset osoittavat, että ensimmäisellä luokalla olevilla lapsilla esiintyy näytteenottoon liittyvää pelkoa, ja nämä pelot voivat myös kohdistuvat hyvin erilaisiin asioihin."

AIKUINEN VOI LIEVITTÄÄ PELKOJA Lapsilla on siis pelkoja kouluterveydenhuollon näytteenottoa kohtaan.

Lasten kokemaan pelon tasoon vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät. Lapset muun muassa käsittelevät pelkoa herättäviä tapahtumia vaihtelevalla menestyksellä, ja lapsen tapa käsitellä pelkojaan voi joko vähen-

Esimerkkikuva lasta pelottavasta tilanteesta

tää tai lisätä itse pelkoa. Kuten monet tavalliset oppimisprosessit yleensä, joillekin lapsille pelkojen kokeminen ja käsitteleminen voi luonnostaan olla haastavampi prosessi. Koettuun pelkoon voivat vaikuttaa myös esimerkiksi sukupuoli, mieliala, ympäristö, ymmärrys tehtävistä toimenpiteistä ja aiemmat kokemukset. Lapsen huolellinen valmistaminen näytteenottoa varten ja mahdollisten epärealististen pelkojen selvittely ennen näytteenottoa lisää luottavaisuutta ja turvallisuuden tunnetta hoitohenkilökuntaa kohtaan ja vähentää koettua pelkoa.

OPINNÄYTETYÖ KÄYTÄNNÖN TYÖSSÄ Nina Partanen valmistui joulukuussa 2017 Savonia-ammattikorkeakoulusta bioanalyytikoksi ja on toiminut siitä lähtien laboratoriohoitajana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät

-hankkeessa. Hanke on yksi maailman suurimmista tutkimuksista, joissa kartoitetaan sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä ihmisen elinkaaren aikana. Nina Partasen vastuulla on ottaa verinäytteet tutkimukseen osallistuvilta lapsilta, jotka ovat vähintään nelivuotiaita. Partanen sanoo, että opinnäytetyöstä saadusta opista on paljon hyötyä käytännön työssä. Tietoisuus lasten peloista näytteenottoa kohtaan auttaa aikuista ja ammattilaista suhtautumaan empaattisemmin tilanteeseen, jolloin näytteenotto sujuu nopeammin ja luotettavammin.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseuksessa viereisestä QR-koodilinkistä.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 1 9

Uudet ratkaisut Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli uusien ratkaisujen luomisessa sekä yritysten kilpailukyvyn uudistamisessa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvatamme yrittäjähenkisiä osaajia, koordinoimme uutta luovia hankkeita ja olemme tukemassa alueen yritysten kasvua. Olemme aidosti mukana rakentamassa tulevaisuutta yhdessä kumppaneidemme kanssa.

2 0 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Kurko Crane tähtää vientiin TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT KURKO CRANE OY & SAANA SAVOLAINEN

Vuoden lopussa aloitti uusi varkautelaisyritys Kurko Crane Oy, joka keskittyy nosturiautojen valmistukseen.

Kurko Crane soveltuu monenlaiseen työtehtävään vaikeissa olosuhteissa, korkeissa ja ahtaissa paikoissa. Liiketalouden opiskelijat Salla Bollodin ja Rasmus Olenius suunnittelemassa markkinointimateriaalia Kurko Crane Oy:lle (keskimmäinen kuva).

N

ostureita valmistetaan Varkaudessa, mutta kotimaan lisäksi yritys tähyää vientimarkkinoille.

Kurko Crane Oy on taustaltaan perheyritys, jonka juuret tulevat mobiilinosturien palveluliiketoiminnasta aina 57 vuoden takaa, Kurko Koponen -nimisenä yhtiönä. Yritykselle on tullut tutuksi myös kurottajat, teollisuusnosturit, mininosturit ja asennusnosturit.

Markkinoinnin apuna yritys käyttää Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoita. Helmikuun puolessa välissä opiskelijat esittelivät konseptin Kurko Cranen edustajalle, Tuomas Paarniolle. Materiaalia on tarkoitus käyttää Ruotsissa alan kansainvälisillä messuilla.

Savonian liiketalouden opiskelija Salla Bolodinin mukaan projektin missiona on kuunnella toimeksiantajan tarpeita ja niiden pohjalta tuottaa markkinointimateriaalia kuten katalogi ja esite. Tavoitteena on tehdä materiaali suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Siinä on paljon tekemistä ja tulee varmasti olemaan haastavaa.

– Markkinointimateriaalin avulla haluamme korostaa Kurko Cranen pitkää historiaa Varkaudessa ja yrityksen uudenlaista konseptia toimialalla.

Projekti valmistuu huhtikuussa, jolloin Integroitu tuotekehitys -kurssin aikaansaannokset esitellään ensin omalla kampuksella.

Toinen liiketalouden opiskelija, Rasmus Olenius näki projektissa omat haasteensa. Graafista muotoiluosaamista olisi voinut olla enemmän projektin alkuvaiheessa.

– Markkinointimateriaalien visuaalisissa toteutuksissa oli vaikeuksia alussa, mutta onnistuimme saamaan muotoilijan auttamaan meitä materiaalin ulkonäön kanssa.

NOSTURIAUTO MONEEN TEHTÄVÄÄN Kurko Cranen edustaja, Tuomas Paarnio on kokenut, että opiskelijoiden kanssa yhdessä työskentely oli sujuvaa ja vaivatonta. Vaikka kyseessä on opiskelijoille ennestään tuntematon aihealue, ovat opiskelijat ottautuneet aiheeseen erittäin hyvin.

Paarnio avaa yritysideaa. Kurko Crane -brändi perustuu asiantuntevaan avaimet käteen palveluun nosturien kokoluokissa 80-215tn/m, jossa yritys tarjoaa asiakkaalle vaivatonta tapaa ostaa 360 astetta täysillä arvoilla nostava asennusnosturiauto.

– Aikaisemmin asiakkaan on pitänyt ensin itse hommata nosturi ja auto, jonka jälkeen asiakkaan on pitänyt etsiä pätevä konepaja, joka osaisi yhdistää eri komponentit ja vahvistaa rungon siten, että lopputulos olisi kestävä ja turvallinen. Ruotsin messuilla on tarkoitus esitellä meidän täysin uusi asennusnosturimalli, jota markkinoilla ei vielä ole.

Kurko Crane soveltuu monenlaiseen työtehtävään myös vaikeissa olosuhteissa. Nosturiautolla pääsee korkeisiin ja ahtaisiin paikkoihin, jolloin se soveltuu monenlaisiin työtehtäviin.

Se on samalla asiakkaalle turvallinen ja helppokäyttöinen, koska kuljettaja pystyy ohjaamaan autoa siellä missä tapahtuu.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 2 1

Pioneerityötä: kulttuuriset hyvinvointipalvelut TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN & JIIPEE PHOTOGRAPHY

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on myöntänyt PohjoisSavon sairaanhoitopiirille 180 000 euroa kuuden maakunnan Kulttuurisote-hankkeeseen.

Hankkeessa mallinnetaan kulttuurihyvinvointipalveluja osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja tuetaan ”haavoittuvien” asiakasryhmien kulttuuristen oikeuksien toteutumista.

Hanke toimii sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena.

Pohjois-Savon lisäksi mukana ovat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kymenlaakson liitot ja Varsinais-Suomesta Turun kaupunki.

Maakuntien yhteisessä hankkeessa selvitetään, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut kirjataan maakuntien sosiaali- ja terveyden-

tuurisote-hankkeen avustuksesta.

– Tavoitteena on saada Voimalassa jo kokeiltuja hyvinvointia ja terveyttä tukevia käytäntöjä laajemmin alueen kuntiin ja uudistuvaan maakuntaan.

huollon palvelutuotannon asiakirjoihin. Tavoitteena on myös lisätä tietoutta ja johtavien viranhaltijoiden ymmärrystä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista esimerkiksi ikääntyvien, pitkäaikaissairaiden tai muutoin heikossa asemassa olevien arjessa.

– Haluamme edistää taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien ottamista osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja, etenkin niiden asiakkaiden parissa, joiden kulttuuriset perusoikeudet ovat muutenkin vaarassa jäädä toteutumatta.

