Savonian Sanomat 1/2017

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

Väkivaltaseminaari Savonialla SIVULLA 10

Opiskelijana Vladimir Putinin yliopistossa SIVULLA 30

Ilosanomaa työstä SIVULLA 38

Pääkirjoitus

AMMATTIKORKEAKOULUT OVAT FIKSUJA Jokunen aika sitten luulin näkeväni unta.

Aika harvoin nimittäin kuulee ammattikorkeakoulujen osaamista ja toimintatapoja kehut­ tavan fiksuiksi. Totta se kuitenkin oli! Taloustieteen Nobel-palkinnon saanut professori Bengt Holmström nosti esille ammattikorkea­ koulujen vaikuttavuuden. Hän piti ammatti­ korkeakouluja avarakatseisina ja hänen kokemuksensa mukaan suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on draivia.

Kerrassaan upeaa! Tulkitsen nobelistimme viestin niin, että ammattikorkeakoulut ovat 25-vuotisen taipaleensa aikana lunastaneet paikkansa korkeakoulukentässä. Olemme työelämän ”iholla” oleva korkeakoulu, joka tarjoaa opiskelijoille käytännönläheistä opetusta amk-tutkintojen lisäksi myös maisteri­ tasoisissa ylemmissä amk-tutkinnoissa. Lisäksi lakisääteinen tehtävämme on koulutusta tukeva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Innovaatio­ toiminta tuli uusimpana lakisääteisenä tehtävänä ammattikorkeakouluihin vuonna 2014.

Siihen meitä siis selkeästi haastetaan. Vielä kun saisi sitä tukevan rahoituksen kuntoon.

projekteja tai TKI-hankkeita. Se on ilman muuta paras palaute tehdystä työstämme.

Savilahteen on parhaillaan rakentumassa ainutlaatuinen osaamiskeskittymä. Ehkäpä voisimme puhua Savilahden innovaatio­ ekosysteemistä, jossa toimivat niin Savonia, Itä-Suomen yliopisto, ammatillinen toinen aste, tutkimuslaitokset ja yritykset. Meillä on jo valmiina erityisen vahvat innovaatio­ ekosysteemit vesiturvallisuudessa ja hyvin­ vointiteknologiassa. Tässä kokonaisuudessa Savonia toimii liimana eri toimijoiden välillä.

Meidän tulee rohkeasti toimia verkostoissa ja tuoda roolimme esille. Tulevaisuuden tutkija Esko Kilpi toteaa muuttuvasta TKItoiminnasta seuraavaa: ”Me emme mene tietointensiiviseen yhteiskuntaan vaan oppimisintensiiviseen yhteiskuntaan.

Asiantuntija ei ole se, joka osaa eniten, vaan se, joka oppii nopeammin.”

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

"Asiantuntija ei ole se, joka osaa eniten, vaan se, joka oppii nopeammin."

Savonian tulee yhä rohkeammin nostaa esiin vaikuttavuutensa. Parhaat suositukset saamme yleensä yrityksistä, joiden kanssa teemme

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2017 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Projectico Oy KANNEN KUVA Iiris Heikka SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

2 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

04/17 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi huhtikuussa 2017.

Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

UUSI OSAAMINEN

SUOMEN VAIKUTTAVIN AMMATTIKORKEAKOULU

04

Ensimmäiset haavanhoidon asiantuntijat

8

Potilasturvallisuus osa hyvää hoitoa

10

Väkivaltaseminaari Savonialla

UUDET RATKAISUT

Savonian visio on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuonna 2020. Haluamme tehdä eri vaikuttavuuden teemat mahdollisimman näkyviksi sidosryhmillemme, joten myös Savonian Sanomat on jaoteltu näiden teemojen mukaan: Uusi osaaminen Uudet ratkaisut Uusi tieto ja vuorovaikutus

6

14

SaMi – tietojärjestelmällä kustannussäästöjä ja vesiturvallisuutta

16

Rakennusyritykset digitalisoituvat

18

Innovaatioseteli kiinnostaa

20

Digiosaamista ammattilaisille ja asiakkaille

22

Suomen ensimmäiset kosteusvaurion korjaustyön asiantuntijat

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS 26

Kokoustilan vaikutus innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen

28

Yksin liikkuva ensihoitaja

30

Opiskelijana Vladimir Putinin yliopistossa

32

Muotoilukilpailun voittajat

34

Maailman suurimmat elintarvikemessut Pariisissa

36

Minna Canthin taloa pelastamassa

38

Seela Sellan ja Pauli Verhelän ilosanomaa työstä

40

Suomi 100 vuotta

UUSI OSAAMINEN

Julkaisemme keväällä myös verkkosivuston, jonka kautta esitämme tapojamme vaikuttaa yhteiskuntaan. Itse olemme ylpeitä siitä työstä mitä teemme, toivottavasti tämä näkyy myös sidosryhmillemme.

UUDET RATKAISUT

24

UUSI TIETO JA VUOROVAIKUTUS

12

Uusi osaaminen Osaaminen muuttuu vaikutukseksi siinä vaiheessa, kun sitä päästään hyödyntämään työelämän aidossa tilanteessa.

Meillä Savoniassa panostetaan osaamisen korkeaan tasoon, ja ennen kaikkea sen hyödyllisyyteen työelämälle.

4 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

TEKSTI SEPPO LYYRA

Savilahden kolmen koulutusasteen kampus ottaa jättiloikan Savon koulutuskuntayhtymän ja Savonian rakennusinvestointeihin noin 70 miljoonaa euroa.

S

avonia ja Savon koulutuskun­ tayhtymä ovat valmistelleet Savilahden oppilaitoskiinteistöjen sijoitusvaihtoehtoja. Käydyissä toimi­ tilatarkasteluissa ja neuvotteluissa eri osapuolten kanssa on päädytty vaihto­ ehtoon, jossa Savonia ja Savon koulu­ tuskuntayhtymä esittävät ostotar­ jouksen tutkimuskeskus Neulasen kiinteistöistä ja tontista.

Ratkaisu vahvistaa Kuopion aluetta vahvana osaamiskeskittymänä ja antaa koko Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämälle vahvan tuen kilpailu­ kyvyn rakentamiseen. Tutkimus­ keskus Neulasen kauppa on Savonian ja Savon koulutuskuntayhtymän stra­

tegisten tavoitteiden mukainen ja tukee aluekehitysvaikuttavuutta koko vaikuttavuusalueellaan. Se on myös valtakunnallisten korkeakoulustrate­ gioiden mukainen tarjoten mahdol­ lisuuden tiivistää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten monipuolista yhteistyötä.

Tutkimuskeskus Neulanen sijaitsee keskeisellä kohdalla Savilahdessa.

Tiivis Savonian, Savon koulutuskun­ tayhtymän, Itä-Suomen yliopiston, tutkimuslaitosten sekä yritysten Savilahden kampusalue on ainut­ laatuinen kokonaisuus Suomessa ja kansainvälisesti.

Kiinteistön ja tontin omistaa Senaatti-­ kiinteistöt. Ostajana toimisi Savonian ja Savon koulutuskuntayhtymän perustama keskinäinen kiinteistö­ osakeyhtiö. Tontille tulisi jatkos­ sa sijoittumaan osa Savonian ja Savon koulutuskuntayhtymän toiminnoista.

Savilahden alueelle tulevan Savonian ja Sakkyn yhteisen toimitilahankkeen laajuus uudisrakentamisen osalta tulisi kokonaisuudessaan olemaan noin 27.000 m2, joka tarkoittaa laskennalli­ sesti noin 70 miljoonan euron raken­ nusinvestointia. Savonian osuus tuli­ si olemaan noin 26 miljoonaa euroa ja Sakkyn osuus noin 45 miljoonaa euroa.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 7 5

Ensimmäiset haavanhoidon asiantuntijat TEKSTI SALLA SEPPÄNEN, SATU KAJANDER-UNKURI | KUVAT RIKU JOKINEN

Erikoistumiskoulutuksen opiskelijat valmistuivat Savoniasta

S

avoniassa vietettiin haavanhoidon asiantuntija erikoistumiskoulutuksen valmistujaisia maaliskuussa, kun 15 ensimmäistä erikoistumiskoulutuksen suorittanutta sai opintonsa päätökseen. Myöhemmin kevääl­ lä on valmistumassa vielä muutama opiskelija, joten koko keväällä 2016 aloittanut ryhmä tullee suorittamaan opin­ tonsa päätökseen.

Erikostumiskoulutukset ovat uusi täydennyskoulutus­ muoto, jolla vastataan työelämän muuttuvaan osaamis­ tarpeeseen. Erikoistumiskoulutusten tavoitteena on tuottaa työelämään osaamista, jota ei perustutkintokoulu­ tuksen aikana voida saavuttaa.

Koulutusten kehittämisen vaiheessa opetus- ja kulttuuri­ ministeriö (OKM) myönsi erityisavustusta koulutusten käynnistämiseen. Haavahoidon asiantuntija erikoistumis­ koulutus 30 op, on ensimmäinen valtakunnallinen sosiaalija terveysalan erikoistumiskoulutus, joka on aloitettu OKM:n erityisavustuksella.

6 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Erikoistumiskoulutuksen kehittämistä puolsi 16 sairaan­ hoitopiiriä ja sopimuksen allekirjoitti 15 ammattikorkea­ koulua. Suomen Haavanhoitoyhdistys ry on ollut mukana koulutuksen osaamisen ja sisältöjen määrittelyssä, niin että koulutus tuottaa haavahoitajan auktorisoinnin edel­ lyttämän koulutuksessa hankitun osaamisen. Savonia koordinoi erikoistumiskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta.

Erikoistumiskoulutus toteutui 10 ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Se aloitettiin ns. kahdessa aallossa, eli viisi ammattikorkeakoulua aloitti koulutuksen keväällä 2016 ja viisi syksyllä 2016. Savonia aloitti koulutuksen keväällä 2016. Ensimmäisten valmistuneiden juhlaa vietettiin Savonian, Kaakkois-Suomen, Oulun, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa 14.3.2017, ja ensi syksynä juhlia on luvassa Tampereella, Kokkolassa, Lahdessa, Vaasassa ja Hämeenlinnassa.

Koulutus toteutui monimuoto-opetuksena, jossa oppiminen oli integroitu oman osaamisen ja haavahoitotyön kehittämiseen. Koulutuksen aikana oli keskimäärin yksi lähiopetuspäivä kuukaudessa.

Ensimmäisiä valmistujia ja koulutuksen vastuuopettajia

Erikostumiskoulutukset ovat uusi täydennyskoulutusmuoto, jolla vastataan työelämän muuttuvaan osaamistarpeeseen.

Lähipäivien välillä opiskelu tapahtui Moodleoppimisympäristössä. Koulutuksen sisältönä olivat erilaiset haavat ja niiden hoitoperiaatteet, haavan paraneminen, sen arviointi ja dokumen­ tointi, haavapotilaan elämänlaatu, oma­hoidon tukeminen ja ohjaaminen sekä haavanhoidon laadun­hallinta ja vaikuttavuus. Lisäksi opiskelijat tekivät omaan työyksikköönsä kehittämistyön, jossa tavoitteena oli haavapotilaan hoidon laadun kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä. Koulutukseen kuului osallistumi­ nen valtakunnallisille haavapäiville helmikuun 2017 alussa, jossa opiskelijoilla oli oma sessio sekä posterinäyttely. Savonian suullinen esitys oli Mervi Raatikaisen ja Anja Heikkilän kehittämis­ työstä: ”Painehaavojen ennaltaehkäisy - Koulu­ tukset Siilinjärven ja Suonenjoen terveyskeskus­

ten hoitohenkilökunnalle”. Postereita Savoniasta oli esillä kolme: diabeettisen jalkahaavapotilaan hoitopolusta, pään ja kasvojen alueen painehaa­ voista sekä uuden sairaanhoitajan perehdytys­ ohjelmasta haavanhoitoon.

Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan kolmen eri mittarin avulla, siten että opiskelijoille suoritettiin opintojen alussa ja lopussa kyselyt tietotestillä, haavanhoidon osaamisen ja asiantuntijuuden itse­ arviointi –testillä sekä näyttöön perustuva hoitotyön osaaminen –testillä (TuTiKO-mittari). Tulokset raportoidaan artikkeleissa sekä sairaanhoitaja­ päivien suullisissa esityksissä.

Koulutuksen valtakunnallinen kattavuus on hyvä ja se on herättänyt mielenkiintoa myös muissa Pohjoismaissa. Koulutuksen aikana on käynnis­ tynyt Pohjoismaisen haavahoidon erikoistumis­ koulutuksen kehittämisyhteistyö Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken.

Seuraava erikoistumiskoulutus aloitetaan syksyllä 2017. Haku koulutukseen on 13.2-31.5.2017 Lisätietoja: www.savonia.fi/haavahoito

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 7 7

Potilasturvallisuus osa hyvää hoitoa

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT SONJA KÄRKKÄINEN

Kolme opiskelijaa osallistuivat koulutukseen, jonka aiheena oli potilasturvallisuus osana opiskelijan ohjausta.

T

erveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee potilasturvallisuu­ den: ”Potilasturvallisuus tar­ koittaa sitä, että potilas saa tarvitse­ mansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasturvallisuuteen kuuluu hoidon turvallisuus, lääkehoidon turvallisuus sekä lääkinnällisten lait­ teiden laiteturvallisuus.”

Savonia-ammattikorkeakoulun kolme opiskelijaa, Hannamari Sulonen, Maarit Salminen ja Ella Roivainen osallistuivat lokakuun puolivälissä koulutukseen, jonka aiheena oli potilasturvallisuus osana opiskelijan ohjausta.

Potilasturvallisuuskoulutuksessa kuul­ tiin asiantuntijaluentoja, joita toisen vuosikurssin opiskelijat arvioivat omista näkökulmistaan. Ensimmäisenä luennoitsija toimi Saimaan ammat­ tikorkeakoulun lehtori, terveyden­ huollon tohtori Susanna Tella.

Hän luennoi potilasturvallisuuden oppimisesta kliinisessä ympäristössä.

Tellan luennon keskeisimmiksi aiheiksi nousi järjestelmien turvalli­ suus, kuinka yhden ihmisen tekemä virhe mahdollistaa toisen tekemän virheen. Miten ammattilainen välttää, estää tai lievittää haitallisia seurauksia tai vaurioiden syntyä.

Opiskelijat kokevat, että he ovat koh­ danneet käytännön harjoittelussa satunnaisesti tapahtumia, missä kou­ lussa opetettu ja kenttätyö eivät kohtaa.

