Page 1

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2016

Kasvua palvelu­ liiketoiminnalla SIVULLA 4

Hyvinvoinnilla bisnestä SIVULLA 12

Savo Design: Vuoden helmet SIVULLA 20


Pääkirjoitus

VAIKUTTAVUUS SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ Savonia on visionsa mukaan Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuonna 2020. Savoniassa vaikuttavuus syntyy perustehtävien - koulutuksen, liiketoiminnan ja tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan - kautta syntyvistä tuloksista. Savonian strategia haastaa tekemään tuloksia. Ammattikorkeakouluna meiltä odotetaan konkreettisia vaikutuksia niin opetuksessa kuin tutkimus-, kehittämiskuin innovaatiotoiminnassakin. Tämän vuoksi nostimme vaikuttavuuden Savonian profiloinnin perusteeksi.

Kukaan ei voi ulkoistaa itseään vaikut­ tavuuden tekemisestä. Teemme sitä yhdessä ja vahvassa vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Lisäksi Savonia on solminut strategisia kumppanuuksia korkeakoulujen, toisen asteen koulutuksen järjestäjien, tutkimuslaitosten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Vaikuttavuutta lisää kolmen koulutus­ asteen Savilahti-kampus. Noin 20 000 opiskelijan ja yli 200 yrityksen kampus luo valtakunnallisesti merkittävän innovaatioekosysteemin.

Ammattikorkeakoulutehtävän mukaisesti Savonia tukee työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueensa elinkeinorakennetta. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan uudistus haastaa myös Savoniaa vahvemmin mukaan hyvinvointipalvelujen uudistamiseen.

Oppilaitosten osaaminen, tilat ja muut resurssit integroituvat osaksi avointa oppimisympäristöä, jossa oppiminen, TKItoiminta, uusien innovaatioiden luominen ja yritystoiminnan kehittäminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa työelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus tulee nykyään pelkästään tuloksellisuuden mukaan. Meille ei kuitenkaan riitä rahoitusmittarit vaan vaikuttavuutta tulee tarkastella laajemmin. Vaikuttavuuus ei tule näkyväksi, ellei sitä seurata riittävän laajoilla mittareilla ja riittävän säänöllisesti. Keskeistä on, että tekemisemme ja sen tulokset ovat näkyviä. On kysyttävä itseltä ja tiimiltä - Mitä olemme saaneet aikaiseksi?

Savoniassa henkilöstö ja osaaminen ovat keskeisiä strategisia kilpailutekijöitä. Tehdään siis yhdessä Savoniasta vaikuttavin ammattikorkeakoulu! Meillä on erinomainen pohja ponnistaa, sillä tekniikan koulutus vietti 130-vuotis- ja terveysala 120-vuotissyntymäpäiviään. Onnea ja menestystä tulevaisuuteen!

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2016 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Projectico Oy KANNEN KUVA Iiris Heikka SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

2  2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

Savonia on visionsa mukaan Suomen vaikuttavin ammatti­korkeakoulu vuonna 2020.


24

Teknologiaosaamisella yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä

Hyvinvointivoimala

06

Syömällä ja suudelmalla terrorismia vastaan

16

06

Savo design: palvelumuotoilua asiakkaille

SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus 4

Kasvua palveluliiketoiminnalla

6

Hyvinvointivoimala: Koulutuksen ja työelämän uudistaja

10

Syömällä ja suudelmalla terrorismia vastaan

12

Hyvinvoinnilla bisnestä

14

Suomalainen ja kiinalainen terveydenhoito kohtasivat Kuopiossa

16

Savilahti: Ainutlaatuinen kokonaisuus maailmassa

18

Palvelumuotoilua asiakkaille

20

Vuoden Helmet

22

Virve: Vesialan innovaatiot

24

Teknologiaosaamisella yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä

26

Kierrätystä ja kestävää kehitystä

28

Opinnäytetyö on valmistuvan opiskelijan käyntikortti

29

Lupa tehdä toisin

30

Ammattimatkustaminen jäykistää

32

Ravinnerenki huhkii ravinteet kiertämään

34

Sellu- ja paperitehtaiden jätevesien käsittelyä tehostamassa

36

Lanit-pelitapahtuma kasvaa vuosi vuodelta

36

Kansantaiteilija Jaakko Tepolle viimein insinöörin paperit

37

Savonia ja OAMK solmivat yhteistyösopimuksen

38

Uutiskatsaus

11/16 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi marraskuussa 2016. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 6  3


TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MIKKO PÄÄKKÖNEN, RIKU JOKINEN

Kasvua palvelu­ liiketoiminnalla Palvelujen kehittämisen ei tarvitse olla ydinfysiikkaa.

H

elpoimmillaan varmistetaan, että palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeää on tuntea asiakkaan tarpeet ja toimintatavat. Hyödyt syntyvät, kun asiakas käyttää palvelua. Savonia-ammattikorkeakoulun tkiasiantuntija Jari Niemelä avaa, mistä palvelujen kehittämisessä on kyse. Asiakassuhdetta toteutetaan ja kehitetään helpoiten, kun asiakkaalle tuote tai palvelu on myyty. – Kertaluonteinen tuote, kauppa tai pyynnöstä toteutettu palvelu tuovat tuottajalle liikevaihtoa pääsääntöisesti kerran ja lisukkeena pieni lisämyynti esimerkiksi varaosien muodossa. Palveluliiketoiminta on asiakas­ suhteen aktiiviseen kehittämiseen jalostettu palvelukonseptituote, jossa asiakkaalle tuotetaan lisäarvoa asiakkaiden elinkaaren eri vaiheissa. Niemelän mukaan näin saadaan liikevaihtoa tasaisemmin samasta asiakkuudesta. – Edellytyksenä asiakkaan ja palvelun tarjoajan palveluliiketoiminnan suhteen kehittymiselle on laadukkaam­ man hyödyn saaminen itse toteutetun palvelun sijaan.

4  2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Palvelukonseptin keskeisimpiä tehtäviä ovat asiakkaan toiminnan ja tarpeen kehittymisen seuraaminen ja analysointi. Tiedon ja analyysin perusteella tuetaan asiakkaan omaa liiketoimintaa ja luodaan lisäarvoa. Niemelä muistuttaa uuden teknologian merkityksestä. – Digitaalisuus on luonteva tapa siirtää tietoa internetin välityksellä palvelun­ tuottajalle. Vuorovaikutteisuus analyysien kera puolestaan mahdollistavat palve­ luiden tuotannon digitalisoinnin.

KILPAILUTOIMINTAA KASVATTAMASSA Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Anssi Suhonen valottaa DigiBoost-hanketta. Siinä keskitytään edistämään Pohjois-Savon kone-, metalli- ja energiateollisuuden palveluliiketoiminnan kehittymistä huomioimalla teollisen internetin (IoT, internet of things) tuomia uusia mahdollisuuksia. – Hankkeessa tarjotaan kohderyhmälle vetoapua paitsi palvelutuotteiden ja -tarjoamien kysyntälähtöiseen kehittä­ miseen, niin myös palveluprosessien digitalisointiin sekä tuotteiden älyllistä­ miseen.


Savonian asiantuntijat Timo Sirviö (vas.), Jari Niemelä, Anssi Suhonen ja Antti Kares vakuuttavat, että tutkimustyö yritysten kanssa on mielenkiintoista, jopa hauskaa.

IoT–palvelujen ja -ratkaisujen kehittämismenetelmiä ja -työkaluja pilotoidaan ja testataan laboratorio- ja yritysprojekteissa. Suhonen tarkentaa, että tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnetään perustutkimusta, vertailuanalyyseja sekä laboratorio- ja yritysprojekteissa toteutettavaa soveltavaa tutkimustyötä. – Hankkeen tuloksena syntyy uusi, erityisesti IoT – palvelujen ja rat­ kaisujen kehittämiseen soveltuva kehittämisprosessi, jota hyödyntä­ mällä kohderyhmät osaavat muun­ taa palvelumahdollisuudet kassa­ virtaa ja kilpailuetua tuottaviksi palvelutuotteiksi ja ratkaisuiksi.

JUNTTAN OY Lehtori Anssi Suhonen näkee, että pidemmän aikavälin tuloksena kohderyhmäyritysten palveluliiketoiminnan tulot sekä osuus liikevaihdosta kääntyvät kasvuun. DigiBoostissa on ollut mukana viisi yritystä, joille kaikille on kehitetty uusia palveluliiketoiminnan tuotteita, hyödyntäen moderneja työ­kaluja. – Yksi näistä yrityksistä on ol­ lut kuopiolainen Junttan Oy, jonka pääliiketoiminnat ovat lyöntipaa­ lutuskoneet ja hydraulijärkäleet. DigiBoostin myötävaikutuksella Junttan Oy on kehittänyt omaa Life-palvelukonseptiaan. Junttan kertookin kotisivuil-

laan: ”Olennainen osa Junttan Lifea ovat digitaaliset palvelumme, jotka takaavat sujuvan ja huolettoman työnkulun. Junttan Life Portaaliin on koottu kaikki digitaalinen tieto ja palvelut yhteen helppokäyttöiseen ja kattavaan sivustoon.” Suhonen hehkuttaa hanketta. Soveltava tutkimustyö yritysten kanssa on ollut mielenkiintoista, jopa hauskaa työtä, jossa on voinut harrastaa niin sanottua ”out of bos” – ajattelua. – Olemmehan luomassa täysin uusia palvelumalleja ja – tuotteita, joissa loppuasiakkaat viime kädessä hyötyvät parempina palveluina ja liiketoiminnan lisäarvoa tuottavi­ na juttuina.

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 6  5


Tanssipaja Savon ammatti- ja aikuisopistolla. Kuva: JiiPee Photography

HYVINVOINTIVOIMALA Koulutuksen ja työelämän uudistaja Yrittäjyys- ja innovaatioverkoston avulla Savilahden alueen opiskelijoilla ja asiantuntijoilla on aito mahdollisuus ja tuki oman yritysidean kehittämiselle ja yrityksen perustamiselle. 6   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat


TEKSTI JOUNI VORNANEN

I

tä-Suomen Hyvinvointivoimala on yhteistyöverkosto. Sen tehtävänä on kehittää kulttuurin mahdollisuuksia hyödyntäviä hyvinvointipalveluja. Siihen liittyy moniammatillista osaamista ja uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Päämääränä on verkostoyhteistyön laa-

jeneminen ja vakiintuminen Itä-Suomen alueella pysyväksi toiminnaksi vuoteen 2020 mennessä.

ja palvelukeskuksiin. Palveluja tarjotaan lisäksi työikäisille, senioreille ja turvapaikanhakijoille.

Kokemuksia ja osaamista on hankittu Kuopion ja Kuopion kaupungin yhteis­ työssä toteuttamissa TAKUULLAhankkeissa, joissa musiikkia ja tanssia on vuodesta 2012 viety muun muassa neuvoloihin, kouluihin, sairaalaan, psykiatrian keskukselle, yhdistyksiin

Toiminta on laajenemassa myös muille taide- ja kulttuurialoille. Pilotointien yhteydessä kehitetään etäpalveluja saavutettavuuden parantamiseksi. Kulttuuristen hyvinvointipalvelujen toivotaan niveltyvän myös osaksi sote-uudistusta.

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 6  7


Projektijohtaja Eeva Mäkinen tavoittelee mallia, jossa Hyvinvointivoimala on osa Itä-Suomen rakenteita. Kuva: Ari Ojala

Kuopion konservatorion TAKUULLAhankkeiden ja Hyvinvointivoimalan projektijohtaja Eeva Mäkisen mukaan järjestelmää kehitetään vuosina 2016–2017 Takuulla rakenteisiin – hankkeessa. Sillä on kaksi tavoitetta; vakiinnuttaa Hyvinvointivoimalan toiminta ja luoda VOIMALA-malli. Toisena tavoitteena on kehittää taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäviä moniammatillisia palveluja koti- ja laitoshoidossa olevien vanhusten hyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi. – Erityisen tärkeää on etsiä ratkai­ suja kotihoidossa olevien usein yksi­ näisyyttä ja turvattomuutta kokevien vanhusten arjen iloksi ja kuntoutuksen tueksi. Omahoitoon kiinnitetään huomiota ja sitä edistetään viimei­ simmällä tutkimustiedolla. Henkilöstöstä valikoidaan taiteilijoiden työpareiksi taide- ja kulttuurimenetelmien oppimisesta kiinnostuneita eri alojen ammattilaisia. Työpajat kestävät muutamasta kuukaudesta lukuvuoteen, jolloin syntyvä uusi osaaminen ehtii juurtua työpaikoille.