Kulttuurisoten taustalla on jo vuodesta 2009 toiminut Itä-Suomen hyvinvointivoimala (VOIMALA). Yhteistyöverkoston tehtävänä on kehittää kulttuurin mahdollisuuksia hyödyntäviä hyvinvointipalveluja. Kehitysjohtaja Eeva Mäkinen on tyytyväinen kult-

– Voimalan toteuttamissa TAKUULLA-hankkeissa musiikkia, tanssia ja kuvataidetta on jo viety muun muassa neuvolaan, päiväkoteihin, kouluihin, sairaalaan, psykiatrian keskukselle, ammatilliseen oppilaitokseen, yhdistyksiin sekä palvelukeskuksiin.

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) Voimala on vuodesta 2009 toiminut yhteistyöverkosto, joka kehittää kulttuuria hyödyntäviä hyvinvointipalveluja ja siihen liittyvää moniammatillista osaamista ja uutta liiketoimintaa.

Kokemusta ja osaamista on hankittu Kuopion konservatorion ja Kuopion kaupungin yhdessä toteuttamissa TAKUULLA-hankkeissa (7) vuodesta 2012 lähtien.

Voimala vahvistaa myös Pohjois-Savossa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä.

Hyvinvointivoimalan tavoitteena on verkostoyhteistyön laajeneminen ja vakiintuminen Itä-Suomen alueella pysyväksi yhteistyömuodoksi vuoteen 2020 mennessä.

Voimalaa hallinnoi Kuopion konservatorio ja sen johtaja on konservatorion rehtori Esko Kauppinen. Eeva Mäkinen toimii kehitysjohtajana.

Mukaan yhteistyöverkostosopimukseen lähtivät vuoden 2018 alusta Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopion konservatorio, Savonia-ammattikorkeakoulu, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö, Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopisto sekä Kuopion Invalidit ry:n Tukipilari.

Kulttuurisote-hanke on lähtenyt liikkeelle Voimala-verkostosta ja valtakunnallisesta Taikusydän-yhteistyöstä.

2 2 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Kehitysjohtaja Eeva Mäkinen (vas.) ja koulutusvastuujohtaja Salla Seppänen pohtimassa, kuinka edistää taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien ottamista osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja.

KULTTUURIKOKEMUS LISÄÄ ONNISTUMISIA Kulttuuritoiminnan tiedetään lisäävän muun muassa onnistumisen kokemuksia, elämän mielekkyyttä ja vaikuttavan positiivisesti terveyteen.

Voimala-verkoston onnistumisia on nähty Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla jo vuonna 2013 aloitetussa musapajatoiminnassa.

Musiikkipedagogi Kuopion konservatoriosta käy joka viikko osastolla. Hän vetää pajaa yhdessä psykologin kanssa. Leikkiaulassa yhteismusisointiin osallistuvat kaikki huoneistaan pääsevät lapset vanhempineen. Huoneissa oleville järjestetään yksilöllinen musapaja.

Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuujohtajan Salla Seppäsen mukaan Kulttuurisote tarkoittaa Savonialla mahdollisuutta olla edelläkävijänä kehittämässä uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa toimi-

ville perustutkintojen osaamistavoitteiden osalta, kuin jo työelämässä toimivien täydennyskoulutuksena.

– Savonian asiakaslähtöinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä oppimisympäristö VireTori toimii alustana preventiivisten ja kuntouttavien palvelujen kehittämisessä ja myös kulttuurisoten osaamisen kehittämisessä eri koulutusasteilla.

– VireTorilla sosiaali- ja terveysalan opiskelijat yhdessä kulttuurialan opiskelijoiden kanssa lähtevät asiakaslähtöisesti kehittämään uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä ja yhdistää osaamistaan tavoitteena asiakkaan arjessa pärjääminen, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen.

SYNTYY UUSIA AMMATTEJA Seppänen näkee, että Pohjois-Savon Kulttuurisote-hankkeen aikana voidaan suunnitella ja toteuttaa sotealan työntekijöille työpajatyyppisiä koulutuksia. Esimerkiksi Savonian

musiikkipedagogi- ja tanssinopettajaopiskelijat työstävät yhdessä sote-alan ammattilaisten kanssa toiminnallisia menetelmiä asiakastyöhön.

– Myös uusi syksyllä Savoniassa alkava ylempi ammattikorkeakoulututkinto, hyvinvointikoordinaattori yhdistää kulttuurin ja soten osaksi terveydenja hyvinvoinnin edistämisen eli Hytetoiminnan suunnittelua, koordinointia ja arviointia.

Kehitysjohtaja Eeva Mäkinen puolestaan arvioi, että pitkällä tähtäimellä taide- ja kulttuurimenetelmien hyödyntäminen eri ammateissa johtaa uudenlaisten työnkuvien ja ammattien syntymiseen. Oman harrastuneisuuden ottaminen hyötykäyttöön voi lisätä henkilöstön työssä viihtymistä ja jopa pidentää työuria.

– Yksi verkoston keskeinen tavoite ja ylpeydenaihe ovat koulutusalat ja -asteet ylittävä yhteistyö, jossa olemme päässeet hyvään alkuun.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 2 3

Musiikin ja tanssin yksikkö juhli-

”Ylpeästi me” S

avonia-ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin yksikkö vietti juhlia Kuopion musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa viime marraskuussa teemalla ”Ylpeästi me”. Vuonna 2017 tuli täyteen 45 vuotta musiikinopettajakoulutusta ja 30 vuotta tanssiopettajakoulutusta Kuopiossa.

HISTORIAA Musiikin saralla Kuopion musiikinystäväin yhdistyksen orkesterikoulu

2 4 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

aloitti säännöllistä musiikinkoulutusta jo1920-luvulla. Kuopioon perustettiin musiikkiopisto 1954, tuohon aikaan Suomessa oli vain toistakymmentä musiikkiopistoa.

Vuonna 1960 aloitettiin Kuopiossa ammattimainen koulutus perustamalla kirkkomusiikkiosasto. Tämä oli Helsingin Sibelius-Akatemian lisäksi ainoa musiikin ammattilaisten kouluttaja Suomessa! Kuopio on siis ollut vahvasti eturintamassa kehittämässä musiikkioppilaitos järjestelmää.

Tanssin saralla 1950-luvulla Doris Laine ja Heikki Värtsi hurmasivat Pessinä ja Illuusiana. Maggie Griepenberg, Suomen ensimmäinen vapaan tanssin pioneeri ja koreografi, sai Pro Finlandia-mitalin tunnustuksena menestyksekkäistä koreografioista Suomessa ja ulkomailla. 1950-luvulla tanssin ammatillista koulutusta antoi vain oopperan balettikoulu, siitä tuli ilmainen ja tanssijan ammattiin johtava vuonna 1956.

Vapaan tanssin opetusta tarjottiin yksittäisissä tanssikouluissa satunnai-

TEKSTI EERI PIHLAJAKARI JA RAUNO TIKKANEN KUVA ANNA-MARIA PIEKKINEN

-

jan koulutusta.

1970-luvulla perustettiin tanssiteattereita kuten Raatikko, Rollo ja Hurjaruuth. Näiden ryhmien ympärille alkoi kehittyä tanssikouluja. Rollosta esim. poiki nyt Suomen suurin tanssioppilaitos, Helsingin tanssiopisto, mutta edelleen vielä vailla pedagogisesti päteviä tanssinopettajia.

Vasta 1980-luku on tanssin akateemistumisen ensimmäinen vuosikymmen. Tanssitaiteen laitos perustetaan Teatterikorkeakoulun yhteyteen 1983.

Jonkunhan tästä tanssinopettajien kouluttamisesta piti koppi ottaa, joten se tehtiin Kuopiossa vuonna 1987! Tuolloin koulutus oli Kuopion konservatorion yhteyteen perustettu kokeellinen toisen asteen tanssinopettajakoulutus. Kuopio tanssii ja soi sekä Kuopion kaupunginteatteri ovat olleet jo noina pioneerityön vuosina tärkeitä yhteistyökumppaneita. Koulutus saatiin vakinaistettua vuonna 1991. Tuolloin otettiin toinen vuosikurssi sisään ja tie tanssinopettajakoulutuksen edelleen kehittämiselle oli auki.

” sesti, mutta tavoitteellista tanssin perusopetusta ei tuolloin vielä ollut.

1960-luvulla lähdettiin hakemaan ulkomailta oppia, erityisesti amerikkalainen moderni tanssi ja jazztanssi viehättivät. Riitta Vainio toi tätä modernia tanssia Suomeen. Heikki Värtsi, Tamara Rasmussen ja Tarja Rinne vastasivat jazztanssin rantauttamisesta. Tuolloin alkoi systemaattinen tanssin tekninen opetus, mutta pedagogisesti päteviä tanssinopettajia ei vielä ollut, eikä liioin tanssinopetta-

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu toimi kokeiluna vuosina 1992-1998 ja se vakinaistettiin 1998. Musiikin ja tanssin yksikkö sai alkunsa 1999.

