Sauna-lehti 3/2025

Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 3/2025

Sauno ja rakenna

– älykästä saunan ohjausta

Harvia Fenix -tuoteperhe tuo arkeesi älykkään, tyylikkään ja vaivattoman saunan ohjauksen. Olitpa sitten rentoutumassa kotona tai hallinnoitpa hotellin tai kylpylän saunaa, Fenix-tuotteet antavat sinulle täyden hallinnan saunaelämykseesi. Intuitiivinen käyttöliittymä, sisäänrakennettu WiFi-yhteys ja joustavat asennusvaihtoehdot tekevät saunan ohjauksesta helppoa ja vaivatonta. Harvian yli 75 vuoden saunaosaamiseen pohjautuva Fenix yhdistää luotettavuuden ja modernin käyttömukavuuden. Lämpötilasta ja ilmankosteudesta valaistukseen ja ilmanvaihtoon – voit personoida saunasi yhdellä kosketuksella.

Suomen

Päätoimitttajalta

Saunoissa kuultua

Kuumimmat saunauutiset meiltä ja maailmalta.

Tuoteuutuudet

Toiminnanjohtajalta

Saunaseuran kuulumisia

Jäsenkyselyn kertomaa

Saunaseura sai kiitosta ja tärkeitä kehitysehdotuksia.

24 Odotus on ohi! Saunatalo on jälleen auki. ”Saunatalon lauteilla

Saunatalon henki on tallella ja jopa läsnä enemmän kuin koskaan .

Saunatalo avasi ovensa neljän kuukauden remonttitauon jälkeen.

Miten Saunatalon remontti sujui?

Saunatalon remonttiin mahtui haasteita, mutta niistä selvittiin yhteistyöllä.

Miten jäsenistö saunoi tauon aikana?

Saunasiskot seikkailivat koko kesän . . . . . . . . .

Saunasiskoille remonttikesä oli yksi parhaista.

In Memoriam: Maija Imponen

kuulee

Kunnossapitotoimikunnan Risto Pitkänen & Pekka Kuure

Reetta Virtanen

Sauno ja rakenna

Myös saunaveljet saunoivat

Kuusijärven uusissa savusaunoissa yhdistyy moderni ja perinteet . .

Yleisten saunojen rakentaminen ontuu – missä syy? 45

Yhteistyössä: Oy Sergejeff Ab .

Suomen vanhin teetalo edustaa perinteitä, laatua ja yrittäjyyttä.

Puukiukaiden päästöt pääsivät pälkähästä – helpotus vai oliko? .

. 48

54 Sauna tekee hyvää, mutta mitä sanovat tutkimukset? 52 Puukiukaille ei tullut uusia päästörajoituksia.

52

Saunan terveysvaikutukset: totta, tarua vai vallan valhetta? 54 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lääketieteelliseen saunatutkimukseen viiden vuoden ajalta.

Valamon luostarista löytyy rauhallinen saunakohde . .

Saunat Suomen kartalla: Soutustadionin sauna 62

Tauno Mäenpää on Värmlannin Sauna-Akatemian isä 64

Kymmenen saunakysymystä .

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand.

Yhteystiedot

Sauna-lehti – Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 3/2025

78. vuosikerta | ISSN 0357-6566

Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki www.sauna.fi

Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi puh. 050 371 8178, soittoajat ti–to klo 10–13

Päätoimittaja Karoliina Saarnikko, Saarnikko PR & Communications, lehti@sauna.fi

Toimitusneuvosto

Hannu Saintula, pj, Jouni Ahonen, Ben Grass, Tiina Kaskiaro, Johannes Lahtela, Jarmo Lehtola, Hanna Pakarinen, LeenaKaisa Simola, Lasse Viinikka, Kristian Miettinen ja Pekka Niemi.

Taitto Pekka Niemi, Rhinoceros Oy

Kannen kuva Reetta Virtanen

Painatus Grano Oy, Helsinki 2025 Painos 4 700 kpl

Ilmoitukset Kristian Miettinen, aurinia@kolumbus.fi, 0400 255 855

Lehden 3/2025 avustajat

Reetta Virtanen, Kari Pesonen, Janne Mattila, Saunasiskot, Katri Makkonen, Kimmo Ropponen, Timo Lindgren, Leena-Kaisa Simola, Ulla Ora, Lassi A. Liikkanen, Riitta Korhonen, Jouni Niiniaho, Ville Warsta, Antti Junkkari, Heikki Junkkari, Jaana Helminen, Lasse Viinikka ja Riikka Åstrand.

Sauna-lehti 4/2025 ilmestyy 5 .12 . Ilmoitusvaraukset 13.11. ja aineistot 20.11. mennessä.

Osoitteenmuutokset www.sauna.fi/jasensivut

Toimituksellinen aineisto luovutetaan Saunaseuran käyttöön kaikin oikeuksin . Saunaseura ei vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista

Sauna-lehti verkossa: www sauna fi/sauna-lehti

Hannu

Pakarinen

Sauno ja rakenna

SÄHKÖISIÄ MERKKEJÄ TULEVAISUUDESTA

Audi Q6 e-tron

Alk. 75 590 €

Käyttöetu 1005 €/kk Vapaa autoetu 1065 €/kk

CUPRA Tavascan Tribe Edition

Alk. 48 990 €

Volkswagen ID.7 Tourer

Alk. 58 590 €

Käyttöetu 745 €/kk Vapaa autoetu 805 €/kk

Volkswagen ID. Buzz 75-v Juhlamalli

Alk. 52 990 €

Käyttöetu 605 €/kk Vapaa autoetu 665 €/kk Käyttöetu 665 €/kk Vapaa autoetu 725 €/kk

Tutustu kaikkiin merkkeihin k-auto.fi

Audi Q6 e-tron quattro Vorsprung Edition hinta alk. 75 590 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 1065 €/kk, käyttöetu 1005 €/kk. Yhdistetty EU-kulutus 17,1 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km.

Suositusvähittäishinnasto 1.9.2025 (WLTP). Volkswagen ID.7 Tourer Pro Elegance 75-v Juhlamalli 210 kW, akku 77 kWh, hinta alk. 58 590 € CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 805 €/kk, käyttöetu 745 €/kk. ID.7 Tourer -malliston yhd. EU-kulutus 14,2 – 17,0 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 31.7.2025 (WLTP). CUPRA Tavascan Endurance 210 kW 77 kWh Tribe Edition hinta alk. 48 990 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 665 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. Tavascan-malliston yhdistetty EU-kulutus 16,0–18,5 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 10.6.2025 (WLTP). ID. Buzz 75-v Juhlamalli 125 kW 59 kWh hinta alk. 52 990 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 725 €/kk, käyttöetu 665 €/kk. ID. Buzz 75-v Juhlamalliston yhdistetty EU-kulutus 19,2–20,5 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 7.3.2025 (WLTP). lmoitettu WLTP-kulutus ja -toimintamatka saattavat vaihdella olennaisestikin riippuen mm. kuljettajan ajotavasta, akkukapasiteetista, lataamisen säännöllisyydestä, sähkövarusteiden käytöstä, mahdollisen lisälämmittimen käytöstä, ulkolämpötilasta, sääolosuhteista, matkustajien ja kuorman määrästä, valitusta ajoprofiilista tai tieprofiilista. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. Maahantuoja K Auto Oy.

Suomen Saunaseura ry:n S yySKo Kou S

3.11. 2025 klo 17.00

Kongressikeskus Dipoli, Kaleva-sali, o takaari 24, Espoo

Kaikki Saunaseuran jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen!

Muistathan ilmoittautua etukäteen sähköisellä lomakkeella.

Linkki lomakkeeseen toimitetaan uutiskirjeen mukana.

• Klo 16.30 kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

• Klo 17.00 Saunaseuran syyskokous

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) vahvistetaan liittymismaksu ja seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen sekä muiden 4 §:ssä mainittujen maksujen suuruus.

2) valitaan johtokunnan puheenjohtaja ehdottomalla äänten enemmistöllä kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajan toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

3) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä (8–10), valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle. Jäsenten toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

4) valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varahenkilöt. Tarkastajien toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu KHT-yhteisö tai HTM-yhteisö taikka KHT-tilintarkastaja tai HTM-tilintarkastaja. Mikäli

tilintarkastajaksi valitaan KHT- tai HTM-yhteisö, ei valita varatilintarkastajaa.

5) esitetään ja päätetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.

6) esitetään ja päätetään seuraavan toimintavuoden tulo- ja menoarviosta sekä

7) käsitellään ja päätetään muut johtokunnan esittämät asiat ja/tai Seuran vähintään kymmenen yksittäisen jäsenen yhdessä, vähintään 21 päivää ennen kokousta tekemät esitykset käsiteltäväksi asiaksi syyskokouksessa johtokunnalle, joista syyskokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto ja päätösehdotus.

Ilmoittauduthan tarjoilujen vuoksi uutiskirjeessä tulleen ilmoittautumislomakkeen kautta .

Kokousmateriaalit ovat nähtävissä seuran verkkosivuilla ennen kokousta. Tietoa materiaaleista toimitetaan uutiskirjeessä.

Tarkempaa tietoa kokouksen seuraamisesta annetaan myöhemmin seuran verkkosivuilla ja uutiskirjeessä.

Kokouksesta pyritään järjestämään seurantastriimi.

Linkki striimiin toimitetaan uutiskirjeessä.

Reetta Virtanen

Kippis harmaudelle.

Vinkit koko juhlapäivän ohjelmaan ympäri Suomen vuodenharmainpaiva.

Saunantalon uusi alku enteilee uutta aikaa

On ollut ilo seurata Saunatalon avautumista! Miten upeasti uudistus on toteutettu ja miten hyvä fiilis uudistetuissa tiloissa on. Haastatellessani remonttiin osallistuneita osapuolia on tullut ilmi, että kaikista haasteista huolimatta yhteistyö on sujunut hyvin ja työtä on tehty tunteja laskematta. Hyvä remonttitiimi! Kun tilat ovat uudet, on helppo opetella myös uusia tapoja. Tai jos ei nyt ihan uusia, niin ainakin verestää vanhoja. Saunatalon säännöt on luotu takaamaan kaikille mukava saunomiskokemus. Kanssasaunojan kunnioittaminen on saunarauhan suomista ja erilaisuuden hyväksymistä. Uusien tilojen siivittämänä on helppo tehdä piirun verran enemmän yhteisen hyvän eteen.

Marraskuun syyskokouksessa valitaan uusi Saunaseuran puheenjohtaja, kun pitkäaikaisen puheenjohtajan Hannu Saintulan kaudet tulevat täyteen. Kuten Hanski itse sanoi, jäsenistön kannattaa valita

toisenlainen puheenjohtaja, vain niin seura voi kehittyä. Viisaita sanoja. On monta tapaa kehittää toimintaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että sitä kehitetään seuran ja jäsenistön etu edellä.

Jäsenkyselyn tulokset tekivät meidät lehden tekijät kiitollisiksi. Niin moni lukee lehden ja niin moni oli tyytyväinen. Mutta ennen kaikkea niin moni antoi meille kehitysehdotuksia. Ne ovat kultaakin kalliimpia! Luemme niistä ajatuksella jokaisen ja mietimme, miten voisimme ottaa ne huomioon, kun alamme suunnitella ensi vuoden lehtiä.

Uutta on joka tapauksessa tiedossa lehdenkin tiimoilta. Sauna-lehti täyttää ensi vuonna 80 vuotta ja se, jos mikä on sopiva ikä tehdä pieni kasvojenkohotus.

Karoliina Saarnikko, päätoimittaja

Kiuas kuntoon – huolto on turvallisuusteko

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloinsinööri Timo Kouki muistuttaa Helsingin Sanomissa (24.8.2025), että kiukaan säännöllinen huolto parantaa sekä löylyjen turvallisuutta että laatua. Suomessa sattuu vuosittain satoja saunapaloja, ja usein taustalla on juuri kiukaan huoltamattomuus.

Puukiukaan tärkeimmät huoltotoimet ovat:

• tuhkan säännöllinen poisto metalliseen astiaan

• kiuaskivien vaihto 1–2 vuoden välein

• hormin nuohous vuosittain

Alankomaiden kansanterveyslaitos RIVM julkaisi keväällä 2025 päivitetyt hygieniaohjeet julkisille saunoille. Ohjeistus on poikkeuksellisen tarkka ja velvoittava: se määrittää konkreettisesti, miten asiakkaiden ja julkisten saunojen pitäjien on toimittava.

Hollannissa edellytetään, että:

• jokaisen on käytävä suihkussa ennen saunaan menoa

• lauteilla on aina istuttava puhtaalla pyyhkeellä

• avoimet haavat on peitettävä vesitiiviisti

• saunatilat on siivottava ja tuuletettava vähintään kerran päivässä.

Hollannin ohjeet eivät ole vain suosituksia, vaan osa valtakunnallista hygieniaohjelmaa, jota viranomaiset valvovat. Jos ohjeita ei noudateta, terveysviranomaiset voivat antaa huomautuksen – ja äärimmäisessä tapauksessa määrätä sakkoja tai jopa sulkea saunan. Vastuu on aina toiminnan harjoittajalla, ei yksittäisellä saunojalla.

Suomessa on olemassa valtakunnalliset Valviran laatimat hygieniaohjeet uimahalleille ja kylpylöille, ja ne keskittyvät erityisesti peseytymiseen, uima-asun käyttöön ja veden laatuun. Ne eivät säädä saunomisen yksityiskohtia

Samalla kannattaa tarkistaa myös tulipesän kunto.

Sähkökiukaissa huollon painopiste on kivissä: niiden tulee peittää vastukset ja olla ehjiä. Vastusten ja metallipintojen kuntoa on hyvä tarkkailla, ja tarvittaessa kutsua ammattilainen paikalle.

– Kiukaan huolto on pieni vaiva, jolla ehkäistään isoja riskejä – ja samalla taataan paremmat löylyt, Kouki sanoo.

Lue koko juttu: www hs fi/lifestyle/art-2000011408739 html

yhtä tarkasti kuin Hollannissa. Peseytyminen, pyyhkeen käyttö ja saunan siisteys kuuluvat kulttuuriimme ja yleisten saunojen ja uimahallien sääntöihin, mutta niitä ei ohjata yhtä yksityiskohtaisilla kansallisilla säännöillä kuin Hollannissa.

Mitä mieltä sinä olet – pitäisikö Suomessakin olla tarkemmat viralliset hygieniaohjeet saunoille vai riittävätkö pitkät perinteet ja maalaisjärki?

Lähde: www rivm .nl/hygienerichtlijnen/sauna

Peseytyminen, pyyhkeen käyttö ja saunan siisteys kuuluvat suomalaisen uimahallikulttuuriin.

Jussi Hellsten Adobe Stock

Saunamaailma utu avattiin Ikaalinen Spa & Resortiin

Ikaalinen Spa & Resort laajensi kesällä 2025 tarjontaansa avaamalla Saunamaailma Utu -kokonaisuuden, joka toimii osana kylpylä- ja uimahalliosasto Vesitropiikkia. Utu on kylpylävieraille tarkoitettu lisäpalvelu, jossa yhdistyvät rentouttava saunahetki, ulkoallas ja elämykselliset saunarituaalit.

Saunamaailma Utun tiloista löytyy kolme erityyppistä saunaa:

• Suolasauna, jonka lämpö ja kosteahko ilmapiiri tukevat hengitystä ja ihon hyvinvointia.

• Trooppinen sauna, höyrymäinen ja lempeän kostea elämys, jossa tunnelma muistuttaa tropiikin ilmastoa.

• Neljän vuodenajan sauna, joka yhdistelee valaistusta, lämpöä ja ääniä tuoden eri vuodenaikojen tunnelmat löylyihin.

Lisäksi tiloihin kuuluvat isot pesutilat, viihtyisä terassialue, ulko-kylmäsuihkut ja ulkoallas.

Utussa on panostettu erityisesti saunarituaaleihin: Aufguss-sauna järjestetään perjantaisin ja lauantaisin jopa neljä kertaa illassa. Rituaalit kestävät noin 15 minuuttia ja ovat maksuttomia Saunamaailman asiakkaille.

Lisätietoja: www ikaalinenspa fi/uinti-saunat/saunamaailma

Sauna kuumaksi vedyllä – Harvia ja Toyota esittelivät maailman ensimmäisen vetysaunan

Saunat lämpenevät yleensä sähköllä tai puulla, mutta Harvian ja Toyotan yhteistyön tuloksena syntynyt vetysauna tuo uuden vaihtoehdon. Sauna toimii polttamalla vetyä, jonka päästöt ovat vain pelkkää vettä ja lämpöä. Savupiippua ei tarvita, sillä vesihöyry jää saunan ilmaan osaksi löylyä.

Vetysauna on rakennettu liikkuvaan konttiin ja se esiteltiin kesällä 2025 Jyväskylän satamassa. Sen polttotekniikka perustuu Toyotan kehittämään vetypolttoratkaisuun.

– Vety on mahdollinen tapa varastoida energiaa, jota tuotetaan yli tarpeen. Sitä voidaan hyödyntää autoissa tai vaikka saunoissa, sanoo Harvian innovaatio- ja teknologiajohtaja Timo Harvia

Toistaiseksi vetysauna on kokeilu, eikä sitä voi ostaa omaan käyttöön.

– Meillä ei ole vielä kaupallistamissuunnitelmia, mutta näen tässä potentiaalia esimerkiksi saunalauttoihin tai julkisiin saunoihin, Harvia kertoo.

Toyotan edustaja Mitsumasa Yamagata puolestaan näkee vetysaunan osana yhtiön työtä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Entä löylyt? Testaajien mukaan vetysauna muistuttaa pehmeydeltään savusaunaa: lämpö leviää tasaisesti ja höyry kietoutuu saunojan ympärille lempeästi.

Lue koko juttu: https://yle fi/a/74-20174842

Ikaalinen Spa & Resort

Harvia

oslossa saunotaan shamaanin johdolla –pitäisikö suomalaisen saunan säilyä hiljaisena?

Helsingin Sanomat (1.8.2025) raportoi, että Oslossa eletään todellista saunabuumia. Kaupungin rantabulevardille on noussut julkisia saunoja, joissa yhdistyvät elämykset ja viihde: on saunakaraokea, DJ:n tahdittamia bilelöylyjä, shamaaniseremonioita ja jopa Titanic-teemainen rituaali. Saunoihin kuuluu myös suuria komplekseja, kuten valtava tiipiisauna Saltin Ardna, jossa on baari ja terassi.

Norjassa saunakulttuurin nousua selitetään yhteisöllisyyden kaipuulla ja terveysintoilulla. Saunoissa turistit ja paikalliset etsivät yhdessäoloa, rituaaleja ja elämyksiä – usein hyvin eri tavalla kuin suomalaisessa perinteessä, jossa rauhallisuus ja hiljaisuus ovat keskiössä.

HS:n lukija, tamperelainen teatteriohjaaja Rauli Jokelin, vastasi juttuun mielipidekirjoituksella (5.8.2025). Hänen mukaansa kaiken maailman ”huuhaa” ei kuulu saunaan:

– Kaikkein vähiten haluan kuulla saunassa epävireistä laulumölinää tai karaokea viinalla höystettynä. Saunominen on meditatiivinen, rauhoittava tapahtuma.

Jokelin myös muistuttaa, että suomalaisessa saunassa yhteisöllisyys syntyy hiljaisuudessa ja pienissä kommenteissa kanssasaunojille. Muuta ei tarvita.

Onko hyvä, että saunakulttuuri täydentyy elämyksillä ja rituaaleilla vai onko saunan vahvuus juuri rauhassa ja yksinkertaisuudessa?

Saunat ja taide kohtaavat –Pive Toivosen maalaukset

SaunaAtlas-kartalle

Kuvataiteilija Pive Toivonen ja digitaalinen saunakarttapalvelu SaunaAtlas ovat aloittaneet yhteistyön, joka yhdistää taiteen ja saunakulttuurin. Toivosen humoristiset ja oivaltavat sauna-aiheiset maalaukset ovat nykyään osa SaunaAtlaksen palvelua. SaunaAtlaskartalla käyttäjät voivat tutustua tuhansiin saunakohteisiin Suomessa ja maailmalla.

Toivonen on dokumentoinut saunoja niin Suomessa kuin Japanissakin, kuvaten saunojat sympaattisina eläinhahmoina ja saunat tunnistettavasti yksityiskohtineen. Nyt nämä teokset rikastuttavat digitaalista karttaa visuaalisesti. Taiteen ystävät voivat halutessaan hankkia maalauksia myös itselleen SaunaAtlaksen kautta.

– Halusin löytää kanavan, jossa saunataide löytää saunojat missä tahansa. SaunaAtlas oli täydellinen kumppani tähän, kertoo Pive Toivonen.

