SAMK vuosikertomus 2015

Faktaa &

vaikuttavuutta

Satakunnan ammattikorkeakoulu Vuosikertomus 2015

SISÄLTÖ

3

Rehtorin katsaus

4 Harppaus kohti aurinkotaloutta

5

Namibian kautta Afrikan kaupunkikehityksen markkinoille

6

Uusi yhtenäinen kampus Raumalle

7

Liiketalouden koulutukselle kansainvälistä kilpailumenestystä

8

9

Vanhustyön ylempi AMK -tutkinto – uutta koko Suomessa Soteekki on yli 300 opiskelijan harjoittelu- ja oppimisympäristö

10

Matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmä maakunnan matkailun veturina

11

Taidekoululla juhlavuosi

12

Avoin AMK – uusi tie tutkintoon

13

Tutkintokoulutuksen tarjonta

16

Osakeyhtiö ja hallinto

25

Strategia

26

Tase ja tuloslaskelma

Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK Vuosikertomus 2015 | Toimitus ja taitto: SAMK Viestintä Kannen kuva: Veera Korhonen Kuvat: Veera Korhonen, Tomi Glad, Teemu Heikkinen, Minna Keinänen-Toivola, Saija Mustaniemi, Harri Joensuu, Mikko Tornivuori, Inna Saarinen, Hanna Valtokivi, Tomi Glad, Jatta Lehtonen, Eero Hammais, Katri Väkiparta, Anssi Pajala, Pauli Valo, Anne Sankari, SAMK / kuva-arkisto Paino: Eura Print | Painos: 1. painos 2016

REHTORIN KATSAUS #samk2022 Toimintavuoden 2015 suurin yksittäinen ponnistus oli eittämättä strategian uusiminen ja sen perusteella tehtävä profiloitumisen kirkastaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli edellyttänyt kauden 2017–2020 sopimusneuvottelujen pohjaksi kattavaa materiaalia, mm. vuoden 2020 loppuun voimassa olevaa strategiaa sekä kunnianhimoisia esityksiä työnjaon ja profiloitumisen vahvistamisesta. SAMKin esitykset toimitettiin ministeriölle vuoden 2016 alussa.

Strategiatyössä on aivan yhtä oleellista itse prosessi kuin työn tuloksena saavutettu sisältö.

Henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kesken toimintavuoden aikana yhdessä luotu näkemys tulevaisuuden tarpeista ja tavoitteista luo hyvän pohjan strategian viemiselle käytäntöön.

SAMKin uusi strategia, #SAMK2022, tuo tavoitteiden keskiöön opiskelijan, työelämäyhteistyön sekä tinkimättömän kansainvälistymisen. Strategiassa nämä kolme elementtiä kietoutuvat toisiinsa muodostaen loogisen toisiaan tukevan kokonaisuuden.

SAMK on rohkeasti asettanut itselleen vision, että jokainen opiskelija valmistuttuaan työllistyy.

Alueen tarpeiden mukaan profiloitu koulutus, laaja työelämäyhteistyö ja yrittäjämäinen asenne luovat opiskelijoille tähän kaikki edellytykset. SAMK on asettanut kaikkiaan kuusi mitattavissa olevaa strategista tavoitetta. Tavoitteissa mm. linjataan, että SAMKin koulutus ja tutkimus ovat kansainvälisiä, että opiskelijat arvostavat oppimisympäristöjämme ja että SAMK on työelämäyhteistyön alueellinen kokoava voima. Teemme työtä sen eteen, että SAMKin kampusten ympärille rakentuu koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskeskittymiä, jotka mahdollistavat temaattisten innovaatioympäristöjen ja -verkostojen kehittymisen.

Strategian perusteella SAMKin valintana on profiloituminen teollisuuskorkeakouluksi, jossa painotetaan teollisuuden uudistumista, vientiosaamista sekä työvoiman toimintakykyä. Profiloituminen tulee suuntaamaan panostuksia tunnistettuihin vahvuusaloihin sekä uusiin nouseviin aloihin.

Näillä painoaloilla panostetaan Master-tasoisen koulutuksen lisäämiseen, kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja koulutusvientiin.