Ensimmäisistä vuosista saakka toimintaa on leimannut kysymys: MITEN TÄSTÄ KOULUSTA TEHDÄÄN MAAILMAN PARAS? Vastaus tähän on löytynyt: Savonian musiikilla ja tanssilla on vahva taidepedagoginen osaaminen ja oma identiteetti sekä

Kuopion maantieteellinen uniikkius. Täällä on vahvat monialaiset työelämäyhteydet ja yhteen hiileen puhaltava kulttuurin ja hyvinvoinnin kenttä. Meillä on laajat kansainväliset verkostot ja monipuoliset kumppanuudet.

Tähän identiteettiin myös opiskelijat sitoutuvat.

NYKYAIKAA 30 vuotta tanssinopettajakoulutusta ja 45 vuotta musiikkipedagogin koulutusta ovat tehneet Savonian Musiikin ja tanssin yksiköstä vahvan, monipuolisen ja osaavan toimijan. Se on sitä hybridiosaamista! Olemme vuosien saatossa luoneet hyvät verkostot paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin.

Vastaamme suuresta osasta alueen kulttuuritarjonnasta ja toiminnasta.

Valmistamme tanssinopettajia ja musiikkipedagogeja työelämän tarpeisiin. Meiltä valmistuneet opiskelijat työllistyvät tai etenevät jatko-opintoihin musiikin koulutuksessa erittäin hyvin ja tanssinopettajakoulutuksesta jopa 100 prosenttisesti. Aloitimme viime syksynä Tanssinopettajan ja Musiikkipedagogin ylemmän ammattikorkeakoulutuksen, tutkinto-ohjelman nimi on Taidepedagogi, YAMK. Pidämme nyt ja jatkossa huolen siitä, että meiltä valmistunut opiskelija on monipuolinen taiteilija, luova ammattilainen, tiedostava pedagogi, innovatiivinen työelämätaitaja. ”Me olemme ylpeästi ME!”

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 2 5

Taidetta kokoustiloihin TEKSTI ANNA LAUKKANEN | KUVAT ANNA LAUKKANEN

S

avonian Microkadun kampuksen 3. kerroksen ryhmätyötilat ovat saaneet jotakin katseltavaa.

Muotoilun opiskelijat suunnittelivat uusiin tiloihin tukun hienoja teoksia, joiden joukosta työntekijät ja opiskelijat saivat äänestää parhaat.

Eniten ääniä sai Roope Kumpulaisen hehkuvat oranssin ja keltaisen väriset valokuvat Savo Sunset I ja II. – Teemana oli Savilahti ja kokeilin uutta tekniikkaa, jolla käsittelin kuvia.

Pelkistin ikään kuin valokuvaa digitaalisesti kolmion muodoilla. Lopputulos onnistui hyvin, Kumpulainen kertoo.

Kumpulaisen alkuperäiset kuvat Savilahdesta ovat muutaman vuoden takaa

toukokuusta.

mutta kaikki auttoivat toisiaan.

– Kuvat tulivat mieleen, kun kuulin töiden teeman. Säilytän yleensä kaikki kuvat, koska niitä on mukava katsella myöhemmin.

– Tykkäsin paljon työtavasta. Aina autettiin toisia, jos tuli kinkkinen tilanne oman idean tai toteutuksen kanssa.

TEOKSET KUIN JEKYLL JA HYDE Nuoret tekivät työnsä osana opintoja.

Kurssi poikkesi kuitenkin paljon aiemmista oppitunneista. Tällä kertaa langat täytyi pitää tiukasti omissa näpeissä.

Toiseksi tiukassa äänestyksessä tuli Saara Ritvanen kahdella työllään Block City ja Murtovesi. Ritvanen kertoo, että vapaus toteuttaa itseään hyvässä tiimissä oli palkitsevaa. Kaikilla oli omat ideat, joita jokainen teki itsenäisesti,

Ritvasen kaksi työtä olivat kuin Jekyll ja Hyde. Block City syntyi vaivattomasti ja Murtovettä piti punnertaa ripustusaamuun asti.

Murtoveteen Ritvanen kovetti kierrätyskangasta ja hitsasi metallia. Kovetustekniikka oli uusi menetelmä eikä aikaa jäänyt tehdä prototyyppiä.

– Murtovedessä yhdistyy kova metalli pehmeään, orgaaniseen kankaaseen.

Näen siinä rantakivikon, johon tyrskyt lyövät.

Saara Ritvanen

2 6 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

>

Opiskelijat tekivät työt Oman ilmaisun kehittäminen –kurssilla.

>

Taideteokset ovat Microkadun H-osan 3. kerroksessa, H 324b, joissa niihin voi käydä tutustumassa.

>

Idean opiskelijoiden taideteoksista ryhmätyötiloihin keksi Kaija Pesola Savonian tilapalveluista.

Roope Kumpulainen

Tiia Kiiskinen

– Block city on urbaani kaupunkikuva, ja sekin on tehty pääosin kierrätysmateriaaleista. Halusin työstä katutaidemaisen kannanoton Savilahden skeittiparkin puolesta. Sanomasta sai lisää pontta omaan työhön.

SEINÄSTÄ KATTOON Kolmanneksi eniten ääniä sai Tiia Kiiskisen työ City from the Air, kaksiosainen vanerilevyille piirretty kaupunkinäkymä.

Kiiskinen innostui työstään niin paljon, että tunteja kului enemmän kuin hän oli aluksi ajatellut.

tiin, että teos saatiin kattoon.

– Vaikeinta oli lopettaa ja laittaa työlle piste, mutta siitä tuli sitä, mitä pitikin.

Nuoret palkittiin lahjakorteilla urheiluvaateliikkeeseen. Lahjakortti oli mukava yllätys, mutta paras palkka on nähdä omat työt julkisesti esillä.

Oma haasteensa oli myös saada iso työ ripustettua paikoilleen.

– Sai luottamusta, että osaa tehdä jotakin, Kumpulainen toteaa.

– Levyt piti saada 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden, että työ toimii kolmiulotteisena. Useampi ihminen tarvit-

Savonian Sanomat 1/ 2 0 1 8 2 7

Uusi tieto ja vuorovaikutus Me Savoniassa uskomme siihen, että mikään tieto, osaaminen tai ratkaisu ei muuta maailmaa yksinään. Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän ja korkeakoulun välillä, jolla luodaan pohja muutokselle ja kasvulle. Se on meidän toimintamme pohja.

2 8 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Sotaveteraanien päivällinen

TEKSTI JOUNI VORNANEN

S

uomen tie maailman menestyneimpien kansakuntien joukkoon ei ole ollut helppo.

Maamme on noussut kansainväliseksi, moderniksi valtioksi on pitkän ja uutteran työn tuloksena. Suomi viettää itsenäisyyden satavuotisjuhlaa: vapaudesta vanhemmat sukupolvet ovat maksaneet raskaan hinnan.

Savonia-ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat laittoivat oman kortensa kekoon kunnioittaakseen sotaveteraaneja. Vuosi sitten Antti Heiska valitsi opinnäytetyön aiheeksi päivällismenun suunnittelun 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Heiskalta kysyttiin, voisiko menua käyttää veteraaneille suunnatussa tilaisuudessa.

– Suostuin tähän oitis, sillä katsoin tämän olevan loistava tapa kunnioittaa sotiemme veteraaneja. Lopulta tapahtuman toteuttajiksi määräytyivät toisen vuosikurssin restonomiopiskelijat.

|

KUVA KAIJA SÄÄSKI

lisen suunnittelu alkoi jo kuukautta aikaisemmin. Opiskelijat lähettivät 20 nimetöntä kutsua veteraaniliitolle, joista he valitsivat kenelle lähettivät kutsut eteenpäin.

Heiskan ideana oli kehittää jo olemassa olevia perinteisiä suomalaisia reseptejä käyttämällä uudenlaisia raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä.

– Suunnittelimme yhdessä keittiöpäällikön ja salivastaavan kanssa päivällisten kulkua. Salin kanssa suunniteltiin koristelua Suomi100 -teeman mukaisesti niin, että tilaan oli helppo tulla esimerkiksi rollaattorilla.

