Sauna pelasti käsikirjoittaja-ohjaaja Joonas Berghällin hengen 54
Sauno ja rakenna
– älykästä saunan ohjausta
Harvia Fenix -tuoteperhe tuo arkeesi älykkään, tyylikkään ja vaivattoman saunan ohjauksen. Olitpa sitten rentoutumassa kotona tai hallinnoitpa hotellin tai kylpylän saunaa, Fenix-tuotteet antavat sinulle täyden hallinnan saunaelämykseesi. Intuitiivinen käyttöliittymä, sisäänrakennettu WiFi-yhteys ja joustavat asennusvaihtoehdot tekevät saunan ohjauksesta helppoa ja vaivatonta. Harvian yli 75 vuoden saunaosaamiseen pohjautuva Fenix yhdistää luotettavuuden ja modernin käyttömukavuuden. Lämpötilasta ja ilmankosteudesta valaistukseen ja ilmanvaihtoon – voit personoida saunasi yhdellä kosketuksella.
Päätoimittajalta
Saunoissa kuultua
Uusimmat saunauutiset meiltä ja maailmalta.
8
. 11
Tuoteuutuudet 17
Toiminnanjohtajalta
Saunaseuran kuulumisia
19
20
Saunatalon hieroja Tuomas Kaario lopettaa . . . . 22 Esittelyssä talon hierojat ja pesijät.
Syyskokous valitsi uuden puheenjohtajan ja johtokunnan 26
Hyviä talvisia saunahetkiä! ”Minulla on kaksi seuraa, jotka riittävät minulle ja ne ovat ev .lut . kirkko ja Suomen Saunaseura . Niistä yritän olla hankkimatta potkuja ja aion pysyä niissä ”lodjuun” saakka . ” – Raine Laurikainen, Saunaseuran uusi puheenjohtaja 29
Väistyvä puheenjohtaja Hannu Saintula: Arvokas ja laadukas historia luo vankan kivijalan tulevaisuuteen.
Yhteystiedot
Sauna-lehti – Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 4/2025 78. vuosikerta | ISSN 0357-6566
67
Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki www.sauna.fi
Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi puh. 050 371 8178, soittoajat ti–to klo 10–13
Päätoimittaja Karoliina Saarnikko, Saarnikko PR & Communications, lehti@sauna.fi
Toimitusneuvosto
Hannu Saintula, pj, Jouni Ahonen, Ben Grass, Tiina Kaskiaro, Johannes Lahtela, Jarmo Lehtola, Hanna Pakarinen, LeenaKaisa Simola, Lasse Viinikka, Kristian Miettinen ja Pekka Niemi.
Taitto Pekka Niemi, Rhinoceros Oy Kannen kuva Hannu Pakarinen
Painatus Grano Oy, Helsinki 2025 Painos 4 700 kpl
Ilmoitukset Kristian Miettinen, aurinia@kolumbus.fi, 0400 255 855
Lehden 4/2025 avustajat
Reetta Virtanen, Ulla Ora, Janne Koskenniemi, Jonna Pennanen, Saunasiskot & Saunaveljet, Heikki K. Lyytinen, Tuulia Marjanen, Sari Peltonen, Leena-Kaisa Simola, Riitta Korhonen, Sanna Ontto ja Lasse Viinikka.
Sauna-lehti 1/2026 ilmestyy 13 3 . Ilmoitusvaraukset 19.2. ja aineistot 26.2. mennessä.
Osoitteenmuutokset www.sauna.fi/jasensivut
Toimituksellinen aineisto luovutetaan Saunaseuran käyttöön kaikin oikeuksin . Saunaseura ei vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista
Sauna-lehti verkossa: www sauna fi/sauna-lehti
Visit Turku
SÄHKÖISIÄ MERKKEJÄ TULEVAISUUDESTA
Audi Q6 e-tron Vorsprung Edition
Alk. 75 590 €
Käyttöetu 1005 €/kk Vapaa autoetu 1065 €/kk
CUPRA Tavascan Tribe Edition
Alk. 48 990 €
Volkswagen ID.7 Tourer
Alk. 58 590 €
Käyttöetu 745 €/kk
Vapaa autoetu 805 €/kk
Volkswagen ID. Buzz
75-v Juhlamalli
Alk. 52 990 €
Käyttöetu 605 €/kk Vapaa autoetu 665 €/kk Käyttöetu 665 €/kk Vapaa autoetu 725 €/kk
Tutustu kaikkiin merkkeihin k-auto.fi
Audi Q6 e-tron quattro Vorsprung Edition hinta alk. 75 590 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 1065 €/kk, käyttöetu 1005 €/kk. Yhdistetty EU-kulutus 17,1 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km.
Suositusvähittäishinnasto 1.9.2025 (WLTP). Volkswagen ID.7 Tourer Pro Elegance 75-v Juhlamalli 210 kW, akku 77 kWh, hinta alk. 58 590 € CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 805 €/kk, käyttöetu 745 €/kk. ID.7 Tourer -malliston yhd. EU-kulutus 14,2 – 17,0 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 31.7.2025 (WLTP). CUPRA Tavascan Endurance 210 kW 77 kWh Tribe Edition hinta alk. 48 990 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 665 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. Tavascan-malliston yhdistetty EU-kulutus 16,0–18,5 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 10.6.2025 (WLTP). ID. Buzz 75-v Juhlamalli 125 kW 59 kWh hinta alk. 52 990 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 725 €/kk, käyttöetu 665 €/kk. ID. Buzz 75-v Juhlamalliston yhdistetty EU-kulutus 19,2–20,5 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 7.3.2025 (WLTP). lmoitettu WLTP-kulutus ja -toimintamatka saattavat vaihdella olennaisestikin riippuen mm. kuljettajan ajotavasta, akkukapasiteetista, lataamisen säännöllisyydestä, sähkövarusteiden käytöstä, mahdollisen lisälämmittimen käytöstä, ulkolämpötilasta, sääolosuhteista, matkustajien ja kuorman määrästä, valitusta ajoprofiilista tai tieprofiilista. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. Maahantuoja K Auto Oy.
Sauna-lehti toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
Seuraava Sauna-lehti ilmestyy 13 .3 . Ilmoitustilan varaukset 19 .2 . mennessä, Ilmoitusaineistot 26 .2 . mennessä . Ilmoittajaksi Sauna-lehteen? Kysy lisää: aurinia@kolumbus .fi
SUOMEN PARAS ALKOHOLITON OLUT! SUOMEN PARAS ALKOHOLITON OLUT!
Kiitos Hanski! Tervetuloa Raine!
Elettiin pimeätä korona-aikaa. Huomasin Facebookissa ilmoituksen, että Sauna-lehti etsii päätoimittajaa. Oma työpöytäni oli tyhjentynyt pandemian myötä ja mikä voisi olla sen parempi aihe kuin sauna, joten laitoin hakemuksen vetämään.
Kun työhaastattelun päivä koitti, Helsingissä oli lumikaaos. Oli satanut sen verran vauhdikkaasti yöllä lunta, että joukkoliikenne sakkasi. Päätin tilata taksin, jotta en myöhästyisi tärkeästä haastattelusta.
Pihalle sataneen lumipeitteen alla oli peilijää ja piha hiekoittamatta. Kiirehdin taksiin ja vedin tyylikkään telemark-alastulon suoraan toisen polveni päälle. Kiireessä tarkistin, että sukkahousut olivat ehjät, ei tullut verta, pudistelin lumet päältäni ja ryntäsin taksiin. Vaskiniementie 10, sanoin kuskille.
Ensi kosketus Saunataloon oli positiivinen. Viihtyisässä ja kotoissa Saunatalossa minua jututti silloinen päätoimittaja, seuran puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Kysymykset olivat tiukkoja, mutta hallittavissa.
Iloinen, vastavalittu päätoimittaja kilistämässä.
Kun haastattelu päättyi, tajusin noustessani seisomaan, että polvi oli turvonnut eikä taipunut.
Tilasin taas taksin, mutta nyt suoraan Mehiläiseen ja diagnoosiksi tuli lopulta onneksi vain kansankielisesti tärähdys.
Polvi oli vielä mustelmilla ja turvoksissa, kun toiminnanjohtaja soitti ja kertoi, että minut oli valittu Sauna-lehden uudeksi päätoimittajaksi. Siinä maailmantilanteessa ja työtilanteessa ilo irtosi ja piti lähteä kilistämään asialle (oheinen kuva). Tästä alkoi taipaleeni Sauna-lehden päätoimittajana ja nelivuotinen yhteistyöni seuran puheenjohtan Hanskin kanssa.
Yhteistyö toimi hyvin ja Hanskin kanssa oli aina helppoa tulla toimeen. Hanski tarttui luuriin matalalla kynnyksellä ja monet kerrat puhuttiin pitkät pätkät.
Niitä puheluita jään kyllä kaipaamaan. Onneksi Raine on jo kilauttanut pari kertaa.
Kiitos Hanski ja hyviä saunahetkiä rivijäsenenä!
Karoliina Saarnikko
Päätoimittaja
Siitä alkoi taipaleeni Sauna-lehden päätoimittajana ja nelivuotinen yhteistyöni seuran puheenjohtajan Hanskin kanssa .
Saunoissa kuultua
Tampere yhdistämässä muumit ja saunat
Tampereen kaupunki aikoo satsata Muumeihin liittyvään kansainväliseen matkailuun. Tavoite on yhdistää muumielämys ja Suomen saunapääkaupunki kiinnostavaksi matkailukohteeksi.
Tampereen pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) talousarvioesityksessä Muumit nostetaan matkailun ja kansainvälistymisen kärkeen. Kaupunki on jo solminut kumppanuussopimuksen Muumien tavaramerkin omistavan Moomin Charactersin kanssa.
Tampereella suunnitellaan, että Muumien tarina voi elää tulevaisuudessa vahvasti osana kaupungin saunoja ja saunakulttuuria. Tampereella voisi olla Muumilaakson hengessä esimerkiksi Muumipapan uimakoppia muistuttava sauna.
Yhteisen projektin lopullinen toteutus hakee vielä muotoaan. Suunnitelmien on määrä tarkentua ensi vuonna.
Asiasta uutisoi Yle 20 10 2025
Kehohäpeä pitää teinit loitolla uimahallista, mutta Kurikka kuuli nuoria uutta hallia suunnitellessaan
Kurikassa uuden uimahallin suunnitelmat ovat pitkällä. Rakentamisessa on kuultu kuntalaisten toiveita, erityisesti nuorten.
Kurikan uimahallityöryhmän puheenjohtaja Olavi Kandolin kertoo kaupungin havahtuneen
siihen, että yläasteikäiset ovat nykyisestä hallista lähes kokonaan pois.
– Kävi ilmi, että häveliäisyys pitää nuoria pois uimahallista tietyssä iässä, Kandolin kertoo.
Teinien kehohäpeä on tunnistettu pitkään
Uimataidon kehittymisen ja ylläpitämisen vuoksi oli tärkeää saada teinit uimahalliin.
muun muassa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitossa (SUH).
– Etenkin nuorimpien ikäluokkien toive on, että uimahalleihin saadaan lisää yksityisyyttä pukutiloihin ja pesutiloihin, kertoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen Uimataidon kehittäminen ja ylläpitäminen vaativat säännöllistä harjoittelua, joten hallikäynneissä ei pitäisi tulla pitkiä taukoja. Kurikan uudesta uimahallista on tulossa lähes kylpylätasoinen kokonaisuus. Nuorten toivelistalla oli yllättäen myös höyrysauna.
– Itsekin vähän yllätyin tästä toiveesta, mutta siellä on varmasti mukavampi olla kuin tavallisessa saunassa, opiskelija Senja Koivuniemi miettii. Senja Koivuniemi on nuorisovaltuuston edustajana mukana Kurikan uimahallityöryhmässä.
Uuden hallin rakentamistyöt alkavat Kurikassa Olavi Kandolinin mukaan aikaisintaan kolmen–neljän vuoden kuluttua. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta lopullista rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty.
Asiasta uutisoi YLE 5 .10 2025
Laura Vanzo
Jussi
Kulosaaren kartanolle avautunut yleinen sauna
Kiinteistökehitykseen erikoistunut RL Tilat Oy osti elokuussa Kulosaaren kartanon. Suunnitelmissa on kehittää kartanosta monipuolinen matkailu- ja virkistyskeskus, jossa yhdistyvät kulttuuriperintö, luonnonläheisyys ja laadukkaat palvelut.
– Sauna on auki torstaista lauantaihin, naisille ja miehille on oma sauna ja hinta on per henkilö 9 €. Omat saunajuomat ovat sallittuja ja saunalla on myynnissä myös virvoitusjuomia, kertoo RL Tilat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Riku Lähdemäki.
Kulosaaren Kartanon Sauna, Kipparlahdensilmukka 5 / Kulosaaren kartanon tie 36 .
Lisätietoja Facebookista > Kulosaaren Kartanon Sauna
Sauna Innovation Conference 2025 tuo yhteen saunatekniikan ja -tieteen huippuosaajat
Saunologia järjestää joulukuussa kansainvälisen Sauna Innovation Conference 2025 -verkkotapahtuman, joka keskittyy saunatekniikan, -muotoilun ja -tutkimuksen tulevaisuuteen.
Kolmituntinen englanninkielinen konferenssi on maksuton ja avoin kaikille. Ohjelmassa on
neljä asiantuntijapuheenvuoroa sekä viiden yrityksen tuote-esittelyt.
Puhujina ovat Hannes Tarn (Thermory, Viro), Corentin MacQueron (Ranska), Emma Reed (Oregonin yliopisto, USA) ja Walker Angell (USA). Aiheet käsittelevät muun muassa saunapuun lämpökäsittelyä, saunan
lämpödynamiikan mallinnusta, saunomisen fysiologiaa sekä Pohjois-Amerikan saunateollisuuden kehitystä.
Konferenssi järjestetään 9 12 2025 klo 17–20 Suomen aikaa, ja siihen voi rekisteröityä maksutta osoitteessa saunainnovationconference .com
Tampereen kaupunki hakee Härmälänrantaan ja Tohloppiin yleisen saunan rakentajaa
Yleisten saunojen rakennuspaikkojen kysyntä on viime vuosina kasvanut Tampereella. Nyt kaupunki tarjoaa rakennuttajille ja palveluntarjoajille haettavaksi saunatontit Tohlopin ja Härmälänrannan uimarantojen tuntumasta.
– Tampere on maailman saunapääkaupunki, ja yleisten saunojen kasvava suosio on lisännyt tarvetta vastata kysyntään kahdella uudella saunalla. Tohlopin ja Härmälänrannan uimarannat ovat sijainniltaan erinomaiset. Saunoihin saadaan muun muassa upeat avantouintimahdollisuudet, kertoo apulaispormestari Jaakko Mustakallio Tampereella on yli 50 yleistä saunaa. Saunapääkaupunki-nimityksen Tampere sai virallisesti vuonna 2018 yhteistyössä Sauna from Finland -organisaation kanssa.
Talvisaunakarnevaali kokoaa Ikaalinen Spa & Resortiin ennennäkemättömän kattauksen mobiilisaunoja ympäri Suomen. Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 20 mobiilisaunaa eri puolilta Suomea sekä resortin omat kymmenen saunaa, mukaan lukien Saunamaailma UTU:n saunat.
Talvisaunakarnevaalin järjestäjinä toimivat Löylynlyöjät ry., Ikaalinen, Ikaalinen Spa & Resort sekä SaunaAtlas.com.
Lisätietoja: www talvisaunakarnevaali fi Jos oman mobiilisaunan tuominen tapahtumaan kiinnostaa, tutustu ohjeisiin osoitteessa www talvisaunakarnevaali fi/ tuo-saunasi-tapahtumaan .
Ikaalinen Spa & Resort
Saunakylän kuulumisia
Vuosi 2025 ollut Jämsän
Saunakylälle merkityksellinen –useita parannuksia
tehty
Jämsän Saunakylästä kuuluu hyviä uutisia. Saunakylä kertoi taannoin Facebook-päivityksessään, että kuluneen vuoden aikana alueella ja toiminnassa on tapahtunut paljon kehitystä. Päivityksessä listattiin muun muassa seuraavat asiat:
• alueelle rakennettiin uusi kahviorakennus, joka palvelee Saunakylän vieraita entistä paremmin
• viisi uutta saunaa on otettu käyttöön
• alueen yleisilme on muuttunut viihtyisämmäksi
Harviasta Virpiön saunan kummi
Virpiön sauna on Saunakylän helmi. Se on alkujaan kotoisin Multialta
Virpiön talosta ja rakennettu perimätiedon mukaan 1700-luvun lopulla. Sauna muutettiin pajaksi vuonna 1905.
Multia kuului alueeseen, jonka taloihin rakennettiin suuria ja korkeita mallassaunoja. Lauteet olivat yleensä rakennettuja kuusenjuurakoitten varaan. Saunan ulkomitat ovat 5,2 metriä kertaa 5,2 metriä. Saunan sisäkorkeus on noin 3,5 metriä. Hirsien välissä on käytetty eristeenä karhunsammalta.
Virpiön saunan ensimmäinen kummi oli Muuramen kunta, johon Risto Vuolle-Apiala Saunakylän alkujaan perusti. Sieltä saunat siirrettiin nykyiseen paikkaansa vuonna 2015 Suomen Saunakulttuuri ry:n puolesta.
Saunan siirtämisen yhteydessä huomattiin, etteivät vanhat alkuperäiset hirret olleet enää riittävän hyvässä kunnossa saunan rakentamiseen.
Siksi sauna rakennettiin uudestaan vuonna 1996. Se tehtiin uusista puista, mutta siitä tehtiin mahdollisimman samanlainen kuin alkuperäinen sauna.
• parkkipaikkaa on laajennettu ja entistä useampi vierailija saa autonsa parkkiin
• uimaranta on uudistunut: rannalle tuotiin seitsemän kuormaa uutta hiekkaa.
Kausi 2026 päästään siis avaamaan hyvissä tunnelmissa. Tällä tietoa se tapahtuu toukokuun puolessa välissä.
Tutustu Saunakylään www .saunarinki fi/saunakyla/
Vanhoja hirsiä on laitettu seinälle, jotta ihmiset voivat nähdä ne. Niissä on erityinen kulmarakenne, jota kutsutaan sulkanurkaksi. Hirret ovat myös erittäin järeitä, paksuja ja suuria.
Virpiön saunan lämmittäminen vaatii taitoa ja aikaa, mutta sauna lämpiää Saunakylässä lauantaisin ja löylyä riittää jopa seuraavaan aamuun.
Harvian kummius kestää seuraavat 5 vuotta
– Harvialle Virpiön savusaunan kummius tarkoittaa sitoutumista vaalia suomalaista saunakulttuuria. Savusauna edustaa perinteen syvimpiä juuria, ja haluamme varmistaa, että tämä elämys säilyy tuleville sukupolville, kertoo Harvian markkinointi- ja brändijohtaja Päivi Juolahti
Harvia on tehnyt viiden vuoden kummisopimuksen ja tukee taloudellisesti sitä, että saunasta huolehditaan ja sen käyttöä sekä kulttuurisia arvoja kunnioitetaan.
– On myös hienoa, että Saunakylä sijaitsee lähellä pääkonttoriamme. Se tarjoaa meille mahdollisuuden tutustuttaa sekä omaa tiimiämme että asiakkaitamme ainutlaatuiseen saunamaailmaan.
www harvia fi
Espoo Rusthollarinkatu 6, Espoo Oulu Kaakkurinkulma 2, Oulu Tampere Palmrothintie 4, Pirkkala Turku Kuloistentie 1, Raisio Vantaa Tammiston kauppatie 19,
Lahti Simolanmutka 5, Lahti
FiKa Sauna on suomalaisten perinteiden inspiroima japanilainen sauna
Etelä‐Japanissa, Kyūshū’n saarella sijaitsevalle Kagoshima Universityn kampusalueelle rakennettu FiKa Sauna yhdistää suomalaista saunaperinnettä ja japanilaista arkkitehtuuria. Sen puulämmitteinen kiuas, luonnonmateriaalit ja paikallinen rakennustaito rakentavat sillan suomalaisen saunan ja japanilaisen arkkitehtuurin välille.
F
iKa Saunan on toteuttanut yhteistyönä Kagoshiman yliopisto ja suomalainen Metropolia Ammattikorkeakoulu. Nimen ”FiKa” (Finland-Kagoshima) kautta korostetaan kahden paikan välistä yhteyttä. Saunan ovat suunnitelleet ja rakentaneet suomalaiset ja japanilaiset opiskelijat arkkitehti-lehtori Jorma Lehtisen ja apulaisprofessori Atsushi Takanon johdolla. Opiskelijoilla ei ollut aiempaa kokemusta saunan suunnittelusta tai rakentamisesta, mutta opettajiensa avulla he oppivat nopeasti ja sauna valmistui neljässä kuukaudessa.
Vaikka ulospäin sauna ei ole täysin suomalaisen saunan näköinen, sen sisätiloissa noudatetaan tarkasti suomalaisen saunan periaatteita niin kiukaan kuin lauteiden sijoittelun suhteen sekä ilmanvaihdon ja lämmönkierron kannalta.