Heidän mielestään näitä asioita olisi hyvä kerätä loppupalautteissa, jotta kummatkin tahot voisivat oppia ja näin vastata toistensa tarpeisiin.

8 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Opiskelijat harjoittelevat kanylointia simulaatiokeskuksessa.

– Opiskelijan näkökulmasta virheiden havaitseminen itse on tärkeää, mutta potilastilanne on väärä paikka asian käsittelemiseen. Ainakin Savonia on sisällyttänyt potilasturvallisuusopetusta simulaatioharjoituksiinsa, mutta voisiko näistä tehdä kokonaan oman opinto­ aiheensa?

Savon ammatti- ja aikuisopiston toimialajohtaja Pirjo Peltolan puheen­ vuoro koski ammatillisen koulutuksen uudistusta. Mitä tulevaisuus tuo tul­ lessaan ja kuinka laki ammatillisesta

peruskoulutuksesta ja aikuiskoulu­ tuksesta yhdistyvät. Hän kertoi myös, kuinka toisen asteen opettajat ovat tulossa oppilaidensa kanssa kentälle.

Opiskelijat kysyvät, voisivatko ammatti­ korkeakoulut ottaa tästä mallia? Heidän mielestään moni teoriassa opetettava käytännön taito opittaisiin nopeam­ min ja ennen kaikkea tehokkaammin käytännön työssä.

– Käytännön opettaminen helpottaisi huomattavasti asioiden hahmottamista ja käytännön toteuttamista sekä toisi helpotusta asioiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja sisällyttämiseen.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Vähittäiskaupan opintoja Savoniassa TEKSTI JA KUVA KAI SELANDER

Professori Hannele Turunen ja dosentti Terhi Saastamoinen Itä-Suomen yliopistosta toivat potilasturvallisuuspäivään kansainvälistä näkökulmaa. Yleisölle kerrottiin menossa olevista kansainvälisistä, kansallisista ja paikallisista hankkeista sekä tutkimuksista.

Opiskelijoita kiinnostaisi kansainvälinen yhteistyö terveysalan opiskelijoiden kanssa. He pohtivatkin, voisiko se olla osa kielten opiskelua? Etäyhteyden luominen onnistuu sähköisesti ja olisihan työpanos huomattavasti laadukkaampaa, kun vastassa olisi vastaavan alan opiskelijat.

Tradenomi opiskelija Topi Sottinen ottaa vastaan 200 e stipendin suoritettuaan koko 15 op kokonaisuuden kauppa- ja yrittäjyysopintoja. Stipendin luovuttaa Kauppiasliiton kehittämispäällikkö Kai Laikio.

Opiskelijan näkökulmasta virheiden havaitseminen itse on tärkeää, mutta potilastilanne on väärä paikka asian käsittelemiseen.

– Helppoja aiheita keskustella ovat esimerkiksi osaa­ minen ja aseptiikka. Näin oppisimme toisiltamme, kehittäisimme toimintaa ja ennen kaikkea harjoittai­ simme kielitaitoamme.

Potilasturvallisuuspäivässä valittiin vuoden 2016 opiskelijaohjaajaksi fysioterapeutti Leena Hartikainen. Äänestyksen järjesti Kuopion yliopistollisen sai­ raalan opiskeluohjauksen neuvosto. Kiitospuhees­ saan Leena Hartikainen korosti roolimallien mer­ kitystä sosiaali- ja terveysalalla.

Koulutuksen järjestäjänä toimi Pohjois-Savon alueellinen opiskelijaohjausverkosto ja Kuopion yliopistollisen sairaalan koulutus- ja kehittämis­ palvelut. Kohderyhmänä toimi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja erityisvastuualueella opiskelijaohjaavat ja sen kehittämisestä kiinnos­ tuneet sekä harjoittelusta vastaavat opettajat.

Kauppa- ja yrittäjyys opinnot ovat K-kauppiasliitto ry:n organisoimia verkko-opintoja, joita tarjotaan Savoniassa opiskelijoille valinnaisina opintoina. Opinnot ovat orientointiopintoja K-kauppiaaksi haaveleville, mutta soveltuvat hyvin kaikille vähittäiskaupasta kiinnostuneille – myös muissa kauppaketjuissa työskenteleville.

Opinnot koostuvat kolmesta 5 op, joissa opinnot aloitetaan tutustumalla kauppapaikkoihin ja –ketjuihin. Toinen osio keskittyy henkilöstöhallintoon ja johtamiseen ja viimeinen osio käsittelee vähittäiskaupan tunnuslukuja. Opinnot antavat hyvät edellykset hakea kaupan työtehtäviin niin myymälöissä kuin taustatoiminnoissa. Toimialoja käsitellään laajasti mukaan lukien ruoka-, rauta-, ja erikoiskaupat.

Kauppa- ja yrittäjyys opintojen lisäksi on myös K-ryhmän mestarimyyjä-koulutus (2 op ) on suoritettavissa syksyisin. Myös se on kokonaan verkko-opintoja.

Molemmista Kauppiasliiton tarjoamista opinnoista on jaettu stipendejä.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 1 7 9

Väkivaltaseminaari Savonialla TEKSTI MARKO TOLONEN | KUVAT HEIDI FOXEL, MARKO TOLONEN

Heidi Foxel ja iloinen seminaariyleisö

10 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Eihän leijonil oo kyynelkanavii, kun heikkoudetkin on vahvuuksii

S

avonia-ammattikorkea­ koulu ja Savon ammattija aikuisopisto järjestivät helmikuun puolessa välissä yhteistyössä Pohjois-Savon eri viranomaisten kanssa ”Väkivalta ammatilaisten silmin” seminaa­ rin, joka välitettiin suorana myös Kysin Finnsim2017 seminaariin videovälitteisesti.

Seminaarin pedagogisena meto­ dina käytettiin suuryleisösimu­ laatiota, jossa yleisö osallistui simu­laatio tilanteen jälkipurkuun aktiivisesti keskustelemalla sekä Kahoot-kyselyllä omalla äly­ laitteellaan.

Yleisön edessä simuloitiin tilanne, jossa ensihoitaja jäi panttivan­ giksi lähtökohtaisesti normaa­ linen oloisella kotihälytys­ tehtävällä. Tilanne eskaloitui ja puukkomies piti uhriaan sekä yleisöä pelon vallassa useita mi­ nuutteja. Lopulta poliisi teki ryn­ näkön ja eliminoi kohdehenkilön ampumalla pysäyttävän laukauk­ sen rintakehän alueelle käyttäen paukkupatruunaa.

Iltapäivällä kuultiin vaikuttavia kokemusperäisiä esitelmiä yleisö­ tilaisuuksien riskeistä ja niiden hallinnasta tapahtumanjärjestäjän ja pelastustoimen näkökulmista.

Päivän päätti poliisi Heidi Foxell, joka kertoi sanoin ja kuvin oman tarinansa ammutuksi tule­misesta ja siitä selviytymisestä. Foxell haa­ voittui vakavasti työtehtävä­llään Järvenpäässä 2011. Tapahtu­massa Foxell sai osuman hirvikiväärin luodista melkein heti astuttuaan ulos poliisiautosta.

Foxell kertoo muistaneensa osu­ man jälkeen vain poliisiparinsa juoksuaskeleiden äänen ja välä­ hdyksiä ambulanssista matkalla Meilahteen. Sairaalaan tullessa hän oli menettänyt verta 60 % koko volyymistaan ja primaa­ rivammasta johtuen hänelle on tehty 51 leikkaushoidollista toimenpidettä.

Heidi Foxellin tarina on sisuk­ kuuden ja periksi antamatto­ muuden selviytymistarina vailla vertaa, jota jokainen seminaarin osallistuja seurasi hyvin tarkasti.

Myös laulaja Ellinooran kappale Elefantin paino sai uuden merki­ tyksen, sillä Foxell esitteli kap­ paleen omaksi voimalaulukseen.

Palautteen perusteella seminaa­ rin sisällölliset ratkaisut toimivat hyvin ja oppimista tapahtui enna­koinnin, varautumisen ja väkivaltaisen asiakkaan kohtaa­ misen mahdollisuuksista.

Yleisön edessä simuloitiin tilanne, jossa ensihoitaja jäi panttivangiksi lähtö­kohtaisesti normaalinen oloisella koti­ hälytystehtävällä.

Silloin luulit et tää on The End Mut ei ollut sun aika tulla osaksi virtaa Päivä taittui eteenpäin, mut se takaraivoon jäi Eikä me koskaan enää puhuttu siitä Eihän leijonil oo kyynelkanavii Kun heikkoudetkin on vahvuuksii En mä kehtaa edes kysyä Hei mikä on mut huomaan sun silmistä Se tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää Eikä kukaan muu sitä nää Vaik sut on luotu kantamaan Nousemaan aina uudestaan Oon pahoillani en osannut lohduttaa Mut lupaan vielä se helpottaa Kuka meidät opetti niin, pysymään hiljaisuudessa kii?

Jos sä viitot, huomaako kukaan?

Ja kun kupla puhkeaa, kaaosta ei voi kahlita Mut tänään naamiot riisutaan Ja koko maailma näkee sen Mitä sä kavahdit peitellen Se tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää Eikä kukaan muu sitä nää Ja vaik sut on luotu kantamaan Nousemaan aina uudestaan Oon pahoillani en osannut lohduttaa Mut lupaan vielä se helpottaa Se tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää Eikä kukaan muu sitä nää Ja jonain päivänä se elefantti siivet saa selkäänsä Lentää kauas pois omiensa luo Ja vaik sut on luotu kantamaan Nousemaan aina uudestaan Oon pahoillani en osannut lohduttaa Mut lupaan vielä se helpottaa

Hetki ennen pysäyttävää laukausta. Kuvassa poliisit Juha Taskinen ja Juha Leinonen. Puukkomiestä näyttelee poliisin väkivaltakouluttaja Janne Ahonen.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 1 1

Uudet ratkaisut Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli uusien ratkaisujen luomisessa sekä yritysten kilpailukyvyn uudistamisessa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvatamme yrittäjähenkisiä osaajia, koordinoimme uutta luovia hankkeita ja olemme tukemassa alueen yritysten kasvua. Olemme aidosti mukana rakentamassa tulevaisuutta yhdessä kumppaneidemme kanssa.

12 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

YritysKuopio uuden äärellä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT JARI-PEKKA JÄÄSKELÄINEN

Mitä tehdä kun yrittäjällä on kehittämisaikeita, rahoitustarpeita tai vaikkapa halua kansainvälistyä?

Uudesta YritysKuopiosta kertomassa toiminnanjohtaja Kirsi Sisso-Litmanen, vt. elinkeinojohtaja Unto Juutinen, NyStart Up –ohjelman koordinaattori Satu Pirhonen, yritysasiamies Anna-Liisa Martikainen, koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski ja toimitusjohtaja Antti Ylönen.

V

astaus löytyy uudesta palve­ lusta: YritysKuopio. Palvelu­ verkosto tarjoaa yrittäjille laadu­kasta ja monipuolista apua saman katon -periaatteella. Lähtö­ laukaus YritysKuopiolle ammuttiin Kuopion Apajassa maaliskuun puoli­ välissä.

Verkoston yhteisenä tavoitteena on yrittäjyyden edistäminen ja yritystoi­ minnan kehittäminen sekä Kuopion seudun elinkeinoelämän kehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen vahvi­ staminen.

Kuopion kaupungin vt. elinkeinojoh­ taja Unto Juutisen mukaan kasaan on saatu hieno ja monialainen osaaja­ joukko vahvistamaan Kuopion seudun yrittäjyyttä. Juutinen näkee tärkeä­ nä, että kumppanit tuntevat toistensa palvelukentän: osaamme siten neuvoa ja auttaa yrittäjiä yhdessä paremmin.

– Verkostolla on jo yhteisiä palveluja, kuten Pika-apu ja yrittäjäinfot, ja toimintaa rakennetaan edelleen.

YritysKuopion palvelut on suunnattu liiketoimintaa suunnitteleville henki­ löille, tiimeille ja aloittaville yrity­ ksille sekä yritystään kehittäville.

Palvelukokonaisuus luodaan asiakas­ lähtöisesti kunkin yrityksen tai yrit­ täjän tarpeisiin. Kuopionseudun Uus­ yrityskeskuksen toimitusjohtaja Antti Ylönen tukee ajatusta.

– Kehitämme luottamuksellisesti yhdessä asiakkaan kanssa liikeideaa ja avustamme liiketoiminnan käynnistysvaiheessa.

Olemme tukena myös tuotekehityksen ja tuotteistamisen eri vaiheissa.

Myös Kuopion Yrittäjien puheen­ johtajan Jouni Ortjun mielestä malli on hyvä. Nyt saatiin toimiville yrittä­ jille yksi luukku ja yksi numero, johon voi soittaa missä tahansa toiminnan kehittämiseen liittyvässä asiassa.

Palvelutarpeet tunnistetaan analy­ soimalla asiakkaiden liiketoimintaa ja löytämällä ensisijaiset kehittämis­ kohteet. Savonia-ammattikorkea­ koulun koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski korostaa todellisten kehittä­

mistarpeiden tunnistamista.

– Näin pääsemme purkamaan ongelmia, jotka voivat olla liiketoiminnan kasvun esteenä. YritysKuopio luo myös paremmat mahdollisuudet synnyttää uutta yrittä­ jyyttä Pohjois-Savoon.

YritysKuopion palvelupisteet sijai­ tsevat keskustassa ja Savilahden kampus­alueella. Savon ammatti- ja aikuisopiston NY Start Up -ohjelman koordinaattori Satu Pirhonen näkee hyvän sijainnin auttavan myös yhteis­ työkumppaneiden löytämisessä.

– Molemmat palvelupisteet sijaitsevat alueilla, missä on monialaista huippu­ osaamista ja yrittäjyyttä.

Palveluverkoston muodostavat Kuopion kaupungin yrityspalvelu, Kuopionseudun Uusyrityskeskus ry, Kuopion yrittäjät ry, Savonia-ammatti­ korkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

YritysKuopio-verkosto toimii osana laajempaa Kuopion seudun YritysSuomi palveluverkostoa.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 1 3

SaMi – tietojärjestelmällä kustannussäästöjä ja vesiturvallisuutta TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT TERO REIJONEN, TEEMU RÄSÄNEN

Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan yksikkö julkaisi avoimeen lähdekoodiin perustuvan SaMi -tietojärjestelmän kaikkien käytettäväksi.

