Sauna-lehti 2/2025

Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 2/2025

Sauno ja rakenna

Harvia Cilindro

– näyttävä puulämmitteinen kiuasuutuus

Suositun Harvia Cilindro -tuoteperheen uusin jäsen lämpiää puulla. Harvia Cilindro on näyttävä 120 kilon kivimäärällä varustettu pilarikiuas, joka takaa pitkäkestoiset pehmeät löylyt. Kiukaan takaosan ainutlaatuinen ilmanvaihtokanavisto lämmittää saunan nopeasti ja tehokkaasti. Lisävarusteena saatavalla piippumallin Cilindrovedenlämmittimellä saunan käyttövesi lämpiää vaivattomasti, ja erillinen hana takaa vedenlämmittimen turvallisen käytön.

Harvian puulämmitteiset kiukaat valmistetaan ylpeydellä Muuramessa, ja niille on myönnetty Avainlippu-merkki osoituksena suomalaisesta työstä.

Let’s sauna.

www.harvia.com

Sauna ja kesä kuuluvat yhteen.

Päätoimittajalta

In Memoriam: Risto Vuolle-Apiala

Saunoissa kuultua

Uusimmat uutiset saunan maailmasta. Tuoteuutuudet

Saunaseuran kuulumisia

Esittelyssä Saunatalon remontin tekijät

Kevätkokouksessa puhuttiin pelkkää asiaa

Vaskiniemen toinen luonto

Vaskiniemessä voi kokea luonnon, sään ja vuodenaikojen vaihtelun.

Kun Saunaseura Euroviisuihin lähti .

Sauno ja rakenna: Hormit kunnossa

Sauno ja rakenna: Ei kunnon kiuasta ilman CE-merkintää

savusaunojen hämäristä asiantuntemustaan jakavat partasuut ovat saaneet rinnalleen saunomiseen rennosti suhtautuvan sukupolven, joka ei kaihda yhdistää vanhoja perinteitä ja uutta tekniikkaa . ” – Pekka Paasonen 82

Svante

Gullichsen

Sauno ja rakenna

Mikä ihana saunakesä!

Kesä on täynnä saunatapahtumia

Saunan jälkeen maistuu raikas juoma

Juhannussaarna

Sauna on siirtolapuutarhan helmi

Suomessa pitää saunoa

Vihdan voi tehdä muustakin kuin koivusta

Yhteistyössä: Mondex

Mondexin kiuas on kotimainen ja tyylikäs valinta moderniin saunaan.

Yhteistyössä: Tervas

Saunavalmistaja Tervas kuuntelee asiakkaiden toiveet.

56 Juhannussauna on yksi suomalaisten tärkeimmistä saunaperinteistä.

Tervetuloa Helsingin vanhimpaan yleiseen saunaan.

Saunakonkeli nousevan auringon maassa

Saunat Suomen kartalla

Esittelyssä Lähteen sauna ja Heinolan Rantakylpylä.

Lukijalta

Helsinki Saunavision -tapahtuma oli menestys . . .

Kymmenen saunakysymystä 80

Koonnut Lasse Viinikka.

Kolumni

Pekka Paasonen ja saunakevät.

Yhteystiedot

Sauna-lehti – Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 2/2025

78. vuosikerta | ISSN 0357-6566

Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki www.sauna.fi

Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi puh. 050 371 8178, soittoajat ti–to klo 10–13

Päätoimittaja Karoliina Saarnikko, Saarnikko PR & Communications, lehti@sauna.fi

Toimitusneuvosto

Hannu Saintula, pj, Jouni Ahonen, Ben Grass, Tiina Kaskiaro, Johannes Lahtela, Jarmo Lehtola, Hanna Pakarinen, LeenaKaisa Simola, Lasse Viinikka, Kristian Miettinen ja Pekka Niemi.

Taitto Pekka Niemi, Rhinoceros Oy Kannen kuva Svante Gullichsen

Painatus Grano Oy, Helsinki 2025 Painos 8 000 kpl

Ilmoitukset Kristian Miettinen, aurinia@kolumbus.fi, 0400 255 855

Lehden 2/2025 avustajat

Anni Vuolle-Apiala, Tuomo Jantunen, Mikko Mattinen, Janne Koskenniemi, Pekka Hämäläinen, Hanna Pakarinen, Niko Kokko, AP Paavola, Sari Pakarinen, Leena-Kaisa Simola, Ulla Ora, Heikki K. Lyytinen, Juha Kumara, Matti Kemi, Jaana Helminen, Arja Heinilä, Minni Kallio, Tea Lindberg, Meri Vainio, Lasse Viinikka ja Pekka Paasonen.

Sauna-lehti 3/2025 ilmestyy 10 10 . Ilmoitusvaraukset 18.9. ja aineistot 25.9. mennessä.

Osoitteenmuutokset www.sauna.fi/jasensivut

Toimituksellinen aineisto luovutetaan Saunaseuran käyttöön kaikin oikeuksin . Saunaseura ei vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista

Sauna-lehti verkossa: www sauna fi/sauna-lehti

Anna-Maija Aalto

Sauna from Finland

Sauno ja rakenna

SÄHKÖISIÄ MERKKEJÄ TULEVAISUUDESTA

Audi Q6 e-tron

Alk. 66 590 €

Käyttöetu 865 €/kk Vapaa autoetu 925 €/kk

CUPRA Tavascan Tribe Edition

Alk. 48 990 €

Käyttöetu 605 €/kk

Vapaa autoetu 665 €/kk

Tutustu kaikkiin merkkeihin k-auto.fi

Volkswagen ID.7 Tourer GTX 4MOTION

Alk. 65 500 €

Käyttöetu 855 €/kk

Vapaa autoetu 915 €/kk

Volkswagen ID. Buzz pitkä akseliväli

Alk. 66 590 €

Käyttöetu 865 €/kk Vapaa autoetu 925 €/kk

Audi Q6 e-tron hinta alk. 66 590 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 925 €/kk, käyttöetu 865 €/kk. Q6 e-tron-malliston yhdistetty EU-kulutus 15,8–17,3 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 7.3.2025. (WLTP). Volkswagen ID.7 Tourer GTX 4MOTION 75-v Juhlamalli 250 kW, akku 86 kWh hinta alk. 65 500 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 915 €/kk, käyttöetu 855 €/kk. ID.7 Tourer-malliston yhdistetty EU-kulutus 14,2–17,0 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 4.2.2025 (WLTP). CUPRA Tavascan Endurance 210 kW 77 kWh Tribe Edition hinta alk. 48 990 €, hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 665 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. Tavascan-malliston yhdistetty EU-kulutus 15,2–18,0 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.4.2025 (WLTP). Hinnat voimassa 30.6.2025 mennessä tehtyihin uusiin asiakastilauksiin. Volkswagen ID. Buzz 210 kW PRO 86 kWh Business (pitkä akseliväli) hinta alk. 66 590 € (sis. toimituskulut), hinta CO₂-päästöllä 0 g/km. Vapaa autoetu 925 €/kk, käyttöetu 865 €/kk. ID. Buzz Business -malliston yhdistetty EU-kulutus 19,4–20,8 kWh/100 km (WLTP), CO₂-päästöt 0 g/km. Suositusvähittäishinnasto 13.9.2024. (WLTP). Ilmoitettu WLTP-kulutus ja -toimintamatka saattavat vaihdella olennaisestikin riippuen mm. kuljettajan ajotavasta, akkukapasiteetista, lataamisen säännöllisyydestä, sähkövarusteiden käytöstä, mahdollisen lisälämmittimen käytöstä, ulkolämpötilasta, sääolosuhteista, matkustajien ja kuorman määrästä, valitusta ajoprofiilista tai tieprofiilista. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. Maahantuoja K Auto Oy.

Sauna yhdistää | United by Sauna

Sain toukokuussa seurata aitiopaikalta saunan maailmanvalloitusta.

Hoidin Sauna-lehden ja Saunaseuran sosiaalisen median kanavia ja jaoin siellä tunnelmia suoraan Euroviisujen ytimestä Baselista.

Suomen Saunaseuralta lähti ”delegaatio” Baseliin saunottamaan euroviisuvieraita. Sen lisäksi mukaan lähti suomalainen vaunusauna.

Ihmiset käyskentelivät saunanpunakoina pyyhe lanteillaan, jonottivat saunaan ja kipaisivat läheiseen Reiniin uimaan suoraan saunasta .

Saunottajaporukkamme lähetti ympäri vuorokauden kuvia, videoita ja ääniviestejä Suomi-loungesta Baselin keskustasta, jossa saunotus tapahtui. Tuntui kuin olisin ollut itsekin mukana.

Minun ei tarvinnut kysyä, miten siellä menee kun näin kuvat täpötäydestä saunasta ja iloisista löylyttäjistä.

Jos et ole koskaan käynyt saunassa, et ole todella elänyt .

Ihmisistä, jotka käyskentelivät saunanpunakoina pyyhe lanteillaan loungessa, jonottivat saunaan ja kipaisivat läheiseen Reiniin uimaan suoraan saunasta. Hymy oli siellä herkässä.

Joillekin sauna oli varmasti uusi ja eksoottinen kokemus, joillekin tuttu entuudestaan, mutta kaikille se oli selkeästi positiivinen kokemus. Niin kuin eräs saunavieras kuvaili kokemustaan: ”I feel blessed, rejuvenated, happy, I feel part Finnish as well. If you’ve never done sauna you have never lived. That’s all I have to say. (Tunnen oloni siunatuksi, virkistyneeksi, onnelliseksi – tunnen nyt olevani myös suomalainen. Jos et ole koskaan käynyt saunassa, et ole todella elänyt. Siinä kaikki, mitä haluan sanoa.)”.

Euroviisujen slogan kuuluu United by Music (musiikin yhdistämä). Mutta tuon toukokuisen euroviisuviikon jälkeen toteaisin, että United by Sauna. Sauna yhdistää, viimeistään nyt se tuli selväksi.

Lue sivulta 40 koko viisusaunan stoori.

Karoliina Saarnikko, päätoimittaja

Päätoimittaja kuuntelemassa saunasisko Pakarisen ääniviestiä Baselista.

If you’ve never done sauna you have never lived .

Hyvää kesää!

Seuraava Sauna-lehti ilmestyy 10.10. Ilmoitusmyynti kolmosnumeroon käy jo kiivaana, joten varaathan ilmoituspaikkasi nyt .

Ilmoitusmyynti: Kristian Miettinen, aurinia@kolumbus .fi tai 0400 225 855

Nicole Bittger

Luonto, ulkoilu ja Lapin vaellukset arkkitehdin luovuuden lähteinä

Arkkitehti, tietokirjailija Risto Vuolle-Apiala menehtyi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 21.3.2025. Hän oli 88-vuotias, syntynyt 17.5.1936 Jämsän Koskenpäällä.

Risto kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän Yhteiskoulusta vuonna 1956. Armeijan reserviupseerin kurssin suoritettuaan hän opiskeli tuolloisessa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa valmistuen arkkitehdiksi vuonna 1964. Opiskeluaikana tansseissa Vanhalla Polilla hän tapasi tulevan vaimonsa Airin, joka opiskeli kauppakorkeakoulussa.

Jo opiskeluaikana Risto sai vahvan alun työuralleen (1962–1966) professori Olli Kivisen arkkitehtitoimistossa Helsingissä. Tämän jälkeen Varkauden asemakaavojen laatiminen viiden vuoden ajan, mitä seuraten toimiminen Jyväskylän yleiskaava-arkkitehtina oli nuorelle arkkitehdille avartavaa ja haasteellista. Näitä seurasikin nimitys Keski-Suomen Seutukaavaliiton seutukaava-arkkitehdiksi vuonna 1972.

1970-luvulla Riston työhuoneen viereisissä huoneissa alkoi Keski-Suomen maakuntaliitossa ulkoilu- ja vaellusreittien suunnittelutyö. Vuolle-Apiala tarjosi oman asiantuntemuksensa vaellustyöryhmän käyttöön, sillä hän koki ulkoilureittien luomisen ja tarjoamisen koko kansalle mielekkääksi tavoitteeksi, seikkailihan hän itsekin paljon luonnossa vaeltaen, hiihtäen ja veneillen. Hänestä tuli koko projektin primus motor kymmenen vuoden ajaksi. Samoihin aikoihin Riston pitkäaikainen yhteistyö Suomen Ladun kanssa sai myös alkunsa, ja 45 vuotta kestäneen yhteistyön aikana lyhyempiä ja pidempiä ulkoilu- ja vaellusreittejä syntyikin useisiin Suomen maakuntiin vuosien varrella.

Voitettuaan Suomen Ladun palvelukeskuksen suunnittelukilpailun Kiilopäällä vuonna 1980, hänestä tuli järjestön luottoarkkitehti, ja vuosien aikana hän piirsi ja suunnitteli Lappiin yhteensä yli 100 rakennusta ja rakennelmaa. Niistä tunnetuimpia ovat Kiilopään retkeilykeskuksen, hotellin ja sen savusaunakylpylän lisäksi mm. mökkikylät Kiilopäällä, Ylläksellä ja Jeriksellä. Viimeisenä mainittuun hän loihti myös erityisen japanilaisen kylpylän. Hänen suunnittelemistaan luontoreittien

porteista astutaan yhä ulkoilureiteille niin Urho Kekkosen kansallispuistoon Kiilopäällä kuin kohti Kilimanjaron huippua Tansaniassa.

Oman arkkitehtitoimiston Risto Vuolle-Apiala perusti vuonna 1984. Suunnittelutyössään arkkitehtina (SAFA) hänen pääpainonsa ja intohimonsakin oli luonnonmukaisessa hirsirakentamisessa. Luonnonmateriaalien arvostuksen ja hirsirakentamiseen perehtymisen myötä Ristolle kertyi laaja asiantuntemus perinnerakentamisesta ja erityisesti savusanoista. Niiden tutkiminen, rakentaminen ja dokumentointi johti mm. laajan sauna-arkiston kokoamiseen. Risto jättääkin perinnöksi savusaunojille suuren määrän savusaunojen piirustuksia, valokuvia ja työselityksiä kautta maan.

Tietokirjailija Vuolle-Apialasta tuli vuonna 1980, jolloin hän omakustanteena julkaisi ensimmäisen kirjansa: Savusaunakirjan. Suosio yllätti. Alkoi savusaunabuumi. Sen jälkeen on julkaistu 20 hänen kirjoittamaansa hirsirakentamista, saunomista ja perinneasioita käsittelevää kirjaa. Osa niistä on käännetty myös englanniksi ja viron kielelle.

Vuonna 1980 hän suunnitteli Muurameen savusaunakylän, josta se siirrettiin Jämsään 2010. Suomen Saunaseuran Löylynhenkipalkittuna savusauna-asiantuntijana Risto sai kutsuja kansainvälisiin saunakonferensseihin luennoimaan ympäri maailmaa. Myös tavalliset kansalaiset kääntyivät usein hänen puoleensa, kun oli aikomus rakentaa tai korjata vanha savusauna. Ja hän auttoi aina. Kansainvälinen Saunaliitto (ISA) nimesi Vuolle-Apialan kunniajäsenekseen vuonna 2024. Hänen saunaopetuksensa keskeinen sisältö oli: ”Sauna ei ole jokapäiväisten asioiden setvimispaikka, vaan se on rauhoittumisen ja rentoutumisen tyyssija.”

Luontoliikunta antoi arkkitehdille luomisvoimaa ja ideoita läpi uran. Sen voi havaita hänen suunnittelemistaan rakennuksista: ne istuvat aina ympäröivään luontoon kuin olisivat osa sitä.

Lähiluonto tarjosi paljon luonnon tuotteita ja jatkuvaa inspiraatiota käsitöille. Iso puutarha omenapuineen oli arkkitehdille mieluinen harrastus. Ja tietysti savusauna lämpeni…

Anni Vuolle-Apiala, tyttärentytär Tuomo Jantunen, retkikaveri

Lämpökylpylät tämän vuoden

hitti, ennustaa brittiläinen Wallpaper-lehti

Englantilainen sanomalehti Wallpaper ennustaa, että ”lämpökylpeminen” (thermal bathing) tulee olemaan tämän vuoden suurin hitti maailmanlaajuisesti. Lehden mukaan tämä tapahtuu osana perinteisten saunojen, onsenkylpylöiden, hammamien ja banjojen uudelleen tulemisen myötä.

Lämpökylpeminen on ollut olemassa vuosituhansien ajan. Lämpökylpeminen tarkoittaa kylpemistä vedessä, joka on mineraalipitoista ja lämmintä ja nousee maaperästä.

Lämpökylpemisen lisäksi yhtä lailla kylmäkylpeminen kasvattaa suosiotaan, sillä kuuma–kylmä-kontrastin terveysvaikutukset kiinnostavat ihmisiä. Lehden mukaan esimerkiksi Ruotsin Lanskronaan on avattu moderni kylpylä, Swimcheck, joka on saanut inspiraationsa 1800luvun ”kallbadeista”.

Lehdessä kerrotaan myös Tanskan legendaarisesta, vuonna 1898 aloittaneesta Kurhotel Skodsborg -kylpylästä, jossa järjestetään tänä vuonna trendikäs Nordisk Retreat

Valamon luostariin saunomaan

Valamon luostari juhlistaa suomalaisen saunan päivää kesäkuun toisena lauantaina, 14.6. järjestämällä saunapäivän. Saunapäivä tarjoaa hienon tilaisuuden nauttia luonnon läheisyydestä Papinniemen pyhällä alueella. Ohjelmassa on saunomisen lisäksi oman saunavastan teko pappismunkki Rafaelin johdolla ja tutustumiskierros luostarimiljööseen sekä Taivaallista valoa -näyttelyyn ja museoon. Lisäksi vierailla on mahdollisuus osallistua myös jumalanpalveluksiin sekä majoittua luostarin alueella. Päivän kruunaa herkullinen luostarin teepöytä, joka tarjoaa makuelämyksiä kaikille osallistujille.

Päivän ohjelma 30 € (sis. sauna, vasta ja teepöytä), lounas ja näyttely + museo erikseen. Ilmoittautumiset 31.5.2025 mennessä Valamon myyntipalveluun, puh. 017 570 1810, myyntipalvelu@valamo.fi.

Lisätietoja www valamo fi

-tapahtuma brittiläisen hengitysvalmentaja Richie Nortonin johdolla. Tapahtuman aktiviteetteihin kuuluivat sauna- ja höyryrituaalit, merivedessä kastuminen, hengitysharjoitukset ja metsäkävelyt. Skandinavia elämäntapoineen on siis tällä hetkellä trendikkäämpää kuin koskaan.

Koko artikkelin voi lukea osoitteesta: www .wallpaper .com/fashion-beauty/ wallpaper-wellness-thermal-bathing

Valamo Facebook

Riberborgin ”kallbadhus” Malmössä on avoinna ympäri vuoden.

Werner Nystrand

Valamon uusi luostari sijaitsee Heinävedellä.

Bara bada bastu -huuma vaikutti asuntohakuihinkin

Bara bada bastu -huuma näkyi alkuvuodesta asuntohauissakin, sillä suomalaiset olivat alkuvuodesta etsineet asuntoja viidenneksi eniten sauna-hakusanalla, kertoi Oikotie tiedotteessaan huhtikuussa.

– Saunan suosiota tekee vieläkin suuremmaksi se, että asuntohaussa on erillinen saunahakumahdollisuus. Saunafiltteriä on käytetty Kaj-huuman aikana noin 60 000 haussa viikoittain, Oikotie Asuntojen johtaja Anna Leinonen kertoi.

Saunan asema suomalaisessa kulttuurissa on poikkeuksellinen. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on saunoja yli 2,4 miljoonaa.

– Tällä hetkellä (huhtikuussa) Oikotieltä löytyy 35 636 saunallista myytävää asuntoa. Näistä noin 12 300 on kerrostaloasuntoja, 12 000 omakotitaloja, 8 500 rivitaloja ja 2 000 paritaloja. Kulttuuri on vahvaa, Leinonen totesi.

Pirkanmaalla saunojen kysyntä suurempaa kuin tarjonta

Saunapääkaupunki Tampere ja koko Pirkanmaa ovat tunnettuja lukuisista saunoistaan.

Saunat ovat sekä paikallisten suosiossa että merkittävä osa alueen matkailutarjontaa. Saunominen ja talviuinti ovat niin suosittuja, että saunojen kapasiteetti ei tahdo riittää kasvavaan kysyntään, kirjoittaa Maaseutu .fi

Ilmiö on huomattu myös Pirkanmaan Leader-ryhmissä, jotka myöntävät EU:n maaseuturahoitusta yritysten investointeihin ja maaseudun asukkaiden kehittämisideoihin. Esimerkiksi

kahdeksan kunnan alueella Pirkanmaalla toimivassa Leader Kantrissa havaittiin vuoden 2024 aikana selkeä kasvu saunahankkeisiin liittyvissä yhteydenotoissa.

Tampereen seudun saunatoimijat eivät kykene vastaamaan lisääntyneisiin kävijämääriin ja sen lisäksi Rauhanniemen kansankylpylä tuleva remontti saattaa lisätä entisestään muiden saunojen käyttöä.

– Saunat ovat tärkeä osa Pirkanmaan järviluontoon liittyvää matkailua, kulttuuria sekä

omaleimaista, elävää kaupunkiympäristöä, kertoo Turo Leppänen Visit Tampereelta. Leppänen koordinoi hanketta, joka luo uusia saunaelämysalan yhteistyökonsepteja, sauna-aiheisia tuotteita ja kontakteja kansainvälisiin matkanjärjestäjiin.