Harvian kiuas on FiKa:n sydän
FiKa Saunan lämmityksestä vastaa suomalainen puulämmitteinen kiuas, Harvia Legend 300, johon mahtuu jopa 260 kg kiuaskiviä. Suuri kivimäärä mahdollistaa lämmön tasaisen jakautumisen ja kuumat ja kosteat löylyt.
Vastuullinen rakennus & paikallinen materiaali Rakennuksessa on panostettu myös vastuullisuuteen. Ainutlaatuinen, hirrestä valmistettu ristikkorakenne on Kagoshiman yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan vuosien kehitystyön tulos, ja se on eristetty pellavalla ja oljilla. Saunan rakentamisessa käytettiin mahdollisimman paljon kagoshimalaisia materiaaleja, sillä alue on tunnettu etenkin paikallisesta puutyöosaamisesta.
Original Arctic Sauna Ice – saunatuoksu pienessä kiteessä
Jos olet saunatuoksujen ystävä, Original Arctic Sauna Ice on kokeilemisen arvoinen tuote.
Puhdasta minttuöljyä sisältävä mentholikide muuttaa saunan hetkessä raikkaaksi ja virkistäväksi spa-elämykseksi. Kuuma löyly vapauttaa kiteistä terävän, jäisen raikkauden, joka avaa hengitystiet, virkistää ihoa ja uudistaa sekä kehoa että mieltä.
Saunajään käyttö on helppoa: lisää yksi kide löylykauhaan veden kanssa tai liuota kiuluun ja anna höyryn tehdä taikansa. Mentholin tuoksu täyttää saunan viileän raikkaalla ilmalla ja tekee jokaisesta löylyhetkestä hengitysteitä ja mieltä avaavan.
Lisätietoja: www arcticsaunaice .com
Rento Saunalta saunalahjat jouluksi
Rento Sauna on suomalaisen saunakulttuurin intohimoinen lähettiläs. Yrityksellä on laaja valikoima moderneja ja innovatiivisia saunatuotteita kaikille aisteille. Jo 16 vuotta toimineen Rento Saunan tuotteita löytyy monista isoista marketeista ja pienemmistä liikkeistä. Koko tuotesarja kantaa ylpeänä Design from Finland -merkkiä ja lisäksi useilla tuotteilla on Avainlippu merkkinä kotimaisesta valmistusprosessista.
Valikoiman suosituimpia tuotteita ovat sauna-astiat, saunamittarit, -tekstiilit ja tarvikkeet. Lisäksi löytyy saunakosmetiikkaa ja -tuoksuja. Rento Saunan kätevät lahjapakkaukset ovat kiva joululahja tai tuliainen saunan ystävälle.
Lisätietoja www rentosauna fi
Aika tarkastella rutiineja
Pitkä vuosi on tulossa piakkoin päätökseensä. Vaikka tässäkin vuodessa on ollut 365 päivää, on sitä helppo sanoa pitkäksi. LVISA-remontti toi Saunatalon arjen päälle useita kerroksia erilaista työtä ja tehtävää. Samalla Saunatalo oli kiinni useamman kuukauden.
Saman kokoluokan kriisitilanne ihmissuhteissa voisi olla fataali. Onneksi rakkaus saunaan kestää.
Rutiinien katkeamisella voi olla todella kauaskantoisia ja syviä vaikutuksia ihmiseen: stressi ja kuormitus voi lisääntyä, motivaatio ja tehokkuus laskevat, tunteet voivat heilahdella ja unettomuus voi alkaa vaivaamaan.
Kesällä saapuneista palautteista ja jopa remonttialueelle jopa ilman asiallista lupaa tunkeutuneiden jäsenten käytöksestä päätellen Saunatalon kohtalo on todellakin ollut monen mielen päällä ja aiheuttanut tunteiden
heilahteluita. Monen jäsenen stressi purkautui aitona huolena ja samalla myös tukena LVISA-remontin parissa ahertaville saunaseuralaisille. Kiitoksia siis koko remonttiporukan puolesta niistä!
Uusi Saunatalo on tuonut muassaan myös uusia käytänteitä. Pitkin syksyä olemme saaneet tottua sellaisiin uusiin asioihin, kuten kenkien jättämiseen eteiseen ja toisaalta entistä maukkaampiin kahvion tuotteisiin. Samalla olemme Saunatalolla pyrkineet esimerkiksi tiukentamaan aikaisemmin paljon palautteissa toivottua kännykkäkieltoa.
Saunatalon useamman kuukauden kiinniolo oli parhaimmillaan hyvää shokkihoitoa rutiineille. Rutiinien katkeaminen kun tarjoaa usein muun muassa mahdollisuuden testata, toimivatko omat vanhat rutiinit. Lisäksi niin sanotusti puhtailta lauteilta aloittaminen antaa mahdollisuuden nähdä asiat uudessa valossa.
Osa onkin tämän mahdollisuuden käyttänyt. Jäsenten sanoissa on ollut aiempaa enemmän pehmeitä sävyjä ja monen mielestä olo Saunatalolla on niin sujuvoitunut kuin myös rauhoittunut. Tottakai ihmisiä riittää entiseen malliin, mutta se miten ihmiset siellä toimivat on se seikka, joka luo Saunatalon hengen.
Ehkä tässä on jokaiselle paikka miettiä, onko omat rutiinit Saunatalolla sellaisia, joita on hyvä kantaa mukana vai olisiko nyt paikka omien aatosten joulusiivoukselle.
Hyviä löylyjä loppuvuoteen ja rauhallista joulunaikaa!
Jäsenten sanoissa on ollut aiempaa enemmän pehmeitä sävyjä ja monen mielestä olo Saunatalolla on niin sujuvoitunut kuin myös rauhoittunut .
Janne Koskenniemi
Toiminnanjohtaja
Saunaseuran kuulumisia
Saunatalon loppuvuoden ja vuodenvaihteen aukioloajat
Saunatalon loppuvuosi tuo mukanaan muutamia poikkeuksia
Laita kalenteriin myös joulukuun erikoinen eli Kuutamosauna 13 .12 Tervetuloa saunomaan!
Itsensäisyyspäivä 6 12 . – Normaali jaettu lauantai: miehet saunovat 12–16.30, naiset saunovat 17–21.
Kuutamosauna 13 12 . – Klo 12.00–24.00, sekasaunapäivä, uima-asut käytössä. Jäsen voi tuoda yhden vieraan. Vain aikuisille.
Jouluaatto 24 .12 . – Jaettu päivä: naiset klo 10–13, miehet klo 13.30–17. Joulupäivä 25 12 . – Saunatalo on suljettu.
Tapaninpäivä 26 .12 . – Normaali perjantain aukioloaika: miesten vuoro klo 13–22. Perjantaisin Saunatalolla on täysi vieraskielto.
Lauantai 27 12 . – Normaali jaettu lauantai: miehet saunovat 12–16.30, naiset saunovat 17–21.
Maanantai 29 12 – Normaali maanantain aukioloaika: naisten vuoro klo 13–21.
Oikaisu Sauna-lehden 2/2025 kevätkokousjuttuun
Sauna-lehden numerossa 2/2025 julkaistussa kevätkokousta käsittelevässä jutussa oli kolme asiavirhettä, jotka oikaisemme seuraavassa:
• Nimitysvaliokuntaan valittujen luettelosta puuttui Pekka Hämäläisen nimi. Nimitysvaliokuntaan valittiin yhteensä viisi jäsentä.
• Nuorisojäsenyyden ikärajaa koskeva sääntömuutos esiteltiin jutussa virheellisessä muodossa. Tekstistä puuttui sana ”korkeintaan”, mikä muutti sanamuodon alkuperäisestä esityksestä. Ehdotuksen mukaan nuorisojäsenyyden yläikäraja olisi ollut korkeintaan 18 vuotta, ei täyttänyt 18 vuotta.
Tiistai 30 .12 . – Normaali tiistain aukioloaika: miesten vuoro klo 13–21.
Uudenvuodenaatto 31 .12 – Jaettu päivä: naiset klo 10–13, miehet klo 13.30–17.
Uudenvuodenpäivä 1 .1 . – Saunatalo on suljettu.
Perjantai 2 1 – Normaali perjantain aukioloaika: miesten vuoro klo 13–22. Perjantaisin Saunatalolla on täysi vieraskielto.
Lauantai 3 .1 . – Normaali jaettu lauantai: miehet saunovat 12–16.30, naiset saunovat 17–21.
Huoltomaanantai 5 1 – Saunatalo on suljettu.
Loppiainen 6 1 – Saunatalo on suljettu.
Joulukuussa Saunatalolla on voimassa vieraskielto 1 .–24 12 .
Joulun jälkeen 26 –31 12 . jäsen voi tuoda yhden vieraan .
Samoin Kuutamosaunapäivänä 13 12 . jäsen saa tuoda yhden vieraan (koskee myös perheenjäseniä) .
• Jutussa todettiin virheellisesti, että sääntömuutos hyväksyttiin sellaisenaan. Kevätkokouksessa päätettiin kuitenkin pitää nuorisojäsenyyden yläikäraja ennallaan 21 vuodessa, eikä johtokunnan esitys siten mennyt läpi.
Pahoittelemme virheitä ja kiitämme jäseniä huolellisuudesta.
Sauna-lehden 3/2025 Tuoteuutuudet-palstalla väärä tieto Sauna-lehden numerossa 3/2025 väitettiin, että Lassi A Liikkasen Finnish Sauna -kirjaa löytyy pehmeäkantisena. Todellisuudessa kirja on saatavana vain kovakantisena versiona sekä e-kirjana.
Hannu Pakarinen
Saunaseuran kuulumisia
Muistutuksia ja uudistuksia Saunatalon käytäntöihin
• Jätä arvotavarasi joko kotiin tai autoon.
• Sulje puhelimesi tai laita se äänettömälle jo ennen Saunataloon tulemista.
• Jätä ensin kenkäsi ulko-oven oikealla puolella olevaan kenkätelineeseen. Ulkokengillä kävely Saunatalossa on kielletty.
• Jätä ulkovaatteesi naulakkoon ulko-oven vasemmalle puolelle.
• Löydät sisäänkirjautumistiskin heti edestäsi, kun astut ovesta sisään. Muistathan kirjata itsesi sisään.
• Koesaunan pukuhuone on tarkoitettu vain heille, joille portaiden käyttö on mahdotonta.
• Eteisestä pääset betoniportaikkoon, jota kautta pääset pukuhuoneisiin.
• Pukuhuoneista pääset saunapuolelle ja kahvioon puuportaikon kautta.
• Saunoessasi vie roskat roskiin, nuuskat ja nikotiinipussit mukaan lukien.
Hyviä saunahetkiä!
Osoitteenmuutos? – näin vaihdat osoitetietosi itse
Tiesitkö, että voit vaihtaa osoitteesi myös itse? Saunaseuran nettisivuilta www sauna fi löydät oikeasta yläkulmasta kohdan Jäsensivut. Sitä klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin jäsentietoihisi. Jos sinulla ei ole tunnuksia jäsensivulle, voit olla siitä yhteydessä toiminnanjohtajaan janne koskenniemi@sauna fi
Kiukaiden valmistusta yli 30 vuoden kokemuksella – Saunan sydän syntyy meillä
Suunnittelemme ja valmistamme räätälöidyt aito- ja savusaunakiukaat yleisiin saunoihin –saunaseuroille, elämyskeskuksiin, ravintoloihin ja muihin kohteisiin.
Valmistamme perinteisiä kiukaita suomalaisen saunomiskulttuurin hengessä. Ulkokuoret toteutamme asiakkaan toiveiden mukaan, mutta kiukaiden sydän rakennetaan nykyaikaisista tulenkestävistä materiaaleista. Osaamisemme perustuu vuosikymmenten kokemukseen teollisuuden voimakattiloiden rakentamisesta.
Autamme mielellämme uuden saunan suunnittelussa!
Ota rohkeasti yhteyttä: Attila Alastalo 0400 903 860 attila.alastalo@refrak.fi
Janne
Koskenniemi
Saunatalon hierojalla
asiakkaita useassa sukupolvessa
Tuomas Kaario muistelee lämmöllä vuosikymmenien ajan jatkunutta työtään Saunatalolla. Viimeisen hierontansa hän tekee Saunatalolla joulun alla.
Teksti: Ulla Ora
Tuomas Kaario tekee viimeisen työvuoronsa 18.12. Saunatalolla.
Lari Lindgren
Tuomas Kaario on saanut seurata Saunatalon ja saunaseuran tapahtumia aitiopaikalta lähes 24 vuoden ajan. Saunatalon hieroja on kuullut vuosien varrella lukuisia mieleenpainuvia tarinoita ja hänelle on muodostunut pitkiä asiakassuhteita.
– Yksi naisasiakas muisteli minulle juuri, että hän on käynyt viikoittain hieronnassani jo 23 vuoden ajan. Hän kertoi, että olen ihminen, joka on koskettanut häntä eniten hänen elämässään. Samaa sanoi myös yksi rakennusalalla työskentelevä miesasiakas.
Kaarion pitkä työura on johtanut siihen, että osa asiakkaista on jo menehtynyt, ja heidän lapsensa ovat käyneet hänen hierottavanaan.
– Olen luonteeltani sellainen, että minua kiinnostavat ihmiset ja heidän tarinansa. Tässä työssä olen saanut jututtaa ihmisiä eri kulttuureista ja aloilta.
Saunatalolla on käynyt myös julkisuudesta tuttuja kasvoja. Kaarion mukaan hierontapöydällä jokainen on kuitenkin oma itsensä, eikä titteleitä tarvita.
– Se on myös Saunaseuran henkeä parhaimmillaan.
Kulttuurimuutos näkyy
Kaarion aikana saunaseuran hallitus ja puheenjohtaja ovat vaihtuneet moneen kertaan. Toiminnanjohtajiakin on ollut toistakymmentä. Kaarion mukaan yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös saunakulttuuriin.
– Yhteisöllisyys on muuttunut enemmän yksilökeskeiseen suuntaan.
Saunaseuralla on Kaarion mukaan sattunut kaikkien mukavien asioiden lisäksi myös ikäviä asioita. Ihmisiä on pyörtynyt tai on yllättänyt sairauskohtaus.
– Omalle kohdalleni on osunut useita tilanteita, joissa saunoja on jouduttu auttamaan lauteilta sairauskohtauksen vuoksi. Onneksi omalla vuorollani kukaan ei ole menehtynyt, vaikka sellaistakin on sattunut.
Elävin muisto Kaariolla on työpäivästä, jolloin hän töihin tullessaan kohtasi palokunnan.
– Se oli 2000-luvun alussa, kun kolmossauna oli syttynyt palamaan. Tuumasin vain, että tänään ei tarvitsekaan tulla töihin.
Työ jatkuu Lohjalla
Kaario on työskennellyt Saunatalolla enimmillään 5–6 päivänä viikossa. Nykyisin hän hieroo kerran viikossa.
Kaario on ammatiltaan myös osteopaatti, ja hänellä on ollut oma yritys Lohjalla jo 15 vuoden ajan. Hän on päättänyt keskittyä jatkossa kokonaan työhön Lohjalla.
– Aloitin työt Saunaseuralla, kun yksi seuran hierojista oli lopettamassa työtään siellä ja suositteli minua hakemaan paikkaa. Asuin silloin Lauttasaaressa Katajaharjuntiellä, joten työmatka oli lyhyt.
Lähtö on haikeaa
Kaarion viimeinen hierontapäivä Saunatalolla on 18. joulukuuta. Sen jälkeen hänen hierontapäivänsä siirtyy Saunatalolta tutulle Tuomas Laitiselle, jonka lisäksi Saunatalolla työskentelee kaksi muuta hierojaa ja kaksi pesijää.
Kaario muistelee Saunataloa lämmöllä. Se on ollut hänelle työpaikka, johon on ollut aina mukava tulla. Lopettamispäätös ei ollut helppo.
– Jään kaipaamaan mukavien ihmisten lisäksi saunomista. Minulla oli työpäivän jälkeen tapana jäädä talolle saunomaan ja uimaan. Sauna, avanto ja hieronta ovat lyömätön yhdistelmä. On aivan ainutlaatuista, että Suomessa on tällainen paikka lähellä pääkaupungin keskustaa.
Tuomas Laitinen tekee klassista hierontaa ja kraniosakraaliterapiaa. Hänelle voi varata ajan keskiviikkoisin ja perjantaisin sekä vuoden alussa myös torstaisin.
Laitinen on tehnyt hoitoja Saunaseuralla jo 13 vuoden ajan. Paikan rauhallinen ilmapiiri ja ystävällinen saunojajoukko ovat saaneet hänet viihtymään vuodesta toiseen. Hän on itsekin innokas saunan ja avantouinnin ystävä, joten Saunatalolla yhdistyvät sekä työ että harrastus.
Katja Saavalainen tekee Saunatalolla klassista hierontaa, urheiluhierontaa sekä purulihasten hierontaa. Hän on paikalla naisten päivinä maanantaisin ja torstaisin.
Saavalainen on hieronut Saunatalolla neljän vuoden ajan ja hänen mielestään työympäristö on ihanteellinen. Saavalainen on avantouimari ja saunoo mieluusti myös työpäivän päätteeksi Saunatalolla.
Tuomas Laitinen
Katja Saavalainen
Harri Räsänen tekee klassista hierontaa, urheiluhierontaa ja pään hierontaa. Hänet tavoittaa Saunatalolta maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin.
Räsänen on työskennellyt Saunaseuralla noin 13 vuoden ajan. Hän aloitti tuuraamalla yhden illan, mutta paikka lumosi.
– Hierontahuoneesta on merinäköala auringonlaskun suuntaan. Päätin silloin, että täällä haluan jatkaa ja niin kävikin jo muutaman päivän kuluttua, kertoo Räsänen.
Kaikkien kolmen hierojan hinnasto on sama. 25 minuutin hieronta maksaa 35 euroa, 50 minuutin 57 euroa ja 75 minuutin hieronta 90 euroa.
Hieroja-ajan voi tilata netistä saunaseuran jäsentunnuksilla tai Saunatalon kassalta, jonka numero on: 050 372 4167
Saunatalolla on kaksi pesijää
Jaana Pietilä on toiminut Saunaseuran pesijänä jo 14 vuoden ajan. Saunatalon lisäksi hän toimii pesijänä Helsingin Kotiharjun saunassa. Saunatalolla Pietilä pesee keskiviikkoisin ja perjantaisin.
– En pidä tätä työnä, koska sauna on suuri rakkauteni. Pidän myös siitä hauskuuden elementistä, joka työhän kuuluu.
Pietilä kuvailee työympäristöään Saunatalolla lämpimäksi. Asiakkaina hänellä on kaikenikäisiä.
– Valitettavasti ehdin itse saunomaan vain harvoin, koska aika menee pesijän tehtävissä.
Kaisu Järvelin on toiminut Saunatalolla pesijänä marraskuun alusta lähtien. Hänelle voi varata pesuvuoroja torstaisin, lauantaisin ja keskiviikkoisin.
Järvelin on intohimoinen saunoja ja saunaharrastaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Tampereen Tahmelan Huvilalla saunottajana.
Järvelin on myös aktiivinen luonnossa liikkuja ja meloja. Hän on kouluttautunut ja työskennellyt myös eräoppaana ja veneenrakentajana.
Molempien Saunatalon pesijöiden hinnasto on sama. Selän pesu maksaa 12 euroa ja kokovartalon pesu 17 euroa.
Pesijän voi tilata netistä saunaseuran jäsentunnuksilla tai Saunatalon kassalta, jonka numero on: 050 372 4167
Tea Lindberg
Harri Räsänen
Jaana Pietilä
Kaisu Järvelin
Tutustu uuteen kauravoiteeseen
Syyskokouksessa
ylistettiin remonttia ja valittiin uusi
johtokunta ja puheenjohtaja
Suomen Saunaseuran syyskokous kokosi Espoon Dipoliin poikkeuksellisen runsaan joukon jäseniä. Kokouksessa oli aktiivinen ja positiivinen tunnelma: remontin valmistuminen, uusi johtokunta ja puheenjohtajan vaihtuminen kiinnostivat jäsenistöä. Paikalla oli 150 äänivaltaista osallistujaa.
Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Karoliina Saarnikko & Janne Koskenniemi
Saintulan viimeinen puhe avasi illan Kokouksen avasi viimeisen kerran väistyvä puheenjohtaja Hannu Saintula, joka kiitti jäsenistöä aktiivisesta osallistumisesta kokoukseen. Puheessaan hän kuvasi kuluneiden vuosien yhteistyötä, kumppanuuksia ja Saunatalon mittavan LVISA-remontin valmistumista.
Saintula korosti yhteistyön ja asiantuntijuuden merkitystä remontin onnistumisessa ja kiitti niin suunnittelijoita, valvojia kuin toimikuntia työn onnistumisesta.