UUSI TOIMINTAKULTTUURI Kyse on myös uudenlaisen moni­ ammatillisen kulttuurin luomisesta. Lähivuosikymmeninä työelämä on murroksessa, uusia ammatteja kehitetään ja arvioiden mukaan kolmasosa nykyisistä ammateista katoaa. Tulevaisuudessa on uusia, ”ristiin pölyttäviä” koulutuksia ja ammatin­ kuvia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että olemassa oleviin ammatteihin ja työtehtäviin sisällytetään työmenetelmiä ja ammatti­ osaamista toisilta osaamisaloilta. Mäkinen tavoittelee mallia, jossa Hyvinvointivoimala on osa ItäSuomen rakenteita. Kokemusten

8   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat


Musiikkipaja vastasyntyneiden teho-osastolla. Kuva: JiiPee Photography

mukaan pysyviä rakenteita luodaan parhaiten nivomalla kehittämistyö käytännön tekoihin. – Tämä antaa kouluttajille ja tutkijoille laboratorion tulevai­ suuden työelämän tarpeisiin. Tulevan lukuvuoden aikana Voimala-konsortion eri alojen parhaat asiantuntijat ideoivat moni­ammatillista taidetta ja kulttuuria hyödyntävää osaamista ja yhteistyötä sekä kehittävät poikki­sektorisen ja monialaisen täydennyskoulutuksen vanhus­ työn tueksi. – Yhteiskehittämisen myötä voidaan muuttaa toimintamalleja hoito- ja hoivatyön, asiakkaiden ja työn­tekijöiden sekä koulutuksen näkö­ kulmista. Toimintamme on herättä­ nyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Esittäydyimme menestyksekkäästi Torinossa Sarastus-foorumissa ja sen seurauksena valmistelemme

Suomi-Italia-yhteistyötä. Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuujohtaja ja Hyvinvointivoimalan johto­ ryhmän puheenjohtaja Kaija Sääski kehuu vuolain sanoin Eeva Mäkisen tarttuvaa innostusta ja pitkäjänteistä, ammattien ja koulutusalojen rajoja rikkovaa työtä. Savonia-ammattikorkeakoulu on aktiivinen yhteistyökumppani Voimalassa, koska Savoniassa on juuri oikeat koulutusalat sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta moniammatillisen osaamisen kehittämiseksi: sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala sekä liiketalous, Sääski vakuuttaa.

sosiaali- ja terveysalan murrosta, jossa kysyntää on myös alan bisness-osaajille. Hyvinvointivoimalan valmistelu alkoi 2009 Kuopion konservatorion, Kuopion kaupungin ja Kuopio Innovation Oy:n yhteistyönä. Kesäkuussa 2016 konsortiossa on kymmenen jäsentä: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kuopion konservatorion kannatusyhdisty ry, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion Innovation Oy, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Savon koulutusyhtymä, Kuopion Invalidit ry:n Tukipilari, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö, ja Tohtori Matthias Ingmanin säätiö.

– Meillä alkaakin ainutlaatuinen ja ensimmäisenä Suomessa Wellnessliiketoiminnan tradenomikoulutus syksyllä 2017. Näin ennakoimme

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 6  9


TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT TRINH GIA KHUONG

Syömällä ja suudelmalla terrorismia vastaan Aisti-tapahtumassa juhlistettiin kulttuureja ruoan, muodin, musiikin ja tanssin avulla. Savonian opiskelijoista kansainvälinen projekti­ ryhmä. Tapahtumassa juhlistettiin kulttuureja ruoan, muodin, musiikin ja tanssin avulla. – Vieraat pääsivät maistamaan useita ruokalajeja kolmestatoista eri maasta. Mikä parasta, maita edus­ tivat kunkin maan omat kansalaiset. Heidän kauttaan vieraat saivat tutustua eri kulttuureihin lähemmin.

Pakistanin ruokapiste äänestettiin tapahtuman parhaaksi. Annum Fiaz (kesk.) ja Saman Zahid (oik.) olivat valmistaneet tandoorikanaa, chana chaatia, kheeriä ja rooh afzaa. Kuvasta puuttuu yksi valmistaja, Mehwish Anwer.

P

ariisin terrori-iskut järkyttivät maailmaa viime marraskuussa. Niissä kuoli 132 ihmistä ja 352 uhria toimitettiin sairaalaan. Valtaosa oli ranskalaisia nuoria, mutta loukkaantuneita oli ainakin neljästätoista eri maasta.

Vapaan ruokailu- ja tutustumisosion jälkeen teema jatkui esityksillä. Perinteistä ja modernia muotia yhdistelevä muotinäytös vei vieraat ympäri maailmaa. Esiintymässä oli muusikoita Hong Kongista, Espanjasta ja Venäjältä sekä Kuopion historiallisten tanssien ryhmä. Kettunen kuvaili tunnelmaa käsin kosketeltavaksi. – Lähes nelituntinen tapahtuma keräsi Kuopion Kulttuuriareenan täyteen, kävijöitä oli yli 250. Vieraat saivat varmasti kokea jotain uutta, ja jokainen näytti poistuvan hymyssä suin. Myös meille järjestäjille jäi tapahtumasta erittäin hyvä maku, vaikka emme ehtineetkään maistelemaan ruokia.

Tapahtuma järkytti nuoria myös täällä Pohjolassa. Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Konsta Kettunen kertoo, mistä sai alkunsa Aisti – A Cultural Kiss -tapahtuma. Idea lähti vietnamilai­selta restonomiopiskelijalta, Hong Ngoc Daolta, joka saapui syksyllä Savoniaan suorittamaan tutkintonsa loppuun.

Savonian tki-asiantuntija Jari Niemelän taustoittaa Aisti-tapahtumaa. Lähtökohtana oli opiskelijalähtöisyys alusta loppuun. Henkilökunnan tehtävänä oli ohjata ja raamittaa tekemistä vaiheittain.

– Pariisin terrori-iskuista syvästi järkyttyneenä, hän koki tarpeelliseksi, että esiin tuotaisiin enemmän ymmärrystä edistävää sekä elämää rikastuttavaa kulttuurien välistä kohtaamista. Hänellä oli halu tuoda ihmisiä lähemmäksi toisiaan ja voittaa paha hyvällä.

– Eri ruokakulttuurin, musiikin ja erilaisten esityksien yhteen saattaminen onnistui loistavasti. Todella onnistunut tapahtuma oli rentojen ja miellyttävien ihmisten kanssa saatu yhteinen kokemus ja välittö­ myys. Ruokien, juomien ja kulttuurielämyksien yhdistelmä koskettivat luontevasti.

Kettusen mukaan oli luontevaa aloittaa läheltä, Kuopiosta. Idean ympärille koottiin innostuneista

Savonian koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén on samoilla linjoilla, mutta hän painottaa enemmän

10   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

OPISKELIJALÄHTÖISESTI


ARENE Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa Etualalla Oona Vähäkangas ja Noora Jokela, jotka suunnittelivat valtaosan näytöksen asuista, jotka olivat Charline Catteeuwin johdolla suunnittelemassa ja valmistamassa asuja näytökseen.

opetuksellista näkökulmaa. Hän näki hyvänä sen, että eri tutkinto-ohjelmien opiskelijat osallistuivat järjestelyihin ja jakoivat omaa osaamistaan yhteiseksi hyödyksi. – Yksi osasi erityisen hyvin yhden osa-alueen, toinen toisen ja yhdessä niistä hioutui toimiva kokonaisuus. Ulkomaalaiset ja suomalaiset opiskelijat yhdessä, se antoi paljon arvoa. Pelkästään tiivis työskentely eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa oli hyvin opettavaista. Lindén erittelee joitakin osa-alueita. Opiskelijoiden organisointi- ja yhteistyötaidot kehittyivät projektin aikana. Aikatauluraami oli sopivan tiukka, jotta organisointitaidot tulivat esiin. Vastuunottoon ja -kantoon opiskelijat osoittivat olevansa tiiminä ja yksilöinä valmiita. Toimivia ideoita opiskelijat laativat tuotteistamisesta markkinointiin. Tärkeää oli suunnitella ja toteuttaa kävijälähtöinen tilaisuus. Siinä opiskelijat Lindénin mielestä onnistuivat, varmasti paremmin kuin moni uskalsi edes projektin alussa ajatella. – Projekti yhdisti monia liiketoimintaosaamisen osaalueita. Käytännöllistä tekemistä ja oppia tuli runsain mitoin. Niitä on hyvä soveltaa jokaisen tulevissa työpai­ koissaan ja -tehtävissään, jotka näillä opiskelijoilla ovat toivottavasti kansainvälisyyttä sisältäviä.

Vieraat pääsivät maistamaan ruokalajeja kolmestatoista eri maasta, joita edustivat kunkin maan omat kansalaiset.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja esittelevä raportti Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa julkaistiin syyskuussa. Raportti tekee näkyväksi ylempien ammatti­ korkeakoulututkintojen (YAMK) profiilin työ­ elämälähtöisinä, kansainvälisesti vertailukelpoisina ylempinä korkeakoulututkintoina. ”Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus on kehittynyt vastauksena työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Se on selvästi lunastanut paikkansa suomalaisessa maisterikoulutuksessa työelämää kehittävän profiilin ansiosta. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on suoritettu Suomessa jo yli 13.000. Jokseenkin hämmästyttävää on, että edelleen tutkintojen tunnettuus erityisesti julkisella sektorilla on heikko. Opiskelijoiden palautteessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousee erityisesti tutkintojen tuottaman osaamisen tunnistaminen ja tutkintonimike. Arene esittää, että tutkintonimike vahvistetaan muotoon maisteri (AMK) tämän hallituskauden aikana,” toteaa Arenen puheenjohtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola.

SARI KANTOSALO OLONEUVOKSEKSI Tietopalvelusihteeri Sari Kantosalo siirtyi kesäkuun alussa Savonian kymmenen työsuhteen, kuuden eri osoitteen, viiden koulutusalan ja kuuden eri esimiehen jälkeen 68-vuotiaana ansaitusti oloneuvokseksi. Anne Mikkanen ja Kari Huttunen haastattelivat Saria siitä, miten hän on kokenut työn muutoksen kahdenkymmenen vuoden aikana Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa. ”Muutosta ja muuttamista - 20 vuotta amk-kirjastossa” –artikkeli on julkaistu huhtikuussa 2016 Kreodi : ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehdessä http://www.kreodi.fi/en/16/ Ihmiset/327/Muutosta-ja-muuttamista---20-vuotta-amk-kirjastossa.htm

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   1 1


HYVINVOINNILLA BISNESTÄ TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT PIRJO LINDÉN, FOTOLIA

12   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat


Ihmisen hyvinvointi kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän.

Uusia yrityksiä kehon ja mielen, liikunnan, ravitsemuksen ja terveyden edistämiseksi syntyy nopealla sykkeellä. Näihin teemoihin liittyvä liiketoiminta on kasvava trendi. Savonia-ammattikorkeakoulu on reagoinut haasteeseen. Siksi syksyllä 2017 alkaa uusi, koko Suomessa ainutlaatuinen hyvinvointi- eli Wellness-liiketoiminnan tutkintoohjelma, josta valmistuu tradenomiksi. Koulutusvastuupäällikkö Jari Lindénin mukaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ympärillä on paljon erilaista ja kehittyvää palveluliiketoimintaa. Sektori on laaja ja tarve sen liiketoimintaosaajille kasvaa. – Alalla on myös hyvä yrittäjyyden potentiaali. Kouluttamalla Wellness-liiketoiminnan asiantuntijoita tulemme vastaamaan näihin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Lindén uskoo Wellness-liiketoiminnan kiinnostavan opiskelijoita, jotka haluavat yhdistää vahvan liiketalous- ja hyvinvointiosaamiseen. Koulutus on uniikki, sillä vastaavaa tutkinto-ohjelmaa ei ole tarjolla muissa ammattikorkeakouluissa tai oppilaitoksissa.

– Koulutuksen suunnittelussa on hyödynnetty Wellness-sektorin yritysten näkemystä ja osaamista. Olemme jo sopineet useiden yritysten kanssa tähän koulutukseen liittyvästä yhteistyöstä, esimerkiksi asiantuntijavierailuista, projektityöstä, harjoitteluista ja opinnäytetöistä. Lindén vakuuttaa, että yhteistyöverkostoa laajennetaan edelleen. Hyvin toimivalla yhteistyöverkostolla pystytään luomaan paras hyöty sekä sektorin tuleville ammattilaisille että yrityksille.