J

ärjestelmän avoimuudella ja ilmaisella saatavuudella kiihdyte­ tään esimerkiksi uusien ympäristö­ monitorointipalvelujen syntymistä ja niiden ulottumista myös pienille toim­ijoille.

toimintaan ja halutessaan osallistua järjestelmän kehittämiseen. Uusien monitorointijärjestelmien rakentaminen helpottuu, kun on jo valmiina olemassa keskeiset osat kuten tiedonkeruu, tiedon tallentaminen ja datan jakaminen jous­ tavia rajapintoja pitkin.

Lehtori Teemu Räsäsen mukaan ylei­ sesti ottaen tietojärjestelmien hanki­ nnat ovat kalliita ja vaativat käyttä­ jiltään osaamista niiden hallinnasta.

Samoin kaupallisten tietojärjestelmien toiminnan avoimuus ei ole kovin hyvin nähtävillä.

Tämä tarkoittaa palvelujen rakentami­ seen liittyvien kustannusten pienen­ tymistä merkittävästi. SaMi-järjestel­ mällä voidaan rakentaa mittaustiedon jalostamiseen liittyviä informaatio­ palveluita.

– Kun tietojärjestelmä julkaistaan avoi­ mena lähdekoodina, niin kaikilla on mahdollisuus tutustua järjestelmän

– Kun pienten asiakkaiden, esimerkiksi vesiosuuskuntien, ei tarvitse omistaa järjestelmää vaan he voivat maksaa vain

tarvitsemastaan tiedostosta niin kynnys uusien monitorointipalvelujen ostami­ seen kasvaa merkittävästi.

Räsänen muistuttaa, että pienillä yrity­ksillä, vesihuoltoalan toimijoilla ja kunnilla ei välttämättä ole mahdol­ lisuutta ostaa kalliita järjestelmiä tai osaamista ylläpitää tietojärjestelmiä, vaikka heidän tarpeisiinsa soveltuville informaatiopalveluille on käyttöä.

VESIJÄRJESTELMIEN SEURANTA Savonian ympäristötekniikan hank­ keissa on kehitetty monitorointi­ palveluja ensisijaisesti vesihuollon ja kiinteistöjen vesijärjestelmien seu­ rantaan. Vesijohtoverkoston hydrau­ lisen tilan seurantaan liittyvällä palvelulla pyritään tarkkaileman vedenjakeluverkkostoa lähes reaali­ aikaisesti.

– Kuten esimerkiksi vuodoista ja muista veden kulutukseen liittyvistä tärkeistä teki­jöistä. Kiinteistöjen vesijärjestelmät ovat murrosvaiheessa ja monissa paiko­ issa on otettu käyttöön jatkuvatoimisia mittauksia, jotka tuottavat tietoa esi­ merkiksi huoneiston lämpimän ja kylmän veden kulutuksesta, toteaa Räsänen.

Räsänen näkee mittaustiedon tarjo­ avan uudenlaisia mahdollisuuksia valvoa laitteiden vikaantumista ja seurata asukkaiden veden kulutusta.

Molemmissa tapauksissa jatkuva­ toiminen mittaustieto hyödynnetään ennakoivan kunnossapidon tarpeisiin.

SaMi-järjestelmällä voidaan rakentaa mittaustiedon jalostamiseen liittyviä informaatiopalveluita.

14 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

– Tällä tavalla on mahdollista saavut­ taa merkittäviä kustannussäästöjä laajan

Lehtori Teemu Räsänen näkee mittaustiedon tarjoavan uudenlaisia mahdollisuuksia valvoa laitteiden vikaantumista ja seurata asukkaiden veden kulutusta.

vedenjakeluverkoston sekä suu­ ren kiinteistö- ja huoneistomassan hallinnassa.

rakentaa tulevaisuuden moni­ torointipalveluja.

SaMi-tietojärjestelmän raken­ taminen on tapahtunut useiden Savonian koordinoimien kehi­ tysprojektien tuloksena. Vesi­ huollon tarpeisiin soveltuvien dynaamisten monitorointipal­ velujen testaaminen on tehty kansainvälisessä Water-M -hankkeessa.

Räsänen näkee merkkejä, että SaMi – järjestelmä ja sen päälle rakennettavat monitorointipal­ velut kiinnostavat vesihuolto- ja kiinteistöalan toimijoita.

Esimerkiksi suomalainen ohjel­ mistoyritys Keypro Oy hyödyn­ tää järjestelmää osana yrityksen kokonaisvaltaista vesijohto- ja viemäriverkon hallintaan sovel­ tuvaa verkkotietojärjestelmää.

Avoin lähdekoodi mahdollisti tämän.

– Yhteistyö tehtiin Kuopion Veden kanssa. Tässä yhteydessä Kuopion Vehmersalmen veden­ jakeluverkoston kaikki mitta­ ukset kytkettiin SaMi-järjestel­ mään. Yhteistyö on synnyttänyt ainutlaatuisen tuotekehitys- ja testausympäristön, jossa voimme

Opiskelijoilla on myös ollut iso rooli SaMi-järjestelmän ja palveluiden kehittämisessä.

Ympäristötekniikan opiskelija­ projektina testattiin vesijohto­ verkostoon soveltuvan paine­ iskun havainnointijärjestelmää.

Lisäksi tietotekniikan opiske­

MUKANA USEITA KEHITYSPROJEKTEJA

lijat ovat ohjelmoineet työ­ harjoittelunaan erilaisia osia tieto­järjestelmästä. Räsänen kehuukin opiskelijoiden roolia.

– Olemme todenneet: antamalla vastuuta opiskelijoille ja ohjaa­ malla heidän työtään aktiivisesti, saadaan todella hienoja asioita aikaiseksi.

SaMi – järjestelmää ja sen päälle rakennettuja monitorointipal­ veluja esiteltiin kesäkuussa 2016 myös kansainvälisille kumppa­ neille EU-rahoitteisen Waterhankkeen seminaarissa Kuo­ piossa. Palautteen perusteella, palveluille löytyy sovelluskoh­ teita ulkomaisista vesihuolto­ laitoksista ja vedenjakeluver­ kostoista.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 1 5

Rakennusyritykset digitalisoituvat TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT EAST DATACONST OY, KEIJO KORHONEN

Kuopiolaisen East Dataconst Oy:n kehittämä Työmaajärjestelmä on nykyaikainen ohjelmistoratkaisu suomalaisille yrityksille.

A

lan toimijoiden kanssa kehi­ tetty järjestelmä säästää paperi­työtä, mutta myös hel­ pottaa työnjohdon kuin työnteki­ jöidenkin päivärutiineja.

digitaalinen valokuvaaminen table­ tilla tai kännykällä. Havainnollistavat kuvat ovat heti siirrettävissä tai talle­ tettavissa pilveen myöhempää käyt­ töä varten.

Työmaajärjestelmä on kehittynyt parin vuoden aikana. Merkittävimpiä kehitysaskelia on järjestelmän käyttö internetin pilvipalveluja hyödyntäen eli ilman tietokoneille ja mobiililait­ teille asennettavia ohjelmistosovel­ lutuksia. Hallituksen puheenjohtaja Veikko Matikainen miettii jo seuraavaa siirtoa.

– Myös työmaiden laitteiden ja koneiden digitaalinen rekisteröinti sekä tunnis­ taminen onnistuu näppärästi järjestel­ mällä.

– Seuraava iso kehitysloikka tulee teollisen internetin hyödyntämisessä muun muas­ sa rakennustyömaiden, rakennusten sekä niiden osien eri vaiheiden analysointiin.

Työmaajärjestelmä tarjoaa mahdolli­ suuden seurata reaaliaikaisesti euro­ määräisiä kuluja, jolloin mestari voi reagoida niiden poikkeavuuksiin ajoissa. Samalla järjestelmällä hoituu aikataulun suunnittelu ja muutokset työmaalla, jolloin tiedot päivittyvät pilvipalvelun välityksellä heti toimiston työnjohdolle.

ASIAKASTARVE SYNNYTTI KASVUYRITYKSEN East Dataconst Oy on esimerkki asiakas­tarpeesta versoneesta kasvu­ yrityksestä. Veikko Matikainen ker­ too, että harmaan talouden suitsemi­ seksi 2014 voimaan tullut laki lisäsi merkittävästi rakennusyritysten tie­ donantovelvoitteita: työntekijöistä, alihankijoista ja urakkasummista.

– Sisällytimme tämän haasteen, työ­ turva­llisuusasiat sekä raportoinnit tilaa­ jille ja valvontaviranomaisille mittavaan rakennustyömaainformaation digitali­ sointiprojektiin. Se oli osa muun muassa EU:n rahoittamaa ja Rakennusteollisuus Itä-Suomen isännöimää IsKe-hanketta.

– Uusimpana ominaisuutena järjestel­ mään on lisätty yksinkertainen sähköi­ nen työnohjaus, jolla voi toimistolta hallinnoida esimerkiksi pienempiä takuu­töitä. Myös töiden edistymistä voi­ daan seurata toimistolta. Valmiiksi tulleet työt haetaan raporttiin ja laitetaan las­ kutukseen.

Toimitusjohtaja Samu Collan sanoo, että moni rakennusyritys on vasta digi­talisoinnin alussa. Asiakaslähtöi­ syys on elintärkeää eli työmaajärjes­ telmien räätälöinti kaikenkokoisten yritysten tarpeisiin, niin uudis- tai korjausrakentamisessa, infra-alalla tai kiinteistöhuollossa.

Matikaisen mukaan kätevä piirre on

– Esimerkiksi Iisalmessa ja Siilinjärvellä

on Työmaajärjestelmä kunnan teknisen viraston käytössä rakennus- ja kunnal­ listekniikan työmailla. Myös kuljetus­ alalla on herännyt kiinnostusta ohjel­ mistoomme.

Collan toteaa, että East Dataconst Oy keskittyy vuoden 2017 alkupuolella rakennustyömaalle tuotettavan sensori­­­ tekniikan kehittämiseen yhteistyö­ kumppaneidensa kanssa. Teknologia on asiakkaiden saatavilla jo ensi kevään aikana.

– Sensoreilla voidaan mitata useita eri suureita, esimerkiksi: lämpötila, kosteus, ilmanpaine ja tärinä. Ratkaisuun voi­ daan liittää usean eri valmistajan senso­ reita sekä analysointiin käytettäviä algoritmeja.

BIGDATA JA IOT Savonia-ammattikorkeakoulun eri­ tyisosaajat, tki-asiantuntija Mikko Laasanen, ohjelmistosuun­ nittelija Mikko Pääkkönen ja yli­ opettaja Arto Toppinen ovat sitä mieltä, että East Dataconst Oy on ratkaissut onnistuneella tavalla rakennus­a lan akuutin tarpeen.

Myös Savoniassa digitaalisuus on pinnalla. Parhaillaan on käynnissä ESR-hanke, jossa kehitetään BigDataja IoT-aihealueisiin liittyvää koulutus­ ympäristöä, savonialaiset toteavat.

– BigDataa voidaan käyttää yhteisnimityksenä erittäin suurille tietomassoille, joita syntyy esimerkiksi erilaisista jatkuvasti käynnissä olevista anturijärjestelmistä. BigDataa voi syntyä yhtälailla myös myyntiprosesseista tai työntekijöiden toiminnan seuraamisesta, johon muun muassa East Dataconst Oy:n järjestelmä antaa mahdollisuuden.

16 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Verkon yli ohjattavien ja dataa keräävien laitteiden osalta on puolestaan käytössä termi esineiden internet (Internet of Things, IoT). IoT:n osalta Savoniassa keskitytään eri­ tyisesti anturijärjestelmiin, joita käytetään teollisuudessa ja kodeissa.

Savonian ja East Dataconst Oy:n edustajat keskustelevat yhteistyöstä. Hallituksen puheenjohtaja Veikko Matikainen esittelee tabletista Työmaajärjestelmää.

IoT:n n eräs osa-alue on sisätilan paikannustekniikat, joita voidaan hyödyntää isoilla rakennustyömailla.

Savonia on evaluoimassa parhaillaan sisätilan paikan­ nuksen uusimpia tekniikoita.

Savonia on jatkokehitellyt edellä mainituissa hankkeessa omaa pilvipalveluaan erilaisten mittaustietojen vastaan­ ottamisen yksinkertaistamiseksi. Mittaustietokanta SaMi julkaistiin Savonian toimesta 2016 open sourcena Git­ Hub-palvelussa. Sitä käytetään jo nyt monipuolisesti insinööri­koulutuksessa ja kehittämistoiminnassa.

Työmaajärjestelmä sovellutus puhelimessa.

– Tyypillisesti pilvipalvelussa tiedon tallentamiseen ja proses­ sointiin käytetään palvelua, johon otetaan yhteys internetin välityksellä. BigData-analyysityökalujen koulutuskäyttöä varten ollaan parhaillaan käyttöönottamassa uusia palvelimia. Big­ Datan hyödyntämisessä esimerkiksi kaupallisesti ollaan Suomessa monilta osin aloitusvaiheessa, valottavat savonia­laiset.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 1 7

Innovaatioseteli on erinomainen apu uusien tuotteiden tai menetelmien testaukseen ja konseptointiin.

Ponnaksen toimitusjohtaja Timo Toivanen ja Savonian liiketoimintapäällikkö Tomi Hyttinen miettimässä innovaatiosetelin kehittämissuunnitelmaa.

18 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Innovaatioseteli kiinnostaa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SONJA KÄRKKÄINEN

Tekesin innovaatiosetelillä tuetaan uuden liiketoiminnan syntymistä ”innovaatiotoiminnalla”.

H

allitus päätti viime vuo­ den huhtikuussa yrittäjyys­ paketista, jonka osana on mikro-, pien- ja keskikokoisille yrity­ksille suunnattu 5 000 euron arvoinen innovaatioseteli. Kokeilu on kaksivuotinen, mikä jo ennakkoon herätti suurta kiinnostusta.

Tekesin innovaatiosetelillä tuetaan uuden liiketoiminnan syntymistä ”innovaatiotoiminnalla”. Tämä tarkoittaa toimenpiteitä, jolla yritys kehittää tuotteittaan, palvelujaan tai prosessejaan.

Hakuprosessi on nopea ja päätöksen pitäisi syntyä viikossa. Ensin kannattaa keskustella palvelutarjoajan kanssa siitä, mikä palvelu vastaisi yrityksen tarpeita parhaiten, jotta hakemukseen tulee kerralla kaikki oleelliset asiat.

Innovaatiosetelin myöntämiseksi yrity­ ksen on täytettävä muutama selkeä kriteeri muun muassa: ei saa olla vero­velkaa, pitää kuulua ennakko­ perintärekisteriin, toimiala ei saa olla maatalous, kalastus tai kalanviljely.