Lopuksi hän kuvasi oman puheenjohtajakautensa linjaa: yhteistyötä eri ihmisten kesken, kunnioitusta sekä jäsenistön parhaaksi toimimista.
– Yhteistyö on kaikkein tärkeintä, se ratkaisee kaiken. On tärkeää kunnioittaa toisia ja muistaa kiittää. Siksi haluankin kiittää kaikkia johtokuntia, toimikuntia sekä varapuheenjohtajiani Ritva Ohmeroluomaa ja Raine Laurikaista. Kiitos myös Saunatalon henkilökunnalle Larille, Jannelle ja AP:lle. Kolmen puheenjohtajakauden päättyessä Saintula toivoi, että on ollut jäsenistön näköinen puheenjohtaja ja luottamuksen arvoinen. Päätellen pitkistä taputuksista ja monista kiitoksista jäsenistö on ollut tyytyväinen.
– Jätän tehtäväni hyvillä mielin ja jatkan rivisaunojana teidän kaikkien joukossa, Saintula totesi.
Syyskokous 2025
• Kokouksen puheenjohtajana toimi Tuomas Viskari
• Sihteeriksi nimettiin toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi.
• Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kalevi Matilainen ja Timo Tervolin, ja ääntenlaskijoiksi Timo Lindgren ja Leo Kiviniemi.
LVISA-remonttia pidettiin yksimielisen onnistuneena
Toimikuntien puheenjohtajat esittelivät ajankohtaisia kuulumisia, minkä jälkeen siirryttiin LVISA-remontin yksityiskohtaisempaan läpikäyntiin. Muun muassa kunnossapitotoimikunnan Ilpo Koskinen ja Gina Sundgren sekä remontin valvoja Marko Lohikoski avasivat remontin kulkua ja sen onnistunutta lopputulosta.
Ilpo Koskinen kertoi, että remontin aikana kaikki mahdollinen dokumentoitiin tulevia sukupolvia varten. Remontin suunnittelijana toiminut Sundgren kertoi, että ainoa asia, joka häntä remontissa jäi harmittamaan, on liikuntarajoitteisten pukuhuone. Hän kertoi, että asiaan on nyt paneuduttu ja tilanne paranee.
Lohikoski puolestaan kuvasi remonttiin kuuluneen rakentamisen normaaleja haasteita – kustannus- ja aikatauluista käytiin tiukkoja keskusteluja urakoitsijan ja aliurakoitsijan kanssa, mutta lopputulos oli laadukas ja valmistui kohtuullisessa aikataulussa.
Remonttikeskustelun yhteydessä kuultiin myös jäsenistön palautteita, jotka olivat pääosin positiivisia, jopa ylistäviä. Muutama kriittinenkin kannanotto kuultiin. Esimerkiksi sähkösaunan kolmijalkaisten jakkaroiden epäkäytännöllisyys herätti keskustelua. Sundgren vahvisti, että jakkarat vaihdetaan pian. Lisäksi valvoja
Uusi ja vanha puheenjohtaja.
Lohikoski vastasi asbestia koskeviin kysymyksiin sekä vastasi hätäpoistumistiekylttien sijainteja koskevaan kysymykseen. Palautteita käsiteltiin hyvässä hengessä, ja remonttitiimi sai kiitosta sitoutuneesta työskentelystä.
Uusi puheenjohtaja valittiin selkeällä tuloksella Syyskokouksen tärkeimpiin hetkiin kuului uuden puheenjohtajan valinta, sillä Hannu Saintulan kaudet tulivat sääntöjen mukaisesti päätökseen.
Nimitysvaliokunta esitti tehtävään Raine Laurikaista, mutta kokouksessa tehtiin myös vastaehdotus: Heikki Hirvonen. Molemmat ehdokkaat esittelivät itsensä ennen äänestystä.
Äänestyksessä Laurikainen sai 127 ääntä ja Hirvonen 23 ääntä. Annettuja ääniä oli 150, tyhjiä ei yhtään. Laurikainen valittiin näin Saunaseuran seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Johtokunnan kokoonpano vahvistettiin– mukana sekä jatkajia että uusia kasvoja.
Johtokunnan jäsenmääränä päätettiin pitää kymmenen henkilöä. Nimitysvaliokunnan esitys hyväksyttiin yksimielisesti, ja näin vuoden 2026 johtokunnan kokoonpanoksi muodostui seuraavasti:
Jatkavat: Johannes Lahtela, Jouni Niiniaho, Topi Vesteri ja Ville Warsta
Jatkoon ehdotetut erovuoroiset: Heikki Junkkari, Janne Mattila ja Leena Niskanen
Uudet jäsenet: Ari Ahonen, Sari Parviainen ja Erkki Putaansuu.
Vuoden 2026 johtokuntalaisia vas. Erkki Putaansuu, Heikki Junkkari, Sari Parviainen, Leena Niskanen, Ari Ahonen ja Topi Vesteri. Taustalla pj Raine Laurikainen. Kuvasta puuttuu Johannes Lahtela, Janne Mattila, Jouni Niiniaho ja Ville Warsta.
Vuoden 2026 jäsen- ja saunamaksut
Kokous hyväksyi vuoden 2026 toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion yksimielisesti. Tilintarkastajaksi valittiin AuditPlan Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan Jonas Sandell, KHT. Varatilintarkastajaksi valittiin Yrjö Haukatsalo, KHT.
Jäsen- ja liittymismaksut päätettiin pitää johtokunnan esityksen mukaisina:
• Liittymismaksu 500 €
• Jäsenmaksu 125 €
• Ainaisjäsen 0 €
• Yhteisöjäsenmaksu yhdistyksille 600 €
• Yhteisöjäsenmaksu yrityksille 2 500 €
• Saunamaksut säilyvät ennallaan: 12 €, ja seniori-, nuoriso- ja ainaisjäsenille 6 €.
Vuoden 2026 johtokunta
Puheenjohtaja: Raine Laurikainen
Jäsenet:
Ari Ahonen Leena Niskanen
Heikki Junkkari Sari Parviainen
Johannes Lahtela Erkki Putaansuu
Janne Mattila Topi Vesteri
Jouni Niiniaho Ville Warsta
Laadukasta tekstiilivuokrausta ja pesulapalvelua
www.lainas.fi
Iloista joulunodotusta!
Valta vaihtuu:
Hannu Saintula jättää Raine Laurikaiselle hyvinvoivan Saunaseuran
Kutsuin väistyvän puheenjohtajan Hannu Saintulan sekä Saunaseuran uudeksi puheenjohtajaksi valitun Raine Laurikaisen aamukahville Saunatalolle .
Parituntisen aikana puhuimme Saintulan puheenjohtajuuskaudesta ja siitä, millaiselta näyttää Saunaseuran tulevaisuus Laurikaisen johdossa . Väliin mahtui puhetta tietenkin Saunatalon remontista, mutta myös johdatuksesta ja jääkiekkojoukkueen valmentamisesta .
Pitkäaikaisen puheenjohtajan Hannu Saintulan kaudet ovat tulleet päätökseen ja uutena puheenjohtajana vuonna 2026 aloittaa Raine Laurikainen. Laurikainen tunnetaan saunaseuralaisena toisessa polvessa sekä pitkäaikaisena taloustoimikunnan jäsenenä sekä taloustoimikunnan puheenjohtajana.
Hannu ”Hanski” Saintula, mikä oli sinun puheenjohtajuuskausiesi huippuhetki?
– Haluaisin vastata kaikkea muuta kuin materialistisia asioita, mutta kyllä se oli hetki, kun päätettiin tehdä tämä Saunatalon remontti. Vaikka ihmiset ja kaikki kohtaamiset heidän kanssaan ovat olleet yhtä tärkeitä, niin kyllä se oli hieno hetki, kun remontti meni läpi vuosikokouksessa.
– En olisi osannut edes kuvitella, miten hyvä tästä tulee. Toki vanha Saunatalo toimi, mutta sanoisin, että nyt se toimii paremmin.
Oliko jotain, mitä olisit halunnut ehtiä vielä saada aikaan, jäikö jotain puuttumaan?
– Eipä oikeastaan. Toivon, että minun jälkeeni jää sellainen valmius tehdä muutoksia, että kun huomataan, että jokin ei toimi, niin tartutaan siihen ja muutetaan. Nousee se tarve sitten jäsenistöltä tai suoraan tästä tästä talostamme.
– Lisäksi toivon, että yhdistykseen jäisi minun jäljiltäni sellainen henki, että vaikka menneisyys on tärkeää ja sitä pitää vaalia, on tärkeää katsoa myös eteenpäin. Nyt kun Saunatalon tontin vuokrasopimus on vuoteen 2047 asti, se antaa tilaa miettiä seuran tulevaisuutta ihan eri tavalla kuin aiemmin. Varsinkin johtokunnassa tulee olla selkeä visio siitä, mihin yhdistys on menossa.
– Minulla on tunne, että olen hoitanut sen, minkä lupasin hoitaa. Hoidin tehtävän niin hyvin kuin pystyin, ja nyt on aika mennä eteenpäin. En jää kaipaamaan puheenjohtajan pestiä, mutta jos jotain jään kaipaamaan, se on nämä ihmiset, joiden kanssa sain työskennellä.
Aloitit rivijäsenenä 2007, olit johtokunnassa vuosina 2016–2019 ja puheenjohtajana vuosina 2020–2025. Miten näkemyksesi Saunaseurasta on muuttunut näinä vuosina ja näiden luottamustoimien myötä?
– Saunaseura on minulle valtavan tärkeä. Näinä vuosina luottamustoimissa olen saanut kokonaan uuden ystäväpiirin. Olen oppinut tuntemaan ihmisiä, joita en olisi ilman seuraa välttämättä koskaan kohdannut ja heistä on tullut minulle hyviä ystäviä. – Mielestäni Saunaseurassa toimitaan innostuneesti ja motivoituneesti. Kokemuksesta tiedän, että kaikissa yhdistyksissä näin ei ole. Tiedän millaista se on, kun ihmiset eivät halua tulla kokouksiin tai eivät ole motivoituneita tekemään työtä yhdistyksen eteen. Saunaseuran kokouksissa on ollut aivan toisenlaista. Ihmiset haluavat tulla ja ottaa kantaa ja olla osa yhdistyksen toimintaa.
Säännöt kunniaan
Totesit syyskokouksessa, että olet johtanut Saunaseuraa kuin jääkiekkojoukkuetta. Mitä sillä tarkoitit?
– Olen toiminut vuosia päävalmentajana ja mitä erilaisimmissa paikoissa. Valmentaessa oppii arvostamaan sitä, että on
olemassa säännöt, joita noudatetaan. Sääntöjä ei pidä noudattaa siksi, että ei saisi ”penaltia”, vaan siksi, että sääntöjä halutaan noudattaa. Säännöistä pitää tehdä sellaiset, että niitä voi ja haluaa noudattaa.
– Minulle on sanottu usein, että seuralla ilmapiiri on nyt parempi. Se on vain ja ainoastaan selkeiden sääntöjen ja niiden noudattamisen ansiota.
Ajatusleikki: jos sinä olet valmentaja ja Saunaseura se joukkue, niin kuka on valmentajan luottopakki?
– Molemmat varapuheenjohtajat eli ensin Ritva Ohmeroluoma ja sitten Raine. Molempien merkitys vaan kasvoi vuosien aikana. Ritva ja Raine ovat hyvin erilaisia henkilöinä, mutta kummaltakin olen saanut tukea ja olemme käyneet hyviä keskusteluja. Erilaisia, mutta yhtä tärkeitä.
– Lisäksi tietenkin johtokunta, johon olen pyrkinyt houkuttelemaan ihmisiä, jotka ovat minua viisaampia ja parempia monissa osa-alueissa. Minun tehtäväni on ollut saada nämä asiantuntijat toimimaan yhdessä.
– Myös Jannesta (Koskenniemi) on ollut äärimmäisen iso apu minulle erityisesti ensimmäisinä vuosina, koska hän on hyvä
hallinnollisissa asioissa ja viestimisessä. Hän otti hoitaakseen töitä, joista helposti saa huonoa palautetta. Aluksi jouduimme antamaan esimerkiksi varoituksia muutamille jäsenille, koska he käyttäytyivät törkeästi Saunatalon henkilökuntaa vastaan.
– Mutta palatakseni jääkiekkovalmentamiseen, se on lopulta hyvin yksinkertaista hommaa. Sinun pitää saada ihmiset uskomaan siihen, mitä ollaan tekemässä ja sitten aletaan tekemään.
Millaisen perinnön jätät seuralle ja Rainelle?
– Sen, että tätä seuraa ja Saunataloa tulee arvostaa. Kukin voi tehdä sen omalla persoonallisella tavallaan, mutta loppukädessä pitää kuitenkin ymmärtää, että tämä on yhteisöllinen sauna, ei yksityissauna. Vaikka tämä on yksityinen seura, täällä saunotaan yhteisöllisten sääntöjen mukaisesti.
– Vaikka olisit ns. ulkomaailmassa kuka tahansa, tittelit ja arvonimet jätetään viimeistään pukukaappiin. Tämän kokoisessa yhteisössä on paljon erilaisia persoonia, mutta sitä varten meillä on säännöt ja ohjeet, jotta kaikenlaiset ihmiset mahtuvat samaan aikaan saunaan. Meidän kaikkien tulee kunnioittaa toisiamme ja tätä seuraa.
Viimeiseksi, millaisen puheenjohtajan seura saa Rainesta? – Kun valitaan uusi johtokunta tai puheenjohtaja, mielestäni pitää miettiä, mitä seura tällä hetkellä tarvitsee. Minun mielestäni Saunaseura tarvitsee tällä hetkellä enemmän Rainen näköisen puheenjohtaja kuin minun. Tiedän, että moni piti minun toimintamallista, mutta nyt kaivataan Rainen tapaa.
– Rainehan on paljon sosiaalisempi kuin minä. Vaikka minä osaan lähestyä ihmisiä melko hyvin, niin Raine on ihan eri levelillä. Itse sanon asiat aika suoraan, varsinkin vaikeat asiat. En osaa small talkia tarpeeksi hyvin, kun taas Raine on siinä erittäin luonteva.
– Ehkä minun tyylilläni seuran toimintakulttuuri uudistettiin selkeämmäksi ja saatiin perusasiat kuntoon, mutta nyt tarvitaan ehkä enemmän sitä diplomatiaa ja sosiaalisuutta. Uskon, että Rainesta seura saa erittäin sitoutuneen puheenjohtajan, joka suhtautuu intohimoisesti niin saunomiseen kuin Saunaseuraan.
– Ja toki se, että Raine on erittäin hyvä numeroissa ja talousasioissa, se on seuran kannalta tärkeää. Kun ajatellaan Saunaseuran tulevaisuutta, talouden pitää pysyä vakaalla pohjalla ja meidän pitää olla valmiita tekemään uusia investointeja. Ja kun näitä uusia investointeja tehdään, ne pitää pystyä tekemään niin, ettemme joudu heti jäsenistön lompakolle.
– Seuran isoimmat haasteet tavalla tai toisella tulevat liittymään tulevina vuosina kunnossapitoon .
Se jono
Raine Laurikainen, miksi sinä halusit Saunaseuran puheenjohtajaksi? Vai pitäisikö sanoa suostuit?
– En sanoisi, että halusin tai suostuin, vaan enemmänkin ajattelen, että asialle oli ikään kuin sosiaalinen tilaus. En usko sattumaan. Nyt oli varmasti oikea aika, niin minun itseni kannalta, mutta myös sen kannalta, että Hanskin hieno työ seuran eteen tuli päätökseen. En olisi ollut tähän henkisesti kypsä kaksi vuotta sitten, mutta nyt mätsäsi kaikki: oma kypsyys ja aikataulut.
Ehkä sekään ei ollut sattumaa, että kun Hanski joutui olemaan kesän ja syksyn sairauslomalla, otit kopin puheenjohtajan hommista jo hieman ennakkoon?
– Tämä on tullut kyllä mieleeni. Tein ison elämäntapamuutoksen kahdeksan vuotta sitten ja sen myötä olen alkanut uskoa johdatukseen ja tässä, jos missä oli nyt johdatusta ja ajoitus kohdallaan. Mutta olisin kyllä toivonut, että jollain muulla tavalla tämä olisi tapahtunut kuin tällä kauhealla tavalla, mitä Hanskille tapahtui.
– Minulle oli todella tärkeää kesän aikana se, että Hanski oli koko ajan tietoinen siitä, mitä Saunatalolla tapahtuu ja mitä seurassa tehdään. Oli tärkeää, että minulla oli hänen luottamuksena ja ikään kuin avoin valtakirja niin henkisesti kuin fyysisesti tehdä tätä työtä. Jos meillä ei olisi niin hyvä dialogi keskenämme, en olisi saanut sellaista toimintavapautta kuin sain. Totta kai eteen tuli
tiukkoja tilanteita, ei se mikään puistokävely ollut, mutta en sitä odottanutkaan.
Mikä on ensimmäiseksi työlistallasi?
– Ensimmäinen tekninen asia on se, että uusi johtokunta ryhmittäytyy tammikuussa. Johtokuntatyön tunnustelu ja organisointi on ensin edessä ja sitä kautta myös sitten toimikuntien miehitykset. Toimikuntien määrä pysyy varmasti samana, mutta jotain rotaatiota niiden jäsenissä tulee olemaan. Kaikki ovat tehneet hienoa työtä, ja siitä olen kiitollinen. Mutta tämä olkoon nyt sellainen pieni uusi alku koko seuralle.
– Minä itse siirryn pois taloustoimikunnasta, jossa olen ollut viimeiset yhdeksän vuotta. Sinne on tulossa erittäin kovia kavereita ja haluan, että se, joka alkaa vetämään taloustoimikuntaa saa puhtaan alun. Eikä seuran puheenjohtaja voi missään nimessä vetää taloustoimikuntaa.
– Koska haluan kehittää itseäni, olen kysynyt jo alustavasti, jos saisin tulla mukaan kunnossapitotoimikuntaan. Haluan mennä sivistämään itseäni sinne ja oppimaan. Sen lisäksi seuran isoimmat haasteet tavalla tai toisella tulevat liittymään tulevina vuosina kunnossapitoon.
– Näen, että viestintätoimikunnalla tulisi olemaan myös iso rooli tulevaisuudessa, varsinkin nyt kun tämä meidän tilanteemme täällä Vaskiniemessä on turvattu. Haluaisin, että sisäisessä viestinnässä kiinnitettäisiin erityisesti huomiota siihen, miten kunnioitamme saunaa ja perinteitä, arvoja ja sääntöjä, mutta myös jollain tavalla toivoisin, että tätä Saunaseuran henkeä ja toimintaa avattaisiin ulospäin. Haluaisin, että sellainen tietynlainen mystisyys tästä meidän toiminnasta katoaisi.
– En olisi osannut edes kuvitella, miten hyvä tästä tulee . Toki vanha Saunatalo toimi, mutta sanoisin, että nyt se toimii paremmin .
– Se, että meillä on pitkä jono, saattaa kuulostaa monesta hieman elitistiseltä. Varsinkin, kun meidät yhdistetään johonkin huonoon uutiseen tai jonkun pettyneen jäsenen tai vieraan kertomaan juoruun. Jos me avaisimme vähän enemmän maailmalle, miksi meillä tehdään niin kuin meillä tehdään, se olisi varmasti hyvä.
– Voimme vaikuttaa sekä mielikuvaan jonosta että tähän seuran salaperäisyyteen sillä, että käytämme ulkoista viestintää epäitsekkäästi ja oikein. Onko se keino esimerkiksi käyttää yhä uusia viestintäkanavia tai laajentaa nykysiä, se jää pohdittavaksi.
– Suomen Saunaseura on kuitenkin instanssi ja meillä on täällä jotain ainutkertaisen upeata, mutta asiat voivat helposti kääntyä myös itseään vastaan. Siksi meidän täytyy avata ainakin sitä, miksi meillä on esimerkiksi se pitkä jono seuraan.
Aivan, se jono. Mitä mieltä olet Hanski seuran jonosta? – Puheenjohtajuuskauteni alussa mietimme, että otetaanko käyttöön jonotussysteemi vai otetaanko uusia jäseniä aina kertanostona sisään. Se kertanosto olisi paljon helpompi meille, mutta se on työläämpi hakijoille ja se suosii sitä, kuka on nopea. Jono on oikeudenmukaisempi, mutta määrätyllä lailla se herättää negatiivisia ajatuksia, kun kuullaan, että jonossa on 520 ihmistä.
– Helpointa olisi varmaan ottaa jonosta se 400 sisään, mutta mitä siitä seuraisi? Se saunarauha mikä täällä on ja jonka takia tänne tullaan, se katoaisi puoleksi vuodeksi ihan täysin, koska uudet käyvät aluksi aina usein.
– ”Pahimmillaan” meillä oli reilut 4 500 jäsentä ja nyt noin
4 100. Nyt ollaan mielestäni lähellä optimia ja sanoisin, että noin
4 200 on maksimi. Jos taloudellisesti on tarvetta ottaa lisää jäseniä, 4 500 on liikaa. Olemme tietoisesti hakeneet tämän nykyisen tason.