Wellnes-liiketoiminnan tradenomi erottuu erityisosaamisellaan muista tradenomeista. Hänellä on vahvan liiketoimintaosaamisen lisäksi monipuolinen hyvinvointiin liittyvä tietämys ja alan yritystoiminnan kehittämisosaaminen. Silja Huhtaniemi, Kuopion alueen kauppa­ kamarin toimitusjohtaja, kannustaa Pohjois-Savoa ottamaan lisävauhtia terveydestä. Hänen mukaansa alan bisnesmahdollisuuksia on vasta raapaistu (SS.11.8.2016).

Koulutusvastuupäällikkö Jari Lindénin mukaan hyvinvoinnin ympärillä on paljon kehittyvää palveluliiketoimintaa.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   1 3


Suomalainen ja kiinalainen terveydenhoito kohtasivat Kuopiossa TEKSTI KARJA SORSA, MARJA JÄRVINEN, MAIJA SUHONEN & PIRKKO KOURI KUVAT PETRA KÄRKINEN

kymmenkunta, joiden joukossa oli terveydenhuollon ammattilaisia Suomesta että Kiinasta.

K

uopion ja Shanghain kaupungit ovat tehneet yhteistyötä jo yli kymmenen vuotta kaksoiskaupunkeina. Tästä rajat ylittävästä yhteistyöstä kehittyi projekti “Modern nurse Specialists in maternity and child care” Savonian, KYSin, Fudanin yliopiston ja Fudanin yliopistollisen sairaalan kanssa. Projektin tarkoituksena on kehittää toimivaa mallia kiinalaisten hoitajien ja kätilöiden koulutukseen sekä kehittää suomalaisten ammattilaisten taitoja monikulttuurillisessa työympäristössä. Projektin yhtenä osahankkeena syntyi Konferenssi 1st FinChi Evidence-Based Conference - Nursing and Midwifery. Kaksipäiväinen tapahtuma järjes­ tettiin Kuopiossa 27.-28.9.2016. Kumpanakin päivänä eri puhujia oli noin 20. Puheenvuoroissa käsiteltiin niin kiinalaista kuin suomalaistakin hoitotyötä ja hoitajien koulutusta. Hoitotyön tulevaisuus jatkuvasti kehittyvässä maailmassa on täynnä haasteita kuten virtuaalityöskentelyn merkityksen korostuminen ja monikulttuurillisuuden kasvu, jotka tuovat omia haasteitaan potilas- ja perhekeskeiseen hoitoon.

HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ Ensimmäinen päivä alkoi terveisillä Fudanin yliopistollisesta sairaalasta Yuxia Zhangin ja Yan Dingin toimesta. Päivän mittaan puhujia oli

14   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Sairaaloiden tulevaisuus on erittäin ajankohtainen ja paljon huomiota saanut aihe. Tuula Antinaho kävi läpi tulevaisuuteen vaikuttavia asioita, kuten potilaiden määrän kasvu, tiukka taloudellinen tilanne, maahanmuutto, ikääntyvät kansalaiset sekä teknologian kehitys. Nämä asiat pakottavat hoitoalaa kehittymään. Muutokset, kuten hoitoaikojen lyheneminen sairaaloissa ja lisääntyneet teknologiset hoitoratkaisut työntävät hoitajia kauemmaksi potilaista, vaikka heidän työnsä on edelleen pitää potilaista huolta ja keskittyä sellaisiin hoitotoimenpiteisiin, jotka edistävät potilaan terveyttä. Näiden muutosten alla potilaskeskeinen työ on asia, johon ammattilaisen voi olla vaikea keskittyä monen muun tekemisen keskellä. Keski-Suomen hoitotyön yksiköllä on hoitostrategia, joka on potilaskeskeinen, turvallinen ja näyttöön perustuva. “Potilas ensin” on kaikkien toimenpiteiden perusta. Potilaita kehotetaan myös itseään ottamaan aktiivinen rooli terveyden ylläpidossa ja hoidossa. Antinaho muistutti, että paljon on vielä suunniteltavaa ja kerättävä tietoa tulevaisuutta varten, joten yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tärkeää. Yhteistyö eri maiden kanssa on myös hedelmällinen lähde lähteä kehittämään hoitotyötä. Yli­ hoitaja Minna Taam-Ukkonen kertoi meille suomalaisen ja kiinalaisen sairaalan ja opetuksen eroista ja mitä voisimme oppia toisiltamme. Suurimmaksi eroksi nousi kiinalaisten etumatka kehittämis- ja tutkimustyössä. Heillä lähes kaiken terveysalan toiminnan kehittämiseen liittyy myös tutkimus. He ovat aktiivisia tieteellisten


tutkimusten kirjoittajia ja julkaisijoita. Tutkimukset liittyvät selkeästi kliinisen potilastyöhön, jolloin suurin hyötyjä on potilas. Erona voidaan pitää myös sitä, että Kiinassa on selkeästi tullut nuorempi sukupolvi mukaan sekä kehittämiseen että tutkimusten julkaisemiseen. Käytännön hoito­työssä kiinalaiset eroavat siten, että heillä on enemmän potilaita hoitajia kohden, mutta lääkäreitä taas on enemmän. Lääkärit ottavat potilaat vastaan vain kahdeksi minuutiksi kerrallaan, joten he vastaanottavat erittäin paljon potilaita työpäivänsä aikana ja potilaat ovat hyvin valmisteltuja vastaanottokäyntiä varten.

POTILAS- JA PERHEKESKEISYYS HOITOTYÖSSÄ Yksi hoitotyön alalla pinnalla vahvasti oleva aihe on potilaskeskeisyys. Pirjo Kinnunen Savoniasta avasi tätä vaikeasti hahmotettavaa käsitettä. Potilas­keskeisyys tarkoittaa hieman eri asiaa riippuen missä sitä toteutetaan. Kriittisesti sairaiden kanssa se on erilaista kuin sairaalassa vain käymässä olevien potilaiden kanssa. On tärkeää ymmärtää millaisia odotuksia potilaalla on ja kuinka mahdollistaa paras tapa edistää heidän terveyttään. Monet asiat kuten ympäristö, kulttuuri, potilaan ikä ja meneillään oleva aikakausi vaikuttavat hoitotyöhön. Pohjalla on kuitenkin yksi idea, jossa potilaskeskeisyydessä on kyse: asioiden tekeminen potilaan kanssa. Jokainen potilas odottaa laadukasta palvelua terveydenhuollolta ja potilaskeskeisyys voi parantaa tätä, tuoda positiivisia kokemuksia ja saada potilaat tuntemaan tyytyväisyyttä saadusta hoidosta. Potilaskeskeistä hoitoa seuraa luonnollisesti myös perhekeskeinen hoito. Wang Yingwen kertoi tämän tärkeydestä puheenvuorossaan. Fudanin yliopistollisella sairaalalla on malli, jossa esimerkiksi pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhemmat ja koko perhe otetaan huomioon hoitotyössä. Se on yhteistyötä, jossa laitetaan perheen kokonais­ valtainen hyvinvointi aina etusijalle päivittäisissä hoitotapahtumissa. Perhekeskeisen hoitotyön toteuttaminen vaatii hoitoalan ammattilaisilta tietoa ja kunnioitusta perheen yksilöllisyyttä ja voimavaroja kohtaan. On tärkeää antaa huomiota koko perheelle lapsen sairauteen liittyen, sillä toimivalla perheellä on paljon positiivisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Kun vanhemmilla on tietoa lapsen erityistarpeista, he pystyvät osallistumaan lapsen hoitamiseen erityisosaajina. Yhteistyö vanhempien kanssa tarkoittaa vastuuta, jatkuvan tiedon jakamista perheelle lapsen sairaudesta ja hyvin toimivaa perhe - hoitaja suhdetta. Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   1 5


I T H A L I S AV Ain

s maa u u is a n o k o k n e utlaatuin

ilmassa

Savilahti-kampus nähdään Kuopion seudun ja maakunnan kärkihankkeena.

E

lokuun lopussa vietettiin Savonia-päivää. Savoniaammattikorkeakoulun oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Kari Rajamäki nosti puheessaan esille monia toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Päällimmäisenä kuitenkin Savilahti-kokonaisuus. Rajamäki tähdensi, että osaamisen vahvistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi Savonian hallituksessa on päätetty: Savonia on osa Savilahtikokonaisuutta. Savilahden kampuksessa yhdistyy toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kanssa sekä korkeakoulupolitiikan tavoitteen Itä-Suomen yliopiston kanssa. Rajamäen mukaan alue on kolmea koulutusastetta kokoavana ja kooltaan merkittävä kampus, joka on ainutlaatuinen Suomessa ja maailmallakin. – Lisäksi alueella on vahva yritys- ja tutkijaverkosto kuten Kuopion yliopistos­ airaala, Geologinen tutkimuslaitos (GTK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja yrityksiä eri toimialoilta. Rajamäki näkee Savilahti-kampuksen olevan Kuopion seudun ja maakunnan kärkihanke. Lähitulevaisuudessa on

16   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

suuri mahdollisuus toteuttaa Savi­ lahti-kampus niin, että projektiin osallistuvien synergiat hyödynnetään täysimääräisesti, entistä paremmin vastataan yritysten kehittämistarpeisiin, tehostetaan taloudellista toimintaa, toimitaan aidosti moni­tieteisesti yli hallintorajojen ja kyetään hyödyntämään kuluvalla ohjelmakaudella oleva aluekehitysrahoitus. – Yrittäjyys- ja innovaatioverkoston avulla Savilahden alueen 20 000 opiskelijalla ja 10 000 asiantuntijalla on aito mahdollisuus ja tuki oman yritys­ idean kehittämiselle ja yrityksen perustamiselle. Rajamäki toteaakin Savonian olevan Pohjois-Savon aktiivisempia, ellei peräti aktiivisin alueellinen yritysten toimintaan ja toimintaympäristöön suuntautuva aluekehittäjä. Rajamäki nosti esiin yliopistoyhteistyön, alueen kehittämisen keihäänvartena. Energiatekniikan yhteistyötä erityisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa tulee tiivistää niin hankkeissa kuin opetuksessakin. – Varkaudessa on vahvistettava LUT:in osaamista ja Savonian infraa ja tietotai­ toa hyödyntävää ”innovaatioalustaa”. Sen avulla erityisesti uusiutuvan

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA SONJA KÄRKKÄINEN

energian ”tutkimushalliin” liittyvän toiminnalla voidaan synnyttää pk-­ sektorille uusia innovaatioita ja edes­ auttaa Varkaudessa toimivien globaalien maailmanluokan energiateollisuuskärkien uutta liiketoimintaa. Rajamäki esitti huolensa myös palopäällystökoulutuksesta. Sisäministeriön työryhmä esittää päällystöopetukseen uudistuksia. Tutkintonimike muuttuisi amk-tutkinnosta pelastusalan päällystötutkinnoksi. Tutkintovastuu siirtyisi Savoniasta Poliisiammattikorkeakoululle Tampereelle. Itse pelastusalan opetus säilyisi pääosin Pelastusopistolla Kuopiossa. Rajamäen mukaan koulutusvastuun siirto tulisi arvioida ehdottomasti laajemmin. Hänen mielestään ei ole vakavasti arvioitu sitä, että nykyistä opetussuunnitelmaa ei voida ottaa käyttöön Poliisiammattikorkea­ koulussa. – Kansallisesti tärkeän pelastustoimen osaamiskeskuksen, Pelastusopiston pirstominen on tarpeetonta, mutta Savonian kanssa jatkaminen merkitsee myös työllistymisen kannalta tärkeän insinööri amk-nimikkeen säilymistä, mikä ei ole mahdollista Poliisiammatti­ korkeakoulun kanssa.


opiskelijoilla a ll u v a n o st o rk e novaatiov n Yrittäjyys- ja in oman yritysidea s u u is ll o d h a m la on aito ja asiantuntijoil lle. sen perustamise k ty ri y ja e ll e is kehittäm

Savonian oy:n hallituksen varapuheenjohtajan Kari Rajamäen mielestä Savilahden kampuskokonaisuus on ainutlaatuinen Suomessa ja maailmallakin.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   1 7


PALVELUMUOTOILUA ASIAKKAILLE TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT KATJA HARRI

Monet yritykset ovat heittäneet johtoportaansa kentälle kokeilemaan aidon asiakkaan kohtaamista.

