Issuu on Google+

Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhm채lehti 2/2013

Savonia nappasi pysyv채n toimiluvan Sivu 4

Semivirtuaalisia toimintamalleja ja sarjayritt채jyytt채 Sivu 6

Avoimia polkuja opintoihin Sivu 8


pääkirjoitus

Uudistuksen kokoisia muutoksia Nyt kun joulu ja vuodenvaihde ovat käsillä, on monilla ajatus, että ensi vuonna jotain tulisi tehdä toisella tavalla. Jollekin se voi tarkoittaa uusia tapoja omaan hyvinvointiin liittyen, joillekin taas uusia tavoitteita työelämässä. Vuosi ja sen vaihtuminen onkin luonteva paikka tällaiselle suunnittelulle ja tarkastelulle. Savonialle ja koko ammat-

tikorkeakoulukentälle vuodenvaihde on tällä kertaa poikkeuksellisen tärkeä. Toimilupamme on uusittu, ja uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön. Rehtori Mervi Vidgrén kirjoituksessaan viittaakin näihin muutoksiin, jotka Savoniaa ovat ravistelleet, ja ravistelevat myös jatkossa. Voisi itse asiassa todeta, että kyse ei ole edes muutoksesta, vaan todellakin uudistumisesta, sen verran suuria muutoksia ammattikorkeakoulukenttä on kokemassa. Savonia ei kuitenkaan toimi tyhjiössä, eikä muutoksiin lähdetä

yksin. Koko maakunta on muutoksessa, katsottiin asiaa sitten ikärakenteen, elinkeinoelämän tai taloudellisen tilanteen kautta. Onkin tärkeää, että jatkossakin suuntaamme toimintaamme yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Mutta ennen kuin kääritään hihat ja ruvetaan uudistumaan, on aika rauhoittua juhlistamaan joulua ja vuodenvaihdetta. Oikein rauhallista joulun odotusta kaikille lehden lukijoille. Petteri Alanko Päätoimittaja

2  2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

12/13 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi joulukuussa 2013. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

Kevät Seuraava Savonian Sanomien numero ilmestyy keväällä 2014.

TÄRPIT Kevään 2014 haut

„„ englanninkielisen koulutksen hakuaika on 7.1.-11.2.2014, koulutukseen haetaan osoitteessa www.admission.fi „„ hakuaika suomenkielisiin nuorten koulutuksiin on 3.3.-1.4.2014, koulutuksiin haetaan osoitteessa www.amkhaku.fi „„ Savonian koulutustarjonta: www.savonia.fi


Sisältö 2/2013

2

Pääkirjoitus

4

Puheenvuoro Savonia nappasi pysyvän toimiluvan

5 Uusi rehtori hiljenee luonnossa 6

Semivirtuaalisia toimintamalleja ja sarjayrittäjyyttä

8 Avoimia polkuja opintoihin

6

10

Tuoteviidakko painonhallinnan haasteena

12

Paistinkääntäjät viimeisellä lounaalla

16

Taide herää teoksesta asuksi

18

Kuopion ensimmäinen verkkopelitapahtuma

19 Elcoline ja Savonia tekevät tiivistä kehittämistyötä 23

Hankkeita Savoniassa

28

Uutiskatsaus 2/2013

31 Medialaboratorio jatkaa Muikkumediana

10

Savonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti Savonian Sanomat 2/2013 Julkaisija Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

16

Palautteet viestintapalvelut@savonia.fi

päätoimittaja Petteri Alanko

Sähköinen lehti ja postituslista www.savonia.fi/ss

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen, Minna Husso

KirjaPaino Offsetpaino L. Tuovinen Ky ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

ulkoasu ja taitto Minna Husso, Riikka Eskelinen kannen kuva Minna Husso

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 3  3


Puheenvuoro

Savonia nappasi pysyvän toimiluvan Amm at t i ko r k e a ko u l u j ä r j e s t e l m ä

on valtavassa myllerryksessä. Jokainen ammattikorkeakoulu joutui hakemaan uutta toimilupaa. Uudistunut lainsäädäntö muuttaa ammattikorkeakoulut itsenäiseksi oikeushenkilöiksi ja rahoituksen 100 prosenttisesti tuloksellisuuteen perustuvaksi. Nämä ja muut haasteet Savonia-ammattikorkeakoulu ottaa rohkeasti vastaan. Viime syksynä Savonia vietti 20-vuotisjuhlaansa. Kahdessakymmenessä vuodessa Suomeen on luotu yliopistojen rinnalle työelämäprofiloitunut korkeakoulu. Ammattikorkeakouluissa on vuosien aikana kehitetty sekä sisältöjä että ennen kaikkea rakenteita. Aluksi opistoasteen koulutus koottiin 30 ammattikorkeakouluun. Seuraavaksi 2000-luvulla koottiin koulutusyksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi näin syntyivät Iisalmen ja Varkauden kampukset. Lähitulevaisuudessa toivon tiivistyvää tilojen käyttöä ja yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa, erityisesti Varkauden kampuksella. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on myös sijoittumassa sinne vuoden 2014 alusta. Kesäkuussa Savoniassa päätettiin tiivistää tiloja myös Kuopiossa. Sairaalakadun kiinteistöstä ollaan valmiita luopumaan mahdollisimman pian. Tulevaisuuden tilaratkaisujen osalta tarvitaan jatkokeskustelua. Talouden tiukentuessa kustannukset on saatava kohtuullisiksi. Tilakustannusten sijaan on syytä panostaa henkilöstöön ja uusiin työtapoihin. V i i m e i s e n v u o s i k y mm e n e n aikana ammattikorkeakoulut ovat tiivistäneet verkostoaan fuusioitumalla ja erityyppisillä kumppanuuksilla. Samalla on tehty työnjakoa koulutusohjelmia lakkauttamalla. Vuosina 2008-2013 Savoniassa on lopetettu kahdeksan koulutusohjelmaa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksillä vuonna 2012 on vähennetty 135 aloituspaikkaa.

Olemassaolon oikeutta hakemassa Ammattikorkeakoulujen rakenteiden kehittäminen ei ole päättynyt. Eduskunta vah-

4  2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

visti kesällä uuden ammattikorkeakoululain ja valtioneuvosto päätti siihen liittyvästä asetuksesta. Jokainen ammattikorkeakoulu haki uudelleen toimilupaansa. Kyseessä ei ollut pelkästään hakemuksen täyttäminen. Ammattikorkeakoulujen toimilupa on päätös, joka antaa Savonialle olemassaolooikeuden. Sen perusteella voimme antaa tutkintoja ja harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa. Toimilupahakemuksessa Savonia perusteli koulutustarpeensa. Lisäksi osoitimme, että toimintamme täyttää laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vaatimukset. Vakuutimme myös, että meillä on riittävät taloudelliset edellytykset laadukkaaseen toimintaan. Savonia haki uutta toimilupaansa luottavaisena. Maakunnan kehittämisessä monialaisella Savonialla on erittäin keskeinen rooli. Pohjois-Savon kehittämisen innovaatiokärjet ovat: terveysteknologia, vesi- ja ilma, kone- ja energiateknologia, puunjalostus, biojalostus ja elintarvikkeet. Ne ovat yhteensopivat Savonian painoalojen kärkiosaamisen kanssa.

Talous kunnossa Savonian talous on terveellä pohjalla. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskiessa joudumme tekemään sopeuttavia toimenpiteitä tulevina vuosina. Monialaisena korkeakouluna turvaamme jatkossakin kunkin koulutusalan erityispiirteet. Samalla kuitenkin etsimme synergiaa ja synnytämme uutta osaamista koulutusalojen rajapinnoilla. Toiminnassa tulee huomioida, että tutkintoja valmistuu ja opintopisteitä kertyy opiskelijalle yhä nopeammin. Koulutuksen tuloksia nostamalla parannamme Savonian rahoitusta.

Opiskelijapalautetta kuunneltava Meidän tulee entistäkin huolellisemmin kuunnella opiskelijapalautetta ja järjestää opiskelua tukevia palveluja. Savonia opiskelijakunta Savotan kautta tarjoaa opiskelijoille monipuolisen ja korkeakoululiikunnan palvelukonseptin, joka tukee hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää, että opiskelijat viihtyvät ja voivat hyvin. Se tukee tehokasta opiskelua.

Taloudellinen tilanne on maakunnassammekin haastava. On kuitenkin huomattava, että tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa (2012) Pohjois-Savon väestö kasvaa. Viime vuosina Pohjois-Savon väestökehitys on parantunut Kuopion kiihtyneen kasvun ja muiden kuntien vähentyneiden muuttotappioiden ansiosta. Uusin väestötavoite vuodelle 2013 on 250.000 asukasta. Enn u s t e i d e n m u k a a n ikärakenteen muutoksessa painottuu vanhusten määrän kasvu, joka tuo haasteet sosiaali- ja terveysalalle. Työ- ja elinkeinorakenteen uudistuksessa teknologia- ja vientiteollisuus sekä palveluliiketoiminta vahvistuvat. M u u to k s e t j a u u d i s t u k s e t edellyttävät osaamisen uudistamista, koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämistä. Kansainvälistyminen vahvistuu kilpailukykytekijänä monilla toimialueilla. Esimerkiksi venäläisten kasvava osuus vaikuttaa palveluliiketoimintaan ja sen kehitystarpeisiin.

Pysyvä toimilupa ja arkkitehtikoulutus Savoniassa kehitetään rakenteiden lisäksi etenkin koulutuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on opetusta tukevaa aluekehitystyötä sekä painoalojemme kärkiosaamista. TKI-toiminnassa opettajat ovat vahvasti mukana työelämän kehittämisessä. Tällä tavoin myös opetus ja sen sisällöt uudistuvat. Savonian työelämäläheisen oppimisen mallissa (OIS) haluamme kytkeä tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan myös opiskelijat, mikä mahdollistaa tutkivan oppimisen. Näille osaajille on aina kysyntää. Va lt i o n e u vo s ta myönsi (12.12.2013) Savonialle pysyvän toimiluvan hakemuksen mukaisesti. Tämä kertoo sen, että Savonian hakemus on ollut erinomainen ja realistinen. Osana päätöstä Savonialle myönnettiin rakennusarkkitehtikoulutus. Meillä on syytä iloon ja juhlaan!

mervi vidgrén FT, rehtori Savonia-ammattikorkeakoulu


Savoniassa aloittava rehtori Mervi Vidgrén haluaa johtajana olla helposti lähestyttävä.