Raine, aiotaanko jonolle tehdä jotain?
– No, eilen heti kokouksen jälkeen tuli yksi jäsen onnittelemaan ja
kysyi, että mitä sille jonolle tehdään. Vastasin, että ei hätää, kyllä sitä pohditaan.
Kaupallisuus ei kuulu Saunaseuraan
Mitä muita ajatuksia uudella puheenjohtajalla on seuran tulevaisuudesta?
– Yksi asia on se, että meidän tulee välttää kaupallisuutta viimeiseen saakka. Se on elinehto. Jos me otamme vastaan ns. ulkopuolisten rahoja, me emme ole enää itsenäisiä. – Muistan, kun Gina sanoi remontin aikana, että hänellä oli aluksi vähän tiukkis kuva minusta – olin kuulemma koko ajan niin tiukkana budjetin suhteen. Mutta ei sitä voi hirveästi hempeillä, kun on kyse taloudesta, koska luvut ovat ne raamit, joilla mennään. Vakaan taloustilanteen avulla pysymme seurana itsenäisinä.
Hanski, sinullahan on ollut myös hyvin samantapainen ajatus?
– Kyllä, me emme ole kaupallinen toimija, kuten esimerkiksi Sauna from Finland. Saamme monesti kyselyjä ja kaupallisia yhteistyöehdotuksia, mutta emme voi lähteä niihin mukaan. Jos lähtisimme yhteen, niin kohta niitä oli 99 lisää. Siksi meidän pitää olla varovaisia, missä olemme mukana. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kolmannen sektorin toiminnan kannalta tämä on todella tärkeää.
Raine, lopuksi: minkälaisen seuran Hanski jättää sinulle? – Kolmekymmentävuotisen Saunaseuran jäsenyyteni aikana tämä talo ja seura on nyt parempi kuin koskaan. Koko tämä kokonaisuus on parantunut: henkilökunta, talo, seura ja jäsenistön tavat ja henki, Sauna-lehden toimitus, toimikunnat. Kaikessa on nyt sellainen tekemisen meininki, mutta silti levollinen fiilinki.
Kuka olet Raine Laurikainen?
Minkä ikäinen olet? 53
Mikä olet ammatiltasi? Sain työskennellä yli kaksikymmentä vuotta valuuttameklarina, mutta tällä hetkellä olen itsenäinen yrittäjä.
Perhesuhteesi? Seurustelen ja minulla on kaksi suht fiksua ja reipasta poikaa, 16- ja 19-vuotiaat, joissa saunaperintö jatkuu.
Missäpäin asut? Espoon Tapiolassa.
Mitä saunominen sinulle merkitsee? Mihin tahansa menen, kysyn aina ensin, onko siellä sauna. Ja seuraavaksi, että pääseekö mereen. Saunomiseni alkoi jo seitsemän kuukautisena taloyhtiön saunassa, kun isä vei mut saunaan saunavuorolla. Myöhemmin isän kasvatustyyli oli sellainen, että aina kun olin vähän säätänyt – ja sitä tapahtui usein, saunassa parien löylyjen jälkeen hän kysyi, että miten meni noin omasta mielestäsi.
Kuinka kauan olet ollut Saunaseuran jäsen? Aloin käymään 1990-luvulla isäni kanssa täällä ja minusta tuli jäsen vuonna 1994. Nyt saunomme kolmessa polvessa. Pian 80-vuotias isäni käy edellleen ja minä käyn myös poikieni kanssa.
Missä muualla saunot kuin Saunatalolla? Saunatalo on ehdoton ykkönen ja sen jälkeen tulee poliisien maja tai kotisauna.
Millainen on Saunatalorutiinisi? Käyn saunomassa noin 100 kertaa vuodessa talolla. Ei ole mitään tiettyä aikaa, jolloin käyn. Rakastan perjantai-iltoja, mutta myös lauantaita. Lempisaunani on nelonen ja vitonen. Aloitan nelosesta ja lopetan aina mereen. Kun olen peseytynyt, sukellan mereen ja siitä sitten suoraa pukkariin.
Kahvion suosikkisi? Kulutan todella paljon kahvion palveluita. Tunnustan, että ruokin itseni ja myös poikani täällä. Meidän suosikki on gulassi. Ja nakit.
Mitä Saunaseura sinulle merkitsee? Kun minua aikoinaan pyydettiin ns. edellisessä elämässäni esimerkiksi valuuttameklareiden kattojärjestöön, sanoin, että minulla on kaksi seuraa, jotka riittävät minulle ja ne ovat ev.lut. kirkko ja Suomen Saunaseura. Joista yritän olla hankkimatta potkuja ja pysyä niissä ”lodjuun” saakka.
Mitä mieltä jäsenistö on uusitusta Saunatalosta?
Kiitos kaikille, jotka olette antaneet palautetta Saunatalon remontista! Sitä on tullut erittäin runsaasti ja tässä pieni otanta niistä.
Se oli iloinen yllätys, toimiva, raikas, kaunis! Ja saunatalo on edelleen oma itsensä.
On tärkeää, että 50-luvun henkeä on säilytetty väreissä ja materiaalivalinnoissa niin paljon kuin mahdollista, esim. rottinkituolit ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
Iloitsen siitä, että keittiöllä on nyt tarkoituksenmukaiset tilat. Jos jotain kaipaan, niin lauteistenkeruukoria yläkertaan ja koukkuja silmälasihyllyjen alle. Pive Toivosen maalaukset odottavat selvästi vielä tarkempaa sommittelua seinälle.
Merja
Minusta remontti on onnistunut toteuttamaan hyvin vuosikausien tilatoiveet. Eteistila kenkä-ja vaatesäilytyksineen on ratkaissut hienosti vanhat ongelmat. Keittiön tilat ovat asianmukaistuneet.
Työn jälki näyttää laadukkaalta. Takkahuone on väljemmän oloinen ja valoisa. Tila on melko kaikuisa ja kaipaisin sinne pehmentäviä materiaaleja, ehkä myös verhoja. Epäilen, mitenköhän korituolien jalkojen toppaukset auttavat lattiaa kestämään kovien jalkojen raapimisen. Yksittäisten valaisinten sijoittelu vaatii vielä säätöä, etteivät ne kolise päähän.
Suihkutila on remontoitu vanhaa kunnioittaen. WC-tilat ovat aiempaa käytännöllisempiä. Vaikuttaa, että uusittu talotekniikka toimii. Kokonaisuutena onnistunut remontti, joka oli pikähkön tauon arvoinen. Jarmo
Minua viehättää rauhoittava kaikumattomuus suihku- sekä oleskelutilassa. Hannan askartelemat tossut rottinkituoleille ovat piste i:n päälle. Samaa rauhallisuutta lisää kulku kaksien portaiden kautta ja yleinen selkeys toiminnoille.
Lopputulos on hieno, kun suunnittelija on itse tilojen käyttäjä ja muiden käyttäjien tarpeita huomioiva. Kiitos Gina. Päivi
Sitä olen miettinyt, että betoniportaikkoa elävöittäisi kaiteessa sama kaunis sinisen sävy kuin on puuportaikossa.
Mirja
Toimiva, iso eteisaula jossa kaikelle on paikkansa.
Keittiön lisätila oli tarpeen ja näyttää nyt täyttävän vaatimukset. Kahvio on avara ja istuinpaikkoja on tullut lisää.
Saunatalon henki on säilynyt hyvin.
Pienet oivallukset ilahduttavat, kuten oviaukon suurentaminen kahviossa jolloin
portaikkoon tulee valoa ja ylös tullessa aukeaa hieno maisema ikkunoista. Kaunista, tyylikästä ja harkittua!
Tuija
Kaunis ja aikaansa kunnioittava lopputulos nykyaikaisilla vaatimuksilla. Iloitsen myös keittiön uusista asianmukaisista tiloista. Parasta on myös se, että oleskelutilan tunnelmanluojana takka pystyttiin säästämään entisellään!
Minna
Hienon näköistä! Hyvää työtä!
Tea
Huipputyötä, kyllä nyt kelpaa.
Jukka
Erinomaisella ammattitaidolla toteutettu remontti. Kaipaan kahvioon puheääniä vaimentavia elementtejä esim. mattoja ja vaikkapa 50-luvun ryijy ikkunaseinälle. Kahvion lattia on vaarallisen liukas, erityisesti jos vettä on valunut uimatossuista tms. Ja sitten ne pyyhekorit yläkertaan.
Eeva
Ennen oli vihtaluukku – voisiko nyt kehittää luukun lauteisille? Voisi toimia luukku, josta lauteisen voisi pudottaa pesutai pesijän huoneesta suoraan alakertaan.
Ehkä miehiltäkin niitä ”unohtuisi” sitten vähemmän pesutiloihin illan päätteeksi. Alla olevaa koria voisi käydä vaihtamassa tyhjään välillä.
Helena
Kävin eilen, hienoa työtä!
Antti
Hienot oli puitteet, kiitos, taas tullaan!
Jukka
Tiloihin saatu väljyys ja pesuhuoneen raikas ilme ilahduttavat, mutta kahvion lämmin ja kotoinen tunnelma valitettavasti menetettiin lautalattian ja räsymattojen mukana. Ymmärrettävä valinta toki hoidon ja huollon kannalta – arvorealismia vissiin.
Betoniportaita laskeutuessa laskee vähän tunnelmakin, mutta puuportaita ylös noustessa fiilis onneksi nousee taas huipentuen saunan ylisillä.
Eija
Suuret kiitokset projektitiimille, johtokunnalle, henkilökunnalle ja urakoitsijoille.
Toteutus on erinomainen ja Saunatalon hengen mukainen. Kyllä kelpaa taas käydä Vaskiniemessä.
Kiitokset myös Martikaisen telttasaunasta, hieno elämys ja lisä ensimmäisille viikoille Saunatalon korjausurakan jälkeen.
Henrik
Kiitos todella hienosta rempan toteutuksesta ja telttasauna ihan mahtava!
Laura
Suomalaista perinnettä, arkkitehtuuria, sisustusta parhaimmillaan.
Anne
Onkohan sähkösaunan pukuhuone hieman pieni kaikille liikuntarajoitteisille?
Pekka
Hyvin on remontti suunniteltu ja toteutettu. Erityismaininnat käyttäjän kannalta saavat: 1. Suihkutilojen vessat 2. Eteisen kenkähylly ja vaatenaulakot.
Kai-Ari
Parasta oli yleisaula, pesuhuoneen lattia ja uudet WC.t sekä vihdoin uusittu mobiilisaunan lauteet ja kunnon kiuas. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että liikaa tilaa kahviolle.
Jarmo
Reetta
Virtanen
JouluEkstra
Teksti: Ulla Ora | Kuvat: Visit Finland
Porvoon kauppatorilla voi saunoa joulun alla
Sauna on Porvoon joulupolun uutuus.
Porvoon Kauppatorista tulee joulun alla pienimuotoinen saunamaailma nimeltä Havumetsä Sauna-Spa-Experience. Sinne rakennetaan saunan lisäksi lämmitetty uima-allas ja pesutilat pukuhuoneineen. Saunojen viereen pystytetään havumetsä ja laavu makkaranpaistoa varten. Paikalle nousee myös Ani’s Café. Saunatempaus liittyy Porvoossa vuosittain järjestettävään joulupolkuun. Sauna on käytössä 29.11.–21.12. Puulämmitteinen sauna lämpiää päivittäin keskiviikosta sunnuntaihin kello 12–18. Sinne ei ole ajanvarausta ja sauna on avoin kaikille. Lauteille mahtuu kerralla noin kymmenen ihmistä.
– Joulupolkuun tulee joka vuosi jotain uutta, ja tänä vuonna keksimme tuoda keskustaan yleisen saunan. Uskomme, että tempaus herättää paljon positiivista fiilistä, kertoo Porvoon kaupungin matkailua edistävän Visit Porvoon elinvoima-asiantuntija JanChristian Forsman.
Porvoon joulupolku kulkee kauppatorilta Runebergin puiston läpi jokirantaan ja vanhaan Porvooseen. Polun tarkoituksena on yhdistää uusi ja vanha Porvoo niin, että molemmissa on nähtävää. Porvoo on Santa Claus Finlandin hyvän tahdon kaupunki, minkä vuoksi paikalla on myös virallinen joulupukki. Kaupungin järjestämässä tapahtumassa ovat mukana myös paikalliset yritykset ja yhdistykset.
Sekasaunoihin uikkareilla Forsman uskoo, että sauna houkuttelee sekä porvoolaisia että turisteja kylpemään keskellä kaupunkia.
– Kokonaisuus palvelee kaikkia innokkaita fiilistelijöitä, ja kaupungin järjestämä saunominen alueella on maksutonta.
Koska paikalla on yksi puulämmitteinen sekasauna, tapahtuu saunominen uimapuvuissa. Miehille ja naisille on erikseen suihkukontit peseytymistä ja pukeutumista varten. Löylyjen jälkeen voi
pulahtaa uima-altaaseen, joka on noin seitsemän metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä.
– Jos joulun alla on pakkassää, altaan vesi pidetään todennäköisesti kylmänä. Jos sää on plussan puolella, on ehkä parempi pulahtaa lämpimään veteen.
Kokeilusta voi poikia pysyvää
Saunatempauksen tarkoitus on myös kartoittaa sitä, olisiko Porvoossa tarvetta yleiselle saunalle, joka olisi lähellä kaupungin keskustaa.
– Katsotaan, miten matkailijat ottavat yleisen saunan vastaan. Sen jälkeen voimme miettiä, voisiko saunatilanteelle keskustassa tehdä jotain, sanoo Forsman.
Porvoossa on avantouintipaikka Kokonniemessä, mutta sen yhteydessä ei ole saunaa. Kaupungin keskustan ulkopuolella on kaksi ennakkovarauksella toimivaa yleistä saunaa, Elämyspoukamassa ja Kannonnokassa. Sanomisen suosio kasvaa, joten Forsman uskoo, että pysyvälle saunalle keskustassa olisi tilausta.
– Saunabuumi on ihan selkeä ja näkyy myös Porvoossa. Talviuinnin harrastajana olen ihmetellyt, miksi kaupungista puuttuu kaikille avoin julkinen sauna, joita on paljon esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä, sanoo Forsman.
Linkki Porvoon joulupolulle: www visitporvoo fi/joulu/
Porvoon yleiset saunat
Porvoossa on kaksi ennakkovarauksella toimivaa yleistä saunaa, Elämyspoukamassa ja Kannonnokassa . Kannonnokassa on muutamia yleisiä saunavuoroja, mutta varsinaisia kaikille avoimia yleisiä saunoja ei ole
Elämyspoukamassa on kaksi erilaista vuokrattavaa saunaa. Molempien saunaosastoiden terassilla on lämmin palju ja isommassa on lisäksi uima-allas.
Elämyspoukaman vuokrattavat saunat sopivat muun muassa polttareiden juhlintaan ja muihin kaveriporukoiden ja urheiluseurojen saunailtoihin. Elämyspoukaman saunoissa voi järjestää myös perinnesaunotuksia.
Rannan saunaosastolla on IKI:n puu- ja sähkösaunat, josta on vain muutama askel hiekkarannalle, jossa on talvella avanto.
Puusaunan yhteyteen kuuluu myös saunatupa. Elämyspoukama on myös Joulupukin suosittelema saunakohde.
Elämyspoukamasta on vain alle tunnin matka Helsinkiin ja noin 15 minuutin matka Porvoon keskustaan.
Lisätietoja ja yleiset saunatapahtumat löytyvät osoitteesta: www elamyspoukama fi/tapahtumat/
Kivisauna kallionkolossa
Kannonnokka on perustettu vuonna 2005 Porvoon jokivarteen ja se on toiminut elämysten tuottajana siitä saakka. Kannonnokassa on osittain kallioon louhittu kivisauna, jonka terassilla on poreallas ja palju.
Kallionkolo-sauna on elämys, jossa saunomisesta nautitaan pitkään ja viipyillen. Saunan lämpötila on noin 60 astetta. Kallionkolossa järjestetään myös yleisiä saunavuoroja.
Kannonnokka sijaitsee noin 47 kilometrin päässä Helsingistä.
Lisätietoja: www kannonnokka fi
Yleiset & yksityiset saunavuorot voi varata osoitteesta saunat .fi tai mail@kannonnokka .fi
Kannonnokka
Elämyspoukama
JouluEkstra
Teksti: Heikki K . Lyytinen | Kuvat: Maija Astikainen
Joulusaunan hiljainen filosofia
Heikki K. Lyytisen joulusaarnassa pohditaan saunan filosofiaa eli saunosofiaa.
Joulusauna on suomalaisen vuodenkierron pyhin hetki – rituaali, jossa arki hiljenee ja lämpö ottaa vallan. Sen löylyssä pestään pois menneen vuoden tomut ja valmistaudutaan uuteen aikaan, puhdistuneina ja tyyntyneinä. Joulusaunassa yhdistyy jotakin syvästi inhimillistä ja ajattoman filosofista: se on sekä kehon että sielun juhla.
Kun löyly kohoaa lauteille, ja kynttilöiden valo siivilöityy lämmön ja höyryn läpi, tuntuu kuin aika pysähtyisi. Veden viipyilevä sihahdus tai räjähtävä jylähdys kiukaalla muistuttavat alkuaineiden ikuisesta kierrosta: tulen, ilman, veden ja maan liitosta. Samassa hetkessä, jossa suomalainen kokee lämmön ja levon, voisi myös filosofi nähdä jotakin suurempaa: hyvän idean, tasapainon ja olemisen harmonian.
Tästä näkökulmasta käsin avautuu kysymys, jota Platonkin olisi voinut pohtia: voiko täydellinen löyly olla hyvän idean ilmentymä?
Mitä yhteistä on Platonin filosofiassa ja suomalaisessa saunassa? Molemmat etsivät hyvää – sitä, mikä tekee elämästä
tasapainoisen, toden ja merkityksellisen. Hyvät löylyt eivät ole vain lämpöä, vaan oivallus olemisen ytimessä: hetki, jossa vesi kohtaa kiven, ja ihminen kohtaa itsensä.
Kun Platon kohtasi löylyn tai olisi voinut Vaikka antiikin Kreikan suurin filosofi Platon (427–347 eaa.) ei koskaan kirjoittanut löylyistä, hän puhui siitä, mikä on hyvää. Ja juuri se on saunomisen ydinkysymys.
Jo Platonin aikaan tunnettiin hikoilukylpypaikat, pyriaterionit, joissa ihminen peseytyi ja parani neljän elementin – maan, veden, ilman ja tulen – vuorovaikutuksessa. Platon tunsi lääketieteen perinteet ja ystävänsä Hippokrateen opit. Hänen mukaan sairaus syntyy, kun nämä elementit joutuvat epätasapainoon. Ne ovat läsnä kylpyjen yhteydessä ja vaikuttavat kehoon ja mieleen.
Jos Platon olisi istunut suomalaisen saunan lauteilla, hän olisi todennäköisesti nähnyt löylyssä hyvän idean ilmentymän: veden, tulen ja ilman harmonisen liiton, joka hoitaa sekä kehoa että
sielua. Ehkä sauna olisi silloin saanut myös oman filosofiansa: saunosofian.
Hyvän idea ja hyvälöylyisyys
Platonin mukaan hyvä on kaiken tiedon ja todellisuuden alkusyy. Se on olemassaolon perustava voima. Se on jotakin, johon kaikki sielut pyrkivät. Se on olemassaolon hiljainen vetovoima. Jos tätä sovelletaan saunaan, hyvälöylyisyys on sitä, mihin kaikki saunojat ja saunojen rakentajat pyrkivät.
Hyvät löylyt ovat kuin filosofinen idea: hyvälöylyisyyttä ei voi puristaa mittareihin eikä selittää loppuun, mutta sen tuntee heti, kun se osuu kohdalleen. Se on hetki, jolloin keho rentoutuu, mieli tyhjenee ja lämpö kietoutuu ympärille kuin ystävällinen ajatus. Se hiipii ihoon, kun lämpö on juuri oikeassa suhteessa kosteuteen.
Silloin eivät enää purista infoähky, sähköpostien kaaos ja maailman häly. Wi-fin pätkiminen ja salasanojen arvuuttelu jäävät löylyjen ulkopuolelle. Jäljelle jää vain tämä hetki.
Löyly elämän eliksiirinä
Hyvät löylyt ovat elämän eliksiiriä, elämänvoimaa, joka virtaa kivien ja veden liitosta.
Sana eliksiiri juontuu arabian al-iksir-sanasta, joka tarkoittaa viisasten kiveä. Löyly on omalla tavallaan viisasten kivi: ihmelääke, joka hoitaa, parantaa ja puhdistaa, muttei pullossa, vaan ilman ja höyryn syleilyssä.
Entä ekologinen hyvyys ja eettinen löyly
Platonin hyvä oli kaiken yläpuolella oleva luova voima.
Nykyajan saunoja voi tulkita tätä ajatusta ekologisesti: mikä on hyvää luonnolle, on hyvää myös meille.