– Tästä esimerkkinä mesiangervon kukan käyttö perinteisen murokakun maustamiseen sekä naudan sisäfileepihvin kypsentäminen sous vide -menetelmällä. Graavikalan keksin uudistaa maustamalla graavatun siian terva-aromilla. Ruoan esille laitossa otin vaikutteita ranskalaisesta keittiöstä.

Heiska halusi menun olevan kunnianosoitus suomalaisille raaka-aineille ja osoittaa miten monipuolisesti niitä voi käyttää. Periaatteena suunnittelussa oli valmistaa mahdollisimman paljon erilaisia kotimaisia, lähellä tuotettuja raaka-aineita sekä luonnon antimia.

– Lähdin pohtimaan sitä, miten voisin hyödyntää myös hieman aliarvostettujakin raaka-aineita kuten särkeä tai pihlajanmarjoja.

Hyvärinen kuvailee tilaisuuden tunnelmaa rauhalliseksi. Salin puolella jo ennen vieraiden tuloa oli juhlan tunnelmaa, joka välittyi myös keittiöön.

– Päivällisten lopussa pääsimme kaikki käymään esittäytymässä vieraille, jolloin saimme paljon kiitosta ja kehuja. Tämä oli kaikille tunteikas hetki.

Mona Hyvärinen kertoo, että päiväl-

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 2 9

Naisena teknisellä alalla A KEIJO KORHONEN TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Mervi Heiskanen on aina pitänyt opiskelusta ja varsinkin tekniikan.

K

atu-uskottavuus syntyy kun katsoo tutkintojen listaa. Sieltä löytyy muun muassa rakennusmestarin, yhdyskuntatekniikan ja rakennusinsinöörin tutkinnot sekä tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Tällä hetkellä Heiskanen on Savonia-ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hän on aina pitänyt opiskelusta ja halunnut kehittää omaa osaamistaan. Rakentaminen, erityisesti infra-ala on monipuolinen ja haasteellinen.

– Rakentamisessa näkee konkreettisesti miten suunnitelmat muuttuvat rakenteiksi ja se on kiehtovaa.

Työssäni olen saanut olla kehittämässä ja vaikuttamassa Kuopion kaupungin eri alueiden suunnitteluun ja sitä kautta myös alueiden rakentamiseen.

Vuosien varrelle on kertynyt monenlaista työkokemusta muun muassa Asikkalan kunnan rakennusmestarina, Kokkolan kaupungin suunnitteluinsinöörinä. Kuopion kaupungilla oli useitakin tehtäviä.

Mieliinpainuvin tehtävä oli toimia Kuopion asuntomessujen (2010) projektipäällikkönä.

– Haasteellisin ja ehkä myös mukavin työkokemus oli Kuopion asuntomessujen projektipäällikkyys. Siinä sain käyttää koko potentiaaliani ja opin paljon uutta. Pesti kesti kaikkiaan 3,5 vuotta.

– Projektitoimistossa teimme tiiviisti töitä tunteja laskematta ja meillä oli tekemisessä valtavan hyvä henki. Kun kaikki tuo loppui, niin sitä oli tavallaan helpottunut, mutta samalla kertaa oli haikea olo.

OMA ASENNE RATKAISEE Nainen miesvaltaisella alalla on joskus kummajainen.

Kun Heiskanen aloitti työuran Asikkalan maanraken-

3 0 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

nusmestarina, hän oli melkoisen ihmetyksen aihe.

Silloin ei ollut totuttu näkemään teknisellä alalla naisia kuin toimistosihteerin tehtävissä.

– Alkuaikoina tuntui, että minun pitää naisena todistaa osaavani oikeasti työt. Kokemuksen ja vuosien edetessä enää en kokenut olevani millään tavalla eri asemassa kuin miespuoliset kollegani.

– Siihen tietysti vaikuttaa myös oma asenne ja se, että itse uskoo omaan tekemiseen. Ala soveltuu erinomaisesti naisille ja ilahduttavassa määrin naisia tuleekin alalle. Mielestäni naiset pärjäävät niin työmaalla kuin toimistossa yhtä hyvin kuin miehet, joskus jopa paremmin.

Heiskanen ei ole pahemmin törmännyt negatiivisiin ilmiöihin. Opiskeluaikana, hän oli harjoittelussa työmaalla aina tyttö ja niin hän olikin, nuori nainen.

Miesten puheet olivat ronskeja ja seksuaalisväritteisiä, mutta Heiskanen suhtautui niihin huumorilla.

– Jonkin verran uran alkuaikoina sain kuulla tytöttelyä ja toteamusta ”sinä et ollut syntynytkään, kun me näitä hommia tehtiin”, kun esimiehenä neuvoin tai yritin muuttaa ikivanhoja toimintatapoja.

Heiskanen mietiskelee huumorin ja ronskin luonteen auttaneet pärjäämään miesvaltaisella alalla. Vähällä hän ei säikähdä ja esimerkiksi palkkauksessa Heiskasta on kohdeltu tasapuolisesti: pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet positiivisia.

Jos työt ovat miesvaltaisia, niin ovat harrastuksetkin. Kesällä Heiskaselle paras tapa rentoutua on hypätä moottoripyörän selkään ja lähteä tien päälle.

Aviomiehen lisäksi perheeseen kuuluvat kaksi aikuista poikaa.

– Liikunta on myös tärkeässä roolissa, tykkään pelata muun muassa sählyä ja sulkapalloa, hiihtäminen ja suunnistus ovat hyviä keinoja rentoutua. Matkustaminen on intohimoni, jos olisi aikaa ja rahaa, niin reissaisin koko ajan jossain päin maailmaa.

Nykyisin Savonian lehtorina työskentelevä Mervi Heiskanen mietiskelee, että huumori ja ronski luonne ovat auttaneet pärjäämään miesvaltaisella alalla.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 3 1

HANKKEITA SAVONIASSA Savonialla on käynnissä lähes 100 hanketta osana eri alojen ja painoalojen toimintaa.

Kumppaneina meillä on niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin toimijoita. Tällä aukeamalla on esitelty CLEMA-hanke hieman tarkemmin, sekä listattu alkuvuoden aikana käynnistyneet muut hankkeet. Kaikkiin hankkeisiimme pääset tutustumaan osoitteessa www.savonia.fi > tutkimus ja kehittäminen Kaikkiin hankkeisiimme pääset tutustumaan osoitteessa: www.savonia.fi > tutkimus ja kehittäminen

Creating new profession to Vietnam CLEMA –project (2016-2019) (Knowledge, Curricula and Practice for the Educational Support Worker in Vietnam) CLEMA –project (2016-2019) (Knowledge, Curricula and Practice for the Educational Support Worker in Vietnam) is developing a new profession (ESW) education support worker to Vietnam in collaboration with Vietnamese, Danish and Belgium partners. Educational support worker is going to work in schools and rehabilitation centers supporting disabled children. The role of the educational support worker is to ensure that children with special needs in Vietnam have opportunity to acquire education.

The main aim of the Clema is to start the new education in Vietnam. Savonia is responsible for leading the development of the curriculum for the 3-year degree in BA level. The curriculum of ESW is intended to combine the expertise of special pedagogy, special education, social work and occupational therapy with in one profession. Curriculum development is based on bench-

3 2 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

marking EU curricula´s especially social work and occupational therapy. Main functions of the project is also to educate teachers and staff about Special Education for the educational sector, level or degree at bachelor, master and doctor, develop curriculum and materials for different students at various levels. Clema - project is based on theory of Constructive Alignment (John Biggs). SOLO –taxonom is used to develop the curricula. Vietnamese partners, teacher, from Hanoi, Nha Trang and Ho Chi Minh city are specialized in special education. One of the projects aims are to disseminate information and exchange of scientific knowledge on Special Education Vietnames partners will coordinate and establish the ESW´s education, training and scientific research in Special Education.

The profession of the Educational Support Worker (ESW) is new profession in Vietnam. In Vietnam, there is already the law for the ESW worker, which is the base for the profession and the curriculum development. The main challenge is that professionals do not have enough knowledge about pedagogical guidelines and occupational therapy and social work. Now Vietnamese workers are lacking of knowledge how to support the child in the schools with respect to inclusi-

on. The classes are very big compared to Finland and teachers do not have time and knowledge to support the child with the special needs in the classrooms. In Vietnam, the causal link between poverty and disability is strong. In addition, the attitudes towards disabled people are still negative. According to Unicef and Ministry of Education Vietnam report “Out-of-school Children: Viet Nam Country Study 2016” stat that the main challenge in Vietnam is to support children with disabilities to attend school and to build new inclusive education resource centres. There has been very good results that comes to the total number of out-of-school children from 5-14 years. The number of out-of-school children has been reduced significantly and the greatest reduction was observed among five-year-old preprimary school children. (Unicef 2018) Lähde: https://www.unicef.org/vietnam/media_27365.html

Next time we will meet in Vietnam in May in Ho Chi Minh City in May. By then, the curriculum is ready and the curricula will be piloted. In our next international workshop, we will focus on teaching methods from (f.g Simulation and OT -therapy methods). Lifelong learning and mobility paths are also new concepts in Vietname educational system. Clema project is funded by EU and Erasmus + (Capacity Building in the field of Higher Education).