Uusien saunojen rakentaminen ja kunnostaminen lisäävät sekä paikallisten että matkailijoiden tyytyväisyyttä, kun ruuhkat saunoilla vähentyvät ja palveluita syntyy uusiin paikkoihin, myös keskustojen ulkopuolelle ja maaseudulle.

Monella suomalaisella on oma sauna.

Jussi Hellsten

Rauhanniemen kylpylä on yksi Tampereen alueen suosituimmista saunoista

Juup Havu – enemmän kiviä, enemmän löylyä

Juupin uusi Havu-mallisto nostaa puukiukaan suorituskyvyn uudelle tasolle. Kiukaan alavaippa on korvattu verkolla, ja kivien ja rungon väliin on lisätty ilmankiertorako, joka parantaa lämmitystehokkuutta sekä lisää kiukaan kestävyyttä. Kaikki tämä säilyttäen Juup-kiukaiden tunnusomaisen tehokkaan ilmankierron.

Havu-kiukaat ovat löylyvalmiita jo yhden pesällisen jälkeen, vaikka saunahuone ei olisi vielä täysin lämmin. Haalean huonelämmön ja kuumien kivien yhdistelmä täyttää koko saunatilan höyryävällä löylyllä. Malliston muotokieli jatkaa Juupin tunnistettavaa linjaa ja kunnioittaa suomalaisen saunan perinteitä.

Havu-verkot ovat saatavilla myös jälkiasennuksena nykyisiin Iivari- ja Gösta-malleihin. Havu-verkoilla voi kasvattaa kiukaan kivimäärää merkittävästi: verkon avulla Iivari Punos -kiukaaseen mahtuu noin 80 kg kiviä ja Gösta Punos -kiukaaseen jopa 160 kg. Suuri kivimassa varaa lämpöä tehokkaasti ja antaa pitkät, kosteat ja pehmeät löylyt.

Juup Havu -mallisto julkaistaan kesällä 2025.

Lisätietoa www juup fi

Tulossa kesällä 2025: Juup Vedenlämmitin

Juup tuo markkinoille uuden 22-litraisen vedenlämmittimen, joka on suunniteltu täydentämään Juup-kiukaiden käyttömukavuutta. Kevyt ja siro lämmitin sulautuu kiukaiden muotokieleen ja on helppo asentaa jälkikäteen kaikkiin Juup-malleihin (poislukien tulevaan Havu-mallistoon). Hanan paikka on valittavissa, joten lämmitin sopii molemmille puolille kiuasta – joustavuutta ilman kompromisseja.

Henri Juvonen

Euroviisujen virallinen sauna on Lapellandin Vaunusauna M

Toukokuisten Euroviisujen aikaan Lapelland oli kaikkien huulilla. Mutta millainen oli tuo viisusauna, joka matkasi Baseliin?

Lapellandin vaunusauna M on 4,2 metriä pitkä ja 2,6 metriä leveä. Siinä on tilava löylyuhone ja pukuhuone. Vakiovarusteluihin kuuluvat muun muassa kotimaiset käsintehdyt haapalauteet, Harvian M3 puukiuas ja optimoitu ilmanvaihto.

Sauna ei vaadi rakennuslupia, maatöitä tai kiinteistöveroa – eikä välttämättä omaa tonttia. Jos tontilla saa pitää ja käyttää asuntovaunua, myös Lapellandin vaunusaunan käyttö on sallittua.

Saunavaunun voi pitää paikallaan tai viedä mukanaan. Sen voi jättää myös kokonaan kylmäksi talven ajaksi. Vaunun luja rakenne kestää myös talvisen lumikuorman.

Vaunusaunaa ei tarvi sinällään huoltaa, riittää kun huolehtii huoltomaalauksesta. Vaunuissa on tuulettuvat rakenteet, joten se huoltaa ikään kuin itse itsensä.

Vaunusaunan vedet saavat valua maahan, koska saunassa katsotaan

käytettävän kantovettä. Kantovesi saa valua suoraan maahan, mutta toki on suositeltavaa, että pesuvesi ohjataan esim. kivikaivoon tai imeytyskuoppaan. Muistathan kuitenkin, että pienikään vesimäärä ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista eikä sitä tule johtaa suoraan vesistöön tai juomavesikaivon läheisyyteen.

Vaunusauna toimitetaan katsastettuna ja käyttövalmiina ja sen saa nopeasti ja kustannustehokkaasti ilmoitettuun osoitteeseen. Saunavaunua voi ajaa henkilöautolla ja painosta riippuen tarvitaan myös BE-ajokortti. Vetoautolla pitää olla riittävän suuri jarrullinen vetomassa. Vaunusaunan voi vakuuttaa normaalin ajoneuvon tapaan.

M-mallin lisäksi vaunusaunoista on saatavilla myös koot S, L ja XL. Ne eroavat sekä kokonsa, että varustelunsa puolesta M-mallista.

Lisätietoja: www lapelland fi

Tradeka. Etuja ja enemmän.

Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla.

Tutustu ja liity jäseneksi → tradeka.fi/liity

Salametsästäjiä vastaan, Saunatalon keitaassa

Tätä kirjottaessa nautin auringon paisteen tuomasta valosta kotitoimistollani. Vaskiniemen savusaunojen tuoksu ja meren laineiden liplatus on vaihtunut keittiöstä tulevaan kahvinkeittimen tuoksuihin ja viereiseltä mukulakivikadulta kantautuvaan ajoittaiseen autojen huminaan sekä sisäpihalta kuuluviin lasten leikkien ääniin.

En valita, pidän kodistani. Mutta pidän myös Vaskiniemen toimistosta. Kummallakin on paikkansa elämässäni.

Pääasiallisesti lukeudun siihen kategoriaan, joka ei pidä töiden ja kodin sekoittamisesta etätöillä, ainakaan liiaksi. Teen usein kotonani työtä, kun kirjoitan pitkiä tekstejä tai tarvitsen rauhallisen tilan syventyä johonkin isompaan kokonaisuuteen. Joskus fyysinen paikan vaihto auttaa työtehon löytämisessä.

Vaskiniemessä taasen olen lähempänä ihmisiä, niin jäsenistöä, johtokuntaa kuin muita seuran mukavia ihmisiä. Kommunikaatio on läheisempää, ilmeikkäämpää ja lämpimämpää kuin puhelimen välityksellä. Vaskiniemi on silti minulle ensisijaisesti työpaikka, jonne työ myös jää kun teen siirtymäriitin työn ja vapaa-ajan välillä.

Tämä siirtymäriitti työstä vapaalle sopii jossain määrin myös kuvaamaan ihmisten saunasuhdetta.

Katselen päivittäin toimistoni ikkunasta Vaskiniemessä saapuvia ja lähteviä saunojia. Osa tulee selkeästi lounassaunaan hengähtämään töiden välissä, osa ehkä saa päivänsä vasta alkuun Saunatalon ovien avauduttua ja osa tulee nauttimaan löylyistä päivän päätteeksi.

Monien ilmeistä näkee sen, mitä saunahetki tekee ihmiselle. Tuntuu kuin rypyt suoristuisivat, suupielet kääntyvät ylöspäin, ryhti paranee ja mieli kohenee. On suoritettu puhdistautuminen, henkinen ja fyysinen.

Saunatalo on paikka, jossa jäsenistö pääsee osaksi eräänlaista suojelualuetta, jonne kiireen, työn ja stressin pääsy on kielletty. Tätä suojelualuetta haluamme pitää yllä samoin kuin salametsästäjät pidetään pois suojeltujen eläinlajien kimpusta. Meidän salametsästäjämme eivät kuitenkaan lähetä matkaan luoteja, verkkoja ja nuolia vaan maileja, viestejä ja deadlineja.

Näitä salametsästäjiä karkuun suurin osa meistä juoksee suorittaessaan siirtymäriittiä joko töistä kotiin, kodista mökille tai matkatessaan saunaan.

Parhaillaan auki olevassa jäsenkyselyssä jäsenet ovat tuoneet jonkin verran julki Saunatalossa esiintyvää häiritsevää käytöstä. Ylivoimaisesti eniten palautetta tulee siitä, että saunoissa puhutaan työasioita.

Sanottakoon se nyt selvästi mustaa valkoisella: saunat eivät ole bisnespalavereita varten, saunat eivät ole väittelyitä tai vääntöjä varten eivätkä ne ole huutamista ja meluamista varten.

Saunat saati kahvio eivät ole yhdenkään jäsenen tai yhdenkään jäsenryhmän henkilökohtaista tilaa. Saunatalo kuuluu jäsenille ja jäsenillä on lähtökohtaisesti samat säännöt.

E i siis anneta salametsästäjien ajaa sukupuuttoon stressivapaata keidastamme. Pidetään yhdessä huoli siitä, että meillä on olemassa tila, missä työ ja deadlinet eivät meitä kalva.

Janne Koskenniemi Toiminnanjohtaja

Haluatko tietää, miten remontti etenee?

Saunatalo sulki ovensa huhtikuun lopussa ja LVISA-remontti alkoi 5.5.

Tällä tietoa Saunatalo pääsee avaamaan ovensa 1.9.

Viimeisimmät kuulumiset remontista saa Saunaseuran nettisivuilta osoitteesta www .sauna .fi/saunatalo/saunatalon-remontti/.

Sen lisäksi seuran toiminnanjohtaja käy viikoittain remonttityömaalla ja laittaa jakoon tietoja ja kuvaa jäsenkirjeiden muodossa.

Jäsenkirjeet ilmestyvät vähintään kahden viikon välein remontin aikana. Remonttiviestintään on siis panostettu paljon ja panostetaan koko remontin ajan.

Saunaseuralaisen alennukset kesäsulun aikana

Saunaseuralaiset saavat kesäkauden sulun aikana alennuksia Kotiharjun saunalta, Uudelta Saunalta sekä Furuvikin saunalta. Alennuskortteja myydään 22.4.–30.8. välisenä aikana ja kortit ovat voimassa 2025 loppuun asti. Alennukset saa näyttämällä Saunaseuran jäsenkorttia.

Kotiharjun sauna

10 kerran saunakortti: 120 €, 100 € eläkeläiset

Saunan aukioloajat ja lisätietoa: www kotiharjunsauna fi

Uusi Sauna

10 kerran saunakortti: 100 €

Saunan aukioloajat ja lisätietoa: www uusisauna fi

Furuvikin sauna

Furuvikin rantasaunalle (ma–su) 10 kerran sarjakortti 165 € (sarjakortti on voimassa 12 kk ostopäivästä). Sarjakortin voi ostaa Saunat.fi -verkkokaupasta, osoitteesta https://www.saunat.fi/tuotteet/10kerran-sarjakortti-furuvikin-rantasaunan-avoimille-vuoroillevoimassa-ma-su-avoimilla-vuoroilla/170

Saunan aukioloajat ja lisätietoa: www villafuruvik fi/furuvikin-rantasauna/

Kyrö Sauna Bar

Kyrö Sauna Barista löydät modernin suomalaisen sekasaunan, ainutlaatuisessa ympäristössä Helsingin ydinkeskustassa – nyt kahdessa eri kohteessa! Suomen saunaseuran jäsenille on tarjolla oma alekoodi, jolla saa 20 % alennusta molemmista kun saunan varaa netin kautta. Tutustu ja varaa osoitteessa https://visit .kyrodistillery .com/pages/ kyro-sauna-bar

Alekoodi: SAUNASEURA20

Saunat-fi alennukset

Koodilla SAUNASEURA30 saat 30% alennuksen Saunat.fi pääkaupunkiseudun kaupunkisaunojen yksityisvarauksista. Koodi on voimassa 30.8.2025 asti ja varauksia voi tehdä 31.10.2025 asti.

Lisätietoja: www .saunat .fi

Saunan ihana henki!

Positiivisella käytöksellä kohti uusia löylyjä.

Jos suomalaiset ovat maailman onnellisimpia ihmisiä, niin veikkaan että me saunaseuralaiset olemme heitäkin onnekkaampia, koska meillä on Vaskiniemi.

Saunaseuralla vaalitaan perinteen mukaisesti hyviä (sauna)tapoja. Kysyimme jäsenistöltä, kuinka hyvät käytöstavat näkyvät Vaskiniemen saunoissa. Vastaamassa Linda Rautanen ja Petteri Ormio.

Linda Rautanen

Miten kuvailisit Saunatalon ilmapiiriä ja yhteisön henkeä?

Saunatalolle on aina mukava tulla. Ilmapiiri on mielestäni lämmin ja yhteisöllinen, ja siellä tuntee itsensä tervetulleeksi.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät käytösasiat ja -tavat Saunatalolla?

Saunassa huomioidaan muut saunojat, esimerkiksi tarjoamalla löylyä ja toisia kunnioittaen.

Onko sinulla esimerkkejä positiivisista kokemuksista liittyen kohtaamisiin Saunatalolla?

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät käytösasiat ja -tavat Saunatalolla?

Tärkeintä lienee ”tilannetaju”, eli tunneäly siitä, missä moodissa kanssasaunojat saattavat juuri sillä hetkellä olla. Mehän haluamme tulla saunalle rentoutumaan. Toki laajaksi kasvaneessa jäsenmäärässä on ollut pakko tuoda saunalle uusia sääntöjäkin ja joitakin niistä on pitänytkin korostaa. Mutta silti vastuu on jokaisella itsellään seurailla yleistä fiilispohjaa ja pyrkiä käyttäytymään sen mukaisesti.

Pidän erityisesti yhteisistä hetkistä, kuten siitä, kun naiset istuvat ulkona terassilla uinnin jälkeen ja nauttivat olostaan tai kokoontuvat takan ympärille. Myös eri sukupolvien kohtaamiset saunassa ovat mielestäni arvokkaita.

Oletko huomannut muutosta käytöstavoissa viime vuosina?

En ole havainnut merkittäviä muutoksia.

Miten voimme edistää kohteliaan ja kaikkia huomioon ottavan käytöksen kulttuuria Saunatalolla?

Parhaiten voimme mielestäni vaikuttaa asiaan omalla esimerkillämme –olemalla kohteliaita ja huomioivia muita kohtaan.

Onko jotain mitä erityisesti toivoisit meiltä muilta saunojilta?

Toivon, että säilytämme avoimen ja lämpimän asenteen toisiamme kohtaan. Yhdessä koettu ilo, rauha ja nautinto tekevät Saunatalosta erityisen paikan, jossa jokainen voi tuntea itsensä osaksi yhteisöä.

Petteri Ormio

Miten kuvailisit Saunatalon ilmapiiriä ja yhteisön henkeä?

Saunatalolla on hyvä ilmapiiri. Itse asiassa nyt alati muuttuvassa maailmassa saunatalo edustaa ns. pysyvyyttä – eli siellä saa olla vapaasti itselleen ja muille rehellinen ilman pelkoa, että joku koko ajan loukkaantuisi.

Onko sinulla esimerkkejä positiivisista kokemuksista liittyen kohtaamisiin Saunatalolla?

Saunalla voi kahvihuoneessa antautua pitkiin keskusteluihin, joihin talon ulkopuolella näyttää olevan nykyisin kovin vähän aikaa ja rauhaa. Koska saunaseuraan kuuluu monimuotoinen joukko ihmisiä, näistä keskusteluista muodostuu aina mukava ja paljon huumoriakin sisältävä rentouttava kokemus. Ottaen huomioon, ettei välttämättä tiedä ketä nämä henkilöt loppujen lopuksi ovat ja mitä kenties edustavat.

Oletko huomannut muutosta käytöstavoissa viime vuosina?

Uskon, että nykyinen maailmantilanne ja talouden heikko vire Suomessa voi aiheuttaa joitakin kiukun purkauksia, jotka saattavat heijastua esimerkiksi sääntöjen liian tiukkana tulkintana. Säännöt ovat ihmisille selkeä turvaa tuovat instituutio – joiden tulkinnassa voi todeta olevansa varmasti oikeassa.

Miten voimme edistää kohteliaan ja kaikkia huomioon ottavan käytöksen kulttuuria Saunatalolla?

Tärkeää olisi ottaa muut huomioon myös ilmoittamalla selkeästi kanssasaunojalle, että nyt on rauhassa lukemassa tai että on ollut vähän rankka viikko ja haluaa olla hiljaa. Se on vastavuoroista tilannetajua. Toisaalta, jos ongelmia ilmenee – asiat pitää myös heti siivota pois.

Iso osa kohteliasta käytöstä on myös olla ottamasta kaikkea liian vakavasti. Myös huumori on mielestäni sallittua – sitä ei pitäisi pyrkiä kitkemään kokonaan pois.

Onko jotain mitä erityisesti toivoisit meiltä muilta saunojilta?

Toivoisin että positiivinen vire jatkuisi tällaisenaan. Saunakokemukset ovat ehdottomasti viikon kohokohtia ja ne tuovat elämään paljon sisältöä, rauhaa ja turvan tunnettakin.

Kummassakin haastattelussa näkyy saunojen keskinäinen kunnioitus sekä ilo, jota saunominen meille tuo. Sitä haluamme vaalia sekä innostaa saunaseuralaisia huomioimaan toiset saunojat. Yhteisöllisyys, kunnioitus ja ilo saunassa säilyvät.

Jäsenkysely on avoinna –vastaa ja vaikuta

Suomen Saunaseuran jäsenkysely on jälleen avoinna. Kyselyn tarkoitus on kerätä tietoa jäsenistöltä siihen, miten Suomen Saunaseuraa ja Saunatalon toimintaa voitaisiin parhaiten kehittää. Kysely toimii myös mittarina sille, mitä mieltä Saunaseuran toiminnasta ja palveluista ollaan.

• Linkki kyselyyn löytyy sähköposteihin lähetetystä uutiskirjeestä

Tarkista tietosi jäsensivulta

Nyt saunomistauon aikana on hyvä käydä tarkistamassa, että tietosi ovat oikein Saunaseuran jäsensivulla. Klikkaa itsesi Saunaseuran nettisivujen oikeasta yläkulmasta jäsensivuille, kirjaudu sisään ja tarkista, että tietosi ovat oikein. Varmistathan erityisesti, että sähköpostisi on ajan tasalla ja kirjoitettu oikein, niin uutiskirjeet löytävät perille.

Haemme uusia jäseniä Suomen Saunaseuran johtokuntaan

Oletko aktiivinen saunaseuralainen ja haluaisit olla mukana edistämässä elävää saunakulttuuria sekä päättämässä yhdistyksemme toiminnan suuntaviivoista?

Haemme uusia jäseniä Suomen Saunaseuran johtokuntaan, ja nyt on sinun mahdollisuutesi päästä vaikuttamaan.

Vuonna 1937 perustettu Suomen Saunaseura vaalii ainutlaatuista saunakulttuuria, pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta. Saunaseura jakaa tietoa suomalaisesta saunasta ja saunomisesta, myös kansainvälisesti.

Jäsenyys johtokunnassa edellyttää osallistumista johtokuntatyöhön ja säännöllisiin

kokoontumisiin n. 8–12 kertaa vuodessa. Johtokuntalaisten toivotaan tämän lisäksi osallistuvan oman, erikseen määriteltävän vastuualueensa toimikuntien kokouksiin.

Ehdotuksen johtokuntaan valittavista henkilöistä tekee kevätkokouksen valitsema nimitysvaliokunta, joka käy läpi hakemukset, haastattelee ehdokkaat, ja antaa Saunaseuran syyskokoukselle ehdotuksensa.

Jos olet kiinnostunut toimimaan johtokunnassa kaikkien saunojien parhaaksi, lähetä hakemuksesi 29.8.2025 kello 12.00 mennessä. Linkki hakulomakkeeseen löytyy uutiskirjeestä. Lisätietoja saat nykyisiltä johtokunnan jäseniltä tai nimitysvaliokunnan

puheenjohtajalta. Yhteystiedot löydät osoitteesta Saunaseuran kotisivuilta yhteystiedotosiosta.

Suomen Saunaseuran sääntöjen 6 pykälän mukaisesti:

”Seuran hallituksena toimii johtokunta, joka hoitaa Seuran asioita ja taloutta sekä johtaa toimintaa. Johtokuntaan kuuluvat Seuran syyskokouksen kahdeksi vuodeksi valitsema puheenjohtaja ja Seuran syyskokouksen kaksivuotiskaudeksi valitsemat kahdeksan–kymmenen jäsentä, joista vuoron mukaan eroaa vuosittain puolet tai lähinnä puolet. Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet voidaan valita enintään kolmeksi perättäiseksi täydeksi kaksivuotiskaudeksi.”

Saunaseuran kuulumisia

Espoo Rusthollarinkatu 6, Espoo (09) 5841 1400 info.espoo@bauhaus.fi

Vantaa Tammiston kauppatie 19, Vantaa 020 6300 800 info.vantaa@bauhaus.fi

Tavaratalomme palvelevat

Oulu Kaakkurinkulma 2, Oulu (08) 886 8600 info.oulu@bauhaus.fi

Turku Kuloistentie 1, Raisio 020 6300 810 info.turku@bauhaus.fi

Tavaratalomme palvelevat

Tampere Palmrothintie 4, Pirkkala (03) 381 0500 info.tampere@bauhaus.fi

Tampere Palmrothintie 4, Pirkkala 020 6300 820 info.tampere@bauhaus.fi

Turku Kuloistentie 1, Raisio (02) 211 1300 info.turku@bauhaus.fi

Espoo Rusthollarinkatu 6, Espoo 020 6300 830 info.espoo@bauhaus.fi

ma - pe 7 - 21, la 9 - 18, su 10 - 18.