A

siakaslähtöisyys pelkkänä strategisena iskulauseena ei enää riitä. Monelle johtajalle voi asiakastyössä tulla helposti olo, ettei minua palkattu myyjäksi vaan asiantuntijaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut sekä potilaan kohtaaminen yksityissektorilla ovat mitä suurimmassa määrin myyntityötä, mutta myös asiantuntijatyötä. Miksei myös julkisissa palveluissa? Erityisesti vanhenevien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa voidaan käyttää luovan prosessin, kädentaitojen ja ilmaisun menetelmiä. Ihmisen hyvinvoinnin paras mitta

18   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

on hänen oma kokemuksensa omasta olostaan. Koettu hyvinvointi on myös elämänlaatua. Vähintään 91 prosenttia yli 75-vuotiaista tulisi asua omassa kodissaan, suosittelee sosiaalija terveysministeriö sekä Kunta­ liitto. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa. Senioriasumispalvelujen tarjoaminen on liian vähäistä, vaikka kysyntää olisi. Taloudellisuuden, tehokkuuden, inhimillisyyden ja tyytyväisyyden yhdistäminen on mahdollista. Se voi olla sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävää arkea. Asiakkaat eli käyttäjät on otettava vahvasti mukaan palvelujen suunnitteluun.

KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISET PALVELUT Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus, kehitystoiminnan ja

liiketoiminnan suunnittelija Raisa Leinonen kysyy retorisesti, ketäpä ei kiinnostaisi käyttäjä­ ystävälliset palvelut ja tehokkaat toimintatavat. Leinonen sanoo, että kunta­ sektorilla on hyviä esimerkkejä siitä, kun ratkotaan rajallisten resurssien, oikein ajoitettujen ja mitoitettujen palveluiden yhtälöä. Kaupungeissa kehitetään palveluja palvelumuotoilun keinoin. Kuntaliitto onkin aktiivinen palvelumuotoilun edistäjä. – Mistä on siis kysymys? Muotoilu yhtenä suunnittelun erikoisalana, yhdistää palveluiden, tilojen ja tuotteiden sekä kaupungin strate­ gisen ajattelun ja ihmisten osallis­ tumisen. Kun tekemisen kohteena on palveluiden kehittäminen, puhutaan palvelumuotoilusta. Näiden osa-alueiden yhdistelmistä syntyy lisäarvoa palveluiden tilaajille. Palvelua


tarkastellaan kokonaisvaltaisesti liiketoiminnan, tilojen, tuotteiden, viestinnän, brändin, jopa palvelu­ käyttäytymisen näkökulmasta. Leinonen tarkentaa palvelumuotoilun käyttöä. – Esimerkiksi yrityksen after sales -huoltopalvelun organisointi ja siihen liittyvä toimintakokonaisuus tai ruokalan jonotuksen vähentä­ minen tai vaikkapa nuorten asun­ nottomuuden vähentäminen, kuten pääkaupunkiseudulla on tehty.

NELJÄ VAIHETTA Raisa Leinonen muistuttaa digitaalisuudesta: isot ekosysteemit ovat lisänneet valtavasti käytettävyyshaasteita ja uusia asiakastarpeita. Savonian muotoilukoulutuksessa opiskelevat ja valmistuneet muotoilijat ovat tehneet palveluprojekteja monille elämän alueille. – Niissä on kehitetty viihde- ja ter­ veysvaikutteisia pelejä, ikääntynei­ den palveluja, ravintolatiloja, päivä­ hoitoa, kaupunkipyöräilyä, yritysten liiketoimintaprosesseja, matkailu- ja vapaa-ajanpalveluita. Palvelumuotoiluprojektit jakaantuvat neljään päävaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on ongelman määritys, käyttäjien toiminnan ja taustojen ymmärtäminen sekä näiden avulla määriteltävät käyttäjäprofiilit. Sitten ideoidaan eli tuotetaan

Uuden palvelukonseptin visualisointi nopeuttaa kehitysprosessin etenemistä.

konsepteja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista. Kolmannessa vaiheessa ratkaisuja testataan käytännössä. Kokeilu voi olla esimerkiksi jonkin palvelun draamallista läpikäymistä, jossa tilanne lavastetaan ja ”näytellään” läpi. Leinonen korostaa aktiivisuutta.

Paras tulos saadaan yhdistämällä eri alojen ihmisten näkemykset ja ratkaisuehdotukset.

– Muut seuraavat ja tekevät havaintoja. Tai se voi olla palvelun konkretisointi kuvana, jossa on prosessin eri vaiheet ja siihen liittyvät asiakokonaisuudet, tilat, tuotteet tai ihmiset.

Käyttäjille annetaan mahdollisuus antaa palautetta, jonka perusteella havaitaan ja korjataan virheet. Vasta tämän jälkeen palvelu lanseerataan. Leinonen tähdentää.

Neljäs vaihe on palvelutuotanto, jossa uusi palveluratkaisua viedään varsinaiseen toimintaan.

– Hyvän palvelun ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa huolta­ mista ja arviointia. Leinosen mielestä muotoilijat ovat käyttäjälähtöisen suunnittelun ja ongelmanratkaisun asiantuntijoita. Yksityinen ja julkinen sektori tarvitsee muotoilijoita jatkossa yhä enemmän toimivien palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. – Paras tulos saadaan, kun muka­ na on eri alojen ihmisiä tuomassa näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   1 9


VUODEN HELMET TEKSTI JOUNI VORNANEN

K

uopiossa järjestettiin huhtikuussa ensimmäistä kertaa savolaisen muotoilun viikko, Design Week Kuopio. Tempauksen takana oli Itä-Suomen Muoto ry:n kärkihanke muotoilualan edistämiseksi Itä-Suomessa. Viikkoa mainostettiin iloisten kohtaamisten kaupunkitapahtumana, joka kokosi yhteen ammattilaisia ja toi alueen korkeatasoista muotoilua näkyväksi. Yli 50 erilaista tapahtumaa tarjosi kaikille muotoilusta kiinnostuneille jotakin. Yksi kiinnostava kohde oli Savonia-ammattikorkeakoulun Vuoden Helmet -muotoiluopiskelijoiden näyttely. Savonian muotoilun opiskelija Minna Männikkö valmisti opin-

näytetyönään miekan. Näin hän hyödynsi osaamistaan hopeaseppänä. Kiinnostus kumpusi käsillä tekemiseen, perinteisiin käsityötaitoihin ja itsensä haastamiseen. – Valinta oli aluksi hyvin arvelut­ tava, mutta ajan kuluessa innostus kasvoi, aloin lähestyä sitä enem­ män taidekäsityön kuin aseen nä­ kökulmasta. Myös uusi tekniikka kiinnosti. Pohjana Männikön innostukselle ovat olleet Transformerselokuvat, joiden teemasta hän otti vaikutteita muotokielelle, jossa yhdistyy symmetrisyys, jyrkkyys ja sulava kaarevuus. Koristelun vaikutteena ovat fantasiamaailman luonto ja värikkyys.

– Materiaaleina on käytetty te­ rästä, hopeaa ja puuta, koristeissa taas hopeaa ja pronssia. Väistimen keskellä on kivi-istutus, jossa kivi on akaatti. Männikköä kiehtoo miekan merkitys. Miekkaa on vuosi­ tuhansien aikana käytetty aseena kuin myös työvälineenä: se oli monilla aikakausilla tunnus vauraudesta, vallasta ja oikeudesta. Esimerkiksi pronssi­ kaudella miekka oli enemmän ylellisyyden esine, jonka korkea-arvoiset ja varakkaat pystyivät hankkimaan. – Symbolismi oikeuden tunnus­ tuksena on saanut alkunsa kaksin­ taisteluista, joilla aateliset selvittivät kiistojaan. Uskomuksen mukaan Jumala suojeli oikeassa olevaa.

Savonian Vuoden Helmet-muotoiluopiskelijoiden näyttely kokosi yhteen lukuvuoden parhaat työt. Kuva: Jaakko Laukkanen

20   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat


hyvin vapaamuotoista ja omanlaistaan: halusin soveltaa vanhoja taitoja ja tehdä niistä jotain uutta. Tällä hetkellä Kärkkäisen kaikki mallistot ovat käsinmaalattuja, värjättyjä, painettuja ja kirjottuja, mutta hän on ideoinut asuista ja printeistä myös digitaalisesti tuotettavia versioita. Tk- ja liiketoiminnan suunnittelija Raisa Leinonen kertoo, että Vuoden Helmet -näyttely koottiin lukuvuoden aikana tehdyistä koru- ja jalometallimuotoilun, sisustusarkkitehtuurin, kaluste-, vaatetus- ja teollisen muotoilun opiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöistä. Näyttelysuunnit­ telusta ja toteutuksesta vastasivat sisustusarkkitehtuurin opiskelijat. – Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näyttelyssä ei tällä kertaa esitellä yritysprojekteja. Olemme toteut­ tamassa alueen yritysten kanssa uudenlaisia tuote- ja palveluajattelun tuotekehityshankkeita. Niistä tehdään oma näyttely tänä vuonna.

Minna Männikön innostus miekkaan kumpuaa Transformerselokuvista. Kuva: Minna Männikkö, maskeeraus Minna Meskanen

KIRJO-MALLISTO ISOÄIDIN MUKAAN Savonian muotoilun opiskelija Emilia Kärkkäinen puolestaan suunnitteli asukokonaisuuden nimeltään Aini. Asu on peräisin Kärkkäisen Kirjo -nimisestä mallistosta. Kyseinen asu on nimetty hänen isoäitinsä mukaan, joka on toiminut innoituksen ja inspiraation lähteenä asulle ja koko mallistolle. – Kirjo-mallisto on saanut alkunsa siitä, kun päätin lähteä tulkitsemaan isoäitini suvussa kulkeneita perinteisiä käsityötaitoja uudella tavalla. Isoäitini on virkannut, kirjonut ja neulonut siitä lähtien kun muistan. Minulla oli aina jotain hänen tekemäänsä päällä tai huoneessani. Kärkkäinen muistaa, ettei heillä kotona ollut edes tyynyliinaa johon isoäiti ei olisi kirjonut jotain. Isoäidin taitavuus selvisi vasta silloin, kun hän yritti opettaa Kärkkäiselle osaamistaan. – Lähdin suunnittelemaan printtejä erityisesti karja­ laisen ja itäsuomalaisen kirjonnasta, sillä oma sukuni on kotoisin suuri sieltä. Oma tulkintani on kuitenkin

Emilia Kärkkäisen suunnittelu tulkitsee isoäidin suvussa kulkeneita perinteisiä käsityötaitoja uudella tavalla. Kuva: Iiris Heikka, malli Ada Schlizewski

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   2 1


VIRVE

Vesialan innovaatiot TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SONJA KÄRKKÄINEN

Savonia-ammattikorkeakoulussa on alkanut VIRVE, virtaa vedestä -hanke.

P

rojektissa kehitetään menettelyä vesialan osaamiseen ja uusiin innovaatioihin. Lisäksi hankkeessa tunnistetaan kaupallisesti kypsät ideat. Projektipäällikkö Ari Suhonen painottaa, että hankkeessa laaditaan menettely vesialan osaamiseen liittyvän tuote­ kehitystoiminnan ja uuden yritystoiminnan synnyttämiseen. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla tunnistetaan Kuopion tiedepuistossa syntyvät uudet kaupallistettavat vesialan innovaatiot. Vesialan innovaatiota ei ole rajattu sovelluksiin vaan kaikki mitkä liittyy veden puhdistukseen tai juomavesi­ verkon monitorointiin. Toimeksiannot ja projektit tulevat teollisuus jätevesien puhdistukseen liittyvissä haasteissa. – Prosessissa muodostetaan mahdollisimman laaja palvelu­ kokonaisuus alkavan yrityksen näkökulmasta siten, että yritys voi keskittyä omaan ydintoimintaansa ja tukeutumaan muilta osin Kuopion tiedepuiston tuottamiin tukipalveluihin. Idean kehittämisessä on paljon asioita, jotka liittyvät liiketoiminnan aloittamiseen, esimerkiksi onko ideasta kannattavaan

22   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

liiketoimintaan? IPR (Intellectual Property Rights) ja muut yhteistyösopimukset ovat tärkeitä ja tarkkuutta vaativia dokumentteja, valaisee Suhonen. – Business-idean arviointi, miten ja kuinka paljon se tuottaa mah­ dolliselle asiakkaalle eli onko idea tuotteistettavissa? Kun useaan kysymykseen on vastaus, sen jälkeen tarvitaan tukiryhmä, jolla on asiantuntemusta yrityksen perustamisen eri osa-alueilta. Suhonen näkee onnistumisen kannalta välttämättömänä asiakastoimeksiannot. Keski­ össä ovat projektit, joissa kehitetään itäsuomalaista vesialan osaamista. – Korkeatasoisiin testauksiin tarvitaan laajaa tutkimus- ja kehitystoiminnan osaamista. Kun testitulokset on arvioitavissa, tehdään pilotointi asiakkaalle, toimii se jatkossa myös referenssi­ asiakkaana. VIRVE-hankkeel­ la on tarkoitus auttaa koko tuotekehitys­ajan ideasta toimivaksi yritykseksi. – Savonian strategian mukaisesti olemme aktiivisesti tarjonneet ympäristö teknologian testaus ja tuotekehitys palveluja yrityksille. Esimerkkinä voisin mainita syksyn aikana

alkavan Berner Oy:lle tehtävän projektin. Berner Oy on tehnyt kesän 2016 aikana laboratoriomittakaavan selvityksen kemiallisen saostuksen ja suodattamisen soveltuvuudesta jätevesien puhdistamiseen. Tämän projektin tavoitteena on selvittää kuinka kemiallinen veden saostaminen ja syntyvän sakan suodattaminen soveltuvat Berner Oy:n jätevesien puhdistamiseen isommassa mittakaavassa. Projektin tavoitteena on selvittää kuinka kemiallisella saostuksella ja suodatuksella parannetaan jäteveden laatua. Tutkittavia asioita ovat erottelu­ kyky, kertyvän kiintoaineen määrä, optimaalinen kemikaalien annostelu ja viipymäajat. VIRVE-hankkeen rahoittaa Pohjois-Savon liitto. Hankkeen tavoitteena on luoda Kuopion tiedepuiston yhteyteen Suomen houkuttelevin ja monipuolisin vesialan yritys ja tuotekehitysympäristö.