Puukiukaat ja sähkösaunat tuottavat yhä päästöjä kuten esimerkiksi pienhiukkasia, savua, rautaoksideja – sähkösaastetta. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan suomalaisista kesämökkikiukaista leviää ilmaan satoja tonneja pienhiukkasia joka kesä.
Ekologinen saunominen ei ehkä muuta löylyn tuntua, mutta se voi muuttaa sen merkityksen. Kun tiedämme saunovamme vastuullisesti, löyly tuntuu kevyemmältä, puhtaammalta ja jopa eettisesti paremmalta. Löylyn voi kokea ilman ilmastoahdistusta.
Ekohyvä löyly on sellainen, joka ei vahingoita ympäristöä eikä omaatuntoa. Ekohyvä löyly ei ole vain teknisesti oikea lämpötila tai savuttomasti palava puu, vaan tunne siitä, että kaikki on tasapainossa: keho, mieli ja luonto. Hyvä löyly kuten hyvä idea, ei palaudu kiville eikä veteen. Se asuu niiden välissä, ihmisen mielessä.
Hyvä löyly synnyttää iloa, miellyttää ja lohduttaa. Se kutsuu takaisin, kerta toisensa jälkeen. Saunassa hyvälöylyisyys on itseisarvo, mitä tavoitellaan sen itsensä vuoksi. Juuri siksi saunomme.
Löylyn moniulotteisuus: tekniikkaa, tunnetta ja yhteyttä Löyly on moniulotteinen kokemus. Sen ytimessä kohtaavat tekniikka, tunne ja yhteisö.
Tekninen hyvyys tarkoittaa oikeaa lämpötilaa, kosteutta ja ilmanlaatua – kaikki asioita, joita mittarit voivat mitata.
Inhimillinen hyvyys taas on hiljaisuuden hyväksymistä, toisten huomioon ottamista, uuden yhteyden ja ymmärryksen syntymistä ja saunarauhaa.
Esteettinen hyvyys ilmenee valaistuksessa, materiaaleissa ja harmonisessa tunnelmassa, joka kutsuu rentoutumaan.
Lopulta kyse on kuitenkin elämyksellisestä hyvyydestä, siitä hetkestä, kun löyly tuntuu täydelliseltä. Saunoja ei ole enää vain löylyssä, vaan löyly on hänessä kuin sisällä sielussa. Kun viimeinen löyly haihtuu, jää jäljelle vain lämpö, joka jatkaa olemistaan meissä.
Japanilaiset kutsuvat tätä tilaa totonouksi – syvän tasapainon hetkeksi, jossa keho ja mieli virittyvät uudelleen. Me suomalaiset tunnemme sen lauteilla hiljaisuutta kuunnellessamme. Se on löylyn ja kehon sulauma, jossa kaikki on kohdallaan. Niin kohdallaan, että saunoja jää sanattomaksi sitä yhdellä sanalla suomeksi ilmaisemaan ellei kutsu sitä löylyrauhaksi tai uudissanalla ”löylylevoksi” –täydellisen levollisuuden tilaksi.
Sauna-lehti on nyt myös somessa!
Tule seuraamaan Sauna-lehteä sosiaaliseen mediaan.
Löydät meidät @saunalehti @sauna_lehti
Jos näkyvyys Sauna-lehden sosiaalisen median kanavissa kiinnostaa, ole yhteydessä päätoimittajaan: lehti@sauna.fi
Jouluinen pakina
Kettulan kylässä tapahtuu! – Joulusauna
Vanhan perinteen mukaan Sanelma oli lämmittänyt juuri ennen joulua saunan ja kutsunut myös naapurinsa Rannan Maijan saunomaan.
Pukuhuoneessa palavat kynttilät loivat hartaan tunnelman ja ilmassa tuoksui tuore kuusi, jonka Sanelma oli juuri koristellut.
– Jestas sentään, kun näin komeat naiset pääsee joulun alla saunomaan, puheli Sanelma ja katseli siroa Maijaa miettivänä.
– Kylläpä sinä Sanelma olet saanut tämän saunan niin täyteen joulutunnelmaa että ihan sydän sulaa, jutusteli Rannan Maija kun katseli ympärilleen.
– Voi veikkonen, elä vaan sinä siihen sula ihailuinesi, vaan malta pysyä kasassa lauteille asti. Sillä minä heitän kunnon löylyt! Innostui Sanelma ja kohensi pyyhettään ympärillään.
– Jaaha, onko Elmeri sotkenut sydämesi, niin ettei siihen auta muu kuin kuuma löyly ja kunnon vihdonta koivun vastalla selkään, sanoi Rannan Maijaa ja nauroi.
– Eläs nyt , kyllä meidän nyt kelpaakin löylytellä kun Elmeri vaihtoi uudet kivet kiukaalle. On siinä näppärä mies, kehui Sanelma ja kurkisti silmäkulmastaan Rannan Maijaa.
– Sinäpä sen sanoit! Kunnon mies, mutta vaikea saada ymmärtämään, että meistä hänen olisi emäntä valittava, tokaisi Maija huokaisten.
– Höpsistä, minähän sen Elmerin olen jo varannut, jotta tiedät. Hän kävi nimittäin laittamassa meille uudet saunan kivetkin, tuhahti Sanelma ja hörppäsi glögiä kujeillen.
– Nyt sinä käyt hurjana Sanelma ja omiasi höpiset, tuhahti Maija kateellisena.
– Kattia kanssa, nyt mennään saunaan niin että kunnon puna nousee poskille! Saat sinäkin hieman väriä, ilmoitti Sanelma ja meni edeltä käsin lauteille.
Lämmin löyly ja koivuvastojen tuoksu rentoutti kylpijät päästä varpaisiin ja arjen paino katosi jonnekin kauas.
Molemmat olivat sitä mieltä, että niin hyvät löylyt täytyi johtua juurikin Elmerin laittamista uusista kivistä. Ei niitä kukaan muu olisi osannut laittaa niin hyvin, kuin heidän Elmerinsä.
Tuulia Marjanen on kuvataitelija, joka tekee pakinoita erilaisiin paikallislehtiin. Marjasen kuvatarinoiden henkilöt ovat värikkäitä persoonia ja niiden tarinat käsittelevät arjen komiikkaa.
Kuva ja teksti: Tuulia Marjanen
Geotermiset uimalat ja niiden kuumat altaat (heitur pottur) kuuluvat islantilaiseen arkeen.
Myös Islannissa eletään saunabuumia
Islantilaisessa saunassa löylyä heitetään musiikin tahtiin. Välillä pulahdetaan vuonoon vilvoittelemaan. Hiljaisuuden sijaan tärkeintä on yhteisöllisyys.
Teksti: Sari Peltonen | Kuvat: Inspired by Iceland ja Gudrun Sigridur Agustsdottir
Pikkuruinen saunamökki on rakennettu niin rantakivikkoon, että siniharmaa meri melkein huuhtoo portaita. Lauteilta avautuu näköala vuonolle ja vastarannalla kohoavan Esja-vuoren jyrkille rinteille.
Tällaiset Tanskasta Islantiin rantautuneet gusa-saunat ovat juuri nyt Islannissa kovassa huudossa. Ja suomalaiseen saunaan tottuneelle niissä riittää ihmettelemistä.
Ensinnäkin saunassa soi musiikki.
– Musiikki luo tunnelman ja rytmittää kokemusta, sanoo Guðrún Sigríður Ágústsdóttir. Hän on koulutettu gusumeistari eli saunamestari, joka johtaa saunasessioita säännöllisesti. Taustamusiikki vaihtelee: joskus Ágústsdóttir soittaa rauhallista ambientia, mutta varsinkin perjantai- ja lauantai-iltaisin voimaannuttavia kappaleita, kuten Amy Winehousea tai muita vahvoja naisartisteja. Täysin hiljainen sauna taitaa hieman epäilyttää Ágústsdóttiria.
Tunnelmallisessa Sky Lagoonissa on myös upeat suomalaiset saunat.
Ágústsdóttir johtamilla saunavuoroilla käy pääasiassa naisia.
Aluksi hän toivottaa vieraat tervetulleiksi ja ohjaa ottamaan muutaman hengityksen, saunojat asettumaan kehoihinsa.
Itse saunarituaali koostuu kolmesta vartin mittaisesta löylysessiosta. Välillä pidetään taukoa ja käydään vilvoittelemassa ulkona. Ne, jotka uskaltavat, pulahtavat hyiseen vuonoon.
– Suosittelen sitä aina. Meri on minulle kuin lääke, Ágústsdóttir sanoo ja hymyilee.
Lämmön Ágústsdóttir nostaa puukiukaalla ja löylyä heittämällä. Viimeinen vartti on yleensä kuumin. Lämpö nousee yleensä yli sataan asteeseen.
– Joskus joku kaipaa viileämpää paikkaa, mutta kukaan ei ole joutunut vielä koskaan lähtemään ulos kesken kaiken, hän sanoo.
Saunassa on käytössä on monenlaisia tykötarpeita: saunaliinoja, eteerisiä öljyjä ja yrttejä, joita Ágústsdóttir laittaa veteen ja joskus kiukaallekin. Lakritsiyrtistä hän teki sekä juomaa että löylyvettä.
– Olen kokeillut myös kaataa cavaa kiukaalle, se oli hirveää. Prosecco oli vähän parempaa ja samppanja kaikkein parasta. Se toi saunaan ylellisen tuoksun, Ágústsdóttir sanoo.
Ágústsdóttirin saunassa tavoitteena on siis kokemus, joka ruokkii kaikkia aisteja.
Ja ellei perinteisellä suomalaisella saunojalla olisi jo tässä tarpeeksi nielemistä, on Ágústsdóttir järjestänyt myös erilaisia Guðrún Sigríður Ágústsdóttir (vas.) on koulutettu saunamestari.
teemasaunoja, kuten discosaunan. Kerran paikalla oli stand-up koomikko, joka hauskuutti hikoilevia saunojia.
– Se oli hauskaa ja vapauttavaa. Nauru yhdistettynä lämpöön toi jotakin uutta kokemukseen, Ágústsdóttir sanoo.
Saunamestarille itselleen sauna on verrattain uusi löytö. Ágústsdóttir harrasti pitkään extreme-lajeja: hiihti ja vaelsi jäätiköillä Islannissa ja muissa pohjoismaissa. Välillä majapaikkoina oli mökkejä, joissa oli myös sauna.
Kylpeminen lämpimissä geotermisissä vesissä on kuulunut islantilaiseen kulttuuriin saaren asuttamisesta alkaen .
– Ajattelin, ettei sauna ole minua varten. En pystynyt istumaan kuumassa kovinkaan kauan, hän kertoo. Samoihin aikoihin saunakokeiluiden kanssa Ágústsdóttir aloitti kuitenkin talviuinnin. Kylmän ja kuuman vuorottelu rentoutti, rauhoitti hermostoa ja vei stressiä.
– Ja kun käy saunassa säännöllisesti, keho tottuu. Se tuntui minusta ihan uskomattomalta, hän hymyilee.
Terveysvaikutusten rinnalle Ágústsdóttir nostaa saunan yhteisöllisyyden. Ihmiset ovat positiivisia ja saunassa on aina hyvä henki.
– En ole koskaan kokenut saunassa mitään muuta kuin iloa. Kaikki saunahetket eivät ole täydellisiä, mutta ne ovat aina vähintään hyviä, Águstsdóttir sanoo.
Myös Islannissa asuva suomalainen kirjailija Satu Rämö on pohtinut islantilaisen saunabuumin ydintä. Terveysvaikutuksien lisäksi Rämön mukaan kyse on yhteisestä kuplasta.
– Kun tekee jotain sinänsä harmitonta mutta täysin pimeää ja jakaa kokemuksen muiden kanssa, syntyy hetkeksi yhteinen onni ja rauha, Rämö kirjoitti taannoin Apu-lehdessä (Apu 25/2025).
Grettislaug Skagafjörðurissa on saagoista tuttu kylpemispaikka.
Islantilaiset ovat kylpijäkansaa Kylpeminen on kuulunut islantilaiseen kulttuuriin aina saaren asuttamisesta alkaen. Vuosisatojen ajan saarella hyödynnettiin luonnonlähteitä. Muinaisia kylpypaikkoja on useita. Esimerkiksi Snorralaug ja Grettislaug ovat tunnettu vähintään 1100-luvulta alkaen. 1900-luvun alussa saarivaltiossa herättiin uimataidon tärkeyteen, kun suuri osa maan työvoimasta työskenteli merillä. Kyliin alettiin rakentaa julkisia uimahalleja, jotka lämmitettiin edullisesti geotermisellä energialla. Uimaopetuksesta tuli pakollinen osa peruskoulua.
Vuosikymmenten mittaan uimahalleista on muodostunut tärkeitä paikkoja niin uimataidon, hyvinvoinnin kuin sosiaalisuudenkin näkökulmasta.
Uimahalleja on nykyään liki jokaisessa kylässä. Uimahalli on vähän kuin italialaisen pikkukaupungin piazza: siellä ovat kaikki vauvasta vaariin. 79 % Islannin aikuisväestöstä käy uimahallissa säännöllisesti. Uimahalleista löytyvät kuumat paljut, heitur pottur, taas ovat kuin brittipubin tiski: niissä vaihdetaan kuulumisia vieri vieressä.
Perinteisesti islantilaisen uimahallin vakiovarustukseen kuuluu gufubað, höyrysauna, jossa lämpötila on maltillinen 40–50 astetta, mutta ilmankosteus lähempänä 100 %.
Suomalainen sauna Islannissa
Islannin ensimmäisen suomalaistyylisen saunan avasi Jónas Halldórsson vuonna 1959. Sauna lämpeni Reykjavikissa useita vuosikymmeniä, mutta lauteille pääsivät vain miehet. Kaupungin uimahalleissa suomalaisia saunoja on ollut 1980-luvulta alkaen.
Vuonna 2022 Suomen suurlähetystö Reykjavikissa teki tempauksen, jossa etsittiin Reykjavikin autenttisinta suomalaista saunaa. Samalla haluttiin promotoida suomalaista saunakulttuuria ja juhlistaa Islannin ja Suomen diplomaattisuhteiden 75-vuotispäivää.
Suurlähetystön projektipäällikkö Jens Tuovinen tiimeineen lähetettiin kiertämään Reykjavikin saunoja. Niitä pisteytettiin löylyn, lämpötilan, puhtauden, ilmanlaadun ja -vaihdon sekä tunnelman perusteella. Kilpailu oli tiukka, mutta voittajaksi kruunattiin lopulta Breiðholtin lähiön uimahallin vuonna 2021 rakennettu sauna, jota Tuovinen kiittelee autenttiseksi ja tunnelmalliseksi.
Tuovinen muistelee projektia lämmöllä, mutta kulttuurierojakin oli.
– Minulle jäi mieleen, että vaikka uimahallissa saattoi olla kelpokin suomalainen sauna, löylyn heittäminen ei sitten ehkä enää ollutkaan ollenkaan sallittua, hän hämmästelee.
Mutta kun suomalainen haluaa saunoa, häntä ei pysäytä mikään.
– Kun muiden silmä välttää, haen pukuhuoneesta tyhjän roskakorin ja heitän löylyni sillä, kertoo eräs pitkään islannissa asunut saunoja.
Viimeisen vuoden aikana Islannissa on innostuttu suomalaisesta saunasta toden teolla .
Guðrún Sigríður Ágústsdóttirille suurin ero islantilaisen ja suomalaisen saunan välillä on alastomuus. Águstsdóttirin johtamissa saunasessioissa ollaan aina uimapuvuissa.
– Minulle alastomuus tuntuisi oudolta, koska en ole kasvanut sellaiseen, mutta olen kyllä kiinnostunut suomalaisista tavoista. Minua kiinnostavat esimerkiksi ne teidän vihtanne, hän sanoo innoissaan.
Siinä missä jokaisella suomalaisella mökillä on sauna, kuuluu islantilaiseen mökkivarustukseen heitur pottur (palju tai poreallas) terassilla.
7 x Saunomaan islantiin
Sky Lagoon Elämyksellinen kylpylä aivan Reykjavikin kupeessa. Tilavissa suomalaisissa saunoissa on valtavat kokoseinäikkunat aavalle merelle. Kylpylässä on myös perinteinen islantilainen gufubað eli höyrysauna. Vesturvör 44–48, www skylagoon com/is/
Blue Lagoon Vaaleansinisestä, maitomaisesta mineraalivedestään kuuluisan Blue Lagoonin suomalaisesta saunasta on näköala laguunille ja sitä ympäröiville laavakentille.
Norðurljósavegur 9, www bluelagoon com
Breiðholtslaug Breiðholtin lähiön uimahallin sauna rakennettiin vuonna 2021. Suomen suurlähetystö palkitsi sen vuonna 2022 pääkaupunkiseudun autenttisimpana suomalaisena saunana. Austurberg 3, www .reykjavik .is/breidholtslaug
Varmárlaug Mosfelsbærin, Reykjavikin naapurikunnan vanhan uimahallin sauna on kotoisa ja rauhallinen. Tarkasta aukioloajat ja aikataulut etukäteen, sillä saunoja ei lämmitetä päivittäin.
Skólabraut 2–4, www .mos .is
Vesturbæjarlaug Reykjavikin länsikaupungin uimahallia on remontoitu viime kuukaudet, ja korjaustöissä uusitaan myös saunat. Tuliterien suomalaisten saunojen on tarkoitus avautua vieraiden käyttöön lokakuun 2025 lopussa.
Hofsvallagata, www .reykjavik is/vesturbaejarlaug
Rjúkandi Fargufa Graffiteilla koristeltu asuntovaunusauna lämpenee meren rannassa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Saunamestari johtaa noin tunnin mittaisen rituaalin. Varaa liput etukäteen.
Sijainti vaihtelee, fargufa is
Kría Fargufa Vuononrannassa Gufunesissä Reykjavikin edustalla nököttävä Kría Fargufa näyttää ulospäin piskuiselta rantavajalta, mutta sisällä onkin puulämmitteinen sauna. Varaa liput verkosta etukäteen. Við bryggjuna í Gufunesi, www .kriafargufa .is
Genetrade näyttää:
Laadulla ja luotettavuudella markkinoiden vastavirtaan
Sauno ja rakenna
Lauteita, saunoja ja saunatuotteita suunnitteleva ja valmistava Genetrade on parina viime vuonna kulkenut rakennusalan suhdanteessa vastavirtaan. Siinä, missä muut ovat supistaneet, Genetrade on investoinut. Kasvua haetaan, mutta maltilla.
Teksti: Leena-Kaisa Simola | Kuvat: Genetrade
Genetrade Wood Products Oy kertoo olleensa sauna-alan asiantuntija pian jo 30 vuotta. Yritys on perustettu vuonna 1996. Yrityksen pääkonttori on Vantaalla ja tytäryhtiö Virossa, missä on myös parhaillaan laajennettava tuotantolaitos.
Työntekijöitä on kolmisenkymmentä, puolet Suomessa ja puolet Virossa. Sekä tuotekehitys että valmiiden lauteiden ja saunojen suunnittelu ovat Genetraden omassa hanskassa.
Genetraden asiakkaina ovat pääasiassa asuntomarkkinassa toimivat rakennusliikkeet, hotellit, kylpylät ja edustavia designsaunoja mielivät asiakkaat. Genetrade valmistaa ja asentaa materiaaleja vuosittain tuhansiin saunoihin. Silti yritys on melko tuntematon jopa monille sauna-alaa tunteville ja saunojen suurkuluttajille.
– Niin varmasti, sillä me emme mainosta missään. Ei meidän tarvitse, toteaa hallituksen puheenjohtaja Anders Hoop
Hyvä työ kun puhuu puolestaan. Esimerkiksi rakennusliikkeissä vastaavien mestarien vaihtaessa työnantajaa tai työmaata, he suosittelevat hyväksi havaitsemiaan kumppaneita.
– Monella rakennusalan alihankkijalla on vuosisopimukset pääurakoitsijan kanssa. Meillä ei ole ollut koskaan. Jokainen projekti tulee oman tarjouspyyntönsä kautta. Meillä on kuitenkin vakiintuneita kumppaneita, mikä kertoo luottamuksesta, Hoop toteaa.
Koko ketju omissa käsissä Genetraden liiketoiminnan perusajatus on myös yrityksen vahva valtti saunamarkkinassa.
– Meillä on koko tuotantoketju omissa käsissä. Itse hankimme raaka-aineina käytettävän puun, oma tehdas valmistaa tuotteet, suunnittelemme lauteet itse, jotka omat puuseppämme valmistavat. Rakennusliikkeille ja monille muillekin asiakkaillemme
Taloyhtiöiden saunat ovat usein kovalla käytöllä ja näin ollen ne vaativat myös huolellista ja ammattitaitoista kunnossapitoa. Kääntyvä laudejärjestelmä helpottaa siivousta ja lauteet kuivuvat pesun jälkeen nopeammin, mikä lisää niiden käyttöikää.
hoidamme myös tuotteittemme asennuksen, toimitusjohtaja Sami Keskinen kertoo.