Uusi rehtori hiljenee luonnossa Savonia-ammattikorkeakoulussa rehtorina aloittava Mervi Vidgrén rentoutuu luonnossa. Jos työ on hektistä, vapaa-ajalla stressi karistetaan vaikkapa raivaamalla metsää. Vidgrénille hiljaisuus on parasta musiikkia. V i d g r é n o n e l ä n y t lapsuutensa ja nuoruutensa Ylä-Savossa Vieremällä. Sieltä lienee pohjana se, että aina keväisin viherpeukaloa alkaa syyhyttää: kasvien istutus ja puutarhanhoito kuuluvat perinteisiin.

syyllä kutsua elinikäiseksi oppijaksi. Lukion jälkeen tie vei sairaanhoitajaksi aina erikoiskoulutuksia myöten. Kun kerran opiskelukärpänen puraisi, siitä jatkettiin terveydenhuollon maisteriksi. Viimeisin tutkinto on vuodelta 2009, jolloin hän valmistui filosofian tohtoriksi. – On ollut antoisaa työn ohella kehittää itseään. Se on myös antanut motivaatiota oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Vidgréniä voi hyvällä

puoliso Keijo, joka on tarjonnut vahvan tuen yhteisien vuosien aikana ja tyttäret 19-vuotias Tuuli ja 15-vuotias Annariina. Nuoret naiset ovat harrastaneet musiikkia vauvamuskarista lähtien. Perheeseen kuuluu

– Nyt on ilo nauttia pianon ja viulun soitosta. Olemme koko perhe myös liikunnallisia ja nautimme luonnosta. Uutena perheenjäsenenä cockerspanieli Bella-neiti opettelee talon tavoille. Johtajana Vidgrén haluaa olla helposti lähestyttävä. Hän pyrkii kannustamaan henkilöstöä yhdessä tekemiseen. Tosin, hän haluaa myös tuloksia, mikä ilmenee suoranuottisuutena, niin kuin hän itseään kuvailee. Ammattikorkeakoulun tulevaisuus

saa Vidgrénin vakavoitumaan. Ammattikorkeakoululaki uudistuu vuoden 2014 alusta ja se tarjoaa haasteita. Rahoitusmalli uudistuu ja sen myötä ammattikorkeakouluilta odotetaan tehokkuutta. – Savonian tulee yhä enemmän pohtia miten opintojen keskeytyminen vähenee ja miten opiskelijat erilaisissa elämäntilanteissa voivat jatkaa opintojaan ja saavat tutkinnon valmiiksi.

Vidgrén katsoo kuitenkin luottavaisena tulevaisuuteen. Viiden vuoden kuluttua hän näkee, että Savoniassa opetuksen kehittäminen ja uudistaminen ovat arkipäivää. Opiskelijat, henkilökunta ja työelämä toimivat yhä tiiviimmin yhdessä. Entä vapaa-aika , miten aloittava rehtori rentoutuu? Synnyinkoti on maaseudulla ja se näkyy myös harrastuksissa. – Liikun luonnossa, luen dekkareita ja katson englantilaisia poliisisarjoja. Kevättalvella laskettelu- ja hiihtoretket pohjoisessa siintävät mielessä. Syksyllä lämmittelen luitani mielelläni etelän lämmössä. Teksti Jouni vornanen Kuva Annariina vidgrén

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 3  5


Semivirtuaalisia toimintamalleja ja sarjayrittäjyyttä

Kuopio Innovationin yrityshautomotoiminta on poikinut monenlaisia tarinoita. Osa näistä oli esillä hautomoyritysten “luokkakokouksessa”, jossa hautomosta ponnistaneet yrittäjät rohkaisivat startuppeja esimerkillään.

Vuonna 2006 perustettu aivorappeumasairauksiin keskittynyt Medeia Therapeutics ei ole perinteinen lääkekehitysyhtiö. – Emme ole investoineet raskaaseen infraan kuten omiin laboratorioihin, emmekä kuvittelekaan vievämme itse tuotetta ajatuksesta ihmiskokeisiin saakka, kiteyttää yrittäjä, toimitusjohtaja Milla Koistinaho.

teetetään alihankkijoilla ja taloudellista riskiä pienennetään myymällä työn hedelmät jo varhaisessa vaiheessa. Lääkekehitysalalla uudenlainen yritystoiminta syntyi oloLaboratoriotyöt

6  2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

suhteiden pakostarahoittajien vedettyö rahahanojaan kiinni. Lääkekehitystyö voi viedä jopa 15 vuotta ja vaatia miljardin pääoman, eivätkä kaikki lääkkeet edes pääse myyntiin. – Juuri ne pettymykset epäonnistumisista saivat rahoittajat vetäytymään koko liiketoiminta-alalta, Koistinaho kuvailee vuosituhannen alun tilannetta. Anssi Lehikoinen sarjayrittäjä. Vuonna 2007 perustettu kaivosteollisuuden prosesseihin keskittynyt Numcore myytiin 2012 Outotecille. Tätä seurasi Rocksole Oy jonka lisäksi Lehikoinen on yrityskumppaneineen perustanut

teknologia-alan startuppeja tukevan yrityskiihdyttämö Nostetta Oy:n. Tarve yrityskiihdyttämön käynnistämiselle havaittiin, kun Lehikoinen oli mukana tukemassa vahvoja kromipinnoitteita valmistavan Savroc Oy:n käynnistymistä. – Keräsimme Savrociin rahoituksen ja tiimiä, nyt se alkaa elämään jo omaa elämäänsä. Kaikkein arvokkain voimavaramme on kontaktiverkosto prosessiteollisuuden asiakkaisiin. Sen kanssa voi peilata ideoiden toimivuutta jo alkuvaiheessa, Lehikoinen kertoo.


Apua startupeille Kuopio Innovationissa toivotaan esimerkiksi Savoniassa ja yliopistolla kehittyvien ideoiden jalostuvan kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tie ideasta kasvuyritykseksi ei ole välttämättä helppo. Kuopio Innovation kuitenkin auttaa ideoiden peilaamisessa. Hautomotoiminnan kautta löytyy myös kontakteja, rahoitusneuvontaa, liiketiloja ja erilaista palveluinfrastruktuuria joka helpottaa arjen pyörittämistä. Myös toimintaympäristöllä on väliä, toiminnan tai tilojen ollessa pientä tuovat tiedepuiston puitteet yritykselle uskottavuutta. – Medeiakin voi tällaisena muutaman ihmisen lääkekehitysyhtiönä tuoda tänne vieraita ja toimia uskottavan näköisenä, Medeia Therapeuticsin yrittäjä ja toimitusjohtaja Milla Koistinaho naurahtaa.

Yrittäjyys ja opinnot yhdistyvät Savoniassa yTiimiin haetaan vuosittain ja opiskellaan yrittäjyystaitoja. Opinnot ovat ammattiopintoja ja niihin voivat hakea kaikkien koulutusalojen opiskelijat.

yPolku –opintoihin haetaan ja valitaan jatkuvana hakuna oman idean tai motivaation perusteella. yPolku on avoin ammattiopintotasoinen kokonaisuus, jossa tavoitteena on päästä oman yritystoiminnan alkuun.

yPiste tarjoaa opiskelijoille:

„„ apua oman yrittäjyyspolun suunnitteluun osana omia opintoja „„ ohjaus- ja asiantuntija-apua yPolku-opintoja suorittavalle „„ vertaisverkoston ja ulkoiset verkostot „„ aidon ja kehittyvän toimintaympäristön yrittämiseen

Teksti, kuva Kimmo Salvén

Keräsimme Savrociin rahoituksen ja tiimiä, nyt se alkaa elämään jo omaa elämäänsä.

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 3  7


Avoimia polkuja opintoihin – Tämä on tosi hyvä näyteikkuna ammattikorkeakouluopintoihin ja tähän alaan. Itsellä tekemällä oppiminen on toiminut aikaisemmin paremmin, mutta nyt kokeillaan jotain muuta, tuumaa Avoimen ammattikorkeakoulun opintopolun kautta insinööriopintoja Varkaudessa opiskeleva Lasse-Pekka Törnberg. Nuoren miehen tie on kulkenut keskenjääneen lukion kautta kokkikouluun, varastohommiin ja rekkamieheksi. Monimuotoinen työhistoria antaa mukavasti perspektiiviä opintoihin ja motivoi oppimaan uutta. Törnbergin ala on energiatekniikka. – Kaikenlaiset masiinat ovat kiinnostaneet minua aina, toisaalta haluaisin puhtaamman ympäristön lapsille ja tuleville lapsenlapsillekin. Se on se, joka tässä kiehtoo. Polku näyttää suuntaa Avoimen amk:n opintopolut tarjoavat vaihtoehtoisen ja joustavan väylän opintoihin. 60 suoritetun opintopisteen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakea yhteisvalinnassa opintopolkua vastaavaan hakukohteeseen tutkinto-opiskelijaksi. Opintopolun kautta hakija pääsee osallistumaan suoraan valintakokeisiin ja

8  2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

jos opiskelupaikka heltiää, polkuopinnot sisällytetään osaksi varsinaista tutkintoa. Savonia-ammattikorkeakoulussa opintopolkuja voi suorittaa kaikilla opetettavilla aloilla. Polkuopintojen alussa opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. Polkuopintoja suorittavat opiskelevat käytännössä samassa ryhmässä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. – Meillä on kyllä hyvä ryhmä. Aina voi ja pitää uskaltaa kysyä kaverilta apua, LassePekka Törnberg toteaa. Kynnys matalalla Iltapäivän hyörinä hiljenee Varkauden kampuksella ja on aika istahtaa alas kahvikupin ääreen. Törnberg kertoo, että nyt alkaa jo hellittää, mutta opintojen alku oli aikamoinen pamaus. – Kyllähän se oli shokki alkuun. Nyt kun on käynyt katsomassa ja tehnyt jo muutamat kokeet, niin huomaa, että kyllähän sitä pärjää. Haastavinta alussa oli, että joka tunnilla tuli niin paljon uutta, jota piti sisäistää. Ja kun kotonakin on huisketta, niin tekemistä riittää. Avoimen amk:n opintopolulle pääsee ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Polulle voi hypätä vaikkapa jos opiskelupaikka ei vielä

yhteishaussa tärpännyt tai mielessä on alan vaihto. Toisaalta opinnot antavat sisältöä vuorotteluvapaalaiselle tai muuten vain ammatillisesta kehittymisestä kiinnostuneille. Tähtäimessä tutkinto Lasse-Pekka Törnberg tuumaa, että itsestä on kiinni kuinka hyvin polun päästä saa kiinni. – Itsellä fysiikka ja matematiikka vaativat paljon työtä että pysyy kärryillä. Toisiin opiskelijoihin on kyllä iso kuilu, he ovat niin paljon edellä. Paljon on kirittävää, mutta se on vain positiivista haastetta, on mukavaa kun koko ajan saa oppia uutta. – Jonkin verran on päästy jo käytäntöönkin kiinni että minkälaisia laitteita käytetään ja polttotekniikoita sun muita. Demoversiotakin kokeiltiin laitospyörittämisestä, mutta se oli vain pintaraapaisua, jatkossa on luvassa enemmän. Energiatekniikka on tulevaisuuden ala – mitä ilmeisimmin myös Törnbergin kohdalla. – Realistinen tavoite on, että pääsisin jatkamaan toiselle vuodelle ja totta kai tavoitteena on, että olisin insinööri jonakin päivänä. Teksti, kuva Anne Heikkinen


Yhteismarkkinoinnilla lisätään Kuopion alueen vetovoimaa opiskelijoiden keskuudessa Pohjois-Savossa on käynnissä maakunnallinen yhteismarkkinointiohjelma, jonka avulla viestitään maakunnan kärkivahvuuksista ja kilpailueduista. Ohjelman yhtenä tavoitteena on kertoa alueen koulutusmahdollisuuksista ja houkutella nuoria opiskelemaan Pohjois-Savoon. K u o p i o n a l u e e n maakunnallinen markkinointiohjelma on osaksi EU-rahoitteinen hanke alueen markkinoinnin kehittämiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. Kuopion alue on markkinointinimi, joka kattaa ohjelmassa mukana olevat 20 Pohjois-Savon kuntaa. Kuopion alue valikoitui alueen markkinointinimeksi, sillä Pohjois-Savolla ei ollut tutkimuksen mukaan merkittävää spontaania tunnettuutta.