Projektipäällikkö Ari Suhonen tavoittelee VIRVE-hankkeella Suomen houkuttelevinta vesialan EKO ympäristöä.

Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla tunnistetaan Kuopion tiede­puistossa syntyvät uudet kaupallistettavat vesialan innovaatiot.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   2 3


Teknologiaosaamisella yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT HEIKKI PARVIAINEN & SANDOR NAGY

Suomen nuoret suhtautuvat yrittämiseen myönteisesti, vaikka vain pieni osa heistä suunnittelee itse ryhtyvänsä yrittäjäksi.

U

sein on kysytty, miksi yrittäjyyden riskit pelottavat nuoria, maamme historian turvallisimmassa vaiheessa. Yrittäjäinnokkuutta on kohennettu monin tavoin. Esimerkiksi maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä on kehitetty Suomessa. Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäs­ luokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Toiminnan takana on taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Teemu Wilander, Matti-Juhani Pekkanen, Sandor Nagy ja Pauli Rissanen ovat nuoria yrittäjiä, jotka kurkottavat korkealle.

3D-talo on panostanut erityisesti rakennusteollisuudessa käytettäviin virtuaalimalleihin.

24   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Kuudesluokkalaisten Yrityskylä koostuu opettajien koulutuksesta, kymmenestä oppitunnista sekä vierailusta Yrityskyläoppimisympäristöön. Yrityskylä on koululaisten oma pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Uuteen opetussuunnitelmaan perustuvassa yläkoululaisten Yrityskylässä nuoret oppivat muun muassa taloudesta, työelämästä ja näitä läpileikkaavista teemoista globaalissa maailmassa. Oppimisympäristö on nuorten johtama maailma, jossa yhdeksäsluokkalaiset johtavat tiimeinä yritystä maailman­talou­­den pyörteissä. Itä-Suomen Yrityskylässä ohjaajina ovat toimineet Savoniaammattikorkeakoulun yTiimin opiskelijat. yTiimi on opiskelijoille suunnattu vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painottava tapa suo-


Maailman parhaana koulutus­ innovaationa palkittu Yrityskylä on kehitetty Suomessa.

rittaa ammattiopintoja. Monialainen yTiimi yhdistää liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan, tekniikan ja kulttuuria-alan yrittäjähenkiset opiskelijat. Yrityskylät sijaitsevat Espoossa, Helsinki-Vantaalla, KaakkoisSuomessa, Itä-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

NUORET YRITTÄJINÄ Julkiseen keskusteluun on noussut korkeanteknologian työpaikat ja niiden työllistävä vaikutus. Teknologiateollisuuden isoimmilla toimijoilla, kone- ja metalliteollisuudessa sekä kasvavalla tietotekniikkaalalla on nähty ilonaiheita: tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat kasvussa. Digitalisaatio ja muut megatrendit avaavat yrityksille aivan uusia palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan mahdollisuuksia. Usein innovaatiot syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa. Tässä on nuorille yrittäjille hyvä pelipaikka. Verkostoitumisesta hyvän esimerkin löytää nuorista Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneista, jotka perustivat yrityksen nimeltään 3D-talo. Sandos Nagy, Pauli Rissanen ja Matti-Juhani Pekkanen täydentävät osaamisellaan toisiaan: koneinsinööri, teollinen muotoilija ja ympäristötekniikan insinööri.

Nuoret haluavat olla toteuttamassa omia visioitaan nopeasti kehittyvässä maailmassa. Yrittäjien tietä helpotti se, että ympärille muodostui nopeasti innostunut ja monialainen osaajatiimi, jolla oli samanlaiset visiot tulevaisuudesta. Mukana toiminnassa on 11 muuta nuorta ammattilaista. – Vapaus. Mahdollisuus muuttaa ja kehittää liiketoimintamallia ilman isompaa veivaamista. Va­ paus rakentaa itselle ja ympärillä oleville ihmisille maailman paras työpaikka. Yritys on erikoistunut tuottamaan korkealaatuisia virtuaalitodellisuusmalleja pääasiallisesti rakennusalan ja teollisuuden käyttöön, suunnitteluun ja myynnin työ­kaluksi. Lisäksi yritys tekee laserkeilausta, 3D-tulostusta sekä monialaista suunnittelua. – Yrityksemme päätuote on virtu­ aalimallien tekeminen rakennus­ teollisuuteen, teollisuuteen, viihdeja elämyspuolelle. Olemme panostaneet erityisesti rakennus­ teollisuudessa käytettäviin virtu­ aalimalleihin, korostavat nuoret yrittäjät. Kunnianhimoa nuorilla löytyy. Viiden vuoden kuluttua he näkevät yrityksen olevan yksi Suomen suurimmista virtuaali­ todellisuutta ja lisättyä todellisuutta hyödyntävistä firmoista rakennusalalla, teollisuudessa ja tieteessä.

Kaija Sääski sanoo, että yrittäjyydessä tarvitaan rutkasti rohkeutta, ahkeruutta ja uskoa omaan ideaansa. Kuva: Päivi Eskelinen

KOMMENTTI

Kuopion Yrityskylä täynnä nuorta energiaa Savonian yhteistyö Kuopion Yrityskylän kanssa alkoi yTiimin voimin. Viime lukuvuonna ensimmäistä kertaa ohjaajina olivat kaikki 1. vuoden liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijat eli yli 200 tulevaa tradenomia ja restonomia. Yrittäjyydessä tarvitaan rutkasti rohkeutta, ahkeruutta ja uskoa omaan ideaansa. Ammatti­ korkeakouluopiskelijat omalla esimerkillään innostavat ja kannustavat koululaisia yrittäjämäiseen toimintaan ja vahvistavat heidän taloudellista ymmärrystään. Yrityskylässä Savonian opiskelijat saavat luontevan yhteyden alueen yrityksiin heti opintojensa alussa. He myös tutustuvat koululaisiin, kenties tuleviin yrittäjiin. Kuudesluokkalaisten tietämys talousasioista parani lähes 20 prosentilla Yrityskylä-opintojen aikana vakuuttaa Vaasan yliopiston Suomen Akatemian rahoittama tutkimus. Oppilaiden kiinnostus säästämiseen kasvoi, ja he kokivat oppivansa oman talouden hoitamista ja saavansa hyödyllisiä taitoja työelämään. Savonia on yksi Yrityskylän pääyhteistyökumppaneista. Meillä on siellä oma yritys: Savoniaammattikorkeakoulu oy, jossa koululaiset voivat toimia päivän rehtorina, opettajana, bisnessasiantuntijana tai korkeakouluopiskelijana. Kaija Sääski koulutusvastuujohtaja Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   2 5


Saa Syödä -tapahtumassa oli tarjolla ylijäämäaineista valmistettuja smoothieta ja vegaanisia leipiä.

KIERRÄTYSTÄ JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT SIMO TOLVANEN

Kuopion Saa Syödä 2016 -tapahtuma järjestettiin syyskuun puolessa välissä Matkus Shopping Centerissä. Vahvasti kierrätykseen ja kestävään kehitykseen painottuvassa tapahtumassa Savoniaammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat valmistivat ilmaisen maistiaistarjoilun tuhannelle asiakkaalle.

K

ysymys on varsin tärkeästä asiasta. Suomessa tuhlataan vuosittain 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Maassamme heitetään ruokaa roskiin henkeä kohti 2030 kiloa.

Kansanedustaja, näyttelijä Jani Toivola (vas.) haastattelemassa projektipäälliköitä Tatu Myöhästä ja Antti Heiskaa.

26   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10-15 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Roskiin heitetty


ruoka verottaa myös lompakkoamme 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Savonian restonomiopiskelija Antti Heiska valottaa haasteellista projektia. Kun maistiaisia tehtiin suuria määriä, oli pientä vaikeutta saada smoothielle juuri oikea koostumus. Tämä kuitenkin onnistui pikkuisen muuttamalla ainesosien suhteita. – Esille laittamisessa ja tarjoilussa on tärkeää ajoittaa ja järjestää eri työvaiheet oikealla tavalla, jotta maistiaiset ovat tarjolla sovittuun aikaan. Tämä onnistui tapah­ tumassa hyvin, sillä restonomi­ opiskelijamme olivat hyvin motivoituneita ja osasivat työskennellä itsenäisesti ja järjestelmällisesti. Tarjolla oli siis ylijäämäaineista valmistettuja smoothieita ja vegaanisia leipiä. Tapahtumassa oli myös paikallisten käsityöläisten kierrätysmateriaalaista valmistamien tuotteiden Mini­ Desing Market. Heiska kokee tapahtuman onnistuneen. – Tarjoilimme tapahtumassa ilmaisia maistiaisia tuhannelle hengelle. Tarjottavana oli lahjoi­ tuksena saaduista hävikkiraakaaineista valmistettua smoothieta sekä paprikahummuksella päällys­ tettyjä leipäsiä. Heiska muistuttaa, että kaikki tarjottava oli vegaanista ja myös gluteeniton ruokavalio oli huomioitu. Hävikkiruoka maistui kävijöille, ainakin sen perusteella ettei yhtään annosta jäänyt jäljelle.

HÄVIKISTÄ TRENDIKÄSTÄ Saa Syödä -tapahtumassa on myös kasvatuksellinen merkitys. Ympäristökasvatus on toimintaa,

Saa Syödä -tapahtumassa oli myös lapsille suunnattu hävikkirata, joka koostui viidestä kierrätysteemaisesta tehtävärastista.

jonka tarkoituksena on tukea elinikäistä oppimista siten, että ihmisten arvot muuttuvat kestävän kehityksen suuntaan. Restonomiopiskelija, projektipäällikkö Tatu Myöhänen vakuuttaakin, että tapahtuman tarkoitus oli suunnata huomiota varsinkin kotitalouksissa syntyvään ruokahävikkiin ja antaa vinkkejä sen vähentämiseen. Varsinkin smoothiet ovat oivallinen ja trendikäs tapa käyttää ylimääräisiä hedelmiä ja vihanneksia herkullisella tavalla. Myöhänen huomauttaa myös lapsille suunnatusta ohjelmasta, hävikkiradasta. – Hävikkirata koostui viidestä kierrätysteemaisesta tehtävä­ rastista, joiden suorittaminen palkittiin eväspussilla. Radan tarkoitus oli tarjota lapsille onnistumisen elämyksiä sekä tietoa kestävästä kehityksestä ja kierrätyksestä.

lijavetoiset projektit ovat hieno tapa oppia käytännössä. Suurim­ paan haasteeseen joutuivat opiskelijapäälliköt, Tatu Myöhänen projektipäällikkönä ja Antti Heiska keittiöpäällikkönä. – Opettajan on oltava koko ajan valmiina ottamaan koppi, mistä tahansa tapahtuman osa-alueesta. Pedagogisena näkökulmana on niin sanottu koutsaus, jossa tar­ koituksena on tukea opiskelijan vahvuuksia eri osa-alueilta. – Oli hienoa kuulla muun muassa Matkus Shopping Centeristä, että he olivat todella tyytyväisiä yhteistyöhömme, opiskelijoi­ demme avoimuuteen ja positii­ visuuteen sekä tilanteeseen heittäytymiseen. Syyskuun ensimmäisenä viikon­ loppuna Motiva Oy järjesti hävikkiruokafestarit Helsingissä Korjaamolla. Myös Turussa ja Tampereella järjestettiin hävikki­ ruokaan keskittyviä tapahtumia samana viikonloppuna.