Ponnas osakeyhtiön toimitusjohtaja Timo Toivanen näkee, että Ponnaksen innovaatiosetelihankkeen tavoitteena on saada päästöjen monitorointija raportointituotteelle kehittämis­ suunnitelma jatkotoimenpiteineen tuotteen kansainvälistämiseksi.

korkeakoulun kanssa lisää ratkaisevasti resurssejamme liiketoiminnan kehittämi­ sessä kansainvälisiä markkinoita varten.

– Savonian ennakkoluuloton toimin­ tatapa, kokemus ja osaaminen, valmiit toiminta­yksiköt testausympäristöineen sekä kansainväliset verkostot ovat Ponnaksen hyödynnettävissä niin tuotteistamisessa kuin kaupallistamisessakin.

Marjavasu Oy:n myyntijohtaja Ulla Anttila puolestaan sanoo: innovaatio­ setelihankkeessa tehdään kuluttaja­ tutkimusta Marjavasu-brändin elin­ tarviketuotteille, jotka on tarkoitus lanseerata vähittäiskauppoihin valta­ kunnallisesti.

– Savonia pystyy tarjoamaan tilat, ammattitaitoista kuluttajatutkimusta ja tuotekehitysapua. Tuloksista on hyötyä myyntineuvotteluihin ja tuotannon prosesseihin. Tuotteilla on mahdollisuuksia päästä myös kansain­ välisille markkinoille.

Savonian liiketoimintapäällikkö Tomi Hyttisen mukaan on yrityksiä, jotka ovat kokeneet vieraaksi julkiset rahoi­ tuspalvelut tai niitä ei ole osattu hakea.

Innovaatioseteli on erinomainen apu uusien tuotteiden tai menetelmien tes­ taukseen ja konseptointiin.

Savonia on valittu innovaatiosetelin palvelujen tarjoajaksi, jolla on moni­ alaiset tutkimus- ja kehittämisyksiköt.

– Kumppanuus Savonia-ammatti­

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 1 9

Digiosaamista ammattilaisille ja asiakkaille TEKSTI ANNIKKI JAUHIAINEN JA SUSANNE HÄMÄLÄINEN | KUVAT ANNIKKI JAUHIAINEN

D

igitalisaation kehittämishaas­ teet koskevat kaikkia aloja ja palveluja. Sosiaali- ja terveyden­huollossa digitalisaatio tar­ koittaa, että asiakas voi käyttää eri­ laisia sähkö­isiä palveluja hoidos­ saan. Hän voi varata sähköisesti ajan sairaan­hoitajan tai lääkärin vastaan­ otolle tai vastaanotto voidaan toteut­ taakin etävastaanottona.

Asiakas voi käyttää erilaisia ohjelmia ja sovelluksia seuratessaan omaa terveyt­ tään. Asiakkaan tallentama tieto pitäisi pystyä myös hyödyntämään ammattilaisen vastaanotolla. Etä­ hoidon ja -seurannan lisäksi tervey­ den ja toimintakyvyn edistämises­ sä voidaan käyttää pelejä, robotiikkaa ja virtuaalitodellisuutta. Tulevaisuu­ den palvelujen kehittämisnäkymät ovat moninaiset ja laajat. Digitalisaa­ tion kehittäminen palveluihin edellyt­ tää, että ammattilaisilla ja asiakkailla on

riittävä osaaminen ottaa käyttöön uudistuvia palveluita. eAmmattilaiset tulevaisuuden työ­ elämässä – Pohjois-Savon DigiSote -hanke pyrkii vastaamaan näi­ hin kehittämis­haasteisiin. Han­ ke toteutetaan vuosina 2016–2018.

Hankkeen toteuttajat ovat Savoniaammattikorkea­koulu, Savon koulutus­ kuntayhtymä ja Lapinlahden kunta.

suus sekä digitaalinen oppimisympä­ ristö täydennyskoulutukseen. Hank­ keessa muodostuu yritysyhteistyötä ja monitoimijaverkosto edistämään so­ siaali- ja terveysalan digitalisaatiota ja kehittämään palveluja. Toimintaa ja osaamista kehitetään erilaisissa työpa­ joissa. Palveluja kehitetään ja otetaan käyttöön nopeissa noin 100 päivän kokeiluissa.

Hankkeen keskisinä tavoitteina on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyden­huollon digitaalisista tule­ vaisuuksista ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien työntekijöiden, kansalaisten sekä alan yritysten digiosaamista.

Ensimmäisenä työpajana järjestet­ tiin tulevaisuustyöpaja marraskuussa 2016. Työpajaan osallistui 40 henkilöä, jotka olivat julkisen ja yksityisen sosi­ aali- ja terveydenhuollon tytönteki­ jöitä, oppilaitosten edustajia, muiden hankkeiden edustajia sekä kansa­ laisia.

Hankkeessa tunnistetaan tulevai­ suuden eAmmattilaisuus, kehite­ tään eAmmattilaisen kehittymispolku ja siihen liittyvä valmennuskokonai­

Työpajassa tuotettiin tulevaisuuden skenaarioita, ideoitiin, mitä tule­ vaisuuden palvelut ovat ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

Projektipäällikkö Ari Suhosen konkreettisena toimenpiteenä on keskitetty yhteydenottokäytäntö, jolla saa tarvittaessa yhteyden kaikkiin vesialan osaajiin.

Savilahti Smart City TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT SONJA KÄRKKÄINEN

Smart City -käsitettä käytetään puhuttaessa vesiosaamiskeskittymästä Savilahden alueella. Käsitettä voidaankin pitää eräänlaisena sateenvarjona, jonka alla voidaan kehittää ja tunnistetaan innovaatiota.

20 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Tulevaisuustyöpaja

Työpajassa tuotettua tietoutta käyte­ tään hankkeen nopeissa kokeiluissa.

Tietoutta hyödynnetään eAmmatti­ laisen kehittymispolun rakentamisessa sekä henkilöstön ja asiakkaiden osaamisen kehittämisessä. Tietoa käytetään myös opetussuunnitelmien

Kuopion Savilahden tiedepuiston alueella on kuitenkin sijoittunut kuitenkin merkittävä vesialan osaamiskeskittymä, jota kehitetään edelleen osana Kuopion kaupungin Savilahti-projektia kohti kaikkia toimijoita palvelevaa ”Savilahti Smart City” – konseptia.

ja täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnittelussa.

ja ympäristökeskukselle hankkeen saamasta ESR-osarahoituksesta.

Hanke toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennera­ hasto-ohjelmassa, Vipuvoimaa EU:lta.

Kiitos Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

LISÄTIETOA

esittelyn omista vahvuuksistaan. Savoniaammattikorkeakoulu on erikoistunut vesiteknologioiden kehittämiseen ja pilottimittakaavan koetoimintaan.

– Ensimmäisenä konkreettisinä toimenpiteinä ovat alueen vesiosaajien ja tunnistaminen sekä keskitetty yhteydenottokäytäntö, jolla saa tarvittaessa yhteyden kaikkiin vesialan osaajiin.

Geologian tutkimuskeskuksen vahvuudet löytyvät vesitaseiden ja prosessivesikiertojen hallinnasta. Itä-Suomen yliopiston osaaminen on ympäristö- ja prosessi monitoroinnin kehittämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osaaminen on kokonaisvaltaisen riskien hallinnan kehittämisessä.

Suhonen pyysi alueen toimijoilta lyhyen

VIRVE-hankkeen rahoittaa Pohjois-Savon

pohjoissavondigisote.wordpress.com

liitto. Hankkeen tavoitteena on luoda Kuopion tiedepuiston yhteyteen Suomen houkuttelevin ja monipuolisin vesialan yritys- ja tuotekehitysympäristö. Tämä tavoite on jo osittain saavutettu jos huomioi yhteydenotot, mitä vesiosaajat ovat saaneet ympäri Suomea.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 2 1

Suomen ensimmäiset kosteusvaurion korjaustyön asiantuntijat TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT KEIJO KORHONEN

Suomen ensimmäiset kosteusvaurion korjaustyön asiantuntijat valmistuivat Savonia-ammattikorkeakoulusta maaliskuun lopussa. Kyseessä oli laaja yrityksille suunnattu koulutus- ja kehittämishanke.

R

akennuskannan arvoksi on laskettu 460 miljardia ja kor­ jausvelan määrä on Suomessa arviolta (ROTI 2017) 30–50 miljardia euroa. Osaajia tarvitaan paljon, sillä maassamme syntyy joka vuosi miljardien edestä lisää rakennusten korjaus­ velkaa.

Arviolta 25 000 rakennusalan ammatti­laista joutuu vuosittain teke­ misiin kosteusvauriokorjausten kanssa.

Ongelmat koskettavat kaikkiaan 600 000–800 000 suomalaista.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Ympäristö­ministeriö valmistelivat vuosina 2014 – 2016 kosteus- ja home­vaurioiden korjaamiseen liittyvät säädökset ja ohjeet. Ne sisälsivät muun muassa pätevyysvaatimuk­ set rakennusterveysasiantuntijoil­ le, kosteus­vaurion kuntotutkijoil­ le, korjaus­työn suunnittelijoille ja korjaus­työn työnjohtajille.

Hankkeen projektipäällikkö Markku Rusi Savoniasta kertoo, että asian­ tuntijan kelpoisuus muodostuu mää­ ritetystä tutkinnosta, tutkinnon ja sitä täydentävien opintojen sisällöstä

22 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

sekä vaadittavasta työkokemuksesta.

– Vaadittavan työkokemuksen kertymisen jälkeen osallistujat voivat hakea päte­ vyyttä, sillä Savonian järjestämällä lisä­ koulutuksella on FISE Oy:n hyväksyntä.

Meillä koulutukseen osallistujilla on pitkä työkokemus, joten useat heistä voivat hakea heti pätevyyttä.

Koulutuksen opettajina ovat olleet Savonian opettajien lisäksi valtakunnan eturivin asiantuntijoita muun muas­ sa insinööritoimistoista ja tutkimus­ laitoksista.

VUOSIKYMMENIEN OSAAMINEN Projekti-insinööri Helmi Kokotti toteaa osaamisella olevan pitkä historia.

Kuopiolainen työyhteenliittymä aloitti 20 vuotta sitten rakennusten tervee­ llisyyteen, laajimman Suomessa tote­ utetun täydennyskoulutuksen, joka kohdistui sisäilmaongelman tutki­ muksiin ja ratkaisuihin.

– Markku Rusin kanssa olimme siinä mukana jo aloituksesta lähtien. Parin viime vuoden aikana osaamisvaatimukset ovat

laajentuneet koskemaan kosteusvauri­ oiden korjaushankkeen kaikkien toimi­ joiden pätevyyksiä.

Kokotin mukaan tätä on auttanut eduskunnan kannanotto vuonna 2012, jotta rakennusten terveellisyys tulee ottaa paremmin huomioon rakenta­ misen ja terveydensuojelun säädöksiä muutettaessa. Lisäksi eduskunta edel­ lytti, että hallitus valmistelee valta­ kunnallisen rakennusterveyden koulu­tuksen kehittämissuunnitelman.

– Sydäntä lämmittää, että näin moni yritys ja kunta ovat kasvattaneet osaa­ mistaan tässäkin koulutusryhmässä.

Uskon savolaisilla rakennuksilla olevan suurempi mahdollisuus olla aiempaa paremmin huollettuja ja terveempiä uutena tai korjattuina.

RAHOITUKSEN MERKITYS Markku Rusin mukaan ilman rahoitus­ ta koulutusta ei olisi voitu toteuttaa.

Hanketta on rahoittanut Suomen rakenne­rahasto-ohjelman Euroopan sosiaalirahasto. Kansallinen rahoitta­ ja on Etelä-Savon ELY-keskus.

Onnelliset kosteusvaurion korjaustyön asiantuntijat. Edessä hankkeen vetäjät projektipäällikkö Markku Rusi (vas.) ja projekti-insinööri Helmi Kokotti (oik.), keskellä yksi koulutuksen pääopettajista toimialapäällikkö Timo Turunen, Ramboll Oy.

– Kosteus- ja homeongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen vaiva, jolla on taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia.

Koulutus- ja kehittämistarve on todettu useissa selvityksissä, kannanotoissa ja päätöksissä.

– Mukana olleet yritykset ovat tehneet myös merkittävän panos­ tuksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen koulutukseen käytetyn työajan sekä osallistumismaksun kautta. Tulokset näkyvät heillä korjausrakentamisen kuntotutkimuksen, suunnittelun ja toteu­ tuksen tasossa sekä yrityksen kilpailukyvyssä yleensä.

Hankkeen koulutuksiin on osallistunut 37 rakennusalan ammatti­ korkeakoulututkinnon tai aiemmin insinööri- tai teknikkotut­ kinnon suorittanutta. Yhteensä osallistujia oli 22 eri yrityksestä sekä kolmesta kunnasta. Lähiopetuspäiviä järjestettiin 1,5 vuoden aikana yhteensä 37. Opintoihin sisältyi henkilökohtaisia ja ryhmätehtäviä, laboratoriotöitä sekä tenttejä.

Koulutuksen opettajina ovat olleet Savonian opettajien lisäksi valtakunnan eturivin asiantuntijoita muun muassa insinööritoimistoista ja tutkimuslaitoksista.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 2 3

Uusi tieto ja vuorovaikutus Me Savoniassa uskomme siihen, että mikään tieto, osaaminen tai ratkaisu ei muuta maailmaa yksinään. Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän ja korkeakoulun välillä, jolla luodaan pohja muutokselle ja kasvulle. Se on meidän toimintamme pohja.

24 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

1 000 OPINNÄYTETYÖTÄ VUODESSA! Savonian opiskelijat tekevät vuosittain jopa 1000 opinnäytetyötä, joista valtaosa tehdään alueen yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää asioita, joilla on aito vaikutus yrityksen toimintaan.

Alla on esitelty muutama opinnäytetyö eri aloilta, kaikki julkaistut opinnäytetyöt löydät osoitteesta theseus.fi. Jos haluat opiskelijamme tekevän opinnäytetyön sinun organisaatiollesi, voit täyttää lomakkeen osoitteessa opiskelijatöihin.fi.