Vantaa Tammiston kauppatie 19, Vantaa (09) 5841 1200 info.vantaa@bauhaus.fi

Oulu Kaakkurinkulma 2, Oulu 020 6300 840 info.oulu@bauhaus.fi

Lahti Simolanmutka 5, Lahti 020 6300 850 info.lahti@bauhaus.fi

ma - pe 8 - 20, la 9 - 18, su 10 - 18.

Saunatalon remontti

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Janne Koskenniemi

Esittelyssä Saunatalon remontin tekijät

Saunaseuran rakas Saunatalo on kesän ajan LVISA-remontin alla.

Ketkä remontin tekevät ja mitä he miettivät projektista?

Saunatalon kahvio ja takkahuone riisuttuna irtaimistostaan.

Pääurakoitsija Mirlux Oy: ”Saunatalo on kohteena uniikki”

Mirluxin liiketoimintajohtaja Leena Juvanille Suomen Saunaseura ja Saunatalo olivat etäisesti tutut entuudestaan. – Kävelen ja fillaroin usein Saunatalon ohi ja monesti mietin, että pitäisikö joskus laittaa hakemus vetämään Saunaseuraan, Juvani kertoo.

Saunaseura tuli kuitenkin ajankohtaiseksi ensin työasioissa. – Kun saimme tarjouspyynnön urakoinnista, päätimme heti osallistua tarjouskilpailuun. Totesin, että tämä urakka sopisi erittäin hyvin yrityksemme osaamiseen. Sen lisäksi minulla oli mahdollisuus kiinnittää kokenut työnjohtajani Jari Wallenius hommaan, Juvani kertoo syistä, miksi he hakivat pääurakoitsijaksi remonttiin.

Mirlux on keskisuuri, 10 vuotta sitten perustettu rakennusliike, jonka ydinosaamista on korjausrakentaminen. Mirlux toimii pääkaupunkiseudulla ja toteuttaa sekä julkisia että yksityisiä B2B-hankkeita. Lisäksi Mirlux harjoittaa valikoidusti omaa hankekehitystoimintaa. Yrityksessä työskentelee noin 20 toimihenkilöä ja 50 omaa tuotannon ammattilaista.

Mirlux toimii pääurakoitsijana Saunatalon remontissa ja heillä on päävastuu projektista ja sen toteuttamisesta.

– Teemme yhteistyötä toiminnanjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja suunnittelijan kanssa. Jos ja kun remontissa tulee eteen yllättäviä asioita, haemme ratkaisuja yhdessä suunnittelijan kanssa ja viime kädessä Saunaseura sitten päättää, miten toimitaan.

Yllätykset vanhojen talojen kohdalla ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Todellakin. Löytyy esimerkiksi vanhoja talotekniikkaratkaisuja, joiden purkamista pitää pohtia.

Myös Saunatalosta löytyi yllätyksiä. Purkuvaiheen aikana ilmeni, että vanhoissa rakenteissa oli pieniä määriä asbestia ja suunnitelmia jouduttiin jonkin verran muuttamaan.

– Olisi enemmänkin harvinaista, jos asbestia ei löytyisi. Tämän ajan rakennuksissa sitä on melkein poikkeuksetta.

Teknisesti Saunatalo ei ole urakkakohteena Mirluxille muita kummempi, mutta talo on Juvanin mukaan uniikki.

– Olen tehnyt näitä hommia yli 30 vuotta ja sanon aina, että kirkon kun pääsisin vielä tekemään. No, eikö se sauna ole suomalaisen kirkko, joten nyt olen aika lähellä tätä haavetta, Juvani nauraa.

Myös pesuhuone remontoidaan.

Saunatalon remontti

S”Otamme mielellämme haasteen vastaan”

– ESP Suomi Oy toteuttaa Saunatalon tekniset työt

aunatalon LVISA-urakan Mirlux Oy:n alihankintana tekee ESP Suomi Oy. ESP Suomi Oy on osa talotekniseen urakointiin, huoltoon ja kunnossapitoon keskittynyt konsernia, ESP:tä, joka toteuttaa kaikkia LVISAK-palveluja.

Eli mitä se tarkoittaa käytännössä ja Saunatalon kannalta, liiketoimintajohtaja Harri Ratinen?

– Eli huolehdimme Saunatalon taloteknisistä töistä, kuten ilmanvaihdon, putkien, sähkön ja kylmän asentamisesta, Ratinen kertoo.

ESP toimii kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa ja toiminta kattaa Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen. Yritys työllistää kaiken kaikkiaan noin 200 ihmistä. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2024 noin 56 miljoonaa euroa.

Saunatalon remonttiin ESP päätyi Mirluxin kautta.

– Olemme tehneet aiemminkin Mirluxin kanssa yhteistyötä, nimenomaan aliurakoitsijana, joten oli luontevaa hakea myös tähän projektiin mukaan, Ratinen kertoo.

Millainen projekti Saunatalo teille on?

– Saunatalolla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Olemme varautuneet vanhan talon yllätyksiin, joita tulee varmasti vastaan. Sanoisin, että otamme mielellämme haasteen vastaan, Ratinen toteaa.

Tältä eteinen näytti toukokuussa.

Tältä toimistosiipi näytti toukokuussa.

ESP Suomi Oy on oiva vaihtoehto hoitamaan Saunatalon taloteknisiä muutoksia, sillä Ratisen mukaan Saunatalon kaltaiset projektit ovat heille tuttuja.

– Pääosa tekemistämme urakoista on joko muutos- tai peruskorjaushankkeita, joten tuttua hommaahan tämä meille on.

ESP:n yritystarina alkoi jo 1980-luvun lopussa, mutta varsinainen konserni aloitti toimintansa vuonna 2014. ESP-konsernin alaisuudessa toimivat ESP Suomi Oy:n lisäksi myös ESP Lahti Oy, ESP Tekniikka Oy, Airdone Oy ja Putkityö KV Oy. Konserni kuuluu lisäksi osana Habeo Groupiin, joka on kiinteistötekijöiden yhteenliittymä.

Vanha keittiö purettiin pois.

Saunatalon keittiöremontista vastaa 102-vuotias perheyritys

Saunatalon remontin keittiöosuudesta vastaa Dayton Oy, jonka historia yltää jopa sadan vuoden taakse.

Yrityksen tarina alkaa vuonna 1923, jolloin Leino Molander perusti Dayton Vaaka Oy:n ja ryhtyi tuomaan Yhdysvalloista maahan Dayton-merkkisiä mekaanisia vaakoja. Vaakojen lisäksi pian valikoimaan tulivat tekniset laitteet, kuten raha-automaatit.

Raha-automaatteja Dayton hankki, asensi ja huolsi palveluna Mannerheimin Lastensuojeluliitolle (MLL), kunnes lahjoitti ne kaikki MLL:lle.

Sotien jälkeen Dayton Vaaka laajensi toimintaansa teolliseen tuotantoon ja alkoi valmistaa erilaisia tuotteita vähittäiskaupan, tukkukaupan ja teollisuuden tarpeisiin.

Nykyään Dayton on erittäin tunnettu laitetoimittaja ja huoltoyritys päivittäistavarakaupassa ja fast food -ravintoloissa. Konserni työllistää kansainvälisesti yli 400 henkilöä. Yritys toimii Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Suomen toimipiste ja logistiikkakeskus sijaitsee Vantaalla.

Saunatalon remontissa Daytonin tehtävänä on uusia keittiön laitteet, niin että ne ovat nykyaikaiset ja energiatehokkaat.

– Kun kuulimme Saunaseuran tulevasta remontista kontaktiemme kautta, se vaikutti heti todella mielenkiintoiselta ja halusimme siihen mukaan. Saunaseura on tunnettu brändi ja sen kautta tuleva näkyvyys kiinnostaa meitä. Sen lisäksi meiltä löytyy portfoliostamme kaikki projektissa tarvittavat laitteet, Daytonin toimitusjohtaja Sami Peltola kertoo.

Saunatalon keittiöön vaihdetaan muun muassa uusi tiskikone, jääkaappi/pakastin ja induktioliesi. Uusina asennetaan jääpalakone, turbouuni sekä juuresleikkuri. Lisäksi yritys tekee Saunatalolle kylmähuoneen ja pakkashuoneen ja toimittaa mittatilaustyönä tehtyjä ruostumattomasta teräksestä tehtyjä pöytiä ja tasoja.

Daytonilla on varauduttu vanhan talon yllätyksiin.

– Projekti on toki haastava, sillä vanha talo tuo aina lisähaasteita asennuksen ja logistiikan puolesta.

Peltolan mukaan keittiön suunnitelmat olivat kohteen haastavuuteen nähden hyvät.

– Olivat oikein hyvät, mutta tilan haasteiden vuoksi olemme joutuneet muuttamaan hieman suunnitelmia lennosta.

Saunatalon remontti

Rakennustöitä valvoo: Marko Lohikoski

Mikä on sinun roolisi Saunatalon remontissa, Marko Lohikoski?

– Toimin LVISA-remontin projektipäällikkönä sekä rakennustöiden valvojana.

Miten päädyit mukaan tähän projektiin?

– Olen aiemmin valvonut Suomen Saunaseuralle muitakin pienempiä remontteja, vuosina 2019 ja 2020. Työhöni on oltu nähtävästi tyytyväisiä, kun kunnossapitotoimikunta kysyi tarjousta minulta jälleen.

Millainen projekti teillä on edessä?

Millainen kohde Saunatalo on?

Projekti on aikataulullisesti tiukka, mutta tehtävissä. Teknisesti tämä remontti

on mielenkiintoinen. Saunatalo on hieno ja perinteikäs kohde korjata. Saunaseuran tekemä työ on mielestäni merkittävää työtä suomalaisen saunakulttuurin eteen, joten on hienoa päästä tähän mukaan

Mitä teet päivätyöksesi?

Olen koulutukseltani insinööri YAMK, toimin rakennuttajakonsulttina, eli rakennutan ja valvon erilaisia rakennusprojekteja. Tällä hetkellä hoidan pääosin taloyhtiöiden korjauksia. Toimin myös rakennusteknisenä asiantuntijana ja annan lausuntoja riitatapauksiin rakennustyön laadusta.

Sauna-lehti

on nyt myös somessa!

Tule seuraamaan Sauna-lehteä sosiaaliseen mediaan.

Löydät meidät

@saunalehti

@sauna_lehti

Jos näkyvyys Sauna-lehden sosiaalisen median kanavissa kiinnostaa, ole yhteydessä päätoimittajaan: lehti@sauna.fi.

Kevätkokouksessa puhuttiin pelkkää asiaa

Suomen Saunaseura kokousti jälleen Dipolin kongressikeskuksessa.

Tunnelma oli positiivinen ja keskusteluita käytiin hyvässä hengessä.

Puheenjohtaja Hannu Saintula avasi kevätkokouksen ja totesi tekevänsä sen nyt viimeistä kertaa. Saintulan puheenjohtajuuskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hän kiitti puheessaan toimikuntia ja kaikkia aktiiveja, jotka ovat tehneet vuosien aikana töitä Saunaseuran hyväksi.

Saintula puhui luonnollisesti myös Saunatalon LVISA-remontista, joka oli startattu juuri kevätkokouksen pitopäivänä.

– Talous- ja kunnossapitotoimikunnat ovat tehneet valtavasti töitä remontin ja sen rahoituksen eteen. Seuran tiukka taloudenpito mahdollistaa sen, että tämän laajuisia remontteja pystytään meillä tekemään ja voidaan taata, että saunominen jatkuu.

Saintula sen sijaan esitti ihmettelynsä siitä, että edelleen on jäseniä, jotka eivät tiedä, mistä remontissa on kyse.

– Sain viimeksi eilen kysymyksen, että miksi Saunatalolla remontoidaan, Saintula ihmetteli.

Remonttiviestintään on panostettu ja siitä on kerrottu jäsenistölle todella monikanavaisesti.

– Jos yhtään seuraa jotain Saunaseuran lukuisista kanavista, ei voi välttyä tiedolta. Joten siis käykää nettisivuillamme, lukekaa jäsenkirjeitä ja seuratkaa sosiaalisen median kanaviamme, niin saatte ajantasaista tietoa remontista. Laitamme vähintään parin viikon välein jäsenkirjeitä, joissa jaamme tietoa remontin edistymisestä sekä myös kuvia remonttityömaalta.

Lopuksi Saintula totesi, että hänen kuusivuotinen kautensa on mennyt nopeasti ja että hän on pyrkinyt johtamaan Saunaseuraa kuin jääkiekkojoukkuetta.

Teksti: Karoliina Saarnikko | Kuvat: Karoliina Saarnikko & Janne Koskenniemi

– Olen tehnyt työurani jääkiekon parissa ja jääkiekosta olen oppini johtamisesta saanut. Olen sitä soveltanut myös Saunaseuraan. Taktiikkana on ollut valita ympärilleni ihmisiä, jotka osaavat itseäni enemmän ja ajattelevat aina seuran parasta, Saintula totesi.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Viskari. Sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat Olli Öster ja Kalevi Matilainen. Ääntenlaskijana toimivat Kimmo Roponen ja Leo Kiviniemi.

Toimikunnat äänessä

Toimikuntien esittelyn aloitti taloustoimikunnan Raine Laurikainen. Hän kertoi taloustoimikunnan toiminnasta, jonka tehtävänä on hoitaa seuran taloutta, kirjanpitoa ja huolehtia rahoitusta. Toimikunta on ollut isosti vastuussa LVISA-remontin budjetoinnista, hankkeen yleisestä edistämisestä ja rahoituksen varmistamisesta.

Jäsenmaksun korotuksen myötä Saunaseurasta erosi noin 150 henkilöä.

Kunnossapitotoimikunnan toimintaa esitteli Ilpo Koskinen. Hän kertoi, että Saunatalon remontti on työllistänyt paljon myös kunnossapitotoimikuntaa. Toimikunta on huolehtinut muun muassa remonttiin liittyvistä kilpailutuksista.

– Kilpailutukset ovat tehty läpinäkyvästi ja läpinäkyvyys on koko remontin punaisena lankana.

Jonkin verran kunnospitotoimikunta on saanut ihmettelyä siitä, onko pesuhuoneiden remontti tarpeellinen.

– On hyvä, että kunnostamme myös pesuhuoneet samassa yhteydessä, koska ne ovat 19 vuotta vanhat. Ne ovat tulleet tiensä päähän, Koskinen totesi.

Jouni Niiniaho esitteli uutta yhdistettyä viestintä- ja kulttuuritoimikuntaa ja sen kokoonpanoa. Vanhasta kulttuuritoimikunnasta uuteen toimikuntaan ovat siirtyneet Heikki Junkkari ja Heikki Hirvonen.

– Hyödynnämme tietenkin vanhan TuKu:n osaamista ja asiantuntijuutta apurahojen jakamisessa, Niiniaho kertoi.

Remontista tiedottaminen on tällä hetkellä isossa osassa toimikunnan työtä. Sitä tehdään yhdessä toiminnanjohtajan ja Saunalehden kanssa.

Niiniahon jälkeen viestintä- ja kulttuuritoimikunnan Hanna Pakarinen kertoi suomalaisen saunan näkyvyydestä toukokuun Euroviisuissa. Saunan viisumatkasta löytyy tarkempi juttu sivulla 40.

Euroviisuhankkeen kustannuksista vastasi pääasiallisesti Visit Tampere ja Vöyrin kunta. Saunan tarjosi Lapelland. Saunadelegaatiomme matkakuluja sponsoroi Suomen Saunaseura sekä Harvia.

Lopuksi Hannu Saintula esitteli toimitusneuvoston toimintaa ja kertoi neuvoston monipuolisesta osaamisesta ja

innostuneisuudesta. Hän kertoi myös lisääntyneestä yhteistyötä kulttuuri- ja viestintätoimikunnan kanssa, joka on ollut hyödyllistä erityisesti remonttiviestinnässä.

Ennen toimintakertomuksen tarkastelua toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi kiitti keittiöpäällikkö Lari Lindgreniä suuresta työstä, jota hän on tehnyt keittiön suunnittelussa.

Ennen nimitysvaliokunnan äänestämistä keskusteltiin vielä vilkkaasti johtokunnan esittämästä sääntömuutoksesta. Sääntömuutosehdotuksen mukaan nuorisojäseneksi laskettaisiin jatkossa henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, entisen 21 vuoden sijaan.

Moni seuralaisista vastusti ikärajan pudottamista, sillä se nostaisi tarpeettomasti nuorten jäsenien saunamaksuja ja se nähtiin kohtuuttomana nuorten tulot huomioon ottaen.

Kevätkokous kuitenkin hyväksyi sääntömuutoksen koskien nuorisojäseniä.

Paikalla oli 66 jäsentä – lisää mahtuisi rutkasti

Tiesitkö, että kuka tahansa Saunaseuran jäsen voi osallistua vuosikokouksiin? Vuosikokouksissa voit vaikuttaa seuran asioihin. Kokouksissa saa ottaa kantaa ja ehdottaa, mutta voi olla myös hiljaa ja osallistua vain äänestyksiin. Kuten puheenjohtaja Hannu Saintula sanoi puheessaan: ”Lauteilla asioista valittaminen ei auta, mutta täällä ääni tulee kuuluvaksi”, Saintula totesi.

Nimitysvaliokuntaan ehdolla myös uusia kasvoja

Lopuksi kevätkokous valitsi nimitysvaliokunnan koon ja sen jäsenet. Yhteistuumin päätettiin, että jäseniä olisi jälleen 5 kpl.

Ehdolla olivat seuraavat nimet: Päivi Holmqvist, Juha Mattila, Berit Virtanen-Thewlis, Hanna Pakarinen, Ahti Honkanen, Antti Säiläkivi, Pekka Hämäläinen ja Hannu Laine. Uuden nimitysvaliokunnan jäsenet ovat Antti Säiläkivi, Hanna Pakarinen, Päivi Holmqvist ja Ahti Honkanen.

Saunasiskot, hakekaa luottamustoimiin

Kevätkokouksessa oli tällä kertaa ilahduttava määrä saunasiskoja ja heitä oli ehdolla myös nimitysvaliokuntaan.

Paikalla olleet saunasiskot toivoivat, että yhä useampi naisjäsen osallistuisi vuosikokouksiin ja hakisi seuran luottamustoimiin.

Esittelyssä Tervas® Kylpytupa™

Tavallisesti pihasaunoissa peseydytään kuumassa löylytilassa, ahtaasti ja toisten katsellessa – tai mennään sisälle suihkuun, jolloin menetetään vadista peseytymisen hienous.

Nostimme saunapeseytymisen aivan uudelle tasolle. Mallisuojattu Tervas® Kylpytupa™ on yksityisyyttä antava ja sopivan lämpöinen tila nautinnolliseen vadista peseytymiseen. Lämmin pesuvesi tulee joko seinän läpi kiukaasta tai Kylpytuvan omasta padasta.

Tutustu Tervaksen mallistoon ja tilaa ilmainen kuvasto www.tervas.fi

010 517 7030 metsatervas

Tervas metsatervas

Lämmin vesi tulee kiukaasta seinän läpi Kylpytupaan.

Vaskiniemen toinen luonto

Suomessa sauna ja luonto kuuluvat perinteisesti yhteen, niin myös Vaskiniemessäkin. Siellä voi kokea luonnon, sään ja vuodenaikojen koko kirjon.

Teksti: Pekka Hämäläinen

Reetta Virtanen

Saunatalolla saunat ovat keskiössä ja niistä nautitaan, niiden päivittäisiä ominaisuuksia vertaillaan ja niistä keskustellaan, niin lauteilla kuin terassillakin.

Mutta Vaskiniemessä voi kokea myös luonnon, sään ja vuodenaikojen koko kirjon. Osaammeko arvostaa tarpeeksi Vaskiniemen merellistä saaristoluontoa ja sen monimuotoisuutta, jota Helsingin keskustan läheisyydessä ei enää voi pitää itsestäänselvyytenä?

Meillä Saunaseuran jäsenillä on läpivuotinen etuoikeus luonnosta nauttimiseen aitiopaikoilta, kuten laiturilta, terassilta, kesäpihalta ja saunojen ja kahvion ikkunoista ja jopa parkkialueelta.

Jos hiukan jaksaa kävellä, niin heti parkkipaikkojen lähiympäristöstä löytyy poikkeuksellinen alue. Vaskiniemen eteläranta on luokiteltu yhdeksi Lauttasaaren kasvistoltaan arvokkaimmista rantakaistaleista. Se onkin toinen Helsingin kaupungin valmistelussa olevista suojelualueista Vaskiniemessä.

Lintuja on jos jonkinmoisia

Linnut tulevat monelle ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan Vaskiniemen elävästä luonnosta. Lintuja sekä lintulajejahan Saunatalon ympäristössä riittää huikean paljon, jopa ympärivuotisesti.

Suurin osa linnuista on Suomessa muuttolintuja. Vaskiniemi onkin mitä hienoin paikka seurata ohimeneviä, tankkaamaan ja lepäämään pysähtyviä lintuja.

Haahka- ja alliparvet ovat keväällä iloinen ilmestys. Lisäksi koskelot ja telkät tulevat aikaisin keväällä jopa Saunatalon avantoon uiskentelemaan, ja jäiden lähdön jälkeen niitä näkee runsaasti.