Vastuuopettaja Salla Willmannista oli ilo nähdä, kuinka opiske-

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   2 7


Opinnäytetyö on

VALMISTUVAN OPISKELIJAN KÄYNTIKORTTI Opinnäytetyö on tilaajalleen mainio tilaisuus saada

TEKSTI ANNE HEIKKINEN

tutkittua tietoa itselle kiinnostavasta aiheesta – Mä olen luonteeltani ideanikkari ja on miljoona asiaa, joita haluaisin lähteä tutkimaan, mutta en millään ehdi. Näitä ajatuksia voin heitellä opiskelijoille ja he sitten tarttuvat niihin ja vievät eteenpäin, kuvaa ProAgrian lammastuotannon eri­ tyisasiantuntija Sari Heltelä yhteistyötään Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Niin lammastalouden kuin muitakin luonnonvara-alan kehittämisideoita ratsattiin Iisalmessa AMK-agrologien opinnäytetöiden ideaseminaarissa. Keskustelutilaisuus kokosi yhteen opinnäytetyövaiheessa olevat opiskelijat sekä mahdollisia opinnäytetöitä tarjoavat toimeksiantajat. Ideaseminaarissa esiteltiin myös aiemmin valmistuneita ja parhaillaan työn alla olevia, elinkeinoelämän kanssa yhteis­ työssä toteutettuja kehittämistöitä. Tilaisuuteen osallistui videoyhteyden kautta agrologiopiskelijoita ja Savonian yhteistyökumppaneita myös Joensuusta.

400 TUNTIA SITKEÄÄ TYÖTÄ – Kyllä jännitti lähteä vieraaseen ympäristöön ja vieraiden ihmisten kanssa tekemään työtä. Tämä ei kyllä ollut helpoin tie, mutta olen todella tyytyväinen lopputulokseen, kertoo pian vuosi sitten agrologiksi valmistunut Jenna Hartojoki. Hänen opinnäytetyönsä käsitteli karkearehuanalyysejä ja loppu­ tuotoksena on yleisohjeistus- ja rehu­ analyysien tulkintaohjeistus seinä­ jokelaiselle SeiLab Oy:lle. – Halusin ehdottomasti tehdä toimin­

28   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

nallisen opinnäytetyön, johon liittyy joku tuote tai tuotos. Nyt tulkintaohjeistus löytyy toimeksiantajan kotisivuilta.

opiskelijoilla on hallussaan uusin teknologia ja sekin on plussaa, Sari Heltelä jatkaa.

Hartojoki kiittelee toimeksiantajansa aktiivisuutta opinnäytetyön suhteen. – Hyvällä toimeksiantajalla on yhtä paljon merkitystä kuin työn aiheella, toimeksi­ antaja on tavallaan työnantaja siinä opinnäytteen aikana. Neuvonani opin­ näytetyötä tekeville on, että kerro työn etenemisestä toimeksiantajalle tasaisin väliajoin ja sovitusti.

TULOKSET JALKAUTUVAT KÄYTÄNTÖÖN

TARJOLLA TUOREIDEN AIVOJEN TUOTOKSIA Maatilojen sekä muiden alan yritysten ja organisaatioiden kehittäminen, erilaisten materiaalien tuottaminen ja kyselyiden sekä haastattelujen tekeminen sopivat hyvin agrologiopiskelijoiden opinnäytetöiden aiheiksi. – Uutta luova, tieteellisellä otteella tehty, itsenäisesti toteutettu ja työelämälähtöi­ nen, luettelee yliopettaja Heli Wahlroos hyvän opinnäytetyön piirteitä. Opinnäytetyö on tilaajalleen mainio tilaisuus saada koostettua ja tutkittua tietoa itselle kiinnostavasta aiheesta tai vaikkapa selvitys mieltä askarruttavasta asiasta. – Tarjolla on tuoreiden aivojen tuottamaa käytännön innovaa­ tiota uusimmista menetelmistä, Wahl­ roos tuumaa. – Nuorten kanssa on todella kiva tehdä työtä. Mä tuon kokemuksellani tausta­ tiedon ja he tuovat uutta ajattelutapaa ja myös ajatuksia muilta aloilta. Toisaalta

Savonia-ammattikorkeakoulussa luonnonvara-alan tavoitteena on, että jokaisen opinnäytetyön takana on oikea toimeksiantaja. Opinnäytetyö voi olla kehittämistöitä, selvityksiä, materiaalin tuottamista tai projektien ja niiden osien toteuttamista. – Opinnäytetyö on olennainen osa amkopintoja. Opiskelija kokoaa siihen tiedot, mitä on opintojensa aikana oppinut ja samalla syventää ja laajentaa osaamistaan. Toisaalta hän näyttää, että mitä osaa, opinnäytetyö on siis käyntikortti työ­ elämään, opinnäytetyökoordinaattori Pirjo Suhonen tiivistää. Toimeksiantajan roolina on haudutella opinnäytteen ideaa yhdessä opiskelijan kanssa ja tarjota puitteet sekä apua ja tukea työn tekemiseen. Tärkeää on myös syntyneiden tulosten jalkauttaminen. – Meillä lammastuotannon alalla on LammasWiki, jonne opinnäytetöinä syntyvät artikkelit linkitetään ja ne tulevat siten yleiseenkin tietoon. Joissain opinnäytteissä syntyy työkaluja, joita voin käyttää neuvonnassa apuna. Viime aikoina on valmistunut opin­ näytteitä muun muassa lampolan toiminnallisuuteen, karitsan ruokintaan sekä lampaiden risteytykseen liittyen, Sari Heltelä kertoo.


HAASTE:

KUVA SONJA KÄRKKÄINEN

Lupa tehdä toisin Päivi Diov ja Seppo Lyyra haastavat jokaisen savonialaisen tekemään yhden muutoksen omassa työssään vielä tämän vuoden puolella.

Ihan jokainen meidän työntekijä haluaa vaikuttaa omaan työhönsä ja on oikeasti motivoitunut muuttamaan työtään toimivammaksi. Siitä huolimatta aivan liian usein ajattelemme, että ”asia ei kuulu minulle”. Tai sitten sanomme, että näin pitäisi tehdä, mutta asia jää vain kahvipöytäkeskusteluksi eikä mikään muutu. Sitran työelämän laadulla tuottavuutta –teesit voisivat antaa meillekin viisi näkökulmaa työ­ yhteisömme kehittämiseen.

taloudellisia säästöjä. Nämä vastakkaisiksi koetut talouden ja henkilöstöhyvinvoinnin näkökulmat pystyy yhdistämään, ja siksi tarvitaan tapoja tehdä asioita uudella tavalla.

Jokaisessa Savonian työtehtävässä on asioita, jotka työntekijöiden mielestä voitaisiin hoitaa helpommin, edullisemmin, nopeammin tai yksinkertaisemmin.

1 Lupa innostua 2 Lupa kokeilla 3 Lupa tehdä yhdessä 4 Lupa kysyä miksi 5 Lupa tehdä virheitä ja oppia niistä Jos jokainen savonialainen muuttaisi yhden arkisen työkäytännön, niin meillä tapahtuisi 470 muutosta parempaan. Muutos ei tietenkään saa olla risti­ riidassa meidän arvojen tai toimintaohjeiden kanssa. Talouden näkökulmasta muutoksen seurauksena pitäisi tuoda euroina mittavaa tuottavuutta eli pitäisi kyetä tuottamaan vähemmällä enemmän. Emme kuitenkaan hae sellaisia muutoksia, joissa muutokset otetaan työntekijöiden selkänahasta vaan muutoksia, jotka voivat lisätä meidän työhyvinvointiamme, mutta samalla tuoda myös

Toki voimme odottaa, että meidän esimies muuttaa sen meidän ajatteleman asian, mutta eikö kuitenkin olisi helpompaa ajatella tämä henkilöstölähtöisesti niin, että tekisit muutoksen ihan itse. Haastamme siis jokaisen meistä tekemään vielä tämän vuoden puolella yhden tällaisen muutoksen omassa työssäsi. Omien työtapojen muuttaminen ja työn kehittäminen ei ole itsestäänselvyys ja se pitää tehdä näkyväksi kertomalla tehdystä muutoksesta omalle esimiehelle. Me Savonialla tehdään jo nyt asioita hyvin, mutta pienillä muutoksilla voidaan töitä tehdä vielä paremmin. Tarttukaa tähän muutoshaasteeseen. SEPPO LYYRA talouspäällikkö PÄIVI DIOV hallinto- ja henkilöstöjohtaja

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   2 9


Ammattimatkustaminen jäykistää Savonia-ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat kehittäneet taukoverryttelyn hahmomallin. Malli

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT ILKKA KETTUNEN

havainnollistaa, kuinka istumisen jäykistämät matkaajat voivat verrytellä, venytellä ja virkistäytyä.

N

ykyaikainen työ sekä työ- ja vapaa-ajan matkat kahlitsevat ihmiset istumaan. Huomattava osa yhteiskunnan työskentelystä tapahtuu tien päällä, istuen. Viime aikoina on havahduttu jatkuvan istumisen epäterveellisyyteen. Keväällä 2015 käynnistynyt LIIKETAUKO – hanke otti istumisen tarkastelun kohteeksi. Hankkeessa selvitellään erityisesti ammattiautoilijoiden ja karavaanareiden virkistymisen tarpeita. Istumisen haitat selälle ja niskalle on tiedetty pitkään. Alituinen istuminen on turmiollista tuki- ja liikuntaelimis-

30   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

tölle, verenkierrolle ja aineenvaihdunnalle. Sekin tiedetään, että niska- ja hartiaongelmien takia otetaan valtavasti sairauslomia. Puhutaan siis kansantaloudellisesta ongelmasta. LIIKE-TAUKO – hankkeessa päähuomio on tieliikenteessä ja työ­ matkalla olevien työhyvinvoinnin ja ergonomian parantamisessa. Siinä tutkitaan liikennekeskusten tarjoamia liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä ihmisten toimintaa taukopaikoilla. Hanke pohjustaa uusia avauksia liikenteen ja taukopaikkojen palveluille ja edistää näin liikenneturvallisuutta ja hyvinvointia.

MUOTOILUA JA IDEOINTIA Projektin alussa Savoniasta lähti pieni porukka opettajan johdolla Lapin yliopistoon, jossa yhteiskuntatieteiden tutkimusryhmä esitteli LIIKE-TAUKO – projektia. Siltä pohjalta opiskelijat kehittivät ideoitaan. Savonian muotoilun opiskelija Katri Pirhosen mukaan ideointivaiheessa pohdittiin pienellä opiskelijaryhmällä, millaisia virkistäytymistapoja on olemassa, ja miten niitä voisi soveltaa muotoilullisesti. – Kävimme läpi paljon erilaisia ideoita lepopaikoista liikuntaan ja totesimme


reippaan taukoliikunnan olevan tehok­ kain virkistyskeino. Liikunta ja venyttely ehkäisee myös selkäongelmia ja raajojen puutumista. Liikunta saa myös veren paremmin ja nopeammin kiertämään. Koska opiskelijaryhmä ei osannut alkuun valita, mikä on tehokkain taukoliikunta muoto, syntyi idea kiteyttää monta vaihtoehtoa yhteen muunneltavaan liikuntanurkkaukseen, liikulmaan. Katri Pirhonen muistuttaa suunnittelussa olevan huomioitavia asioita paljon. – Sijoituspaikka ja käyttäjäryhmät vaikut­ tavat tietysti paljon muotoilussa, samoin tilaajien toiveet. Konseptivaiheessa saim­ me vapaat kädet pohtia villejäkin ideoita, mutta lopullisen tuotteen tulisi olla käy­ tännöllinen, kaunis ja toteutettavissa. Pirhonen sai opiskelijana kehittää taitoja eri ohjelmien kanssa, mutta tärkein anti oli konseptikehityksessä ja tiimityön harjoittelussa. Hän pääsi ensimmäistä kertaa perehtymään graafisen suunnittelun saloihin mallirakennusvaiheessa.

– Rakentamisen dokumentointi oli myös haastavaa ja sain uusia kontakteja. Malli itsestään ei ole vielä valmis tuote, joten on mielenkiintoista seurata tuleeko ”liikulma” tulevaisuudessa oikeasti näkymään huoltoasemilla matkalais­ ten ilona.

Liikunta ja venyttely ehkäisevät selkäongelmia ja raajojen puutumista. Liikulma on muunneltava liikuntanurkkaus.