Writers: Minna Kaija-Kortelainen (senior lecturer) and Kalevi Paldanius (principal lecturer)

WORKSHOP IN FINLAND The second international workshop was held in Finland in January. Sixteen Vietnamese teachers from three colleges (National College for Education in Hanoi, Nha Trang National College of Pedagogy and National College of Education in Ho Chi Minh City) and from one university (Hanoi National University of Education) and three teachers from Denmark (University college Absalon in Roskilde) arrived into frosty Finland. The aim of the meeting was to work together to develop the curriculum and get inspiration from Finnish educational system especially inclusion. Together in workshop the competencies for the educational support worker were developed. Competences will include themes, which are linked to the child's involvement, the ethics of work, the promotion of the health and wellbeing of the child and the promotion of the basic life skills of the child.

In Iisalmi and Kuopio, the Finnish school system was introduced through visits to schools where integration of children with disabilities has been implemented.

We visited in Paloaho and Martti Ahtisaari schools in Kuopio and Edwin Laine school in Iisalmi. Workers from Ylä-Savon SOTE told us the multiprofessional work in the schools with the disabled children. The special preschool teacher from daycare center Lippuniemi showed us concrete methods that can help working and supporting with the children with disabilities in the daycare.

Some of the Vietnamese colleagues had never seen snow, so some excitement of the international workshop, was about exploring Finnish culture and snow and ice. Together we went to a smoke sauna, swimming in the snow, ice swimming and downhill skiing to Tahko.

A common spirit was also created by pushing a snowstuck car!

Vuoden 2018 käynnistyneet hankkeet • • • • • • • • • • • • • • • • •

Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus Biotalouden erikoistumiskoulutus Digiteknologian muuntokoulutus Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä Asiakaslähtöinen tuotteen tekninen määrittely Drone lentoon!

Hyvinvointi- ja terveyspalvelurobotiikan osaamisen ja hyödyntämisen kehittäminen Hyvinvointiteknologian koulutustuote: käyttöönoton ja käytön koulutus Kansa-koulu II: Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Onnellinen umpilehmä Ruokalaakso Rural regeneration through systemic heritage-led strategies Sosiaali- ja terveydenhuollon virtuaaliset oppimisympäristöt TERA-terveellisen rakentamisen asiantuntija Uraohjaus 2020 Virtual Reality in Education Yleissairaanhoitajan 180 op ammatillisen perus osaamisen kehittäminen

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 3 3

Ruokamatkail elämyksiä

Ruokamatkailulla haetaan elämyksiä. Matkailijat tavoittelevat luonnon, kulttuurin ja paikallisen elämäntavan kokemuksia, johon ruoka vahvasti linkittyy. Suomalaisessa ruokamatkailussa on paljon mahdollisuuksia: aitous, ensiluokkaiset raaka-aineet, tarinat ja puhtaus tuovat lisäarvoa reissaajalle.

3 4 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

S

avonia-ammattikorkeakoulun tki-asiantuntija Johanna Kantala näkee ruokamatkailun matkailumuotona, johon ruoka liittyy jonkinlaisessa roolissa, toisille enemmän kuin toisille, jossa ruoalla on jonkinasteinen rooli matkailijalle. Ruokamatkailussa ruoka ja matkailu ovat suunnitellussa kontekstissa. Siinä haetaan jotain erilaista, omasta arjesta poikkeavaa.

ilun

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT JOHANNA KANTALA, SAVONIA, SHUTTERSTOCK

parhaimmillaan matkailijan osallistamista elämyskokemuksen muodostamiseen.

Kantala mainitsee mökkeilyn hyvänä esimerkkinä ruokamatkailussa. Mökille meno ei vaadi suuria investointeja ja kohtuullisen monelle se on mahdollista.

Maalla puuhailu on usein arjesta poikkeavaa ja siellä ruoanlaitto voi olla olosuhteista johtuen erityisessä roolissa, raaka-aineet ja fasiliteetit huomioiden.

– Parhaimmillaan voit saada tarvittavat raaka-aineet suoraan luonnosta ja nauttia antimista sellaisenaan. Ruoanlaittoon panostetaan mökillä enemmän, nähdään vaivaa valmistamiseen ja tällöin sen nauttiminenkin on merkityksellisempää. Ruokailuun liittyy yhteisöllisyyttä ja perinteikkyyttä ruoanvalmistustapojen muodossa. Ruoka valmistetaan yleensä yhdessä ja nautitaan myös yhdessä.

– Tätä tapahtuu harvoin kiireisessä arjessa. Mökkeily pitää perinteisiä ruoanvalmistustapoja sekä ruokakulttuuriamme yllä. Se on suomalaisessa luonnossa ehkä liian itsestäänselvyys ja sitä pitäisikin arvostaa enemmän etuoikeutena sekä hyödyntää sen suomia mahdollisuuksia matkailun tuotteistamisessa.

– Ruoka voi olla kimmoke matkakohteen valintaan ja ruoka on yksi matkailun osa, jolla haetaan kokemuksia: halutaan päästä nauttimaan ja kokemaan makuja alkuperäisessä kulttuuriympäristössään. Ruoka ja matkailu luovat yhdessä elämyksen.

Kantala tähdentää, että ruokamatkailussa korostuu paikalliseen ruokakulttuuriin ja elämäntapaan tutustuminen. Ruokamatkailu on

SUOMEN VAHVUUDET RUOKAMATKAILUSSA Suomen ja suomalaisen ruoan vahvuuksia ovat puhtaus, luonto, luonnosta saatavat raaka-aineet ja perinteinen ruokakulttuuri sekä suomalainen design. Kantalan mielestä Lappi on merkittävä alue matkailussa, mutta meiltä löytyy myös paljon muita alueellisia kohteita, joi-

ta ei ole vielä osattu hyödyntää riittävästi tuotteistamisessa.

– Historiasta ja kulttuurista pystymme hyödyntämään monia asioita. Tarinnankerronnassa on varmasti melkoinen mahdollisuus. Suomi on kansainvälisesti monelle eksoottinen ja mielenkiintoinen kohde. Lisäksi Suomi on turvallinen maa, meillä ihmiset ovat aitoja ja meillä on monia vetovoimaisia tekijöitä.

Kantala näkee tuotteistamisessa vaikeinta olevan palvelupakettien ja toimivien liiketoimintamallien suunnittelun. Varsinkin monet matkailuyritykset kipuilevat pienillä resursseilla: kannattava liiketoiminta vaatii suunnittelua ja aktiivisuutta.

Kulutuskäyttäytymisen muutos näkyy siinä, että matkailija vaatii helppoutta, nopeutta ja mukavuutta.

– Lisäksi alan digitalisoituminen luo omat haasteensa, mutta toisaalta tarjoaa valtavasti potentiaalia. Pitää tuntea asiakkaat ja heidän tarpeensa, kysyntälähtöisyys on kaiken A ja O, kenelle tuotetaan, mitä tuotetaan, miksi tuotetaan ja miten tuotetaan.

Kantala uskoo ruokamatkailun tulevaisuuteen. Matkailun merkitys kasvavana toimialana nähdään elinkeinon näkökulmasta merkittävänä, ja siksi sitä tuetaan yhä paremmin erilaisin ohjelma- ja rahoitusmallein.

– Ruokamatkailussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, jotka odottavat oikeita väyliä löytääkseen valmiiksi palvelutuotteeksi ja menestyksekkääksi liiketoiminnaksi.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 3 5

Moderni mustikkakukko

toi menestystä kokki-kisassa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT IGCAT

ilman oli tarkoitus kuvailla suomalaista syksyn metsämaisemaa, jolloin maassa on vielä viimeisiä vihreitä ja jo ensimmäisiä lumen sävyjä. Pentikin kivilautaselta annos näytti jopa hieman tunturimaisemalta.

Polso korostaa, että hän kutsui kisassa annosta nimellään ”mustikkakukko on mennyt metsään”. Eli tarkoitus oli siirtää perinteinen mustikkakukko moderniin suomalaiseen metsämaisemaan.