SaunaAtlaksen perustaja Janne Orava puolestaan näkee yhteistyön tuovan taiteen luontevaksi osaksi saunamatkaa: – Sauna ei ole vain rakennus, vaan tunnetila, hetki ja muisto. Piven maalaukset välittävät tämän poikkeuksellisella herkkyydellä.

saunaillassa

Mitä mieltä sinä olet: pitäisikö saunan olla hiljainen pyhättö vai avoin näyttämö uusille elämyksille?

Lue koko juttu: www .hs .fi/mielipide/art-2000011406403 html

Yhteistyön tavoitteena on tarjota saunojille uusia elämyksiä ja edistää suomalaista saunakulttuuria ja taidetta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Käy kurkkaamassa: www SaunaAtlas com

Pive Toivonen, Kaupinojan sauna, 2023

Saunakonkeli

Drag Queen-dj-duo Lisa et Lisa esiintymässä kesäisessä

Sukkerbitenillä.

Aaltoalvarin puusauna palasi käyttöön viiden

vuoden tauon jälkeen

Jyväskylän vesiliikuntakeskus Aaltoalvarin puulämmitteinen sauna on jälleen yleisön käytössä. Sauna remontoitiin vuonna 2018, mutta se jouduttiin pian sulkemaan savuhaittojen vuoksi. Viiden vuoden tauon jälkeen ongelmat on ratkaistu uusilla aktiivihiilisuodattimilla sekä sillä, että sauna lämmitetään vain sään salliessa.

Vastaava huoltomestari Aki Lehtonen tarkkailee säätä ja päättää, milloin kiukaat sytytetään. – Matalapaineen aikana ei lämmitetä, saunan lämmitys varmistuu aina vuoropäivän aamuna, Lehtonen kertoo. Armeijan säämieskoulutuksesta on ollut Lehtoselle tässä tehtävässä yllättävää hyötyä.

Aaltoalvarin vastasaunaa lämmittävät kaksi suurta kertalämmitteistä puukiuasta. Lämmitys alkaa jo aamuseitsemältä, ja halkoja lisätään 40 minuutin välein iltapäivään saakka. Kun ovet aukeavat, kiukaiden 2 000 kiloa kiviä hohkaa lämpöä koko illan.

Aaltoalvarin puusauna on harvinaisuus: vastaavaa ei juuri muista uimahalleista löydy. Helsingin Yrjönkadun uimahallin puusauna on remontissa vuoteen 2026 saakka, joten jyväskyläläiset voivat hyvällä syyllä olla ylpeitä ainutlaatuisesta löylypaikastaan.

Lue koko juttu: https://yle fi/a/74-20147345

www.sg-oy.fi

Aaltoalvarin kahteen kertalämmitteiseen puukiukaaseen uppoaa 2000 kiloa kiviä.

Hyvä valaistus luo kodin tunnelman!

Oikealla, hyvin suunnitellulla valaistuksella luot kotiin miellyttävän tunnelman. Laadukas valaistus toistaa myös sisustuksen materiaalit arvokkaasti ja lisää asukkaiden hyvinvointia.

P.S. Koe SG:n toteutettu valaistus uusiutuneissa saunatalon tiloissa!

Jyväskylän kaupunki

Kuura Saunawear – muotia kotimaisesta havupuusta

Muotisuunnittelija Krista Virtanen on luonut Metsä Groupin kehittämästä Kuura-kuidusta malliston, joka tuo vastuullisuuden myös saunaan. Kuura on havusellusta valmistettu tekstiilikuitu, jonka ilmastovaikutus on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi puuvillan tai viskoosin. Kuitu on biohajoava, kierrätettävä eikä aiheuta mikromuoviongelmaa.

Kuura Saunawear koostuu viidestä unisex-vaatteesta: hameesta, housuista, jakusta, kassista ja saunahatusta. Froteekankaassa on 30 % Kuuraa ja 70 % puuvillaa. Vaatteiden tikkaukset mukailevat Äänekosken maastokarttaa ja hapsureunat muistuttavat naavaa. Virtanen on suunnitellut asut monikäyttöisiksi: hame levittyy pyyhkeeksi, kassi toimii tyynynä ja jakku kylpytakkina tai kaupunkiasuna.

Virtanen, joka opiskelee Aalto-yliopistossa ja tunnetaan myös Muodin huipulle -ohjelmasta, korostaa malliston taustalla ajatusta muodin ja saunakulttuurin yhdistämisestä kestävästi: ”Haluan mallistolla näyttää, että vaatteet voivat auttaa rentoutumaan ja samalla olla ekologisia.”

Kuura Saunawear esitellään syksyllä 2025 Japanin Osakan maailmannäyttelyssä ja Helsingissä Textile & Fashion Forumissa. Mallisto ei ole kuluttajamyynnissä, vaan se toimii esimerkkinä Kuura-kuidun mahdollisuuksista muodin ja saunavaatteiden materiaalina.

Lisätietoa: www .metsagroup .fi

Finnish Sauna – opas löylyjen saloihin

Sauna-asiantuntija Lassi A . Liikkanen kokoaa uusimmassa teoksessaan Finnish Sauna: Steam, Wood, Stone and How to Build Your Own (Hachette, 2025) yhteen suomalaisen saunan koko kirjon. Kirja on käytännönläheinen opas saunan suunnitteluun ja rakentamiseen – lämmitystavasta ilmanvaihtoon ja materiaalivalinnoista lauderatkaisuihin – mutta samalla se on tarina suomalaisesta saunakulttuurista ja sen hyvinvointivaikutuksista.

TTeos jatkaa Liikkasen aiempien saunaoppaitten jalanjäljissä, mutta on suunnattu ennen kaikkea kansainväliselle yleisölle. Kirjasta löytyy ensimmäistä kertaa modernin suomalaisen sisäsaunan rakennusohjeet englanniksi.

Julkaisija: Hodder / Hachette UK, syksy 2025: ISBN: 9781529442939 . Saatavana pehmeäkantisena ja e-kirjana

oimittaja ja tietokirjailija Katja Pantzarin englanninkielinen opaskirja esittelee Helsingin kiehtovimmat julkiset saunat. Helsinki by Sauna esittelee yli 25 erilaista saunaa ja mukaan mahtuu niin perinteisiä puusaunoja, savusaunoja, moderneja kaupunkisaunoja kuin saaristokohteita. Kirja on visuaalisesti houkutteleva: täysvärikuvat ja

tiiviit esittelyt kuljettavat lukijan löylyistä avantoon.

Opas on tarkoitettu yhtä lailla kansainvälisille matkailijoille kuin helsinkiläisille, jotka haluavat löytää uusia suosikkeja.

Julkaisija: Siltala, 2025 ISBN: 978-952-388-3970 . Saatavana pehmeäkantisena ja e-kirjana

Harvia Fenix – älykästä saunan ohjausta

Harvia Fenix -tuoteperhe tuo arkeesi älykkään, tyylikkään ja vaivattoman saunan ohjauksen.

Yksillöllisen kokemuksen varmistamiseksi Fenix tarjoaa kolme esiasetettua lämmitysprofiilia – Lempeä, Makoisa ja Kipakka, jotka soveltuvat erilaisiin saunamieltymyksiin. Profiilit sisältävät valmiit asetukset erilaisten saunakokemusten tueksi ja niitä voi myös muokata tai korvata omilla suosikeilla.

Harvia Fenix on suunniteltu kotikäyttöön ja ammattilaisille. Se tukee sekä perinteisiä että höyrystimellä varustettuja Combi-kiukaita eri saunaympäristöissä. Fenix on myös helppo päivittää nykyisille Harvia Xenio -ohjauspaneelin käyttäjille. Uusi paneeli käyttää samaa datakaapelia ja liitäntää, eikä sen asentamiseen tarvita sähköasentajaa. Plug-and-playratkaisu mahdollistaa uusista ominaisuuksista nauttimisen ilman koko järjestelmän vaihtoa.

Uudistettu MyHarvia-mobiilisovellus täydentää ohjauspaneelia yhtenäisen käyttöliittymän, etäkäytön, käyttötilastojen ja huoltomuistutusten avulla. Sekä Fenixin, että MyHarvian sisäänrakennettu WiFi mahdollistaa langattomat ohjelmistopäivitykset, jolloin järjestelmä pysyy aina ajan tasalla ja kehittyy jatkuvasti. Uusi MyHarvia-sovellus on ladattavissa Google Playsta ja Applen App Storesta. Harvia Fenix-tuotteet ovat saatavilla nyt Harvian jälleenmyyjiltä.

yhteinen ponnistus

Aika ajoin ihmisen elämässä tulee hetki, jolloin joko ulkoisesta pakosta tai sisältä kumpuavan äänen voimasta pysähtyy miettimään: ”miksi teen sitä mitä teen nyt?”. Monelta tällaiset kysymykset voivat jäädä kysymättä koko elämän ajan. Olen itse sitä mieltä, että ne jotka tuon kysymyksen äärelle hiljentyvät useammin, ovat myös niitä onnellisimpia.

Kuluvan kesän aikana en kysynyt tätä Saunaseuran merkeissä itseltäni juurikaan, mutta sen sijaan pohdin sitä useamman muun ihmisen kohdalla. Remontin monipolviset vaiheet työllistivät odotettua useampaa Saunaseuran vapaaehtoista ja työntekijää. Vaikka päivät osin olivat pitkiä ja apua tarvittiin monelta henkilöltä useammin kuin olisi kehdannut pyytääkään, oli apua aina saatavilla.

Vastaus pohdintaan oli useimmiten yhteinen hyvä. Jokainen toimikuntalainen, johtokunnan jäsen sekä työntekijä Saunaseuralta panosti remonttiin, sillä panoksena oli meidän saunaseuralaisten yhteinen hyvä uudessa Saunatalossa.

Kaikkea ei rajallisilla resursseilla ole mahdollista saada täydelliseksi, mutta jokaisen kompromissinkin tarkoitus oli – ja on – tyydyttää mahdollisimman laajaa osaa jäsenistöstä. Tässä suhteessa remontti voidaan katsoa menestyksekkääksi.

Toki aina on jotain, mitä voidaan parantaa matkan varrella. Nyt kun uusi Saunatalo on käytössä, korjaamme ja parannamme asioita, joita eteemme tulee.

Tämä oli yhteinen ponnistus, jollaista

Saunaseura harvoin näkee .

Yhteisen Saunatalomme menestys riippuu monista aktiivisista osallistujista, mutta myös ihan jokaisesta meistä, jotka Saunataloa käytämme. Siksi onkin hyvä muistaa, miksi teemme asioita niin kuin teemme. Kaikkien ei tarvitse osallistua Saunaseuran toimintaa koko voimallaan ja väkevyydellään, mutta saunaseuralaisena oleminen on silti muutakin kuin lauteille asettumista. Se on asettumista osaksi yhteisöä, jolla on missio Saunatalon viihtyvyydestä.

Tämä toki on osaltaan itsestäänselvyys, mutta myös sellainen itsestäänselvyys, joka voi löylyjen lumoissa hukkua.

Tahdon omalta osaltani kiittää koko jäsenistöä Saunatalon suurremontissa mukana elämisestä, kaikesta avusta sekä nöyränä kiittää niistä lukuisista kiitoksista, jotka olemme remonttikollektiivina saaneet.

Tämä oli yhteinen ponnistus, jollaista Saunaseura harvoin näkee.

Onnellisia saunahetkiä meille jokaiselle.

Janne Koskenniemi Toiminnanjohtaja

Saunaseuran kuulumisia

Nyt se on auki! – Saunatalo avasi uusin tiloin

Kolmen kuukauden LVISA-remontti on nyt ohi ja sen tuloksena meillä on entistä ehompi Saunatalo. Uudet tilat tuovat muutoksia myös käytäntöihin Saunatalolla. Tutustu alta uusi ohjeistuksiin sisäänkirjautumisen ja pukuhuoneiden osalta.

1. Jos mahdollista, jätä arvotavarasi joko autoon tai kotiin. Saunatalolla ei ole erillistä säilytysmahdollisuutta arvotavaroille.

2. Laita puhelimesi äänettömälle jo pihalla. Saunatalon kännykkäkielto koskee myös eteistä.

3. Jätä kengät eteiseen, löydät ulko-oven oikealta puolelta kenkätelineen. Sisätiloissa ei saa kävellä ulkokengillä.

4. Jätä päällysvaatteet naulakkoon, jotka löytyvät ulkooven vasemmalta puolelta.

5. Sisäänkirjautumistiski on heti edessäsi ulko-ovelta tullessasi. Muistathan kirjata itsesi sisään.

6. Koesaunan pukuhuone on tarkoitettu vain heille, jotka eivät pysty käyttämään portaita. Älä vie tilaa huonojalkaisimmilta.

7. Eteistä pääset betoniportaikkoon, jonka kautta voit kulkea pukuhuoneisiin hierojien tilojen ohitse.

8. Pukuhuoneesta pääset saunatiloihin ja kahvioon puuportaikon kautta.

9. Muistathan noudattaa pesuhuoneessa ja saunoissa Saunatalon sääntöjä: ole huomaavainen muita saunojia kohtaan, älä heitä kysymättä löylyä, älä puhu työasioita saunoissa ja käyttäydy kaikin puolin kunnioittavasti muita kohtaan. Kerää roskasi roskiin, nuuskat ja nikotiinipussit mukaan lukien.

10. Älä varaa kahviossa pöytiä omaan käyttöösi ja tee tilaa tarvittaessa muille.

11. Ole huomaavainen kahvion henkilökuntaa kohtaa ja varsinkin nyt, kun keittiön henkilökunnalla on uudet tilat, laitteet ja paljon uusia asioita hallittavanaan.

12. Tervetuloa pian uudestaan!

Saunaseuran uusi puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa

Saunaseuran syyskokouksessa 3.11. valitaan seuralle uusi puheenjohtaja

Hannu Saintulan siirtyessä rivijäseneksi. Saintula on toiminut seuran puheenjohtajana viimeiset kuusi vuotta. Nimitysvaliokunta esittää uudet puheenjohtajaehdokkaat hieman ennen kokousta ja puheenjohtaja äänestetään syyskokouksessa paikan päällä.

– On äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman moni jäsen saapuu syyskokoukseen ja antaa äänensä uuden puheenjohtajan valinnan eteen. Jos ihmiset eivät äänestä oikeita ihmisiä oikeille paikoille, mikään ei muutu. Toivon, että seuraava puheenjohtaja on erilainen kuin minä ja vie seuraa eteenpäin omalla tyylillään. Meidän tulee muuttua ja kehittyä,

vaikka kunnioittaisimmekin Saunaseuran perinteitä, Saintula toteaa.

Tämän lisäksi kokouksessa valitaan myös uusia johtokunnan jäseniä erovuoroisten tilalle.

– On tärkeää löytää johtokuntaan oikeita ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita työhön, hän muistuttaa.

Puheenjohtajuudesta Saintula luopuu hyvillä mielin.

– Puheenjohtajuus on ollut hieno kuuden vuoden periodi. Mutta se on myös ehdottomasti maksimiaika tätä hommaa. Jätän nuijani hyvällä mielin, kaikki on tehty. Kun käyn (toivottavasti) Saunatalolla vielä 2030-luvulla, voin ihailla sitä mitä itse sain ja mitä johtokunnat ovat työllään saaneet aikaan.

Reetta Virtanen

Saunaseuran kuulumisia

Kahvion oikea kiertosuunta

Kun asioit kahviossa, tule jonoon tiskipisteen puolelta, valitse antimet ja maksettuasi siirry kahvi/tee-pisteen kautta takkahuoneeseen.

Muistathan lajitella jätteet

Uudessa keittiössä on nyt paremmat valmiudet lajitella jätteet ja asettaa pesuun menevät astiat koreihin. Mikäli korit tai lajitteluastiat ovat täynnä, vinkkaathan siitä keittiöhenkilökunnalle.

Esittelysaunat syksyllä

Syyskaudella ei pidetä esittelysaunoja. Näin halutaan taata, että mahdollisimman pääsee saunomaan syksyn aikana esittelysaunojen sijaan.

Sauna-lehti 10 vuotta sitten

Sauna-lehti on nyt myös somessa!

Tule seuraamaan Sauna-lehteä sosiaaliseen mediaan.

Löydät meidät

@saunalehti

@sauna_lehti

Jos näkyvyys Saunalehden sosiaalisen median kanavissa kiinnostaa, ole yhteydessä päätoimittajaan: lehti@sauna.fi

Koulutettu

hieroja ja jäsenkorjaaja yli 30 vuoden kokemuksella

Marko Lehti

Telkkäkuja 7 A, Lauttasaari 200 m metrolta

Puhelin 040 543 8264 www.markolehti.fi

Koulutettujen hierojien liiton ja Suomen Jäsenkorjaajat ry:n jäsen

Jäsenkyselyn kertomaa:

Saunaseura (ja Sauna-lehti) sai kiitosta sekä tärkeitä kehitysehdotuksia

Suomen Saunaseura toteutti alkuvuodesta jäsenkyselyn, johon vastasi 672 jäsentä.

Kysely antaa kattavan kuvan siitä, millaisia jäseniä seuralla on, kuinka sen viestintä ja palvelut toimivat, sekä miten Saunatalon ilmapiiri koetaan.

Tulokset ovat pääosin myönteisiä ja mukana oli myös arvokkaita kehitysehdotuksia.

Vastaajien taustoissa näkyy kokemus ja pitkäaikainen jäsenyys

Jäsenkyselyn suurin vastaajaryhmä oli yli 65-vuotiaat (30 %), ja myös 56–65-vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 %). Nuorempia, alle 35-vuotiaita vastaajia oli vain pieni osa.

Jäsenkyselyyn vastannaiden perusteella voidaan sanoa, että Saunaseura on yhteisö, johon sitoudutaan pitkäksi aikaa. Vastaajista lähes neljännes oli ollut mukana yli 20 vuotta. Monet heistä käyvät Saunatalolla kuukausittain, aktiivisimmat useita kertoja viikossa.

Seuran viestintä sai erinomaiset arviot

Peräti 97 prosenttia vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa seuran toiminnasta. Uutiskirje, Sauna-lehti ja verkkosivut mainittiin avovastauksissa keskeisinä tiedonlähteinä. Avovastauksissa kiiteltiin erityisesti viestinnän selkeyttä ja säännöllisyyttä. Vastausten mukaan ajantasainen tieto auttaa suunnittelemaan saunakäyntejä ja pysymään mukana seuran toiminnassa.

Myös remonttiviestintä koettiin onnistuneeksi. Peräti 92 prosenttia vastaajista arvioi saaneensa riittävästi tietoa remontista. Saunatalon remontti oli jäsenistölle suuri asia, ja viestintää sen etenemisestä seurattiin tarkasti.

Avoimissa vastauksissa kiiteltiin sitä, että tieto kulki useaa kanavaa pitkin. Uutiskirjeet ja verkkosivut nousivat keskeisimmiksi lähteiksi, ja osa mainitsi arvostaneensa myös lehden ja ilmoitustaulujen kautta tullutta tietoa. Monikanavainen ja avoin tiedotus loi jäsenille tunteen, että he pysyivät ajan tasalla remontin eri vaiheista.

”Uutiskirje on hyvä, ajankohtainen ja selkeä . ”

Sauna-lehti kiinnostaa, mutta toiveitakin on Sauna-lehti on jäsenistölle tärkeä julkaisu. 62 prosenttia kertoo lukevansa jokaisen numeron, joko alusta loppuun tai vähintään silmäillen. Numerollisesti lehden sisältö sai hyvät arviot: sitä pidettiin hyödyllisenä ja kiinnostavana.

Avoimissa kommenteissa toivottiin lisää juttuja muiden saunojen toiminnasta Suomessa ja maailmalla, artikkeleita saunomisen terveyshyödyistä sekä syventäviä kulttuurisia näkökulmia.

Lisäksi osa vastaajista nosti esiin käytännön toteutukseen liittyviä asioita, kuten lehden paperin laadun (koettiin liian kiiltävänä,

PAREMPAA TEETÄ SINULLE

Jokainen kupillinen Taylors of Harrogate -teetä edistää vastuullisuutta ja parantaa viljelijöiden olosuhteita.

Musta Earl Grey -tee saa makunsa bergamottihedelmästä.

Valitse tee, joka maistuu hyvältä, tuntuu hyvältä ja tekee hyvää!

Maahantuoja:

taylorsofharrogate.com

paksuna ja kalliina), ja esitti toiveen, että lehti olisi jatkossa saatavilla myös digitaalisessa muodossa.

Jäsenkyselyn perusteella Sauna-lehteä arvostetaan ja sen sisältöä pidetään hyödyllisenä ja kiinnostavana. Tämä antaa lehden toimitukselle selkeän viestin jatkaa monipuolisten aiheiden käsittelyä. Avoimissa vastauksissa esiin nousseet kehitystoiveet antavat toimitukselle tärkeää infoa ja vinkkejä sisällön monipuolistamisesta.