– Uudistetun aluebrändin avulla päivitämme mielikuvaa alueesta sekä vahvistamme kuvaa kasvavasta ja edistyksellisestä maakunnasta, kertoo Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen. Huippumahdollisuuksia opiskelijoille Maakunnallisen markkinointiohjelman yleisenä tavoitteena on mm. houkutella uusia opiskelijoita ja asukkaita sekä auttaa yrityksiä rekrytoimaan osaavaa työvoimaa. Markkinoinnin avulla Kuopion alueen kiinnostavuutta opiskelupaikkakuntana pyritään nostamaan sekä opiskelijoiden että työntekijöiden keskuudessa. Opiskelijoille suunnatussa viestinnässä korostetaan alueen avointa ilmapiiriä sekä hyviä opiskelijatapahtumia, jotka tarjoavat mahdollisuuden aidosti yhteisölliseen opiskelijaelämään. Kuopion alueella huippumahdollisuudet kohtaavat hyvän meiningin.

Y h t e i s m a r k k i n o i nn i s s a py r i tä ä n

luomaan tiivis yhteistyöverkosto maakunnan sisälle ja saamaan markkinointiin mukaan alueen tärkeimmät yritykset ja yhteisöt. Alueen oppilaitokset (Itä-Suomen yliopisto, Savonia, Sakky, YSAO) sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ovat jo maakuntaliiton ja kuuden kunnan (Iisalmi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Siilinjärvi ja Varkaus) lisäksi mukana markkinoinnin rahoituksessa. Aika ajoin yhteistyötä tehdään laajemminkin, yli maakuntarajojen. Hyvä esimerkki tästä on nähtävissä joulukuun alussa järjestettävillä Studia-koulutusmessuilla Helsingissä. Itä-Suomen yhteisellä osastolla esitellään koulutusta ja asumista koko Itä-Suomen laajuudessa, teemalla ”Find your east”. Mukana osastolla ovat myös Joensuun kaupunki sekä Karelia-ammattikorkeakoulu.

Tärkeilyvapaa vyöhyke Markkinointiohjelmassa Kuopion alue on nimetty ”Tärkeilyvapaaksi vyöhykkeeksi”, ja alueen viestinviejiksi on haettu brändilähettiläitä, jotka kertovat eteenpäin sanomaa Kuopion alueen vahvuuksista ja houkuttelevuudesta. Kuopion alueen verkkosivut, johon on koottu oleellisin tieto alueen palveluista, oppilaitoksista, työpaikoista ja tapahtumista on avattu osoitteessa www.kuopionalue.fi Teksti Tarja Parkkila, Petteri Alanko

Savonian Sanomat  2 /  2 0 1 3  9


Teksti Jouni Vornanen Kuva Minna Husso

Anna-Maria Saarela tutki monialaisessa väitöskirjassaan kuluttajien käyttäytymistä päivittäistavarakaupassa painonhallinnan näkökulmasta. Tavoitteena oli kuvata muun muassa, miten kuluttaja valitsee elintarvikkeita kaupan tuoteviidakosta. Väitöksessä tarkasteltiin , kuinka kuluttajien valinta muuttuu verrattuna tavanomaiseen valintaan, kun heitä muistutetaan painonhallinnasta ja millaisia haasteita kuluttajat kohtaavat valitessaan kevyempiä tuotteita. Tulokset osoittivat, että kuluttaja tekevät valintansa kaupassa rutinoituneesti. Valintapäätöksiin vaikuttavat erityisesti tuotteen maku, tuttuus ja hinta. Monien tuttujen tuotteiden valintaperusteita ei mietitty uudelleen. Rutiinivalinnoissa riitti vain pieni määrä ärsykkeitä, lähinnä pakkauksen ulkonäkö, ohjaamaan koehenkilö tuttua tuotetta kohti. Koehenkilöt osasivat pyydettäessä valita vähemmän energiaa sisältävän tuotevaihtoehdon. Painonhallinta ei kuitenkaan ollut heillä ensimmäisenä mielessä kauppareissulla. Omaksutun ravitsemustiedon soveltaminen kaupassa riippui sekä henkilöstä että tilanteesta. Tutkimukseen osallistuneiden valintakäyttäytymistä tutkittiin huhtitoukokuussa 2010 Kuopion K-Citymarketissa. Tutkimukseen kehitettiin uusi tiedonkeruutapa. Menetelminä käytettiin sekä manuaalista että digitaalista langatonta audio-visuaalista tallennustekniikkaa: ääneen ajattelua, haastatteluja ja kyselyjä. Ostotehtäväksi koehenkilöille annettiin 11 tuoteryhmän ostolista.

Huoli liikalihavuudesta Saarelan mukaan tutkimus vahvistaa ravitsemusviestinnän tärkeyttä tuotekokemuksen syntymisessä. Lopullinen vastuu ruuan valinnasta ja sen terveellisyydestä on kuluttajalla.

10   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

– Tuotepakkausten ravitsemusviestinnässä voitaisiin paremmin huomioida painonhallintaa tavoittelevien kuluttajien erilaiset tarpeet. Pakkausten yhdenmukaiset ja kuluttajalähtöiset ravitsemusmerkinnät helpottaisivat ostajaa tunnistamaan itselleen soveltuvia tuotteita paremmin. Saarela on huolissaan kasvavasta liikapainosta. Maailmassa on yli 1,4 miljardia ylipainoista ja yli 500 miljoonaa liikalihavaa. Suomessa 68 prosenttia miehistä ja 51 prosenttia naisista on liikapainoisia. Saarela näkee tässä yhtälössä merkittävän markkinointipotentiaalin. – Vähäenergisten tuotteiden on todettu monissa tutkimuksissa olevan saman tuoteryhmän runsasenergisia tuotteita kalliimpia. Kuluttajien on huomattu valitsevan epäterveellisiä vaihtoehtoja erityisesti ollessaan kiireisiä tai väsyneitä. Selkeyttä pakkausmerkintöihin Ihmiset ovat usein valistuneita ja haluaisivat syödä terveellisesti. Saarelalla on tähän montakin hyvää ratkaisua, kuinka lisätä painonhallintaan ja hyvinvointia tukevia ärsykkeitä kuten hyllypuhujat, hyllymerkinnät tai myymälä-tv:t. Erikoisempiakin keinoja löytyy. – Selkeyttäisin ja yhdenmukaistaisin pakkausmerkintöjä, esimerkiksi selkeästi ja nopeasti hahmoteltava liikennevalojärjestelmä, joka on käytössä monissa Euroopan maissa. Kuluttajille voisi tarjota uudentyyppisiä ravitsemusohjauspalveluita vaikkapa nimikkeellä ”personal nutritionist”.

Saarelan mielestä myymälöiden markkinointistrategia hyvinvoinnin edistämiseksi puuttuu kokonaan tai on usein liian huomaamatonta tai vuorovaikutuksetonta. Pelkät lyhytkestoiset terveyskampanjat eivät ole riittäviä, vaan on tehtävä konkreettisia ratkaisuja tukemaan kuluttajan arkea. – Kauppojen myymäläsuunnittelulla, kuten sijoittamalla painonhallintaa tukevia tuotteita selkeästi esille, voidaan tukea kuluttajan painonhallinta- ja hyvinvointitavoitetta. Lisäksi kuluttajia saataisiin muuttamaan rutinoituneita toimintamalleja lisäämällä niitä tukevia ”ärsykkeitä” myymäläympäristöön. „„ Anna-Maria Saarelan tutkimus on saanut laajaa huomiota sekä kotimaassa että ulkomailla. Esimerkiksi iso kansainvälinen konserni PepsiCo on ollut kiinnostunut tutkimustuloksista. „„ Filosofian ja terveystieteiden maisteri Anna-Maria Saarelan väitöstutkimus tarkistettiin Itä-Suomen yliopistolla Kuopion kampuksella 27.9.2013. „„ Anna-Maria Saarela työskentelee Savoniaammattikorkeakoulussa ravitsemus- ja elintarviketieteiden lehtorina, restonomiopintojen ja kansainvälisten opiskelijavaihtojen ohjaajana. Lisäksi hän on Savonian matkailu- ja ravitsemisalan Future Food – kehittämisyksikön asiantuntija.


"Tuotepakkausten ravitsemusviestinnässä voitaisiin paremmin huomioida painonhallintaa tavoittelevien kuluttajien erilaiset tarpeet"

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   1 1


Paistinkääntäjät viimeisellä lounaalla Pari vuotta sitten Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat pistivät pystyyn neljäksi päiväksi varsin erikoisen ruokaravintolan. Tarjolla oli 12 erilaista viimeistä ateriaa. Viimeinen lounas pop up -ravintola keräsi huomiota ja tyytyväisiä asiakkaita. Titanicin kapteenille Edward John Smithille maistui härän sisäfile. Tosin muutamaa tuntia ennen jäävuoreen törmäämistä (1912) ateria koostui seitsemästä ruokalajista, joista opiskelijat valitsivat listalleen maistuvimman liharuuan. Asteekkipäällikkö Montezuman suosikkijuoma oli juokseva suklaadrinkki. Herralla on täytynyt olla maha terästä, sillä juoma valmistetaan suklaasta ja chilistä. Historiantietojen mukaan päällikkö on napannut jopa 50 drinksua päivässä. 1500-luvun alussa kuolleen asteekin suosikkijuoma maistui hyvin myös opiskelijaravintolassa. Ta r j o l l a o l i t u nn e t t u j e n rokkikukkojen viimeisimmät sapuskat. John Lennon tyytyi vaatimattomaan suolalihavoileipään. Tähdellä oli kiire lapsensa luokse, joka selittänee ruokavalinnan. M i c h a e l J ac k s o n i l l a ja Jim Morrisonilla oli samanlaiset mieltymykset. Jackson herkutteli viimeisenä aterialla kananrintaa ja pinaattisalaattia. Morrison puolestaan nautti kanaa hapanimeläkastikkeessa. Teemaravintola Viimeinen lounas

sai osakseen runsaasti huomiota. Ravintola oli esillä muun muassa MTV3:n Kymmenen uutisten loppukevennyksenä. Ruokailun elämyksellisyyttä täydensivät opiskelijan esittämä pianomusiikki ja opiskelijoiden kertomat lyhyet, mutta mielenkiintoiset tarinat menun henkilöistä.

12   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

Paistinkääntäjät maistajina Marraskuun alussa Paistinkääntäjät ry:n Savon voutikunnan jäsenet olivat maistelemassa elämysravintolan tuotteita viineineen. Paistinkääntäjät olivat valinneet Julius Ceasarin, Titanicin kapteenin Edward John Smithin sekä Montezuman aterioista rakennetun kokonaisuuden. Pa l k i t t u j a m o n i e n maakuntakeittokirjojen kirjoittaja ruokatuotannon lehtori Sinikka Määttälä maistoi alkuruuaksi Julius Caesarin scillas-jättikatkarapusalaattia. Aluksi miedosti marinoidut ja mehukkaiksi kypsennetyt jättikatkaravut, viherpippurin ja sellerin makuvivahtein ja viiriäisten munilla loivat maukkaan nautinnon. – Valkoviini, Rooman ”valtakunnasta”, vahvisti historian säväyttämää ruokatunnelmaa. Amerikassa myöhemmin syntynyt, listoilla suosittu caesarsalaatti on aivan eri salaatti. Kalpa Hockey Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Kari Penttilä herkutteli Titanicin kapteenin annoksella: häränfileetä, artisokan sydämiä punaviinissä ja annan perunoita. Penttilän mielestä varsinkin kastikkeen tummanpuhuva väri tumman fileen kera loi tunnelmaa ”viimeisen aterian” teemaan. – Tärkeintä asiassa on kuitenkin se tarina, joka meille kerrottiin aterian yhteydessä. Se sai jokaisen miettimään ateriaa tarinan kannalta sekä lisäsi omakohtaista samaistumista kerrottuun.

konaisuutta. Montezuman juoksevaa drinkkiä hän kuvailu yhdellä sanalla: unelma. Syventää ammatillista osaamista Savonian koulutus- ja kehittämispäällikkö Jari Lindénin mukaan pop up -ravintola tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden harjoitella tilaustarjoilua. Opiskelijat ovat hoitaneet tilauksen ensimmäisestä asiakasyhteydenotosta ja –tapaamisesta jälkimarkkinointiin saakka. – Myös menuun liittyvien juomien suunnittelu ja niiden tarjoilu asiantunteville asiakkaille oli hyvä kokemus. Opiskelijat saivat harjoittaa luovuuttaan sekä organisointi- ja asiakaspalvelutaitojaan, oppia saatiin siis monelta saralta. R e s to n o m i o p i s k e l i j a Sallamaari Heikkinen tukee Lindénin ajatuksia. Opiskelijan näkökulmasta oli hieno tilaisuus näyttää taitoja illallistilaisuuden järjestämisestä. Mielenkiintoista oli nähdä, kuinka arvovaltaiset vieraat suhtautuivat illan suunnitelmaan ja toteutukseen. – Varsinkin kiitospuheet lämmittivät sydäntämme, sillä erityisesti keittiön henkilökunta jää useimmiten huomiotta, vaikka heillä on tärkeä rooli illan onnistumisesta. Kaiken kaikkiaan kokemus oli positiivinen ja opetti jokaiselle jotakin. Teksti Jouni Vornanen

toimitusjohtaja Petri Satuli innostui kehumaan koko ateriakoPetrifun Oy:n

Kuvat Kari-Pekka Moilanen


Monissa liemissä keitetty ruokatuotannon lehtori Sinikka Määttälä nautiskeli Julius Caesarin scillasjättikatkarapusalaattia.