Kuvassa presidentti Dr Diane Dodd (vas.), hopeamitalisti Josi Polso ja lehtori Seija Mäki.

E

sanjassa, Sant Pol de Marissa järjestettiin Nuori kokki – kilpailu marraskuun alussa (European Young Chef Award). Kuopiosta kilpailuun osallistui Savonian-ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin restonomiopiskelija Josi Polso. Nuori kuopiolainen nappasi kisassa hopeaa. Kilpailussa finalistit esittelivät innovatiiviset versionsa oman alueensa perinteisistä annoksista. Polso oli valinnut perinteiseksi annokseksi mustikkakukon, josta hän valmisti tuomaristolle oman modernin tuotteensa.

Lahjakkaalla ja motivoituneella Polsolla oli tavoitteena tulla takaisin Kuopion European Young Chef – kilpailun voittajana. Tällä kertaa voiton korjasi irlantilainen, naiskokki Aislig Rock. Kolmannen sijan vei Slovonian Filip Matjaz.

3 6 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Polso valitsi kilpailuannokseksi mustikkakukon, koska halusi valmistaa perinteistä jälkiruokaa Savosta. Polso ajatteli, ettei moni tekisi jälkiruokaa, joten sillä olisi helppo erottua joukosta.

– Mustikoilla on myös omassa perheessäni aina ollut iso rooli ja niitä on syöty paljon. Kisassa käyttämäni mustikat olivatkin isäni ja äitini keräämiä.

Moderni mustikkakukko sisälsi ruisleivällä maustettua mustikkajäätelöä, piimävaahtoa, karamellisoitua ruisleipämurua, mustikkageeliä, marinoituja mustikoita, ruiskeksiä, basilika-kuusenkerkkäöljyä, pikkelöityä kuusenkerkkää ja friteerattua basilikaa.

– Annokseni ulkonäkö ja makumaa-

Savonian ruokapalvelujen lehtori Seija Mäki oli kilpailussa Polson tukena ja ohjaajana. Mäen mielestä Polso tunnetaan Savoniassa erittäin taitavana, innovatiivisena ja päämäärätietoisena ruoanvalmistajana. Alkuperäisessä ruuassa olevat makuelämykset ja makumuistot on koettava ruoan uudistetussakin versiossa.

– Etelä- ja Keski-Euroopassa suomalaisia metsämarjoja arvostetaan paljon, sillä meidän marjoissamme on aivan erilainen hieno maku ja aromi verrattuna heidän marjoihinsa.

MUSTIKKA JA RUIS SUPERFOODEJA Mäki valottaa kilpailun etenemistä. Ensimmäisenä päivänä kukin kilpailija valmisti alueensa perinteisen ruoan. Tässä vaiheessa kilpailijoiden täytyi perustella valintansa. Polsi perusteli ratkaisuaan mustikan ja rukiin terveellisyydellä, myös monipuolisuudella ruoanlaitossa. Ne ovat suomalaisia superfoodeja.

– Annosten valmistamiseen oli varattu 2,5 tuntia aikaa. Kaikki piti val-

mistaa alusta alkaen itse. Polsolla oli ainoastaan ruisleipä valmiina.

Jotkut kilpailijat toivat mukanaan useita valmiita komponentteja, mikä vaikutti tuomaristoon kielteisesti.

johtaja kreikkalainen huippukokkiravintoloitsija Argiro Barbarigoun.

Tuomaristossa oli mukana myös kuopiolainen Ilona Sares. Maailmankuulu espanjalainen kokki Joan Roca on kilpailun lähettiläs.

Nuoret kokit on valittu European Regions of Gastronomi – verkostoalueilta. He osallistuivat kilpailuun suojellakseen ja esitelläkseen omaa ruokakulttuuriaan ja ruoan monimuotoisuutta, kulinaarista perintöä sekä gastronomisia innovaatioita.

Kilpailu tukee uransa alussa olevia nuoria kokkeja.

Vuoden 2017 tilaisuutta isännöi Sant Pol de Mar – yliopiston hotelli- ja matkailukoulu. Koska vuoden 2016 kilpailun voittaja tuli Kreikasta, oli kansainvälisen tuomariston puheen

Kilpailun järjestämisestä vastaa voittoa tavoittelematon IGCAT – organisaatio (International Institute of Gastronomy, Culture Arts and Tourism). Sen tavoitteena on vahvistaa paikallisyhteisöjä edistämällä vastuullisen matkailun kehittämistä tukemalla alueellista ruoka-, kulttuuri-, taide- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä eri puolilla maailmaa.

Josi Polson hopeamitalliannos, moderni mustikkalukko.

Kuopion alue on osa ERG-verkostoa, ja IGCAT myönsi Kuopion alueelle gastronomisen matkailualueen tunnustuksen vuodelle 2020.

Erityisen Ihana – Ihanan erityinen luokassani -tilauskoulutus Onko luokassasi ihanan erityisiä oppilaita, joka tuo arkeen haasteita? Kenties heitä on monta samassa luokassa?

Kaipaatko työkaluja tuntien soveltamiseen ja rauhoittamiseen? Koulutus tarjoaa välineitä/keinoja tukea tarvitsevan lapsen toimintakyvyn, tuen tarpeen arviointiin sekä tuntien toiminnallisuuteen. Lisäksi koulutuksessa käsitellään keinoja yhteistyöhön lapsen/lasten perheiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Koulutus on suunnattu ala-asteen opettajille.

Koulutuksen kesto 4 tai 7 tuntia. Kouluttaja: Anu Kinnunen, ft, TtM, EO, fysioterapian lehtori Kysy räätälöity tarjous teidän tarpeisiinne! Asiakkuuspäällikkö Seija Taattola, 044 785 6471, seija.taattola@savonia.fi

Työelämän muutos –tilauskoulutukset. Miten tästä voi selvitä?

Muutos työpaikoilla on tullut jäädäkseen. Muutoksia on erilaisia ja ne tapahtuvat usein – yksittäin tai yhtä aikaa. Yksi seikka on yhteinen muutostilanteissa – muutoksen läpivientiin tarvitaan kaikki mukaan. Kukaan ei pysty siihen yksin. Työelämän muutos –koulutuksen kohdetyhmänä on kaikki työikäiset ihmiset.

Käytännönläheisen koulutuksen aiheina on mm. johtaminen, alais- ja työtaidot ja toiminnan kehittäminen ja uudet työkäytännöt.

Koulutuksen voi toteuttaa kokonaisena prosessina vaiheittain, tai siitä voi poimia osia tarpeen mukaan.

Lisätietoa Asiakkuuspäällikkö Seija Taattola, 044 785 6471, seija.taattola@savonia.fi Kysy räätälöity tarjous teidän tarpeisiinne!

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 3 7

Ammattikorkeakoulumme vahvuutena työelämäläheinen pedagogiikka

D I G I VA K A – DIGITAALISILLA OPPIMISYMPÄRISTÖILLÄ VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OSAAMISTA SOSIONOMEILLE (AMK) TEKSTI ANNE-LEENA JUNTUNEN JA AULI POHJOLAINEN | KUVAT MARJAANA TUOVINEN JA ANNE-LEENA JUNTUNEN

Eri puolella Suomea päiväkodeissa on ollut pulaa korkeakoulutetuista pedagogisen koulutuksen saaneista työntekijöistä. Savoniassa vastataan erillishaulla varhaiskasvatuksen työvoimatarpeeseen vahvistamalla sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen osaamista. Työpaikoilla suoritettaviin varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoihin on kehitetty työelämäläheinen, teoreettista ja käytännön osaamista vahvistava toteuttamistapa.

3 8 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

V

iime vuosina varhaiskasvatuksessa, erityisesti päiväkodeissa, on ollut pulaa korkeakoulutetuista lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisuuden saaneista työntekijöistä. Tällä hetkellä niin kunnallisissa kuin yksityisissäkin päiväkodeissa työskentelee sosionomeja (AMK), jotka eivät ole suorittaneet koulutuksessaan lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaadittavia opintoja. Työvoimavajeen vuoksi monet heistä ovat työskennelleet jo vuosia lastentarhanopettajan sijaisina. Uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja vireillä olevan lainsäädännön mukaan laadukas varhaiskasvatus edellyttää monipuolista pedagogista osaamista.

Varhaiskasvatusosaamisen vahvistamiseksi Savoniassa toteutetaan jo aiemmin sosionomiksi (AMK) valmistuneille varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintokokonaisuus osana sosionomin (AMK) tutkinto-ohjelmaa.

Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat tammikuussa 2018 ja seuraavaa koulutuskokonaisuus alkaa syksyllä 2018.

Koulutuksessa sosionomit (AMK) suorittavat uuden sosionomin AMK-tutkinnon ja saavat kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin. Ohjauksessa käytetään ja kehitetään vuorovaikutteista oppimisprosessien ohjaukseen soveltuvaa pedagogiikkaa.

Opinnot on suunniteltu loogisesti eteneviksi kokonaisuuksiksi, joissa varhaiskasvatuksen ammatti-identiteetin syventämistä tuetaan työelämäläheisillä päiväkodin työkäytäntöihin ja oppimisympäristöihin liittyvillä oppimistehtävillä sekä itse- ja vertaisarvioinneilla.

Lisäksi koulutus sisältää ohjatun pedagogisen harjoittelun päiväkodeissa.

TULOKSET Koulutuksesta systemaattisesti kerätyssä palautteessa opiskelijat ovat arvioineet opintojen sisältöjen hyödyllisyyttä omaan ammatilliseen osaamiseensa sekä työelämässä tarvittaviin varhais-

kasvatuksen valmiuksiin. Lisäksi he ovat arvioineet koulutuksen toteuttamistapaa.

- Tämän tyyppinen etäopiskelu on loistava mahdollisuus pätevöityä ja kehittää oma osaamistaan. Opiskelu on aina harppaus omassa kasvussa ja lopputuloksena saa paljon enemmän kuin todistuksen - niin myös tällä kertaa. On ollut ilo olla osana tätä Savonian Iisalmen kampuksella kehitettyä pioneeritoimintaa.

Opintokokonaisuus on lisännyt varhaiskasvatuksen teoreettista osaamista, vahvistanut varhaiskasvatuksen ammatti-identiteettiä ja syventänyt ymmärrystä varhaiskasvatuksen ajankohtaisista muutoksista ja toiminnan lähtökohdista.

- Varhaiskasvatuksen verkko-opinnot antoivat uutta niin ammatillisen kehittymisen, kuin tietoteknisen osaamisenkin suhteen. Koen saaneeni lisää varmuutta ja vahvuutta lastentarhanopettajana työskentelemiseen. Itsenäinen opiskelu verkkoympäristössä oli joustavaa ja se mahdollistaa hyvin työn ohessa kouluttautumisen.

Palautteen mukaan oppimistehtävillä on ollut suoraan hyötyä päiväkodin

työyhteisöille uudenlaisten työtapojen kehittämiseen. Teoreettiset sekä käytännössä sovellettavat oppimistehtävät omissa työpaikoissa ovat mahdollistaneet löytämään uusia näkökulmia työhön.

- Opinnot olivat työelämälähtöiset: opintojaksojen tehtävissä hyödynnettiin työelämää ja työelämä puolestaan hyötyy käytännössä opiskelijoiden työpaikoilla toteuttamista tehtävistä.

Opiskelijapalautteen perusteella verkko-opiskelun aloitusvaiheessa on tärkeää perehdyttää verkko-opiskelun periaatteisiin sekä saada riittävästi perehdytystä digitaalisiin työvälineisiin.

Opiskelijan oppimisprosessin ohjauksessa on koettu tärkeäksi opettajan saavutettavuus. Tätä on toteutettu säännöllisillä opettajatuutoritapaamisilla ja säännöllisillä ohjausaikatauluilla.

Jatkossa kehitämme keskinäistä vuorovaikutusta mahdollistavia digitaalisia oppimisympäristöjä ja vertaistuutorointiryhmiä. Lisäksi opiskelijoita voisi osallistaa omatoimiseen vertaisoppimiseen, esimerkiksi yhteisten oppimistehtävien suunnittelulla ja osaamisen jakamisella erilaisissa verkkoympäristöissä.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 3 9

Kaksinkertaiset juhlat Kuopiossa:

TRADENOMIPÄVÄT JA 130 VUOTTA LIIKETALOUTTA TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SONJA KÄRKKÄINEN

Päivien teemoista keskustelemassa koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén (vas.), yrittäjä Nanna Mikkonen, lehtori Pauli Verhelä ja koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski.

S

amassa tilaisuudessa juhlittiin myös liiketalouden opetuksen 130-vuotista historiaa. Näissä merkeissä yli sata liiketalouden kehittäjää kokoontui kaksipäiväiseen tapahtumaan.

Kuopion kauppakoulu, sittemmin kauppakoulu, oli Suomen ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu. Opinahjon historiassa on vaikuttanut monia kulttuurihenkilöitä. Esimerkiksi Minna Canth vaikutti merkittävästi Kuopion liiketalouden koulutuksen syntyyn.

Arvioiden mukaan Kuopiossa on vuosien 1887 – 2017 aikana Kuopion kauppakoulusta, kauppaoppilaitoksesta ja sen jälkeisistä (Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto) oppilaitoksista valmistunut yli 40.000 kaupan, hallinnon ja liiketalouden osaajaa.

Liiketoimintaosaamisen opettaminen on muuttunut paljon vuosikymmenien saatossa Savoniassa. Esimerkiksi digitali-

4 0 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Marraskuussa Kuopiossa järjestettiin valtakunnalliset Tradenomikoulutuksen päivät. soituminen, automatisaatio ja robotiikka ovat muuttaneet myös liiketoimintaosaajien vaatimuksia etenkin perinteisillä finanssi- ja kaupan alan tehtävissä ja teollisuuden palveluliiketoiminnassa.

Liiketoimintaosaamista tuleekin soveltaa eri koulutusaloille, luoda uusia koulutuksia ja ammatteja. Hyvänä esimerkkinä on Savoniassa tänä syksynä alkanut Wellness-liiketoiminnan tradenomikoulutus, johon oli ennätysmäärä hakijoita. Vastaavaa koulutusta ei ole muualla Suomessa, eikä kansainvälisestikään.

Näistä ja monista muista teemoista vaihdettiin ajatuksia valtakunnallisilla Tradenomikoulutuksen päivillä. Yksi pysäyttävimmistä esityksistä oli lehtori Pauli Verhelän ja yrittäjä Nanna Mik-

kosen oleellinen teema: Hyvinvointia työstä – usko itseesi.

Savonian koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén kiteytti päivien antia. Hän näki tärkeänä, että kollegat pääsivät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Samalla tapahtuu tehokasta verkostoitumista ja käynnistyy myös konkreettisia yhteistyökuvioita.

– Hyvien asiantuntijaesitysten lisäksi osallistujat ovat olleet erittäin kiinnostuneita ja aktiivisia erilaisissa työpajoissa, joissa tavoitteena on ollut kokemusten vaihto ja toiminnan kehittäminen yhdessä.

Kunniamerkkejä Savonialaisille Yliopettaja Esa Hietikolle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi. Hän on tehnyt merkittävän uran tekniikan alan koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehitystyössä Savoniassa useissa eri opetus- ja johtamistehtävissä sekä Itä-Suomen yliopiston dosenttina. Hän on ollut avaintoimija mm. tekniikan ja terveysalan moniammatillisen hyvinvointiteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisessä ja opetuksessa.

Hietikko on tuottanut lähes 50 erilaista julkaisua.

Yliopettaja Mirja Saarijärvelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarimerkki. Hän on tehnyt ansiokkaan uran Savoniassa ja sitä edeltävässä Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa vieraiden kielten opettajana ja kielten opetuksen kehittäjänä. Saarijärvi on ollut avaintoimija kieliopintojen opetussuunnitelman kehittämistyössä opistoasteen tutkinnosta ammattikorkeakoulututkintoon sekä ns. virkamiesruotsin opintojen luomisesta ammattikorkeakoulututkintoon.

Yliopettaja Sirkka-Liisa Halimaalle on myönnetty Suomen Leijonan ritarimerkki. Hän on tehnyt ansiokkaan uran bioanalytiikan opetuksessa ja koulutuksen kehittämisessä laboratorioalan arvostetuksi ja valtakunnallisesti toimivaksi koulutukseksi.

Halimaalla on laaja kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen luettelo terveystieteissä. Hän on myös vahva toimija kansainvälisen koulutusviennin kehittämisessä erityisesti Kiina-yhteistyössä.