Saunaseura on asentanut yhden linnunpöntön rantaan, johon koskelo tai telkkää mahtuu pesimään. Keväällä 2024 sieltä kuoriutui telkkäpoikue. Kun tämä kesälehti ilmestyy, ilmestyy pöntöstä ulos melko varmasti myös telkkäpoikue.

Seura on asentanut Saunatalon ympäristöön myös muita pönttöjä eri lintulajeille. Osa niistä on sijoitettu siten, että mobiili-, kakkos- ja kuutossaunan ikkunoista voi seurata lintujen pesintää. Osalle on haettu rauhallisempi sijainti.

Asukkaiksi pönttöihin tavoitellaan muun muassa kottaraisia, kirjo-,

harmaasieppoja, västäräkkejä ja sini- ja talitiaisia (jotka ovatkin pesineet vuosittain kahvion edessä olevassa pöntössä). Muutkin lajit ovat toki tervetulleita.

Isoista vesilinnuista koskeloiden ja telkkien lisäksi myös joutsenet, hanhet, merimetsot, sorsat ja useat lokki- ja tiiralajit näyttäytyvät Vaskiniemessä runsaslukuisina.

Yksi maailman suurimmista tiiralajeista, räyskä on löytänyt myös Vaskiniemen

edustan vakiokalastuspaikakseen. Räyskä on helppo tunnistaa sen äänistä. Ensin korvaan hirveältä kuulostava rääkäisy ja kova loiskahdus, kun se pommina iskee veteen.

Yksi Lauttasaaren tyypillisimmistä linnuista on porkkananokkainen meriharakka. Saunaseuralaiset tuskin ovat välttyneet näkemästä sitä.

Jotkut onnekkaimmat saattavat nähdä myös merikotkan liitävän Saunatalon ylitse tai vaikka harmaahylkeen pään pilkistävän vedestä.

Hämäläinen

Pekka

Telkänpönttö asuttuna.

Saunaseura on luonnon asialla

Saunatalon pihalla on toki muita eläimiäkin. Rantakäärme ilahduttaa sosiaalisuudellaan seuralaisia usein. Saunataloonkin sisään se on pyrkinyt, mutta tuulikaappia tai alakertaa pidemmälle ei sitä ole päästetty.

Yksi usein nähtävä vipeltäjä on peltomyyrä, joka puuhailee terassin edessä. Myyrän lyhyestä elinajasta johtuen joka vuosi ilmaantuu uudet yksilöt. Myyräkuumeesta ei tarvitse kantaa huolta, peltomyyrä ei tautia levitä.

Saunaseura pyrkii toimillaan kunnioittamaan, suojelemaan ja monimuotoistamaan Vaskiniemen ympäristöä ja auttamaan lajeja, jotka sen ympäristöön kuuluvat.

Lisäksi seura on ilahduttanut kärppää viemällä käytetyt kiusakivet rantakivikkoon ja siellä sen on nähty viihtyvän.

Lauttasaaren edustalle kasvatetaan kadonnutta meriniittyä

Kesäkuussa 2024 hyväksytty EU:n ennallistamisasetus velvoittaa Suomea palauttamaan luonnontilaan merenalaisia niittyjä. Asetus pyrkii pysäyttämään luontokadon etenemisen.

Lauttasaaren edustalla oli vielä 1950-luvulla meriniittyjä. Sitten ne katosivat pohjan liettymisen takia. Syynä tähän oli esimerkiksi kaupunkilaisten jätevesien laskeminen mereen. Nyt Helsingin edustan veden laatu on parantunut aiemmasta, joten tarkoitus on palauttaa Lauttasaaren edustalle meriniitty, joka on aiemmin tuhoutunut. Pohjaan istutetaan meriajokasta, joka leviää rönsyjen avulla samaan tapaan kuin mansikka. Niitty laajenee itsekseen pikkuhiljaa vuosien saatossa, vaikka istutusalue onkin pieni.

Merenalaiset niityt estävät myös pohjan eroosiota, mikä parantaa vedenlaatua.

Asiasta kertoi Yle 8 .7 .2024 .

Kun Saunaseura Euroviisuihin lähti

Toukokuussa suomalainen sauna ja Suomen Saunaseura saivat runsaasti näkyvyyttä Euroopassa, kun Saunaseura vei saunan keskelle Sveitsin Baselia Euroviisuviikon ajaksi .

Teksti: Karoliina Saarnikko

Kuvat: Hanna Pakarinen, Sari Parviainen, Niko Kokko ja Ari-Pekka Paavola

Kaikki alkoi siitä kun saunasisko Hanna Pakarinen katsoi

Ruotsin Melodifestivalenin finaalia.

– Olin niin riemuissani siitä, että KAJ:n saunalaulu voitti ja totesin, että Euroviisuihin pitäisi viedä sen kunniaksi sauna, Pakarinen kertoo.

Kymmenen vuotta Saunaseuran jäsenenä ollut Pakarinen soitti seuran puheenjohtajalle Hannu Saintulalle ja kysyi, saisiko hän viedä seuran mobiilisaunan Baseliin, kun sillä ei ole kesällä käyttöä.

– Hanski antoi luvan kunhan keksisin jostain rahat sen kuljettamiseen, Pakarinen nauraa.

Lähes kahdeksan metriä pitkää ja 2,5 metriä leveätä saunaa ei noin vain pikkurahalla siirretä Keski-Eurooppaan.

Hätiin tuli suomalainen vaunusaunayritys Lapelland, joka lupasi toimittaa viisuihin mobiilisaunaa vastaavan, mutta upouuden saunan ja huolehtia sen kuljetuksesta.

— Mielellämme lähdimme tähän mukaan, useastakin syystä. Koska Lapelland on nimenomaan suomalaisia saunoja valmistava yritys, yhteistyö Suomen Saunaseuran kanssa sopi meille hyvin. Molemmat olemme nimenomaan suomalaisen saunakulttuurin asialla, kertoo Lapellandin toimitusjohtaja Pete Lohi. — Toki meitä kiinnosti myös kansainvälisen näkyvyyden saaminen. Ja tietenkin Hanna piti sen verran vakuuttavan myyntipuheen, että ei tarvinnut kahta hetkeä miettiä, Lohi lisää.

Tutun kautta Pakarinen sai tietää, että Visit Tampere oli lähdössä Baseliin kannustamaan Tampereelta kotoisin olevaa Suomen

viisuedustajaa Erika Vikmania. Visit Tampere oli vuokrannut Baselin keskustasta ulkoalueen, johon oli tarkoitus rakentaa viisuviikon ajaksi Suomi-lounge ja esitellä siellä maailman saunapääkaupunki Tamperetta, Suomea sekä suomalaista saunaa.

– Kysyin, että kelpaisiko Tampereelle, jos Suomen Saunaseura toimittaisi Suomi-loungeen saunan. Ja kyllähän se kelpasi, Pakarinen muistelee.

Pakarinen alkoi koota kanssaan Sveitsiin lähtevää saunottajaporukkaa Saunaseuralta. Mukaan lupautuivat saunasisko Sari Parviainen ja saunaveli Niko Kokko

– Alusta asti oli selvää myös se, että AP:n pitää lähteä mukaan, Pakarinen muistelee. Saunaseuran oma lämmittäjä, Ari-Pekka Paavola oli ainoa henkilö, jonka varaan Pakarinen suostui saunan lämmittämisen jättämään. Paavola lupautui mukaan, kunhan saisi ottaa mukaan omat puut.

– Sanoin, että jos lähden lämmittäjäksi, en ota sitä riskiä, että paikallinen puu on märkää, Paavola kertoo.

Enää paketista puuttuivat majoitukset ja lennot. Varsinkin majoitus tuotti päänvaivaa, koska Baselin hotellihuoneet olivat loppuunmyydyt jo aikaa sitten. Myöskään lennot eivät olleet ilmaisia.

Pakarinen soitti Sauna-lehden päätoimittajalle Karoliina Saarnikolle, jolla tiesi olevan kokemusta kaupallisista yhteistöistä.

Saarnikko ehdotti, että Saunaseura kysyisi sponsoriksi kiuasvalmistaja Harviaa, jonka kiuas Lapellandin viisusaunassa olisi. Harvia suostui välittömästi.

ELÄMÄNPELASTAJA.

Tiedätkö sinä varmasti ajokuntosi aamulla ?

Laadukas Dräger alkotesteri tietää ja varmistaa liikenneturvallisuuden.

Alcotest 4000 on helppokäyttöinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi niin maalle kuin merelle.

Odotettu tuoteuutuus Alcotest 4000 on nyt saatavana jälleenmyyjillä.

Hanki omasi heti ja lopeta arvailu!

Dräger Alcotest 4000 - Se luotettava alkotesteri.

Myynti: Auto- ja venealan liikkeet.

Lisätietoja: drager.fi

Viimeisinä päivinä sauna oli täynnä aamusta iltaan.

Erika Vikman järjesti pressitilaisuuden Suomi-loungessa.

– Ei tarvinnut kauaa miettiä – heti kun Hanna kertoi ideasta, oli selvää, että haluamme olla mukana viemässä saunan ilosanomaa keskelle Euroviisuhuumaa Baseliin. Kasassa oli hieno ja osaava porukka, jota yhdisti halu tuoda suomalainen saunakokemus kansainväliseen valokeilaan. Oli ilo ja kunnia päästä mukaan tällaiseen yhteistyöhön, markkinointi- ja brändijohtaja Päivi Juolahti Harvialta kertoo.

Suomen Saunaseura avusti saunamatkalaisia matkakuluissa pienellä avustuksella, sillä olihan projekti sitä Saunaseuran säännöissäkin mainittavaa saunakulttuurin sanansaattajuutta parhaimmillaan.

Viimeinen puuttuva palanen oli Vöyrin kunta (KAJ-yhtyeen kotipaikkakunta), joka lähti Visit Tampereen kanssa jakamaan Suomi-loungen kuluja ja kannustamaan oman kylän poikia viisuvoittoon.

Lisäksi saunadelegaatiomme sai apupojaksi Ranskassa asuvan nuoren saunaseuralaisen Immo Fritzen, joka kielitaitoisena kaverina osoittautui hyväksi avuksi saunottajillemme.

Sauna lämpimänä aamusta iltaan

Sauna lämpeni ensimmäisen kerran Baselissa koekäyttöön maanantaina 12.5. Vieraille se avattiin tiistaina.

– Siitä ensimmäisestä hetkestä lähtien lauantaihin klo 19 asti sauna ei ollut hetkeäkään tyhjänä, Pakarinen kertoo.

Sauna- ja kiuasmalli mahdollistivat maksimissaan 10–12 henkilön saunomisen kerrallaan ja se riitti hyvin, paitsi viimeisenä päivänä.

– Tiedon levitessä, saunalle alkoi muodostua ruuhkaa ja viimeisinä päivinä ihmiset jonottivat sisään saunaan, Pakarinen muistelee.

– Parhaimmillaan saunassa oli samaan aikaan 22 ihmistä, mikä oli tietenkin liikaa ja perinteinen saunakokemus tällaisesta kärsisi normaalisti, mutta tarkoitus pyhitti keinot siinä tilanteessa, Pakarinen toteaa.

– Saunojilla säilyi koko ajan hyvä henki ja ennätysmäärä saunojia saunassa aiheutti myös hilpeyttä ja kaikki ymmärsivät tilanteen poikkeuksellisuuden.

– Kiuas tosin ei kyennyt tähän kapasiteettiin ja kovan löylyn luomisen seurauksena lämpötila laski saunassa noin 50 asteeseen, normaalin 80 asteen sijaan, Paavola huomauttaa.

Entä riittivätkö puut koko viikon ajan?

– Olimme lähettäneet saunan matkassa Sveitsiin 1,5 kuutiota koivua. Noin 20 asteen ulkoilmassa lämmittäessä niitä oli reilusti enemmän kuin tarpeen, joten lahjoitimme loput puut eteenpäin tarvitseville, Paavola kertoo.

Saunan onnellistava vaikutus Saunadelegaatiomme mukaan saunojien tyytyväisyysprosentti oli Baselissa tasan 100 %, ellei enemmänkin.

– Emme liioittele yhtään. Jokaikinen löylyistä nauttinut tuli ulos rentoutuneena ja huokaisten ”ah”, Pakarinen kertoo.

– Totta, kyllä sieltä kaikki lähtivät tosi onnellisina ja kehuivat sitä oloa saunan jälkeen, Parviainen vahvistaa.

Monille myös saunan sosiaalisuus oli ”se juttu”.

– Ihmiset olivat tyytyväisiä siihen, että saunominen oli sosiaalinen tapahtuma. Saunassa sai puhua ja keskustella ja kohdata toiset ihmiset, Parviainen kertoo.

Myös Käärijä kävi saunomassa Suomi-loungessa. Kuvassa oikealla apupoika Immo Frtize.

Viisusaunasta tuli someilmiö

Vieraina Suomi-loungessa ja saunassa kävi paljon sveitsinsuomalaisia, viisuvieraita ja tietenkin kansainvälistä mediaa.

– Yhtenä päivänä Sveitsin paikalliskanava tuli tekemään juttua ja saunotimme myös BBC:n toimittajan, Pakarinen muistelee. Lisäksi tunnelma loungessa sähköistyi, kun Erika Vikman ja vuoden 2023 edustaja Käärijä pitivät pressitilaisuuden saunan vieressä. Myös KAJ:n pojat vierailivat loungessa.

– Saunomaan eivät ehtineet ja se oli harmi, Pakarinen toteaa. Myös Suomessa viisusaunan matka sai paljon huomiota, niin ennakkoon kuin viisuviikon aikana.

– Kävin useilla radiokanavilla kertomassa viisusaunan matkasta ja moni lehti teki juttua tempauksestamme, Pakarinen kertoo. Se, miksi Suomen entinen euroviisuehdokas aikoo viedä saunan tämän vuoden Euroviisuihin kiinnosti isosti mediaa.

Alusta asti oli selvää, että viisumatkaa seurattaisiin myös somessa.

– Teimme saunottajaporukan kanssa suunnitelman, että he ottaisivat päivittäin kuvia ja videoita Baselista ja lähettäisivät ne minulle ja minä somettaisin täällä Suomessa pitkin päivää tunnelmia, Sauna-lehden päätoimittaja Saarnikko kertoo.

Somekanavaksi valikoitui Sauna-lehden Instagram, jota tituleerattiin Viisusaunan viralliseksi kanavaksi.

– Näkyvyyden kannalta viisuviikko oli suksee Sauna-lehdelle ja Suomen Saunaseuralle. Videot ja kuvat keräsivät viikon aikana satoja tuhansia katselijoita, Saarnikko kertoo.

Myös yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä näkyvyyteen. Saunojilla oli hymy herkässä.

– Ja sitä me teroitimme kaikille, että nyt te olette suomalaisessa saunassa ja siellä voitte saunoa kuten haluatte. Voitte tulla ja mennä, kuten haluatte. Kukaan ei myöskään tule lyömään teille löylyä vaan saatte heittää itse, tietenkin, jos se muille saunojille sopii, Kokko kertoo.

– Oli kyllä hämmästyttävää huomata, miten vähän ihmiset saunomisesta tietävät. Meille suomalaisille saunominen on päivänselvä asia, mutta ei muille. Eli olimme juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Paavola toteaa.

– Eräskin saunoja kysyi minulta, että kuinka kauan minun pitää olla saunassa, minuutin vai kaksi. Minä vastasin, että ole niin kauan kuin hyvältä tuntuu, mutta käy välillä vilvoittelemassa ja vaikka vedessä. Ja näin hän sitten tekikin ja oli todella iloinen, Parviainen muistelee.

Suomi-lounge sijaitsi Kaserne Basel -kulttuurikeskuksen pihalla, joka oli aivan Rein-joen vieressä. Tämä oli saunojille todellinen onnenkantamoinen.

– Totta kai hyödynsimme Reiniä ja kirmasimme saunasta jokeen uimaan. Kyllä siinä oli varmaan paikallisilla ihmettelemistä, mutta suomalainen menee saunasta uimaan aina, kun on mahdollisuus, Pakarinen nauraa.

– Lisäksi uiminen aukion puhtaan veden suihkulähteissä oli luvallista ja moni rentoutuikin lähteessä. Se oli elämys vailla vertaa ja jopa ajoittain saavutettiin oikein spa-tunnelma.

AP poseeraamassa Sveitsiin lähtevien puiden kanssa.

– Hanke sai mukavasti näkyvyyttä eri medioissa, ja erityisesti sosiaalisessa mediassa välittyi upea saunatunnelma, jota jaoimme myös Harvian omissa kanavissa. Toivottavasti kampanja inspiroi ihmisiä ympäri maailmaa kokeilemaan ja nauttimaan saunasta –juuri siitä tässä oli meille kyse, Harvian Juolahti toteaa.

– Olemme tyytyväisiä kaikin puolin. Lapelland sai näkyvyyttä sekä myös uusia asiakkaita Sveitsistä, Lohi Lapellandilta kertoo.

Yhteisöllinen ja positiivinen projekti

Koko projektia tuntui ympäröivän poikkeuksellisen positiivinen tunnelma.

– Oli jollain tavalla ainutlaatuisen yhteisöllinen tunne koko viikon. Ihmiset lähettivät somessa paljon tsemppi- ja kannustusviestejä ja minä välitin niitä Baseliin. Soraääniä kuului todella vähän, Saarnikko kertoo.

– Se on totta. Myös paikan päällä saatu palaute oli pelkästään positiivista, Pakarinen vahvistaa.

Millaiset fiilikset nyt jälkeenpäin saunottajillamme on matkasta?

– Puhun varmasti kaikkien puolesta, jos sanon, että jäi todella positiivinen fiilis. Lähtisin milloin vain uudestaan, Parviainen toteaa.

Kiitos Saunaseuran saunottajat!

– Suuret kiitokset hienosta duunista Hannalle, Sarille, Nikolle ja AP:lle!, Saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintula toteaa.

– Videoiden, kuvien ja lehtinäkyvyyden perusteella on helppo sanoa, että Baselissa oli erittäin hyvä meno ja suomalainen sauna sekä Saunaseura saivat hienosti näkyvyyttä.

Kolmantena saunapäivänä Baselin viranomaiset vaativat poistamaan saunan piipusta hatun. Perustelut: savun pitää nousta ylöspäin.

– Itselleni tärkeintä oli saada tehdä ihmiset onnelliseksi. Minulle jäikin päällimmäisenä tunteena juuri se, miten onnelliseksi ihmiset tulivat saunomisesta, Parviainen lisää.

– Ja kiitolliseksi. Erityisesti paikallisten suomalaisten kiitollisuus oli ylitsepursuavaa, Kokko muistelee.

– Ja sitä tunnetta ei pysty feikkaamaan, Paavola lisää.

Saunasiskot palautumassa seuraavaa päivää varten.

Ihmisten kiitollisuuden lisäksi saunottajamme kokivat myös keskinäisen yhteishengen tärkeäksi voimavaraksi reissussa.

– Se, että laitetaan tällainen sekalainen sakki samaan asuntoon viikoksi, ei ole itsestäänselvyys, mutta se toimi meille järjettömän hyvin, Kokko toteaa.

– Meillä oli tosi kivaa yhdessä. Päivät olivat intensiivisiä ja paikoitellen raskaita, niin yhdessä se meni paljon paremmin, Kokko lisää. Pakarinen ja Paavola ovat samaa mieltä.

– Päivät olivat pitkiä, mutta sitä jaksoi, koska meillä oli niin hyvä olla keskenämme ja kaiken lisäksi meillä oli erittäin hyvä asuinpaikka, Pakarinen lisää.

Saunadelegaation Airbnb-asunto sijaitsi vain viiden minuutin matkan päässä Suomi-loungesta ja asunnon ehdoton helmi oli terassiparveke.

– Joka aamu söimme aamiaista yhdessä siinä terassilla parin tunnin ajan. Latasimme akkuja ja joimme todella paljon kahvia, Kokko nauraa.

– Samalla kuuntelimme Karoliinan aamuviestit. Oli todella tärkeää, että Karoliina oli meille henkisenä tukena ja tsempparina koko reissun ajan, Parvianen kertoo.

– Minä laitoin aina aamuisin porukalle viestejä, millaista materiaalia toivon tänään ja samalla muistutin, miten tärkeää työtä he ovat juuri nyt tekemässä, Saarnikko toteaa.

Sauna-lehden Instagram-profiilin Kohokohdat-pallosta voi käydä katsomassa koosteen viisuviikon tunnelmista

Viisuviikonloppuna saunalla kävi kova kuhina.

Saunasisko Sari Parviainen viilentyy suihkulähteessä.

Mökkisaunan paras palovakuutus: Hormit kunnossa

Vapaa-ajan saunojen yleisin palojen ja vaaratilanteiden aiheuttaja lymyää pahasti piilossa savuhormeissa ja hormien läpivienneissä.

Suomessa sattuu vuosittain noin 400 saunasta alkunsa saanutta rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa. Talvella ja kesällä palot syttyvät hyvin eri syistä.

– Talvisin tyypillinen tilanne on se, että asunnon saunassa sähkökiukaan päälle on ripustettu vaatteita kuivumaan tai jotain tavaraa on unohdettu kiukaan lähelle. Palo saa alkunsa, kun kiuas kytketään päälle. Senhän voi tehdä hyvin edes käymättä löylyhuoneessa.