ECT-hoidon potilasohjausmateriaali: Esittelyvideo ja potilasopas Julkulan sairaalan neuromodulaatioryhmän masennus- ja skitsofreniapotilaiden potilasohjauksen tueksi

tiivisessa hoitotyössä voidaan tukea muun Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena

Tekijät: Riikka Lappalainen ja

opinnäytetyönä, johon kuuluu kirja­llinen

Anne Manninen, Maaseutuelinkeinojen

raportti ja kirjallinen, kuvitettu leikkaus­

koulutusohjelma

asento-opas. Tavoitteena on edistää poti­ lasturvallisuutta perioperatiivisessa hoi­ totyössä, lisätä osastolla työskentelevien

Mielenterveyden häiriöt ovat laaja-alaisia,

sairaanhoitajien ammatillista osaamista

kaikkiin elämän osa-alueisiin vaikutta­

oikeanlaisista leikkausasennoista sekä

via sairauksia. Sähköhoito on turvallinen ja

ennaltaehkäistä vääristä leikkausasennoista

paljon käytetty hoitomuoto eräiden mielen­

johtuvia komplikaatioita potilaalle.

terveyden häiriöiden hoidossa. Potilaan täytyy saada ohjausta ennen sähköhoidon

Tekijät: Noora Nöjd & Tuija Saaranen,

aloittamista, jotta hän sitoutuisi paremmin

hoitotyön koulutusohjelma

hoitoon. Opinnäytetyönä tuotettiin potilas­ ohjausvideo ja potilasopas sähköhoidon ohjauksen tueksi. Opinnäytetyö toteutet­ tiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon

lypsykarjatilan kannattavuutta.

muassa optimaalisilla leikkausasennoilla.

LUE LISÄÄ

www.theseus.fi/bitstream/hand­ le/10024/117734/Opinnaytetyo. pdf?sequence=1

LUE LISÄÄ

www.theseus.fi/bitstream/handle/ 10024/108340/Lappalainen_Riikka %20ja%20Manninen_Anne.pdf? sequence=1

Hevosille haitalliset ja myrkylliset kasvit Hevonen on valikoiva laiduntaja. Se käyttää sopivan ravinnon etsimiseen ja valitsemi­ seen aistejaan ja omia kokemuksiaan.

Hevosten kanssa toimivien onkin hyvä

kuuluu sekä video että opas. Opinnäytetyön

tunnistaa hevosen elinympäristössä kasva­

tavoitteena on lisätä tietoa sähköhoidosta

vat kasvit, koska osa niistä voi olla

potilaalle ja yhtenäistää potilasohjausta.

Tekijät Nea Miettinen, Minni Mykkänen & Riina Ruotsalainen, hoitotyön koulutus­ ohjelma

LUE LISÄÄ

www.theseus.fi/bitstream/hand­ le/10024/118989/Mykkanen_ Minni%20Ruotsalainen_Riina%20 ja%20Miettinen_Nea.pdf?sequence=1

Optimaaliset leikkausasennot Opas Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän leikkausosaston sairaanhoitajille

Työn tehokkuus osana kannattavaa lypsykarjataloutta

hevosen terveydelle haitallisia tai myrkyl­

Case-tutkimus kahdella pohjois­ savolaisella lypsykarjatilalla

myrkylliset kasvit. Jokainen kasvi on ku­

lisiä. Opinnäytetyössä esitellään Suomessa yleisimmin kasvavat hevosille haitalliset ja vattu mahdollisimman havainnollistavas­ ti, jotta sen tunnistaminen onnistuu myös

Lypsykarjatilojen taloudellinen tilanne on

luonnossa. Haitallisten ja myrkyllisten

muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana

kasvien lisäksi oppaassa on peruskatsa­

merkittävästi. Euroopan maitomarkkinoil­

ukset hevosen ruoansulatukseen, käyttäy­

la kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainos­

tymiseen, nurmialueiden hoitoon sekä hai­

sa. Koska tuottajat eivät voi itse vaikuttaa

tallisten ja myrkyllisten kasvien

tuottamansa maidon hintaan, täytyy tuo­

torjuntaan.

tantoa pyrkiä optimoimaan markkinahintaa vastaa­vaksi. Tuotannon volyymin kasvatta­

Tekijät Anniina Kallioniemi ja Sini Kokkonen,

minen on yksi keino parantaa tuottavuutta

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

ja alentaa yksikkökustannuksia. Tutkimus­ tehtävänä on selvittää työnkäytön tehok­

Potilasturvallisuus on tärkeä osa periope­

kuuden vaikutusta suomalaisen lypsykar­

ratiivisen potilaan hoitoa. Sen tavoitteena

jatilan talouteen tapaustutkimuksen avulla.

on vähentää leikkauksista johtuvia potilas­

Tutkimuksella etsitään vastausta kysymyk­

vahinkoja. Potilasturvallisuutta periopera­

seen: parantaako tehokas työskentely

LUE LISÄÄ: portal.savonia.fi/amk/sites/default/ files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/ Kallioniemi_Kokkonen_Hevosille_ haitalliset_ja_myrkylliset_kasvit.pdf

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 2 5

EMC-testaus Sline 700 TEM-kammiossa Opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa käyttöön EMCtestausjärjestelmä Savonian EMC-laboratoriolle tuote­ kehitysvaiheessa olevien elektroniikkalaitteiden testaa­ miseen. Testausjärjestelmän oli tarkoitus täydentää EMC-laboratorion kaupallista testausvalikoimaa jousta­ vana ja edullisena testausmuotona. Opinnäytetyö tehtiin yhteis­työssä Espotel Oy:n kanssa, joka oli kiinnostunut testaus­järjestelmän suunnittelusta, käyttöönotosta ja omien tuotekehitysvaiheessa olevien laitteidensa EMCtestaamisesta. Opinnäytetyön tuloksena saatiin toteutettua säteilevän emission ja immuniteetin mittaus- ja testausmenetelmät SLine 700 TEM -kammiossa.

Neuvottelutila ennen muutosta

Tekijä: Mika Lovén, Sähkötekniikan koulutusohjelma LUE LISÄÄ www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT MINNA NYGÅRD

122702/Loven_Mika.pdf?sequence=1

Sponsoring in a Finnish Women's Football Club

"Minua kiinnosti voisiko aktiivisuus

Case: Pallokissat Kuopio Ry

tuoda fyysisen ja henkisen hyvin-

The aim of the research was to examine the challenges

voinnin lisäksi myös todellisia

women’s football clubs face in sponsorship management and suggest improvements for sponsorship management

liiketoiminnallisia hyötyjä."

of Pallokissat Kuopio ry. Research focuses on the view­ point of the sponsored party but in order to receive rele­ vant and applicable data some viewpoints of sponsors are included. The results of the research are utilized by creating concrete development suggestions for sponsor­ ship management for Pallokissat.

Author: Marjukka Mikkonen, Degree Programme in In­ ternational Business

READ MORE www.theseus.fi/handle/10024/122180

Tiesitkö että Savonian opiskelijoiden tekemiä opinnäytetöitä luettiin vuonna 2016 jopa 950 000 kertaa! Eniten luettu opinnäytetyö käsitteli strategisen johtamisen tärkeyttä, case-esimerkkinä toimi H&M. Sitä luettiin yli 17 000 kertaa viime vuoden aikana.

26 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Toiminnallinen neuvottelutila muutoksen jälkeen.

Kokoustilan vaikutus

innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen

Minna Nygård kiinnostui kokoustilan vaikutuksesta innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen.

A

lun perin hänen viehätyksensä aktiiviseen työpisteeseen oli henkilökohtainen, sillä Nygårdin perheessä oli kotona kehitelty saman­ laista työpistettä jo useamman vuo­ den ajan.

Aihe sai vakavampia muotoja, kun Nygård alkoi tehdä Savonia-ammatti­ korkeakouluun ylempää ammatti­ korkeakoulututkintoa. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus­ ohjelmaan tehdyssä opinnäytetyössä Nygård tutki, millaisia vaikutuksia on perinteisen istumapalaverin vaihta­ misella toiminnalliseksi palaveriksi.

Tutkimusten mukaan lisäämällä vir­ keyttä, energisyyttä, epävirallisuutta, huumoria ja leikkisyyttä mahdolliste­ taan innovatiivisuudelle sopiva

ilmapiiri. Nygårdin työssä tutkittiin, voisiko samanlaisia vaikutuksia saavut­ taa myös toiminnallisten kokoustilan käytöllä.

Käytännön tutkimusosuus toteutettiin Savoniaan rakennetussa toiminnalli­ sessa kokoustilassa, jossa perinteiset neuvottelupöytä ja -tuolit oli korvattu kuntoilu- ja aktivointivälinein varus­ telluilla muun muassa seisomapis­ teillä. Neljä tiimiä osallistui tutkimuk­ seen pitämällä kokouksia 14 viikon aikana. Tuona aikana tilan käyttäjät vastasivat kahteen kyselyyn.

– Ensimmäinen kokeilu tehtiin niin sanotun matalan budjetin kokeena ja tila varusteltiin edullisin kuntovälinein, jotka valitsin omien kokemusten perusteella siten, että ne aktivoisivat fyysisesti, mutta olisivat helppokäyttöisiä kaikille.

Kyselytutkimuksen mukaan toimin­ nallisen kokoustilan käyttö lisäsi virkeyttä ja energisyyttä. Tila vähensi kokouksien pitkäveteisyyttä, lisäsi epä­ virallisuutta, helpotti ideoiden esille tuomista ja lisäsi avointa vuorovaiku­ tusta. Sen sijaan kokouksen tehostu­ misesta saatiin ristiriitaisia tuloksia.

Nygårdin mukaan julkisuudessa käy­ dään paljon keskustelua siitä, miten passiivisesti istuvat toimistotyönteki­ jät eivät sairastuisi fyysisesti toimet­ tomuuden aiheuttamiin sairauksiin.

Jokainen voi kohentaa omaa työpis­ tettään ja huolehtia henkilökohtai­ sesta liikkumisesta.

Nygård sai tilan käyttäjiltä positiivis­ ta, kannustavaa palautetta ja hyviä kehitysehdotuksia. Toisaalta testi­ jakson aikana huomasi myös: toimi­ akseen tila tarvitsee selkeät peli­ säännöt ja säännöllisen ylläpidon eli tila toimii ehkä paremmin kohdennetulle käyttäjä­ryhmälle.

– Kun itse olen enemmänkin ”bisnes­ ihminen”, minua kiinnosti tämän asian toinen puoli eli voisiko aktiivisuus tuoda fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi myös todellisia liiketoiminnallisia ­hyötyjä.

– Tekemäni tutkimus osoitti, että toi­ minnallisessa tilassa työskentely lisää inno­vatiivisuuden edellytyksiä ja merk­ kejä myös tuottavuuden noususta tällä keinolla. Todellisen suorituskyvyn kasvun todentaminen vaatisi pidemmän tutki­ muksen ja vertailuaineistoa.

Nygårdin tavoitteena oli keksiä työ­ antajille keinoja aktivoida työnteki­ jöitään työpäivän aikana siten, että keinot olisivat myös liiketaloudelli­ sesti kannattavia.

POSITIIVISTA PALAUTETTA Näiden ajatuksien kanssa Nygård koh­ tasi Savonian SPIRIT-hankkeen, jonka toimintatavat ovat herättäneet hyvän­ tuulisuutta ja uteliaisuutta työnteki­ jöissä. Näissä puitteissa Nygård kehitteli toiminnallisen kokoustilan.

Nygård pohtii, että tämä saattaisi olla kiinnostava aihe myös fysioterapia­ puolella tai työterveydessä. He painis­ kelevat näiden samojen asioiden kanssa, terveysnäkökulmasta katsoen.

– Kirjallisuutta kahlatessani en löytänyt yhtään tutkimusta, jossa olisi selvitetty vastaavaa. Löysin tuoreita ja ajankohtaisia tutkimuksia aktiivisista työpisteistä ja niiden vaikutuksista työntekijän fysiolo­ giaan ja työperformanssiin, mutta mis­ sään en törmännyt tällaiseen aktiiviseen kokoustilaan.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 2 7

Yksin liikkuva ensihoitaja ATTIKORKEAKOU AT FINNHEMS OY, SAVONIA-AMM TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Ensihoitopalvelujen tehtävien merkitys hoidon tarpeen arvioijana on korostunut entisestään.

K

okenut ensihoitaja voi tukea itsenäisesti sairaalan ulkopuolista sosiaali- ja terveyden­ huoltoa. Kehitystä on jouduttanut päivystys­ toiminnan supistaminen ja ikääntyneiden laitos­ hoidon purkaminen.

Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori Marko Tolonen sanoo painopistettä siirrettävän tule­vaisuudessa perus- ja lähipalveluihin sekä asiakkaan omaan kotiin vietäviin palveluihin.

LU

– Ensihoitopalvelujen tuottamismallien muutoksilla tavoitellaan ensihoitopalveluja suuremmilla alueilla, jotta ensihoito toimisi hyvässä yhteistyössä alueellista hoitoa antavien yksiköiden kanssa. Tavoitteena on uudistaa ensi­ hoitopalvelujen luonnetta.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYS Ensihoito­ keskuksen, Savonian, Kysterin liikelaitoksen Nilakan palveluyksikkö ja Nilakan alueen kuntien (Piela­vesi, Keitele, Vesanto ja Tervo) yhteisen hankkeen tavoitteena on pilotoida ”alue-ensihoita­ jan” -mallia osana ensihoitopalvelua.

Tolosen mukaan alue-ensihoitajamalli tarkoittaa yhden ensihoitajan toimintayksikköä, joka työskente­ lee yhteistyössä alueen kuntien kotihoidon kanssa.

Ylilääkäri Jouni Kurola tarkastamassa ensihoidon välineistöä.

28 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

– Erityisenä painopisteenä on ikääntyneiden hoito. Tavoitteena on poistaa: kotihoidon ja ensihoitopalvelujen päällekkäistä työtä, nope­uttaa hoidon tarpeen arviointia, vähen­ tää päivystyskäyntejä ja tukea ikääntyvien kotona selviytymistä.

OSANA YLEMPÄÄ AMK-TUTKINTOA Hanke on osa ensihoidon johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinto­ kokonaisuutta. Tässä Tulevaisuuden ensihoito -opintojaksossa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan kokonaisuus.

Tänä vuonna näkökulmaksi on valikoi­ tunut yksin liikkuva ensihoitaja.