Tuloksellisesti vuosi 2015 oli menestyksekäs. Kaikki keskeiset toiminnalliset tunnusluvut paranivat edellisvuoteen verrattuna. Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä nousi ja selvästi aiempaa suurempi osuus opiskelijoista suoritti 55 opintopistettä. Samoin ulkopuolinen TKI-hankerahoitus kasvoi vuoteen 2014 verrattuna, vaikka kokonaisuutena haettavissa oleva hankerahoitus on vähentynyt aiemmista vuosista selvästi. Erityisen ilahduttavaa oli avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden yli 100 %:n kasvu.

Kiitän kaikkia SAMKilaisia erittäin hyvään tulokseen johtaneesta työstä sekä sidosryhmiämme ja yhteistyökumppaneitamme merkittävästä panoksesta satakuntalaisen korkeakoulutuksen hyväksi.

Juha Kämäri toimitusjohtaja, rehtori

3

HARPPAUS KOHTI AURINKOTALOUTTA

Pilottikohteiksi ilmoittautui noin 150 kotitaloutta tai yritystä. Jatkoon pääsi kymmenen.

SOLARLEAP Satakunta -hankkeen tavoitteena on antaa sysäys Satakunnan alueen aurinkoenergialiiketoiminnalle ja sen kehittymiselle, yhtenäistää lupaprosesseja sekä tuottaa alalle päteviä osaajia.

– Jo yksinkertaisilla toimenpiteillä kaavoituksessa, kuten aurinkoenergian huomioivalla rakennusten asemoinnilla ja riittävän kattokulman sallimisella, voidaan parantaa aurinkoenergiajärjestelmän vuosituottoa merkittävästi, projektipäällikkö Teemu Heikkinen kertoo.

Solar-valmennuksissa yritysten ja rakennusvalvonnan henkilöstö sai tietoa ja taitoa käytännön liiketoimintaan. Asennusvalmiuksia lisättiin aloittamalla kahden apuvälineen kehittäminen. Suomen olosuhteet ja rakennusvaatimukset huomioiva RT-ohje auttaa aurinkoenergia-asennuksissa.

Aurinkoenergiajärjestelmän kokonaisdokumentointityökalu ASSERiin kootaan kaikki oleellinen tieto järjestelmästä asiakkaan yhteydenotosta käyttöönottoon.

Hanke haki ja kartoitti pilottikohteita, joissa haluttiin hyödyntää aurinkolämpö tai -sähköenergiaa. Kohde sai olla kotitalous, yrityskiinteistö, kunta- tai kaupunkikiinteistö tai vaikka maatila.

Kymmenen kotitaloutta valittiin oppilaitospiloteiksi, joihin SAMK ja WinNova opiskelijayhteistyöllä suunnittelevat ja asentavat aurinkoenergiajärjestelmän vuonna 2016. Pientalopiloteiksi valikoituneista kotitalouskohteista julkaistaan mittausdataa SolarForum-nettisivustolla. Kaikille avoimen mittaustiedon avulla helpotetaan puolueettoman tiedon saantia ja sitä kautta alennetaan kynnystä aurinkoenergiatuotannon lisääntymiselle.

SOLARLEAP Satakunta on SAMKin ja WinNovan kaksivuotinen (2015–2016) yhteishanke. Sen kanssa samanaikaisesti on käynnissä SOLARLEAP Varsinais-Suomi -hanke, joka toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin yhteistyönä.

4

NAMIBIAN KAUTTA AFRIKAN KAUPUNKIKEHITYKSEN MARKKINOILLE Satakunnan ammattikorkeakoulun ja namibialaisen yliopiston NAMURBAN-projektissa tutkitaan ja kehitetään kaupunkiolosuhteisiin resurssitehokas konsepti puhtaalle vedelle, uusiutuvalle energialle, asumiselle, kierrätykselle ja ICT-ratkaisuille Namibiassa.

Projektissa pilottikaupunkina on Atlantin rannikoilla sijaitseva Walvis Bay, joka on eteläisen Afrikan liikenteen tulevaisuuden solmukohta. Walvis Bayssä on käynnissä 300 miljoonan euron sataman laajennusprojekti, johon NAMURBAN-projektin teemat liittyvät läheisesti.

– Projektin tuloksena on ratkaisuja puhtaan veden saatavuuteen, uusiutuvaan energiankäyttöön ja kierrättämiseen. Kartoitamme myös liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille uudella markkina-alueella, eteläisessä Afrikassa, kertoo projektipäällikkö Minna Keinänen-Toivola.