– Sen sijaan kesäisin saunapalot yleistyvät vapaa-ajan asunnoissa ja erillisissä saunarakennuksissa. Vaaratilanteiden aikana lähes kaikki saunat, eli yhdeksän kymmenestä, ovat olleet normaalissa saunomiskäytössä. Tulipalon vaara on siis syntynyt joko lämmityksen tai saunomisen yhteydessä, kertoo paloinsinööri Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän toimii turvallisuusviestinnän ja palontutkinnan tulosyksikön päällikkönä.

Teksti: Leena-Kaisa Simola

Sauna from Finland

Sauno ja rakenna

Suurin riski hormeissa

Tutkimuksen mukaan vapaa-ajan asuntojen ja erillisten saunarakennusten tulipaloista suurin osa on aiheutunut joko savuhormin tai savuhormin läpiviennin viasta.

– Näissä tapauksissa kiukaaseen on asennettu metallinen valmis hormi. Vuosien myötä rakenne alkaa väsyä ja eristeenä käytetty kivivilla alkaa sitraantua eli sulaa. Se menettää eristämiskykynsä ja alkaa johtaa lämpöä, mikä aiheuttaa tulipalon vaaran.

– Vaikka hormi olisi aikoinaan valittu ja asennettu oikein, aika tekee tehtävänsä. Kyseessä ei siis ole lämmittäjän huolimattomuus. Kouki sanoo.

Ongelmana on kuitenkin se, ettei käyttäjä eikä nuohoojakaan huomaa vikoja, koska ne ovat usein piilossa savuhormin metallirakenteiden sisällä olevassa villoituksessa tai liitoksissa. Myös savuhormin ympärillä olevat seinä-, lattia- ja kattorakenteet voivat estää näkemästä läpivienteihin liittyvät riskirakenteet.

– Ainoa keino vaaran ehkäisyyn on hormin pintalämpötilan tarkkailu varsinkin läpivientien kohdalla, Kouki neuvoo.

Tutkimuksen mukaan metallihormien asennuksiin sekä käyttöön näyttäisi liittyvän vaaratilanteita useammin kuin muurattuihin savuhormeihin.

Kouki korostaa myös, miten tärkeää on valita yhteensopivat kiuas ja hormi.

– Usein ne myydäänkin kätevästi valmiina pakettina. Mutta jos keräilee tuotteita eri paikoista, on niiden yhteensopivuus syytä varmistaa. Jos hormi ei sovellu kiukaaseen tai se on väärin asennettu, saunasta voi tulla todella kertalämmitteinen eli se palaa jo ensimmäisellä lämmityksellä, Kouki sanoo.

Lämmittäminen pitää osata

Saunojen palomäärät ovat pysytelleet melko samoina lähes parikymmentä vuotta. Kouki ounastelee tämän suvantovaiheen jälkeen mahdollista piikkiä tilastoihin.

– Kesämökkien omistajien keski-ikä on 66 vuotta. Ulkosaunojen käyttöasteet laskevat ja jossain vaiheessa mökkisaunoja alkaa tulla myyntiin. Mitä tapahtuu, kun ehkä pitkäänkin käyttämättä ollut sauna vaihtaa omistajaa. Osaavatko uudet omistajat tarkistaa kiukaan ja hormin kunnon – saati lämmittää saunaa, Kouki pohtii.

Mökkisaunojen paloista suhteellisen paljon sattuu vuokrakäytössä olevissa vapaa-ajan asunnoissa.

– Silloin saatetaan saunoa useimmin ja pitempään kuin kiukaalle ja saunan rakenteille olisi suotavaa. Siksi vuokranantajan tulisi laittaa saunaan lämmitys- ja saunomisohjeet ja myös perustella, miksi näin täytyy toimia.

Koukin mukaan viestinnällä on suuri merkitys saunojenkin paloturvallisuuden edistämisessä.

– Ihmisten asenteisiin ja toimintaan vaikuttamisella saataisiin ehkäistyä kaksi kolmasosaa saunapaloista. Suhde on suunnilleen sama kuin keittiöpaloissa.

Lähde: Saunapalot 2021, Pelastuslaitosten palontutkinnan valtakunnallinen teematutkinta

Surullinen näky. Pieni erillinen mökkisauna paloi pari vuotta sitten sisältä pahoin, kun metallinen eristämätön savuhormi oli kuumentuessaan sytyttänyt kattorakenteet palamaan sisäpuolelta.

Aloita keväisin varovasti

Moni mökkisauna on talven ajan kylmillään. Keväällä lämmityskauden alussa käyttämättöminä olleiden tulisijojen kanssa on hyvä olla tarkkana. Lämmitys kannattaa aloittaa pienellä määrällä paperia ja näin varmistaa, että hormi vetää. Ensimmäisillä kerroilla kiuasta lämmitetään varovasti, sillä liian nopea lämmittäminen saattaa aiheuttaa halkeamia ja niiden myötä paloturvallisuusriskin. Jatkossakin kiukaan tulipesä tulee täyttää puilla vain puolilleen, jotta liekki pysyy pesässä eikä nouse hormiin.

Mökin paloturvallisuus kuntoon

• Tarkista palovaroittimien toimivuus testipainikkeesta ja vaihda paristot tarvittaessa

• Vaihda varoitin säännöllisesti uuteen, vähintään 5–7 vuoden välein

• Lämmitä tulisijoja varovasti ensimmäisillä kerroilla

• Tilaa nuohooja vähintään kerran kolmessa vuodessa

• Huolehdi, että mökillä on alkusammutusvälineitä (esim. sammutuspeite, käsisammutin, valmiiksi täytetty sankoruisku)

• Huolehdi, että kaikki osaavat alkusammutustaidot

• Tarkista, että mökillä on asianmukaiset ensiapuvälineet

• Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus

Varmista, että mökiltä löytyvät yhteys- ja sijaintitiedot

• Varaudu myös sähkökatkoihin

Lähde: SPEK

Hankkimassa kiuasta?

Muista: Ei kunnon kiuasta ilman

CE-merkintää

Lain mukaan Suomen markkinoilla olevissa, jatkuvalämmitteisten saunojen puukiukaissa tulee olla CE-merkintä, joka kertoo kiukaan täyttävän tietyt tuotestandardit. Se kertoo myös valmistajan vastuullisuudesta ja tuotteen laadusta, vaikka ei olekaan varsinainen turvallisuusmerkintä.

Tuotestandardien uudistusta on EU:ssa valmisteltu jo pitkään, ja todennäköisesti tiukennuksia on luvassa.

Teksti: Leena-Kaisa Simola

Misa Oy

Sauno ja rakenna

KymiLabsin kiuastestauksessa Kotkassa on tällä hetkellä normaalia hiljaisempaa.

– EU:ssa on valmisteilla rakennustuotteiden uusi standardointi, joka tulisi koskemaan myös puulämmitteisiä kiukaita. Valmistajat odottavat tuota standardia, eivätkä juuri nyt ole innokkaita hakemaan CE-merkintöjä, kertoo tutkimusinsinööri Mikko Nykänen Xamk – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KymiLabstutkimusyksiköstä.

Jatkuvalämmitteisten puukiukaiden CE-merkintä tuli Suomessa pakolliseksi vuonna 2013. Siitä lähtien kiukaita on testattu KymiLabsissa Mikko Nykäsen ja erään kiuasvalmistajan aloitteesta.

KymiLabsilla on ympäristöministeriön myöntämä lupa tehdä kiukaiden CE-merkinnän edellyttämiä tyyppitestauksia. Näitä testauksia saavat tehdä EU-lainsäädännön mukaisesti ilmoitetut ja rekisteröidyt laitokset, joiden toiminta on tarkasti säänneltyä ja valvottua. Laitoksen tulee olla myös arvioinneissaan riippumaton ja puolueeton.

Standardointi vauhdittaa tuotekehitystä

Vuonna 1956 perustetulla, kotimaisella Misa Oy:lla on tällä hetkellä markkinoilla parisenkymmentä puulämmitteistä kiuasmallia. Se tarkoittaa sitä, että CE-merkintöjä on vähintään yhtä monta.

CE-merkintä haetaan aina uutena markkinoille tuotavaan kiukaaseen. Kiukaan pienet, ”kosmeettiset” kohennukset eivät aina edellytä uutta testausta, mutta esimerkiksi toiminnalliset muutokset ja lämpöturvallisuuteen liittyvät ominaisuudet vaativat uuden tyyppitestauksen.

KymiLabs on tällä hetkellä Suomen ainoa laitos, jossa tehdään CE-merkintään oikeuttavia puukiukaiden tyyppitestauksia. Lämpötilaturvallisuustesteissä savukaasun lämpötila ei saa ylittää 600 astetta.

Tutkimusinsinööri Mikko Nykänen ja TKI-yksikön johtaja Hanna-Kaisa Koponen odottavat innolla kiuastestauksen muutto uusiin tiloihin Kotkasta Kouvolaan. Odotettavissa on, että tuotestandardien uudistus tulee lisäämään palvelun kysyntää huomattavasti.

– Misalla kiukaiden oikea toimintaperiaate paloprosessin ja ilmankierron suhteen löydettiin jo yrityksen perustamisen vaiheissa. Tuotekehitystä tehdään toki koko ajan, ja sen avulla on laajennettu valikoimaa sekä parannettu toiminnallisia, ulkonäöllisiä ja tuotannollisia seikkoja, kertoo tuotantopäällikkö Sami Sinkko.

– CE-merkintöjen myötä tuotekehityksessä on otettu huomioon perusominaisuuksien lisäksi myös testissä mitattavat seikat. Nykyisissä standardin ja CE-merkinnän vaatimuksissa vertailtavia arvoja ovat hyötysuhde, poistuvien savukaasujen lämpötila ja hiilimonoksidipäästöt, Sinkko kertoo.

Sinkon mukaan standardien uusimiselle on jo tarvetta.

– Standardien on kehityttävä tukemaan markkinoiden ja toimintaympäristöjen vaatimuksia. EN-standardi kattaa EU-alueen ottaen huomioon alueen yhdenmukaiset tarpeet ja vaatimukset. Toivottavasti ainakin vientikauppaan liittyvät vaatimukset selkeytyvät ja yhdenmukaistuvat. Pidempään on ollut myös tarvetta nykyistä kattavammalle päästöarvojen mitoitukselle.

– Ja luultavasti kuluttajat saavat uusia, teknisesti kehittyneempiä kiukaita, Sinkko lisää.

CE-merkinnällä valmistaja osoittaa, että rakennustuote on testattu tuoteryhmän harmonisoidun tuotestandardin mukaisella testimenetelmällä ja että se on suoritustasoilmoituksen (DoP) mukainen.

Pekka Paasonen

Misa Oy

CE-merkintä haetaan aina uutena markkinoille tuotavaan kiukaaseen. Kiukaan pienet, ”kosmeettiset” kohennukset eivät aina edellytä uutta testausta.

Lisää mitattavia komponentteja Nykyisin jatkuvalämmitteiset kiukaat kuuluvat eurooppalaisen, 14 vuotta vanhan standardin SFS-EN 15821 soveltamisalaan.

Uusia CEN/TC295 tulisijojen standardeja on alalla odotettu jo pitkään, niiden arvioitiin valmistuvan jo viime vuonna. Suomessa varaavien tulisijojen ja saunakiukaiden standardia valmistelee työryhmä WG3, jonka puheenjohtajana toimii Harvian innovaatio- ja teknologiajohtaja Timo Harvia.

Hän ei kuitenkaan halua vielä ottaa kantaa siihen, mitä uuden standardin myötä on ehkä odotettavissa.

– Muuttujia on vielä niin paljon, että suosiolla siirtäisin haastattelua aiheesta 2–4 kuukautta eteenpäin. Tuolloin asiassa pitäisi olla enemmän selkeyttä.

Tukes muistuttaa, että CE-merkintä ei ole varsinainen turvallisuusmerkki .

Kiuas on turvallinen vain oikein valittuna, käytettynä, huollettuna ja asennettuna .

Mikko Nykänen ounastelee, että uudet standardit tuovat CEmerkintään lisää mitattavia komponentteja ja todennäköisesti myös kamiinat ja takat tulevat standardoinnin piiriin. Tiukentuvat testausmääräykset voivat tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa CEmerkinnän saamiseksi testauksessa mitataan uusina asioina esimerkiksi pienhiukkaspäästöjä ja typpidioksidipäästöjä.

– Testaamme KymiLabsissa myös muun muassa laivojen ja teollisuuden päästöjä. Näin ollen meillä on jo nyt tekninen valmius kiukaidenkin vaativimpiin tyyppitestauksiin.

Muutto edessä

KymiLabsin kiukaiden testausasema toimii tällä hetkellä Kotkassa, hieman erillään sataman uudesta kampuksesta.

– Olemme muuttamassa Xamkin Kouvolassa sijaitsevan bioja kiertotalouden tutkimuskeskus BioSammon yhteyteen, kertoo Xamkin TKI-yksikön johtaja Hanna-Kaisa Koponen.

Uudelle hallille on jo rakennuslupa saatu ja huhtikuussa oli urakoitsija haussa.

– Jos hyvin käy, voimme muuttaa ensi vuoden alussa, Koponen suunnittelee.

– Uusia tiloja tarvitaan, sillä toimintamme on laajentunut nopeasti, ja pyrimme palvelemaan asiakkaitamme mahdollisimman tehokkaasti. Uudistuva standardi tuo meille varmasti lisää työtä ja testattavaa, Koponen toteaa.

KymiLabs on tällä hetkellä Suomen ainoa laitos, jossa tehdään CE-merkintään oikeuttavia puukiukaiden tyyppitestauksia. Se on

CE-merkintä ei ole laatumerkki, vaan osoitus

vaatimusten täyttämisestä

• Rakennustuotteen CE-merkintä pohjautuu tuotekohtaiseen harmonisoituun tuotestandardiin

• Merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja vakuuttaa, että tuote täyttää tuotetta koskevien EU:n direktiivien ja asetusten olennaiset vaatimukset

• Merkinnällä varustettu tuote saa liikkua vapaasti EU:n alueella

• Merkinnällä valmistaja osoittaa, että rakennustuote on testattu tuoteryhmän harmonisoidun tuotestandardin mukaisella testimenetelmällä ja että se on suoritustasoilmoituksen (DoP) mukainen

• Merkintää ei myönnä mikään viranomainen tai muu kolmas taho

• Merkintä ei ole laatumerkki eikä se suoraan takaa sen käytettävyyttä asennuskohteessa

• CE-merkintä ei ole yleinen turvallisuusmerkki

• Se ei takaa, että tuote olisi erityisen laadukas tai helppokäyttöinen

• Se ei erottele tuotteiden paremmuutta

• Jos tuotteessa ei ole lain edellyttämää CE-merkintää tai merkintä on vaatimusten vastainen, tuote voidaan määrätä poistettavaksi markkinoilta. CE-merkinnän väärinkäytöstä voidaan myös rangaista

• Jatkuvalämmitteisten saunojen puukiukaiden CE-merkin käyttöä valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes

Mitattavia ominaisuuksia ja raja-arvoja

Nykyisin CE-merkintää varten mitataan mm. primääri-ilma-aukon rako (sytytysvaiheen jälkeen), paloturvallisuus (pintalämpötilat), palamiseen vaikuttavien osien vaatimustenmukaisuus, puhdistettavuus, vaarallisten aineiden päästö, mekaaninen kestävyys, savukaasun lämpötila (max 600 astetta), nimellisteho, lämmöntuotto saunahuoneeseen, hyötysuhde (vähintään 50 prosenttia) ja hiilimonoksidipäästö 13 % O2 (max 1,0).

Misa Oy

FINAS-palvelun akkreditoima testauslaboratorio. Akkreditointi eli pätevyyden toteaminen tulee uusia vuosittain. Se on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys ja sen antamien todistusten uskottavuus voidaan luotettavasti todeta.

Suoritustasoilmoitus

DoP kertoo enemmän

• Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on jokaiselle CE-merkitylle rakennustuotteelle pakollinen asiakirja

• Siinä esitetään kyseisen tuotteen perusominaisuuksien arvot ja luokat sovellettavaan tuotestandardiin tai tekniseen arviointiin perustuen

• Suoritustasoilmoitus tulee toimittaa tuotteen käyttäjälle joko tuotteen mukana tai sähköisenä asiakirjana – käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiukaiden DoP-ilmoitukset löytyvät valmistajien verkkosivuilta

• Suoritustasoilmoitus tulisi aina huomioida tuotteen valinnan yhteydessä, jotta tuote sopii valittuun käyttökohteeseen

Lähteet: Tukes ja TSY ry

Design-kiuas Mondex Rakka

Misan puulämmitteiset kiukaat valmistetaan Suomessa. Ne kaikki ovat CE-merkittyjä ja Avainlippu-tuotteita. Testien perusteella Misan kaikkien perinteisten puulämmitteisten kiukaiden hyötysuhde on yli 74 prosenttia. CE-merkinnän minimivaatimus on tällä hetkellä 50 prosenttia.

ETÄOHJAA KIUASTASI

MISSÄ JA MILLOIN VAIN

Ylivieskassa valmistetut Mondex WiFikiukaat tekevät saunomisesta helppoa ja oikea-aikaista.

Turvallisen etäohjauksen ansiosta voit käynnistää kiukaan tai ajastaa lämmityksen missä ja milloin vain, sekä seurata saunomisen tilastoja ja kustannuksia suoraan puhelimestasi.

Tutustu etäohjattavien kiukaiden kaikkiin ominaisuuksiin osoitteessa www.mondex.fi

Misa Oy

Sauno ja rakenna

Mikä ihana saunakesä!

Kesä on täällä taas. Mikä olisikaan parempi tapa nauttia siitä kuin saunoa, uida, paistatella auringossa ja ihastella kaiken vehreyttä.

Keräsimme seuraaville sivuille (sauna)kivaa kesäpäivien varalle.

Kesä on täynnä saunatapahtumia

Lähde Ikaalisten

Saunafestivaaleille –myös Saunaseuran mobiilisauna lähtee sinne

Löylynlyöjät ry järjestää tänäkin kesänä suositut Ikaalisten Saunafestivaalit 18.–19.7. Ohjelmassa on tietenkin vihdanteon maailmanmestarin (ja Löylynhenki-palkitun) Pentti Hakalan vihdantekonäytös ja vihdansidonnan SM-kilpailu. Lisäksi julistetaan savusaunavoittajat ja vuoden Saunamestari. Paikalla on myös useita saunoja, kuten Saunaseuran mobiilisauna.

Iltaohjelmassa kuullaan livemusiikkia.

Lisätietoja: www .saunafestivaalit fi/saunafestivaalit

Koko Kemiönsaari

Saunaviikko 9.–15.6. tuo löylyt myös Örön linnakesaarelle. Örössä pääset nautiskelemaan merenrantasaunan tunnelmasta.

Lisätietoja: https://www facebook .com/orolinnake

Keski-Suomen Saunamaakuntaviikko

tulee taas

Keski-Suomen Saunamaakuntaviikkoa vietetään tänä kesänä jo 10. kertaa. Tapahtumassa on viikon aikana kymmeniä erilaisia saunatapahtumia. Tapahtumakalenterista löytyy savusaunoja, saunahoitoja, telttasaunomista ja toinen toistaan hienompia saunoja.

Keski-Suomen Saunamaakuntaviikko 6 .–15 .6 .

Lisätietoja: www visitjyvaskyla .fi/saunamaakuntaviikko/

on mukana menossa!

saunoo –ja Örö

Kemiönsaari täyttää 700 vuotta, ja sitä juhlistetaan lämmittämällä kaikki saaren upeimmat saunat samaan aikaan! Virallista saunapäivää vietetään 9.6., mutta Kemiönsaaren saunat ovat kuumina koko kesäkauden.

Lisätietoa saunoista löydät: https://www.visitkimitoon.fi/fi/tapahtumia-ympari-vuoden/kemionsaari700/saunapaiva/

Loista ja sauno

Pudasjärven maalaistalon pihapiirissä järjestettävilla Loisto Festareilla on käytettävissä uimaranta ja rantasauna. Alueella on myös teltta- ja karavaanialue tapahtumavieraille.

Loisto Festarit – Pudasjärvi, 2 8 2025 .

Lisätietoja: www loistofestarit .fi

Julia Kivelä

Savonlinnan saunajuhlat

Savonlinna ei ole pelkkä oopperakaupunki, vaan myös saunakaupunki. Riihisaaressa järjestettävässä saunatapahtumassa on tarjolla mobiilisaunoja ja saunomista Saimaan rannalla.

Savonlinnan Saunafestivaali – Savonlinna, 16 .8 .2025 . Lisätietoja:www .tapahtumat savonlinna .fi

Sauna, rock ja rakkaus

Turun Ruissalossa järjestettävä legendaarinen festivaali tarjoaa kattavan musiikkitarjonnan lisäksi mahdollisuuden saunoa. Ruissalo Camping on Turun kaupungin ylläpitämä leirintäalue, josta löytyy mm. uimaranta, minimarket ja kahvila-ravintola. Huoltorakennuksesta löytyy keittiötilat sekä suihku- ja wc-tilat. Saunavuoro on mahdollista varata lisämaksua vastaan.

Ruisrock – Turku, 4 .–6 .7 2025 . Lisätietoja: www ruisrock fi

Kirjurinluodolla saunotaan

Järjestyksessään 58. Pori Jazz järjestetään heinäkuussa ja pääkonserteista pääsee nauttimaan Kirjurinluodon konserttipuistossa. Kirjurinluodossa, aivan Pori Jazz -tapahtuma-alueen vieressä sijaitsee Kirjurin Leirintä, jossa festarivieraille tarjolla Box-majoitusmökkien lisäksi sauna, terassi ja kioski.