Titanicin kapteenille Edward John Smithille maistui häränsisäfile.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   1 3


Yritysten ja oppilaitosten

rajattomat

yhteistyömahdollisuudet

Puhekielessä ammattikorkeakoulut tunnetaan työelämään suuntautuneina korkeakouluina. Opinahjot vastaavat työelämässä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Lameco LTH Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulun on hyvä esimerkiksi monipuolisesta yhteistyöstä. P u h e k i e l e s s ä ammattikorkeakoulut tunnetaan työelämään suuntautuneina korkeakouluina. Opinahjot vastaavat työelämässä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Lameco LTH Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulun on hyvä esimerkiksi monipuolisesta yhteistyöstä.

Hyvää palautetta on saanut muun muassa Lameco Airlock nurkkaratkaisu, joka kehitettiin loppuun Savonian laboratoriossa henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyöllä. Happonen näkee, että yritysten mahdollisuudet oppilaitosyhteistyössä ovat lähes rajattomat.

Lamecon tuotevalikoimiin kuuluvat kattavasti rakentamisen elementit aina liimarunkotolpista massiivisiin lamellihirsiin. Yrityksen ja Savonian yhteistyö on pitkä. Alkuvaiheessa yhteistyö painottui tiukasti tuotekehitykseen.

Modulaarinen sauna

– Vuonna 2001 toimintansa aloittaneessa yrityksessä on kehitetty paljon uutta. Savonian mainiot testauslaboratoriot ja asiasta kiinnostunut yhteystyökumppani takasi monia onnistuneita hankkeita. Erilaisia sertifikaatteja ja patentteja on nyt mukava esitellä, tarkentaa Lamecon talopuolen myyntijohtaja Esko Happonen.

Savonian Kuopion Muotoiluakatemian projektipäällikkö Tapani Laukkanen kertoo parhaillaan menevästä projektista Lameconin kanssa: modulaarisesta saunasta. Laukkanen kävi keväällä 2012 tutustumassa Varpaisjärven tehtaaseen. Samalla hän mainitsi toimitusjohtaja Ismo Rautiaiselle ESR-rahoitteisesta Juti-projektista, jossa tehdään yrityksille erilaisia tuotekehityksiä. Jutia-projektia hallinnoi Kuopion Rouvasväenyhdistys.

"Yritysten ja oppilaitosten tekemä yhteistyö on erittäin tärkeä portti nuoren opiskelijan työllistymisessä."

14   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

– Ismo Rautiainen kertoi, että heidän Rantasalmi Log Homes yhtiö valmistaa Saksaan hirsisiä sisä- ja ulkosaunoja. Näiden tuotteiden valmistaminen ei ole kustannustehokasta, joten voisiko Juti-projekti kehittää uudenlaisen saunamalliston, joka olisi modulaarinen, kustannustehokas ja soveltuisi Aasian markkinoille, selventää Laukkanen Syksyllä 2012 tehtiin Savon koulutuskuntayhtymässä eri liitosmenetelmistä kokeita. Talven aikana valmistui Lassi Heikkisen opinnäytetyö, joka käsitteli syvällisemmin sisäsaunan mahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille. Saunan kehitystyötä jatkoi opiskelija Jukka Hakala tuotteistamalla saunaa. Nyt muotoilu sai pääroolin.

– Tällä hetkellä olemme prototyyppivaiheessa ja alamme selvittämään Aasian markkinoita. Tämän suorittaa Savonian liiketalouden yksikön opiskelijat, avaa Laukkanen kokonaisuutta. Haasteena kansainvälistyminen Myyntijohtaja Esko Happonen huomauttaa, että Lameco on kansainvälistynyt vauhdilla, koska kotimaasta ei kasvua löydy. Kasvavan yrityksen on pakko panostaa vientiin ja etsiä markkinoita sieltä missä talous on noususuhdanteinen.


Kustannustehokas modulaarinen sauna soveltuisi Aasian markkinoille.

S avo n i a n TKI-asiantuntijan Mikko Heinosen (1.8. siirtynyt Voimatelin palvelukseen) mukaan Lameco on hyödyntänyt Savonian osaamista kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä. Yritys on toteuttanut lukuisia kansainvälisiä projektitöitä.

– Lameco on muun muassa hyödyntänyt Savonian partneriyliopiston opiskelijoita Ranskan markkinoiden yhteistyökumppaneiden etsimisessä. Siitä oli apua, kun yritys valitsi yrityskumppaneitaan uudella markkina-alueella.

Toisena esimerkkinä Heinonen mainitsee Savonian International Business opinto-ohjelman, jossa muun muassa venäläiset opiskelijat toteuttivat Lamecon asiakastyytyväisyyskyselyn entisiin IVY-maihin.

– Yritys on saanut yhteistyöstä merkittävää hyötyä liiketoimintansa kehittämiseen ja vastaavasti opiskelijat ovat saaneet aitoja työelämän kehittämisprojekteja, jotka edistävät heidän valmiuksiaan toimia jatkossakin työelämässä, Heinonen korostaa.

– Yritysten ja oppilaitosten tekemä yhteistyö on erittäin tärkeä portti nuoren opiskelijan työllistymisessä. Opiskelija, joka on yritykselle ennestään tuttu ja osoittanut yritykselle olevansa ahkera ja luotettava henkilö, on helppoa palkata, päättää Lamecon myyntijohtaja Esko Happonen. Teksti Jouni Vornanen Kuva Jukka Hakala

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   1 5


16   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat


Taide herää teoksesta asuksi Arvid Liljelundin Lähtö Pariisista -teoksen tunnelma on eittämättä haikea. Punaiseen pukuun ja hattuun sonnustautunut nainen katselee ikkunasta pariisilaiselle hautausmaalle avautuvaa maisemaa valkoinen nenäliina kädessään. Teoksen tunnelma , valot ja värit herättivät myös vaatetusmuotoilua opiskelevan Heli Korhosen huomion.

– Tämä teos jäi heti mieleeni ja halusin tehdä oman näkemykseni tässä maalauksessa näkyvän naisen puvusta, Korhonen toteaa. – Puvussa on runsas helma ja jakkumainen yläosa. Tutkin pukuhistoriaa 1880-luvulta ja otin siitä viitteitä, toisaalta aika paljon näkyy myös taulusta, että minkälainen tämä puku on. Halusin, että puku on esittävä ja että sen pystyy yhdistämään tähän teokseen.

S av o n i a- a mm at t i k o r k e a k o u l u n

Kuopion muotoiluakatemian opiskelijat ovat herättäneet henkiin Kuopion taidemuseon Taiteilijan matkassa perusnäyttelyn teoksia. Mukana on historiallisia pukuja, joissa teoksen asu pyritään toistamaan mahdollisimman tarkasti, mutta myös nykytaiteen inspiroimana syntyneitä moderneja ja luovia ratkaisuja. – Kyllä teokset heräävät ihan eri tavalla henkiin kun näyttelyä esitellään näissä puvuissa. On mukava työntekijöidenkin kannalta kun saa pukeutua teokseen, luonnehtii taidemuseon intendentti Marja Louni.

Pukutaidetta opiskelevien nuorten näkökulmasta yhteistyö taidemuseon kanssa on ollut erittäin tervetullutta. Yliopettaja Mariella Rauhala on iloinen siitä, että vaatetusmuotoilu näkyy ja kuuluu entistäkin laajemmilla kentillä.

– Vaate itsessään voi olla taideteos, joka muuttuu ja muuttaa muotoaan. Vaate voi olla niin monenlainen ja monessa mukana, sillä on sekä esteettinen että käytännöllinen merkitys, joka tulee myös taiteessa esiin, Rauhala kuvaa. Teksti, kuvat anne heikkinen, Kantti.net

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   1 7


Tavoitteena oli tarjota pelaajille hyvin toimiva ympäristö, jossa osallistujien on mahdollista keskittyä harrastukseensa eli osallistua pelaajien välisiin turnauksiin. Tapahtumaan kuuluivat luonnollisesti muun muassa sopiva musiikki, lepomahdollisuudet, pizza- ja virvoitusjuomamyynti. Savonia-ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Pekka Vedenpää korostaa yhteistyön merkitystä.

– Itse pelitapahtuman järjestäminen oli tapahtumaorganisaatiossa hyvin monitahoinen ja yksityiskohtainen prosessi, jossa päästiin eri osapuolten mahdollisimman tehokkaaseen yhteistyöhön ja resurssien hyödyntämiseen. – Oli otettava huomioon muun muassa seuraavia seikkoja: yhteydet sponsoreihin, lanit.fi yhteisöön, ohjelmat, aikataulut, tilaratkaisut, tietoverkko- ja sähköyhteydet. Tietysti oli varauduttava ongelmatilanteisiin ja varasuunnitelmiin. Vedenpää sanoo, että oman mielenkiintoisen ja tärkeän osan projektissa muodosti Savon ammatti- ja aikuisopiston (Sakky) yhteistyö sähkö- ja tietoliikenneasioissa ja koko tapahtuman järjestämisessä.

– Suunnittelimme ja toteutimme asiantuntijoiden sekä opettajien ja opiskelijoiden kanssa pelitapahtuman vaatiman infran, jonka mitoituksessa huomioitiin peleissä käytettävien työasemien sähkönkulutus sekä tietoverkon toimintavarmuus. Savonian Opistotien kampuksen liikunta- ja aulatilat olivat sopiva ja toimiva yhtenäinen kokonaisuus myös tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien järjestettäessä pelitapahtumaa. Vedenpää ennakoi jatkuvuutta tapahtumalle hyvien palautteiden perusteella. Sakkyn tietojenkäsittelyn tutkintovastaava Hannu Halonen näkee, että yhtenä lähtökohtana on yhteinen sosiaalinen tapahtuma. Tapahtuman järjestelyt ja tapahtuma itsessään onnistui erittäin hyvin. Paikalle odotettiin 75 pelaajaa ja sinne saapui noin sata.