”Lehdessä on mielenkiintoisia artikkeleita ja hyviä kuvia, mutta toivoisin enemmän juttuja saunomisen terveysvaikutuksista . ”

Saunatalon palvelut

Saunatalon kahvio on ylivoimaisesti suosituin Saunaseuran lisäpalveluista: 96 % vastaajista käyttää sitä. Moni kiitti erityisesti ystävällistä asiakaspalvelua sekä tuotteiden laatua. Toisaalta osa vastaajista nosti esiin kehitystoiveita, jotka liittyivät hinta-laatusuhteeseen ja tuotevalikoiman monipuolistamiseen.

Pesijän ja hierojien palveluita käyttää vain pieni osa vastaajista. Avoimissa kommenteissa kuitenkin osa kertoi arvostavansa erityisesti hierontapalveluja.

Palautteesta käy ilmi, että lisäpalvelut ovat merkittävä osa Saunatalolla käynnin kokonaiskokemusta. Ne tukevat itse saunomista ja tuovat siihen lisää viihtyvyyttä.

”Kahvio toimii hyvin, mukava henkilökunta . ”

Sääntöjen noudattaminen

Kyselyn perusteella suurin osa jäsenistä koki, että Saunatalolla noudatetaan sääntöjä hyvin ja johdonmukaisesti. Yhteisten pelisääntöjen kunnioittaminen nähtiin tärkeänä sekä viihtyvyyden että turvallisuuden puolesta.

Avoimissa kommenteissa kuitenkin muistutettiin, että yksittäiset sääntörikkomukset – kuten liian äänekäs käytös, peseytymättömänä saunaan tuleminen tai väärissä tiloissa liikkuminen – pilaavat helposti tunnelman ja muiden saunojien kokemuksen. Vaikka tällaisia tilanteita ei mainittu yleisiksi, ne eivät edusta Saunaseuran saunomisohjesääntöä.

Avoimissa vastauksissa korostettiin, että sääntöjen noudattaminen luo hyvän tunnelman ja mahdollistaa rauhallisen saunomisen. Sääntöjen tarkoitus ei ole rajoittaa vaan turvata rauhallinen ja arvokas saunominen kaikille. Säännöt luovat pohjan sille, että eriikäiset ja eri tavoin saunomiseen suhtautuvat jäsenet voivat kohdata samassa tilassa kunnioittavassa hengessä.

”Hiljaisuus ja rauha rikkoutuvat välillä liialliseen äänekkyyteen . ”

Yhteenveto

Jäsenkyselyn tulokset antavat Saunaseuralle vahvan viestin: toiminta koetaan onnistuneeksi ja jäsenet ovat tyytyväisiä. Sekä johtokunta, palveluntarjoajat että Sauna-lehti perehtyvät loppuvuodesta jäsenkyselyn tuloksiin vielä tarkemmin ja pyrkivät huomioimaan jatkossa toiveita, jotka liittyvät seuran ja Sauna-lehden toiminnan kehittämiseen.

Seura voi olla ylpeä siitä, että sen jäsenistö on sitoutunut ja aktiivinen. Jäsenkyselystä heijastuu myös yhteinen tahtotila: Saunaseuran perinteitä halutaan vaalia, mutta toimintaa tulee myös kehittää.

Saunatalon henki on tallella

– remontin jälkeen jopa enemmän läsnä

Kävimme pari tuntia ennen Saunatalon avaamista tutkimassa remontin alta paljastunutta taloa ja kyselemässä henkilökunnan tunnelmia.

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Reetta Virtanen

Takkahuoneeseen on pyritty saamaan avarampi ilme ja enemmän tilaa.

On torstai klo 10, kun saavumme valokuvaajan kanssa Saunatalolle. On kuin mikä tahansa tavallinen syyskuun kirpakka aamu, mutta ei sitten ollenkaan. Nimittäin Suomen Saunaseuran Saunatalo avautuu tänään reilun neljän kuukauden remontin jälkeen uusittuna.

Pihalla remonttia ei enää huomaa, mutta heti saavuttuamme ovelle, yllätymme.

– Uusi ovi! huudahdamme ja viitomme ikkunan läpi keittiössä hääräävälle keittiöpäällikkö Lari Lindgrenille

Ensimmäinen ajatukseni, kun saavumme eteiseen on: Saunatalon henki on tallella. Mutta tyylikkäästi päivitettynä.

Kaikkialla tuoksuu uusi, kaikki on uutta, mutta kuitenkin tuttua. Eteinen on avara ja meidät toivottaa tervetulleeksi kaunis istuinryhmä. Vanhat Parolan Rottingin lumikengätuolit ja pöytä näyttävät kuin luoduilta eteiseen.

– Mitenkäs täällä menee? kysyn Larilta, joka kokoaa parhaillaan lohileipiä uusitun keittiön puolella.

– Mitenkäs täällä, ihan hyvin, Lari hymyilee.

– Viime yönä olin täällä vielä puolen yön aikaan laittamassa paikkoja, mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa valmistuu, Lari toteaa. Tehtävää riittää, sillä toistaiseksi kahviossa ei ole täyttä työntekijämäärää. Työhaastattelut ovat vielä kesken.

Uudet keittiötilat näyttävät ammattimaisilta ja toimivilta ja kaikki laitteet ovat uusi. Vai ovatko?

– On, lukuun ottamatta jääkaapia ja tuota vetolaatikostoa, ne säilytettiin vanhasta.

– Vielä on jonkin verran ongelmia sähköjen kanssa, mutta kyllä se tästä, Lari huokaa ja kuin mainittuna sähkömies saapuu paikalle.

Avausviikolla ja sitä seuraavilla kahvion valikoima on kutakuinkin sama kuin aiemmin, mutta muutoksia on tulossa.

– Sitten kun meillä on täysi miehitys kahviossa, niin pääsemme tekemään vähän uusiakin juttuja. Luvassa on kaikkea kivaa, Lari lupaa.

Ennen kuin siirryn tutkimaan takkahuonetta, kysyn vielä Larilta, onko hänellä jotain terveisiä jäsenistölle.

– Olisi hienoa, jos ihmiset muistaisivat lajitella astiat. Se helpottaisi meidän työtämme ja nopeuttaisi palvelua. Meillä on nyt uusi lajittelupiste heti tässä kassan vieressä.

Uusi lattia suojataan villatassuilla

Takkahuoneen puolella törmään saunasisko Hanna Pakariseen, joka on asentamassa kalusteiden alle villatassuja. Tarkoitus on suojata uutta lattiaa ja vaimentaa tuolien siirtelystä kuuluvaa meteliä.

Myös kahviossa punainen lanka on tilan lisääminen, niin työntekijöille kuin asiakkaille.

– Olen tänään aamulla ommellut vielä näitä viimeisiä, Hanna osoittaa luonnonvaaleita villasuojia, joita kaiken kaikkiaan on pöydällä pusseissa 160 kpl.

Remontin suunnittelusta vastannut arkkitehti, saunasisko Gina Sundgrén oli myös todennut, että olisi ollut miltei mahdoton löytää juuri oikeanlaisia suojia valmiina.

– Tämä toki on vain prototyyppi, mutta seurataan, miten kestävät ja tehdään sitten parannuksia, Hanna toteaa.

Mitkä ovat Hannan ensivaikutelmat uudesta Saunatalosta?

– Tämä näyttää aivan ihanalta. Jotenkin kaikki vanhat tavarat sopivat niin kivasti tänne.

Olen samaa mieltä ja päädymme yhteistuumin toteamaan, että Saunatalon henki on nyt jotenkin enemmän läsnä, jos mahdollista.

Huomiomme kiinnittyy entisen ”tupakkahuoneen” pöytään, joka on uusi. Hanna tietää kertoa, että se on puuseppä Pehkosen käsialaa. Sama mies vastaa Saunatalon lauteista.

Ihastelemme myös tilan akustiikkaa, joka on nyt selkeästi erilainen. Ääniä pehmentää tyylikkäät puupaneloinnit seinissä.

Lämmittäjämestari Paavola saapuu seuraamme. Pieni hiki otsallaan, mies istuu alas ja hörppää limua.

– Mitkäs on tunnelmat, juuri ennen avaamista? kysyn AP:lta.

– Mikäs tässä, kun on pullaa ja limua, AP toteaa vitsaillen.

Uusi eteinen on nyt tilava. Tilaa on otettu vanhasta neuvotteluhuoneesta.

Saunasisko Hanna Pakarinen teki suojat takkahuoneen tuoleihin, että uusittu lattia pysyisi hyvänä mahdollisimman pitkään.

Pesuhuoneessa on nyt puhtaat ja raikkaat pinnat.

Kehun hänellekin uutta Saunataloa.

– Täällä on oikein hyvä tunnelma. Varsinkin eilen illalla tämä oli tosi upea, kun hämärsi näitä valoja sisältä, AP kiinnittää huomiotamme uusiin valonsäätimiin.

– Oi, onpa kätevät! Hanna huudahtaa.

Aikaisempi avaaminen ei olisi ollut mahdollista Siirrymme tutkimaan pesuhuonetta. Toteutus on erittäin tyylikäs ja hillitty.

– Jos tänne tulee ensi kerran, ei välttämättä huomaa, että on tehty remonttia, mutta se, mistä minä ainakin huomaan, että on uutta, on tämä raikas tuoksu, AP toteaa.

Siirrymme saunojen puolelle. Siellä lämmitys on nyt valmis.

– Kyllä täällä nyt kelpaa touhuta, AP toteaa ja alkaa kiinnittämään rappusiin liukuesteitä.

– Kannattaa muuten käydä tuolla pihalla jututtamassa tuota meidän telttasaunan lämmittäjää, Martikaisen Timoa, AP vinkkaa. Pihalle on avajaisten kunniaksi tuotu telttasauna. Se täydentää Saunatalon saunoja ja mobiilisaunaa. Puut telttasaunaan saatiin sponsoroituna.

– On hyvä, että meillä on vähän ekstrasaunapaikkoja, jos tulee oikein ryysistä.

Lähdemme pihamaalle ja tervehdimme Timoa, joka pyytää, että saapuisimme kohta uudestaan, kun on saanut tulet pesässä

Lämmittäjämestari AP:lla riitti puhdetöitä avaamispäivän aamuna.

syttymään. Me annamme kohteliaasti hänelle rauhan tärkeässä tehtävässä ja suuntaamme takaisin sisälle, nyt toimistotiloihin.

– Mitä ihmettä? hämmästelemme kun vanha käytävä huoneineen on poissa. Uudelle eteiselle on otettu toimistotiloista lisätilaa.

Nyt toimiston oven takaa avautuu suoraan neuvotteluhuone, josta pääsee vanhaan malliin toiminnanjohtajan huoneeseen.

– Moi Janne! Onpas täällä hienoa! totean toiminnanjohtaja

Janne Koskenniemelle, joka istuu tietokoneen takana.

–No hienoa ja hienoa, Janne virnistää ja viittaa huoneeseensa, joka on lukuun ottamatta työpöytää ja tuolia täysin tyhjä.

– Tällä tosin ei ole kiirettä, hän lisää.

Hän myöntää katselleensa aamulla eteistä tyytyväisenä.

– Olihan se vanha aika synkkä ja todella epäkäytännöllinen.

Entä mitkä ovat toiminnanjohtajan tunnelmat? Onko kaikki valmiina avaukseen?

– Jos olisimme joutuneet avaamaan 15.9. tai jopa 1.9., kuten alun perin oli suunniteltu, niin emme olisi kyenneet. Sähkötyöt ovat olleet ihan kalkkiviivoille asti vielä kesken.

– Sen lisäksi kahvion tuolit eivät ehtineet saapua ja veimme sinne nyt neukkarin tuoleja. Lisäksi on pieni puutelista urakoitsijalle ja aliurakoitsijalle, joka toteutetaan sitten jossain vaiheessa, hän listaa otsa rypistyen.

– Toisaalta, onko olemassa remonttia, joka olisi koskaan täysin valmis sovittuna päivänä, pohdin ja toivomme yhteen ääneen, että ehkä jäsenistö kuitenkin ymmärtää pienet puutteet.

Neukkarissa huomion kiinnittää myös suuri puuseppä Pehkosen tekemä pöytä. Lisäksi Janne kertoo, että tulossa on myös

Saunashamaani Timo Martikainen oli tuonut telttasaunansa seuralaisten iloksi.

senkki samalta mieheltä. Käsintehdyt puukalusteet todella sopivat uusittuun Saunataloon.

Ei pelkkä lämmittäjä, vaan saunottaja

Jätämme Jannen töihinsä ja palaamme valokuvaajan kanssa pihalle, jossa saunashamaaniksikin kutsuttu Martikainen on saanut saunan lämpiämään.

– Timo, kerro meille hieman saunastasi, pyydän, kun astumme sisään suurehkoon telttaan, jossa tuli jo rätisee kahdessa kiukaassa. Teltassa on hieno tunnelma.

– Tämä on Neuvostoliiton armeijan tulenjohtoteltta, malli -56. Kävin ostamassa tämän aikoinaan Pietarista. Vuosi taisi olla 2007 tai siinä main, Timo aloittaa.

– Pyörin aluksi Helistön Kimmon kanssa näissä saunahommissa ja tykästyin kovasti. Kun Helistö myi telttasaunansa, minä jatkoin omallani. Olen kiertänyt tämän kanssa maailmaa aika lailla. Nelisen kertaa olen käynyt Färsaarilla, neljä kertaa Lowlandsfestareilla Hollanissa ja Tommorrowlandissa Belgiassa. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa…, Timo listaa.

Toiminnanjohtaja Jannella riitti toimistohommia ennen avaamista.

– On hienoa olla saunalähettiläs, hän toteaa.

Timo toimii – ei pelkästään lämmittäjänä, vaan myös saunottajana telttasaunassaan.

– Lisään puita kiukaisiin ja 3–4 minuutin välein käyn luomassa löylyä.

Telttasaunaan mahtuu 30 ihmistä, mutta Timon mukaan aikoinaan Pohjois-Saksan reissulla saunassa saunoi jopa 50 ihmistä, osa tosin seisoen.

Saunan lauteet mies on suunnitellut ja valmistanut itse. Se häneltä onnistuu, sillä oikealta ammatiltaan hän on käsityöläinen.

– Teen työhuoneellani Lapinlahden vanhassa sairaalassa linturuokkijoita. Ne valmistuvat taidelasista ja ruostumattomasta teräksestä. Siellä Lapinlahden parvekkeella minulla on sellainen vanhan ajan vaarin viisilitrainen kaljapullo, ripustettuna väärinpäin. Siinä on verkko alla suojaamassa rotilta ja kaula-aukosta tulee pari tappia, jossa linnut voivat seistä ja reikiä, josta voivat noukkia kuivattuja auringonkukan siemeniä. Siellä käy kuhina, parin viikon välein saa täyttää pullon, Timo naurahtaa.

Saunatalolla Martikainen ja telttasauna ovat olleet ennenkin. – Kymmenisen vuotta sitten, kun oli edellinen remontti, hän muistelee.

Saunatalon pihalla Martikainen saunottaa saunaseuralaisia seuraavat kaksi viikkoa ja siitä sauna siirtyy Viaporin Kekri -tapahtumaan.

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Reetta Virtanen

Saunatalon remonttiin

mahtui haasteita, mutta yhteistyöllä niistä selvittiin

Saunatalon remontti toteutettiin yhteistyössä monen eri tahon kanssa.

Siihen osallistuivat niin ulkoiset toimijat kuin Saunaseuran toimikunnat ja henkilökunta.

Lähdetään liikkeelle siitä, miten ajatus remontista sai alkunsa.

– Meillä on maailman hienoin Saunatalo täällä Vaskiniemessä kaikkine fasiliteetteineen ja ensimmäisenä vastassa oli, anteeksi vain, todella ruma eteinen, naurahtaa Saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintula

– Rumuuden lisäksi se oli epäkäytännöllinen, puhumattakaan keittiöstä, jonka toimimattomuus alkoi olla jo sietämätöntä ja jopa lakiteknisesti ongelmallista. Kun näistä seikoista lähdettiin liikkeelle ja tutkittiin Saunatalon korjaushistoriaa, alkoi muodostua ajatus, että kokonaisvaltainen remontti olisi tarpeen, jotta vuonna 1952 rakennettu talo saataisiin vastaamaan 2020-luvun tarpeita.

– Koska vuokrasopimuksemme on taattu ainakin vuoteen 2047, nyt oli järkevä aika tehdä investointeja, Saintula lisää.

Eteinen ja keittiö olivat myös arkkitehti Gina Sundgrénin lähtökohtana, kun hän alkoi suunnitella Saunatalon remonttia. Sundgrén on sekä Saunaseuran kunniajäsen että kunnossapitotoiminnan jäsen.

– Ajatus liikenteen muuttamisesta niin, ettei puhdas ja likainen kulku menisi päällekkäin, askarrutti minua jo yli 10 vuotta sitten. Suunnittelutyönä hanke oli melko vaativa: oli saatava suurempi toimiva keittiö ja eteistilat talolle ja logistisesti toimiviksi myös henkilökunnalle. Kun ratkaisu oli löytynyt, niin loppu oli raakaa suunnittelutyötä, Sundgrén kertoo.

Saunatalossa on nyt suurempi ja toimivampi eteinen, josta kulku saunatiloihin menee nyt taiteen sääntöjen mukaan. Lisäksi keittiötä ja kahviota on laajennettu ja päivitetty tähän päivään sopivaksi. Myös suihkuhuone on remontoitu.

”Rakennuksesta, joka on rakennettu vuonna 1952 ja korjattu useaan kertaan löytyy aina yllätyksiä . ”

– Gina Sundgrén

– Kellarin sosiaalitilojen ja siivoushuoneen remontti jätettiin pois kustannussyistä, mutta ne voidaan toteuttaa myöhemmin, Sundgrén sanoo.

Myös kahvilapäällikkö Lari Lindgren on tyytyväinen uusiin tiloihin.

– Kyllä näin hienossa ja upeassa keittiössä on mukava tehdä töitä. Tulee ihan hymy huulille. Vielä kun uusi kahvion tiimi saadaan perehdytettyä, niin pääsemme loihtimaan jäsenillle uusia ihania herkkuja.

Lindgren kokee, että keittiön tarpeita kuunneltiin hyvin suunnitteluvaiheessa ja siksi kokonaisuus on onnistunut.

– Ainoa miinus on, rakenteellisten yllätysten vuoksi, että alakerran pakastetilat jäivät tarpeisiin nähden hieman liian pieniksi, Lindgren toteaa.

”Olin yllättynyt osin siitä miten eri tavalla erityisesti remontin hallinnollista ja taloushallinnollista puolta hoidettiin muiden kuin Saunaseuran toimijoiden osalta . ” – Janne Koskenniemi

Asbestia ja muita yllätyksiä

Remontin alkuvaiheessa pesuhuoneen laattojen alta ja toimistohuoneen päädystä löytyi asbestia, mikä viivästytti remonttia.

Sundgrén pitää asbestilöydöstä tyypillisenä tällaisten kohteiden remontissa.

– Rakennuksesta, joka on rakennettu vuonna 1952 ja korjattu useaan kertaan löytyy aina yllätyksiä. Vaikka haitta-ainekartoitus tehtiin, asbestia löytyi kohdasta, jota ei ollut voitu tutkia etukäteen, Sundgrén kertoo.

– Pesutilat oli remontoitu 2009, ja oletus oli, että vanhat asbestipitoiset rakenteet oli purettu. Tilojen seinistä löytyi jopa kolme laattakerrosta ja niiden alta asbestipitoinen tasoite. Myös toimiston päädyssä oli usean lattiakerroksen alla asbestia, urakan valvojana toiminut Marko Lohikoski kertoo.

– Eli, sen minkä taakseen jättää, edestään löytää. Onneksi tämäkin on nyt saatu kuntoon, ja tulevien sukupolvien ei tarvitse miettiä näitä ongelmia, toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi lisää.

Myös vanhat sähköasennukset aiheuttivat päänvaivaa koska niistä ei ollut juurikaan dokumentointia jäljellä.

– Tämän lisäksi rakennusautomaation kohdalla tuli yllätyksenä uusien toimilaitteiden kytkennät ja niiden integroituminen vanhaan automaatiojärjestelmään. Mutta asiat saatiin kuitenkin hoidettua säädetyssä aikataulussa ja tehdyt muutokset palvelevat paremmin saunaseuran tarpeita, kunnossapitotoimikunnan Risto Pitkänen ja Pekka Kuure toteavat.

– Piilossa olleiden lämmitysverkoston putkistojen uusimisesta kuitenkin luovuttiin, koska siitä koituva lisäkustannus olisi ollut kohtuuton, he lisäävät.