Lue Sirkka-Liisan kiitokset alla olevasta QR-linkistä

Ammattikorkeakoulut mukaan varainkeruuseen

Opetushallitus vauhdittaa koulutusvientiä

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kesäkuussa 2017 puoltaa ammattikorkeakoulujen pääomittamista vastinrahamallilla. Vuodelle 2018 toimintaan on valtakunnallisesti varattu 24 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi terveysalan koulutukseen viisi erityisavustusta, joista kolmessa on mukana Savonian HYVIN-koulutusvastuualue (kulttuuriala, luonnonvara-ala ja sosiaali- ja terveysala). Hankkeet käynnistyivät heti tiedoksi saannin jälkeen huhtikuussa 2018.

Ne vastaavat hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan korkeakoulujen kehittämisohjelman mukaisiin tavoitteisiin kehittää Sote-alan käytänteitä ja tuottaa uutta osaamista alan toimintaympäristöihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö uskoo yksityisten varojen keräämisen lähentävän korkeakoulutusta ja työelämää ja parantavan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Savoniaammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén pitää yliopistojen kanssa samaan malliin siirtymistä järkevänä.

- Tavoitteenamme on saada Savonian painoalat yhä kiinteämpään yhteistyöhön alueen yritysten kanssa, ja lahjoitukset olisivat nimenomaan panostuksia yrityksen toimintaa lähellä olevan painoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, toteaa Vidgrén. Toinen merkittävä tapa lahjoittaa varoja Vidgrénin mukaan on osallistua Savilahteen rakentuvan kampuksen tilojen toteutukseen.

•

Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen monialainen työelämälähtöinen kehittäminen

•

SotePeda24/7

•

Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perus osaamisen arvioinnin kehittämisen (Savonia koordinoi, hankkeen budjetti yli miljoona euroa)

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 8 4 1

Savonia lyhyesti Savonian hallitukseen uutta

Savoniaan menestystä Uskal-

yrityselämän osaamista

la Yrittää –finaalista

Savonia-ammattikorkeakoulun yhtiökokous nimitti kokouksessaan 23.4. uuden hallituksen. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anna Hartikainen, joka oli myös aikaisemmassa hallituksessa jäsenenä. Uusiksi jäseniksi valittiin Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi, Elcoline Groupin hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen, sekä Kuopion kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Tuula Väätäinen. Yhtiökokous teki valinnat nimitysvaliokunnan suositusten perusteella. Lisäksi kokouksessa vahvistettiin uudeksi opiskelijajäseneksi Niklas Baarman.

Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) järjestämässä Uskalla Yrittää -finaalissa palkittiin torstaina 19.4. Suomen parhaat nuorten yritykset. Helsingissä käydyssä finaalissa oli mukana 220 nuorta ja heidän perustamansa 81 NY-yritystä. Käytetyt golfpallot, hyönteisruoka ja tekoäly osoittautuivat voittoisiksi liikeideoiksi. Savoniasta valtakunnalliseen finaaliin pääsi mukaan kaksi osaavaa yritystä. Mainetta ja kunniaa tulikin upeasti molemmille: Korkea asteen paras myyjä: Lupa Hyvinvoida NY Paras innovaatio, Elo Signature Award: Unelmat Eloon: 3HUE NY Tänä keväänä tähän palkittuun opettajajoukkoon pääsi oikeutetusti Savonian liiketalouden lehtori Risto Kiuru.

Soprano ja Savonia sopimukseen koulutusviennistä Soprano Oyj ja Savonia-ammattikorkeakoulu allekirjoittivat viisivuotisen sopimuksen koulutusvientiyhteistyöstä. Yhteistyö alkaa Savonian täydennyskoulutuksilla, joiden avulla pyritään parantamaan erityisesti kehittyvien Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maiden koulutuksen tasoa maatalous-, vesi- ja energiasektoreilla.

Osapuolet tarjoavat kansainvälisiä koulutuspalveluitaan yhteistyössä. Tavoitteena on, että teoreettinen koulutus, käytännön projektit, tehtävät ja kontaktit opiskelijan kanssa tehdään mahdollisimman suurelta osin online koulutuksena Sopranon tekoälyavusteisessa oppimisympäristössä. Täydennyskoulutuksen lisäksi osapuolet aloittavat Savonian englanninkielisen Master’s Degree Programme in Digital Health -ohjelman muokkaamisen tekoälyavusteiseen verkkokoulutukseen sopivaksi.

Savonian liiketoiminnalle uudet nettisivut Savonian Liiketoimintapalveluiden verkkosivut on uudistettu. Tarkoituksena on lisätä tietoa palveluistamme ja parantaa tavoitettavuuttamme.

Tutustu sivuihin: liiketoiminta.savonia.fi tai oheisesta QR-koodista

4 2 1 / 2 0 1 8 Savonian Sanomat

Menestystä baarikilpailussa Sloveniassa Savonian restonomi monimuoto-opiskelija Kia-Lisa Vartiainen osallistui 10.-11.4. Slovenian Bledissä G&T Cup Bartender -kilpailuun ja sijoittui kilpailussa hienosti toiseksi. Kilpailuun osallistui 30 opiskelijaa kymmenestä Euroopan maasta, AEHT:n (European Association of Hotel and Tourism Schools) jäsenkouluista.

Innovaatiokilpailusta kunniamaininta Savonian tekniikan opiskelijoille Tekniikan opiskelijoille järjestetyn SICK-innovaatiokilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa Helsingissä. Savonian opiskelijoiden innovaatio laivan sulkuportin törmäysetäisyyden varoitusjärjestelmästä sai kilpailussa kunniamaininnan.

Kilpailussa arvioitiin opiskelijan taitoja kirjallisen testin sekä Työn ajatus lähti Saimaan kanavasta, jossa suuria rahtialuksia liikkuu päivittäin. Rahtilaivan ohjaamon näkyvyys on hyvin rajoittunut, kun sulussa kuljetaan alajuoksun suuntaan, koska sulkuportti on matalalla suhteessa laivan korkeuteen.

savonia.fi

Innovatiivisessa joukkueessa kisasivat Antti Rikkonen, Miika Rönkkö, Matti Poutanen ja Olli Mähönen. Ohjaavana opettajana kisaprojektissa toimi Pasi Lepistö.

Savonia järjestää ensimmäisenä Suomessa koulutusta biopankkitoiminnasta säilötty tulevaisuuden tutkimusprojekteja varten. Biopankkitutkimuksen tarkoituksena on edistää terveyttä, selvittää tautien ja sairauksien syitä sekä kehittää uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja.

käytännön baarityöskentelyn osalta. Kialla on vahva ammatillinen osaaminen ja näyttöä jo aiemminkin kilpailuista. Tähän kilpailuun valmistautumisessa drinkin kehittämisen ja tekniikan hiomisen osalta apuna toimi Erno Vainanen.

Savonia järjestää 5 opintopisteen valtakunnallisen avoimen AMK:n opintojakson biopankista ensimmäisenä Suomessa. Tämä opintojakso toteutetaan valtakunnallisina kesäopintoina kesällä 2018, johon on kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollista osallistua. Opintojakso toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen biopankin kanssa. Koulutuksen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalaa opiskelevat tai muut, jotka haluavat syventää osaamistaan biopankista. Ohessa QR-linkki podcastiin biopankista >>

Kevään yhteishaku: Savonian hakijamäärä kasvoi eniten koko valtakunnassa Korkeakoulujen yhteishaku päättyi maaliskuun lopussa, ja Kuopion alueella toimivan Savonia-ammattikorkeakoulun hakijamäärä kasvoi eniten kaikista Suomen ammattikorkeakouluista. Lisäys viime kevään yhteishakuun oli 234 ensisijaista hakijaa. Kokonaisuudessaan ensisijaisia hakijoita Savoniaan kevään yhteishaussa oli 3492.

Noin 40 % ammattikorkeakouluista hakijamäärä oli noussut, keskimääräinen kasvu oli 140 hakijaa. Selvästi yli puolella ammattikorkeakouluista kevään haun hakijamäärä oli laskenut, keskimääräinen lasku oli 240 hakijaa. Hakijamäärissä on mukana kevään yhteishaussa hakeneet hakijat.

Hae uusi tulevaisuus.

KUOPIO / IISALMI / VARKAUS

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus 30 op

.

9.11.2018 -

2019

Lisätietoa hakemisesta ja koulutuksesta: avonia.fi 981

Haku ajalla 15.8.-16.9.2018

Yhteisten opintojen lisäksi voit räätälöidä koulutusta ja valita markkinoinnin ja viestinnän 15 op tai talouden ja logistiikan 15 op moduulin.

Savonia-ammattikorkeakoulu | savonia@savonia.fi | savonia.fi | #HaeUusiTulevaisuus | #SavoniaAMK