– Näin ollen meillä ei ole välikäsiä ja voimme varmistaa toimituksen laadun tuotantoketjun jokaisessa kohdassa.
Yhtenä etuna Genetradella on myös se, että sen varastossa on puumateriaaleja monissa eri mitoissa.
– Se tarkoittaa kymmenen prosenttia pienempää hävikkiä kuin yleensä. Esimerkiksi rautakaupoissa on yleensä saatavilla saunamateriaaleja usein vain kolmessa eri pituudessa.
– Meillä on myös isot hyvät varastot, joten pienet heittelyt raaka-aineiden saatavuudessa eivät vaikuta toimintaamme.
Kestävää ja turvallista
Genetrade on panostanut jo tämän vuosituhannen alusta saunoissa tervalepän ja haavan käyttöön, joita se suosii myös lämpökäsiteltyinä.
– Hyvä laatu alkaa raaka-aineesta ja panostamme myös suunnitteluun. Asiakkaiden toiveiden mukainen tervaleppäsauna on meidän ”bulkkimme”, Anders Hoop sanoo.
Genetrade lupaa lauteilleen pitkää ikää jopa taloyhtiöiden saunojen vaativissa olosuhteissa. Lupauksen takana on monia Genetraden kehittämiä rakenteellisia ratkaisuja.
– Pyrimme esimerkiksi pitämään osien ja liitosten määrän minimissä, mikä on saunarakentamisen hyväksi havaittu periaate, Sami Keskinen toteaa.
Genetraden omaa tuotekehitystä edustaa kääntyvä laudejärjestelmä Genetrade IISI Up. Sen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet nimenomaan turvallisuus, helppokäyttöisyys ja pitkäikäisyys. Lauteessa ei esimerkiksi ole ollenkaan vesitaskuja, mikä pidentää lauteen ikää.
Vehon pääkonttorissa Vantaan Aviapoliksessa on mutterin muotoiset, tervalepästä tehdyt lauteet.
Pitää osata myös käyttää
Rakennusalan yleisten säännösten mukaan saunan takuuaika on talon luovuttamisesta kaksi vuotta ja kolme kuukautta – mikä ei ole Genetradelle mikään ongelma. Sen sijaan saunan huolto, siivous ja käyttö ovat kaikkien saunojen pitkäikäisyyden suurimmat uhat.
Arvosta puuta – käytä ja hoida saunaa oikein
Näillä Genetraden ohjeilla voi varmistaa, että sauna pysyy raikkaana ja uuden veroisena mahdollisimman pitkään.
Käyttö
• Peseydy ennen saunaa. Älä kanna saunaan likaa tavaroiden tai jalkojen mukana.
• Käytä laudeliinaa, mutta nosta märkä laudeliina pois lauteilta saunomisen jälkeen.
• Heitä vettä vain kiukaan kiville, EI paneeliseinille tai lauteille.
• Mikäli lauteet ovat käännettävät tai irtonaiset, on ne suositeltava nostaa pystyasentoon saunomisen jälkeen.
• Älä jätä seisovaa vettä lauteiden vaakapinnoille.
• Kiukaan tulee olla päällä vielä saunomisen jälkeenkin kuivumisen varmistamiseksi.
• Älä jätä saunan ovea tai ikkunaa auki saunomisen jälkeen. Tämä häiritsee oikein toteutetun ilmanvaihdon toimintaa ja hidastaa etenkin saunan alaosien kuivumista.
• Huolehdi saunan ilmastoinnista, pidä venttiilit ohjeiden mukaisesti auki.
• Noudata kiukaan käytössä valmistajan ohjeita.
• Älä kuivaa pyykkiä saunassa.
• Kupariset esineet saattavat värjätä lauteen.
Pesu
• Pese lauteet tarvittaessa niille soveltuvalla ph-neutraalilla pesuaineella. Huomioithan, että pintakäsiteltyjen lauteiden kanssa on ensin varmistuttava pesuaineen soveltuvuudesta. Noudata pesuaineen valmistajan ohjeita.
• Saunan kuivumisesta on pidettävä huolta myös pesun jälkeen. Tavallisesti tästä huolehditaan pitämällä kiuasta päällä riittävän pitkään pesun aikana ja jälkeen.
• Seinien peseminen runsaalla vedellä ei ole suositeltavaa, sillä paneeliverhous ei kestä toistuvaa kastumista.
• Höyry- ja/tai painepesurit ovat ehdottomasti kiellettyjä!
– Huonosti suunnitelluissa lauteissa ei tarvitse kulua kuukauttakaan, kun ne ovat aivan hirveässä kunnossa, Keskinen huokaa.
Hänen mukaansa suurinta vahinkoa aiheuttavat ”lotraajat”.
– Pahimmillaan sauna kastellaan letkulla läpikotaisin ennen löylyjä. Moni myös saattaa pestä lauteet sekä seinä- ja kattopaneelit runsaalla vedellä, mutta jättää huolehtimatta saunan kuivumisesta.
– Onneksi saunojen ilmanvaihto on kehittynyt oikeaan suuntaan. Huonolla ilmanvaihdolla saa lauteetkin pilalle.
Anders Hoop sanoo, että Genetraden kaiken toiminnan tärkein tavoite on hyvä saunakokemus kaikille heidän saunoissaan löylytteleville.
– Siksi olemmekin laatineet ohjeet saunan käytöstä ja pesusta. Annamme ne jokaiselle tilaajalle – toivottavasti niitä myös luetaan.
Suomalaista saunaa maailmalle
Tammikuussa Sami Keskinen aloitti yrityksen toimitusjohtajana, jotta Andres Hoop voi keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen ja vientiin. Näkymät ovat erittäin lupaavat ja viime aikoina vienti onkin tuplaantunut.
Suurin osa Genetraden tuotannosta käytetään edelleen Suomessa, mutta vienti kasvaa Tanskaan ja Puolaan, jopa Thaimaahan ja Japaniin. Uutena on mukaan tullut Italia ja nyt yritys on avaamassa ovia Saksan markkinoille.
Genetrade Wood Products Oy
• Perustettu 1996
• Pääkonttori Vantaalla, tytäryhtiö Virossa
• Palvelut: saunojen suunnittelu, valmistus ja urakointi: asuntoja taloyhtiöiden saunat, hotellit, kylpylät, yleiset saunat
• Työntekijöitä: 16 Suomessa + 14 Viron tytäryhtiössä
• Liikevaihto: 2,5 miljoonaa euroa Suomessa ja noin 4,5 miljoonaa euroa koko konsernissa
www .genetrade net
Genetraden toiminta perustuu vankasti suomalaiseen saunakulttuuriin kuitenkin niin, että omaa innovatiivista kehitystyötä tehdään koko ajan. Tässä on valmistumassa ”leijuvat lauteet”, jotka ovat loistavan suunnittelutyön tulos. Lauteet on kannatettu polttomaalatuilla teräsrungoilla.
Genetraden viennin laajeneminen tarkoittaa myös sitä, että Suomen saunakulttuuria tehdään entistä tunnetummaksi maailmalla.
– Vakaa uskomme suomalaiseen saunakulttuuriin on aina ollut liiketoimintamme perusta, Hoop sanoo.
– Suomenkin markkinoilla on paljon annettavaa, kun lama on ohi. Genetraden tulevaisuus näyttää kuitenkin nyt jo erittäin hyvältä. Olimme ajatelleet, että yrityksemme lähtee nousuun rakennusalan mukana, mutta niin ehtikin käydä jo suunniteltua aikaisemmin.
Mitään suurta loikkaa ei kuitenkaan tavoitella.
– Olemme kasvaneet tähänkin asti pitkäjänteisesti ja se on ollut yksi meidän luottamuksemme perusteista, Hoop toteaa.
Hoop ja Keskinen lähettävät terveisiä Sauna-lehden lukijoille ja kaikille saunojille:
– Saatte saunastanne pitkäikäisen, kun käytätte sitä oikein. Kunnioittakaa puuta. Pitäkää saunakulttuuri elossa eli opettakaa lapsenne saunomaan.
Hyviä neuvoja, tuumin. Poistun Genetraden Vantaan toimipisteeltä ja katson taakseni. Todeksi käyvät sanat ”Ei tarvitse mainostaa” – rakennuksessa ei ole missään Genetraden nimeä, saati logoa.
Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Adobe Stock
Saako saunassa…?
– 10 yleisintä kysymystä saunakulttuurista
Saako saunassa laulaa, juoda alkoholia tai kuivata pyykkiä? Saako siellä valmistaa ruokaa tai pitää uimapukua? Tässä artikkelissa pureudumme saunakulttuurin kirjoittamattomiin (ja kirjoitettuihin) sääntöihin kysymys kerrallaan.
Saunakulttuuriin kuuluu paljon tapoja, ohjeita ja kieltoja. Nämä eivät ole sattumanvaraisia, vaan ovat syntyneet vuosisatojen aikana suomalaisessa saunakulttuurissa. Ne perustuvat kokemukseen ja tietoon siitä, mikä tekee saunomisesta turvallista, rentouttavaa ja miellyttävää – ja mikä taas ei.
Vaikka moni ohje alkaa helposti sanoilla ”saunassa ei saa”, ohjeita ei kannata ottaa pelkästään tiukkoina käskyinä, vaan yhteisinä pelisääntöinä, jotka suojelevat sekä saunojaa että saunaa. Toki jokainen voi kotisaunassaan toimia kuten haluaa (tosin sielläkään
ei kannata tehdä terveyttä vaarantavia asioita), mutta yleisissä saunoissa tai toisten kanssa saunoessa kannattaa muistaa, mitä saunassa saa ja kannattaa tehdä.
1 . Saako saunassa laulaa, huutaa tai puhua kovaan ääneen? Yleensä ei, sillä rauha on osa saunaa. Usein puhutaan sauna- tai kylpyrauhasta.
Sauna on yksi niistä paikoista, joissa hiljaisuus syntyy luontevasti. Hiljaisuus ei ole pakko, vaan usein luonnollinen osa
saunomiskokemusta. Kiukaan äänet, lämpö ja löyly ohjaavat ajatukset sisäänpäin. Siksi saunassa puhutaan usein vähän ja vain tarpeellinen. Rauhallisuus alkaa jo pukuhuoneesta: toisten tervehtiminen, kohteliaisuus ja ystävällinen, mutta tunkeilematon katsekontakti.
Huutelu ja kovaääninen keskustelu rikkovat saunan rauhan, jota moni pitää jopa pyhänä. Saunassa levätään, rauhoitutaan ja kuunnellaan sekä mielen että kehon viestejä.
Joskus sauna avaa kielenkantimet. Tästä ilmiöstä kertovat monet suositut saunadokumentit, kuten Miesten vuoro ja Savusaunasisaruus. Keskustelu saunassa on täysin sallittua, kunhan se sopii kaikille.
Entä se laulaminen, voiko saunassa laulaa? Toki, jos se muille käy. Moni taitelija mainitsee saunan luovuutensa lähteeksi. Saunassa ajatukset ja ideat lähtevät liikkeelle ja jalostuvat.
2 . Saako saunassa juoda alkoholia?
Moni nauttii saunaoluen eikä siinä ole mitään pahaa, mutta humalassa saunominen on vaarallista.
Kuumuus nostaa sydämen sykettä, vilkastuttaa verenkiertoa ja laskee verenpainetta, kun taas alkoholi heikentää kehon lämmönsäätelyä ja altistaa nopeasti nestehukalle. Yhdessä nämä voivat johtaa huimaukseen, rytmihäiriöihin, tajuttomuuteen ja pahimmillaan vakaviin tapaturmiin.
Humalatila vaikuttaa myös tasapainoon, ja saunassa horjahtaminen voi olla kohtalokasta – kiukaan läheisyydessä pienikin kaatuminen voi aiheuttaa vakavia palovammoja. Humalaista ihmistä ei koskaan pidä myöskään jättää saunaan yksin.
3 . Saako saunassa valmistaa ruokaa?
Saunassa ruoan valmistamisen perinteet ovat pitkät, mutta nykyään sitä ei suositella. Savusaunan ja puukiukaan jälkilämmössä haudutettiin ennen lohta, kuivattiin sieniä ja lämmitettiin makkaraa. Savusaunaa myös käytettiin lihan palvaamiseen (palvisauna). Moni muistaa lapsuudesta hetket, jolloin makkara kypsyi kiukaan kivien päällä tai löylyveteen lorautettiin olutta tuoksun vuoksi.
Nämä tavat liittyivät aikaan, jolloin saunoissa oli isoja, massiivisia puukiukaita, jotka luovuttivat lämpöä tasaisesti ja joihin ruoanvalmistus soveltui paremmin.
Nykyisin ruoan valmistamista saunassa ei suositella, ja syyt ovat käytännöllisiä:
• Ruoan rasva ja nesteet voivat valua kiukaalle, mikä on niin hajuhaitta kuin paloturvallisuusriski.
• Sähkökiukaat voivat vaurioitua ruoanvalmistuksesta.
• Ruoan hajut ja rasvat voivat imeytyä lauteisiin ja ovat vaikeasti poistettavia.
• Kiukaalle heitetyt juomat (kuten olut) voivat tärvellä vastukset tai kuumenemisen aikana muodostaa tahmeaa höyryä, joka palaa kiinni kiviin.
Ruoan valmistaminen saunassa on osa suomalaista saunahistoriaa, mutta nykysaunoissa, erityisesti sähkökiukailla, sitä ei suositella.
4 . Saako saunassa kuivata pyykkiä?
Saunassa ei saa kuivata pyykkiä ja yksiselitteinen syy tähän on paloturvallisuus. Lämmin ilma kyllä kuivattaa pyykit nopeasti, mutta valitettavasti sauna on yksi kodin vaarallisimmista pyykinkuivauspaikoista. Pelastusviranomaiset muistuttavat tästä joka vuosi, sillä saunassa kuivatetut pyykit ovat taustalla useissa saunapaloissa.
Sitruunalla terästetty kivennäisvesi on hyvä valinta saunaan.
Vaatteet, pyyhkeet ja lakanat voivat syttyä kiukaan kuumuudesta, vaikka ne olisivat kiukaasta useiden kymmenien senttien päässä. Tekstiilit reagoivat kuumuuteen yllättävän herkästi, ja palon alkuvaihe voi olla hyvin nopea.
Myöskään muoviset ripustusnarut, henkarit tai pyykkitelineet eivät kestä kiukaan lämpöä. Ne voivat sulaa, tippua kiukaalle tai syttyä palamaan.
Vaikka sauna olisi pois päältä, kuivausta ei suositella, sillä tekstiilit voivat tukkia ilmanvaihdon ja kuiva pyykki voi unohtua sinne ja päätyä kiukaan päälle, kun sauna myöhemmin laitetaan päälle.
Parranajo ja muut sheivaukset kannattaa tehdä joko ennen saunaa tai saunan jälkeen.
5 . Saako saunassa värjätä hiuksia, ajaa partaa tai sheivata sääriä?
Hiusten värjääminen saunassa ei ole hyvä idea. Saunan kuumuus voi muuttaa värjäystulosta, sillä lämpö nopeuttaa väriaineen reaktioita ja voi saada värin tarttumaan epätasaisesti tai tummumaan liikaa. Lisäksi väriaineet höyrystyvät kuumuudessa, jolloin niiden kemikaalit päätyvät hengitysilmaan. Hiusvärit myös imeytyvät puulauteisiin pysyvästi, ja värjäytymiä on lähes mahdoton poistaa. Myöskään karvojen ajelu tai jalkapohjien raspailu ei kuulu saunaan. Yleisissä saunoissa syynä tähän on sekä hygienia että toisten kunnioitus. Karvat, ihonpaloista koostuvat hiutaleet ja raspausjätteet voivat tarttua lauteisiin, pyyhkeisiin tai lattiaan ja aiheuttaa epähygieenisen vaikutelman seuraaville saunojille. Ihoraspit ja terät voivat naarmuttaa puulauteita, jolloin puu imee kosteutta herkemmin ja kuluu nopeammin. Karvat ja kuollut ihosolukko taas voivat painua lauteiden rakoihin ja vaikeuttaa siivousta. Jos haluat kotisaunassasi ajaa säärikarvat tai parran, tee toki niin, mutta muista pestä sauna perusteellisesti sen jälkeen. Muuten samat ongelmat – lika, hajut ja lauteiden kuluminen – ilmestyvät ennen pitkää kotisaunaankin.
6 . Saako saunaan mennä pesemättä?
Peseydy ennen saunaa – tämä on yksi suomalaisen saunakulttuurin kulmakivistä. Se on kirjoitettu kaikkien yleisten saunojen
seinille syystä. Hiki, ihon rasva, deodorantit ja kosmetiikka likaavat lauteet, imeytyvät puuhun ja tekevät saunan siivouksesta vaikeampaa. Myös kotisaunassa lika pinttyy yllättävän nopeasti. On myös kunnioittavaa muita saunojia kohtaan olla puhdas, kun astuu saunaan. Peseytyminen suojelee saunaa, saunojaa ja toisia saunojia. Samasta syystä saunassa kannattaa pitää myös laudeliinaa. Entä hiukset – pitääkö ne kastella? Hiusten kastelu ennen saunaan menoa ei ole pakollista, mutta sillä on kaksi etua. Hiustenpesu ennen saunaa vähentää erilaisten hiustuotteiden höyrystymistä ja tuoksumista kuumuudessa, ja lisäksi pesu suojaa hiusta liialliselta kuivumiselta. Jos hiuksia ei halua kastella, on silti kohteliasta välttää voimakkaita hius- tai parfyymejä ennen saunaa.
Yleensäkin saunassa, kuten kaikissa yleisissä tiloissa tulee välttää voimakkaita tuoksuja ja parfyymeja. Ne voivat aiheuttaa monille allergia tai hengitysoireita.
7 . Saako saunassa olla uimapuku päällä?
Suomessa on pitkään saunottu alasti. Se on ollut osa saunakulttuuria ja juontaa juurensa aikaan, jolloin sauna oli peseytymispaikka ja perheen yhteinen tila. Alastomuus ei ole saunassa seksuaalista, vaan käytännöllistä: puhdas iho kuivuu nopeammin ja lauteet pysyvät puhtaampina. Lisäksi monesta sauna tuntuu parhaimmalta alastomana.
Monissa uimahalleissa ja yleisissä saunoissa uimapuvun käyttö on ollut kielletty, ja sitä on perusteltu hygieniasyillä. Usein viitataan myös kloorin höyrystymiseen uimapuvusta kuumassa saunassa. Tätä selitystä on viime aikoina kyseenalaistettu.
Viimeaikoina keskustelu on muuttunut, sillä kaikille ei ole helppoa olla alasti. On ryhmiä, joille alasti saunominen ei tunnu turvalliselta tai mahdolliselta. Heitä voisi olla esimerkiksi:
• nuoret, jotka kokevat ulkonäköpaineita
• vammautuneet ja henkilöt, joilla on arpia tai proteeseja
• transihmiset ja muut sukupuolivähemmistöt
• kehoaan häpeävät tai kehotietoisuuden kanssa kamppailevat
• monet ulkomaalaiset, joille suomalainen alastomuustapa on vieras.
Jotkut uimahallit ovat viime vuosina sallineet uimapuvun käytön saunassa. Muutos on lisännyt esimerkiksi teinien saunomishalukkuutta ja madaltanut kynnystä saunoa ylipäätään.
Sekasaunoissa on myös tapana käyttää uimapukuja.
Olennainen periaate asiassa on siis, että alastomuus ei ole itseisarvo. Saunan tulisi olla turvallinen ja saavutettava kaikille. Jos uimapuku tekee saunomisesta mahdollisen, se on suositeltavaa sallia.
Suomalaisen saunakulttuurin vahvuus on joustavuus: perinteitä saa vaalia, mutta ketään ei pidä pakottaa alastomuuteen, jos se tuntuu väärältä. Saunan tarkoitus on rentouttaa, ei ahdistaa.
8 . Saako saunaan mennä flunssaisena?
Lievä nuha tai tukkoisuus ei automaattisesti estä saunomista, ja moni kokee hetkellisen helpotuksen, kun lämpö avaa hengitysteitä. Tämä helpotus on kuitenkin usein lyhytaikaista, eikä se paranna flunssaa.
Kuumeen kanssa tilanne muuttuu kokonaan. Kun lämpö nousee yli 37,5–38 asteen, elimistö taistelee infektiota vastaan lisäämällä aineenvaihduntaa ja sydämen toimintaa. Sauna tekee myös samaa: se nostaa sykettä ja kuormittaa verenkiertoa. Siksi kuumeisena saunominen voi rasittaa sydäntä liikaa, aiheuttaa huimausta, pyörtymistä tai rytmihäiriöitä, pahentaa nestehukkaa, pitkittää taudin kestoa ja laukaista jälkitaudin, kuten poskiontelotulehduksen tai pahimmillaan sydänlihastulehduksen.
Sen sijaan joissain muissa sairauksissa sauna voi auttaa. Esimerkiksi lihasjännitys, niska- ja hartiakivut sekä nivelkivut sekä lievä nivelrikko voivat hyötyä saunomisesta.