Mallin on rakentanut kuopiolainen Fantasia Works Oy. Malli esiteltiin Tervola Peura huoltoasemalla syyskuun loppupuolella. Savonian suunnitteluryhmään kuuluivat: Katri Pirhonen, Hilla Matveinen, Emma Nyyssönen ja Olga Komu­ lainen. Mukana oli myös Ari Saari, Kirsti-Maija Syvänen, jonka idea valittiin jatkokehitykseen, joka taas johti nykyiseen malliin. Opettajina olivat Ilkka Kettunen ja Antti Kares.

Hanke pohjustaa uusia avauksia liikenteen ja taukopaikkojen palveluille ja edistää näin liikenneturvallisuutta ja hyvinvointia. Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   3 1


Ravinnerengin ”Kestävä ravinnetalous ja tuotantokyky” – teemapäivässä tutustuttiin myös Länsi-Euroopan ainoaan toimivaan fosfaattikaivokseen Siilinjärvellä.

Ravinnerenki huhkii ravinteet kiertämään Ravinnerenki vauhdittaa maatalouden ravinnekiertoa ja vesienhoitoa. Kyseessä on projekti, jossa testataan uusia ratkaisumalleja maatiloille ja edistetään niiden käyttöönottoa erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.

R

avinnerenki havain­ nollistaa parhaaksi todettuja keinoja ravinne­ kiertoon, maan hyvään rakenteeseen ja valumavesien hallintaan. Alueen maatiloilla järjestetään muun muassa pellonpiennartilaisuuksia, teemapäiviä ja työnäytöksiä.

Savonia-ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Arja Ruokojärvi sanoo, että Ravinnerenkihankkeen tärkein tavoite on tehostaa Itä-Suomen maa­ tilojen ravinnekiertoa. – Toisin sanoen edistää ravinteiden

32   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

(erityisesti lannan ravinteiden) hyödyntämistä pelloilla sadon kasvuun ja estää tai vähentää samalla valumavesien mukana vesistöihin päätyviä ravinteita. Ruokojärven mukaan keskeisimmät teemat liittyvät maan rakenteen parantamiseen, mikä vaikuttaa suoraan kasvien ravinnesaantiin sekä pintavalumiin: pellon vesitalouden hallintaan, lannan käsittelyyn (muun muassa biokaasu, separointi, kompostointi) ja levitykseen, myös ravinteiden talteenottoon valumavesistä.

– Toimintaan kuuluu uusien menetelmien tutkimusta, havain­ nointia ja demonstrointia maa­ tiloilla. Siellä järjestetään vuoro­ vaikutteisia pellonpiennar- ja teemapäiviä, ohjeistusta ja neu­ vontaa. Uudentyyppisenä toiminta­ mallina on tutkimusryhmäklusteri: neuvojat, tutkijat ja opettajat suun­ nittelevat, toteuttavat ja pohtivat yhdessä eri teemojen tutkimusosiot. Eli tieto siirtyy jo tutkimuksen aikana eteenpäin. Havaintomaatiloilla testataan eri menetelmiä ja samalla viljelijät pääsevät suoraan myös tutkimussuunnitteluun.


Ravinnerengissä selvitetään jaloittelutarhojen valumavesien ravinteiden keräämistä ja kierrätystä.

Ruuvikompostori muuttaa hevosenlannan tehokkaasti mullaksi Hingunniemen havaintokoetilalla.

PISTEKUORMITUSTEEMA

optimoinnista. Samalla pohdittiin lannan arvoa ja arvon lisäämistä vaikkapa separoinnilla. Päivän aikana kuultiin käytännönläheisiä vinkkejä maan rakeen arviointiin.

Arja Ruokojärvi mainitsee uudesta kokeilusta. Savonia aloittaa tänä kesänä tutkimusosion piste­ kuormitusteemasta. Hingunniemen koulutus­ tilalla (hevostila) seurataan jaloittelutarhojen vesien ravinnemääriä ja testataan eri suodatinmateriaalien kuten vermikuliitin, biotiitin, biohiilen käyttöä ravinteiden nappaamiseen vesistä ja kierrätykseen takaisin pellolle lannoitteeksi. – Tässä toimitaan myös esimerkkinä pohjoisen ja arktisen alueen muille toimijoille, eli WaterPro – hankkeen kautta laajennetaan kansainvälistä verkostoa ja tuodaan tämä tutkimus esimerkkinä muille. Myös toisin päin, saadaan muiden kokemuk­ sista tietoa tänne. Ravinnerenki ja WaterPro muodostavat kaksikon, joiden päämääränä on tehostaa ravinnekiertojen pyörimistä sekä maataloudessa että kaivannaisteollisuudessa. WaterPron myötä toimintakenttä laajenee koko EU:n pohjoiseen ja arktiseen alueeseen. Mukana on yhteensä 10 kansainvälistä pilotointikohdetta. Ravinnerengin tämän kevään teemapäivissä on ollut esimerkkejä askelista kohti kiertotaloutta, luonnehtii Ruokojärvi. Tammikuussa oli tutustuminen biotehtaaseen Kuopiossa, jossa biojäte jalostetaan biokaasuksi ja lannoitteeksi. Huhtikuussa oli vuorossa Yara Suomen fosfaattikaivos, jonka sivutuotetta biotiittia on mahdollista käyttää myös suodatinmateriaalina. Teemapäivässä ”Kestävä ravinnetalous ja tuotanto­ kyky” keskusteltiin nurmen kaliumlannoituksen

Reilut neljäkymmentä osallistujaa pääsi myös kierrokselle Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivosalueelle, Länsi-Euroopan ainoalle toimivalle fosfaattikaivokselle. Ravinnerenkiä ovat toteuttamassa Savoniaammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus (luke), ProAgria Pohjois-Savo, Proagria PohjoisKarjala, Suomen ympäristökeskus (SYKE), YläSavon ammattiopisto (YSAO) ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Havaintomaatiloilla testataan eri menetelmiä ja samalla viljelijät pääsevät suoraan myös tutkimussuunnitteluun.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT ARJA RUOKOJÄRVI


TEKSTI JA KUVAT MAARIT JANHUNEN

SELLU- JA PAPERITEHTAIDEN

Jätevesien käsittelyä tehostamassa Suomalainen metsäteollisuus käyttää valtavan määrän vettä prosesseissaan, kymmeniä tuhansia kuutioita päivässä, ja energian kulutus vesien puhdistuksiin on valtava.

P

uhdistamot ovat myöskin suuri kustannus­ erä tehtaille, miljoonia euroja vuodessa. Metvi-hankkeen tavoitteena on tehostaa ja tiivistää sellu- ja paperitehtaiden jätevesien käsittelyprosessia, ja olla luomassa mahdollisuuksia uudenlaisen teknologian käyttöönottoon. Tehostaminen tapahtuu esikäsittelemällä prosessiin tulevaa vettä anaerobisella reaktorilla. Samalla pyritään parantamaan energiahyötysuhdetta. Kyseessä on monivaiheinen UASB-teknologiaa hyödyntävä laitteisto (Upflow Anaerobic Sludge Blanket Reactor), joka mahdollistaa yhtäaikaisesti orgaanisen aineen hajoa­ misen sekä typen ja rikin yhdisteiden poistamisen.

Tehostaminen tapahtuu esikäsittelemällä

Metvi-hankkeessa selvitykset tehdään kahdelle tehtaalle Pohjois-Savon alueella. Selvityksissä tehdään sekä laboratorio mittakaavan koeajot että tehdaskohtaiset pilotoinnit.

prosessiin tulevaa

UASB-teknologiasta on yksi tehdas Suomessa tehnyt investointipäätöksen. Metvi-hanke toimiikin teknologian rantauttajana Suomeen, mikäli se todetaan kannattavaksi. Parhaimmillaan tämä teknologia mahdollistaa suurempien vesimäärien käsittelyn nykymittakaavan jäte­ vedenpuhdistamoilla, esikäsittelyn vähentäessä orgaanista ainetta jätevedestä.

vettä anaerobisella reaktorilla.

Hankkeen selvityksen myötä saadaan kokonaiskuva siitä, kuinka paljon energiaa voidaan tuottaa puhdistamon omaan käyttöön, kun samalla saavutetaan säästöjä selkeytyskemikaalien käytössä ja tehostettaisiin jätevesien käsittelyn kustannustehokkuutta. Orgaanisen kuormituksen leikkaaminen UASBteknologian avulla vähentää myös lähtökohtaisesti jätevesiprosessista muodostuvan lietteen

34   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

syntymääriä. Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät paljon rikkiä, mikä on peräisin massan valmistuksesta. UASB-teknologia mahdollistaa rikin yhdisteiden muuntamisen muodosta toiseen ja edelleen niiden jatkojalostamisen. Orgaaninen aines hajoaa mikrobiologisesti biokaasuksi.

LISÄTIETOJA metvi.savonia.fi www.facebook.com/metvihanke


UASB-reaktorin täytekappaleita

Ilmakuva metsäteollisuuden puhdistamolta Ilmastimet, joilla mahdollistetaan typen nitrifikaatio

Projekti-insinööri Olli Torvinen kenttä touhuissa

Metvi-hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan koordinoima hanke. Hanke on tarjonnut opiskelijoille projektikurssi aiheita, harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyön aiheita. Oman yksikkömme opiskelijoiden lisäksi hankkeessa on työskennellyt mm. Slovenialainen opiskelija harjoittelijana. Hanke jatkaa kulkuaan aina vuoden 2017 loppuun, tässä vaiheessa hanketta ollaan kenttäpilotoinneissa puolivälissä. Hanke on saanut rahoituksesta 60 % Pohjois-Savon liitosta ja loput yritys rahoitusosuuksina. Yritysrahoittajina ovat metsäteollisuuden tehtaat sekä jätevesien käsittelyn teknologiset toimijat. Hankkeen toimintakausi on 1.7.2015–31.12.2017.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   3 5


Lanit-pelitapahtuma Kasvaa vuosi vuodelta TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT NIKO AUVINEN

Laboratorioinsinööri Pekka Vedenpään mukaan vaadittiin taas edellisvuosien tapaan yhteistyötahojen kanssa mittavat järjestelyt niin tieto-ja sähköverkon sekä turvallisuuden alueilla tapahtuman onnistumiseksi. – Aiempaan kertaan verrattuna on korostunut yhteistyö eri peliorganisaa­ tioiden kanssa. Samoin uusina peli­ tapahtumiin osallistuivat muun muassa Kuopion kaupungin POP-Up Nuokkari ja Kajaanin ammattikorkeakoulun pelin­ kehittäjät sekä pelialan merkittäviä luennoitsijoita.

LUE LISÄÄ!

Linkki:

Vedenpään mukaan tapahtuman kasvunäkymät ovat sellaiset, että mahdollisesti jo seuraavat viidennet LANit järjestetään jossakin muussa tiloissa kuin Opistotien kampuksella, esimerkiksi Kuopio-hallissa.

Savon Sanomat 15.10.16

L

anit-pelitapahtuma, Gyostage 4, yhdessä Savon Diginatiivit ry:n, Savonian, Sakkyn, Humakin ja muiden toimijoiden kanssa pidettiin taas supersyyslomaviikon aluksi 14-16.10.16 Opistotien kampuksella. Osallistujia oli noin 800.

– Savonialle Opistotiellä järjestetyt kisat ovat olleet merkittävä näkyvyyden estradi, millä on ollut vaikutusta uusien opiskeli­ joiden hakeutumiseen Savoniaan. Mikäli Lanit-17 järjestettäisiin esimerkiksi Kuopio-hallissa, yhteis­ toimintaan Savonian kanssa jatkossakin on pelin järjestäjillä selvä pyyntö ja valmius, jolloin Savonian näkyvyys saattaisi olla jopa vieläkin suurempi, arvelee Pekka Vedenpää.

TEKSTI JOUNI VORNANEN

Kansantaiteilija Jaakko Tepolle viimein insinöörin paperit Kansantaitelija Jaakko Teppo sai insinöörin paperit syyskuun puolivälissä Savoniaammattikorkeakoulusta. Valmistumisesta kului aikaa 35 vuotta, mutta 1980-luvulla suosittu kansantaitelija ei tullut hakemaan todistusta ja asia unohtui. Todistuksen puuttuminen huomattiin, kun kirjailija Antti Heikkinen kirjoittaa elämäkertaa Jaakko Teposta. Teos julkaistaan lokakuussa. Jaakko Teppo opiskeli koneinsinööriksi silloisessa Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa, Tekussa. Nyt oppilaitos on osa Savonia-ammattikorkeakoulua. Insinöörin töitä Jaakko Teppo ei ole tehnyt, sillä

36   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

suosittu taiteilija kiersi ympäri Suomea ja keikkatahti oli kova yli 30 vuotta sitten. Jaakko Tepon ura oli kovassa nosteessa 1980-luvun alussa. Uraa siivitti varsinkin menestyksekäs Ruikonperän multa­ kurkku -levy. Todistuksen jakotilaisuuteen saapui nykyisiä ”tekun” opiskelijoita ja ”tekulaisia” varhaisimmiltakin ajoilta. Tilaisuudessa Jaakko Tepon kappaleita esitti Savoniassa opiskellut freelance-muusikko Antti Nykänen. Hän on jo pikkupoikana esiintynyt samoissa juhlissa Jaakko Tepon kanssa. Muistoina niistä hänellä on Jaakko Tepon hattu.