– Tällä tapahtumalla oli myös tarkoitus markkinoida tietokonepelien toista ulottuvuutta. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ja Savonia selvittävät Health Propeli -hankkeessa pelien kuntouttavaa vaikutusta muisti- ja aivohalvauspotilaille. Teksti Jouni Vornanen Kuvat Kimmo Savén, kantti.net

Kuopion ensimmäinen verkkopelitapahtuma Lokakuun puolessa välissä järjestettiin Kuopiossa ensimmäistä kertaa verkkopelitapahtuma yli 15-vuotiaille pelaajille. Gyomisy Stage LAN -tapahtuma alkoi perjantaina kello 15 ja päättyi samaan aikaan lauantaina. Pelitapahtuma oli osa Kuopion supersyysloman kokonaisuutta.

18   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat


Elcoline ja Savonia tekevät tiivistä kehittämistyötä Kansainvälisyys ei ole enää teoriaa, se on opiskelun ja työyhteisöjen arkipäivää. Niinpä Elcoline Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulu tekevät tiivistä yhteistyötä yrityksen kasvaessa ja kansainvälistyessä. Savonian opiskelijat ovat päässeet aitoihin työelämäprojekteihin, joka lisää heidän valmiuksia toimia kansainvälisessä ympäristössä. L e h to r i Ann e l i S av o l a i n e n kertoo, että hedelmällinen yritysyhteistyö Varkauden opiskelijoiden kanssa alkoi muutama vuosi sitten. Aluksi Elcolinelta oli saatu muutama opiskelijaprojekti, joita he tekivät opintojaksoillaan.

– Varsin pian tämän jälkeen Elcoline liittyi Savonian hallinnoiman Yritysten kansainvälinen (YKO) –hankkeeseen, jonka tiimoilta muun muassa projektipäällikkö Mikko Heinosen toimesta toteutettiin niin sanotulla IBAM-työkalulla kansainvälisen liiketoiminnan arviointi. Yhteensä yli 50 suomalaista ja kansainvälistä liiketalouden opiskelijaa on osallistunut Elcolinen projekteihin. Anneli Savolainen mainitsee muutaman konkreettisen esimerkin, missä opiskelijat ovat olleet mukana.

– Näitä ovat muun muassa työntekijöiden kouluttaminen ranskalaiseen kulttuuriin työmaakohteessa sekä tuotteistamisessa avustaminen. Lisäksi on selvitetty työsopimus- ja lupakäytäntöjä, tehty liiketoiminnan kansainvälistymisanalysointia ja paljon muuta kehitystyötä.

Elcolinen kansainväistyminen on huomattu myös laajemmin. Elcoline sai Golden Gavia -kansainvälistymispalkinnon vuonna 2012. Voiton perusteina olivat sekä todellinen kansainvälistyminen ja kasvu että myös yrityksen vahva määrätietoisuus ja sitoutuminen kansainvälistymisprojekteihin.

Elocoline Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen vahvistaa yhteistyön edut. Yhteistyö yrityksen ja Savonian välillä on ollut menestyksekästä ja hyödyntänyt molempia osapuolia.

Elcoline Oy on vuonna 2002 perustettu teollisuuden ja kiinteistötekniikan urakointi- ja kunnossapitoalan yritys. Asiakkaina ovat pääasiassa kansainvälisiä kaivos-, energia-, ydinvoima- ja telakkateollisuuden sekä liikenteenhallintajärjestelmien toimittajia.

– Projekteja on toteutettu laaja-alaisesti ja opiskelijat ovat olleet todella motivoituneita näihin hankkeisiin. Yhtenä suurena vahvuutena on ollut myös opiskelijoiden kansainvälinen tausta ja suomalaisopiskelijoiden kansainvälinen ajattelutapa.

Teksti Jouni Vornanen Kuva Jesse haaja

Elcoline Oy:n toimitusjohtaja Jouko Juvonen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen vakuuttavat, että Savonian Sanomat  1 3   1 9 yhteistyö yrityksen2 / ja 20 Savonian hyödyntää molempia osapuolia.


Puntarissa kone- ja metalliteollisuuden kilpailukyky Metallin mestarit -tapahtuma kokosi pohtimaan kone- ja metallialan haasteita ja tutustumaan uusiin teknologioihin Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammatti- ja aikuisopisto järjestivät 21.–22. marraskuuta Siilinjärven Vuorelassa kaksipäiväisen Metallin mestarit -tapahtuman. Seitsemänkymmentä osallistujaa kokoontui tapahtuman ensimmäisenä päivänä pidettyyn seminaariin kuulemaan ja keskustelemaan keinoista, joilla suomalainen kone- ja metalliteollisuus voi pärjätä kiristyvässä, kansainvälisessä kilpailussa. Asiantuntijoiden alustukset johdattivat pohtimaan teknologiateollisuuden, Pohjois-Savon työpaikkojen kannalta

20   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

maakunnan merkittävimmän elinkeinon, mahdollisuuksia muun muassa innovaatiotoiminnan ja verkostojen hallinnan, teollisuusyritysten vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden sekä uusien teknologioiden – kuten lisäävän valmistuksen ja konepaja-automaation robotiikkasovellutusten – näkökulmista. Tapahtuman toisena päivänä hydraulisylintereiden suunnitteluun ja valmistukseen erikoistuneen Hydroline Oy:n tiloissa järjestetty Metallin mestarikurssipäivä tarjosi osallistujille tilaisuuden tutustua käytännönläheisesti valittuihin uusiin teknologioihin ja sovelluksiin. Viiden eri aiheen ympärille rakennetuilla pienryhmäkursseilla perehdyttiin muun muassa ainetta lisäävään valmistukseen, robotisoinnin mahdollisuuksiin ja 3D-mittaukseen. Osallistujat kiittivät palautteessaan päi-

vän antia, ja koulutusten järjestäminen yrityksen tuotantotiloihin rakennetuissa oppimisympäristöissä toi oman lisäsäväyksensä päivän sisältöön. Metallin mestarit -tapahtuma järjestettiin osana Savonian hallinnoiman LEKA (Pohjois-Savon teknologiateollisuuden tutkimus- ja teknologiansiirtoverkosto) -hankkeen toimintoja. Kuluvan vuoden lopussa päättyvän projektin toimenpiteet ja tulokset esittäytyivät tapahtumassa myös seminaaripäivän tauoille pystytetyillä ständeillä. Savon ammatti- ja aikuisopiston koordinoima Mestari-tapahtumakokonaisuus järjestettiin kaikkiaan toista kertaa, ja tapahtumasarja saa jatkoa myös ensi vuonna. Teksti Soile Takkunen Kuva Emmi Hakala


Teksti Kari Manninen, Savon Sanomat 10.10.2013 Kuva Minna Tarviainen

Haapasalon Ville nuorten malliksi Venäjä-osaaminen: Opiskelijat saivat itänaapurista tietoiskun, jossa suosikkinäyttelijä nousi oivaksi esimerkiksi. Amm at t i ko r k e a ko u l u Savonian oppilaat Suvi Koisti ja Anna Antinjuntti haluavat oppia enemmän Venäjästä, koska venäläiset matkailijat lisääntyvät Itä-Suomessa. – Olen palvellut töissä venäläisiä turisteja. Varsinkin joulun tienoilla heitä on ollut paljon, Antinjuntti kertoi keskiviikkona Kuopiossa. Ammattikorkeakoulut Savonia ja Karelia järjestivät silloin ensimmäistä kertaa tilaisuuden Discover Russia opiskelijoilleen. Mainostoimisto Sek&Grey Oy:n asiakkuusjohtaja Kati Saari kertoi kokemuksistaan Venäjällä ja Radio Aallon toimittaja Kimmo Vehviläinen juonsi. Saari on kehittänyt seitsemän vuotta Venäjällä Stockmann-tavaratalon, Zara-vaatekauppojen ketjun ja Onninen Oy:n liiketoimintoja ja markkinointia. Alunperin luennoitsijaksi piti tulla Venäjällä suositun näyttelijän Ville Haapasalon, mutta hän oli kuulemma Kazanissa kuvauksissa ja perui tulonsa, koska pelkäsi myöhästyvänsä. Hän on ajankohtainen Et kuitenkaan usko -kirjansakin takia. – Venäläisten kanssa toimivien kannattaa ottaa mallia Haapasalosta, joka on hyvin suosittu Venäjällä: naiset pitävät hänestä ja miehet arvostavat. Venäjällä naisen pitää saada olla nainen ja miehen mies, Saari korostaa. – Venäjälle ei kannata lähteä harjoittelemaan huonoilla tuotteilla. Esimerkiksi Zaran logistiikka ja lyhyt toimitusketju varmistavat, että catwalkien viime uutuudet ovat saatavilla ällistyttävän nopeasti Moskovassa.

Venäjän merkitys Suomelle on suuri. Venäjä on tärkein kauppakumppani: ykkönen tuonnissa ja kolmas viennissä. – On surullista, kuinka vähän tiedämme Venäjästä. Älä oleta venäläisistä mitään. Muista kysyä heiltä, Saari neuvoo. Venäläiset ovat ulkomaalaisista matkailijoista suurin ryhmä Suomessa. Viime tammi-kesäkuussa Suomen itärajan ylitti noin 2,3 miljoonaa venäläistä. Saari ihmettelee, että Suomessa on vähän venäjänkielisiä palveluja, minkä huomaa puuttuvista kylteistäkin. Matkatoimistotkaan eivät hänestä huomioi riittävästi venäläisiä, vaikka nämä lentäisivät vuosittain Helsingistä etelään. – Venäläiset arvostavat palvelua ja ovat valmiita maksamaan siitä. He haluavat kuluttaa. Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulut ovat vuodesta 2010 kehittäneet yhdessä erityisesti Venäjä-matkailuliiketoiminnan koulutusta. Savoniassa on 150 venäläistä. He ovat lähinnä liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan, tekniikan, musiikin ja tanssin alan opiskelijoita. Venäläiset lähtevät toimeliaasti vaihtoon eri maihin. Vuosittain 15 – 20 venäläistä harjoittelijaa saapuu yleensä Pietarista ja Petroskoista Savonian järjestämänä PohjoisSavon matkailuyrityksiin. Savonian osaamisaluejohtaja Kaija Sääski kertoo, että Savonian suomalaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelu ja harjoittelu Venäjällä ovat vielä vähäistä. Venäjän kielen opiskelijoita on Savoniassa yli 200. – Venäjä-taitajat työllistyvät helposti ja heistä on pulaa.

Asiakkuusjohtaja Kati Saari ja radiopersoona Kimmo Vehviläinen antoivat opiskelijoille tietoiskun itänaapurista.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   2 1


Hankkeet

Hankkeelta

luovien yritysten videosarja

PLAN C hanke leimahti loppumetreillä kirkkaaseen liekkiin, kun satapäinen osallistujajoukko nautti KINO Kuvakukossa PLAN C yritysten upeista videoista, tai pikemminkin minielokuvista. Valkokankaalla nähtiin yrittäjien kädenjälkiä, ostajien elämyksiä, tuotekuvauksia ja tyylikästä faktaa. Tyytyväisyys huokui yrittäjistä, saihan heidän työnsä ja uurastuksensa arvoisensa hengähdystauon juhlagaalan muodossa. Tunnelmaa kohottivat myös maukas buffet väliajan Tiramisun kera, yrittäjien yhteistyökumppanit ja mukavan runsas perheenjäsenten osallistujamäärä. PLAN C oli Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima ESRkehittämishanke, jossa mukana olivat ELY-keskus, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus sekä asiantuntijapalveluyritykset. PLAN C tarjosi palveluja liiketoiminnan kehittämiseen Pohjois-Savon luoville yrityksille ja yhdistyksille. Palvelut koostuivat lähtötilanteen ja tavoitteen määrittelystä, kehittämissuunnitelman tekemisestä, yritys- tai pienryhmäkohtaisista sparrauksista, valmennuspäivistä, seminaareista ja verkostoitumistapaamisista. Hankkeen yksi keskeinen tavoite oli edistää myyntiä ja kehittää myynninedistämiseen erilaisia keinoja ja välineitä. PLAN C hankkeessa oli 25 yritystä ja yhdistystä. Yhteistä hankkeen toimijoilla oli tuotettavan palvelun tai tuotetuotantoon vaadittava erityisosaaminen, ammattitaito, selkeä visio, mutta usein kirkastamattomat myynnin,ostajien ja loppukäyttäjien prosessit. Luovan alan yrittäjien ja yhdistysten myytävät palvelut ja tuotteet vaativat vahvaa markkinointia ja myyntiä, jotta asiakkaat ja loppukäyttäjät löytyvät. PLAN C hankkeen tuottamat videot tuovat kognitiivisperusteiseen myyntiin uuden tason: tunnelmaa luova musiikki, eri-ikäiset henkilöt, värit, valot, varjot ja muut elokuvan keinot tuovat myyntiin esitteiden ja myyntipuheiden rinnalle uuden tason. Hankkeesta valmistuu myös kirjallinen tutkimusraportti, jonka laatii tutkija Heikki Rannikko Aalto-yliopistosta. Hankkeen kesto oli 1.1.2012 - 31.12.2013.