Pori Jazz – Pori, 17 .–25 .7 .2025 . Lisätietoja www .porijazz .fi

Maraton se on saunamaratonikin

Kerkonkosken kylässä järjestettävässä Saunamaratonissa osallistujat voivat saunoa useissa erilaisissa saunoissa kylän alueella. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua paikalliseen saunakulttuuriin ja nauttia maalaiskylän tunnelmasta.

Saunamaraton – Rautalampi, 14 .6 .2025 . Lisätietoja www .rautalampi fi

Sanna

Mämmi

Saunan jälkeen maistuu raikas juoma

Saunan jälkeen (ja löylyjen välissä) tulee juoda runsaasti ja tähän sopii parhaiten tietenkin raikas vesi.

Joskus kuitenkin kaipaa vaihtelua ja varsinkin kesällä on kiva nautiskella jotain erityistä saunan jälkeen.

Kesäjuomat näyttävät myös kivalta. Nappaa alta reseptit kesäsaunaan.

1 . Itse tehty raparperi-minttujuoma

Maku: Raikkaan kirpeä ja yrttinen

Valmistus: Keitä raparperia, vettä ja ripaus sokeria noin 15 min. Siivilöi, jäähdytä ja tarjoile jääpalojen sekä tuoreen mintun kanssa.

Vinkki: Lisää tilkka sitruunamehua, jos haluat lisää hapokkuutta.

2 . Kurkku-lime-vesi

Maku: Kevyen raikas, virkistävä

Valmistus: Viipaloi kurkkua ja limeä kannuun kylmän veden kanssa. Lisää halutessasi mintunlehtiä ja jäitä.

Vinkki: Anna vetäytyä jääkaapissa 30 minuuttia, jolloin maut syvenevät.

3 . Marjainen kuplajuoma

Maku: Makean pirskahteleva

Valmistus: Sekoita kivennäisvettä tai maustamatonta kombuchaa pakastemarjojen kanssa (esim. mustikka, vadelma, puolukka).

Vinkki: Pakastetut marjat toimivat jääpalojen sijasta.

4 . Inkivääri-sitruunatee jääjuomana

Maku: Mausteinen ja sitruksinen

Valmistus: Hauduta inkivääristä ja sitruunasta tee. Lisää hunajaa maun mukaan. Jäähdytä ja tarjoa kylmänä.

Vinkki: Voit myös lisätä teelusikallisen omenamehua keveyttä tuomaan.

5 . Metsämarja-smoothie

Maku: Pehmeä ja täyteläinen

Valmistus: Sekoita marjoja (mustikka, mansikka, puolukka), banaani ja kauramaitoa tehosekoittimessa.

Vinkki: Ripaus kanelia tai kardemummaa tuo yllättävän twistin.

6 . Sitrus-kombucha mocktail

Maku: Hapan ja kupliva

Valmistus: Kaada lasiin jääpaloja, purista puolikas appelsiini ja lisää kombuchaa päälle. Koristele appelsiiniviipaleella.

Vinkki: Toimii hyvin myös greipillä tai verigreipillä.

7 . Villiyrttijuoma (nokkonen, mesiangervo tai siankärsämö)

Maku: Lempeän aromaattinen, luonnollinen

Valmistus: Hauduta puhdistettuja villiyrttejä vedessä, siivilöi ja jäähdytä.

Vinkki: Sokerin sijaan voit käyttää lusikallisen hunajaa tai sekoittaa mukaan marjamehua.

Juhannussaunasaarna

Hyvät saunakansan sisaret ja veljet, rakkaat kanssakylpijät!

Hiljentykäämme hetkeksi savusaunan hämärään ja kuunnelkaamme, mitä löylyn emo Auteretar pyhänä henkäyksenä meille kuiskaa. Ei ole sauna meille suomalaisille vain hikoilun paikka. Ei. Se on elämän kehto ja kuoleman kamari. Se on luonnon hiljainen temppeli, jossa vesi, tuli, maa ja ilma – nuo maailmankaikkeuden ikiaikaiset elementit - käyvät vuoropuhelua ihmisen sielun kanssa. Se on paikka, jossa tuli ja vesi yhtyvät savuna ilmaan.

Lauteilla ovat syntyneet uudet elämät. Siellä ovat käyneet poisnukkuneet viimeisellä puhdistavalla matkallaan. Sauna on portti – syntymän ja kuoleman välissä – jossa ihminen kohtaa paitsi ruumiinsa, myös henkensä.

Älkäämme siis tulko saunaan kevyin elkein. Riisukaamme vaatteiden lisäksi mielemme kiire, riita, hälinä ja infoähky, kun maailman panta pääkoppaa ahdistavasti puristaa.

Jättäkäämme oven ulkopuolelle kova puhe ja maailman meteli. Saunassa ei puhuta äänekkäästi, saunassa kuunnellaan. Siellä kuuluu vain kiukaan sihinä ja sydämen lyönnit ja sen hiljainen puhe. Olkaamme siellä läsnä itsellemme ja lähimmäisillemme.

Löylyn vanhemmat ovat vanhan viisauden väkeä. Heidän hikensä, heidän henkeään on löylyssä – ei siis ihme, että jokainen hyvä heitto on kuin loitsu, joka liittää meidät kansamme tarinaan.

Muistakaamme myös saunatonttu, vanha haltija. Hän katsoo, ei sano, ei käske, mutta muistaa. Häntä ei tarvitse pelätä, jos siivosti elää, mutta tulee kunnioittaa. Tilkka terävää tai olutta vain nimeksi kuumille kiville tai lauteille, se riittää osoittamaan, että ymmärrämme paikan pyhyyden, mutta jo pelkkä hiljaisuus ja lämmin ajatus ovat kunnioitusta ja pyhyyden tunnetta luovaa.

Ja maagisessa juhannusyössä, kun aurinko ei suostu laskemaan kuin hetkeksi ja metsässä kuiskaavat henget, sauna avautuu meille

kuin portaali toiseen maailmaan. Astukaamme silloin saunaan puhdistautumaan.

Vastokaamme siellä koivuvastalla, joka on taitettu taian aikaan – se ei ole vain joukko oksia, vaan luonnonvoimainen lehväkimppu, joka ajaa pois pahan ja tuo tilalle terveyden. Antakaamme vastan – satalatvan – lyödä lempeästi, kuin metsän hellä käsi meitä silittäisi.

Te nuoret neidot, te jotka kuljette rakkauden polkuja – hiljentykää yksin simaisiin löylyihin. Katsokaa peiliin, kammatkaa hiuksenne, hehkukaa viehkoisina ja niin silo- kuin punaposkisina, ja jos kohtalo suo, sulhanen kurkistaa näkyyn. Mutta älkää naurako taialle – naurakaa riemuiten ilolle, jos se tulee, mutta älkää pilkatko pyhää.

Te, elämänne varhain aloittaneet ja jo iän merkit kantavat, astukaa hiljaa lauteille ja sieltä pois viisaasti ja varoen. Herättäkää pitkäikäisyyden ”geenit” ja keventäkää vanhuuden taivalta – ennen kuin ”vos habebit humus” – ”maa teidät perii”. Näin ylioppilaslaulussa ”Gaudeamus igitur” vielä riemuiten lauletaan, mutta jo siinä vaiheessa ratkiriemuylioppilasvaihetta toki sanoin muistetaan. Lopuksi hyvät ystävät – muistakaa, että sauna ei ole suomalaisille vain ihohuokosten puhdistaja ja kehon raskasmetallien haihduttaja, vaan sielun kirkastusallas. Saunassa emme ole työn orjia, ruuhkavuosien suoriterobotteja, emmekä maailman melskeen uhreja. Täällä olemme alastomia ja vapaita – ihmisiä, hiljaisia luonnonlapsia, savun sulosylissä. Puhdistukoon siellä mieli ja ruumis. Ja tulkoon saunarauha sydämeen, ei vain juhannuksena, vaan joka kerta, kun kiukaan mustat urut soivat.

Pyhä sauna ja koivun tuoksu – suomalaisen sielun puhdistautumispaikka

Kansanuskomuksissa suomalaisen saunan pyhyys oli syvälle juurtunut osa perinteistä kulttuuria ja henkisyyttä. Sauna ei ollut vain peseytymispaikka, vaan myös pyhä tila, jossa toimitettiin monenlaisia rituaaleja ja kunnioitettiin luonnon ja hengen maailmaa.

Sauna oli suomalaisille paljon enemmän kuin pesutila – se oli paikka, jossa fyysinen, henkinen ja hengellinen puhdistautuminen yhdistyivät.

Juhannussauna on yksi tärkeimmistä suomalaiseen kansanuskoon liittyvistä

saunaperinteistä. Juhannusta pidettiin vuoden valoisimpana ja taianomaisimpana aikana, jolloin luonnon ja henkien voimat olivat erityisen vahvoja. Sauna oli tässä yhteydessä puhdistautumisen, siirtymän ja ennustamisen pyhä paikka.

Sauna from Finland

Sauna on puutarhan helmi

Pakilan siirtolapuutarhassa on saunottu jo 71 vuotta, ja suosio jatkuu.

Teksti: Ulla Ora

Pakilan siirtolapuutarhan saunatoimikunnan puheenjohtaja Mike Starr kuvailee vuonna 1954 pystytettyä saunaa paikan helmeksi. Se sijaitsee Vantaanjoen rannalla, ja saunojat pääsevät pulahtamaan jokeen omalta laiturilta. Saunan terassilla voi vilvoitella ja nauttia saunajuomia.

Siirtolapuutarhan sauna on kertalämmitteinen puusauna ja lauteille mahtuu noin 20 ihmistä. Starr kuvailee kiukaan kokoa massiiviseksi. Kiuas vetää 700–800 kiloa kiuaskiviä.

Siirtolapuutarhan saunaa käyttää vuosittain noin 4 000 ihmistä, mutta Starr arvelee, että tänä kesänä kävijöitä saattaa olla enemmän. Sauna avataan toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna ja suljetaan syyskuun lopussa.

– Saunan suosiota kuvaa se, että koleasta alkukesästä huolimatta talkoosaunassa toukokuun alussa kävijöitä oli yhteensä 86.

Lämmitysvuorot jaettu Pakilan siirtolapuutarhan sauna lämpiää vapaaehtoisten mökkiläisten voimin. Saunavuoroja on kerran viikossa touko- ja syyskuussa ja kolmena päivänä viikossa kesä–elokuussa. Saunan lämmittämiseen ja siivoamiseen menee lämmittäjältä käytännössä koko päivä.

– Lämmittäminen tarvitsee neljä tuntia, minkä jälkeen sauna muhii vielä tunnin ennen ensimmäisten saunojien tuloa.

Saunavuorot on jaettu kahden tunnin vuoroihin miehille ja naisille. Vuorojen välissä sauna siistitään. Siirtolapuutarhan sauna on tarkoitettu oman yhdistyksen mökkiläisille ja heidän ystävilleen.

– Kaikille yleinen sauna tämä ei ole, vaikka tänne tullaankin kertamaksulla, sanoo Starr.

Saunaan pääsee kerta- tai sarjalipulla. Lippujen lisäksi saunojille myydään virvokkeita. Lisäksi mökkiläiset voivat vuokrata saunaa yksityiskäyttöön.

Hyvä henki on parasta

Parasta Pakilan siirtolapuutarhan saunassa on Starrin mukaan todella hyvä ilmapiiri. Moni saunoja on tullut sinne

Pakilan siirtolapuutarhan saunan lämmitys kestää neljä + 1 tuntia. Kiuas on massiivinen, siihen mahtuu jopa 800 kiloa kiuaskiviä.

vuosien ajan tapaamaan tuttuja, ja yhteistä aikaa vietetään terassilla.

Muutoinkin siirtolapuutarhassa viihtyy yhä useampi suomalainen. Asuntokaupassa puhutaan jopa siirtolapuutarhabuumista, koska mökkikauppa on ollut tänä vuonna vilkasta. Samalla myös niiden hinnat ovat nousseet. Vaihtuvuus on näkynyt myös Pakilan siirtolapuutarhassa.

– Viime vuonna on reilut kymmenen mökkiä vaihtanut omistajaa, kertoo Starr.

Pekka Kirjavainen

Suomessa pitää saunoa

Moni matkailija on valmistautunut saunomiseen Suomessa ja saattaa jo maahan tullessaan tietää yleisen saunan, jonne haluaa mennä.

Moni Suomeen saapunut matkailija on jo valmiiksi asennoitunut siihen, että Suomessa pitää ehdottomasti mennä saunaan. Saunomisesta kiinnostuneet matkailijat ovat useimmiten jo maahan tullessaan tietoisia siitä, miten saunassa toimitaan. He saattavat jopa tietää, mihin saunaan haluavat Helsingissä mennä.

– Luultavasti jokaisella matkailijalla on joku käsitys saunasta. Läheskään kaikki eivät kysy saunomiseen liittyvistä asioista, mutta on tietty asiakasryhmä, jota se kiinnostaa erityisesti, kertoo Business Helsingin tiimipäällikkö Mari Somero. Hänen mukaansa sauna kiinnostaa kaiken ikäisiä, eikä ole jotain tiettyä maata, josta tulevat matkailijat ovat siitä erityisen

kiinnostuneita. Saunasta kiinnostuneita tulee kuitenkin enemmän Keski-Euroopasta kuin Etelä-Euroopasta, ja esimerkiksi japanilaiset ovat saattaneet lukea Kulttuurisaunasta ja ovat kiinnostuneet siitä.

– Sellaisen havainnon olen tehnyt, että nuoret opiskelijaporukat ovat haluavat Sompasaunaan, josta he ovat ennen Suomeen saapumistaan todennäköisesti nähneet kuvia ja videoita sosiaalisessa mediassa.

Pitääkö siellä olla alasti?

Jos matkailija tulee kysymään Helsingissä, mihin saunaan kannattaisi mennä, hänet ohjataan todennäköisimmin joko Allas Pooliin tai Löylyyn, jotka ovat auki ympäri vuoden ja helposti saavutettavissa.

Sompasaunaa, Kotiharjun saunaa tai Kuusijärven saunaa Somero suosittelisi mieluiten niille, jotka ovat valmiita lähtemään hieman keskustaa pidemmälle saunaelämyksen perässä.

Matkailijoiden tyypillisiä saunomiseen liittyviä kysymyksiä ovat: pitääkö siellä olla alasti? Käykö uikkarit ja pyyhe? Miten kauan saunassa kannattaa olla?

– Toisaalta monet saunasta kiinnostuneet ihmiset ovat yleensä jo valmiiksi lukeneet tai kuulleetkin näistä asioista.

Jos turisti tullee kysymään matkailuneuvonnasta, mitä Helsingissä kannattaa tehdä, Somero tuskin suosittelisi ensimmäiseksi saunaan menoa.

Teksti: Ulla Ora

Saunomisesta kiinnostuneet matkailijat ovat useimmiten jo maahan tullessaan tietoisia siitä, miten saunassa toimitaan.

Harri

– Jos saunominen ei ole tuttua, en kyllä suosittelisi sitä ensimmäisenä. Monelle voi olla vaikea ajatella, miten siihen pitäisi suhtautua.

Osa suomalaista onnellisuutta

Someron mielestä turistien kiinnostus saunaa kohtaan on säilynyt vuosien ajan suunnilleen samana, eikä esimerkiksi Bara, bada bastun aiheuttama euroviisuhuuma ole näkynyt turisti-infossa erityisenä piikkinä, sillä matkailijat ovat aina kokeneet saunomisen kiinnostavana elämyksenä.

Matkailualalla sauna mielletään tärkeäksi osaksi suomalaista onnellisuutta.

– Matkailumarkkinoinnissa sauna on kiinteä osa suomalaisuutta, helsinkiläisyyttä, hyvinvointia ja rentoutumista, kiteyttää Somero.

Nuoret opiskelijaporukat haluavat Sompasaunaan, josta he ovat nähneet kuvia somessa .

Vihdan voi tehdä muustakin kuin koivusta: myös tammi, pihlaja ja haapa käyvät

Kyllä, vihdan voi tehdä muustakin kuin koivusta, toteaa Terhi

Ruutu. Ruutu on saunaterapeutti, Hoitava sauna -kirjan kirjoittaja sekä Terhen Oy:n perustaja.

– Kannattaakin kokeilla rohkeasti eri vaihtoehtoja. Koivun ohella toinen suosittu vihtapuu on tammi, mutta myös pihlaja, haapa ja paju soveltuvat hyvin. Jokaisella puulajilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa, jotka tuovat vihtomiseen uudenlaista vivahdetta.

Vihtominen

Kansanperinteessä on vihtoja tehty monenlaisista kasveista ja puita on valittu tarkoituksen mukaan.

– Esimerkiksi leppävihtaa on pidetty parantajien vihtana, ja siihen on liitetty jopa maagisia ominaisuuksia. Nokkosvihtaa on käytetty kansanparannuksessa laajalti – sen uskottiin auttavan muun muassa kihdin hoidossa. Tammea on käytetty paljon juuri siksi, että se kestää hyvin kuivatusta ja säilyy käyttökelpoisena pitkään, Ruutu kertoo.

Koivun terveysvaikutukset tiedetään: se vilkastuttaa verenkiertoa, virkistää ja puhdistaa saponiinien avulla. Mutta mitä terveysvaikutuksia on muilla puulajeilla?

– Tammea on pidetty erityisen hyvänä rasvaiselle iholle, pajuvihtaa on käytetty kivunlievitykseen ja haapaa taas hyvinvoinnin tarkkailuun. Mutta lopulta tärkein terveysvaikutus niin vihtomisessa kuin saunomisessa ylipäänsä on rentoutuminen: se laskee verenpainetta ja tukee sydänterveyttä.

Lisätietoja: www terhen fi ja www usvaspa fi

USVA by Terhen, Mannerheimintie 5:ssa, järjestetään ympäri vuoden ryhmätapahtumia, joissa tutustutaan ohjatusti saunomiseen, vihtomiseen ja erilaisiin vihtamateriaaleihin.

– Nämä tapahtumat ovat olleet todella pidettyjä – niin ensikertalaisille kuin saunakonkareillekin, kertoo saunaterapeutti Ruutu.

Aleksi Poutanen

tehostaa saunan terveysvaikutuksia.

Terhen Oy

Mondexin kiuas on persoonallinen ja energiatehokas

Kiuasmarkkinoilla korostuu sähkökiukaiden suosio, mutta puukiuas pitää myös aina pintansa.

Mondexin erikoisuutena on sähkökiuas, josta saa pehmeät ja mehevät löylyt.

Premec Oy:n tehtaalla Ylivieskassa valmistetaan Mondexin kiukaita, jotka ovat täysin kotimaisia tuotteita. Kiukaat suunnitellaan Ylivieskassa ja myös kootaan siellä. Kiukaiden nimet, kuten Rakka, Teno ja Klapi kuvastavat niiden inspiraation lähdettä eli suomalaista luontoa sekä saunomiskulttuuria. Jokainen on erilainen. – Kiinnitämme paljon huomiota muotoiluun ja ulkoasuun, mutta samalla myös käytännöllisyyteen, kertoo Mondexin myynti- ja markkinointipäällikkö Petri Hulkkonen.

Hänen mukaansa suunnittelussa huomioidaan kiukaan tuleva sijoituspaikka. Esimerkiksi kesämökille Mondexin valikoimasta löytyy niin isompi, vesisäiliölläkin saatavilla oleva puukiuas, kuin pienempien suojaetäisyyksien puukiuas. Pyöreä puukiuas Klapi sopii pienempään saunaan. Motti on puolestaan hieman suurempaan tilaan sopiva puukiuas ja vesisäiliön kanssa se sopii erityisesti saunoihin, joihin ei tule lämmintä vettä.

Mondexin puukiukaissa käytetään kolmikanavaista polttotekniikkaa, minkä

ansioista savukaasu kiertää kauan kiukaassa ennen ulostuloa. Menetelmä on energiatehokas, vähentää päästöjä ja pehmentää löylyjä.

Ensimmäinen vuolukivikiukaiden valmistaja

Kansainvälisestä nimestään huolimatta suomalainen Mondex aloitti toimintansa Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa vuonna 1992. Mondexin ensimmäiset kiukaat olivat vuolukivestä valmistettuja sähkökiukaita.

Teksti: Ulla Ora | Kuvat: Mondex

– Mondex alkoi tehdä ensimmäisenä Suomessa vuolukivikiukaita, minkä jälkeen muutkin alkoivat valmistaa niitä. Kun muut lopettivat vuolukivikiukaiden valmistuksen, me jatkoimme ja olemme nyt neljän vuoden ajan olleet Suomen ainoita vuolukivikiukaiden valmistajia.

Vuonna 2016 Premec Oy osti Mondexin kiuastuotannon toimittuaan ensin useita vuosia Mondexin alihankkijana valmistamalla Mondexin kiukaat tehtaallaan Ylivieskassa. Vuonna 2022 Mondex lanseerasi ensimmäiset WiFi-ohjattavat kiukaat, joiden tuotekehitys jatkuu aktiivisena. Mondexin kotimaisuudesta kertoo myös kaikille tuotteille myönnetty Avainlippu-merkki.

Sähkökiukaasta pehmeät löylyt Nykyään myös sähkökiukaasta voi saada pehmeät ja mehevät löylyt.