Vaikka vuosia on vierähtänyt, Jaakko Tepolla huumorinkukka on säilynyt. Kun Tepolta tiedusteltiin, mitä tuore insinööri aikoo seuraavaksi tehdä. Vastaus oli hyvin teppomainen. – Mulle sopisi kunnaninsinöörin virka. Kun tuo toinen puoli on halvaantunut, niin voisin tehdä toisen käden hommia. Kansantaiteilijan insinööriksi valmistuminen kiinnosti myös mediaa. Valmistuminen uutisoitiin läpi Suomen. Todistuksenjako uutisoitiin muun muassa Ylen pääuutislähetyksessä ja MTV3:n kymppiuutisten kevennyksessä.


Pekka Vedenpää Savoniasta (vas.), Roni Back tubettaja / luennoitsija ja Kyösti Kostian Savon Diginatiivit ry:stä PJ.

Savonia ja Oamk solmivat yhteistyösopimuksen Toimintansa vaikuttavuuden vahvistamiseksi Savonia ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) edistävät strategisia tavoitteittaan yhteistyötä tiivistämällä. Nyt tehdyllä sopimuksella määritellään Savonian ja Oamk:n välisen yhteistyön keskeisimmät tavoitteet vuosille 2017-2020.

Pitkä odotus palkittiin, Jaakko Teppo sai vihdoin insinöörin paperit. Kuva: Keijo Korhonen

Tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta ja laatua. Lisäksi halutaan tukea koulutuksen pedagogista kehittämistä, erityisesti verkko-opetusta, ja yhteisen verkkoaineiston tuottamista molempien korkeakoulujen tarpeisin. Sopimus vahvistaa myös korkeakoulujen painoalojen sekä yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä. Kansainvälisesti sopimus vahvistaa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkostoitumista, sekä kehittää ylempiä AMK-tutkintoja tai niiden osia koulutusvientituotteiksi.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   3 7


Avoin tietojärjestelmä kiihdyttämään uusien ympäristömonitoroinnin palvelujen syntymistä

Kasvua liiketoimintaan tutkimus- ja testauslaboratorioiden akkreditoinnilla Savonian tutkimus- ja testauslaboratoriot ovat hakeneet syksyn 2016 aikana FINASin akkreditointia toiminnalleen: > > > >

Betonitestaus (rakennustekniikka), Opistotie EMC-laboratorio (sähkötekniikka), Microkatu Food Test Lab, FTL (ravitsemisala), Microkatu Vesinäytteet (ympäristötekniikka), Microkatu

Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan yksikkö julkaisi elokuun lopussa avoimeen lähdekoodiin perustuvan SaMi - tietojärjestelmän kaikkien käytettäväksi. Järjestelmän avoimuudella ja ilmaisella saatavuudella kiihdytetään esimerkiksi uusien ympäristömonitorointipalvelujen syntymistä ja niiden ulottumista myös pienille toimijoille. Savonian ympäristötekniikan yksikkö on keskittynyt viime vuosina vesihuoltoverkoston hallintaan soveltuvien monitorointijärjestelmien kehittämiseen. SaMi –järjestelmän kehittäminen on toteu­ tettu useiden tuotekehityshankkeiden, opiskelijaprojektien ja tietohallinnon koordinoimien kehitysprojektien tuloksena. Avoimeen lähdekoodin perustuva järjestelmä on julkaistu MIT– lisenssin alaisena GitHub –verkkopalvelussa.

Arviointipäivä on marraskuussa 2016 ja akkreditointihake­ muksen tulokset saadaan vuoden 2017 alkuun mennessä. Merkittävä osa suomalaisyrityksistä voi ostaa testauspalveluita vain akkreditoiduilta toimijoilta. Akkreditointi edellyttää, että tutkimus- ja testauslaboratoriossa noudatetaan SFS-EN ISO/IEC 17025-standardin mukaista toimintaa. Tämä tarkentaa Savonian yhteistä toiminnanohjausjärjestelmää laboratorioiden osalta. Savonian tavoitteena on liiketoiminnan kasvu ja tulemme olemaan yksi merkittävimmistä akkreditoiduista testausympäristöistä Itä-Suomessa.

Pohjois-Savossa luodaan sopivaa työvoimaa oppilaitosyhteistyöllä

Oppilaitosyhteistyö on Kuopion alueen yrityksille tuttua: 88 prosentilla yrityksistä oli kokemuksia oppilaitosyhteistyöstä viimeisen kolmen vuoden aikana. Luku on Suomen alueista korkein.

38   2   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Lue lisää!

Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitykseen vastanneista pohjoissavolaisista yrityksistä kolmella neljästä ei ole ongelmia löytää sopivaa työvoimaa. Työvoiman saanti on Etelä-Karjalan ohella valtakunnan parhaalla tasolla. Suhteellisen hyvästä työvoimatilanteesta huolimatta neljännes selvitykseen vastanneista yrityksistä kokee rekrytointiongelmia.

Sairaalakadun kampuksen kauppakirja allekirjoitettiin Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja Lujatalo Oy:n välinen kauppakirja Sairaalakadun myynnistä allekirjoitettiin syyskuussa. Lujatalo tulee toteuttamaan alueelle yli 400 korkeatasoista Lujakotia. Osa asunnoista tulee sijaitsemaan saneerattavissa arvokiinteistöissä ja osa uudisrakennuksissa. Tontin pinta-ala on 18811 m2. Kiinteistön kauppahinta on 7 549 899, 42 euroa. Tällä Kuopion kaupunginteatterin vieressä sijaitsevalla tontilla on toiminut ammattikorkeakoulun terveysalan koulutus, jonka toiminnat ovat siirtyneet jo vuoden 2014 alusta Microkadun kampukselle. Kiinteistökaupasta saatava kauppahinta mahdollistaa osaltaan Savonialle siirtymisen Savilahden kampukselle.


Uusia savonialaisia Syksyn aikana Savoniassa on aloittanut useita uusia henkilöitä opetus- ja muissa tehtävissä.

PÄÄLLIKKÖTEHTÄVÄT Talouspäällikön tehtävässä 1.8.2016 on aloittanut KM Seppo Lyyra. Kone-, energia-, sähkö- ja tietotekniikan alan koulutusvastuu­ päällikön tehtävään nimitettiin sisäisin järjestelyin DI Kari Lehtomäki ajalle 1.8.2016 – 31.7.2017. Em. nimityksen johdosta avoimeksi tullut rakennus- ja ympäristöalan alan koulutusvastuupäällikön tehtävä hoidetaan määräaikaisin sisäisin työjärjestelyin ja tehtävään nimitettiin DI Harry Dunkel ajalle 1.8.2016–31.7.2017.

OPETUSHENKILÖSTÖ LIIKETALOUS > KTM Ari Pitkänen, liiketoimintaosaamisen lehtori > FM, YAMK Päivi Vestala, palveluliiketoiminnan lehtori (liiketalous ja tekniikka) > TtM Teija Niskanen, määräaikainen liiketoiminta-osaamisen tuntiopettaja

Osa Kuopio Innovationin toiminnasta Savoniaammattikorkeakoululle Savonia-ammattikorkeakoulu laajentaa aluekehitystä tukevaa tutkimus- ja kehittämis­ toimintaansa ja vahvistaa painoalojensa osaamistaan vastaanottamalla Kuopio Innovationin hankkeita ja henkilöstöä osaksi toimintaansa. Muutos tukee Savonian strategian toteutusta vahvistaen sen vaikuttavuutta yritysläheisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Siirtyvät hankkeet ovat Kestävän kaivostoiminnan arvoverkot, Health Game Lab ja DigiKyky. Siirtyvien hankkeiden vuosina 2017-2018 toteutettava kokonais­ volyymi on n. 612 000 euroa ja ne viedään loppuun hankkeille asetettujen suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Siirtyvän henkilöstön määrä on kolme työntekijää.

LUONNONVARA-ALA > FM Kirsi Mäkiniemi, kasvinviljelyn lehtori > FM Salla Ruuska, määräaikainen kotieläintuotannon tuntiopettaja MUSIIKKI JA TANSSI > MuT Reima Raijas, lehtorin sijainen, korrepetiittori > MuT Mika Kallio, musiikin tuntiopettaja SOSIAALI- JA TERVEYSALA > TtM Maria Kälkäjä, määräaikainen hoitotyön tuntiopettaja > TtM Mirja Saukkonen, määräaikainen bioanalytiikan tuntiopettaja > YTM Henna Joutselainen, määräaikainen sosiaalialan tuntiopettaja > YTL Pirjo Turunen, määräaikainen sosiaalialan tuntiopettaja > YTM Johanna Ihalainen, määräaikainen sosiaalialan tuntiopettaja

Itä-Suomen korkeakoulujen yhteinen tietojenkäsittelyn koulutus etenee

TEKNIIKKA > DI Pasi Lepistö, automaatiotekniikan lehtori > DI Kai Auvinen, geotekniikan määräaikainen, osa-aikainen tuntiopettaja

Itä-Suomessa on käynnistynyt ainutlaatuinen ICT-koulutus. Tämän tieto- ja viestintäteknologian koulutuksen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu Joensuussa ja Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopiossa. Kolmen korkeakouluorganisaation laajuinen koulutusyhteistyö on tietojenkäsittelyn alalla ainutlaatuinen Suomessa. Koulutus tapahtuu yhteisesti kummallakin yliopistokampuksella, Joensuussa ja Kuopiossa.

MUU HENKILÖSTÖ TERVEYSALA > Fysioterapeutti (AMK) Hanna-Mari Nevala, määräaikainen suunnittelija (VireTorin koordinaattori) VIESTINTÄPALVELUT > KTM Sonja Kärkkäinen, määräaikainen verkkoviestinnän suunnittelija

Koulutus käynnistyy täysipainoisesti lukuvuonna 2017-2018. Tänä lukuvuonna Itä-Suomen ICT-koulutuspolussa pilotoidaan jo 7 kurssia, joista 5 pitää ammattikorkeakoulu ja 2 pidetään yliopistolta. Kursseille osallistuvat ammattikorkeakoulujen ja yliopiston opiskelijat.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 6   3 9


Startup- ja pk-yritys, tarvitsetko 5 000 euron innovaatioseteliä? Savonia-ammattikorkeakoulu on valittu innovaatiosetelin palveluiden tarjoajaksi. Setelin arvo on 5000 € + alv. Kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritykset, jotka hyödyntävät ensimmäisen kerran innovaatiopalveluja.

INNOVAATIOSETELILLÄ VOIT HANKKIA ESIMERKIKSI: >> Testauspalveluja ja käytettävyystutkimuksia kuten rakennus-, kone-, ja sähköalan mittaukset

>> Lean-menetelmien kehittäminen tuotantomenetelmiin

>> Uuden tuotteen palvelumuotoilu ja kaupallistaminen esim. Business Model Canvas -menetelmällä

>> Tuotemuotoilupalvelut hyväksikäyttäen mm. 3D-visualisointia, digitalisaatiota ja tietokonemallinnusta

>> Tuotteen tai prosessin mittaustiedon kerääminen ja analysointi sensoreiden avulla

>> Teollisen internetin sovellusmahdollisuuksien selvitykset

>> Liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen >> Liiketoimintamallit >> Markkinointi- ja myyntiviestinnän kehittäminen >> Tuotteiden ja palveluiden muotoilu

>> Innovaatioiden kaupallistaminen

Ota yhteyttä palvelut@savonia.fi | 044 785 6910 www.savonia.fi > Palvelut yrityksille

Savonian täydennyskoulutuksen sivusto on uudistunut!

Tutustu tarjontaamme ja löydä itsellesi ja organisaatiollesi sopiva vaihtoehto.

taydennys.savonia.fi

Profile for Savonia UAS

Savonian sanomat 2/2016  

Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehden, Savonian Sanomien, numero 2/2016

Savonian sanomat 2/2016  

Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehden, Savonian Sanomien, numero 2/2016

Profile for savonia