Projektiryhmän muodostivat projektipäällikkö Tiina Salli, TKI-asiantuntija Anja Lappi-Hautamäki, TKI-asiantuntija Anja Kainulainen, TKI-asiantuntija Tiina Naumanen-Salmela, TKI-asiantuntija Jari Niemelä, TKI-asiantuntija Jari-Pekka Jääskeläinen, Hankesihteeri Mira Saari Teksti Anja lappi-Hautamäki Kuvat plan c

22   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

Myyntiin ja markkinointiin tuotetut videot ovat nähtävissä viereisestä qr-koodista.


Hankkeet

Hankkeita

Savoniassa

Savonia toteuttaa useita kymmeniä monipuoliseen asiantuntijuuteen perustuvia projekteja sekä pitkäkestoisiakin TKI-hankkeita yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Alla on esitelty lyhyesti joitain tänä vuonna alkaneita hankkeitamme. Hankkeisiin voi tutustua tarkemmin Savonian WWW-sivuilla. Savo Rising Stars Tavoitteena on löytää maakunnan menestysyrityksiä sekä potentiaalisia kasvuyrityksiä, sekä kerätä tietoa, mitkä oppilaitosten toimenpiteet ovat olleet pk-yritysten kasvun ja kehittymisen kannalta hyödyllisiä. Projektissa kerätään haastattelujen ja nettilinkin kautta palautetta ja kehittämisideoita yrityksiltä, sekä alueen kehittämistahoilta ohjelmakauden aikana kehitetyistä toimivista käytännöistä yritysten innovaatiotoiminnan ja kasvun tukemiseksi. Tuloksia hyödynnetään alueellisen innovaatio-toimintamallin, oppilaitosten palvelutarjonnan sekä koulutuksen kehittämisessä Toteutusaika 1.7.2013–30.09.2014 Bioinformatiikan osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Itä-Suomessa Kuopion seutu tunnetaan terveys- ja bioalan osaamisestaan. Näiden alojen tuottaman tutkimusinformaation tehokas säilöntä ja analysointi vaativat erittäin kehittyneiden tietojärjestelmien ja tiedonhallintamenetelmien käyttöä. Alueella jo valmiiksi olevan osaamisen täydentäminen Savonian teknologisella osaamisella mahdollistaa uuden toimintaympäristön tehokkaan käyttöönoton.

older people. This aim will be achieved by discovering older people’s thoughts on the knowledge, attitudes and behaviours of health and social care professionals when working with older people, analysing research and literature on competences required in older people’s care, exploring professionals views of desired competences for all working with older people Execution period 1.10.2013–30.9.2016 Kosteusvauriokorjausasiantuntijoiden koulutus- ja kehittämishanke Rakennusten kosteus- ja homeongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Kosteusvauriokorjausasiantuntijoiden koulutus- ja kehittämishankkeessa muokataan ja sovelletaan aihealuetta käsittelevissä hankkeissa tuotettua tietoa osaamistavoitteiksi ja opintokokonaisuuksiksi huomioimalla rakentamisen säädösten vaatimukset. Projektin aikana testataan ja pilotoidaan opintojaksojen toimivuutta yrityksistä tulevien henkilöiden asiantuntijakoulutuksissa. Näihin koulutuksiin voivat osallistua myös korjausrakentamiseen suuntautuvat rakennustekniikan tai rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman tutkinto-opiskelijat. Toteutusaika 1.5.2013–31.12.2014

Savonian keskeinen rooli hankekokonaisuudessa on bioinformatiikan järjestelmäinfrastruktuurin kehitystyöhön osallistuminen asiantuntija- ja opiskelijaresurssein. Hyödynsaajina tulevat olemaan myös kaikki Itä-Suomen alueen yritykset, joilla on tarvetta bioinformatiivisen osaamisen vahvistamiseen ja parantamiseen.

Health Propeli – Games for Health liiketoiminnan kehittäminen Hankkeen tavoitteena on kerryttää tietoa siitä, miten pelejä ja pelillisiä menetelmiä kannattaa käyttää terveyshyötyjen tuottamisen näkökulmasta. Lisäksi saadaan tietoa siitä, millaisia liiketoimintamalleja on ja millaisia tulisi kehittää.

Toteutusaika 1.4.2013–31.12.2014

Tutkimus koostuu kolmesta tutkimusnäkökulmasta (terveys, tuotekehitys ja liiketoiminta), jotka yhdistyvät tutkimusympäristöissä eli pelikentillä. Pelikentät ovat jo fyysisiä tai digitaalisia ympäristöjä.

European Later Life Active Network The proposed project is to share and distribute good practice and innovation related to Ageing. The desired outcome of the project is better quality of higher education related to the care of people in later life. The main aim of the project is to develop an agreed Core European Competencies Framework for working with

Tuloksena on tutkittua tietoa eri asiakaskunnista ja niiden potentiaalista sekä menetelmistä jolla asiakkaiden tarpeisiin voidaan paremmin vastata. Toteutusaika 1.6.2013–30.6.2014

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   2 3


Hankkeet

Teksti jouni vornanen Kuvat Minna husso, hannu karppinen

Future Food hyödyntää kuluttajatietoa Viime vuosina on havaittu, että elintarvikkeiden kuluttajatiedon hyödyntäminen on yrityksissä vähäistä. Näin yritysten tarpeesta syntyi Future Food –tutkimus- ja kehitysympäristö, jossa kehitetään tuotteita ja palveluja käyttäjälähtöisesti. Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Anja-Riitta Keinänen kertoo, että Future Food:ssa tutkimuksella saatua tietoa hyödynnetään elintarvike- ja ravitsemisalan tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

– Toisaalta tuotannon ja tuotteiden laadunhallintaan liittyvät uudet elintarvikelainsäädännön ja valvonnan velvoitteet kuten OIVA ja ravitsemuspassi lisäävät tarvetta henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

– hankkeessa yrityksille tuotetaan siis räätälöityjä tuotekehityspalveluja. Yhdessä sovitaan tavoitteista, menetelmistä ja arvioidaan tuloksia, korostaa Keinänen asiakasnäkökulmaa.

järjestää yrityksille laatukoulutuksia, joissa opitaan uusia ravitsemuksellisen, aistittavan ja hygieenisen laadun kehittämis- ja testausmenetelmiä ja tuotannon laatujärjestelmiä. Hankkeessa on kehitetty Future food -tilojen varustukseksi ravitsemuksellisen laadun analyysi- ja pakkausmerkintäohjelmisto.

Future Food

– Toimitiloissa on varustus tehdä havainnointitutkimuksia autenttisessa ympäristössä esimerkiksi asiakaspalvelu- ja myyntipisteissä, kaupoissa sekä itsepalvelu- ja jakelulinjastoilla.

Savonian yliopettaja Anja-Riitta Keinänen sanoo, että vastuuvelvoitteet lisääntyvät elintarvikeketjussa, pellolta lautaselle.

myös yrityksen ravitsemusviestinnän käyttöön ja elintarvikepakkauksiin saadaan mahdolliset ravitsemusväitteet, ravitsemus- ja GDA –merkinnät, tarkentaa Keinänen.

Future Food

Pk-yritykset ovat hyötyneet hankkeesta

– Näin selvitetään nopeasti tuotteiden ravitsemuksellinen laatu. Siten saadaan

Future Food:ssa on mukana yli kaksikymmentä pohjoissavolaista elintarvikeyritystä. Yritykset toimivat esimerkiksi kasvisten, lihan ja kalan jalostuksen parissa. Tuotekehitystyötä tehdään suorina toimeksiantoina, jolloin Savonian asiantuntijat tekevät kehitystyö tai sitten kehitystyö tehdään yhteistyössä yritysten kanssa.

Future Food tuotekehitystilassa on monipuoliset mahdollisuudet kehittää tuotteita ja suunnitella valmistusprosesseja.

24   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat


Hankkeet

Lisätietoja

Anja-Riitta Keinänen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu 044 785 6050 anja-riitta.keinanen@savonia.fi

ta aistinvarais rjestetään a si uk Tuotteet jä im tk kuluttajatu arviointia ja lutilassa. en valmiste te yt varten nä

Futur eF ja kon ood:ssa ke ditoria hitett yjä le tuott ipom eita. oK u l u t ta j at u t k i m u k s e t ovat sijoittuneet päivittäistavarakaupan ympäristöön, kuluttajapaneeleihin ja aistivaraiseen testaukseen, muistuttaa Keinänen.

– Esimerkiksi Kuopiolainen leipomoyritys F.K. Trube Oy uudisti pakkauksensa kuluttajatutkimuksen tulosten perusteella. Cateringyritykset ja ammattikeittiöt ovat kiinnostuneet muun muassa trendilähtöisestä tuotekehityksestä. Savonian tuotekehityspalveluja käyttäneet ravitsemisyritykset ovat tuottaneet vaihtelua ja elämyksiä asiakkailleen sekä kehittäneet uusia tuotekonsepteja.

Entä tulevaisuus?

Anja-Riitta Keinänen näkee, että tämä ”uinuva” liiketoimintapotentiaali odottaa paljon tuotteilta ja niiden laadulta. Tuotteisiin kohdistuu myös erilaisia vaateita liittyen eettiseen, aistittavaan ja ympäristö-, ravitsemuslaatuun sekä tuoteturvallisuuteen.

– Vastuuvelvoitteet lisääntyvät elintarvikeketjussa, pellolta lautaselle. Toisaalta tiedetään, että kuluttajat ovat kiinnostuneita ravinnostaan, halukkaita vaikuttamaan sen laatuun ja myös valmiita osallistumaan tuotteiden kehittämiseen. Toimiala kansainvälistyy

Savonian Future food –ympäristö, tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluineen jää pysyvästi palveleman yrityksiä.

Toimiala ja tuotevalikoimat kansainvälistyvät ja kilpailu lisääntyy. Future Food verkostoi yrityksiä valmiisiin kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntija- ja yritysverkostoihin, visioi Keinänen.

Tulevaisuudessa kuluttajat ja asiakkaat ovat yhä valveutuneempi. Merkittävämpänä asiakassegmenttinä ovat eri väestöryhmät muun muassa ikääntyvät ja nuorten, jotka ovat tottuneita uusien palvelujen ja tuotteiden käyttäjiä.