”Ihmiset ovat tosi tyytyväisiä siitä, että saunat ovat vihdoin auki . ”

– Ari-Pekka ”AP” Paavola

Alkuvaiheen haasteet saatiin voitettua

Toiminnanjohtaja Koskenniemielle oli alusta asti selvää, että remontti ei tulisi olemaan suoraviivainen kokonaisuus johtuen Saunatalon pitkästä historiasta ja kerrostumista. Silti hän yllättyi siitä, miten monilta osin monimutkainen prosessi remontista tuli.

– Olin yllättynyt osin siitä miten eri tavalla erityisesti remontin hallinnollista ja taloushallinnollista puolta hoidettiin muiden kuin Saunaseuran toimijoiden osalta. Toki rakennusala on erilainen

kuin järjestöala ja rakennusalalla keskitytään rakentamiseen, mutta pedantimman hallintoajattelun jalkauttaminen rakentamiseenkin olisi lienee ollut paikallaan.

Myös kunnossapitotoimikunnassa seurattiin tilannetta tarkkaan.

– Remontti lähti käyntiin yllättävän hitaasti ja rakennusliikkeen suunnalta esitettiin asioita ja vaatimuksia joita Saunaseura ei voinut hyväksyä. Onneksi meillä oli hyvä ja asiantunteva valvoja, joka sai asiat etenemään hyvien rakennuskäytäntöjen ja sääntöjen mukaisesti, toteavat Pitkänen ja Kuure.

– Se, mikä olisi voinut mennä paremmin oli koordinaatio ja kommunikaatio, missä oli jatkuvasti epäselvyyksiä. Olisi pitänyt sopia selkeä ”komentojono” rakennuttajan, valvojan ja Saunaseuran välillä. Esimerkiksi teknisissä asioissa ja taloudessa on eri päättävät henkilöt. Kaikkien hyvä yhteistoiminta mahdollistaisi parhaan lopputuloksen, miehet pohtivat.

Valvoja Lohikosken mukaan ongelmat ovat tyypillisiä tämän tyyppisille projekteille.

– Tällaisissa projekteissa ongelmat aiheutuvat yleisesti erimielisyyksistä muutos-lisätöissä ja näiden aiheuttamista lisä-ajan vaatimuksista.

Osaa muutos- ja lisätöistä selvitellään edelleen.

Kaikki haastateltavat kuvailevat remontin aikataulua tiukaksi, jopa liian positiiviseksi.

– Myös kesälomakausi aiheutti ongelmia, kun aina oli joku lomalla, mutta työt etenivät läpi kesän kuitenkin, Lohikoski toteaa.

– Alkuvaiheen haasteiden jälkeen, loppukirin ansiosta kuitenkin tulos vaikuttaa hyvältä ja onnistuneelta, Pitkänen ja Kuure toteavat.

”Koska vuokrasopimuksemme on taattu ainakin vuoteen 2047, nyt oli järkevä aika tehdä investointeja . ”

– Hannu Saintula

Tämä hieman harmittaa Laurikaista, ennen kaikkea jäsenistön kannalta, koska avaamista jouduttiin viivästyttämään tämän vuoksi.

– Asbesti aiheutti myös siksi lisätyötä ja viivästyksiä muutenkin tiukkaan aikatauluun, koska emme löytäneet vuonna 2009 tehdyn pesutilaremontin papereita mistään. Niistä olisimme voineet nähdä etukäteen, että sinne oli asennettu tuplalaatat ja mahdollista haitta-ainetutkimusta ei oltu tehty. Olisimme voineet varautua tähän aikataulullisesti.

Remonttibudjetti riitti hyvin

Miten remontti sujui taloudellisesti, taloustoimikunnan puheenjohtaja Raine Laurikainen?

– Kokonaiskustannuksiin tuli pientä nousua, koska keittiön hinta kasvoi matkan varrella ja asbestilöydökset viivästyttivät projektia. Lisäksi löysimme vuodon keittiön lämpölinjoista ja se piti korjata. Tämän vuoksi suunnittelu- ja valvontakustannukset nousivat muutamilla kymmenillä tuhansilla. Mutta, olimme varautuneet budjetissa tällaisiin lisätöihin, joten se ei ollut ongelma, Laurikainen kertoo.

Myöskään valmiiksi neuvoteltuun luottoon ei tarvinnut koskea.

– Pystyimme hoitamaan remontin kassavaroista ja sen lisäksi olemme varmistaneet, että seuran loppuvuoden talous on turvattu. Seurasimme remontin aikana taloutta äärimmäisen tarkasti.

Laurikainen lisää, että taloudellista loppuselvitystä ei ole vielä tehty, koska urakoitsijan kanssa käydään läpi ensin lisä- ja muutostyöt, mutta niiden ei pitäisi lisätä kokonaisurakan kustannuksia.

Vaikka asbestilöydösten myötä tulleet viivästykset eivät nostaneet sinällään urakan kokonaiskustannuksia, aikataulun viivästyminen toki toi joitakin kustannuslisiä.

Kiitosten vuoro

Kaiken kaikkiaan Laurikainen on tyytyväinen yhteistyöhön kaikkien osapuolten välillä.

– Vaikka jotain vastoinkäymisiä oli, kaiken kaikkiaan työn laatu on ollut loistavaa, siitä ei tingitty missään vaiheessa. Valvojamme teki hyvää ja tarkkaa työtä. Lisäksi haluan esittää taloustoimikunnan puolesta ison kiitokset keittiön henkilökunnalle joustavuudesta ja toki myös lämmittäjällemme Ari-Pekka ”AP” Paavoolalle ja Jannelle. Myös Risto Pitkänen ja Pekka Kuure toimivat loistavana työparina yhdessä suunnittelijamme Ginan kanssa.

– Lisäisin vielä, että meillä on vuonna 1952 rakennettu meren rannalla sijaitseva talo ja silti saimme lopputarkastuksissa huippuarvosanat. Remontin myötä saimme myös dokumentaatiota talosta moneksi vuosikymmeneksi eteenpäin, Laurikainen iloitsee.

Lohikoski vahvistaa Saunatalon kunnon.

– Saunaseura on rakennuksena terve niiltä osin mitä pääsimme katsomaan vanhoja rakenteita työn aikana. Sen ala-, väli- ja yläpohjat ovat teknisesti kunnossa eikä merkkejä kosteusvaurioista havaittu. Rakennus on tehty aikanaan hyvin, ja ratkaisut ovat kestäviä kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Myös Lohikoski haluaa kiittää asianosaisia.

– Iso kiitos Saunaseuran puheenjohtajalle, toiminnanjohtajalle, kunnossapitotoimikunnalle ja muulle henkilöstölle. Erityiskiitokset Raine Laurikaiselle ja Risto Pitkäselle avusta ja tuesta.

Toivotan hyviä saunahetkiä jäsenistölle uudistetuissa tiloissa.

Myös kunnossapitotoimikunnan miehet kuten myös suunnittelija Sundgrén ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja Sundgrén on ollut jopa häkeltynyt positiivisen palautteen määrästä.

”Pystyimme hoitamaan remontin kassavaroista ja sen lisäksi olemme varmistaneet, että seuran loppuvuoden talous on turvattu . ”

– Raine Laurikainen

Myös lämmittäjämestari AP Paavola sanoo kuulleensa pelkkää positiivista palautetta jäsenistöltä.

– Ja ihmiset ovat tosi tyytyväisiä siitä, että saunat ovat vihdoin auki, hän lisää.

– Mutta se viimeisin ja rehellisin palaute kuullaan sitten saunan lauteilla, Pitkänen ja Kuure muistuttavat.

Janne Koskenniemi uskoo, että uudistettu Saunatalo toimii ja miellyttää varmasti seuraavia saunojasukupolvia.

– Erityisen tyytyväinen olen siitä, että olemme saaneet kunnolliset tilat kahviohenkilökunnalle, tuhat kertaa toimivamman eteisen ja saaneet erotettua puhtaan sekä likaisen kulun, hän lisää.

– Koska kokonaisuutena kohde oli vaativa, sanoisin että lopputulos on äärimmäisen onnistunut. Niin sanottuja onnistumisia projektissa oli hieno suunnittelu, kunnossapitotoimikunnan aktiiviset henkilöt, jotka tekivät töitä vapaaehtoistunteja säästelemättä ja vahva ja ammattimainen valvojamme, joka jaksoi vaatia sellaisissakin kohdissa, kun muut olisivat katsoneet läpi sormien. Iso kiitos kuuluu myös varapuheenjohtaja Raine Laurikaiselle, joka tuurasi minua loppuremontin, kun olin sairauslomalla.

– Mutta olemme myös oppineet prosessista paljon. Tärkeintä oli löytää oikeat ihmiset oikeisiin positioihin ja jos olisimme pystyneet tähän heti alusta asti, olisimme selvinneet ehkä vielä paremmin.

Lopuksi Saintula haluaa vielä muistuttaa, että kaikki mitä tehtiin, tehtiin jäsenistön hyväksi.

– Kaikki remontissa tehdyt ratkaisut tehtiin jäsenten ehdoilla. Myös se, että otimme pari viikkoa lisäaikaa aikatauluun takasi sen, että pystyimme tarjoamaan parhaan mahdollisen Saunatalon jäsenistölle.

Saunasiskot seikkailivat koko kesän

Monelle Saunaseuran naisjäsenelle etukäteen pelätty saunatauko osoittautuikin todelliseksi siunaukseksi.

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Saunasiskot

Puhuimme asiasta ensi kerran Helena Holstin kanssa tapaninpäivän aikoihin, että mitähän keksisimme sillä aikaa, kun Saunatalo on remontissa, kertoo Merja Salonen Di Giorgio

– Moni meistä saunasiskoista saunoo monta kertaa viikossa, joten kuukausikin ilman Saunataloa tuntui kamalalta ajatukselta. He päättivät ryhtyä tuumasta toimeen ja Salonen Di Giorgio kutsui kaikki halukkaat työhuoneelleen Pitäjänmäen pienteollisuustalolle, jossa hän työskentelee kuvataitelijana.

– Tämä ns. perustamiskokous järjestettiin huhtikuun puolessa välissä. Paikalle kutsuttiin kaikki, jonka yhteystiedot olivat tiedossa. Viidakkorumpu kumisi ja työhuoneelle saapui 25 saunasiskoa.

– Tilanne oli erikoinen, koska olimme ns. vaatteet päällä, Salonen Di Giorgio nauraa. – Yleensä tunnistamme toisemme saunahatuista ja äänestä, mutta emme nimeltä. Hetken hämmennyksen

jälkeen tunnelma muuttui kuitenkin aivan yhtä kotoisaksi kuin Saunatalolla.

Kokoontumisessa alettiin pohtia, missä kaikkialla porukka haluaisi saunoa kesän aikana, ja kuka ottaisi järjestääkseen minkäkin retken. Kaikki loksahteli luontevasti kohdalleen ja ilma oli täynnä intoa. Vastuu jakautui heti tasapuolisesti ja ihmiset olivat innoissaan.

Yhteyttä päätettiin pitää WhatsAppin kautta, ja Erri Lindquist ja Anni Harju tulivat Merjan avuksi ylläpitämään Saunasiskot seikkailevat -nimistä WhatsApp-kanavaa.

Saunaretket olivat kesän kohokohta

Kesän aikana toteutettiin lopulta yli 40 yhteistä retkeä ja muutamia pienempiä. Kaikki olivat omalla tavallaan elämyksiä.

Iloiset saunojat Lonnassa.

– On vaikea nimetä yhtä ylitse muiden, mutta yksi elämyksellisimmistä oli Katajanokan luodolla sijaitseva Luotsimaja, jossa porukastamme saunoi kaksi pientä ryhmää. Kun ensimmäinen ryhmä kävi luodolla kesäkuussa, kävi kylmä ja niin kova viima, että telttasauna meinasi lähteä lentoon. Itse kävin luodolla helteen aikana, jolloin taas oli niin kuuma, että meinasin läkähtyä, Salonen Di Giorgio muistelee.

– Myös teatterisauna Tuusulassa oli hauska retki. Yksi saunasiskoistamme, Anna-Leena Sipilä esiintyi Krapin Kesäteatterin Suurenmoista-näytelmässä ja katsoimme ensin sen ja sitten saunoimme savusaunassa. Saunaa ja kulttuuria yhdistettiin myös silloin, kun minulla oli maalauksia näyttelyssä Strömforsin ruukissa ja siskot tulivat sinne, kävimme syömässä ja tutustuimme Loviisan vanhoihin taloihin ja illalla saunoimme Saaren saunassa ja uimme Kymijoessa.

Joihinkin retkiin on kuulunut kulttuurielämyksiä, mutta suurimmassa osassa on keskitytty itse asiaan eli saunomiseen. Lisäksi jotkut siskoista kutsuivat ryhmäläisiä myös omiin saunoihinsa ja taloyhtiönsä saunaan. Kulut jaettiin tasan ja kimppakyydit ovat järjestyneet hienosti. Lisäksi ryhmällä on ollut tosi toimiva nyyttäriperinne alusta asti.

Saunaretkillä koettu yhteisöllisyys on tehnyt kaikkiin naisiin suuren vaikutuksen.

– Saunasiskojen seikkailut on ollut upea esimerkki yhteisöllisyydestä, joka on antanut minulle paljon. Olen tutustunut saunasiskoihin uudella tavalla ja tasolla: ennen en tuntenut nimeltä siskoja kuin muutaman, eli saunasiskopiirini on laajentunut ja syventynyt, Gina Sundgrén kertoo.

– Saunasiskojen seikkailut olivat kesäni pelastus. Jokainen saunaretki jäi mukavana irtiottona arjesta mieleeni. Miten sympaattinen onkaan saunasiskojen yhteisö; ketään ei jätetä yksin, Mirja Forsman lisää ja samaa toteavat muutkin jäsenet.

Vaikka Saunatalo on nyt auki, Saunasiskot ovat päättäneet säilyttää WhatsApp-ryhmän. Nyt WhatsApp-ryhmässä on jo 54 jäsentä ja lisää otetaan mukaan.

– Tarvitsen vain puhelinnumeron, niin voin lisätä kaikki halukkaat mukaan. Minulle voi laittaa viestiä vaikka Instagram-tilini kautta www.instagram.com/merjasalonendigiorgio tai vaikkapa jättämällä viestin Saunatalon kassalle, Salonen Di Giorgio toteaa.

Näkymä Pihlajasaaren saunasta.

Katajanokanluodon kolmen hengen telttasaunassa oli tunnelma korkella säällä kuin säällä.

Enäjärven sauna Vihdissä oli yksi suosikeista.

Muistokirjoitus | Maija Imponen 1942–2025

Hyvää matkaa Maija!

Lapin äidin kehtolaulu soi Lauttasaaren kirkossa syyskuun ensimmäisenä perjantaina. Oli Kemijärven lapsen, saunasisko Maija Imposen hautajaispäivä. Maijan merkityksestä kertoo vaikuttava näky hänen arkkunsa äärellä: lähes 30 saunasiskoa oli tullut heittämään hyvästit. Hautajaisia varten kerätyt muistot kertovat nekin Maijan erityisyydestä. Tässä niistä otteita: ”Aivan ensimmäiseksi mieleeni tuli näky: Maija seisomassa pesuhuoneessa ympärillään höpöttelevät saunasiskot. Hänellä oli salaperäinen vetovoima, omalla vaatimattomalla ja iloisella tavallaan.” Eeva

”Opin Maijalta, että selänpesu on saunapäivään kuuluva itsestäänselvyys, jota ilman jotakin jää kaipaamaan. Siinä selkää pestessä aina juteltiin, puhuttiin asiat, mieli keveni. Sitten jatkettiin kahvilaan, kalasoppaa nauttiessa takan äärellä jutut menivät syvemmälle. Illalla vielä autossa istuttiin pitkään Maijan oven edessä ja puhuttiin, kaikki asiat.” Helena

”Vuosia sitten pimeänä iltana saunasta lähtiessämme kävelimme Maijan autolle ja hän avasi sen takakontin. Se oli täynnä hänen näkövammaisen veljensä käsin tekemiä varrellisia harjoja. Liikutuin niin, että ostin niitä sylillisen. Kiitos Maija, niillä pesen, kunnes kuluvat loppuun.” Päivi

”Maija oli Saunaseuran sielu ja kaikkien saunasiskojen isosisko. Hän otti kaikki aina huomioon ja kuului kalustoon. Kiitos elämänviisauksista, tarjouksesta selänpesuun ja hyvästä meiningistä.” Tiia

”Maijan läsnäolo saunapäivinä oli itsestäänselvyys. Jos Maijaa ei näkynyt ja eikä kukaan tiennyt, onko hän reissussa, syntyi huoli siitä, onko hänellä kaikki hyvin. Maijasta tulee mieleen arvio päivän lohisopasta ja Maijan pieni punaisella kukalla varustettu tyyny, joka hänellä oli mukana ja välillä hukassa.” Sari

”Sairastuttuaan vakavasti hän löysi voimaa ja turvaa meistä saunasiskoista, ja me puolestamme saimme kokea, kuinka syvä yhteys voi syntyä ja kantaa vaikeinakin hetkinä. Maijan hersyvän naurun kuulen mielessäni vieläkin, ja tiedän, että se tulee elämään muistoissani lopun ikääni.” Minna

”Kiitos Maija ihanista keskusteluista, halauksista, itkuista ja nauruista. Olit Saunaseuran ikimenninkäinen, täynnä salaista tietoa. Hyvää matkaa Maija!”

Anna-Leena

Seisoin itse Maijan arkun äärellä käsi kädessä tyttäreni kanssa. Jos tulin yksin saunalle, Maija kysyi aina Mallan perään. Yli 70 vuoden ikäero ei ystävyyttä estänyt. Maija istui nelosessa rappusilla, Malla oleskeli lauteiden alla ja juttu kulki. Siitä parivaljakko suuntasi syömään lettuja.

Rakas Maija, tai Sauna-Maija, niin kuin perheessä sinua kutsuimme: Sauno rauhassa siellä jossakin, me täällä pidämme perinteitäsi yllä!

Katri Makkonen ja Saunasiskot

Myös miehillä oma saunaretkiryhmänsä

Jos saunasiskot järjestäytyivät remonttitauon aikana ja saunoivat pitkin Suomea, niin eivät ole saunaveljetkään lepäilleet niin sanotusti laakereillaan. WhatsApp on käynyt kuumana myös Saunaveljien kesken.

Myös Saunaseuran miesjäsenillä on olemassa oma WhatsAppryhmänsä, jossa jaetaan vinkkejä hyvistä saunoista ja suunnitellaan yhteisiä saunaretkiä.

Aluksi jäseniä oli vain neljä, mutta määrä on kasvanut tasaisesti vuosien aikana.

– Ryhmä on ollut olemassa jo vuosia ja tällä hetkellä jäseniä on 61, kertoo Timo Lindgren, yksi ryhmän perustajista. Lindgren itse on ollut Saunaseuran jäsen 14 vuotta.

Myös Saunaveljet ovat hyödyntäneet WhatsAppin yhteisötoimintoa ja jokainen saunaretki on saanut oman alaryhmänsä

sovelluksessa. Niissä halukkaat voivat järjestäytyä suunnittelemaan käyntejä eri saunoihin. Osa Saunaveljistä käy yhdessä säännöllisesti esimerkiksi Poliisien kesäkodin saunalla Lauttasaaressa. Myös Pakilan siirtolapuutarhaan tehdään usein retkiä.

– Yksi ikimuistoisimmista oli käynti Tamminiemen saunassa, jossa yksi ryhmäläisistämme vietti 60-vuotisjuhlansa ja kutsui mukaan 12 lähintä saunakaveriaan. Enempää sinne ei valitettavasti mahtunut.

Kuten naiset, myös miehet menevät saunoille kimppakyydeillä ja ottavat omat eväät mukaan. Suosituin eväsjuoma on Lindgrenin mukaan Vichy.

– Mukaan mahtuu lisääkin veljiä, jos tällainen toiminta kiinnostaa, Lindgren vinkkaa.

– Ottaa vain minuun, Ville Warstaan tai Laineen Hannuun yhteyttä, niin lisäämme halukkaat mukaan ryhmään.

Tämä mies saunoi remonttitauon aikana 176 saunassa! – ”Elokuussa alkoi jo vähän tympimään” Masuunin vanha sauna Taalintehtaalla.

Eräs Saunaseuran jäsen, joka haluaa pysyä anonyyminä, kertoo käyneensä remonttitauon aikana jopa 176 eri saunassa. Sauna-lehti soitti miehelle ja kysyi, mistä näin kunnianhimoinen suunnitelma sai alkunsa. – Kun Saunatalon remontti alkoi lähestyä, tein suunnitelman tulevasta kesästä ja mietin, missä saunoisin. Käyn Saunatalolla 2–3 kertaa viikossa, joten pakkohan oli keksiä jotain tauon ajaksi. Ei tullut kuuloonkaan kiertää vain pääkaupunkiseudun yleisiä saunoja, joten aloin tehdä listaa saunoista ja saunatapahtumista, joissa voisin käydä.