– Roolinimeltään alue-ensihoitajan tehtä­ väkuvan suunnittelevat kokeneet ensihoita­ jat. Tutkintoryhmä koostuu juuri kokeneista, asetuksen mukaisista, hoitotason ensihoita­ jista, jotka täyttävät myös itse tulevaisuu­ den alue-ensihoitajan pätevyysvaatimukset, tarkentaa Tolonen.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ensihoitopalvelujen ylilääkäri Jouni Kurola avaa käsitettä alue-ensihoitaja. Tällä tarkoitetaan konkreettisesti omalla alueella toimivan ja terveydenhuollon verkostoa monipuolisesti ymmärtä­ vän hoitajan roolia, joka olisi mento­ ri niin ensihoidon kuin esimerkiksi koti­ sairaanhoidon henkilöille.

potilaat, jotka niitä palveluja tarvitsevat. Jos paikan päällä annettu hoito ei riitä, potilas kuljetetaan soveltuvimpaan hoitopaikkaan.

YHTEISIÄ HOITOMALLEJA Ylilääkäri Jouni Kurola on tähdentää uuden mallin vaikutuksia. Hänen mukaansa alue-ensihoitaja -pilottihankkeessa arvioidaan ensihoidon toimintamallia yksikössä, joka on miehitetty kokeneella hoitotason henkilöllä.

– Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka tällainen yksikkö toimii osana ensi­ hoitopalvelua. Toisaalta taas yhteistyössä pilottihankkeen toiminta-alueen (Nilakana alueen kunnat) kotihoidon ja kotisairaan­ hoidon kanssa kehitetään yhteisiä potilas­ lähtöisiä toimintamalleja.

Marko Tolonen kertoo, että pilotoinnissa alue-ensihoitajana toimivat Savoniassa opiskelevat ylemmät ammattikorkea­ kouluopiskelijat ja työskentely tapahtuu työharjoitteluna. Opiskelijat perustavat projektilountoisesti 2-3 kuukauden ajaksi hoitoyksikön, jossa he työsken­ televät yksin toimintamallin ja ohjeis­ tusten mukaisesti.

– Savonian malli on täysin uusi, eikä sitä ole toteutettu muualla Suomessa ammatti­ korkeakouluissa, siksi on myös pitänyt ­juridisesti tehdä paljon työtä opintojakson mahdollistamiseksi.

– Potilaskuljetuksen painottumisen sijaan pyrkimyksenä on arvioida potilaan tilanne ja antaa tarvittava hoito paikan päällä siten, että akuuttihoitoon kuljetetaan ainoastaan ne

Ensihoidon lehtori Marko Tolonen sanoo painopistettä siirrettävän tulevaisuudessa perus- ja lähipalveluihin.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 2 9

Raija Rekolan mielestä monikulttuurinen ryhmä on paras asia, mitä RIOU:ssa on, sillä eri opinnolliset taustat, maat ja kulttuurit tuovat opiskeluun omat vivahteensa.

30 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

"Opiskeleminen RIOU:ssa on ollut tähän asti elämäni paras kokemus."

Opiskelijana Vladimir Putinin yliopistossa Savonia ja RIOU aloittivat yhteistyön 2014 ja keväällä 2015 ensimmäi­ set opiskelijat Savoniasta lähetettiin opiskelemaan Sochiin kahdeksi viikoksi. Lopulta matkaan lähti kaksi toisen vuoden restonomiopiskelijaa.

Lyhyen vaihdon jälkeen Rekolalle jäi mieleen itämään ajatus, että joskus olisi mielenkiintoista päästä opiske­ lemaan koko vuoden koulutusohjel­ maan. Haave toteutuikin.

Raija Rekola on kokenut opiskelun Sochissa antoisaksi. Huhtikuussa odottaa työharjoittelu F1-kisoissa PR-tiimissä Russian Grand Prixissa.

R

aija Rekola valmistui viime keväänä Savonia-ammatti­ korkeakoulusta matkailualan restonomiksi. Hänellä tulevaisuus oli auki, mutta sitten avautui mahdollisuus opiskella stipendin turvin Russian Inter­ national Olympic Universityssä (RIOU).

Yliopisto on ainut, joka on kansain­ välisen Olympiakomitean hyväksymä ja se sijaitsee Sochissa Venäjällä.

RIOU on nuori yliopisto. Raija Rekolan vuosikurssi on vasta neljäs RIOU:n histo­riassa. RIOU onkin Sochin Olym­ pialaisten legacy eli perintö ja johto­ kunnan puheenjohtajana toimii pre­ sidentti Vladimir Putin. RIOU:n MSA (Master of Administration) on yhden vuoden intensiivinen ja täyspäiväinen koulutusohjelma, joka opettaa uuden sukupolven urheilujohtajia.

– Professoreina toimivat kansainvälisiä eturivin urheilualan vaikuttajia ympäri maailmaa.

– Monikulttuurinen ryhmä on paras asia, mitä RIOU:ssa on. Ryhmämme koostuu 19 opiskelijasta 14 eri maasta. Tämä tekee meidän luennoista hyvin eläviä, sillä eri opinnolliset taustat, maat ja kulttuu­ rit tuovat omat vivahteensa. Jokaisella on myös erilaiset tulevaisuuden suunni­ telmat, jotka vaikuttavat myös luentoi­ hin suuresti.

Ryhmästä löytyy myös vahvaa urheilu­taustaa. Esimerkiksi yksi ryhmän jäsen on osallistunut kolmiin eri Olympialaisiin uimahyppääjänä: Ateena 2004, Peking 2008 ja Lon­ too 2012. Lontoossa Bryan Nickson oli vielä Malesian lipunkantaja.

– Myös urheilutaustat ryhmäläisillämme ovat erilaiset: jalkapalloa, ampumahiih­ toa, tanssia, jääkiekkoa, yleisurheilua, salibandya sekä lumilautailua.

MILLAISIIN TEHTÄVIIN?

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT IYA MACHARADZE

sainvälisesti, sillä ryhmäläiset saavat kansain­välisen maisteritutkinnon.

– Varsinkin yhdessä matkailualan koulu­ tuksen kanssa mahdollinen työsarka on laaja. Keskeisiä asioita koulutuksessamme on markkinointi ja PR sekä ”olympismi” eli olympialaisten henki.

– Henkilökohtaisesti minua kiinnostaisi ”projektiluonteiset” työt eli megaur­ heilutapahtumien järjestäminen. Tein työharjoitteluni Suomen Olympiako­ miteassa, ja toivonkin sen poikivan tule­ vaisuudessa töitä. Vaikka harjoittelu oli­ kin vain kahden viikon pituinen, opin paljon ja sain arvokkaita kontakteja.

Rekola on kokenut opiskelun Sochissa antoisaksi. Huhtikuussa hän pääsee kolmen viikon harjoitteluun työsken­ telemään F1-kisoissa PR-tiimissä, mediakeskuksessa Russian Grand Prixissa. Syyskuussa 10 kuukautta tuntui pitkältä ajalta, mutta kun enää on kaksi viikkoa lähiopetusta, sen jälkeen kolme kuukautta kirjoitetaan gradua, aika on todellisuudessa men­ nyt siivillä.

– Opiskeleminen RIOU:ssa on ollut tähän asti elämäni paras kokemus. Valehtele­ matta voin sanoa, että olen kokenut tähän asti parhaimmat ja huonoimmat koke­ mukseni täällä. Vielä on kolme kuukautta jäljellä, joten pitää ottaa siitä ajasta kaikki irti.

Rekola voi työllistyä jatkossa esimer­ kiksi urheilijan manageriksi, urhei­ luseuran, liitto-organisaatioon tai isojen urheilutapahtumien järjes­ telyorganisaatioon. Kuitenkin kan­

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 3 1

Muotoilukilpailun voittajat

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT JOUNI SILFVER

RD Velho Design Award – kilpailussa oli tänä vuonna tehtävänä suunnitella Linkker Oy:lle Ympäristöystävällinen ja innovatiivinen sähköbussi.

Suunnittelussa oli otettava huomioon kuljettajan ja matkustajien viihtyvyys, turvallisuus sekä bussin esteetön käyttö.

32 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

M

uotokilpailussa voitto jaet­ tiin kahden työn kesken.

Tuomaristo arvioi kilpai­ lun parhaiksi töiksi Pekka Puhakan ”Ataraxia” sekä Juha-Pekka Raution ”JPR” – kilpailutehtävät.

Tuomaristo perusteli päätöstään: ”Ataraxia on tasapainoinen ja yhden­ mukainen työ. Tuomaristoa miellytti erityisesti modulaarinen ulkonäkö ja rungon rakenne. Työ on myös visu­

Jouni Silfverin työssä lataus­laitteisto on pyritty piilottamaan bussin korimuotoon kaarevan muotoelementin avulla.

Silfver joutui kilpailutyössä samanaikaisesti suunnittelemaan sekä sisätiloja että korin ulkomuotoa.

RD Velho Design Award on vuosittain järjestettävä muotoilukilpailu, jossa kilpailutyön aiheet liittyvät RD Velhon asiakkaiden tuotteisiin.

Toinen oli Kai Klemettin ja Olli Seppälän ”Artia” – nimisellä kilpailutehtävällä. Tuomariston arvio oli: ”Artia on ansiokkaas­ ti muotoiltu ja työ esitykseltään vahva ja hallittu.”

Toinen hopea matkasi Savoniaammattikorkeakouluun. Teollisen muotoilun lehtori Jouni Silfverin kilpailuehdotuksessa kiteytetään ajoneuvon muotokieli ja oletettu sähköteknologia muutamalla visu­alisointikuvalla. aalisesti korkealaatuinen ja havain­ nollinen.”

Toista voittajatyötä tuomaristo perusteli näin: ”JPR-työ on mielen­ kiintoisesti esitetty: sopivasti rajattu ja hienosti kerrottu. Suunnittelija on kuvannut erinomaisella tavalla suun­ nitteluprosessin kehittymisen ja omat henkilökohtaiset painotukset työssä.”

Myös toiseksi sijoittui kaksi työtä.

– Uskottavan vaikutelman saami­ seksi kilpailutyössä joutui saman­ aikaisesti suunnittelemaan sekä sisätiloja että korin ulkomuotoa.

Mielestäni onnistuin siinä koh­ tuullisen hyvin, koska minulla on koke­musta raskaiden ajoneuvojen suunnittelusta.

Silfverin E128-konseptibussissa yksi idea oli epäsymmetrinen infotainment-paneeli­rakenne

katossa, joka mahdollistaa reaali­aikaisen reitti-informaation saamisen.

– Toinen sisätilan idea liittyi kul­ jettajan turvallisuuteen. Kuljettajan työpiste on suojattu kaarevalla polykarbonaattilevyllä, joka voisi suojata kuljettajaa esimerkiksi väkivallalta.

E128-konseptissa latauslaitteis­ to on pyritty piilottamaan bussin korimuotoon kaarevan muoto­ elementin avulla. Kaareva katto rikkoo perinteistä hyötyajoneu­ vojen ”suorakaide-ajattelua” ja luo samalla persoonallisen ilmeen.

RD Velho Design Award on vuo­ sittain järjestettävä muotoilu­ kilpailu, jossa kilpailutyön aiheet liittyvät RD Velhon asiakkaiden tuotteisiin. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna neljännen kerran.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 3 3

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT JOHANNA KANTALA

Maailman suurimmat elintarvikemessut Pariisissa SIAL-messut tuovat esille innovatiivisimmat ruokatuotteet ja trendit maailmalta.

L

okakuun puolivälissä Pariisis­ sa järjestettiin maailman suu­ rimmat elintarvikealan SIAL -innovaatiomessut. Paikalla oli 7000 yritystä yli 100 maasta. Herkkuja esi­ teltiin jälleenmyynti- ja ruokapal­ velun ammattilaisille. Messuilla oli elintarvikealan hyödykkeitä raakaaineista valmiisiin tuotteisiin 21 messu­sektorilla.

SIAL-messut tuovat esille innovatii­ visimmat ruokatuotteet ja trendit maailmalta. Messutelevisio ja ruoka­ konferenssit jakavat tietoa tutki­ muksista, jälleenmyynnin mahdo­ llisuuksista sekä ruokakiertueen kulu­ttajatottumuksista. Nämä ja pal­ jon muuta tekevät SIAL-tapahtumas­ ta suositun paikan verkostoitumiselle ja uuden tiedon löytämiselle.

Savonia-ammattikorkeakoulun tutki­ mus-, kehitys- ja innovaatiotoimin­ nan asiantuntija Salla Willman huo­ masi, että muutamia erikoisuuksia

34 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

lukuun ottamatta osa tuotteista löytyy Suomestakin ja moni paljon paremman makuisena.

– Esimerkiksi puolalainen firma oli tuot­ teistanut puuron. Tuote oli suunnattu urheilijoille ja laitettu sellaiseen pakka­ ukseen, johon suoraan pystyi kaatamaan kuuman veden ja puuro oli pian nautit­ tavissa. Tässä kuluttajan käyttömuka­ vuus on huomioitu Suomessa tyypillisiin annospuuroihin verrattuna. Tässäkin innovaatiossa käyttömukavuutta tulisi tarkastella vielä laajemmin, esimerkiksi lisäämällä pakkaukseen lusikan, jolloin tuote olisi täysin käyttövalmis.

Willman korostaa, että kysymyksessä ei ole suoranaisesti uusi tuote, vaan tuotepakkaus ja puuron konseptointi.

Paljon oli esillä myös Aasian maista hedelmiä ja marjoja, jotka olivat pakaste­kuivattuja. Itse menetelmä ei ole uusi, vaan meillä pohjoisen alku­ peräiskansat ovat kautta aikojen kui­ vanneet muun muassa kalaa ulkona.

– Puhutaan siis perinteisistä suomalai­ sista raaka-aineista, joita voitaisiin viedä maailmalle jatkojalosteena. Aina ei tarvitse itse tuotetta muokata, vaan kysymys voi olla uuden menetelmän, pakkauksen tai konseptoinnin kautta tuleva lisäarvo.

HYÖNTEISET ELINTARVIKKEENA Myös hyönteisiä oli hyödynnetty raa­ ka-aineina. Willman näkee positii­ visena, että Suomessakin on käyty keskustelua hyönteisten käytöstä elin­ tarvikkeissa osana ruokaketjua. Mieli­ kuvat hyönteiswokista eivät varmaan monen ajatusta gourmet-ruoasta hivele, mutta kenties tulevaisuudessa.

– Ranskalaiset olivat jo ottaneet asiassa askeleen eteenpäin. He olivat tehneet muun muassa premium-tason suklaata, jossa oli hyönteisiä sekä partybox-paketin, jossa oli erilaisia kuivattuja hyönteisiä välipalojen ja keksien muodossa. Hyön­ teiset oli kasvatettu Ranskassa. On ollut äärimmäisen fiksua yhdistää hyönteiset suklaaseen, sillä suklaa maistuu monelle.