Sauna rentouttaa lihaksia ja lisää verenkiertoa. Lämpö voi helpottaa nivelten jäykkyyttä ja vähentää kipua.
Joillekin astmaatikoille löylyjen lämmin ja kostea ilma helpottaa hengitystä. Toisille kuuma ja kuiva ilma voi olla ärsyttävä – vaikutus on yksilöllinen.
Sauna avaa ihohuokosia ja puhdistaa ihoa, mikä voi helpottaa kerääntyneitä epäpuhtauksia.
Kuitenkin esimerkiksi atooppisen ihon kohdalla on hyvä olla varovainen, sillä liian kuuma sauna voi kuivattaa ihoa.
9 . Saako eläimen tuoda saunaan?
Vaikka moni koiranomistaja kertoo tarinoita siitä, kuinka ”meidän koira tykkää löylyistä” tai miten lemmikki on joskus ollut mukana saunassa eläinten tuomista saunaan ei suositella. Syyt ovat sekä fysiologisia, hygieenisiä että turvallisuuteen liittyviä.
Useimpien eläinten lämmönsäätely poikkeaa ihmisestä merkittävästi. Esimerkiksi koirat eivät hikoile iholtaan kuten ihmiset, vaan ne haihduttavat lämpöä pääasiassa suun ja kielen kautta. Siksi koirat kuumenevat nopeasti pienessä ja kuumassa tilassa, ja jo muutama minuutti löylyissä voi nostaa eläimen ruumiinlämpöä vaarallisesti ja aiheuttaa lämpöhalvauksen. Kissat, kanit, marsut ja muut pieneläimet sietävät kuumuutta vielä heikommin.
Lisäksi lauteet ja kiuas ovat turvallisuusriski eläimille, koska lauteet voivat olla kuumat ja liukkaat ja kiuas tietenkin on aina palovammariski. Yksi horjahdus voi johtaa vakavaan palovammaan tai loukkaantumiseen.
Muista peseytyä ennen saunaan menoa!
Eläinten paikka on muualla kuin saunassa.
Lisäksi eläinten mukana saunaan voi tulla karvoja, likaa, mahdollisia allergeeneja sekä bakteereita tai ulkoisia loisia. Nämä voivat jäädä lauteisiin tai saunan rakenteisiin.
Jos kuitenkin viet esimerkiksi koirasi löylyhuoneeseen, se on ehdottomasti päästettävä sieltä pois heti, kun se haluaa lähteä. Jotkut koirat hakeutuvat itsekseen löylyihin, mutta silloinkin on hyvä tarkkailla niiden vointia.
10 . Saako saunaa pitää päällä koko illan?
Jotkut ajattelevat, että löylyt ovat paremmat, kun saunaa pitää lämpimänä koko illan. Todellisuudessa tämä ei ole hyvä idea, ei energian, saunan kunnon eikä turvallisuudenkaan kannalta.
Ensinnäkin, sähkösauna on yksi kodin suurimmista yksittäisistä sähkönkuluttajista. Sauna kannattaa lämmittää vain silloin kun sitä käytetään, ja antaa sen jälkeen jäähtyä. Puusaunassakin illan kestävä lämmitys tuntuu lopulta lompakossa – saunapuut eivät ole ilmaisia, eikä niitä kannata syöttää kiukaalle turhaan. Samalla jokainen ylimääräinen pesällinen lisää puunpolton päästöjä, joten myös ympäristö kiittää, kun sauna lämmitetään vain silloin kun sitä oikeasti käytetään.
Toiseksi, pitkä kuumuus kuivattaa ja kuluttaa saunan rakenteita. Lauteet ja seinäpaneelit ovat luonnonmateriaalia, joka reagoi lämpötilan ja kosteuden vaihteluihin. Jos sauna pidetään kuumana pitkiä aikoja, puu kuivuu liikaa, paneelit voivat vääntyä ja liitokset halkeilla. Puu myös haurastuu pitkällä aikavälillä. Saunan jatkuva kuumentaminen tarkoittaa siis energian kulua sekä sisätilojen ennenaikaista kulumista.
Kolmanneksi, mitä pidempään sauna on päällä, sitä suurempi paloturvallisuusriski. Pitkään päällä oleva kiuas lisää riskiä, että jotain päätyy kiukaan päälle ja tämä on saunapalojen yleisin syy.
Jos haluaa saunoa useaan otteeseen illan aikana, parempi vaihtoehto on lämmittää sauna normaalisti, ottaa löylyt, antaa saunan jäähtyä ja tarvittaessa kytkeä sähkökiuas uudelleen päälle tai lisätä pari puuta hiillokseen. Näin sauna pysyy kunnossa, energiaa säästyy ja turvallisuus paranee.
Lopuksi: säännöt eivät ole luotu kiusaksi, vaan turvaksi Saunomisessa ei ole kyse kielloista tai tiukkapipoisuudesta. Saunominen on rentoutumista, rauhoittumista ja puhdistumista varten. Suomalaiset saunatavat ovat syntyneet käytännön tarpeesta, vuosisatojen aikana: ne pitävät saunan puhtaana, turvallisena ja viihtyisänä, ja varmistavat, että kaikki voivat nauttia löylyistä yhtäläisesti, turvallisesti ja kiusaantumatta. Jokaisella meillä on oma tapamme saunoa, mutta yhdessä saunoessa saunomisen tavat ja säännöt korostuvat. Ja yksin saunoessakin kannattaa muistaa, että kaikkea ei tarvitse eikä pidä tehdä.
Hyviä saunahetkiä!
ELÄMÄNPELASTAJA.
Tiedätkö sinä varmasti ajokuntosi aamulla ?
Laadukas Dräger alkotesteri tietää ja varmistaa liikenneturvallisuuden.
Alcotest 4000 on helppokäyttöinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi niin maalle kuin merelle.
Odotettu tuoteuutuus Alcotest 4000 on nyt saatavana jälleenmyyjillä.
Hanki omasi heti ja lopeta arvailu!
Dräger
Alcotest 4000 - Se luotettava alkotesteri.
Myynti: Auto- ja venealan liikkeet.
Lisätietoja: drager.fi
Kolme kuvaa Joonas Berghällistä:
Tonttu, Miesten vuoro ja saunaveljet
Hiljattain ensi-iltaan tullut Tonttu-fantasiaelokuva, kiitetyn Miesten vuoro -dokumentin jatko-osa sekä Saunaseuran saunaveljet. Tässä käsikirjoittaja, ohjaaja Joonas Berghällin elämän tämän hetken kiintopisteet.
Kuva yksi: Tontut
Avainsana on mielikuvitus . Mielikuvituksen voima on mahtava. Sen avulla pystyy kehittämään uutta, selättämään vastoinkäymisiä ja unelmoimaan. 27 vuotta dokumenttielokuvia tehnyt käsikirjoittaja, ohjaaja Joonas Berghäll tietää tämän. Ilman mielikuvitusta ei synny vetävää tekstiä, ei kantavaa tarinaa, ei katsojan tunteita koskettavaa kuvaa. Mielikuvitus auttaa tiukassakin paikassa.
Kun kaverit kyselivät kaksin äitinsä kanssa kasvaneelta Joonakselta, missä hänen isänsä on, otti poika mielikuvituksen avuksi. Isä on korkea-arvoinen upseeri, hän on juuri nyt Vietnamin sodassa, poika kertoi. Ei kai nyt sen tason isä ehdi Kemin perukoille.
Mielikuvituksesta on kyse myös marraskuussa ensi-iltansa saaneessa Berghällin uudessa fantasiaelokuvassa Tonttu. Elokuvassa sisarensa kadottanut Lumi-tyttö päätyy salaperäiseen tonttujen
valtakuntaan, jossa valmistetaan kaikkien maailman lasten joululahjat. Taianomainen elokuva uskoo hyvän kantavaan voimaan.
– Tähän asti kohderyhmänäni on ollut 90 prosenttisesti naiset. Tonttu on koko perheen elokuva, Berghäll toteaa.
Elokuvan Berghäll on ohjannut yhdessä Hannes Vartiaisen kanssa. Elokuvan tuottaa Dreamland Pictures. Yhtiö on Berghällin ja hänen yhtiökumppaninsa Santeri Salmisen omistaman Oktober Oy:n aputoiminimi. Dreamland Pictures – making dream come true – tehdä unelmista totta, tuo aiemmin vakaviin ja vaikeisiin aiheisiin keskittyneen Berghällin tuotantoon uuden ulottuvuuden, unelman, sadun.
– Pitsasin, siis esittelin ideani elokuvasta Cannesin elokuvajuhlilla, ja se sai niin hyvän vastaanoton, että uskalsin ryhtyä töihin.
Elokuvan teko vei yhteensä neljä vuotta ja maksoi 3,5 miljoonaa euroa. Rahoitus tuli Suomesta, Belgiasta ja pieneltä osin Kreikasta. Englanniksi tehty leffa jälkiäänitetään ja dubataan pienempiä lapsikatsojia varten kullekin kielialueelle. Elokuva on myyty jo 30 maahan.
Elokuvassa nähdään suomalaisia näyttelijätähtiä kuten Alma Pöysti, Eero Milonoff, Kati Outinen, Sara Melleri, Jarkko Niemi, Vesa Vierikko ja Pentti Svenholm sekä joukko kansainvälisiä tähtiä.
Elokuvaa tehtäessä voi yhdessä kohtauksessa olla mukana 40–50 ihmistä, tuotannon väkeä ja näyttelijöitä. Joonas käsikirjoitti, tuotti ja lopulta ohjasi kaiken. Töitä tuli tehtyä kaksi vuotta putkeen.
– En muista, koska olisin odottanut joululomaa samalla innolla kuin nyt, Berghäll toteaa, mutta toisaalta:
– Tykkään siitä, että asiat ovat hanskassani. Tunnen elokuvan jokaisen pienenkin nyanssin, tunnistan näyttelijän jokaisen ihohuokosenkin värähtelyn. Olen silloin myös keskivertoa parempi myymään elokuvaa.
Myynti onkin sujunut hyvin. Rikastumaan elokuvalla ei kuitenkaan pääse. Elokuvien myyntihinnat ovat kautta maailman laskussa.
– Euroakaan ei ole vielä omassa taskussa näkynyt.
Mutta Berghällin tähtäimessä onkin jotain rahaa arvokkaampaa: onnistuminen kansainvälisillä elokuvamarkkinoilla. Jos unelma toteutuu, tulee Tontusta Suomen Harry Potter, fantasiaelokuva kaikenikäisille. Elokuvan toinen osa Tonttu ja vaaleanpunainen kirje on jo käsikirjoitusvaiheessa.
Mielikuvituksen voima on mahtava .
Sen avulla pystyy kehittämään uutta, selättämään vastoinkäymisiä ja unelmoimaan .
Vaaleanpunainen kirje oli myös Berghällin vuonna 2022 kirjoittaman omaelämäkerran nimi. Värillä on väriä. Joonas löysi lääkäriäitinsä Raija Berghällin jäämistöstä vaaleanpunaisen kirjeen, jossa vaikeaan aivoleikkaukseen valmistautunut äiti antoi elämänohjeita ja lohtua pojalleen. Äiti selvisi ja oli läsnä poikansa elämässä aina kuolemaansa, vuoteen 2015 asti.
Kuva kaksi: Miesten vuoro
Avainsana on alastomuus . Vuonna 2010 Joonas Berghäll ohjasi yhdessä Mika Hotakaisen kanssa Miesten vuoro -nimisen dokumenttielokuvan.
– Voin tuolloin fyysisesti ja henkisesti kaikin tavoin huonosti ja aloin silloisen naisystäväni kehotuksesta käydä Tampereella Rajaportin saunassa. Naisystäväni sanoi, että kun menin saunalle, olin kun myrkyn niellyt. Kun tulin takaisin, hymyilin.
Miesten saunakäyttäytyminen kiinnitti Joonaksen huomion.
– Saunoin Rajaporissa ahkerasti puolen vuoden ajan ja opin näkemään miesten käyttäytymisen hienovaraisia sävyjä. Miehet tarvitsevat aikaa. He eivät heti pulputa koko elämänhistoriaansa lauteilla istuvalle naapurille. Kuuntelijan pitää oppia lukemaan rivien välistä. Mies ei ehkä kuuna päivänä pyytäisi apua, mutta saattaa huutaa sitä silti sanattomasti koko olemuksellaan.
Kerran Joonas kuuli, miten mies kertoi kaverilleen löytäneensä juuri elämänsä naisen. Sitä vaan lonkalta, tällainen fundamentaalinen tunnustus kesken löylynheiton.
– Tajusin samalla sekunnilla, että tässä se on, uuden elokuvani aihe ja soitin siltä seisomalta Mikalle.
Miesten vuoro kuvaa miehiä saunassa, heidän ajatuksiaan, pelkojaan ja unelmiaan. Elokuvasta tuli valtava menestys. Sen on
nähnyt noin 52 000 katsojaa. Tämä on moninkertainen määrä moneen muuhun dokumenttiin verrattuna.
Pehmittääkö kuumuus luutuneimmankin pään vai mistä saunan voimassa oikein on kyse?
– Alastomuudesta, vastaa Berghäll.
– Alastomana ihminen on paljaimmillaan, alastomana ei voi peitellä mitään. Katso vaikka minua. Olen tällainen rujon näköinen mies, en todellakaan mikään Adonis. Alastomana muiden edessä olen oppinut hyväksymään itseni ja muut. Alastomana olet aidoimmillasi, ilman ulkoisia avuja. Ihminen on sydän auki. Tämä tekee mielelle ja sielulle hyvää. Uskon, että tässä on saunomisen ihme.
Se, joka haluaa tulla saunaan uimahousuissa, ei halua tai uskalla kohdata itseään, uskoo Berghäll.
– Muualla maailmassa uimavaatteiden käyttö saunottaessa näyttää yleistyvän, vähän näin on jo meilläkin. Sääli. Koitetaan säilyttää tämä pieni etumatkamme ja vaalia aitoa saunomiskokemusta.
Miesten vuoro kertoi yli viisikymppisistä miehistä. Nyt Berghällin mielessä on tehdä dokumentille jatko-osa jossa ääneen pääsisivät 18–25-vuotiaat miehet.
– Sanotaan, että sukupolvien teot seuraavat meitä jossain muodossa seitsemän, jopa yhdeksän sukupolven ajan. Olisi todella mielenkiintoista kuulla, mitä nuoret miehet juuri nyt ajattelevat ja tuntevat. Onko heidän arvomaailmansa sama kuin isiensä? Mikä heitä ketuttaa, mikä tuo iloa?
Koska Miesten vuoron jatko-osa toteutuu?
– Liput ja laput on lähetetty Elokuvasäätiölle. Katsotaan nyt, miten käy, Berghäll sanoo.
Miesten vuoro oli Suomen ehdokas Oscar-gaalaan ja voitti parhaan dokumentin Jussin vuonna 2011. Kaikkiaan dokumentti keräsi 13 palkintoa.
PAREMPAA TEETÄ SINULLE
Jokainen kupillinen Taylors of Harrogate -teetä edistää vastuullisuutta ja parantaa viljelijöiden olosuhteita.
Rauhallista joulua ja lämpimiä teehetkiä
Musta Earl Grey -tee saa makunsa bergamottihedelmästä.
Valitse tee, joka maistuu hyvältä, tuntuu hyvältä ja tekee hyvää!
Tervetuloa tutustumaan uuteen verkkokauppaamme osoitteessa sergejeff.fi
SINCE 1873
Kuva kolme: Saunaveli
Avainsana on stressittömyys . – Käyn Saunatalolla tiistaina, keskiviikkona, perjantaina, lauantaina ja aina surin piirtein samaan aikaan. Tulen klo 18.45 ja lähden klo 21.00 viiden viimeisen lähtijän joukossa. Paitsi perjantaisin, jolloin olen saunassa klo 22:een asti. Tontun palavereja ja kuvauksiakin suunniteltiin Saunatalon vuorojen mukaan. Sanoin, että silloin ja silloin pitää viimeistään lopettaa, että ehdin saunaan. Berghäll sanoo, että saunominen on pelastanut hänen henkensä, etenkin työntäyteisenä vaikeana vuotena 2024. – Minulla on ranteessa amerikkalainen ihmekello, joka mittaa lähes kaikkia elintoimintojani. Stressitasoni oli vaikeimpina aikoina saunomaan mennessä aina tapissa, mutta laski parin tunnin saunomisen jälkeen täysin nollaan.
Sauna on Berghällille meditatiiviseen kokemus, vaipumista zen-tilaan . Zen tarkoittaa suoraa kokemista ilman turhia ajatuksia, mielen rauhoittumista, läsnäoloa itsensä kanssa .
Joonas on sairastanut myös vaikean borrelioosin.
– Sauna ei borrelioosia parantanut, mutta se sai minusta ulos kaikki kuona-aineet ja kevensi näin oloani. Söin monta vuotta aivan tajuttomat määrät antibiootteja. Mies laskee syöneensä kuukausittain yli 1 600 tablettia. Sairauden hoitaminen tuli maksamaan lähes 100 000 euroa.
Joonas piti jonkin aikaa amerikkalaiselle lääkärilleen Richard Horowitchille päiväkirjaa voinnistaan. Näin se meni: Viikko yksi: ihan peetä. Viikko kaksi: ihan peetä. Viikko kolme: huippuhyvä. Viikko neljä: huippuhyvä. Viikko viisi: ihan peetä.
– Pitkään pähkäilimme, mistä muutos johtui. Työmäärä oli koko ajan sama, söinkin samoin. Sitten syy löytyi. Huonoilla viikoilla en ollut käynyt kertaakaan saunassa. Hyvillä viikoilla olin etätöissä Tervolassa ja saunoin kuusi kertaa viikossa.
Pohjoisessa, Tervolan Louen kylässä sijainnut äidin koti on ollut Berghällin maanpäällinen paratiisi. Siellä Berghäll on ladannut akkujaan koko aikuisikänsä. Nyt talo on myyty ja Louen korvaa Vaskiniemi saunoineen.
Saunatalolla Berghäll aloittaa aina nelossaunasta ja käy illan mittaan kaikki saunat läpi. Sähkösaunakin kelpaa, jos kaverit sinne haluavat. Sama kaava toistuu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen: ensin kovat löylyt, sitten pulahdus veteen ja sitten uudestaan ja uudestaan… lopuksi vielä kahvilaan.
Alastomana olet aidoimmillasi, ilman ulkoisia avuja . Ihminen on sydän auki .
Tämä tekee mielelle ja sielulle hyvää . Uskon, että tässä on saunomisen ihme .
Oikeastaan kyse ei ole edes saunomisen ihanuudesta, Berghäll paljastaa. Kyse on yhteisöllisyydestä, yhteenkuulumisen vahvasta tunteesta.
– Parasta ovat saunaveljet. Kun avaan saunan oven ja näen, että siellä istuvat saunaveljet; koko vanha kööri, niin mieleni lepää. Saunaveljet ovat minulle äärettömän tärkeitä, henkireikä tai ehkä vielä isommin, henkinen selkäranka johon nojata.
Joonas Berghäll
Elokuvatuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja 48-vuotias, asuu Espoossa
Tuotantoa:
Miesten vuoro 2010 Kuun metsä 2016 Punkkisota 2021
Säilöttyjä unelmia 2012 Miehiä ja poikia 2019 Je’vida 2023
Äidin toive 2015 Baby Jane 2019 Tonttu 2025
Sauna on Berghällille meditatiiviseen kokemus, vaipumista zen-tilaan. Zen tarkoittaa suoraa kokemista ilman turhia ajatuksia, mielen rauhoittumista, läsnäoloa itsensä kanssa.
Miehet tarvitsevat aikaa .
He eivät heti pulputa koko elämänhistoriaansa lauteilla istuvalle naapurille . Kuuntelijan pitää oppia lukemaan rivien välistä . Mies ei ehkä kuuna
päivänä pyytäisi apua, mutta saattaa huutaa sitä silti sanattomasti koko olemuksellaan .
– Tulikuumasta saunasta jääkylmään veteen, sitten taas lauteille, katsella merta, olla hiljaa. Mikään ei ole pitänyt minua pinnalla samalla tavoin kun Suomen Saunaseura ja Saunatalo.
Kun Joonas oli pieni poika, hänen äitinsä oli huolissaan, oppiiko poika saunomaan, kun perheessä ei ollut isää opettamassa saunomisen saloja.
Turhaan äiti huolehti.
Avantosaunomisen psykososiaaliset hyvinvointivaikutukset ja lajin kehittäminen
Vuosi sitten istuin tapani mukaan Rauhaniemen Kansankylpylän pihapenkillä Tampereella. Olin juuri noussut kirpeästä syksyisestä Näsijärvestä ja nautin sen piristävästä kosteudesta ihollani ennen saunaan menoa, kun tuttava istahti viereeni ja kysyi kuulumisiani. Kerroin, että olisi aika alkaa työstämään opinnäytetyötä, mutta en ollut vielä päättänyt aihetta. Kuin apteekin hyllyltä tuttava ehdotti aiheeksi Rauhaniemen saunayhteisön tutkimista. Innostuin ehdotuksesta ja tartuin siihen, onhan tämä harrastus yksi suurimmista intohimoistani!