– Erityisenä hyötynä on koko Future Foodin elintarvikeketjun verkosto, jossa saatetaan yhteen raaka-aineiden tuottajia ja tuotanto- ja palveluyrityksiä: business to business. Future Food:ssa tapahtuva osaamisen kehittä-

din aistittajaraa lu u k ja imusta tija ttajatutk Asiantun tia ja kulu in ttä io e rv a a uoneess varaista paneelih . ä ä k s e s is n tö tehdää ympäris sa valinta is is tt n aute

minen ja tiedon siirto hyödyntää kaikkia ketjun toimijoita ja varmentaa tuotteiden laatua ja turvallisuutta. – Future Food -tutkimus- ja kehittämisympäristö ja -palvelut sopivat sekä elintarvike- että ravitsemisalan ja ammattikeittiöiden tuotteiden ja toiminnan kehittämiseen. Ammattikeittiöiden ihmiset ovat tervetulleita tutustumaan tiloihin ja palveluihin ja suunnittelemaan yhteistyötä. Future food –elintarvikealan toiminnan ja tuotteiden kehittäminen PohjoisSavossa –hanke toteutetaan Savonia-ammattikorkeakoulun, Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Sisä-Savon seutuyhtymän yhteistyönä. R a h o i t ta j i n a to i m i vat Pohjois-Savon liitto (EAKR) sekä pohjoissavolaiset kunnat ja elintarvikeyritykset. Hanke on saanut suunnitteluvaiheessa tukea Elintarvikekehityksen klusterin osaamisohjelmasta (Kuopion Innovation Oy).

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   2 5


Hankkeet

Savonia mukana kansainvälisessä elintarvikealan miljoonien eurojen hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulun Future Food -tuotekehitysympäristö on valittu Suomesta ja Pohjoismaista elintarvikealan tiedonsiirto- ja välityskeskittymäksi. Savonia tuottaa ja siirtää tietoa useiden eri työpakettien alla monialaisesti Euroopan muiden partnerien kanssa. Vastaavasti partnerit tekevät samanlaista tiedonsiirtoa omissa maissaan. H a n k k e e n ko ko n a i s b u d j e t t i on 4 miljoonaa euroa ja Savonian osuus on siitä noin 236 000 euroa komission rahoittamana. Savonian omat tehtävät liittyvät erityisesti ravitsemisalan yrittäjyyteen eri malleineen ja työkaluineen, kuten kuluttajalähtöisten innovaatiomenetelmien mallintamiseen ja tiedonsiirtoon eri kanavia hyödyntäen. P r o j e k t i pä ä l l i k k ö Anna-Maria Saarela kertoo, että ennen kuin kohdemaissa eri yrityksille tapahtuvaa koulutusta tai tiedonsiirtoa kaikkien partnerimaiden tiedonsiirtokeskittymien vetäjät koulutetaan kaikista aiheista, joita hankkeen aikana tuotetaan eri jäsenmaissa. – Muita tiedonsiirtoaiheita kuluttajalähtöisen innovaatiomenetelmien lisäksi ovat muun muassa laatu-, ympäristö-, pakkaus, valmistusteknologiat ja yrittäjyys. – Lisäksi yrittäjyydestä järjestetään kolmivuotiseen hankkeen aikana kesäkouluja, johon kutsutaan eri kehittäjäorganisaatioiden toimijoita, tutkijoita, yritysedustajia ja mentoreita. Ideana on myös siirtää tutkimustietoa liiketoimintaan sekä jakaa tietoa yrittäjyyden eri muodoista ja toimintatavoista

26   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

Savonian rooliin kuuluu myös monenlaisten koulutustapahtumien järjestäminen sekä kotimaassa elintarvikealan toimijoille että ulkomailla, kuten Entrepreneurship Summer Academyssä kolmen vuoden aikana. H a n k k e e n k o o r d i n a at to r i n a on Irlanti, IT Tralee, joka on myös Savonian Eramus-partneri. Osallistujatahot (19) ovat 9:stä Euroopan maasta: Irlanti, Englanti, Saksa, Hollanti, Puola, Espanja, Portugali, Italia ja Suomi. Yrityksiä on 4, joista yksi on Savosta: Osuuskunta Maitomaa. Projekti on valittu rahoitettavaksi EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa. V u o d e n pä ä s tä Kuopiossa on koko konsortion tapaaminen, jolloin Savonia isännöi tilaisuutta. Future Food tarjoaa tuotekehitys-, kuluttajatutkimus- ja laatukoulutuspalveluja elintarvikeketjun yrityksille ja toimijoille. Savonia on yrityksien tukena tuotteiden ja palvelujen ideoinnissa, kehittämisessä, tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Teksti Jouni Vornanen kuva Riikka Eskelinen


Hankkeet

ABOWE-hanke synnyttämässä uutta teollista osaamista prosessibiotekniikassa Savonia toimii lead partnerina Itämeren ohjelmaan kuuluvassa ABOWE-hankkeessa (Advanced Concepts for Biological Utilization of Waste), joka alkoi joulukuussa 2012 ja kestää syksyyn 2014. Hankkeessa on partnereita kuudesta maasta. Orgaanisten jätteiden jalostamista luonnonmukaisella tavalla ABOWE:ssa edistetään kahta teknologiaa, jotka nousivat esille aiemmin toteutetussa REMOWE-hankkeessa (2009-2012). Hankkeen lähtökohtana on dos. Elias Hakalehdon (Finnoflag Oy ja Itä-Suomen yliopisto) innovoima uudenlainen biojalostamo, jonka avulla jalostetaan orgaanisia jätteitä luonnonmukaisella tavalla. Jätemateriaaleista tuotetaan arvokkaita kemikaali- ja energiatuotteita, hyödyntämällä mikrobeja ja niiden entsyymejä. Tavoitteena on sopeuttaa ihmisen talous luonnon talouteen, käyttämällä samoja prosesseja kuin luonnossa. Ihmisen ja luonnon yhteistoiminnalla voidaan välttää ympäristöongelmien kasaantumista ja suunnitella ekologisesti kestäviä tapoja tuottaa energiaa ja kemikaaleja. Konkretiana 12 metrinen merikontti Savonia investoi biojalostamon liikuteltavaan pilottilaitokseen, joka on parhaillaan rakentumassa Opistotien kampuksella sijaitsevan 12 metrisen merikontin sisään. Pilot-laitosta on vuoden 2013 aikana intensiivisesti suunniteltu ja rakennettu monialaisessa tiimissä, johon kuuluu Finnoflag Oy:n kanssa Savonia tekniikan opetus- ja

Part-financed by the European Union (European Regional Development Fund)

TKI-henkilöstöä sekä opiskelijoita kone-, sähkö-, automaatio-, tieto- ja ympäristötekniikan aloilta. Lisäksi mukana on myös alueen yrityksiä. Asennustöissä on mukana Sakkyn opiskelijoita kone- ja sähköaloilta. On ollut hämmästyttävää huomata, kuinka monipuolista osaamista Savoniassa on, ja että tämän mittakaavan pilottilaitosta on mahdollista toteuttaa eri alojen yhteistyönä. Pilottilaitosta testataan Savon Sellulla sekä Puolassa ja Ruotsissa erilaisilla jätteillä, yhteistyössä Finnoflag Oy:n, Savonian ympäristötekniikan sekä ko. maiden hankepartnereiden ja testauspaikkojen kanssa. Tämän rinnalla saksalainen Ostfalian ammattikorkeakoulu investoi toisen teknologian eli kuivamädätyksen pilottilaitokseen. Kyseistä teknologiaa testataan Liettuassa, Virossa ja Ruotsissa. Savonian liiketalouden ala puolestaan vastaa kaikilla hankkeen testausalueilla paikallisten toimijoiden kanssa liiketoimintamallien ja investointimuistioiden laatimisesta sekä investoijatilaisuuksien järjestämisestä. Tavoitteena on synnyttää yritysvetoisia jatkoprojekteja, jotka tähtäävät kahden teknologian kaupallistamiseen. Itä-Suomen yliopisto tukee työtä alueellisen mallintamisen avulla. Teksti Ari Jääskeläinen

Voit lukea hankkeen uusimmat uutiset joulukuussa ilmestyneestä uutiskirjeestä: www.abowe.eu > 2ndNewsletter

ab we Implementing Advanced Concepts for Biological Utilization of Waste

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   2 7


uutiskatsaus 2/2013

Savonia ja ProAgria Pohjois-Savo ry tiivistävät yhteistyötään Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Pohjois-Savo ry allekirjoittivat maanantaina 24.6.2013 yhteistyösopimuksen. Tulevaisuudessa yhteistyötä ja sen mukanaan tuomia synergioita jalostetaan systemaattisesti. Savonian ja ProAgria Pohjois-Savon tiiviimpi yhteistyö laajentaa ja syventää sitä asiantuntijuutta, jota kysytään maaseudun ja maatilayritysten kehittämistarpeisiin muuttuvissa tuotantoolosuhteissa. Samalla tuotetaan lisäarvoa molempien toimintaan sekä uutta, innovatiivisista ja elinkeinolähtöistä kehitystoimintaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kesän ja syksyn hauissa Savoniaan runsaasti hakijoita Kesällä toteutetussa täydennyshaussa sekä syksyllä järjestetyssä yhteishaussa Savoniaan oli runsaasti hakijoita. Kesän täydennyshaussa ensisijaisia hakijoita oli yhteensä lähes 258, kun viime vuonna hakijoita vastaavana ajankohtana oli 78. Täydennyshaussa pystyi hakemaan kuuteen nuorten suomenkieliseen koulutusohjelmaan, joihin jäi tilaa kevään yhteishaun päätyttyä. Eniten hakijoita kesän täydennyshaussa oli ympäristötek-

nologian koulutusohjelmaan, johon ensisijaisia hakijoita oli yli 60. Syksyn yhteishaussa hakijoita oli lähes viisi kutakin aloituspaikkaa kohden. Syksyn haun suosituin koulutusohjelma nuorisoasteella oli terveydenhoitotyön koulutus, aikuispuolella eniten hakijoita oli hoitotyön koulutukseen. Myös tekniikan alan tietotekniikkakoulutukseen oli ensisijaisia hakijoita yli kaksinkertainen määrä aloituspaikkaa kohti.

ARENE RY:N UUDEKSI TOIMINNANJOHTAJAKSI KT, KTM, RIITTA RISSANEN Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n hallitus on valinnut

8.11.2013 kokouksessaan Arenen ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi kasvatustieteiden tohtori, vararehtori Riitta Rissasen (52). Valintapäätös oli yksimielinen.

tävissä, mm. Ammattikorkeakoulujen tutkimusjohtajaverkoston puheenjohtajana, Thesis-johtoryhmän puheenjohtajana, Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisun päätoimittajana ja Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointitehtävissä.

U u d e l l a to i m i nn a n j o h ta j a l l a on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus korkeakoulutuksen piiristä. Aiemmalla urallaan Rissanen on toiminut Savonia-ammattikorkeakoulun T&K-työstä vastaavana vararehtorina, sekä erinäisissä ammattikorkeakoulun johdon ja opetuksen tehtävissä yli 20 vuoden ajan.

Riitta Rissanen on toiminut myös Arenen ry:n TKI-ryhmän jäsenenä.

Hän on myös toiminut asiantuntijana

vässään 1.3.2014.