– Esimerkiksi suosittu kiukaamme, Rakka-sähkökiuas antaa yhtä pehmeät löylyt kuin puukiuas. Eräs kiukaaseen tyytyväinen asiakkaamme sanoikin, että löylyt ovat kuin puukiukaassa, ainoastaan savun haju puuttuu ja ei tule puuroskaa lattialle.

Iso kivimäärä mahdollistaa monipuolisemmat löylyt. Kiukaasta voi saada erilaisia löylyjä riippuen siitä, mihin kohtaan vettä heitetään.

Sekä puu- että sähkökiukaita myydään mökeillekin tasaisesti ympäri vuoden. Hulkkosen mukaan nykyisin sähkökiukaan mökille ostava kiinnittää erityistä huomiota helppokäyttöisyyteen.

– Vaivattomuus ja mahdollisuus kiukaan etäohjaamiseen ovat asioita, joita yhä useampi

Mondexin suosittu Rakka-sähkökiuas antaa yhtä pehmeät löylyt kuin puukiuas.

toivoo. Kiuas halutaan lämmittää jo matkalla mökille. Etäohjaus mahdollistaa myös sen, että kiuasta ei pidetä turhaan päällä. Hulkkosen mukaan niin koteihin kuin kesäasunnoille tehdään aiempaa useammin spa-tyyppinen pesutila ja sauna, johon voi kuulua myös poreallas.

– Visuaalisuus on energiatehokkuuden lisäksi tärkeä elementti, kun kiuasta valitaan. Myös kotimaisuus on valttia.

Markkinat yhä enemmän ulkomailla Vaikka kiuas on muuttunut vuosien kuluessa ulkoisesti, sen perustarkoitus ja toimintaperiaate on säilynyt samana.

Kiuasmarkkinoilla korostuu sähkökiukaiden suosio, mutta puukiuas pitää myös aina pintansa. Sähkökiukaat ovat kehittyneet niin, että niiden löyly vastaa yhä enemmän puukiukaiden löylyä.

– Sähkökiukaiden kivimäärä on kasvanut, mikä mahdollistaa monipuolisemmat löylyt. Kiuas voidaan rakentaa niin, että siitä saa erilaisia löylyjä riippuen siitä, mihin kohtaan kiuasta vettä heitetään.

Saunan ja saunomisen suosio näkyy myös Mondexilla, joka suuntaa kiuasmarkkinointia yhä enemmän vientiin. Sauna on saanut huomiota Euroviisujen myötä, mikä on kiuasmyyjälle positiivinen ilmiö.

– Uskon, että viisuhuuma kasvattaa kiukaiden kysyntää ulkomailla, sanoo Hulkkonen.

Yhteistyössä

Saunavalmistaja kuuntelee asiakkaan toiveet

Tervas-saunojen muotoilussa yhdistyvät hirsiveistämisen perinteet ja ammattitaito.

Tervaksen saunojen historia ulottuu aikaan, jolloin Oulu ja sen lähiseudut olivat tunnettuja tervanpolttotaidostaan.

Tervaksen lähipiirissä oli paikkakunnalla tunnettu tervanpolttaja ja hirsimökkien rakentaja. Puuosaaminen on siirtynyt yli sukupolvien.

– Tervan tuoksu ja papan tekemät hirsisaunat jäivät lähtemättöminä mieleen, ja ajattelin jo pikkupoikana, että tuota hommaa voisin itsekin tehdä, kertoo Elia Koistinaho, joka on yhtenä omistajana Tervaksessa.

Tervaksen saunamalliston suunnittelusta vastaavat muotoilijat ja arkkitehdit. Uusia malleja tulee jatkuvasti.

Tervas-saunoissa on kiinnitetty erityistä huomiota mahdollisimman hienoon löylykokemukseen.

– Meillä on löylyvarpaat-slogan, mikä tarkoittaa, että lauteiden jalkataso pyritään suunnittelemaan niin, että varpaat ovat saunoessa kiuaskiviä korkeammalla. Hirsikertaa nostamalla voidaan saunan sisäkorkeutta säätää asiakkaan toiveiden mukaan. Ihmisten kylpemiskokemukset vaihtelevat, joten Tervaksen saunat mukautuvat niin modernille kuin perinteiselle saunojalle. Tervaksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Vaaramo on huomannut, että usein modernisti kaupungissa elävä haluaakin mökilleen hyvin perinteisen puusaunan.

Kylpytupa suosittu Tervaksen saunamallistosta löytyy malleja, joissa löylytilan lisäksi on erillinen kylpytupa, mikä mahdollistaa peseytymisen omassa rauhassa. Pesuhuoneeseen on

mahdollista johtaa lämmin vesi suoraan kiukaan lämminvesivaraajasta. Asiakkaan halutessa sauna on mahdollista yhdistää myös vesijohtoverkkoon.

– Kylpytupa saunan vieressä on äärettömän suosittu vaihtoehto. Sinne voi siirtyä rauhassa peseytymään muiden katseilta suojassa.

Tervaksen pihasaunan tai saunamökin voi hankkia valmiina pakettina omalle tontille. Ne suunnitellaan vastaamaan asiakkaan omia mieltymyksiä. Rakentaminen alkaa vasta, kun suunnitelma on valmis. Sauna tai saunamökki on mahdollista hankkia myös tavaratoimituksena niin, että asiakas kokoaa sen itse.

Tervaksen pääkonttori sijaitsee Kempeleellä. Saunat valmistetaan Haapavedellä ja Raahessa, joista ne kuljetetaan asiakkaille.

Vastakkainistuttavat lauteet.

– Pystymme valmistamaan saunat todella kustannustehokkaasti ja nopeasti. Perussaunamökki valmistuu noin viikossa. Asiakkaan tehtäväksi jää valmistella tontti siihen kuntoon, että voimme nostaa rakennuksen paikoilleen.

Tervaksen saunan tilaaja voi tilata samalta valmistajalta pihalleen pienimuotoisen huvilan, johon tulee saunan lisäksi päämökki ja esimerkiksi aitta. Ne voidaan rakentaa pihalle yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja niissä voi yhdistää sekä hirsirakenteita että vaihtelevia puuverhottuja ratkaisuja.

Valmiina paikan päälle

Tervaksen saunojen materiaalina ovat sekä hirsi, että erilaiset puuverhotut ratkaisut. Puukuitueristeisillä puuverhotuilla rakenteilla voidaan tehdä koviakin pakkasia kestävä eristetty saunarakennus.

Molemmista materiaaleista on mahdollista valmistaa asiakkaan toivomusten mukainen. Koska saunat kuljetetaan asiakkaalle valmiina, rajoittavat kuljetusmitat rakennusten kokoa.

Tervas-saunojen suosituin koko on hieman alle 30 neliömetriä. Sen kokoinen sauna voidaan viedä paikan päälle yhdellä kuljetuksella ympäri Suomea. Eniten saunoja kuljetetaan pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle sekä Itä-Suomen mökkialueille.

– Saunapaketeillamme on kuuden kuukauden koroton ja kuluton maksuaika ja maksaminen on mahdollista myös erissä, sanoo Vaaramo. Tämä on turvallinen tapa hankkia saunarakennus, koska mitään etumaksuja ei ole. Maksut tulevat vasta kuusi kuukautta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Tervaksen saunamallisto sopii sekä omakotitalojen pihaan että mökkien täydennysrakentamiseen.

Ekologinen ja taipuisa materiaali Vaaramon mukaan saunomisen suosio on kasvanut, mikä näkyy myös yrityksessä kasvavana liikevaihtona. Tervas on keskittynyt etenkin puulämmitteisiin saunoihin. Puusaunomiseen liittyvät suomalaisille tärkeät rituaalit, kuten savun tuoksu, tulen ritinä ja vadista peseytyminen.

– Tervas-saunojen koko rakenne on puuta, mikä on myös ekologisesti kestävä rakennusmateriaali.

Puu on myös materiaali, joka taipuu tekijän käsissä. Yksi Tervaksen erikoisuuksista on lohenpyrstönurkka.

Lisätietoja: www tervas fi

Näkymä Shinanomachin kylään Nojiri-järveltä.

Saunakonkeli nousevan auringon maassa

Saunakonkeli vietti Japanissa kuukauden kiertäen sekä moderneja kaupunkisaunoja että maaseutujen perinnelöylyjä. Matkan tarkoitus oli tutustua paikalliseen hikoilukulttuuriin ja jakaa japanilaiselle saunakansalle suomalaista saunaperinnettä.

Japani on eletty viime vuosina saunabuumia. Suomalaiselle tavan saunojalle tämä näyttäytyy ympäri yleisiä saunoja hiljaisina, kunnioittavina ja uteliaina pyöriviä japanilaisia saunaturisteja, jotka istuvat ylälauteella arvokkaasti kovissakin löylyissä. Suomeen ja saunoihin nuoria aikuisia vetää monissa populäärikulttuurin muodoissa ilmenevä skandinaavisen elämäntyylin ihannointi, moderni wellness-kulttuuri ja tarunhohtoisen totonottan, sisäisen ja ulkoisen harmonian tilan tavoittelu.

Japanissa on kuitenkin syvää, vuosituhantista hikoilukulttuuria myös omasta takaa. Ammoisina aikoina suuret, kiveen

louhitut tai valtavista lohkareista kootut massiivista savusaunan kiuasta muistuttavat luolat lämpesivät kylissä päivittäin ja ihmiset kokoontuivat hikoilemaan näihin kertalämmitteisiin ishiburoihin kukin tyylillään, samoista syistä kuin suomalaiset savusaunoihinsa.

Koska vulkaanisen maaperänsä vuoksi maa on täynnä myös erilaisia kuumia vesikylpyjä, höyryhuoneita, sekä saunabuumin myötä syntyneitä perinteisiä suomalaistyyppisiä löylyn tiloja, ei Saunakonkelin tarvinnut miettiä kahdesti, kun mahdollisuus matkustaa nousevan auringon maahan kylpemään ilmaantui.

Teksti ja kuvat: Saunakonkeli eli Juha Kumara & Matti Kemi

Perinteistä kylpemistä Tokiossa

Matka alkoi laskeutumisella Tokion hektiseen vilinään pilvenpiirtäjien seinistä kurottelevien 3d-mallinnettujen kissojen ja miljoonien ihmisten keskelle. Yksi miljoonista oli onneksi vanha ystävä, maailmaa ristiin rastiin kiertävä toimittaja sekä saunaentusiasti Miki Tokairin, jonka kanssa suuntasimme aistiärsykkeiden keskeltä laitakaupungin rauhaan ja kuumaan kylpyyn.

Syvällä Tokion esikaupunkialueella sijaitseva yhdeksän eri vesialtaan ja suolakiukaalla varustetun hiekkahöyrysaunan onsenkompleksi, Yomori No Sato, on palvellut Chofun naapuruston asukkaita ja satunnaisia kävijöitä vuosikymmenten ajan ja ammentaa vetensä 1 500 metrin syvyydestä maan alta. Vesi on kasvien hajoamisjätteen tummaksi värjäämää, altaasta riippuen kuumaa, kylmää ja kaikkea siltä väliltä.

Yomori No Satossa päästiin parhaimmillaan rajaporttilaiseen tunnelmaan, kun hiljaisessa höyrysaunassa huokailtiin, valutettiin hikeä ja leppiinnyttiin. Löylyä huoneessa ei kuitenkaan tarvitse erikseen luoda; luonnon oma voima nostaa kuuman vesihöyryn hiekan läpi pitäen yllä jatkuvaa miellyttävää lämpöä.

Tokiossa tapasimme myös toisen matkakumppanimme, sekä suomeksi että japaniksi globaalista saunakulttuurista ja -tavoista kirjoittavan Ayana Murasen. Hänen kanssaan matkasimme kenties Japanin modernin saunabuumin tärkeimpään kohteeseen, Naganoon ja Nojiri-järven rannalla sijaitsevaan Lamp-hostelliin. Lamp ja sen suomalainen saunamaailma The Sauna ovat Japanin

Rebuild-saunan peseytymistilat Kuyshun saarella.

Reissu alkoi Nojiri-järven maisemia ihaillessa Naganon prefektuurissa The Saunan löylykeskuksessa.

Bebe-san ‘Yksi’ nimisen savusaunan edustalla Nojiri-järvellä. Bebe vierailee säännöllisesti Suomessa opiskelemassa hyvän löylyn alkemiaa.

uuden saunatulemisen keskiössä, sillä jylhän vuoristoisen seudun keskellä, kirkasvetisen järven rannalla sijaitseva vanha leirintäalue on sen nykyisen omistajan Yuichi Nodan, tuttavallisemmin Bebesanin, kunnianosoitus sekä suomalaiselle hirsirakentamisperinteelle että simaiselle löylylle.

The Sauna houkuttelee vieraikseen enimmäkseen suurempien asutuskeskuksien nuoria aikuisia, jotka haluavat nauttia saunasta aidoimmillaan luonnon ympäröiminä, kuitenkin modernien palveluiden äärellä. Samaan hostelli- ja saunaketjuun kuuluvat myös pienemmät, eteläisen Kuyshu-saaren keskellä yhden asukkaan

Kekseliäs saunapoppoo virittämänsä yrttisaunan sisällä. Yrttisauna rakennettiin Mt. Fuji hotellin takapihalla tyhjillään olevaan kasvihuoneeseen.

Beppun kylpyläkaupungin vanhan onsen-kylpylän vesi on noin 42 asteista, täydellistä paikallisten seestyä päivän päätteeksi.

Ayana

Murase

Fuji-tulivuori tarjosi mahtipontisen kylpymaiseman telttasaunafestivaaleilla.

kylässä sijaitseva vanhaan kyläkouluun perustettu, kierrätysmateriaaleista valmistettu Rebuild Sauna sekä hieman Tokiosta pohjoiseen Ibarakin prefektuurissa upean vuoristojoen rannalla lämpiävä Koamigame. Kaikkia näitä yhdistää omistajiensa intohimo saunaa, luontoa ja vieraanvaraisuutta kohtaan.

Bebe on rakentanut Shinanomachin kylään Nojiri-järvelle yhteensä kuusi saunaa. Kaikki saunat lämpiävät puulla ja kiukaina on sekä paikallisten seppien rakentamia laadukkaita lämmönlähteitä että suomalaisen Narvin mallistoa. Saunoissa on huomioitu löylyn laki ja laudetilaa on vaativammallekin köllöttelijälle. Tunnelma on erittäin kotoisa; suuret puut huojuvat tuulessa, linnut ja karhut mellastavat ympäröivässä metsikössä ja saunamaailman läpi solisee kirkas vuoristopuro, johon voi löylyn jälkeen pulahtaa vilvoittelemaan.

Telttasaunassa tulivuoren kupeessa Saunakonkeli vietti The Saunalla kolme päivää löylyttäen ja löylytellen paikallisen saunakansan kanssa. Tutustuminen uuteen japanilaiseen saunojasukupolveen paljastaa pieteetin ja intohimon tason, jolla japanilaiset suhtautuvat omaksi kokemiinsa asioihin. Lukuisat pienet pyyhkeet, sauna-asusteet huovutetusta villasta valmistettuine saunahattuineen ja lanneliinoineen sekä juomapullot, sandaalit ja vilvoitteluasut on huolella valittu, järjestelty ja viikattu valmiiksi pitkän kaavan saunasessiota varten.

Kun Suomessa kaupungistumisen myötä syntyi kattava yleisten korttelisaunojen verkosto, Japanissa kylpemisen käytännön tarpeeseen kehittyi kuumista lähteistä ammentava onsen-kylpylöiden paljous. Saunomisesta innostuneelle japanilaiselle tämä tarkoittaa,

The Saunalla vuoristopuroon pulahtaminen on järjestetty japanilaiseen tapaan tyylikkään perinteikkäästi ohjaamalla puro suoraan kylpytynnyreihin.

että monesti kunnon löylyn perässä on matkustettava pitkä matka

The Saunan kaltaiseen saunakeitaaseen tai vaihtoehtoisesti vietävä itse sauna sopivaan paikkaan, usein luonnon keskelle, veden äärelle. Usein telttasaunojat kokoontuvat yhteen suuremmalla ryhmällä ja pystyttävät saunansa kaikkien yhteiseksi iloksi.

Yksi tällainen kokoontuminen järjestettiin tarunhohtoisen Fuji-tulivuoren kupeessa hulppean Mt. Fuji -hotellin pihamaalla. Tapahtuma oli samalla saunafestivaali, jossa eri telttasaunojen valmistajat esittelivät tuotteitaan, vihtojat antoivat hoitoja ja uuden ajan saunavaikuttajat keskustelivat japanilaisesta saunakulttuurista. Saunakonkeli järjesti vihta-sessioita, joissa tutustuttiin vihtomisen moniin tekniikoihin. Iltaisin keräännyttiin eleganttiin, kitschiä sekä kahdeksankymmentälukua huokuvaan bankettitilaisuuteen, jossa maankuulu koomikko Mag Manpei, sauna-aiheisen Sado-sarjakuvan luoja Tanaka Katsuki ja upeaa modernia saunateemaista ambientmusiikkia säveltävä Kengo Tokusashi viihdyttivät festivaalikansaa anekdooteilla ja pianomusiikilla.

Mt. Fujin tapahtuma muistutti myös siitä, millainen käsitys maailmalla suomalaisesta saunasta on aiemmin ollut. Telttasaunojen lisäksi vieraiden käytössä oli hotellin oma sauna, lähes ilmatiivis kuuma ja kuiva huone vailla aktiivista löylyn luontia. Kiitos Japanin uuden, asiaan perehtyneen ja Suomessa aktiivisesti vierailevan saunojasukupolven, modernit japanilaiset saunat ovat useimmiten enemmän jyvällä siitä, miten löylyä palvellaan.

Vanhaan maalaistalon viljavarastoon tehty sauna Koamigame rauhallisen kosken rannalla Ibarakin prefektuurissa. Lamp-hostellin saunavieraita kestitään perinteiseen tyyliin.

Nojiri-järven keskellä sijaitsee vanha temppelisaari.

Vuosituhantinen perinnesauna

Jos nykyinen saunasukupolvi uudistaa Japanissa käsitystä siitä, millaista on perinteinen suomalainen saunakulttuuri, tuo se samalla esiin oman maansa vanhaa, ikiaikaista löylyperinnettä. Shikokun saarella, pienessä Showan kylässä, on jäljellä yksi Japanin ainoista edelleen käytössä olevista perinteisistä ishiburoista, kallioon louhituista luolasaunoista. Jo 1300 vuotta sitten rakennetun kylpylaitoksen, Tsukahara no Karaburon, kaltaisia erilaisiin luonnonjyrkänteisiin louhittuja tai pohjalaisittain kuulainkivistä koottuja luolia, on aiemmin ollut ympäri Japanin saarta aktiivisessa käytössä niin arjessa kuin seremoniallisessa saunomisessa.

Luolia on lämmitetty kertaluontoisesti kuin savusaunoja ikään, mutta toisin kuin Suomessa, lämmityksen jälkeen on kömmitty suoraan tuuletettuun tulipesään, kuin massiiviseen kiukaaseen, jonka seinät hohkaavat luihin ja ytimiin iskevää ikiaikaista kiven kuumuutta. Showan kylässä saunaa ovat käyttäneet entisaikaan niin samurait, buddhalaiset kilvoittelijat kuin tavan kyläläiset sekä mentaalisen että ruumiillisen terveyden ylläpitämiseksi. Nykypäivänä saunaa lämmittää paikallinen yhdistys, jonka missiona on vaalia perinteistä paikallista kylpymuotoa.

Paikalle saavuttuamme kohtasimme heti nykyisen lämmittäjän, kivikasvoisen ja arvokkaasti kulkevan vanhan miehen, joka johdatti meidät ensitöikseen pihan perällä nököttävään vanhaan pyhäkköön. Pyhäkön tarkoitus on muistaa ja vaalia tarunhohtoisen buddhalaisen munkki Gyōkin perintöä. Gyōki omisti

Gyōkin muistoksi rakennettu alttari muistutti kunnioituksesta ja hyvien puolella olemisesta Karaburon pihalla.

”Tuoreista pavuista, ei kapseleista.”

Roger Federer

Sveitsiläinen tennisikoni ja JURAn tuotelähettiläs vuodesta 2006

J8 tarjoaa täysin uusia makuelämyksiä: Sweet Foam -toiminto maustaa maitovaahdon kahvin valmistuksen aikana, jolloin voit luoda trendikkään Sweet Latten kaltaisia erikoiskahvijuomia. P.A.G.2+ -kahvimylly takaa joka kerta parhaat mahdolliset aromit. Coffee Eye tunnistaa kupin sijainnin ja mukauttaa automaattisesti näytöllä esitettävän juomavalikoiman. jura.com

elämänsä yhteisönsä kehittämiseen, sairaiden auttamiseen ja erilaisiin paikallisiin projekteihin ympäri keskistä Japania. Saavuttuaan Showaan, hän ilmoitti kyläläisille saunan rakentamisen olevan prioriteettilistan kärjessä. Paikalliset pitivät kuitenkin viljasadon varmistamista kiireellisempänä tehtävänä, joten päädyttiin kompromissiin. Gyōki lupasi auttaa sadon kanssa, jos kyläläiset vastavuoroisesti auttavat saunanrakennustalkoissa. Näin syntyi sauna ja satokin valmistui ennätysajassa, joten sadonkorjuuta päästiin juhlistamaan simaisessa löylyssä.