Listaan merkittiin 8 tapahtumaa ja 5 yksittäistä saunaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Toteutuma oli sitten lopulta 32 reissua ja 176 käytyä saunaa yhteensä. Se on aikamoinen määrä.

– Noh, suoraan sanottuna elokuussa kävi vähän tympimään, kun

joka viikonloppu oli mentävä johonkin. Mutta koska mukana oli aina pari kaveria, niin en kehdannut peruakaan, mies kertoo. Joissakin saunoissa hän kävi yksin ja usein mukana oli muutama ystävä.

Saunafestareillakin tuli käytyä ja siellä tarjonta oli laidasta laitaan.

– Niissähän oli todella hienoja saunoja, mutta sitten myös aika surkeita kyhäelmiä, mies toteaa.

Erityisesti mieleen jäi Rautjärven Hugon savusaunat.

– Hyvät saunat, hyvä paikka ja hyvä seura. Kokonaisuus oli erittäin toimiva.

Erityistä pettymystä saunojen joukosta hän ei osaa nimetä.

– Kun kiertää saunomassa paljon, tietää että pettymyksiä tulee aina. Se on saunaretkien suola.

Uusi kokemus oli Tahkon panoramasaunat.

Savusauna Pihka iltavalaistuksessaan. Saunat on rakennettu rinnetontille, joten löylyhuoneen alakerran korkeaan tilaan mahtuu hyvin sekä kiukaan tulipesärakenne että noin viikon lämmityspuut.

Kuusijärven uusissa savusaunoissa yhdistyvät

ikiaikainen perinne ja moderni ark kitehtuuri

– Olet lämpimästi tervetullut! Ihan kuin Kuusijärven uudet saunat, Havu ja Pihka, jo rakennuksina kutsuisivat kulkemaan saunapolkua pitkin metsän siimekseen, savusaunojen pehmeään löylyyn, hämärille lauteille ja jo sukupolvien tunnistamaan tuoksuun.

Teksti: Leena-Kaisa Simola | Kuvat: Vantaan kaupunki, Gina Sundgén ja Leena-Kaisa Simola

Sauno ja rakenna

Vantaan Kuusijärven virkistysalueella avattiin elokuussa kaksi uutta savusaunaa. Niiden rakentamiselle oli selvä tilaus.

– Kuusijärvi on ollut jo vuosia yksi vantaalaisten rakkaimpia vapaa-ajan viettopaikkoja. Erityisesti talviuinnin ja saunojen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, kertoo hankepäällikkö Kira Havela Vantaan kaupungilta.

Niinpä Vantaan kaupunki ryhtyi hankkeeseen, jota voidaan pitää kunnalliselta toimijalta hyvin poikkeuksellisena ja saunakulttuurin kannalta erittäin merkittävänä.

– Hankkeessa on panostettu savusaunakulttuuriin ja arkkitehtoniseen laatuun

hyvin kunnianhimoisesti. Uudet saunat eivät ole tärkeitä vain Vantaan, vaan koko Suomen imagolle. Haluamme pitää yllä suomalaista perinteistä saunakulttuuria ja kertoa siitä myös muille, Havela toteaa.

Kuin viherkattoja satumetsässä Vantaa järjesti hankkeen suunnittelusta julkisen tarjouskilpailun, jossa painotettiin enemmän laatua. Arkkitehti- ja pääsuunnittelijaksi valittiin Mer Arkkitehtien ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin työyhteenliittymä.

Suunnitteluratkaisu on erikoinen, mutta käytännössä hyvin toimiva. Molemmat saunat sekä puku- ja pesutila ovat erillisiä rakennuksia, joita yhdistää tyylikäs

Moderni arkkitehtuuri kunnioittaa hienosti perinteistä suomalaista savusaunaa, joka on kautta aikain ollut sopusoinnussa myös luonnon kanssa.

Pukuhuoneissa ja sisäänkäynneissä on lämpimän sävyinen mäntypuuverhous. Puusepän työnä valmistetut ovet ja ikkunat tuovat rakennuksiin suomalaisen käsityön jälkeä.

kävelyväylä – kuin lämmitetty laituri kuivalla maalla. Arkkitehtoninen konsepti perustuukin tunnelmalliseen siirtymien sarjaan. Jokainen rakennus on oma noppansa metsäisessä rinteessä.

Saunojen julkisivut ovat suomalaista, polttokäsiteltyä kuusilautaa, jota on käytetty harjattuna myös terasseissa. Sävyt ovat tummia, mutta hyvin luonnonläheisiä. Kasvikattoineen saunat sulautuvat ympäristöönsä satukirjan kuvituksen lailla.

– Rakennusten jakaminen kolmeksi eri massaksi oli erittäin onnistunut ratkaisu ja näin rakennukset saatiin lopulta istumaan hyvin maastoon, toteaa arkkitehti Julia Hertell Mer Arkkitehdeistä.

Kuusijärvi sijaitsee Sipoon kansallispuiston vieressä, mikä asetti myös paloteknisiä vaatimuksia. Kun saunat ovat erillisiä rakennuksia, ei mahdollinen tulipalo pääse leviämään rakennuksesta toiseen.

Isot kiukaat saunojen sydäminä Savusaunojen kiukaat suunnitteli ja toteutti Refrak, joka on vastannut myös Saunaseuran savukiukaista. Kuusijärven uudet kiukaat ovatkin hyvin Vaskiniemen kiukaiden kaltaiset – tosin paljon isommat.

– Kuusijärven savusaunojen kiukailta vaaditaan poikkeuksellista kapasiteettia,

Sauno ja rakenna

Kasvikattoiset saunat sijaitsevat ajoittain hyvinkin vilkkaan ulkoilureitin varrella, mutta löylyttelijöiden saunarauhaa se ei haittaa.

Kuusijärven uudet savusaunat

Havu ja Pihka sekä pukuhuone Kaarna

• Sijainti: Kuusijärvi, Vantaa

• Tilaaja: Vantaan kaupunki

• Valmistunut: 2025

• Laajuus: puku- ja pesuhuone Kaarna 174 m2, savusauna Havu 52 m2 ja savusauna Pihka 65 m2

• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Mer Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli

• Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit

• Kiukaiden suunnittelu ja toteutus: Refrak Oy

• Pääurakoitsija: VM Suomalainen Oy, alihankkijana Rakennusliike Lammi K & M Oy

Muut saunat

Alueella on jo entuudestaan iso rantasavusauna Kuusi, jossa on löylyhuoneen lisäksi pienet puku- ja pesutilat, sekä kaksi pientä savusaunaa, joissa on vain löylyhuoneet. Lisäksi päärakennuksessa on neljä sähkösaunaa sekä puku- ja pesutilat.

Aukioloajat, pääsymaksut ja palvelut

Saunat ovat lämpiminä ympäri vuoden. Sähkösaunat ovat avoinna klo 9.00–20.30, tiloista poistuttava klo 21.00 mennessä. Pieni savusauna on avoinna klo 13.00 alkaen ja iso rantasavusauna sekä Havu ja Pihka avautuvat klo 14.00. Savusaunoista ja pukuhuonetiloista tulee poistua klo 20.30 mennessä.

Sähkösaunojen kertamaksu on aikuisilta 7,50 euroa, lapsilta, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 5 euroa. Savusaunojen vastaava maksu on 16 ja 8 euroa. Sauna-aika on kaksi tuntia.

Saunojia ja muita alueella liikkujia palvelee kahvila-ravintola Cafe Kuusijärvi, jossa on tarjolla sekä lounas että a la carte -annoksia.

jotta ne pysyvät lämpiminä koko pitkän käyttöajan vuoden jokaisena päivänä. Kiukaiden rakenne vaatii erityistä ammattitaitoa myös lämmittäjiltä, sillä niitä lämmitetään saunan alakerrassa sijaitsevan ison tulipesärakenteen kautta, kertoo projektipäällikkö Britta Jäppinen Vantaan kaupungilta.

Saunoista pienempi on Havu, 52 neliötä, ja sen kiukaassa on kiviä 1 600 kiloa. Havun löylyt ovat pehmeämmät kuin isomman, 65-neliöisen Pihkan, jonka kiukaan 2 000 kivikilosta voi luoda voimakkaammat löylyt.

Saunat ovat viihtyisän väljiä. Pihkaan mahtuu 27 saunojaa ja Havuun 17. Havu on myös esteetön ja savusaunan nurkassa on kaksi esteetöntä paikkaa.

Investointi, ei kuluerä

Saunat ovat keränneet kävijöiltään ansaitusti kiitoksia, mutta julkisuudessa nousi keskustelu niiden rakennuskustannuksista. Vantaan kaupungin mukaan kahden savusaunan rakentaminen maksoi yhteensä 920 000 euroa, josta kiukaiden osuus oli noin 100 000 euroa. Puku- ja pesurakennuksen kustannus oli 850 000 euroa.

– Energiatehokkuuden parantaminen ja maanrakentamisessa käytetyt ratkaisut lisäsivät kustannuksia, mutta ne tuovat säästöä käyttökustannuksiin sekä parantavat rakennusten turvallisuutta ja saavutettavuutta, Britta Jäppinen kertoo.

Uusien saunojen odotetaan tuovan Kuusijärvelle paljon lisää saunojia ja samalla maksavia asiakkaita. Vantaan kaupunki onkin ennustanut, että saunatoiminnan lipputulot kasvavat 1,6 miljoonaan euroon vuonna 2026. Viime vuonna tulot olivat 900 000 euroa, mutta vuosi ei ole vertailukelpoinen, koska kaikki palvelut olivat suljettuina kuukauden rakennustöiden vuoksi. Vuonna 2023 lipputulot olivat 1,1 miljoonaa euroa.

– Koko hanke on ollut lähtökohtaisesti investointi kaupunkilaisten hyvinvointiin ja palvelujen parempaan saavutettavuuteen. Olemme arvioineet, että tulevina vuosina saunatuloilla katetaan saunatoiminnan kustannukset investoinnit mukaan lukien, Kira Havela toteaa.

Avarasta ja hyvin toimivasta pukuhuonerakennus Kaarnasta johtaa saunoille terassinomainen kävelysilta, joka on talvisin lämmitetty.

Uudet savusaunat ovat erillisiä rakennuksia ja ne sijaitsevat peräkkäin metsän reunassa. Etualalla 17 saunojan, esteetön Havu ja taaempana 27 saunojan Pihka.

Kuusijärvelläkin Refrakin kiukaat: ”Tärkeintä on aito saunakokemus”

Näin kiteyttää toimitusjohtaja Attila Alastalo Refrakin savusaunakiukaiden suunnittelun tavoitteen . Kaikki kiukaat ovatkin saunakohtaisesti räätälöidyt ja niiden jokainen detalji on tarkkaan mietitty

Hyvä kello kauas kuuluu, sanotaan. Attila Alastalon mukaan Refrak tuli valituksi Vantaan Kuusijärven savusaunojen kiukaiden toimittajaksi Saunaseuran suosituksesta.

– Yleiset savusaunat ovat Suomessa erittäin kapea markkina-alue. Jos joku sellaisen rakentaa, hän etsii tietoa siitä, kuka niitä on rakentanut ja minne sekä kysyy tietysti kokemuksia, Alastalo sanoo.

Saunaseura onkin hyvä referenssi, sillä Refrakin ensimmäinen savusaunan kiuas toimitettiin Vaskiniemeen 1990-luvulla ja hyvä yhteistyö jatkuu edelleen.

Teollisuudesta eväitä kiukaiden kehittämiseen

Refrak on kotimainen tuotanto- ja suunnitteluyritys, jolla on vahva asema tulenkestävien tuotteiden asennuksessa, suunnittelussa ja kunnossapidossa myös kansainvälisesti. Yritys on erikoistunut mm. biovoimalaitoksiin.

– Kiukaat ovat meille ”vain” sivubisnes, mutta haluamme olla mukana suomalaisessa saunakulttuurissa ja tehdä töitä, joissa on myös tunnetta mukana, Alastalo sanoo.

Refrakin kiukaat perustuvat täysin omaan tuotekehitykseen, jossa on hyödynnetty yrityksen osaamista ja kokemusta suurista polttolaitoksista.

– Aikaisemmin vastaavia savusaunojen kiukaita muurattiin tulenkestävistä tiilistä. Tiilirakenne on täynnä saumoja, jotka ovat kiukaissa aina haasteellisia. Me toimme kiukaiden suunnitteluun osaamisemme biovoimakattiloiden sisuksista, jotka joskus tehdään tulenkestävistä elementeistä, Alastalo kertoo.

Saunaseuralle tehtiin ensimmäiset moduuliset kiukaat. Sen jälkeen Refrak on vielä hieman hionut kiuaskonseptiaan.

– Vaikka elementeistä rakennetaankin, jokainen kiuas on kuitenkin räätälöity. Refrakin kiuas on standardikiukaan täydellinen vastakohta, Alastalo sanoo.

Kuusijärven kiukaissa massaa riittää

Kuusijärven kiukaissa toisessa on kiviä 2 000 kiloa ja toisessa 1 500 kiloa. Ne lämpiävät joka päivä eli kiukaat ovat kovilla. Alastalo lupaa, että oikein lämmitettynä löylyä riittää.

Vuorauksen paino 7000kg

Löylykivien paino n 2000kg

Rakennekuva Kuusijärven isommasta kiukaasta. Vaikka kiukaat ovat moduulisia, niiden suunnitteluun täytyy paneutua kiuaskohtaisesti. Kuusijärvenkin kiukaiden suunnittelu kesti noin kuukauden.

Päälämmittäjä Harri Lehtola esittelee Refrakin Kuusijärvelle suunnittelemia ja valmistamia kiukaita, joiden rakenne on hyvin samantapainen kuin Saunaseuralla Vaskiniemessä. Pihkan kiukaassa on kiviä 2 000 kiloa. Saunan lämmitys alkaa aamulla seitsemältä ja saunominen aloitetaan iltapäivällä kello kaksi – vuoden jokaisena päivänä.

– Täytyy ottaa huomioon, että kiukaan massiivirakenne sitoo myös lämpöä ja toimii myös ikään kuin ”kivinä”. Kuusijärvellä isomman kiukaan korkeus alakerrassa sijaitsevasta tulipesästä kiukaan kanteen on 3,4 metriä. Meidän toimittamat rakenteet painavat seitsemän tonnia eli kiuas kivineen painaa yhdeksän tonnia. Alastalon mukaan kiukaiden huollossa on tärkeintä kivien vaihto ja rakenteiden kunnon tarkistus noin kerran vuodessa.

– Kiukaan kivet laajenevat lämmetessään ja kutistuvat jäähtyessään. Kivien liikkeet saattavat vaurioittaa rakenteita, joten ne tulee tarkistaa säännöllisesti. Kivien ladonta onkin tarkkaa ja asiantuntevaa työtä, jotta kivillä on tilaa elää. – Vaikka savusaunan kiuas olisi kuinka hyvä, se vaatii asiantuntemusta myös lämmittäjältä. Helppoja ne eivät ole. Täytyy tietää, mitä tekee, Alastalo korostaa.

Kuusijärven lämmittäjät ovatkin saaneet oppia Saunaseuran lämmittäjämestari A-P Paavolalta

Kivitila

Tulipesä

Tuhkapesä

SAUNAN LATTIA

Saunaseura jakoi tietotaitoaan suunnittelusta ja lämmittämisestä

Kuusijärven saunahanke on myös hyvä esimerkki siitä, miten Suomen Saunaseuran saunaosaamista ja tietotaitoa voidaan hyödyntää laajemminkin. Seuran sääntöihinkin on kirjattu suomalaisen saunaperinteen vaaliminen sekä nykyajan suomalaisen saunan kehittäminen.

Kuusijärven saunojen suunnittelijat arkkitehdit Minna Lukander ja Jenni Hölttä Tallista sekä arkkitehti Julia Hertell MER Arkkitehdeistä ottivat maaliskuussa 2023 yhteyttä seuran kunniajäseneen, arkkitehti Gina Sundgréniin, joka on toiminut Saunatalolla monen hankkeen pääsuunnittelijana, myös juuri valmistuneen peruskorjauksen.

– Kutsuin heidät Vaskiniemeen vieraakseni opastukseen ja saunomaan, sillä halusin heidän teknisten tietojen ja ohjeiden lisäksi saavan aistimuksen myös siitä, mitä me kutsumme täydelliseksi saunakokemukseksi, Gina sanoo.

Kun Gina pääsi Kuusijärvelle valmiiseen saunaan, hän ilokseen huomasi, miten hienosti saunatieto oli mennyt perille.

– Kylläpä oikein lämmitti mieltä! Tunnistin tilallisia ja detaljitason ratkaisuja, joita oli hienosti sovellettu. Saunoissa on esimerkiksi kiukaan lähellä matalalla pienet ikkunat, jotka valaisevat kauniisti löylynluojan puuhia. Mahdollisesti inspiraatio on tullut meidän kolmossaunan ikkunasta.

Gina sanoo, että Kuusijärven saunakäynnistä jäi hänelle todella hyvä olo ja mieli.

Isoista ikkunoista avautuva näkymä suoraan luontoon vaihtelee sään ja vuodenaikojen mukaan.

– Se ei ollut vain normaalia saunan jälkeistä hyvän olon tunnetta, vaan ilo kumpusi siitä, että olin saanut välittää eteenpäin seu ran saunaosaamista ja nähnyt, millaisia tuloksia se hyvien saunasuunnittelijoiden käsissä tuottaa.

Lämmittäjät mestarin opissa

Kuusijärvellä päälämmittäjänä toimii Harri

Lehtola ja hänellä on muutama tuuraaja vapaapäi ville. Lämmittäjillä ei ollut aikaisempaa kokemusta savu saunojen lämmittämisestä, mutta yksi heistä tiesi, mistä mestariluokan oppia voisi saada. Siispä soitto seuran lämmittäjämestari A-P Paavolalle!

– Lupasin auttaa heitä ottamaan homman haltuun asiantuntijasopimuksella. Ensin aloitimme ryhmäkoulutuksella, mutta sen jälkeen olen opastanut jokaista lämmittäjää erikseen, A-P kertoo.

– Minullehan savusaunan lämmitys on jokapäiväistä, heille kaikille se oli ihan uutta.

A-P antaa hyvän arvion Kuusijärven savusaunoista: – Perusasiat eli saunat, kiukaat ja löylyt ovat kunnossa!

Yhden pienen puutteen A-P korjasi.

– Vein sinne pidemmät löylykauhat, jotta löylyä ei tarvitse heittää kaukaa, vaan sitä voi oikeasti luoda.

yleisten saunojen

rakentaminen ontuu

– missä syy?

Löylyn lain eli saunan käyttökelpoisuuden toteutuminen tulisi olla itsestään selvyys maassa, jossa on yli kolme miljoonaa saunaa . Näin ei kuitenkaan ole, ja siihen on useita syitä .

Teksti: Ulla Ora

Sauno ja rakenna

Toimiva sauna on hyvän suunnittelun ja huolellisen rakentamisen lopputulos. Nämä asiat eivät aina kuitenkaan toteudu.

– Rakennusvaiheessa voi tulla muutoksia, mikä on yleistä, koska iso osa rakentamisesta tehdään aliurakointina, kertoo saunologi Lassi A. Liikkanen.

Hän on vieraillut useilla asuntomessuilla ja havainnut siellä olleiden kohteiden saunoissa erilaisia suunnitteluvirheitä.

– Huomattavia suunnitteluvirheitä on havaittavissa jopa puolessa kohteista. Virheet liittyvät tyypillisesti ilmanvaihtoon, puhtaanapitoon ja korkeisiin pilarikiukaisiin, joiden sovittaminen saunatilaan voi olla haastavaa.

Hyvä saunakokemus taka-alalla

Monelle suomalaiselle saunan helppo saatavilla olo on tärkeämpää kuin se, että sauna olisi paras mahdollinen. Suurin osa saunoo kotisaunassa, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa saunakokemuksen optimointi ei ole ollut tärkein asia.

Liikkanen luettelee asioita, joita tarvitaan, jotta saunakokemus olisi mahdollisimman hyvä: toimiva ilmanvaihto, puulämmitteinen kiuas, sisustuksen puumateriaali ja valaistus.

Liikkanen harmittelee sitä, että monessa tyylikkäästi rakennetussa saunassa on unohdettu hyvä saunakokemus.

– Saunakokemukseen vaikuttaa myös saunatilojen siisteys ja rauhallisuus, jotta esimerkiksi jäähdyttelyn aikana voi rentoutua.

Tila rajoittaa rakentamista

Kaikki suunnittelijat eivät rakenna saunoja löylyn laki edellä, ja joskus ratkaisut joudutaan tekemään käytännön syistä. Saunalle on esimerkiksi varattu tietty tila. Silloin saatetaan joutua joustamaan esimerkiksi ylälauteen korkeudesta tai porrasrakenteista. Myös kiukaiden suojaetäisyydet määrittelevät saunatilan rakennusratkaisuja.