Opinnäytetyöni kohdistui ensin talviuinnin ja saunan yhdessä tuomiin psyykkisiin ja sosiaalisiin hyvinvointivaikutuksiin muutaman Rauhaniemen Kansankylpylän aktiivikävijän kokemana ja suomalaisen tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Punaiseksi langaksi muodostui käsitteiden psykososiaalinen hyvinvointi, suomalainen sauna ja talviuinnnin/avantouinnini/kylmäaltistuksen ymmärtäminen, ja niiden yhdistäminen yhteiseksi tutkimuksen kohteeksi. Myöhemmin laajensin aihetta myös harrastuksen kehittämistarpeisiin ja laajempaan hyödynnettävyyteen suomalaisessa kulttuurissa.
Pidin tärkeänä, että tietoisuus asiasta kasvaisi ja sitä myöten sen kehittäminen, jotta harrastajien olosuhteet paranisivat ja laji mahdollistuisi paremmin kaikille halukkaille.
Yksimielisiä haastatteluvastauksia
Kuudella haastateltavallani oli runsaasti omakohtaista kokemusta lajin parissa ja monipuolisia mielipiteitä, joista muodostui tärkeintä antia tutkimukselleni. Erityisesti haastattelujen arvo korostui, koska talviuinnin ja saunomisen psykososiaalisista hyvinvointivaikutuksista oli yllättävän vähän aiempaa tieteellistä tutkimusta Suomessa, vaikka kokemuksiin pohjautuvia kirjoituksia löytyikin paljon.
Olin rajannut aiheeni tarkoituksenmukaisesti suomalaisiin tutkimuksiin, koska täällä on omanlaiset tavat, kulttuuri ja sääolosuhteet asiaan liittyen. Rajaukseni koski myös alle 10 asteisessa luonnonvesissä uimista ja kastautumista yhdessä saunakokemuksen kanssa.
Haastateltavien vastaukset olivat keskenään ihmeellisen yksimielisiä ja niiden yhteys lähdekirjallisuuteen vahvisti tutkimukseni
arvoa. Tulosten perusteella laji tuki ihmisten psyykkistä terveyttä ja sosiaalisen kuuluvuuden tunnetta eri tavoin. Sauna ja talviuinti yhdessä koettiin rentouttavan, rauhoittavan, virkistävän, parantavan unenlaatua, auttavan ahdistukseen, tuovan sisältöä elämään sekä lisäävän omaa toimijuuden kokemusta ja itseluottamusta. Avantosauna koettiin edistävän sosiaalisia taitoja ja tarjoavan sosiaalista hyvinvointia sekä vähentävän yksinäisyyden kokemusta. Vaikka saunapaikan sosiaalinen yhteisö oli monelle tunnetasolla löyhä, niin silti sen tuoma sosiaalinen arvo oli tärkeä osa saunakokemusta. Haastateltavani kävivät saunomassa ja uimassa enimmäkseen Rauhaniemen Kansankylpylässä. Paikan ympäröivä luonto ja sen tarjoava luontokokemus nousi monen haastatellun puheista lajin hyvinvointia tukevaksi elementiksi.
Kehitysehdotuksia
Lajin kehittämistarpeet liittyivät kaikilla vastaajilla yleisen saunan ruuhkaisuuteen ja tarpeeseen puuttua siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten mahdolliseen sauna-ajan rajaamiseen, logistisiin ratkaisuihin ja sääntöjen selkeyttämiseen, kuten saunojien puheesta aiheutuvan volyymin hillitsemiseen. Parannusehdotuksia nousi myös muuhun saunakäyttäytymiseen ja Rauhaniemen Kansankylpylän toiminnan ylläpitämiseen liittyen.
Haastateltavani olivat yksimielisiä siitä, että yleisiä saunoja tarvittaisiin lisää luonnonvesien äärelle, jonka koettiin vähentävän yhden saunapaikan ruuhkaisuutta ja palvelevan eri puolilla asuvia harrastajia. Toisaalta monet vastaajat ymmärsivät siihen liittyviä haasteita, kuten luonnon ruoppaamisen rajallisuuden.
Pohdinnoista nousi omien tarpeiden lisäksi muiden kanssaihmisten huomioiminen. Ehdotuksena oli kehittää asiaa erityisryhmillekin toimivammaksi, kuten tarjoamalla edullisempia pääsymaksuja ja yksityisempiä, matalankynnyksen ryhmävuoroja heille, joilla voi olla vaikeuksia saunoa yleisillä vuoroilla. Nähtiin myös mahdollisena, että saunapaikkojen ylläpitäminen voisi toimia työttömälle kuntouttavana tekemisenä ja lisätä näin hänen sosiaalisen yhteenkuuluvuutensa tunnetta.
Nyt vuotta myöhemmin en enää istukaan Rauhaniemen Kansankylpylän pihapenkillä juttelemassa kuulumisia tuttujen kanssa vaan nautin merellisestä Helsingistä muutettuani takaisin pääkaupunkiseudulle. Olin yksi onnekkaista viidestätoista, jotka saivat jäsenyyden kysytystä Töölön saunaseurasta, koska siellä purettiin vanha jonotuslista ja olin oikea-aikaisesti pyrkimässä uuteen jonoon. Toistasataa jäi vielä jonoon. Tilanne on harmittava heille, jotka haluaisivat harrastaa avantosaunomista säännöllisesti, mutta siihen ei ole mahdollisuutta.
Opinnäytetyöni julkaisun jälkeen olen kuullut positiivisia uutisia siitä, että uusia saunoja on suunnitteilla niin Helsinkiin, Tampereelle kuin muualle Suomeenkin. Aika näyttää vastaako nämä paikat kaikkien tarpeisiin ja jos eivät, mitä voisimme tehdä lisää?
Koko opinnäytetyöni on luettavissa täältä: www .theseus .fi/bitstream/ handle/10024/884477/Ontto_Sanna .pdf?sequence=2 Tutkimukselle ei haettu Saunaseuran apurahaa
Teksti: Ulla Ora | Kuvat: Lauri Hietalan kotialbumi
Kymmenen saunaa rintamalle
Lauri Hietala on vienyt jo yhdeksän tynnyrisaunaa Suomesta Ukrainaan.
Ensimmäisen saunan jälkeen sotilaat toivoivat lisää.
Heti, kun sota Ukrainassa alkoi, helsinkiläinen Lauri Hietala päätti, että jotain pitää tehdä. Hän jäi varhaiseläkkeelle, jotta voisin auttaa.
– Ikää oli jo sen verran, että rintamalle minusta ei enää ollut. Olin aikoinaan rauhanturvajoukoissa Syyriassa ja muistin, että saunoimme siellä joka päivä, vaikka ulkona oli kova helle. Siitä lähti ajatus, että ukrainalaiset sotilaat voisivat ilahtua saunasta. Otin asian puheeksi lähikapakassa Helsingissä. Samassa pöydässä istui tuttu, joka tunsi Pohjanmaalta yrityksen nimeltä Jukajan ristikko Oy, joka voisi kiinnostua asiasta. Soitin heille ja he päättivät lahjoittaa tynnyrisaunan.
Hietala kuljetti saunan palasissa omalla autolla suoraan rintamalle. Kokeneena sotilaana hän ei hätkähtänyt tykkien melua, vaikka lähimmillään hän oli 15 kilometrin päässä rintamalinjasta. Moni kysyikin, miksi hän vaaransi henkensä tuodakseen rintamalle saunan.
– Vastasin heille, että olettehan tekin täällä ja minä olen vain käymässä.
Yleensä Hietalan matka Tallinnan kautta Ukrainaan kestää noin viikon, lyhimmillään reissu on mennyt neljässä päivässä. Neljä päivää on kuitenkin liian lyhyt aika, koska ajomatkaa on tuhansia kilometrejä ja tiet ovat usein heikossa kunnossa.
Yksityiset lahjoittajia
Ensimmäisen saunan jälkeen Hietala sai toiveita useilta joukkoosastoilta, että hekin tarvitsisivat saunan. Siitä alkoi lahjoitusprojekti, jonka avulla hän on vienyt jo yhdeksän tynnyrisaunaa eri puolille Ukrainaa, muun muassa Pokrovskiin, Karpaattien vuoristoon, Lviviin, ja Harkovaan.
Hietala on hankkinut saunat enimmäkseen yksityisten ihmisten lahjoittamilla varoilla. Hänellä on siihen varankeräyslupa. Yksi sauna maksaa noin 2 500 euroa.
Tynnyrisaunan kokoaminen vie yhden arkipäivän. Saunat kootaan niin, että ne voi helposti kuljettaa rauhallisemmalle alueelle.
Saunat kuljetetaan eri puolille Ukrainaa osissa.
– Kerran yksi turkulainen mies lahjoitti minulle 4 000 euroa, jotta voin ostaa saunan ja viedä sen myös perille. Hän halusi lahjoittaa sen edesmenneen isänsä muistoksi. Isä oli kova saunomaan.
Hietala kertoo, että saunat tulevat todella tarpeeseen, koska sotilaat joutuvat usein rintamalla peseytymään kylmässä jokivedessä.
– Sauna on heille luksusta, ja olen saanut todella paljon kiitosta. Tavoitteena on viedä vielä ainakin yksi sauna.
Ukrainalaiset ovat Hietalan mukaan kovia saunomaan. Saunakulttuuri tulee hänen mukaansa Itä-Ukrainasta ja Venäjältä.
– Joka toisessa hotellissa on sauna ja matkalla näen usein maantien varressa mummoja ja pappoja myymässä saunavihtoja.
Parasta on päästä rintamalle
Hietala kertoo tarvitsevansa seikkailua ja vaarallisia tilanteita. Hän olisi voinut jättää saunat rajan tuntumaan niin, että joku toinen olisi vienyt ne perille.
– Hienointa on päästä kokoamaan sauna yhdessä sotilaiden kanssa. Osa saunoista on rakennettu suoraan peräkärryn päälle, jotta sen voi siirtää tarvittaessa nopeasti. Kokoamme sen yleensä valmiiksi päivässä ja illalla jo päästään saunomaan. Sellaista kokemusta ei voi rahalla ostaa.
Kerran Hietala joutui Ukrainassa läheltä piti -tilanteeseen Lutskissa.
– Olin siellä hotellissa yhden yön, kun drooni iskeytyi noin 150 metrin päässä olevaan kerrostaloon. Iskussa kuoli yksi ja haavoittui 20 ihmistä.
Hietala kertoo, että paikalliset ovat niin tottuneita ilmahälytyksiin, että paniikkia ei synny.
– Kerran olin pitsalla ostoskeskuksessa, kun tuli ilmahälytys. Ihmiset lähtivät rauhallisesti ulos kadulle ja palasivat hälytyksen jälkeen takaisin. Täällä ei ole pommisuojia, kuten Suomessa, joten ilmahälytyksen tultua ihmiset yleensä lähtevät kadulle.
Sodan loputtua palaan varmasti
Hietala on tehnyt yhteensä 27 matkaa Ukrainaan sodan alettua. Saunojen lisäksi hän on vienyt erilaista hyväntekeväisyystavaraa. Matkoillaan hän on tutustunut lukuisiin ukrainalaisiin ja kertoo saaneensa paljon hyviä ystäviä.
– Matkojen aikana olen saanut lukuisia halauksia, ja ennen paluumatkaa vaihdetaan muutamat kyynelet. Aina paluumatkalla ajattelen, että milloinkahan pääsen tänne seuraavan kerran. Olen viikoittain yhteydessä ukrainalaisiin ja kyselen heidän vointiaan.
– Olen sanonut vaimolle, että sinä päivänä, kun sota loppuu, lähdemme Ukrainaan pidemmäksi aikaa lomailemaan.
Halukkaat voivat lahjoittaa rahaa ukrainalaisten sotilaiden saunoihin tilille: FI2918732995576657. Lauri Hietalaan saa yhteyden: 045 7831 4544 tai hietalalauri01@gmail.com.
Lauri Hietalalle on tärkeää päästä kokoamaan saunat vaarallisissa olosuhteissa, yhdessä sotilaiden kanssa.
Kymmenen kysymystä
1. Alkuvuodesta toteutetussa jäsenkyselyssä a) 57 % b) 77 % c) 97 % vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa seuran toiminnasta.
2. Jäsenkyselyn vastaajista a) 38 % b) 58 % c) 78 % arvioi, että Saunaseuran sääntöjä noudatetaan saunoissa hyvin.
3. Irwin Goodmanin Työmiehen lauantai-rallissa mentiin viideltä saunaan ja kuudelta a) kotiin b) krouviin c) putkaan.
4. Löylyn laki käsittelee a) lauteiden ja kiukaan korkeussuhteita b) räppänän ja saunan oven koon välisiä suhteita c) löylyn vaikutusta saunailman kosteuteen.
5. EU:n viime kesäkuussa vahvistettu uusi standardi a) kiristi puukiukaiden päästörajoja b) lisäsi valmistajien velvollisuutta tiedottaa kiukaiden päästöistä c) jätti puukiukaiden päästöt kokonaan säätelyn ulkopuolelle.
6. Furo on perinteinen a) japanilainen b) korealainen c) kiinalainen kylpy.
7. Suomen Saunaseuralla oli ennen Vaskiniemen saunataloa pieni sauna a) Seurasaaressa b) Humallahdessa c) Hietalahdessa.
8. Saunaseuran kunnossapitotoimikunnan puheenjohtaja on vuonna 2025 a) Ilpo Koskinen b) Risto Pitkänen c) Gina Sundgren.
9. Vanhan uskomuksen mukaan oluen heittäminen kiukaalle joulusaunassa a) torjui syöpäläisiä b) paransi ohran kasvua c) paransi talon nuoren väen naimaonnea.
10. Onko alla olevan runon kirjoittanut a) Elias Lönnrot kokoamiensa kansanrunojen pohjalta b) Eino Leino c) Veikko Antero Koskenniemi?
Herramme Vapahtajamme heitti kiulun kiukahalle, siunasi kylyn simaisen. ”Kansa, puhtaaksi peseite alla kasvon Kaikkivallan!”
Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 67.
Laatinut Lasse Viinikka
Harri tarvainen
Oikea vastaus löytyy osoitteesta www.sauna.fi/sauna-lehti/
Arvokas ja laadukas historia luo vankan kivijalan tulevaisuuteen
Pitkät perinteet omaava, aatteellinen Seuramme perustettiin 16.11.1937. Seuran nimi oli aluksi Suomalaisen Saunan Ystävät ry ja se viittasi vahvasti saunaperinteen vaalimiseen sekä saunomisen merkitykseen tärkeänä suomalaisena elämänmuotona. Perustajina toimi ydinjoukko lääkäreitä ja liikuntavaikuttajia ja heidän yhtenä merkittävänä syynä seuran perustamiselle oli myös suomalaisen kansallistunnon kohottaminen, unohtamatta hyviä saunatapoja.
Niin kauan kuin muistamme, jokaisesta talosta ja pirtistä löytyi sauna, sillä raskaat työt vaativat palauttavat löylyt ja hyvät pesumahdollisuudet. Saunan merkitys myös suomalaisen kaupunkikulttuurin kehittymisessä on ollut merkittävä, parhaimmillaan esimerkiksi Helsingissä oli noin 140 yleistä saunaa. Nämä tarjosivat kaupunkilaisille mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tietenkin myös paikan peseytymiseen.
Vuonna 1946 seuramme nimi muutettiin Sauna-Seura ry:ksi ja lopullisen muotonsa se sai vuonna 1980. Nykyään Suomen Saunaseura ry toimii merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä kolmannen sektorin toimijana. Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Seurallamme oli suuri vaikutus hankkeen alullepanijana, toteuttajana sekä rahoittaja yhteistyössä Museoviraston kanssa. Olemme myös olleet edistämässä vuosittain kesäkuun 2. lauantaina vietettävän Suomalaisen Saunan päivän vakiintumista. Vaskiniemessä sijaitseva Saunatalomme rakennettiin olympiavuonna 1952. Vuosien varrella saunataloamme on laajennettu lisäsaunoilla ja tarvittavia peruskorjauksia on suoritettu. Tänä vuonna suoritettu laajamittainen peruskorjaus ja muutostyöprojekti parantavat olosuhteita merkittävästi tulevien vuosien haasteisiin. Kuten rakennushankkeemme valvoja Marko Lohikoski totesi: ”Saunatalo on laadukkaasti ja hyvistä materiaaleista aikanaan tehty.” Joten hyviä saunomisvuosia on vielä edessä!
Jäsenistön huomioiminen päätöksenteossa on laadukkaan yhdistystoiminnan tae
Jokaisen laadukkaan yhdistyksen toimintaa ohjaa vahvasti seuraavat asiat: aktiivisuus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus sekä mielestäni tärkeimpänä jäsenistön huomioiminen päätöksenteossa. Jäsenistön edustajina Saunaseurassa toimivat toimikunnat, johtokunta sekä puheenjohtaja, joiden on tärkeää on kuunnella jäsenistön toiveita herkällä
korvalla, varsinkin silloin kun ehdotukset palvelevat seuran yhteistä etua. Seuramme noin 4 100 jäsenellä jokaisella on oma mieliteensä asioiden hoitamisesta sekä toiminnan laadusta, joten kaikkia yksittäisiä mielipiteitä emme voi tietenkään toteuttaa.
Kuten olen monesti todennut niin toimikuntatyöskentely kuvaa hyvin aktiivisuutta ja kunnioitusta seuraamme ja Saunataloa kohtaan. Toimikuntien laadukas valmistelutyö ja esitykset johtokunnalle takaavat nyt ja tulevaisuudessa laajasti jäsenten toiveiden huomioimisen ja toteutumisen niiltä osin kun ne palvelevat kokonaisuuden kehittämistä.
Seuran johtokuntatyöskentelyä kuvaa parhaiten johdonnmukaisuus, asioihin perehtyminen, jäsenten ja Saunatalon huomioiminen sekä katsominen tulevaisuuteen. Toiminnan laatua kuvaa varmasti myös se, että joka vuosi johtokuntaan on ehdolla toinen toistaan laadukkaampia hakijoita. Suomen Saunaseuran tulevaisuus näyttää omasta mielestäni varsin valoisalta, Saunatalo on kunnossa, jäsenistö viihtyy, yhteishenki on hyvä ja palvelut toimivat.
Lopuksi
Liittyessäni Saunaseuraan vuonna 2007 ajatukseni oli lähinnä nauttia laadukkaasta saunomisesta, mutta vuosien varrella kiinnostukseni seuratoimintaan lisääntyi. Neljä vuotta johtokunnassa lisäsi motivaatiotani entistä laajemmin ja kun minua kuusi vuotta sitten pyydettiin jäsenistön toimesta asettumaan ehdokkaaksi syyskokouksessa, en osannut arvata mitä tämä matka pitää sisällään. Tällaisen tehtävän hoitaminen on vaatinut ensisijaisesti kovaa motivaatiota, mutta ilman vahvaa tukea lähipiiriltäni, seuran toimihenkilöiltä ja jäsenistöltä hommaa ei olisi voinut toteuttaa laadukkaasti.
Olen vuosien varrella saanut täysin uuden ystäväpiirin seuran jäsenistä ja on ollut hienoa tutustua kaikkiin teihin ja saada teiltä palautetta ja uusia ideoita.
Omalta osaltani jätän puheenjohtajan tehtävät iloisin ja luottavaisin mielin seuraajalleni Raine Laurikaiselle, hänestä Seura saa motivoituneen uuden puheenjohtajan.
Se, mitä olisin halunnut ehtiä vielä edistää olisi se, että yleiseen kielenkäyttöön vakiintuisi infrapunahuone sekä höyryhuone saunojen sijaan. Suomalainen sauna on kuitenkin niin ainutlaatuinen asia, että pitäisin sen omanaan.
Koen, että suuren osan tavoitteistamme kuusivuotiskaudelle olemme yhdessä saavuttaneet ja toivon, että olen ollut ”jäsenistön näköinen puheenjohtaja”. Kiitos siis kaikille!
Hannu Saintula
Suomen Saunaseuran puheenjohtaja vuosina 2020–2025
SUOMEN SAUNASEURA
FINSKA BASTUSÄLLSKAPET
Onko sinulla juttuidea?
Haluatko kirjoittaa?
Sauna-lehti ottaa vastaan juttuvinkkejä sekä valmiita tekstejä . Sana on vapaa, kunhan pääosassa on sauna .
Ideat, vinkit ja tekstit voi lähettää Sauna-lehden päätoimittajalle osoitteeseen lehti@sauna . fi
Sauna-lehti pidättää oikeuden valita ja editoida julkaistavat jutut .
THE FINNISH SAUNA SOCIETY
YHTEYSTIEDOT
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki, www.sauna.fi
Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi, 050 371 8178 (puhelinaika ti–to klo 10–13)