R i s s a n e n ko r va a toiminnanjohtajan paikalta eläkkeelle siirtyvän Timo Luopajärven, joka toimi Arene ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2006. Uusi toiminnanjohtaja aloittaa tehtä-

monissa valtakunnallisissa luottamusteh-

28   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat


uutiskatsaus 2/2013

savonian henkilökunnan väitöstutkimuksia

Lyhyesti Savonia mukana kilometrikisassa

Matkailu- ja ravitsemisalan lehtori Markku Haapakoski: Verkostoyhteistyön hyödyt on helppo nimetä, mutta vaikeampi todeta

Savonian henkilöstö ja opiskelijat osallistuivat valtakunnalliseen kilometrikisaan tänäkin vuonna. Kokonaisuudessaan kisassa oli mukana polkijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Savonian

KTL Markku Haapakosken yrittäjyyden väitöskirja ”Resurssiperustainen yritysyhteistyö pienten palveluyritysten verkostossa. Matkailuorganisaatiot ja alaan liittyvät yritykset ovat luontaisesti mukana erilaisissa verkostoissa. Tyypillinen verkosto muodostuu matkakohteen eri toimijoista. Osallistumalla yhteistyöhön paikalliset toimijat saavuttavat sellaista lisäarvoa tai kyvykkyyttä, mitä yksin toimiessaan eivät saavuttaisi. Asiakkaalle tarjottava matkailutuote on lähes poikkeuksetta monen toimijan yhteistyön tulos.

osalta kilometrejä kertyi yhteensä lähes 25 000. Hiilidioksidipäästöissä tämä tarkoittaa yli 4000 kilon säästöä, verrattuna autoiluun. Savonian luonnonvara-alan lehtorille ja opiskelijalle menestystä lännenratsastuksen SM-kisoissa Savonian opettaja Jenni Hakosalo voitti syyskuussa järjestetyissä lännenratsastuksen SM-

Matkailutarjonnan kompleksisuus ja pirstaloituneisuus lisäävät yritysten välistä yhteistyötä. Verkostoyritysten resurssien välinen dynamiikka ja informaatiovirta luovat verkostopääomaa, jota kilpailijoiden on vaikea havaita. Verkostoyhteistyössä korostuu johtajuuden merkitys, jossa huomio kiinnittyy yhdessä tekemisen dynamiikkaan. Väitöskirjassa Haapakoski tarkasteli verkostoyhteistyötä strategisen- ja johtamisen näkökulman sekä sosiaalisen pääoman kautta. Katso lisää: www.juy.fi > väitökset

kisoissa kultaa. Jenni toimii Iisalmen kampuksella luonnonvara-alan lehtorina. Kisassa hienosti neljänneksi sijoittui Jaana Sahlström, joka opiskelee neljättä vuotta agrologiksi Savoniassa. Savonian hallinto muuttanut uusiin tiloihin Microkadun kampuksen uudistustyöt etene-

Hoitotyön lehtori Merja Jokelainen: Hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen systemaattisuutta lisää

vät, jonka seurauksena Savonian kehittämisja palvelukeskuksen henkilöstö on muuttanut uusiin tiloihin. Aiemmin Microkadulla 3. ja 4.

Toimiva ja laadukas harjoittelun ohjaus eli opiskelijamentorointi hoitotyössä vaatii systemaattisuutta, totesi terveydenhuollon maisteri Merja Jokelainen väitöstutkimuksessaan. Keskeistä on hoitotyön johdon panostus mentorointiin, ohjaajien kouluttaminen, laadukkaat oppimisympäristöt sekä eri toimijoiden sitoutuminen ja tiivis yhteistyö. Toimiva mentorointi tukee opiskelijan oppimista ja edistää ammatillisten valmiuksien ja ammatti-identiteetin vahvistumista harjoittelun aikana. Katso lisää: www.uef.fi > väitöstiedotteet

kerroksessa toimineet palvelut ovat löytyneet syyskuusta alkaen 5. kerroksen B-käytävältä. Muutto on osa suunniteltua kampusuudistusta, ja sillä tehdään tilaa sosiaali- ja terveysalan käyttöön rakennettaville tiloille.

Opiskelijatöihin.fi Opiskelijan Itä-Suomi ry on kehittänyt Kuopion kauppakamarin ja Savon Yrittäjien toiveesta Pohjois-Savon alueelle uuden yritys- ja opiskelijalähtöisen työnhakupalvelun. – Maakunnan tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että alueen yritykset löytävät riittävästi osaavaa työvoimaa. Yhtä lailla valmistuvien nuorten tulee löytää täältä nopeasti töitä, jotta he jäävät töihin Pohjois-Savoon. Tavoitteena on, että tämä elinkeinoelämän toiveesta syntynyt työkalu helpottaa työnantajien ja nuorten kohtaamista, Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi kommentoi. Opiskelijatöihin.fi auttaa yrityksiä löytämään kasvavat osaajat ja opiskelujen ohessa kesä- ja työharjoittelupaikoissa työura lähtee heti liikkeelle.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   2 9


uutiskatsaus 2/2013

Abi-päivässä tietoa ja tunnelmaa Savonian Microkadun kampuksella 11.11.2013 järjestetyssä Abi-päivässä oli nuoria sankoin joukoin liikkeellä. Tilaisuudessa oli Savonian eri koulutusalat edustettuina omilla pisteillään, ja kullakin pisteellä riitti kysymyksiä ja keskusteltavaa. Myös opinto-ohjaajille oli järjestetty ohjelmaa, jossa käsiteltiin mm. syksyllä 2014 uudistuvaa hakujärjestelmää. Jatkossa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan yhden yhteisen hakujärjestelmän kautta, jossa hakija tekee valinnat niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin osalta. Tällä hetkellä eri koulutuksiin haetaan eri järjestelmien kautta.

Savonian terveysala avaa koulutusyhteistyötä Pietariin Savonian terveysala sai vieraakseen 2.-3.10.2013 Pietarilaisen täydennyskoulutusta järjestävän St Petersburg Post Graduate Schoolin opiskelijaryhmän ( 15 henkilöä). Ryhmä koostui osastonhoitajista, ylihoitajista ja hoitotyön kouluttajista eri puolilta Venäjää. Vieraille järjestettiin kahden päivän ohjelma teemalla ensihoito ja akuuttihoitotyö. Ohjelma sisälsi tietopaketin ensihoidon järjestämisestä Suomessa, ensihoidon opetuksesta ja simulaatiopedagogiikan käytöstä opetuksessa. Lisäksi ohjelmassa oli vierailut Kuopion pelastuslaitokselle ja Kuopion yliopistollisen sairaalaan. Vastaavasti Savonian sosiaali- ja terveyslana kehittämisen ja johtamisen ylemmän AMK-koulutuksen opiskelijat tekevät vuonna 2014 opintomatkan Pietariin, jonka ohjelman St Petersburgin Post Graduate School heille järjestää. Jatkossa yhteistyötä tullaan syventämään mm. täydennyskoulutusten opetussuunnitelmien, kouluttajien sekä koulutusten kehittämisessä.

Osaamisaluejohtaja Salla Seppänen aloittanut Euroopan haavanhoitoyhdistyksen presidenttinä S avo n i a n o s a a m i s a l u e j o h ta j a Salla Seppänen aloitti 17.5.2013 Euroopan haavanhoitoyhdistyksen (EWMA) presidenttinä. Luottamustehtävä kestää kaksi vuotta ja sen jälkeen hän jatkaa vielä kahden vuoden ajan väistyvänä presidenttinä. EWMA on moniammatillinen yhdistys, johon kuuluu 48 kansallista haavahoitoyhdistystä. EWMA:n tavoitteena on edistää haavahoidon osaamista ja tutkimusta Euroopassa ja siten parantaa potilaiden hoidon laatua. Vuosittain EWMA järjestää kansainvälisen haavahoidon konferenssin, joka tänä vuonna oli 15.-17.5. Kööpenhaminassa. Konferenssiin osallistui 3290 terveysalan ja lääketieteen asiantuntijaa ja tutkijaa eri puolilta maailmaa. Lisäksi EWMA julkaisee lehteä EWMA Journal ja laatii hoitosuosituksia. Tänä vuonna EWMA on julkaissut kaksi suositusta, joista toinen käsittelee haavanpohjan puhdistusta ja toinen antimikrobisten aineiden käyttöä haavahoidossa.

Varkauden kaupunki lahjoittaa energiatekniikan lehtoraatin Savonialle Varkauden kaupunginhallitus myönsi 24.6.2013 kokouksessaan lahjakirjan, liittyen energiatekniikan lehtoraattiin vuosille 2013-2017. Lehtoraatin tavoitteena on vahvistaa energiatekniikan osaamista ja tukea Savonian, Varkauden kaupungin ja Lappeenrannan teknisen yliopiston yhteistyötä. Lehtoraatin vuosittaiset kustannukset ovat 85 000 euroa.

30   2   /   2 0 1 3   Savonian Sanomat

Lehtorin pääasiallisena tehtäväalueena ovat energia-alan (höyrykattilatekniikka) ammattiaineiden (voimalaitostekniikka, laite-, laitos- ja painelaitesuunnittelu) opetus ja ohjaus, opetuksen ja laboratorioiden kehittäminen sekä osallistuminen tutkimus- ja kehitystoimintaan.


Medialaboratorio jatkaa Muikkumediana Ammattikorkeakoulut ovat joutuneet ennen näkemättömän säästökuurin kohteeksi Suomessa. Monia toimintoja on jouduttu leikkaamaan, joskus jopa lopettamaan. Medialaboratorion väki ei jäänyt ihmettelemään kehitystä, vaan perusti oman yrityksen: Muikkumedia Oy:n. Muikkumedia jatkaa ammattitaitoista palvelua samojen tuttujen henkilöiden voimin: Hannu Hoffrén, Helena Humala ja Hannu Karppinen.

– Muikkumedia-nimi muodostui savolaiseen tyyliin hauskoista kuvaustilanteista, paljastaa Hannu Hoffrén. Hannu Karppinen kertoo, että kysyntää on ollut toimintaanimaatioilla, verkkopalveluilla, vertaistuki- ja esittelyvideoilla sekä käytettävyyspalveluilla.

– Onnistuneita sovellutuksia on myös peli- ja elokuvamaailmaan. Asiakkaat ovat suomalaisia, mutta loppukäyttäjät usein globaaleja, tarkentaa Karppinen. Lopuksi Helena Humala muistuttaa suunnittelusta. Muikkumedia suunnittelee tuotteen tai palvelun käyttäjän näkökulmasta.

– Tarjoamme käyttöliittymäsuunnittelua, asiantuntijaarvioita ja käytettävyystestauksia, sanoo Humala. M u i k k u m e d i a to i m i i Studentiassa, yhteistyössä Avek Esitysratkaisujen kanssa. Nettisivut löytyvät osoitteessa: www.muikkumedia.fi Teksti Jouni Vornanen Kuva Muikkumedia

Muikkumedialaiset (vas.) Hannu Karppinen, Helena Humala ja Hannu Hoffrén.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3   3 1


Op i n to j a j o u s tava s t i AVOIMESSA

TERVETULOA AVOIMEEN AMMATTIKORKEAKOULUUN! Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat Savoniaammattikorkeakoulun normaalia opetusta, joten suuri osa opinnoista toteutetaan lähi- ja päiväopetuksena. Osa opetuksesta on ilta- tai päivä- monimuoto-opetusta, joka sisältää vain muutamia lähiopetustunteja tai päiviä ja niiden lisäksi etäopetusta esim. verkko-opetuksena.

Avoimessa on myös tarjolla kokonaan verkossa toteutettua opetusta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa on tarjolla yksittäisiä opintojaksoja, useamman opintojakson muodostamia opintokokonaisuuksia sekä opintopolkuja. Tutustu: www.savonia.fi/avoin

S a v o n i a - a m m a tt i kork e a ko u l u | P L 6 ( M i c r o k a t u 1 ) , 7 0 2 0 1 K U O P IO pu h . ( 0 1 7 ) 2 5 5 6 0 0 0 | s a v o n i a @ s a v o n i a . f i | www . s a v o n i a . f i


Savonian sanomat 2 / 2013