Samalla rahalla, jolla saa keskinkertaisen saunan, saa myös hyvän saunan .

Studio Puiston arkkitehti Heikki Riitahuhta tuntee löylyn lain ja pyrkii noudattamaan sitä omassa suunnittelussaan. Löylyn laki ei kuitenkaan yksinään ole myyntivaltti. Saunomiseen liittyvä kokonaisvaltainen elämys ja tarina ovat asioita, joilla saunoja viedään maailmalle.

– Keksimme saunoille tarinoita, joita voi verrata vaikkapa japanilaiseen teeseremoniaan. Rakensimme Japanissa yhden saunan kosken viereen ja nimesimme sen Kuohuksi. Toinen sauna nousi hiljalleen virtaavan joen varteen, ja siitä tuli Rauha.

Riitahuhdan mukaan Studio Puisto on suunnitellut Suomessa ja maailmallakin todennäköisesti eniten saunoja. Hän puhuu saunabuumista, joka ulottuu Suomen lisäksi ainakin Japaniin.

– Parhaillaan suunnittelemme saunoja muun muassa Kyprokselle, Etelä-Koreaan ja Australiaan.

Lauteiden ja kiukaan korkeussuhteet on rakennettava niin, että jalkapohjat ovat ylimpien liuaskivien yläpuolella – tai enintään samalla tasolla.

Löylyn laki jo kouluihin

Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Arkkitehti toivookin, että kaikki suomalaiset oppisivat löylyn lain, jota pitäisi hänen mielestään opettaa jo peruskoulussa.

– Sauna on kansallisperintömme, jota tulee vaalia. Liian usein se otetaan itsestäänselvyytenä.

Löylyn laki ei kuitenkaan yksinään ole myyntivaltti .

Riitahuhta kuvailee omaa suhdettaan saunaan.

– Saunomiseni alkaa jo vihdan teosta. Itselleni saunapuiden pilkkominen ja uunin sytyttäminen ovat tärkeitä rituaaleja. Saunomiseen kuuluu myös vilvoittelu, johon liittyy suhde ympäröivään luontoon, etenkin veteen. Koko tilallinen ympäristö luo kokemuksen, joka mielestäni pitää viedä myös maailmalle.

– Parhaat löylyni olen saanut itse suunnittelemani vanhan puutalon saunassa, jossa on harjakatto. Se edistää löylytilan kosteutta.

Perusasiat pitää osata

Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtuurin lehtori Jorma Lehtinen pitää häpeällisenä, jos suomalaiset eivät osaa rakentaa maailman parhaita saunoja. Sen vuoksi on tärkeää, että rakennusarkkitehtiopiskelijat saavat riittävät ohjeet hyvän saunan rakentamiseen.

– Perusasiat, kuten mitoitus, pitää osata hyvin. Sen jälkeen tulee lisäarvo, mikä liittyy saunomisen kokonaisvaltaiseen kokemiseen. Yleensä saunojalta kysytään, oliko hyvät löylyt, eikä esimerkiksi, oliko suhteellinen kosteus tai mitoitus kunnossa.

Kun Lehtinen opettaa oppilailleen saunan suunnittelua, hän aloittaa sen pyytämällä oppilaita kertomaan parhaista saunamuistoistaan.

– Yleensä vastauksena on mummolan sauna, saunavihtavihta tai juhannus- ja joulusauna.

Saunalogia.fi

Sauno ja rakenna

Raha ei ratkaise laatua

Lehtisen mukaan hyvistä löylyistä ei kannata tinkiä, eikä hyväksi koettua mitoitusta unohtaa. Sen vuoksi esimerkiksi istuintason korkeus suhteessa kattoon olisi hyvä olla noin 110 senttiä. Tärkeää on, että lauteille on turvallista nousta ja kiukaan koko suhteessa saunan tilavuuteen on kohdillaan. Saunan tunnelma syntyy materiaalivalinnoista, ikkunoiden koosta ja seinien väristä. Liikasen mukaan raha ei ratkaise saunan laatua.

– Samalla rahalla, jolla saa keskinkertaisen saunan, saa myös hyvän saunan.

Ammattikorkeakouluopiskelijoista yhä useampi haluaa tehdä opinnäytetyönään juuri saunan.

– Nuorten kiinnostus sanoja ja saunomista kohtaan on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi omassa nuoruudessani 1980-luvulla. Nyt voidaan puhua jopa nuorten saunabuumista.

– Uusia yleisiä saunoja on tullut lisää ja niissä käy paljon nuoria opiskelijoita. Olen itsekin saunonut opiskelijoideni kanssa yleisessä saunassa.

RT-kortisto on työkalupakki

Verkosta löytyvä Rakennustietokortisto (RT-kortisto) on saunanrakentajan kattava perustyökalupakki. Sieltä löytyy 119 korttia hakusanalla sauna. Esimerkiksi otsikolla saunatilojen suunnittelu ohjeistetaan saunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen suunnittelussa, saunan sijoittamisessa rakennukseen ja maastoon sekä annetaan ohjeita saunojen mitoituksesta.

Sivustolta löytyy myös ohjekortti, jossa kerrotaan saunan ilmanvaihdosta, lämmityksestä, sähköasennuksista ja valaistuksesta.

Ohjeistosta löytyy tietoa myös muun muassa kiukaan valitsemisesta ja savusaunan rakentamisesta.

Lähde: kortistot .rakennustieto .fi

Yhteistyössä Oy Sergejeff Ab

Teksti: Riitta Korhonen Kuvat: Reetta Virtanen ja Tom Serko

Perinteitä, laatua ja yrittäjyyttä

Suomen vanhin teetalo Oy Sergejeff Ab tuo maahan yli 30 eri teelaatua. Perinteikkään yrityksen vanhin asiakassuhde on 1900-luvun alkuvuosilta. Perheyrityksessä panostetaan laatuun ja asiakaspalveluun. ”Tee on sen arvoista”, yrittäjäpariskunta Petra Lepistö-Serko ja Tom Serko toteavat.

Minulle on aivan sama, juoko ihminen irto- vai pussiteetä ja laittaako hän sekaan maitoa, hunajaa vai sokeria. Tärkeintä on, että hän juo teetä, teetalo Sergejeffin toimitusjohtaja Petra Lepistö-Serko sanoo ja naurahtaa päälle.

Yrittäminen on Petra Lepistö-Serkolle iloinen asia. Vaikka vastuut painavat niin onnistumiset kantavat eteenpäin. Yrityksen tuotetta, teetä, on mieluisaa myydä. Tee ei ole mitä tahansa nappikauppaa – se on käyttäjilleen nautintoa ja hyvinvointia tuova tuote.

– Olen ollut koko työikäni myyntitöissä, ja minulle on aina ollut tärkeää, että voin tarjota aitoja, oikeita asioita. Tee jos mikä on tällainen, Petra sanoo. Aviomies Tom Serko nyökkäilee vieressä. – Yrityksemme juuret ovat 1800-luvulla. Haluamme kunnioittaa edellisten polvien työtä ja kehittää koko ajan laadukkaimpia tuotteita, Sergejeff Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Tom jatkaa.

Helsingin Malminkartanossa toimiva Oy Sergejeff Ab on Suomen vanhimpia saman suvun omistuksessa edelleen olevia yrityksiä. Yritys on perustettu vuonna 1854 Vipurissa. Samaa sarjaa ovat vuonna 1891 perustettu Fazer ja jo vuonna 1790 niin ikään Viipurissa perustettu Hackman, joka on nykyisin osa Fiskars-konsernia. Sergejeffin yritystarina on vertaansa vailla: Maaorja Feodor Sergejeff sai 14-vuotiaana puotipuksun paikan viipurilaisen kauppias I.A. Schushin siirtomaa- ja tehdastavarain kaupassa. Parikymmentä vuotta myöhemmin rohkea ja yritteliäs Feodor pystyi ostamaan koko yrityksen, muutti sen tukkuliikkeeksi ja alkoi pakkauttaa teetä omalla Sergejeff-nimellään. Ensimmäinen oma brändi oli Sergejeffin Jaavan tee, joka on edelleen yrityksen myydyin tee. Jaavan teetä on myyty Valamon luostariin 1900-luvun alkuvuosista Valamon musta tee nimellä.

Mutta takaisin historiaan: Feodor Sergejeff kasvatti yrityksensä yhdeksi Viipurin suurimmista yrityksistä. Parhaimmillaan yritys työllisti noin 800 ihmistä. Tuolloin yrityksen repertuaariin kuului siirtomaatavaroita, kaakaota, teetä, kahvia, saippuaa ja tupakkaa. Oli mukana iso oluttehdaskin sekä Lappeenrantaan perutettu tiilitehdas. Vanhoissa mainoksissa luvataan kuluttajille ”Amerikkalaista silavaa ja lehtitupakkaa”.

1900-luvulle tultaessa yritys siirtyi Feodorin kahdelle pojalle Aleksanderille ja Paulille sekä vävylle Nikolaj Bojarinoffille, jotka jatkoivat toimintaa samaan kasvutahtiin. ”Kauppa käy kuin Sergejeffeillä”, oli tuolloin tunnettu karjalalainen sananparsi.

Vuonna 1908 yritys siirtyi Paul Sergejeffin lapsille ja yrityksen nimi vaihdettiin F. Sergejeffin Pojat ja Kumppanit Oy:ksi. Suomi oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa, Viipuri oli hyvinvoinnin

Tom ja Petra Lepistö-Serko myyvät mielellään teetä, koska se tuo käyttäjilleen hyvinvointia.

mallikaupunki, sen asukkaat olivat vauraita ja janosivat tuotteita maailmalta. Ja kauppa kävi.

Ylämäki kuitenkin tyssäsi toiseen maailmansotaan ja vuonna 1940 yritys siirtyikin sodan jaloista Viipurista Helsinkiin. Yrityksen toimitusjohtajaksi tuli tuolloin Paul Sergejeffin tytär Marina Kaareskoski. Hän pyöritti yritystä peräti 40 vuotta kunnes 1980 yritys siirtyi Kaareskosken tyttärelle Christel Kaareskoskelle. Samassa yhteydessä yritys otti käyttöön nykyisen nimensä.

Kummitädin bisnes

Christel Kaareskoski on Tom Serkon kummitäti ja Tom olikin töissä kummitädillään muutaman vuoden 1970-luvulla.

Kummitäti piti ohjat tiukasti käsissään.

– Minulla oli paljon ideoita yrityksen kehittämiseksi, mutta silloin aika ei vielä ollut kypsä niille, Tom kuvaa.

Tom teki työuransa rakennuskemian tuotteiden parissa, teknisenä myyjänä ja kouluttajana pitkään Väritukku Oy:n palveluksessa. Petra puolestaan työskenteli Orion yhtymä Noirolla, Finnairilla sekä pitkään Silja Linellä. Laivatyön rytmiä, viikko töissä viikko kotona, ei Petra kaipaa – eikä kaipaa omaa matkatyötään Tomkaan.

– 41 vuotta tien päällä kyllä riitti, tuli kierrettyä Suomi moneen kertaan. Nyt on aikaa keskittyä omaan yritykseemme, sanoo juuri eläkkeelle jäänyt mies.

Vuonna 2009 aviopari osti Cristel Kaareskoskelta Oy Sergejeff Ab:n. Samalla yritys siirtyi suvun viidennelle polvelle, Tomille.

Nykyisin teetä tuotetaan maailman eri kolkissa, kuten Intiassa, Kiinassa, Sri Lankassa, Afrikassa, Japanissa ja Turkissa.

Taylors of Harrogate on Englannin tunnetuimpia teebrändejä.

Tervetuloa teelle, saunaseuralainen!

Uudistuneen Saunatalon kunniaksi Sergejeffin teetalo tarjoaa saunaseuralaisille kupin kuumaa teetä. Olkaa hyvät!

Saunatalon auetessa on saunaseuralaisilla mahdollisuus maistaa ilmaiseksi Sergejeffin teetalon Taylors of Harrogate -teetalon tuotteita.

Saunatalolla tarjolla on laaja valikoima mustia, maustettuja vihreitä teitä sekä haudukkeita. Tarjous on voimassa 26.10. asti. Hyvä saunaseuralainen, ole hyvä: Have a nice cup of tea!

”Teetä juodessa maailman melu unohtuu.” – Kiinalainen sanonta

– Ensimmäiset kymmenen vuotta yrittäjänä olivat yhtä hurlumheitä. Ei tainnut kukaan muu kuin me itse tuolloin uskoa, että hyvä tästä tulee, Petra muistelee.

Suomalaiskansalliseen tapaan konkurssin povaajia riitti. Mutta suunta kääntyi ja tänä päivänä yritys on hyvässä kunnossa. Isoja asiakkaita ovat K- ja S-ryhmä sekä Valamon luostari. Yritys keskittyy nykyisin vain teehen, eri laatuja on yli 30.

– Tee on hauras tuote. Jotta teelehti säilyy ehjänä ja sen aromit ja maut tulevat kunnolla esiin, pakkaamme kaikki tuotteemme käsin. Tämä takaa laadun, Petra ja Tom kuvaavat.

Tee tulee maailmalta 20–40 kilon säkeissä. Se pakataan 100–500 gramman pusseihin. Pussittamisessa on riittänyt omille ja suvun nuorille kausitöitä.

– Kaikki tuotteemme kestävät tiukankin eettisen tarkastelun. Tämä on meille erittäin tärkeää. Haluamme tarjota kuluttajille aidon perinteiset maut, ja tässä tiukat prosessit ja niiden valvonta ovat avainasemassa, Tom sanoo.

Sergejeffin edustama englantilainen Taylors of Harrogate -teetalolla on oma sertifiointijärjestelmänsä.

– Vastuullisuusohjelman tavoitteena ovat pitkäaikaiset kauppasuhteet ja se, että viljelijäkin saa sadostaan reilun hinnan, Tom kuvaa.

Kaupan kilpailu käydään yhä voimakkaammin hinnalla. Tämä tuo lieveilmiöitä.

– Jos 50 teepussia maksaa vajaat kaksi euroa, voi olla varma, ettei pusseissa ole teetä nimeksikään, Petra muistuttaa.

Petra Lepistö-Serko viihtyy yrittäjänä. Aikaisempaa työtään muun muassa Silja Linellä hän ei kaipaa.

Pussi vai irto?

Entä ikuisuuskysymys, pussi- vai irtotee?

– Yhtä hyviä, sanovat yrittäjät yhteen ääneen.

– Myös pussiteestä löytyy hyvänlaatuisia, aromipusseihin pakattuja teelaatuja, he vakuuttavat.

Suomalaisten suosikkeja ovat perinteiset maut, musta ja vihreä tee, mutta yhä useampi kuluttaja innostuu Petran mukaan myös kokeilemaan erikoislaatuja, maustettuja erikoisteelaatuja sekä haudukkeita. Haudukkeissa makuvaihtoehtoja on paljon, inkivääristä vadelmaan. Yrityksen suunnitelmissa on tuoda markkinoille tulevina vuosina myös uusia, omia makuja ja teebrändejä.

Suomessa teenkulutus on pientä. Siinä missä suomalainen juo kahvia vuodessa 8,7 kiloa per nuppi, teetä kuluu vain 300 grammaa. Mutta suunta on ylöspäin.

– Monet juovat aamukahvinsa, mutta siirtyvät sitten loppupäiväksi teehen, tietää kulutustrendejä seuraava Petra.

Sauna ja tee – hengenheimolaiset

Entä tee ja sauna? Toteamme, että molemmilla on sama vaikutus, ne tuovat mielenrauhaa ja auttavat rentoutumaan.

Komsalön kiukaan

K–Erinomainen pari, vahvistaa Tom, joka on itsekin innokas saunoja.

Tom Serko on ollut Suomen Saunaseuran jäsen vuodesta 2005.

– Käyn Saunatalolla kaveriporukassa. Useimmiten käymme illan mittaan kaikki saunat läpi. Lempisaunaa minulla ei ole, Kolmos-saunan kipakat löylytkin käyvät, Tom sanoo. Meressä käynti kuuluu sekin miesporukan rituaaleihin.

Myös Petralla on yhteys Saunaseuraan pikkutytöstä asti. Hänen äitinsä Solveig Sirén oli Saunaseuran ainaisjäsen, aktiivinen saunasisko.

– Lapsena olin aina äidin mukana saunatalolla. Poljimme kuntopyörää sillä aikaa kun äiti saunoi. Lopuksi saimme aina SevenUpia ja nakkeja. Olin 6-vuotias ja pikkuveljeni Petteri oli 3-vuotias, Petra muistelee.

Perhe harrastaa saunomista myös mökillään Sipoon saaristossa Komsalössä. Sinne Tom Serko on rakentanut omintakeisen lämminvesijärjestelmän. Hän hankki vanhan 40 litran maitotonkan ja liitti sen kiukaan lämmitysjärjestelmää. Nyt kiuas lämmittää veden ja tonkasta riittää lämmintä vettä vielä seuraavana aamunakin.

vedenlämmitin – mistä se on peräisin, Tom Serko?

iuas on Narvi Stone. Minulla oli aikoinaan pientila Sastamalassa. Jalmar setä oli rakentanut tilalle saunan, jonka kiuas oli pönttökiuas.

Tämän kylkeen oli asennettu vanha maitotonkka, josta kulki putki kiukaan läpi, jotta saatiin lämmintä vettä.

Siitä syntyi idea Komsalön saunaan, sillä olin todennut löylypinnan liian pieneksi. Jotta saataisiin lisää löylypintaa, siirsin vesiboilerin kiukaan viereen.

Tutkin kiuasmarkkinat läpi ja löysin Iki-kiukailta hormiin asennettavan lämmönvaihtimen ja ostin sellaisen. Seinäjoelta löysin tukkurin, joka myi uusia maitotonkkia.

Tämän jälkeen, kun minulla oli tarvittavat osat vein ne vanhimman lapsen lapseni isoisälle, joka on ammattiltaan hitsari ja hän teki ns. raa’an työn. Lopuksi minä asensin kaiken saunaan.

Serkoilla on Sipoon saariston mökillä rakas sauna.

Komsalön saunan erikoinen lämminvesijärjestelmä.

Puukiukaiden päästöt pääsivät pälkähästä

Pitkään odotettu standardimuutos, jonka ajateltiin yhtenäistävän kiukaiden ja muiden pienen tulisijojen päästövaatimukset toi lopulta tullessaan yllätyksen. Keväällä 2025 selvisi, ettei puukiukaille tule uusia päästörajoja – ainoastaan uusia ilmoitusvaatimuksia.

Päästellä saa siis vanhaan malliin. Nyt vahvistettu muutos on kiuasvalmistajille kyseenalainen helpotus, mutta kiukaan ostajat se jättää ensisijaisesti valmistajien markkinoinnin armoille, sillä kiukaiden vähäpäästöisyyden seuraaminen on entistä monimutkaisempaa.

Teksti: Lassi A Liikkanen | Kuvat: Laura Vanzo

Sauno ja rakenna

Nykyiset EU:n laajuiset tuotevaatimukset jatkuvalämmitteiselle puukiukaille ovat olleet voimassa jo vuodesta 2013. Kiuasala on innolla ja kauhulla odottanut vaatimuksiin kohdistuvan uudistuksen tapahtumista. Uuden standardin odotettiin tiukentavan kiukaiden päästövaatimuksia tai pahimmassa tapauksessa kieltävän puukiukaat kokonaan. Korona-aika lykkäsi uudistusta, mutta kesäkuussa 2025 päätös vihdoin tuli. Veikkaukset eivät käyneet toteen.

Standardi SFS-EN 16510-2-10:2025:en Multi-firing sauna stoves fired by natural wood logs vahvistettiin 6.6.2025 ja sitä seuraa kahden vuoden siirtymäaika, kunhan julkaisu EU:n virallisessa lehdessä julistetaan, joka ei vielä tapahtunut.

Lopputulos on teollisuudelle huojennus. Uusia päästövaatimuksia ei tullut, mutta kiukaiden suoritustasoilmoituksiin vaaditaan uuden tyyppisiä päästötietoja. Mittauksiin tulevat nyt mukaan hiukkasmassa (ml. pienhiukkaset), hiilivedyt (VOC) ja typen oksidit (NOx). Aiemmista vaatimuksista säilyvät häkäpäästöt (CO) ja hyötysuhde. Kahden vuoden siirtymäaikana valmistajien on mitattava nämä uudet tiedot ja vanhan standardin mukaisia tuotteita ei enää voi myydä.

Tämä on ympäristötietoisia kuluttajille pieni voitto, mutta ei mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla edistä alan kehittymistä tehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Odotuksia vastaan

Ennen uudistusta alalla yleisesti odotettiin, että päivityksen lopputuloksena kiukaat saisivat muita pienpolttolaitteita, kuten takkoja ja kaminoita, vastaavat vaatimukset. Nämä olisivat olleet kiukaille erittäin haastavat ja edellyttäneet teollisuudelta merkittäviä tuotekehitysinvestointeja.