Ehkä on helpompaa lähteä testaamaan

Maailman suurimmilla elintarvikemessuilla Pariisissa paikalla oli 7 000 yritystä yli 100 maasta.

hyönteissuklaata kuin hyönteiswokkia, sanoo Willman.

taja tekee ostopäätöksen. Syytä on muis­ taa myös brändäys ja tuotteiden tarinat.

muistuttaa myös välipalatuotteiden noususta globaalisti.

Makutuntumaa hyönteisistä Willman on saanut jo aikaisemmin. Malesiassa kok­ kina hän on maistanut muun muassa kuivatettua heinäsirkkaa. Willma­ nin mielestä hyönteisissä on valta­ va potentiaali osana tulevaisuuden ruokaketjua. Suomessa se edellyttää, että hyönteisten turvallisuus on var­ mistettu ja hyönteiset on hyväksytty elintarvikekäyttöön Eviran elintarvi­ kelainsäädännön mukaisesti.

– Esimerkiksi salmiakki on sellainen tuote, jota lähtisin markkinoimaan muun muassa Etelä-Amerikkaan. Siellä ihmiset ovat tottuneet voimakkaisiin makuihin ja näin ollen siellä voisi olla kysyntää, kun tarina, pakkaus, markkinointi ja tuotteen vies­ tintä olisi mietitty tarkkaan.

– Näitä on pääosin kaikkialla tarjolla, mutta tarinallisuus Suomesta, luonnosta, suomalaisesta laadusta ja tinkimättö­ myydestä tulisi siivittää Suomea maail­ malla.

PANOSTUS TRENDEIHIN Willman kehuu ranskalaista rohkeutta.

Heillä on uskoa itseensä ja omaan toimintaansa sekä he osaavat yhdis­ tää eri asioita. Tätä samaa ominai­ suutta Willman toivoo suomalaisil­ lekin: luottoa omaan tekemiseen ja omiin tuotteisiin.

Maailmanmarkkinoille kannattaisi lähteä yhdistämällä laadukkaita, puh­ taita ja terveellisiä raaka-aineita, joi­ hin meillä löytyy osaamista ja joita Suomen luonto tarjoaa. Willman

Puolalainen firma oli pakannut puurohiutaleet urheilijoille ”lisää vain vesi” -periaatteella.

Partybox-paketissa oli erilaisia kuivattuja hyönteisiä välipalojen ja keksien muodossa.

– Miten suomalaiset tuotteet tai raakaaineet vastaavat tämän hetken kysyn­ tään ja trendeihin. Pitää pohtia uusia pakkaus­materiaaleja ja muotoja. Help­ pous on yksi merkittävä tekijä kun kulut­

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 3 5

Minna Canthin taloa pelastamassa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT JOUNI VORNANEN, AIJA PIRINEN

K

uopiossa Minna Canthin talo on päässyt pahasti rapistu­ maan. Nyt perustettu yhdistys haluaa ostaa ja kunnostaa Minna Canthin kotitalon, Minnan salonkinakin tun­ netun kiinteistön. Minna Canthin talo ry ja Kanttilan omistava NCC Bonava Suomi Oy allekirjoittivat esisopimuksen joulukuun puolivälissä.

Yhdistyksen ovat perustaneet enti­ nen pääministeri Paavo Lipponen, professori Atte von Wright, Savoniaammattikorkeakoulun koulutusvas­ tuupäällikkö Harry Dunkel, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohta­ ja Pekka Kantanen, kulttuuriyrittäjä Anja Lappi ja asianajaja Seppo Karvinen.

Kuopiossa Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa sijaitseva talo oli Minna Canthin koti kahteen ker­ taan: ensin lapsuus- ja nuoruus­ vuosina, myöhemmin kirjailijan ja kauppiaan koti- ja liiketalona. Eri­ tyisesti talon olohuoneesta ja Canthin työhuoneesta kehittyi aikansa kirjal­ linen ja aatteellinen keskus, Minnan salonki.

– Lukemattomat kerrat siellä Kanttilan keinutuolista luotiin tämä miesten huti­ loima maailma uudelleen naisten avulla ja järjestettiin mallimaaksi, muisteli Juhani Aho Nuoressa Suomessa vuonna 1897.

Vuodet ovat vierineet ja Minna Canthin talo elää uutta vaihetta. Kunnostu­ sprojekti toteutetaan Suomessa täysin uudella konseptilla. Savonia-ammatti­ korkeakoulu sekä Savon ammattiaikuisopisto ovat mukana asiantunti­ joina yhdessä muiden tulevien yhteis­ työkumppaneiden kanssa. Minna

36 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Savonian koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski luovutti yhteistyösitoutumisen entiselle pääministerille Paavo Lipposelle. Lipposen vieressä yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anja Lappi.

Canthin talo ry on jo käynnistänyt sekä asiantuntijayhteistyö- että rahoitus­ kumppaneiden haun.

KATSEET TULEVAISUUTEEN Minna Canthin perinnön vaalimisen rinnalla yhdistys katsoo tulevaisuu­ teen. Remontin aikana toiminnan sisältöä suunnitellaan monialaisesti palvelumuotoilun keinoin. Yhdistys käynnistää yhteisöllisen suunnittelu­ mallin talon palvelusisällön aikaan­ saamiseksi. Siihen voi kuka tahansa osallistua ideoillaan.

Minna Canthin talo ry:n, hallituksen puheenjohtaja Anja Lappi visioi tule­ vaisuutta. Vuonna 2021 talo on kiin­

nostava kulttuurien kohtauspaikka, joka vaalii Minna Canthin perintöä.

– Keskuksessa on museo, kahvila, kokoon­ tumistila, työhuoneita, residenssi­asuntoja sekä kulttuurin kehittämis­keskus. Minna Canthin talo on kiinnostava kulttuuri­ matkailun kohde ja toimii muu muassa digi­taalisen sisällöntuotannon ja uusien toiminta­­mallien edelläkävijänä. Minna Canthin talo on laajasti verkostoitunut kansainvälisesti.

Minna Canthin talo on yksi osa laa­ jempaa Kuopio Culture Resort -koko­ naisuutta. Kohteessa yhdistyvät muun muassa kulttuurihistoriallinen kau­ punkiympäristö, puurakentaminen, uusien palvelumallin kehittäminen ja oppilaitosten kanssa tehtävä kehitystyö.

ERIKOINEN KOHDE Yksi yhdistyksen perustaja ja Savo­ nia-ammattikorkeakoulun koulutus­ vastuupäällikkö Harry Dunkel va­ kuuttaa kohteen todellakin olevan erikoinen. Vanhimmat osat ovat peräisin vuodelta 1820, jonka jälkeen rakennuksessa on tehty suurempia remontteja ainakin kahteen kertaan.

– Korjauksen suunnittelussa haasteena on, että korjataan tarpeeksi, jotta mitään piilevää vikaa ei jää rakennukseen.

Samalla on kuitenkin katsottava, ettei kor­ jata liikaa. Täten tutkimuksia ja suunnit­ telua on tehtävä paljon.

Dunkel muistuttaa asbestista, jonka esiin­ tyminen on selvitettävä ja tietysti pois­ tettava asiallisesti. Myös itse korjaus­työ on järkevä tehdä hitaasti, jotta esimer­ kiksi materiaalien kuivuminen tulee varmistettua. Kaikki nämä Dunkelin mukaan puoltavat mainiosti oppi­ laitosten työssäoppimista.

"Lukemattomat kerrat siellä Kanttilan keinutuolista luotiin tämä miesten hutiloima maailma uudelleen naisten avulla ja järjestettiin mallimaaksi"

Varmemmaksi vakuudeksi Savonian koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski luovutti yhteistyösitoumuksen yhdis­ tyksen perustajalle ja entisellä pää­ ministerille Paavo Lipposelle. Sen olivat allekirjoittaneet Savonian halli­ tuksen varapuheenjohtaja Kari Rajamäki ja rehtori Mervi Vidgrén.

– Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimivat noihin aikoihin Kuopion kaupungin kulttuuriväki muun muassa J.V.Snellman. Minna Canth puo­ lestaan vaikutti vahvasti muun muassa kauppakoulun johtokunnan jäsenenä.

Sääski muistelee Kuopion koululaitok­ sella ja alueen merkkihenkilöillä olleen pitkä historia. Perustettiinhan tänne en­ simmäinen triviaalikoulu vuonna 1788.

Ensimmäinen suomen­kielinen kauppa­ koulukin pantiin alulle 130 vuotta sitten.

Kuopiossa sijaitseva Minna Canthin talo on päässyt pahasti rapistumaan.

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 3 7

Seela Sellan ja Pauli Verhelän

ILOSANOMAA TYÖSTÄ TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT KAIJA SÄÄSKI

Näytteli Seela Sellan sanoo: ”Ihminen ei ole muuttumaton: ystävät, ympäristö, perheenjäsenet – kaikki koulivat meitä.”

T

ammikuussa Savonia-ammat­ tikorkeakoulussa oli tilaisuus ”Hyvinvointia työstä”.

Keskeisenä osuutena oli näyttelijä Seela Sellan ja matkailun lehtori Pauli Verhelän keskustelu. Verhelä toi esille oman näkökulmansa muun muassa: itseensä uskominen on itseluotta­ muksen edellytys. Sella kommentoi, syvensi keskusteluja, haastoi ylei­ söä ja rentoutti vahvoilla runotul­ kinnoillaan.

Keskustelun taustalla on omakohtaisia kokemuksia ja kaksikon tuttavuus pitkältä ajalta. Verhelä on aina ollut työorientoitunut. Leipätyön lisäksi hän on paljon tehnyt työksi luokitel­ tavia asioita kuten kirjoittanut oppi­ kirjoja, opastanut ja johtanut oppaita, suunnitellut opastuotteita tai tehnyt matkanjohtajakeikkoja.

– En ole aina jaksanut vaikka on ollut

38 2 / 2 0 1 6 Savonian Sanomat

On herännyt kysymys, miksi joku jaksaa ja joku ei, joku masentuu ja luovuttaa, joku toinen viihtyy ja toinen ei? pakko jaksaa. Harrastin aikanaan työn suorittamista, olin nuori ja kokematon mutta halu pärjätä oli kova. Piti osoittaa olevansa hyvä. Tulosten perusteella sitä olinkin, mutta ajoin itseni burn-outiin.

Enkä ollut vasta kuin 30-vuotias.

koskevat uudet strategiset tavoitteet määriteltiin. En ”ryhtynyt” voimaantu­ maan, vaan tavoitteet, haasteet ja ener­ gian suuntaaminen tulevaan käynnistivät prosessin.

Siltä polulta Verhelälle jäi matkaan ajatus siitä, että työssä pitää viihtyä ja jaksaa. Työllä on oltava merkitystä hänelle itselleni, mutta myös muille.

VOIMAANTUMINEN

– Nykyisessä työssäni käynnistyi suu­ remmalla vaihteella ajatus työssä viih­ tymisestä. Työssä ja työssä voimaan­ tumisesta muutoksen työkaluna siinä vaiheessa, kun koko organisaatiota

Pauli Verhelä on miettinyt ratkaisu­ ja työssä viihtymiseen ja työssä voi­ maantumiseen. Työssä viihtyminen on tunnetason asia ja tunteet ovat jokaisen omia. Jokainen on itse oman viihtymisen takana. Työssä viih­ tymistä pitää haluta tai antaa sille mahdollisuus.

– Oman itsen ulkopuolelta tarvitaan työkulttuuri, puitteet, johtaminen, työtoverit ja myös työn sisältö.

Ne kaikki vaikuttavat työssä viihtymiseen.

Verhelän mukaan voimaantuminen on jokaisen oma sisäinen kehitysprosessi. Prosessiin kuuluvat omien voimavarojen tunnistaminen ja kohdentaminen, vastuun ottaminen omasta elämästä ja valinnoista.

– Pyrkimys opetella itsensä ja asioiden hallintaa sekä aineellisten ja henkisten voimavarojen käyttö. Prosessin seurauksena ainakin itsessäni olen tunnistanut elä­ mänhallinnan ja toimintakyvyn lisääntymisen sekä jollain lailla dynaamisemman ja luovimman otteen elämään ja tekemiseen.

Verhelen mielestä itsekseen on hankala voimaantua ja sen vuoksi vuorovaikutus on tärkeätä. Toiset ihmiset, työtoverit ja parhaassa tapauksessa esimiehetkin ovat reflektiopinta, jolla jaetaan informaatiota ja tunteita. Kohtaava työtoveruus ja kohtaava johta­ minen ovat Verhelälle olleet keskeiset voimaantu­ misen lähteet.

Verhelä muistuttaa, että jokaisen meistä täytyy viime kädessä itse tehdä ratkaisuja: Jos en hyväksy itseäni, en voi hyväksyä toisiakaan, Jos en kunnioita itseäni, en voi kunnioittaa toisia, Jos en rakasta itseäni sellaisena kuin olen, en voi rakastaa toisiakaan.

HIENO REFLEKTIOPINTA – SEELA SELLA Pauli Verhelällä ja Seela Sellalla on pitkä yhteinen historia, 30 vuotta. Tutustuminen tapahtui Seelan lasten eli Ilanan ja Huisun kautta, kun he olivat töissä samassa firmassa (Near East Tours – NET matkat) 1980-luvun lopulla. Myöhemmin NET:in päädyttyä konkurssiin, ystävykset jatkoivat samalla alalla eri firmoissa ja yhteistyötä tehtiin Israelin matkojen tuotannossa.

– Seela otti minut perheenjäseneksi ja vuosien aikana olemme tehneet monenlaisia tärkeitä asioita - hoidel­ leet koirien ja lasten asioita. Elämän vaikeissa kohdis­ sa olen saanut Seelalta tukea ja sparrausta. Seela on hieno reflektiopinta, joka kuuntelee ja kiteyttää, silloin kun sitä tarvitaan.

Mistä kumpuaa rakastetun näyttelijän kiinnostus näihin asioihin? Näin pitkän ajan (=elämän) on herännyt kysymys, miksi joku jaksaa ja joku ei,

Lehtori Pauli Verhelä ja näyttelijä Seela Sella keskustelivat yleisön edessä työssä jaksamisesta.

joku masentuu ja luovuttaa, joku toinen viihtyy ja toinen ei? Sella on itsekin pohtinut, miksi hän tekee näitä koulutuksia ja keikkoja.

– Vastaus on se, että elämänkokemus tuo erilaisia vas­ tauksia eri ihmisille. Perusluonne vaikuttaa, mutta oman luonteen eri piirteitä voi kehittää. ”Mä nyt vaan olen tällainen” – ei ole riittävä syy. Elämästä ja ihmisistä pitää ottaa kiinni ja oppia, pitää kysyä miksi? Miksi?