Todisteena tästä palveluksesta kylälle ja sen asukkaille, saunaa lämmitetään edelleen useita kertoja viikossa perinteiseen tyyliin. Kaksi luolaa lämmitetään porrastetusti, joten saunomaan pääsee pitkin päivää. Luolien yhteydessä sijaitsee vilvoitteluhuone, jossa paikalliset viettävät aikaa syöden, lepäillen ja kovaäänisesti jutustellen.

Virallisesti kiukaaseen kehotetaan ryömimään kevyessä vaatetuksessa, mutta paikallinen väestö sukeltaa saunomaan monesti ilkosillaan. Perinteisesti saunalla on ollut palveluksessaan löylypoika, joka on juossut saunan ja meren väliä suolaista löylyvettä kantaen, mutta nykyään veden valelu luolaan on harvinaista. Lämpö on kuitenkin pehmeää, jykevää ja ruumiin lävistävää. Luolalöylystä ulos kömmittyään voi vain huokaista syvään, kiittää hämmästyttävän paljon Gyōkin näköistä saunanlämmittäjää löylystä ja toivoa, että Japanin kaunis ja omintakeinen löylykulttuuri säilyy modernien versioidensa ohella elinvoimaisena ja palvelee kansaa tulevinakin vuosituhansina.

Lähteen sauna on Helsingin vanhin yleinen sauna

Meren rannalla ja vehreällä puistoalueella sijaitseva Lähteen sauna on hurmaava vanha kaunotar.

Helsingin Lapinlahti on entinen psykiatrisen sairaalan alue, jossa on nykyään tapahtumakeskus ja kulttuurikeskittymä. Sen sydämessä toimii myös Helsingin vanhin yleinen sauna, joka on edelleen toiminnassa ja avoinna yleisölle.

Saunarakennus on valmistunut 1880-luvulla henkilökunnan ja potilaiden käyttöön. Sauna sijaitsee meren rannalla ja siitä on uimaan vain 100 metriä.

Saunan lauteille mahtuu kymmenen saunojaa kerrallaan. Yhteisestä pukuhuoneesta löytyy hiustenkuivain ja jääkaappi.

Lähteen saunan yleiset saunavuorot järjestetään maanantaisin, torstaisin ja satunnaisesti viikonloppuisin. Osa vuoroista on sekavuoroja. Saunavuoron hinta on 12 € (alennusryhmät 6 €) ja liput voi ostaa Kahvila Lähteen kassalta. Myynnissä on myös sarjakortteja.

Yleisten vuorojen ulkopuolella saunaa voi varata yksityiskäyttöön, hinta vaihtelee ajasta riippuen 130 €–210 € välillä. Varaukset nettisivuilta.

Lähteen sauna, Lapinlahdenpolku 8 www lapinlahdenlahde .fi/sauna/

Saunaa pyörittää Pro lapinlahden Tuki Oy, joka on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys, joka tukee toiminnallaan mielenterveystyötä ja tarjoaa työelämämahdollisuuksia pitkään työelämästä poissaolleille, työkokeilijoille sekä kuntoutujille.

Siiri

Lundström

KSaunat lämpiävät Heinolassa

Heinolan Rantakylpylä sijaitsee keskellä kaupunkia, uimarannan ja sataman välissä. Sijainniltaan paikka on osa kansallista kaupunkipuistoa ja historiallista kylpyläaluetta.

ylpylänrannan sauna lämpiää tuuli- ja vesisähköllä. Siihen mahtuu kerrallaan 20 saunojaa. Sen vieressä on tynnyrisauna, jonka kuusikulmaisiin sisuksiin mahtuu saunomaan 6 henkeä kerrallaan. Tynnyrisaunalla vierailee tarvittaessa myös saksalaistyylinen Aufguss-löylynheittäjä.

Saunat ovat sekasaunoja, joten uimapuku tulee ottaa mukaan. Saunassa noudatetaan hyviä saunatapoja eikä siellä sallita löylykilpailuja. Peseytymistilat ja pukutilat sijaitsevat Kumpeli Span tiloissa.

Saunoista pääsee helposti, parin portaan taktiikalla uimaan Kymijokeen. Saunojia palvelee Saunan terassi sekä Kylpylän Kesäkioski.

Sauna on avoinna ympäri vuoden, viikon jokaisena päivänä. Tarkemmat aukiolot löytyvät saunan nettisivuilta. Puolentoista tunnin saunavuoro maksaa 13,50 € (lapset, opiskelijat ja työttömät 10 €/krt). Saatavilla on myös sarjakortteja. Lippuja voi ostaa Kesäkioskilta tai netistä.

Saunan voi vuokrata myös omaan käyttöön. Yksityistilaisuudet maksavat 200 € (kesto 1,5 h ajankohtana 20.00–21.30).

Y HTEYSTIEDOT: Lähteen sauna, Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki +358 40 178 3454 www lapinlahdenlahde .fi/sauna/

Heinolan Rantakylpylä, Maaherrankatu 1 www rantakylpyla fi/sauna Saunat

Y HTEYSTIEDOT:

Heinolan Rantakylpylä Maaherrankatu 1, 18140 Heinola +358 40 681 1500 info@rantakylpyla .fi www rantakylpyla fi/sauna

Muisto talvelta: mukavaa kisahuumaa

”Riisuutukaa!”. ”Valmiina!”. ”Tuuuuuut!”.

Talviuinnin SM-kilpailut 2025 Pajulahdessa olivat täydessä vauhdissa, kun Suomen Saunaseuran viestijoukkue riisui käskystä kylpytakkinsa niille osoitettuihin koreihin. Osallistujat vuorollaan laskeutuivat lähtöasentoon kylmään veteen. Toinen olkapää vedessä, toisella kädellä kiinni portaista. Taputus, kannustushuudot ja kuuluttajan selostus kiritti jäistä menoa.

Idea joukkueesta syntyi Liisi Liuksen ja Johanna Sariolan jutellessa keskenään Haraldin lauteilla eräänä joulukuisena torstaiiltana. Saunasiskot ryhtyivät tuumasta toimeen ja saivat nopeasti neljän naisen joukkueen kasaan.

– Ai tulenko mukaan talviuinnin SM-kisoihin? Tottakai, vastasi allekirjoittanut välittömästi Liisin lähettämään viestiin. Erri Lindquist värväytyi mukaan neljänneksi.

Toiminnanjohtajalta saimme luvan kilpailla seuran nimen alla. Suomen Saunaseurassa olemme kylpeneet yhteensä yli sata vuotta.

Talviuinnin SM-kilpailussa Pajulahdessa Suomen saunaseuraa edustivat tänä vuonna Liisi Lius, Erri Lindquist, Johanna Sariola ja Arja Mäkelä.

Ilkka

Peräoja

Ilmoittautumisen jälkeen meille selvisi, että virallisen tuloksen saavat vain sekajoukkueet. Miesseuralaiset eivät tarttuneet kutsuun, vaikka kyselimme tutut ja tuttujen tutut Vaskiniemen kävijät.

Päätimme kuitenkin lähteä hakemaan hauskaa kokemusta. Saimme ottaa rennosti ilman sijoitus- ja aikapaineita. Muissa joukkueissa oli kaksi tai kolmekin miestä.

Kisapäivä alkoi vaivihkaa mieleen hiipivällä jännityksellä. Vesi ei tuntunut kylmältä adrenaliinin kohistessa suonissa. Kauhoimme kukin 25 metrin altaan puolen minuutin molemmin puolin. Jännitys purkautui iloon ja yhteiseen riemuun käden läiskähtäessä maaliin. Me teimme sen!

Mukava pikkupakkanen ja harvakseltaan leijailevat lumihiutaleet lisäsivät kisapäivän leppoisaa tunnelmaa.

Pukuhuone natisi liitoksissaan, kun pienessä tilassa liian monta naista vääntäytyivät uimapukuihinsa ja niistä pois. Kaikki kuitenkin tsemppasivat toisiaan ja sopu säilyi hyvin. Iloinen pulina kävi vielä saunassa, kun osallistujat vertailivat kokemuksiaan ja suorituksiaan.

Minni Kallio: Ihanat naiset rannalla, valokuva öljyvärityöstä, 50 x 70 cm.

kalenteriinne. Olisi mukava lähteä mukaan vaikka useamman joukkueen voimin.

Nyt kaikki vähänkin ideasta innostuneet saunaseuralaiset, naiset ja miehet, korvamerkitkäähän ensi vuoden kisat

Liikuntakeskus Pajulahden ja Suomen Ladun yhteistyössä järjestämät talviuintikilpailut järjestetään 31.1.–1.2.2026. Arja Mäkelä

Teksti: Tea Lindberg | Kuvat: Henri Sinisalmi

Saunavision ei ollut vain tapahtuma – se oli muistutus siitä, mitä me voimme olla yhdessä

”Helsinki Saunavision -tapahtuma oli menestys.” – Helsingin Sanomat 19.5.

Helsingin kaupungin sekä Saunat.fi- ja VisitSauna.com-palveluiden kanssa yhteistyössä toteutettu maksuton Helsinki SAUNAVISION -tapahtuma näytti, mihin löylyllä todella pystytään.

Töölönlahden puistoon Euroviisu-viikonloppuna rakentunut 15 saunan keskittymä ei ollut vain hyvinvoinnin keidas – se oli urbaanin saunakulttuurin juhla. Se oli myös konkreettinen muistutus siitä, miten sauna yhdistää: lauteilla kaikki ovat tasa-arvoisia – pormestarista opiskelijaan, himosaunojasta ohikulkijaan ja asunnottomaan.

Saunassa piilee suomalaisuuden ydin. Kenties juuri siksi olemme vuosi toisensa jälkeen maailman onnellisin kansa. Helsinki Saunavision taika oli siinä, ettei se yrittänyt tehdä saunasta mitään

muuta kuin mitä se jo on: paikka, jossa ihmiset voivat pysähtyä, kohdata ja olla aidosti läsnä. Eräs lauteilla istunut osallistuja sanoi osuvasti: ”Jäin tapahtuman jälkeen miettimään, mikseivät saunat voisi olla Töölönlahdella koko kesää – ja miksei tällaista ole järjestetty ennen?”

Tapahtuman idea syntyi maaliskuussa, kun KAJ:n Bara bada bastu voitti Ruotsin Melodifestivalenin. Innostuimme ja ajoimme saunapakettiautollamme Kauppatorille juhlalöylyille. Siitä syntyi ajatus kokonaisesta saunakylästä. Saunavillitykseen vastaaminen oli ajankohtaista, mutta tällainen tapahtuma vaatii myös ripauksen hulluutta, rohkeutta ja hyvän tiimin.

Helsinki SAUNAVISION oli merkittävä mahdollisuus suomalaisella sauna-alalle. Tapahtuma tarjosi alustan, jossa kotimaiset saunatuotteet, -rakenteet ja -palvelut pääsivät esiin näkyvästi ja saavutettavasti tuhansien kävijöiden edessä. Se oli ponnahduslauta,

joka toi esille paitsi luovuuden ja osaamisen, myös potentiaalin kansainväliselle kasvulle.

Yhteistyö alan toimijoiden välillä oli paitsi suotavaa, myös strategisesti tärkeää. Kun sauna-alan yrittäjät, suunnittelijat, rakentajat ja saunottajat tekevät yhdessä, syntyy jotain, joka ei jää pelkäksi tapahtumaksi – vaan eläväksi osaksi urbaania kulttuuria. Näin voimme rakentaa kestävää, saavutettavaa ja monimuotoista saunakulttuuria, joka ei vain vahvista kotimarkkinoita, vaan puhuttelee myös kansainvälistä yleisöä. Suomalainen sauna on enemmän kuin perinne – se on vientituote, elämys ja yhteisöllisyyden kieli. Ja Helsinki SAUNAVISION voi olla juuri se näyttämö, jolta se lähtee maailmalle.

Jatkoa on jo suunnitteilla: olemme tarjoutuneet tuomaan liikuteltavia saunojamme lokakuun Asunnottomien yöhön. Olemme miettineet saunakylää myös mm. Helsinki-päivälle, Juhlaviikoille ja Helsinki Luxiin. Lisäksi toivon, että World Sauna Day 26.10. voisi saada seurakseen Helsinki SAUNAVISION:in innoittamana pop up -saunatapahtumia ympäri maailmaa.

Toivon, että Helsinki jatkaa avoimuuttaan tällaisille yhteisöllisille tempauksille. Tarvitsemme lisää kaupunkisaunoja ja tapahtumia, mutta ennen kaikkea kohtaamispaikkoja, jotka ovat aidosti saavutettavia kaikille. Saunavision ei ollut vain tapahtuma – se oli muistutus siitä, mitä me voimme olla yhdessä. Ihmisinä, ilman hierarkioita, hikisinä ja onnellisina, samoilla lauteilla.

Kirjoittaja on saunayrittäjä.

Kymmenen kysymystä

1. Suomalaisyhtye KAJ edusti tänä vuonna Eurovision laulukilpailuissa Ruotsia kappaleella Bara bada bastu. KAJ on kotoisin pohjanmaalaisesta Vöyrin kunnasta, jonka asukasluku on noin a) 3 500 b) 6 400 c)10 500.

2. Eliel Saarinen suunnitteli Robert Kajanukselle hienon linnamaisen, kivillä päällystetyn saunan, joka on edelleen käyttökunnossa. Sauna sijaitsee a) Santahaminassa b) Suomenlinnassa c) Upinniemessä.

3. Vuonna 2024 Vaskinimessä saunottiin noin a) 20 000 b) 35 000 c) 50 000 kylpykertaa.

4. Vieraiden osuus Vaskiniemen kylpykerroista oli vuonna 2024 noin a) 5 % b) 10 % c) 20 %.

5. Saunatalon kesän 2025 remontissa muun muassa a) keittiötilat uusitaan kokonaan b) savusaunojen ilmanvaihto korjataan vastaamaan EU:n määräyksiä c) lisätään kahvion istumapaikkoja poistamalla takka.

6. Sama henkilö voi olla seuran johtokunnassa a) korkeintaan kolme kaksivuotiskautta peräkkäin b) yhden kuusivuotiskauden c) rajoittamattoman pitkään, jos kannatusta riittää.

7. Rajaportin sauna on vanhin edelleen käytössä oleva yleinen sauna. Se sijaitsee a) Helsingin Kalliossa b) Turun Puolalanmäellä c) Tampereen Pispalassa.

8. Saunaseura on julkaissut saunaoppaan maahanmuuttajille a) kolmella b) viidellä c) seitsemällä kielellä.

9. Saunaseuran ensimmäinen puheenjohtaja hoiti tehtävää 22 vuotta ja esimerkiksi Vaskiniemen saunatalo rakennettiin hänen johdollaan. Ensimmäisen puheenjohtaja nimi oli a) Karl Hirvisalo b) Harald Teir c) Juhani Peräsalo.

10. Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan korvattavista palovammoista syntyy saunassa noin a) 50 % b) 25 % c) alle 10 %.

Laatinut Lasse Viinikka

Svante

Gullichsen

AITOA SAUNATUNNELMAA - LUOMAN TYYLIIN!

Luoman Sotka-pihasauna on täydellinen yhdistelmä perinteitä ja toimivuutta. Kompakti, mutta tilava kokonaisuus, jossa on sauna ja lämminhenkinen saunatupa samassa paketissa. Tilaa omasi nyt!

Onko sinulla juttuidea?

Haluatko kirjoittaa?

Sauna-lehti ottaa vastaan juttuvinkkejä sekä valmiita tekstejä . Sana on vapaa, kunhan pääosassa on sauna .

Ideat, vinkit ja tekstit voi lähettää Sauna-lehden päätoimittajalle osoitteeseen lehti@sauna . fi

Sauna-lehti pidättää oikeuden valita ja editoida julkaistavat jutut .

”Me ollaan synnytty saunomaan”

Tekisi melkein mieli sanoa, että onpa meillä takana aikamoinen sauna-bastu-kevät. Mutta en sano. Tosiasiassahan meillä on takana vuosituhansien saunaperinne ja sukupolvien kasvattama kulttuuri, joka ei onneksi näytä laantumisen merkkejä.

Kevään viisuhuumassa mentiin rallatellen saunaan jopa eri puolilla Eurooppaa. Tuskin missään saunasta kuultiin ihan ensimmäistä kertaa, mutta saunomista tuotiin esiin ihan uudella otteella. Ilolla, hyvällä mielellä ja yhteisellä innostuksella.

Se kertoo mielestäni siitä, että saunakulttuuri osaa elää ajassa.

Vanhojen savusaunojen hämäristä asiantuntemustaan jakavat partasuut ovat saaneet rinnalleen elämään ja saunomiseen rennosti suhtautuvan nuoremman sukupolven, joka ei kaihda yhdistää vanhoja perinteitä ja uutta tekniikkaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä olivat Saunaseuran ja Sauna-lehden Instagram-päivitykset Euroviisujen Suomi-loungesta. Saunatietous levisi riemulla ja tehokkaasti sinne, minne pitikin eli iski varmasti kipinää uusiin saunaharrastajiin.

Vaikka kulttuurilla olisi kuinka pitkät ja vahvat perinteet, se ei pysy hengissä ilman aktiivista toimintaa eli ihmisiä. Ilokseni olen saanut huomata, että saunakulttuurilla ei ole nyt tämän suhteen ongelmaa. Suomi on nykyisin paitsi miljoonien saunojen ja

tuhansien järvien maa myös lukemattomien, erikokoisten saunatapahtumien pitopaikka. Mobiilisaunoja vedetään kokoontumisajoihin, sauna-aiheesta järjestetään seminaareja, opiskelijat pitävät sauna-sitsejä ja lauteet täyttyvät yleisissä saunoissa. Jopa viranomaiset ovat osaltaan tukeneet saunakulttuurin elinvoimaisuutta hyväksymällä alle 30-neliöisen saunan rakentamisen ilman rakennuslupaa. Tällaisessa ilmapiirissä on mukavaa ja helppoakin olla osa suomalaista saunakulttuuria. Kukin tekee sen tavallaan. Joku voi organisoida isoa valtakunnallista tapahtumaa, toinen voi rauhoittua kotisaunassaan yksin tai perheen kanssa.

Yksi asia on kuitenkin oleellista eläväisen saunakulttuurin tulevaisuuden kannalta. Viedään lapset saunaan ja opastetaan sekä totutetaan heidät saunomaan. Siitä kasvavat saunakulttuurin tulevat sukupolvet.

Kuten viime vuoden kesän sauna-hitissä saunomisesta laulettiin: Se on meidän pohjoinen dna, me ollaan synnytty saunomaan

Sopivan lämmintä saunakesää!

Pekka Paasonen

Saunamestari Kilta ry:n puheenjohtaja

YHTEYSTIE d OT

Suomen Saunaseura ry

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET

THE FINNISH SAUNA SOCIETY

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki, www.sauna.fi

Toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi janne.koskenniemi@sauna.fi, 050 371 8178 (puhelinaika ti–to klo 10–13)

Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana)

Kahvilapäällikkö Lari Lindgren, lari.lindgren@sauna.fi

Lämmittäjämestari/kiinteistöhuolto Ari-Pekka Paavola, lammittaja@sauna.fi, 050 372 7648 Sauna-lehti

Päätoimittaja Karoliina Saarnikko, lehti@sauna.fi

Seuraa Sauna-lehteä sosiaalisessa mediassa:

@saunalehti @sauna_lehti

SAUNASEURAN JOHTOKUNTA 2025

Hannu Saintula, puheenjohtaja hannu.saintula@pp.inet.fi, 050 5599 557

Raine Laurikainen, varapuheenjohtaja laurikainenraine@gmail.com, 050 0417 215 Heikki Junkkari heikki.junkkari@fimnet.fi, 0400 680 836 Ilpo Koskinen koskinen.ilpo@jutra.fi, 040 020 9229 Johannes Lahtela johannes.lahtela@gmail.com. 050 365 8517

Raine Luomanen, 040 774 0021, raine.luomanen@raineluomanen.fi

Janne Mattila janne.jj.mattila@gmail.com, 050 911 4708

Jouni Niiniaho jokke@iki.fi, 040 071 3538

Leena Niskanen leena.niskanen@gov.fi, 040 779 7057

Topi Vesteri topi.vesteri@icloud.com, 040 070 2002

Ville Warsta ville@warsta.net, 040 344 5961

RAKENTAMISEN

AMMATTILAISET ASIALLA

Jutra on asiantunteva ja luotettava rakentamisen ammattilainen.

Omaamme yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksen vaativista projekteista maan johtavien rakentajien kumppanina.

Palvelumme kattaa niin timanttiporaus ja -sahaustyöt, sekä tarjoamme ammattimaista projektinjohdon palvelua.

Ota yhteyttä ja laita rakentamisen ammattilaiset asialle.

JUTRA OY

Airotie 1 ■ 00830 Helsinki Ilpo Koskinen ■ koskinen.ilpo@jutra.fi +358 400 209 229 www.jutra.fi

Tietovisan oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3c, 4b, 5a, 6a, 7c, 8b, 9a, 10b

avautuu syyskuun alussa

Viimeisimmät tiedot remontin kulusta, ja tarkemmat aukioloajat löytyvät jäsenkirjeistä sekä verkkosivujen remonttiosiosta www .sauna .fi/saunatalo/saunatalonremontti/

Lisätietoja jäsen- ja saunamaksuista, oheispalveluista ja seuran toiminnasta osoitteessa www sauna fi

Saunatalo