Uudistusta odotellessa Suomessa ja Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa vedettiin läpi kaksi kansainvälisesti merkittävää kiukaiden tutkimushanketta. Kiuas 1 ja 2 hankkeet keskittyivät laajan teollisuuskonsernien palvelemiseen ja niiden tuloksena monet yritykset oletettavasti pystyivät parantamaan tuotteitaan. Keskeinen uusi tekijä oli pahamaineisten pienhiukkasten massan vähentäminen polttotuotteissa.

Tutkimushankkeessa hidasteltiin siinä määrin, että kuopiolaiset luopuivat omista suunnitelmistaan kehittää kansallinen päästömerkki. Itse pidin tätä ideaa erinomaisena ja harmittelin jo vuosia sitten, ettei siihen uskallettu lähteä. Eräs syy oli odotus siitä, että uudet eurooppalaiset vaatimukset korvaisivat tänään tämän tarpeen.

Nyt nähdään, että näin ei käynyt ja kuluttajat tulevat jäämään edelleen vaille selkeää näkemystä kiukaiden ympäristövaikutuksista. Koska kaikki kiuasvalmistajat kilpaa kehuvat omien tuotteidensa vähäpäästöisyyttä, tulee olemaan kuluttajille haastavaa arvioida, mitkä kiukaat todellisuudessa ovat vähäpäästöisiä ja mitkä eivät. Uudet mittasuureet itse asiassa tarjoavat valmistajille erinomaisen mahdollisuuden valita, mitä kiukaan päästökomponenttia vähäpäästöisyyden markkinoinnissa hyödynnetään.

Valmistajien kannalta uudet vaatimukset ovat siis helpotus, mutta myös kustannus. Koska kiukaiden pitää tulevaisuudessa

raportoida uudet päästötyypit, on kiuasmalleilla on edessään uudenlainen laboratoriokierros. Kiukaita ei siis tarvitse muuttaa, mutta niiden toiminnasta pitää olla uudenlaisia dokumentteja. Koska standardeja vastaava testaustyö on kallista, voi tämä vaikuttaa negatiivisesti kilpailutilanteeseen suosien suurimpien kiuasvalmistajien tuotteita, joilla ei ole vaikeuksia maksaa uudelleen sertifioinnin kustannuksista.

Kaikkea toivoa ympäristöystävällisemmistä kiukaista ei kuitenkaan tarvitse heittää. Itä-Suomen yliopiston Jarkko Tissarin mukaan on mahdollista, että puukiukaat tulevat vielä EU:n ympäristölainsäädönnön pariin ns. EcoDesign (Ekosuunnitteluvaatimusten) myötä.

– Uusi standardi mahdollistaa sen, että kiukaat voidaan ottaa EcoDesignin piiriin, kertoo Tissari.

Edellinen ekosuunnitteluvaatimus astui voimaan 2022 ja kohdistui käytännössä kaikkiin muihin puunpienpolttolaitteisiin paitsi puukiukaisiin. Vaatimuksia uudistetaan neljän vuoden välein, joten jäämme seuraavaksi odottamaan nähdäänkö kaikesta huolimatta jo vuonna 2026 muutoksia tuotevaatimuksissa, vai jäädänkö odottamaan seuraavaa vuosikymmentä – jolloin nyt julkaistun standardin vaikutukset ovat jo siirtymäkauden jäljiltä näkyvissä.

Kuluttajan on edelleen vaikea arvioida, mitkä ovat puukiukaan lämmittämisen ympäristövaikutukset .

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lääketieteelliseen saunatutkimukseen viiden vuoden ajalta

Saunan terveysvaikutukset: totta, tarua vai vallanko valhetta?

Sauna on köyhän miehen apteekki. Saunominen parantaa kaiken nivelkolotuksista infektioihin sekä ehkäisee sydänsairauksia, dementiaa ja masennusta. Onko väitteillä todellisuuspohjaa ja mitä oikeastaan saunomisen terveysvaikutuksista tiedetään? Mitä saunatutkimuksen saralla on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana ja kestävätkö tutkimukset kriittisen arvion?

Teksti: Antti ja Heikki Junkkari | Kuvat: Hannu Pakarinen

Lääketieteellisessä tutkimuksessa on huomattavia laatueroja. Hyvälaatuinen tutkimus on vähemmistössä, riippumatta tutkimuskohteesta tai erikoisalasta. Tutkimuspopulaatio voi olla pieni, seurantaaika lyhyt tai tutkimusprotokollaan voi liittyä ongelmallisia piirteitä.

Esimerkkinä: Tutkimus raportoi säännöllisen saunomisen vähentävän sairastumisia ylähengitystieinfektioihin kuten flunssiin. Kuitenkin tarkemmin asiaan perehtyessä käy ilmi, että tutkimukseen osallistui yhteensä vain 30 tutkittavaa. Näistä 15 tutkittavaa saunotettiin kerran viikossa. Tutkittavat raportoivat kuukauden ajan flunssaoireistaan. Kuitenkaan tutkittavista ei otettu virusnäytteitä, kontrolloitu infektioihin vaikuttavia tekijöitä kuten astmaa ja tupakointia tai tarkastettu potilastietokannoista, hakeutuivatko tutkittavat lääkärin vastaanotolle infektioiden takia. Iltapäivälehden toimittaja poimii tutkimustuloksen ja soppa on valmis.

Lääketieteellisen tutkimuksen arviointi on taitolaji ja maallikon voi olla hankala päätellä, onko tulos merkittävä vai ei.

Kirjallisuuskatsaus on juuri sitä, miltä se kuulostaa, katsaus kirjallisuuteen. Halusimme tutkia, mitä muut tutkijat ovat ovat aiheesta julkaisseet. Ennen kuin sukelsimme lääketieteellisiin tietokantoihin ja luimme jokaisen artikkelin, asetimme reunaehdot katsaukseen sisällytettäville julkaisuille.

Tutkimuksessa oli arvioitava saunan pidempiaikaisia terveysvaikutuksia tai jos tutkimuksessa arvioitiin välittömiä vaikutuksia, kuten sykkeen tai verenpaineen muutosta, oli näiden tutkimusten oltava satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.

Arviomme artikkelit edelleen näytönasteluokkiin A, B, C ja D. Näytönaste A tarkoittaa vahvaa luottamusta esitettyyn tulokseen ja näytönaste D viittaa erittäin heikkoon luottamukseen. Matalampi näytönaste ei välttämättä tarkoita sitä etteikö havaittu tulos olisi todellinen, mutta tutkimusasetelmassa, tutkimuspopulaation koossa tai metodologiassa on parantamisen varaa.

Tarkempi listaus arvioiduista artikkeleista ja näiden arvioista löydät tämän QR-koodin takaa, verkkojutun lopusta.

Vie älypuhelimen kamera

QR-koodin päälle ja paina kuvaan ilmaantuvaa linkkiä

Mitä sitten saimme selville?

Kontrolloitujen satunnaistutkimusten tekeminen on kallista puuhaa, mikä näkyi niiden lyhyinä seuranta-aikoina. Hyvillä koeasetelmillakin seuranta-ajat vaihtelivat vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Näiden pohjalta voimme kuitenkin sanoa, että löyly laittaa veren virtaamaan, hengityksen kulkemaan ja nostaa hien pintaan. Se vaikuttaa moninaisilla tavoilla verenkiertoomme ja sen säätelyyn, ainakin lyhytaikaisesti – toistettuna ehkä pidempäänkin. Mahdollisesti juuri näihin vaikutuksiin pohjautuvat useat saunan terveysvaikutukset, niin hyvässä kuin pahassa.

Sairaana ei tule mennä saunaan, ryyppääminen ei kuulu löylyihin ja jokaisen tulee kuunnella kehoaan siitä milloin saunasta tulee poistua .

D

Kuvateksti

Satunnaistettu kontrollitutkimus. Kliinisesti merkittävä tulos ja tutkimuksessa on käytetty aiheen suhteen parasta tutkimusasetelmaa

Satunnaistettu kontrollitutkimus, jossa laadussa on osin parannettavaa (esim tutkimuspopulaation koko, seurannan kesto) tai hyvin suunniteltu prospektiivinen kohorttitutkimus

Satunnaistettu kontrollitutkimus, jossa laadussa on merkittävästi parannettavaa (esim metodologia, kontrollihaaran rajoitteet) tai prospektiivinen kohorttitutkimus, jonka laadussa on osin parannettavaa (esim tutkimuspopulaation koko seurannan kesto) tai hyvin suunniteltu cross-over tutkimus tai kliinisesti merkittävä tapausselostus

Tutkimuksessa on merkittäviä metodologisia puutteita Tulokset eivät ole yleistettävissä, ole kliinisesti merkittäviä tai selity sauna-altistuksella

Näytönaste

Saunassa unohtuvat murheet ja nyt tutkimustiedon valossa ehkä jotain muutakin. Mielestämme kirjallisuuskatsauksen lääketieteellisesti laadukkaimmassa tutkimuksessa (Jesús Cudeiron et al., 2023) lyhyt saunominen 50 asteisessa saunassa heikensi henkilöiden kykyä muistaa ennen saunomista näytettyjä kuvia seuraavana päivänä – verrattuna henkilöihin jotka eivät saunoneet tai oleskelivat 28 °C lämpötilassa. Tutkijat ehdottavat, että ilmiön taustalla voi olla lämmön aiheuttama stressihormonien vapautuminen, jotka puolestaan hermosolutasolla vaikuttavat aivoissa muistijäljen

Hakusana lääketieteellisiin tietokantoihin (PubMed & MEDLINE): [Sauna]

Suodatin: Julkaistu viiden vuoden sisällä [Hakupäivä 26 6 2024]

Löydettyjä artikkeleita

278

Tutkii saunomisen vaikutusta ihmisessä?

Kyllä Ei

116 artikkelia

Onko kyseessä kirjallisuuskatsaus?

Ei

86 artikkelia

Ei sisäl ytetty kirjallisuuskatsaukseen

162 artikkelia

Kyllä 30 artikkelia

Tutkii saunan pidempiaikaisia terveysvaikutuksia tai on satunnaistettu kontrolloitu tutkimus?

Kyllä

53 artikkelia

Kuvateksti

E 33 artikkelia

lujittumiseen. Tutkimus herättää paljon kysymyksiä siitä, miten pitäisi suhtautua saunomiseen välittömästi oppimistilanteen jälkeen. Varmaa on se että lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan ennen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Vaikka sauna heikentäisi muistijälkien lujittumista, ei se näytä aiheuttavan muistisairauksia vaan ennemminkin vähentävän dementiariskiä. Laajassa suomalaisessa kohorttitutkimuksessa (Knekt et al., 2020) havaittiin että säännöllinen saunominen ilmeisesti vähentää dementian riskiä, myös silloin kun muut tyypilliset dementian riskitekijät on otettu huomioon. Säännöllisesti saunovilla henkilöillä (3 ≥ kertaa viikossa) dementiariski oli alle puolet vähän saunovien (0–1 kertaa viikossa) dementiariskistä. Huomioitavaa on kuitenkin se että samassa tutkimuksessa raportoitiin yli 100 asteessa saunovien dementiariskin olevan suurempi kuin matalammissa lämpötiloissa saunovilla (80–99 asteessa tai alle 80 asteessa). Kovien löylyjen ystävien lohduksi voidaan todeta, että kuumissa löylyissä viihtyvien osuus oli tässä tutkimuksessa selkeästi pienempi kuin muiden ryhmien emmekä tekisi tästä vielä suuria johtopäätöksiä. Katsauksen perusteella vaikuttaisi siltä, että lihasharjoittelun jälkeen saunominen on ilmeisesti tehokkaampaa kuin lihasharjoittelu yksinään (Bartolomé I et al, 2021). Saunominen treenien jälkeen ei siis välttämättä ole vain mukavaa, vaan myös hyödyllistä! Saunomisesta voi olla myös etua valmistautuessa urheilusuoritukseen lämpimissä olosuhteissa (Bartolomé I et al, 2021, Siquier-Coll J et al., 2023) mutta osin tulokset tämän suhteen ristiriitaisia (Ashworth E et al, 2023). Huomioitavaa, että näissä töissä tutkimuspopulaatiot varsin pieniä, lisätutkimusta tarvitaan.

Usein saunominen (3–7 kertaa viikossa) vaikuttaa merkittävästi vähentävän kuolleisuutta sydän-ja verisuonisairauksiin (Laukkanen JA et al, 2023) sekä vähentävän kokonaiskuolleisuutta (Kunutsor SK et al., 2024), joka on merkittävä näyttö saunomisen positiivisista vaikutuksista.

Saman tutkimusryhmän julkaisemissa töissä usein saunomisen on havaittu muun muassa vähentävän psykoosiriskiä (Kunutsor SK et al., 2024), vähentävän riskiä laskimoveritulpalle (Kunutsor SK et al., 2019), vähentävän riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin (Kunutsor SK et al., 2023), vähentävän riskiä sairastua keuhkokuumeeseen miehillä, joilla on korkea hsCRP-arvo (Kunutsor SK et al., 2023) ja kompensoivan alhaisen sosioekonomisen aseman aiheuttamaa lisääntynyttä kokonaiskuolleisuuden riskiä (Kunutsor SK et al., 2022).

Saunalla ei voida tutkimuksen valossa hoitaa sairauksia, mutta terveyttä sillä voidaan mahdollisesti lisätä .

On kuitenkin huomioitava, että edellä mainitut tulokset perustuvat yhteen tutkimuskohorttiin (Kuopio Ischemic Heart Disease (KIHD), kerätty 3/1984–12/1989), josta on julkaistu useita samoja aiheita käsitteleviä tutkimuksia (mm. tässä katsauksessa

kaksi julkaisua keuhkokuumeesta, kaksi julkaisua keuhkoahtaumataudista). Vaikka tutkimukset on julkaistu samasta potilaskohortista seuranta-ajat ja potilasmäärät vaihtelevat. Kirjallisuuskatsauksen tekijöillä herää huoli siitä, että osa havaituista muutoksista on saatu esille tilastollisen kikkailun ja muuttujien yhdistelyn seurauksena. Kun samaa aineistoa käsitellään toistuvasti, voidaan löydää tilastollisia merkitsevyyksiä, joita ei voida yleistää tai edes löytää aineiston ulkopuolelta. Tutkimusta on siis toisinnettava muissa aineistoissa, jotta asiasta saadaan parempi varmuus.

”Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi” Kirjallisuuskatsauksessa ei tullut esille, että saunominen lisäisi sairastuvuutta mihinkään nimenomaiseen sairauteen, mutta tieto siitä että saunomisella ja sairaudella ei ole yhteyttä on tärkeää. Esimerkiksi saunominen ei näytä vaikuttavan munuaisten vajaatoimintaan tai lisäävän riskiä sairastua krooniseen munuaissairauteen (Kunutsor SK et al 2023), ei vaikuta riskiin sairastua syöpään (Laukkanen JA et al, 2019), ei vaikuta heikentävän hedelmällisyyttä (McKinnon CJ et al, 2022) eikä saunomisella ole pitkäaikaisvaikutuksia alavirtsatieoireiden kehitykseen tai luonnolliseen kulkuun (Pöyhönen A et al, 2021).

Saunomiseen liittyy kuitenkin myös odottamattomia riskejä. Kohtalokkaassa tapausselostuksessa (Kriikku P et al, 2020) vaikean kivun hoidossa käytettävän fentanyylilaastarin unohtaminen iholle

saunassa johti myrkytykseen ja kuolemaan. Laastarimuotoisten lääkkeiden vapauttamat lääkepitoisuudet voivat muuttua merkittävästi lämpötilan seurauksena, eikä näiden kanssa tule lähteä saunomaan.

Myöskin odottamattoman sydänperäisen äkkikuoleman sairastaneista iäkkäistä (> 80-vuotiaista) useampi tapahtui saunassa kuin nuoremmilla (5,5 % vs 2,6 %). Tämä saattaa johtua siitä, että iäkkäämmät ovat alttiimpia saunomisen negatiivisille vaikutuksille (Puolitaival E et al, 2023).

Tärkeimmät syyt vammoihin saunomisen aikana olivat liukastuminen ja kaatumiset sekä huimaukset ja pyörtymiset (Kaiser P et al, 2023). Myöskin saunassa tapahtuvat kontaktipalovammat ovat melko yleisiä (Valtonen J et al, 2023), mutta onneksi suurelta osin vaikeusasteeltaan lieviä (lievät 92,6 %, keskivaikeat 6,5 %, vaikeat 0,9 %). Pienestä koostaan huolimatta palovammat tarvitsivat usein (> 30 %) kirurgista hoitoa. On siis muistettava, että satuttaessaan itsensä kiukaaseen, on terveydenhuollon arvio usein tarpeen, koska pienetkin palovammat voivat olla syviä. Suurin osa (40 %) palovammoista sattui kesäkuukausina, joka on varsin ymmärrettävää kun suomalaiset rientävät mökeille.

Saunomisen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, mutta saunassa tapahtuneita kuolemia ei. Saunan kuumuteen kuolleita on raportoitu noin 40 vuosittain ja arvioidaan että 80 prosenttia oli

kuollessaan päihdyksissä (Korpi, H 2011). Ajankohtaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt ensimmäistä kertaa laajan, koko maan kattavan tutkimuksen saunassa tapahtuvista kuolemista. Vuosi sitten käynnistyneen tutkimuksen aineistona ovat oikeuslääketieteelliset ruumiinavausasiakirjat vuosina 2016–2022 koko maasta ja tuloksia odotetaan seuraavan vuoden aikana.

”Jos se näyttää ankalta, vaappuu kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka”

Mikään tutkimus ei ole täydellinen eikä pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kuitenkaan kaikki tutkimus ei ole samanarvoista. Se, että tutkimus on julkaistu ei tarkoita sitä, että se olisi hyvää tiedettä. Esimerkkejä huonosta tieteestä päätyi myös tähän kirjallisuuskatsaukseen.

Tutkimusryhmä (Kerr K et al 2019) raportoivat tutkivansa intervention vaikutusta elämänlaatuun ja väsymykseen 39 Persianlahden sodan veteraanilla, joiden sodan jälkeisiä oireita tutkijat kutsuvat Persianlahden oireyhtymäksi. Oireyhtymän taustalla tutkijat ehdottivat olevan sodanaikaisen tuntemattomien myrkkyjen toksiini-kuorman. ”Detoksifikaatioon” kuului 4–6 viikkoa urheilua, saunomista, kristalloitua nikotiinihapon ja hivenaineiden popisimista. Elämänlaatu ja oirekyselykaavakkeet täytettiin ennen

hoitoa ja kolme kuukautta sen jälkeen. Tutkijat raportoivat yhteenvedossaan hoitoprotokollan olevan tehokas ja turvallinen hoitokeino. Suorilta kirjallisuuskatsauksen tekijöillä hälyttää huuhaahälytin: Kyseessä on sairaus jota lääketiede ei tunnista (valtaosa asiantuntijoista luokittelee somatisaatiohäiriöksi), sairauden syyksi ehdotetaan myrkkyjä, joita ei voida mitata, hoitokeinoksi puhdistautumista mystisistä myrkyistä ja yhden tutkimuksen pohjalta suositellaan hoitokeinoa. Tutkimuksessa 18/39 (47 %) putosi tutkimuksesta pois, jäljelle jäänyt tutkimuspopulaatio (16 koehenkilöä vs 5 kontrollia) ajettiin 16 tilastollisen testin lävitse, jotta löydettiin kuusi tilastollisesti merkittävää tulosta. Minkään tutkimuksessa toteutetun yksittäisen intervention (saunan, kristalloidun nikotiinihapon, hivenaineiden, liikunnan) vaikutusta oirekyselykaavakkeilla mitattuihin oireisiin ei pystytä mitenkään luotettavasti arvioimaan. Tällä tutkimuksella heitämme vesilintua.

”Mitä saunasta tulisi nykytutkimuksen valossa ajatella”

Kirjallisuuskatsaukseen päätyneiden tutkimusten perusteella voidaan kohtalaisella luottamuksella sanoa, että saunomisen terveysvaikutukset ovat nettopositiiviset. Saunalla ei voida tutkimuksen valossa hoitaa sairauksia, mutta terveyttä sillä voidaan mahdollisesti lisätä. Saunomiseen liittyvät suositukset ja varoitukset tulevat

jatkossakin pohjautumaan asiantuntija-arvioihin, sillä tutkimusta jokaisen ohjeen taustalle yksinkertaisesti ei ole. Myöskään suosituksia optimaalisesta lämpötilasta tai saunomisajasta ei voida antaa. Sairaana ei tule mennä saunaan, ryyppääminen ei kuulu löylyihin ja jokaisen tulee kuunnella kehoaan siitä milloin saunasta tulee poistua.