– Ihminen ei ole muuttumaton: ystävät, ympäristö, perheenjäsenet – kaikki koulivat meitä.

Sella pohdiskelee, vaikka haluaisi olla yksin niin kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen ja toi­ siin. Siinä joutuu kohtaamaan oman itsensä ja kohtaa­minen ei koskaan ole yksipuolista. Aito kohtaaminen, läsnäolo on samalla oman itsensä reflektointia, joka vaatii avoimuutta.

Edesmennyt puoliso Elis Sella siteerasi Seelalle Talmudia, joka on heprealaista Raamattua täy­ dentävän suullisen lain yhteenveto ja selitysteos.

Tähän kätkeytyy suuri viisaus ja elämänohje.

Jos minä en ole itseäni varten, ketä varten sitten?

Jos minä olen vain itseäni varten, mikä minä olen?

Jos ei nyt niin milloin?

Savonian Sanomat 2 / 20 1 6 3 9

Kunniamerkkejä savonialaisille Tasavallan presidentti myönsi vuoden 2016 lopussa Suomen Leijonan ritarimerkit ansioituneille savonialaisille, yliopettaja Pirkko Kourille ja lehtori Tapio Leskiselle. Merkit luovutettiin helmikuussa Iisalmen ja Kuopion kampuksilla.

Savonian vetovoima kasvoi kevään yhteishaussa Huhtikuun alussa päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa Savonian noin 1 200 aloituspaikkaan oli noin 3 350 ensisijaista hakijaa. Ensisijaisten hakijoiden määrä oli hieman suurempi kuin viime vuonna, jolloin hakijoita oli n. 3 200.

Suosituimpia hakukohteita olivat sosiaali- ja terveysalan koulutukset sekä liiketalouden koulutukset. Yhteensä tradenomi- ja Wellness-liiketoiminnan päiväopintoina toteutettaviin koulutuksiin oli lähes 370 ensisijaista hakijaa, joka on lähes puolet enemmän kuin liiketalouden koulutukseen vuosi sitten. Eniten hakijoita aloituspaikkaa kohden oli ensihoitajakoulutukseen, jossa ensisijaisia hakijoita oli lähes 14 yhtä aloituspaikkaa kohden. Yhteensä ensisijaisia hakijoita ensihoidon koulutukseen oli yli 400.

Resto-kisojen voitto Savoniaan Savonian opiskelijoiden nelihenkinen joukkue voitti valtakunnalliset Resto2017 tietotaito -kilpailut. Tänä vuonna kisoja isännöi Kajaanin ammattikorkeakoulu teemalla Sadunomainen Kainuu.

Savonian joukkueessa oli restonomiopiskelijat Markus Rantsi, Linda Närhi, Josi Polso ja Riikka Rantanen. Joukkue kilpaili nimellä Junantuomat, sillä joukkueen jäsenet ovat tulleet muualta Suomesta opiskelemaan Kuopioon.

Savoniasta merkittävä akkreditoitu toimija Savoniasta tuli yksi Suomen laaja-alaisimmista toimijoista, jolla on FINASin myöntämä akkreditointi tutkimus- ja kehitysyksiköissä tehtäviin testauksiin. Auditointi tehtiin betonitestauksen, elintarviketestauksen ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköissä joulukuussa 2016. Nämä testaus­ alat saivat akkreditoinnin helmikuussa 2017. Lisäksi EMC-testauksessa tehtiin auditointi ja päätöstä odotetaan lähikuukausina.

Akkreditointivaatimuksen SFS-EN ISO/IEC 17025 mukainen päätös on osoitus Savonian erinomaisesta laatutoiminnasta ja se mahdollistaa liike- ja hanke­ toiminnan kasvattamisen. Muista akkreditoiduista toimijoista VTT:llä on enemmän akkreditoituja testausaloja kuin Savonialla. Tämä mahdollistaa laajempien testauspalvelujen tarjonnan Itä-Suomen alueen yrityksille sekä muille toimijoille, koska testausvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Tästä osoituksena Savonia testaa mm. uuden Jännevirran siltatyömaan betoninäytteitä.

40 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

Ylemmistä AMK-koulutuksista eniten ensisijaisia hakijoita oli Kuopiossa järjestettävään liiketalouden koulutukseen sekä Iisalmessa toteutettavaan Sosionomin koulutukseen. Molemmissa ensisijaisia hakijoita oli yli 50, eli lähes kaksinkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna.

Kulttuurien karnevaalit Iisalmessa Kulttuurien karnevaalit- tapahtumassa juhlistettiin 100-vuotiasta, monikulttuurista ja moninaista Suomea, Suomi tänään ja yhdessä -teemojen mukaisesti. Savonian sosionomiopiskelijoiden sekä Ylä-Savon ammattiopiston suomenkielen opiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa oli ohjelmaa kaiken ikäisille. Esiintymään saapuivat mm.

stand-up koomikko, taikuri sekä saamelaisbändi. Lisäksi nähtiin laulu- ja tanssiesityksiä paika­llisilta eri kulttuurien edustajilta. Tapahtuma keräsi paikalle arviolta 600 kävijää, ja se oli osa Suomen itse­näisyyden satavuotisjuhlavuoden virallista ohjelmaa.

Hae uusi tulevaisuus.

Erikoistumiskoulutuksia haussa!

Erikoistumiskoulutukset on suunniteltu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaksi, ja ne on suunnattu jo työelämässä toimineille edistämään heidän ammatillista kehittymistä.

Koulutus tuottaa osaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä.

HAUSSA NELJÄ ERIKOISTUMISKOULUTUSTA:

Haavahoidon asiantuntija Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjä Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus Lue lisää osoitteessa: www.savonia.fi/erikoistumiskoulutukset

#HaeUusiTulevaisuus #SavoniaAMK KUOPIO / IISALMI / VARKAUS

savonia.fi

Savonian talous on vahva ja toiminta laadukasta

Savonia Go

Savonia-ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallitus vahvisti helmi­kuun kokouksessaan vuoden 2016 tilinpäätöksen ja käsitteli toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Savonian koulutuksen tulokset ovat parantuneet merkittävästi vuosina 2013-2016.

Savonian opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta. Tämä näkyy valmistumisvaiheen kyselyssä, jossa opiskelijoiden palaute oli parantunut 23 kysymyksen osalta.

Savonia Go on yTiimin järjestämä tapahtuma, jossa halukkaat pääsivät tutustumaan Savonia-ammatti­ korkeakoulun eri koulutusaloihin. yTiimi-opiskelijat saivat tehtäväkseen järjestää Savoniassa opiskelusta kiinnostuneille tapahtuman, jossa esiteltiin Savonian koulutusalat: Opistotien ja Microkadun kampukset opiskelijoiden näkökulmasta.

Opiskelijoiden opintojen eteneminen kehittyi edelleen suotuisasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhtenä keskeisenä mittarina toimiva 55 opintopisteen saavuttaminen oli erityisen vahvaa, jopa 65% läsnä olevista opiskelijoista suoritti tavoitteena olleet 55 opintopistettä. Suomen 24:stä ammattikorkeakoulusta Savonian tulos oli neljänneksi paras. Savoniassa opiskelijoiden opintojen tukemiseen on kiinnitetty huomiota ja siihen on kehitetty erilaisia tukitoimia.

Avoimen ammattikorkeakoulun osalta Savonian kasvu jatkui voimakkaana. Opintopisteitä suoritettiin yli 40 % edellisvuotta enemmän. Keskeisenä tekijänä avoimen ammattikorkeakoulun kasvussa oli valtakunnalliset kesäopinnot, joissa Savonian koulutukset olivat valtakunnan suosituimpia.

Toiminnallisten tulosten lisäksi vuosi 2016 oli Savonialle myös taloudellisesti menestyksekäs. Savonian tulos oli 1,03 miljoonaa voitollinen. Liiketoiminnan tuotot kasvoivat yli 20 % edellisestä vuodesta, kun taas tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke­ volyymi jäi arvioitua pienemmäksi.

Koulutusalat opiskelijoiden näkökulmasta

Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan ja se korvasi aiemman yTiimin toteuttaman UptoYou – tapahtuman. Pitkän pohdinnan jälkeen nimeksi valikoitui Savonia Go ja se järjestettiin 23.2.2017.

Tapahtuman järjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin jo syyslukukaudella pienellä yTiimiläisten projektiryhmällä, jota veti projektipäällikkönä toisen vuoden liiketalouden opiskelija Joel Hyvönen.

Tärkeimpinä tehtävinä olivat tapahtuman organisointi alusta loppuun, osallistujien hankkiminen ja pääesiintyjän löytäminen. Tavoitteena oli järjestää mielenkiintoinen, tavallisista kalvosulkeista poikkeava tapahtuma, joka saisi lähialueen oppilaat kiinnostumaan Savonia-­ ammattikorkeakoulusta.

Iltapäivän ohjelma huipentui Duudsoneiden Jarpin esiintymiseen, joka veti auditorion täyteen myös

ICT-koulutuspolun yhteinen ohjelmointikurssi sai hyvää palautetta opiskelijoilta ICT-koulutukseen kuuluva, viime syksynä järjestetty ohjelmoinnin alkeiskurssi vastasi hyvin opiskelijoiden odotuksia. Erityisesti kiiteltiin kurssijärjestelyjä ja laadukasta opetusta. ICT-koulutuksessa Itä-Suomen yliopiston kandiopiskelijat, Savonia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat ja Karelia-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat opiskelevat yhdessä samoja kursseja.

- Ohjelmoinnin alkeiskurssilla ei tarvitse olla mitään aikaisempaa osaamista. Eri ohjelmointikielten perusteet eivät sinänsä hirveästi eroa toisistaan, ja siksi ohjelmointi soveltuu hyvin yhteiseen opetukseen, kertoi Savonian tietotekniikan lehtori Sami Lahti.

Kevään ICT-koulutuspolun yhteiset kurssit ovat jo menossa, niillä opiskellaan muun muassa tiedonhallintaa ja SQL-kieltä. Savoniasta on myös jo 30 opiskelijaa ilmoittautunut kurssille, jonka aiheena on ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia.

42 1 / 2 0 1 7 Savonian Sanomat

nykyisiä Savonian opiskelijoita.

Tapahtumaan osallistui noin 100 oppilasta ja se toteu­ tettiin Opistotien ja Microkadun kampuksilla. Opistotiellä oppilaat pääsivät kuulemaan Kuopion Seikkailu­ keskuksen yrittäjä Kalevi Puomilahden tarinan ja tutustumaan liiketalouden opiskelijoiden järjestämille Oivalla-messuille. Microkadulla oppilaat saivat kuulla R-kioski-yrittäjä Marja Kauppisen tarinan.

Iltapäivän ohjelma huipentui Duudsoneiden Jarpin esiintymiseen, joka veti auditorion täyteen myös nykyisiä Savonian opiskelijoita. Molemmilla kampuksilla osallistujat pääsivät kuulemaan Savonian opiskelualoista vuorovaikutteisesti alojen tuutorien kanssa.

Savonia tuli koulutusaloineen oppilaille tutuksi juuri siten, miten opiskelijat itse Savonian kokevat.

Manja Puruskainen & Joel Hyvönen

Polvelta toiselle Suomen metsäkeskuksen Polvelta Toiselle metsätilojen messut pidettiin Iisalmessa Savonian kampuksella maaliskuussa. Messut järjestetään vuosittain muutamilla paikkakunnilla ja niihin osallistuu satoja metsänomistajia sekä toimijoita, joiden palvelujen tarjonta liittyy tilarakenteen kehittämiseen ja metsätilojen suku­ polvenvaihdoksiin. Iisalmen messujen vastuujärjestäjä on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima, EUrahoitteinen Metsäkaari –hanke, jonka tavoitteena on metsän­omistuksen kehittäminen Pohjois-Savossa.

Savonian kampus soveltui messujen järjestämiseen erinomaisesti. Alueella on messuille hyvät tilat luennoille ja messuosastoille sekä riittävän isot pysäköintitilat.

Lisäksi messujen järjestelytehtäviin osallistui Savonian agrologiopiskelijaryhmä tukijoukkoineen ja he tekivät messuihin liittyen kaksi projektityötä. Toinen projektityö tehtiin messujen järjestämisestä ja toinen kysely­ tutkimuksena messujen kehittämiseksi.

Savonian nuoret yrittäjät finaaliin

Arene: AMK:t ovat vastaus Suomen innovaatiojärjestelmän haasteisiin

Pohjois-Savon nuorimmat yrittäjät esittäytyvät Uskalla Yrittää -semifinaalissa Kauppakeskus Apajassa Kuopiossa maaliskuussa. Tapahtumassa pääsi tutustumaan nuorten NY-yrityksiin, heidän ideoihinsa ja samalla ostamaan heidän valmista­miaan tuotteita.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn uudis­taminen edellyttää ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) parempaa hyödyntämistä. Ammattikorkeakoulujen ratkaisukeskeinen, korkeaan osaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva TKI-toiminta on vastaus Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän haasteisiin. Näitä vahvuuksia esitellään Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry raportissa Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta – Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa.

Uskalla Yrittää –finaaliin pääsivät Savonian opiskeli­joiden Tuoni NY sekä NY Café Jewel. Lisäksi parhaaksi myyjäksi semi­finaalissa valittiin Savonian Laura Lampinen.

Finaali järjestetään Helsingissä Finlandia-talolla huhtikuun lopussa.

Lue raportti kokonaisuudessaan osoitteessa Arene.fi

Savonian Sanomat 1 / 20 1 7 4 3

100-vuotias Suomi erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren silmin Savonian terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat toteuttavat hankeopintona kirjan: 100-vuotias Suomi erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren silmin.

Lapset ja nuoret saavat ilmaista näkemyksiään aiheista valokuvin, piirroksin, maalauksin, kertomuksin tai askarrellen. Hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa, ja sitä tukee Vajaaliikkeisten kunto ry (VLK ry).

Tavoitteena on saada yhteensä 100 kuvaa kolmeen kategoriaan 1. Merkityksellinen arki, 2. 100-vuotias Suomi tänään, 3. Tulevaisuuden Suomi Jos haluat olla mukana hankkeessa, ota rohkeasti yhteyttä meihin 15.5. mennessä: suomi100vuotta.savonia@gmail.com Ystävällisin terveisin, Noora, Nina, Teija, Marja, Riikka ja Piia Savonia AMK-opiskelijat