Voimme kuitenkin sanoa, että löyly laittaa veren virtaamaan, hengityksen kulkemaan ja nostaa hien pintaan .

Sauna ja saunominen on osa arvokasta kulttuuriperintöämme eikä sen lääketieteellinen tarkastelu voi kuvata yksistään laaja-alaisia merkityksiä yksilöille, yhteisöille tai kansalliselle identiteetille. Saunominen on kulttuuria, jolla on myös positiivinen vaikutus terveyteemme. Onkin perin kummallista, että esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteleitä voidaan käyttää jääkiekkopeleihin ja elokuvalippuihin, mutta ei julkisiin saunoihin. Tässä olisi korjausliikkeen paikka.

Heikki Junkkari, LL, syöpätautien erikoislääkäri

Antti Junkkari, LT, neurologiaan erikoistuva lääkäri

Teksti ja kuvat: Jouni Niiniaho, Ville Warsta &

Valamon luostari

– rauhallinen saunakohde idyllisessä Järvi-Suomessa

Valamon luostarissa vietettiin saunapäivää kesäkuussa.

Mutta millainen oli tämän historiallisen kohteen rantasauna?

Valamon luostari lähestyi Saunaseuraa keväällä ja saimme kutsun osallistua Suomalaisen Saunan päivään heidän vieraanaan kesäkuussa. Valamon tavoitteena on nostaa heidän tunnettuuttaan myös rauhallisena ja valtavirrasta poikkeavana saunamatkakohteena.

Vastasimme kutsuun ja lähdimme matkaan kolmen hengen ryhmällä. Perillä meitä odotti alkukesän ensimmäisenä lämpimänä kesäpäivänä upea emäntämme, Valamon luostarin erikoiskirjaston kirjastonhoitaja Virva Suvitie. Heti ensihetkistä alkaen koimme olevamme erittäin tervetulleita ja odotettuja vieraita. Virva oli lämminhenkinen emäntä ja todella hienosti perillä Valamon historiasta ja monista tarinoista ja yksityiskohdista.

Aamu alkoi pienryhmän mukana, osallistuimme heidän kanssaan pappismunkki Rafaelin ”vihtapajaan” ja pääsimme tutustumaan läheltä myös luostaria ympäröivään kauniiseen luontoon, josta Rafaelin asiantuntemuksella valitsimme sopivan nuorehkon koivun vihtojemme tarpeisiin.

Vihtapajan jälkeen Virva vei meidät luostarikierrokselle, jossa pääsimme tutustumaan laajalti luostarialueen eri kohteisiin. Pääsimme käymään myös kaikille avoinna olevan kirjaston lisäksi kirjaston holvissa, jossa sijaitsee kirjaston historiallinen kokoelma, joka käsittää noin 20 000 nidettä ja on pääosin Laatokan Valamosta talvisodan jaloista turvaan saatua aineistoa.

Janne Mattila

Pappismunkki Rafael on erikoistunut vihtojen tekoon.

Valamon luostari sijaitsee Heinävedellä, Pohjois-Karjalassa.

Sauna sijaitsee keskellä rauhallista luontoa.

luostari on myös kulttuurikeskus, jossa on muun muassa museo ja kirjasto.

Saimme myös esittelyn luostarin yhteydessä oleviin luostarikävijöiden majoitustiloihin, joista löytyy sähkösaunoja majoittuvien matkailijoiden tarpeisiin. Luostarin alueella on myös viininviljelyä sekä viskitislaamo. Viiniä voi hankkia luostarin vastaanoton yhteydessä olevasta luostarimyymälästä.

Luostarin ravintolassa nautitun maittavan lounaan ja pienen lepohetken jälkeen koitti sitten päivän kohokohta ja pääsimme kuuden hengen ryhmän mukana Valamon saunapäivän miesten saunavuorolle luostarin puulämmitteiseen (jatkuvalämmitteinen) rantasaunaan.

Sauna sijaitsee rauhallisella ja idyllisellä paikalla aivan luostarin ohi kulkevan vesistöreitin rannalla (Juojärvi) ja siitä pääsee helposti uimaan luonnonmukaista kivipolkua pitkin hiekkapohjaiseen rantaan. Saunassa on hyvin perinteiset kosteat löylyt ja sen yhteydessä viihtyisä takkahuone ja iso vilvoitteluterassi sekä avointa pihamaata. Sauna on sopivasti syrjässä itse luostarista ja alueella liikkuvista kävijöistä.

Sauna on tilausvuorojen lisäksi luostarin omassa aktiivisessa käytössä, ja munkit ovatkin innokkaita saunojia. Meillä oli luonnollisesti pääroolissa Rafaelin opastuksella tekemämme koivuvihdat. Valamoa voi lämpimästi suositella myös saunakohteena ja jos luostariin on muuten suuntaamassa pienehköllä saunahenkisellä ryhmällä kannattaa ehdottomasti tarkistaa, löytyykö rantasaunalta omaan aikatauluun sopiva vuoro. Rantasaunaan on tilausvuoroja ainoastaan kesäisin. Lähistöllä sijaitsee myös Lintulan luostari, joka on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari ja jossa suosittelemme poikkeamaan aikataulun niin salliessa.

Lisätietoja löytyy Valamon nettisivuilta www .valamo .fi

Saunasta pääsee helposti uimaan Juojärveen.

Valamon

Teksti: Jaana Helminen | Kuvat: Soutustadion

Legendaariselta Soutustadionilta löytyy nykyään myös sauna

Soutustadion on valmistunut Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952. Funkkistyylinen rakennus on toiminut soutuurheilun keskuksena, tapahtumapaikkana ja osana Töölönlahden rantamaisemaa jo yli 70 vuoden ajan. Soutustadion toimii nykyään monipuolisena tapahtuma-, ravintola- ja kesäterassina.

Nyt stadionin palveluihin kuuluu myös sauna. Soutustadionin JoyRide-lauttasauna tarjoaakin harvinaisen yhdistelmän: perinteisen saunaelämyksen ja ainutlaatuiset maisemat keskellä kaupunkia.

Saunassa on tilaa 15 hengelle, ja iso puulämmitteinen kiuas takaa pehmeät, mutta napakat löylyt. Pukuhuoneista pääsee suoraan laiturille, ja saunaelämys täydentyy pulahduksella Töölönlahden veteen – kesällä virkistävään meriveteen, talvella avantoon pulahtaen. Saunomisen jälkeen kokemuksen täydentävät Soutustadionin kahvila ja rantaterassi, jotka tekevät saunareissusta todellisen elämyksen.

JoyRide-sauna, Soutustadion

• Osoite: Merikannontie 4, 00260 Helsinki

• Aukioloajat: Ma–to klo 14–21, pe klo 14–22, la klo 13–22, su klo 12–19. Varmista aukioloajat Soutustadionin verkkosivuilta. Varaa paikkasi täältä: www.saunat.fi/lippu/soutustadion-sauna

• Hinnat: avoin saunavuoro 1 h / 15 € • pyyhevuokra 10 € (pantti)

• Max. 15 henkilöä / vuoro

• www.soutustadion.fi

Y HTEYSTIEDOT: JoyRide-sauna, Soutustadion Merikannontie 4, 00260 Helsinki

info@soutustadion .fi +358 44 977 8193 www .soutustadion .fi

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Tauno Mäenpää

Tauno Mäenpää on Värmlannin Sauna-akatemian isä

Tauno Mäenpää on huolissaan suomalaisen saunakulttuurin katoamisesta Värmlannin alueella. Nyt hän on perustanut alueelle Sauna-akatemian. Mistä on kyse?

Tauno Mäenpää on ruotsinsuomalainen yrittäjä ja timpuri, joka on tehnyt uransa rakennusalalla. Erityisesti hirsi on Mäenpään intohimo, saunan lisäksi. Hän on muun muassa myynyt suomalaisia hirsitaloja Norjaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Mäenpää on rakennuttanut Värmlantiin mökkikylän hiihtokeskuksen Valfjällsfotenin äärelle.

– Tämän kesämökkialueen rakentaminen on ollut tähän asti se ”minun juttuni” ja nyt olisi toivottavasti tulossa sitten se toinen juttu, Mäenpää nauraa.

Toisella jutulla Mäenpää tarkoittaa Värmlannin Sauna-akatemiaa, jonka Mäenpää on perustanut yhdessä muiden ruotsinsuomalaisten herrojen kanssa.

– Sauna on osa identiteettiämme. Me ja esi-isämme olemme kasvaneet saunan parissa, kertoo Mäenpää.

Tauno Mäenpää on ottanut asiakseen suomalaisen saunan säilyttämisen Värmlannissa.

Harfjällsfotenin rinne uudistaloineen Häjebodan kylässä, Finnskogenissa.

Suomalainen saunakulttuuri uhkaa kuitenkin kadota, sillä Värmlannissa ei ole tällä hetkellä avoimia yleisiä saunoja, joissa suomalainen saunakulttuuri voisi välittyä nuoremmille sukupolville.

– Nykyiset kolmannen polven ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin alkaneet osoittamaan kiinnostusta suomalaisia perinteitä kohtaan.

Yleiset saunat palvelisivat myös matkailijoita, sillä Värmlannissa ei ole turisteille sopivia saunoja satojen kilometrien säteellä lainkaan.

– Eli tässä olisi myös tällainen markkinarako, Mäenpää toteaa.

Kaikille avoimet saunat

Sauna-akatemian tarkoituksena on levittää tietoa paikallisesta saunakulttuurista ja talviuinnista. Ja saada erityisesti ruotsalaiset nuoret ja lapset mukaan suomalaisten saunaperinteiden vaalimiseen.

Yhdistyksessä halutaan ylläpitää vanhanajan talkoohenkeä ja mukaan toivotaan mahdollisimman eri ikäisiä.

Seuratoiminta on aloitettu savusaunan rakentamisella, joka on Mäenpään mukaan kiuasta vailla valmis.

– Se on rakennettu pohjaltaan ”metsäsuomalaisittain”. Sisäänkäynti päädystä, kiuas vasemmalla nurkassa ja lauteet peräseinällä, Mäenpää tarkentaa.

Seuraavaksi listalla on ns. mummolan saunan rakentaminen, tarkoittaen 50-luvun puulämmitteistä perhesaunaa.

– Suunnitteilla olisi luoda sellainen saunaseura, jonka saunoihin pääsisi myös ilman jäsenyyttä.

Tämä mahdollistaisi saunomisen yhä useammalle.

– Kiinnostusta saunaseuratoimintaan Ruotsissa löytyy todella ja esimerkiksi Tukholman saunaseuroissa, kuten Suomessakin on vuosien jonotusajat jäseniksi.

UUTUUS!

Hengitä paremmin, voi paremmin.

MERIVESI-NENÄSUIHKEET

Suodatetut, täysin luonnolliset ja säilöntäaineettomat Stérimar™-merivesisuihkeet sisältävät mineraalisuoloja sekä meren hivenaineita. Tuotteet helpottavat nopeasti tukkoista nenää ja hoitavat nenäkäytäviä pitäen ne puhtaina. Koko perheelle.

CE-merkitty lääkinnällinen laite CE 0459, valmistaja: SOFIBEL Laboratoires Fumouze.

LAPSILLE

Kymmenen kysymystä

1. Vaskiniemen Saunatalo sijaitsee Helsingin kaupungilta vuokratulla tontilla. Nykyinen vuokrasopimus päättyy vuonna a) 2035 b) 2047 c) 2060.

2. Helsingin ainoa edelleen toimiva perinteinen puulämmitteinen korttelisauna on Kalliossa. Sen nimi on a) Kotiharjun Sauna b) Rajaportin Sauna c) Torkkelinmäen Sauna.

3. Suomalaisen saunan päivää vietetään a) suomalaisuuden päivänä eli 12.5. b) kesäkuun toisena lauantaina c) juhannusta edeltävänä torstaina.

4. Saunarauhasta on historian saatossa määrätty jopa monien maiden lainsäädännössä. Tätä perinnettä ryhdyttiin Suomessa elvyttämään vuonna 1995 julistamalla suomalaisen saunan päivänä saunarauha. Saunarauhan julistajana toimii a) Suomen Saunaseura b) Tampereella toimiva Kansainvälinen savusaunaklubi c) Kalevalaseura.

5. Vaskiniemen Saunatalon valmistuessa vuonna 1952 siellä oli tutkimussaunan lisäksi jäsenistön käytettävissä a) kaksi b) kolme c) neljä saunaa.

6. Suosituin kiuaskivi on nykyään a) keraaminen kivi b) valikoimaton luonnonkivi c) oliviinidiabaasi.

7. Hammam on perinteinen a) turkkilainen b) japanilainen c) venäläinen kylpemistapa.

8. Suomalainen saunominen merkittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna a) 2004 b) 2012 c) 2020.

9. Saunaseuran taloustoimikunnan puheenjohtaja on a) Raine Laurikainen b) Raine Luomanen c) Ari Ahonen.

10. Maailmanlaajuisesti saunatuotteilla hyvin menestyneen Harvian toimitusjohtaja on a) Johan Gallen-Kallela b) Paavo Halonen c) Matias Järnefelt.

Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 67 yhteystietojen yhteydestä.

Laatinut Lasse Viinikka

Toni Panula / Visit Finland

Kuusijärven savusaunat kutsuvat rentoutumaan

Kuusijärven savusaunat ovat laajasti Suomessa tunnetut ja ainoat joka päivä vuoden ympäri auki olevat julkiset savusaunat. Kuusijärvi ja sen saunat ovat Vantaalle tärkeä luonto- ja hyvinvointikohde, josta olemme ylpeitä, ja joka tarjoaa hyvinvointia sekä omille asukkaille että vierailijoille.

Saunakulttuuri on tänä päivänä Suomessa hienosti voimissaan, ja erilaisia saunoja on rakennettu paljon eri puolille Suomea. Savusaunat ovat kuitenkin edelleen harvinaisia. Koska Kuusijärven savusaunojen suosio on pitkään ollut suuri ja niihin on usein ollut suosituimpina ajankohtina pitkät jonot, Vantaalla nähtiin tarpeelliseksi laajentaa savusaunakapasiteettia ja panostaa uusiin saunarakennuksiin, joissa olisi aiempaa paremmat ja myös esteettömät puku- ja pesutilat.

Lopputuloksesta tuli upea. Rakennukset istuvat kauniisti ympäristöön ja muodostavat metsän syleilyyn, järven äärelle, rauhallisen rentoutumisen paikan. Olemme erittäin tyytyväisiä Mer Arkkitehtien ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin työhön.

Saunoissa on nyt monenlaisia vaihtoehtoja, joista voi valita. Vanhemmissa savusaunoissa on kiukaan kivipinta avoinna, mikä antaa mahdollisuuden kipakoihinkin löylyihin rouheammassa tunnelmassa. Uusissa saunoissa on kiukaan kannen myötä pehmeämmät löylyt, jotka riittävät paremmin iltaan asti.

Kuusijärven investoinnit ovat nousseet ikävällä tavalla kärkiviestiksi mediassa rakentamiseen liittyvien kulujen takia. Kokonaisuus on kuitenkin laaja. Siihen kuuluu kolme eri rakennusta erityisratkaisuineen, paljon maanrakennustyötä, pitkiä putkivetoja maan alla, ympäristörakentamista, maalämpötöitä ja paljon muuta. Nämä kaikki yhteensä muodostavat 2,6 miljoonan euron summan. Tällä summalla on saatu laadukas ja ympäristöönsä istuva kaunis kokonaisuus, joka toivottavasti kestää myös aikaa. Vantaan kaupunki saa saunoista arviolta vähintään 1,5 miljoonan euron tuotot vuosittain, joten kyse on tärkeän hyvinvointi-investoinnin lisäksi myös taloudellisesti kestävästä investoinnista.

Itselleni Kuusijärvi on tärkeä paikka arjen rauhoittumiseen.

Käyn yleisissä saunoissa vuoden ympäri monta kertaa kuukaudessa; Kuusijärven lisäksi monissa muissakin kohteissa. Saunominen ja uiminen luonnonvesissä on rakkaimpia harrastuksiani. Se on tapa rentoutua, ja sopii lähes kaikille. Saunahetket ystävien kanssa, hiljaisuus löylyssä ja raikkaaseen veteen pulahtaminen ovat hetkiä, joissa tuntee onnen ja rauhan laskeutuvan mieleen ja kehoon. Savusaunoissa rentoutumisen tunne menee vielä astetta syvemmälle.

Olen ylpeä siitä, että me Vantaalla olemme panostaneet tähän suomalaisille niin tärkeään saunomisen kulttuuriin ja teemme siitä mahdollista laajoille joukoille niin esteettömien ratkaisujen, erilaisten saunatyyppien kuin erityisesti vähävaraisimmille ja aktiivikävijöille alhaisena pidettyjen lipunhintojen myötä. Savusaunojen lisäksi myös sähkösaunat ovat hyvin suosittuja erityisesti päivittäisten saunojien ja aktiivisten avantouimareiden keskuudessa.

Kuusijärvi on erityisesti saunomisen ja talviuinnin upea helmi, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Riikka Åstrand

Apulaiskaupunginjohtaja

Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala

Vantaan kaupunki

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET

THE FINNISH SAUNA SOCIETY

YHTEYSTIE d OT

Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki, www.sauna.fi

Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi, 050 371 8178 (puhelinaika ti–to klo 10–13)

Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana)

Kahvilapäällikkö Lari Lindgren, lari.lindgren@sauna.fi

Lämmittäjämestari/kiinteistöhuolto Ari-Pekka Paavola, lammittaja@sauna.fi, 050 372 7648 Sauna-lehti

Päätoimittaja Karoliina Saarnikko, lehti@sauna.fi

Seuraa Sauna-lehteä sosiaalisessa mediassa:

@saunalehti @sauna_lehti

SAUNASEURAN JOHTOKUNTA 2025

Hannu Saintula, puheenjohtaja hannu.saintula@pp.inet.fi, 050 5599 557

Raine Laurikainen, varapuheenjohtaja laurikainenraine@gmail.com, 050 0417 215 Heikki Junkkari heikki.junkkari@fimnet.fi, 0400 680 836

Ilpo Koskinen koskinen.ilpo@jutra.fi, 040 020 9229

Johannes Lahtela johannes.lahtela@gmail.com. 050 365 8517

Raine Luomanen, 040 774 0021, raine.luomanen@raineluomanen.fi

Janne Mattila janne.jj.mattila@gmail.com, 050 911 4708

Jouni Niiniaho jokke@iki.fi, 040 071 3538

Leena Niskanen leena.niskanen@gov.fi, 040 779 7057

Topi Vesteri topi.vesteri@icloud.com, 040 070 2002

Ville Warsta ville@warsta.net, 040 344 5961

ELÄMÄNPELASTAJA.

Tiedätkö sinä varmasti ajokuntosi aamulla ?

Laadukas Dräger alkotesteri tietää ja varmistaa liikenneturvallisuuden.

Alcotest 4000 on helppokäyttöinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi niin maalle kuin merelle.

Odotettu tuoteuutuus Alcotest 4000 on nyt saatavana jälleenmyyjillä.

Hanki omasi heti ja lopeta arvailu!

Dräger Alcotest 4000 - Se luotettava alkotesteri.

Myynti: Auto- ja venealan liikkeet.

Lisätietoja: drager.fi

Tietovisan oikeat vastaukset: 1b, 2a, 3b 4b, 5b, 6c, 7a, 8c, 9a, 10c

SAUNATALO ON AVOINNA

Maanantai 13–21 (N) Torstai 13–22 (N) Tiistai 13–21 (M) Perjantai 13–22 (M) Keskiviikko 13–21 (M) Lauantai 12–21 (M)*

*Jokaisen kuun ensimmäinen lauantai on jaettu. Joulukuun lauantait ovat jaettuja.

Miehet saunovat 12.00–16.30, Naiset saunovat 17.00–21.00.

Huoltomaanantai on jokaisen kuun ensimmäinen maanantai.

Perjantaisin on vieraskielto.

Loppuvuonna 2025 ei ole esittelysaunoja, varauksia ei oteta vastaan ja mahdollisesti sovitut esittelysaunat on peruttu.

Lisätietoja jäsen- ja saunamaksuista, oheispalveluista ja seuran toiminnasta osoitteessa www .sauna .fi

IHANIEN KOTIEN RAKENNUSFILOSOFIA

Kun rakennamme Ihania koteja, nostamme katon korkealle ja laajennamme ikkunat niin, että päivänvalo kohtaa asukkaan jo kotiovella.

Sillä kun kodista näkee luontoa, taivasta ja pitkälle horisonttiin, mieli rauhoittuu ja virkistyy. Ja se on mielestämme Ihanan kodin tehtävä.

LUE LISÄÄ: T2H.FI

Rakennamme Ihania koteja pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla sekä Varsinais-Suomessa.