Käynnissä on myös NAMHUB-projekti, jossa luodaan SAMKin, VTT:n, Suomen Ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteistyönä ekosysteemi liikenteeseen ja logistiikkaan. Näkökulmana on erityisesti ympäristöystävällisyys ja turvallisuus.

Projektit ovat saaneet laajaa huomiota Namibian paikallisessa mediassa niin lehdistössä, radiossa kuin kansallisilla TVkanavilla ja paikallisten päättäjien keskuudessa.

NAMURBAN on Tekesin ja ulkoministeriön rahoittaman Business with Impact (BEAM) -ohjelman tutkimusprojekti.

Se alkoi 1.10.2015 ja sen kokonaisbudjetti on 440 000 euroa, josta BEAM-ohjelma rahoittaa 70 %, SAMK 20 % ja yritykset 10 %.

5

Projektipäällikkö, FT Minna KeinänenToivola on paitsi ansioitunut tutkija, myös hyvin aktiivinen kirjoittaja ja sosiaalisen median käyttäjä.

UUSI YHTENÄINEN KAMPUS RAUMALLE SAMKin uudistettu kampus avasi ovensa Raumalla syksyllä 2015.

Aiemmin neljässä eri toimipisteessä olleet toiminnot saatiin kompaktiin kokonaisuuteen Satamakadun ja Suojantien risteykseen sataman lähelle. Muutoksen yhteydessä Rauman kaupunki remontoi tiloja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Aikataulu oli haasteellinen, koska Satamakadun tilojen remontti päästiin aloittamaan vasta toukokuun lopussa ja uusien opiskelijoiden oli määrä aloittaa uudistetulla kampuksella elokuussa. Suojantien kiinteistön remontti kesti vajaan vuoden.

Kahden kiinteistön tyhjentämiseen ja Satamakadun tilojen remonttiin meni lähes päivälleen kolme kuukautta.

Remontti valmistui sovitussa aikataulussa. Kampuksen yhteiset toiminnot, kuten kirjasto ja opiskelijapalvelut, toimivat nyt Satamakadulla. Opetustilat sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa.

Kaikkiaan kampuksella on noin 1500 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 80.

Raumalla järjestetään sekä suomen- että englanninkielistä koulutusta. Kansainvälisyyttä kampukselle tuovat liiketalouden englanninkieliset AMK- sekä ylempi AMK -tutkintokoulutukset.

Merenkulun koulutus myös on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Kampuksella voi opiskella liiketaloutta, hoitotyötä, tekniikkaa ja merenkulkua. Vuonna 2015 kampuksella oli 33 eri kansallisuutta, mukaan luettuna tutkinto- ja vaihto-opiskelijat sekä henkilökunta.

Kampus on SAMKin logistiikan ja meriteknologian osaamiskeskittymä. Merenkulun osalta SAMK tekee tiivistä yhteistyötä samoissa tiloissa toimivan WinNovan kanssa. Yhteiskäytössä ovat mm. huippumodernit merenkulun simulaattorit.

6

LIIKETALOUDEN KOULUTUKSELLE KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUMENESTYSTÄ Vuosi 2015 toi menestystä Rauman liiketalouden kansainväliselle koulutukselle. Toisen vuoden International Business and Marketing Logistics -koulutuksen opiskelijat saavuttivat kolmannen sijan NIBS Worldwide Business Plan Competition -kilpailufinaalissa. Kilpailu järjestettiin St. Louisissa Yhdysvalloissa. Opiskelijat osallistuivat kilpailuun lehtori Riitta Bluen vetämällä Business Planning and Strategy -opintojaksolla, joka toteutettiin verkko-opintoina. Opiskelijat innovoivat uudenlaista liiketoimintaa ja tekivät siitä suunnitelman ja videon. Opiskelijoiden suunnitelmista kilpailuun valikoitui Speed-Up Teamin työ Business Plan – case Talent Hunt. Tiimiin kuuluivat opiskelijat Van Nguen, Thu Hoang, Lassi Kukkula ja Johanna Msagha. Talent Huntin palkintoperusteluina mainittiin mm. että työssä on erilainen ja erottuva liikeidea, joka yhdistää yritykset ja harjoittelupaikkaa etsivät opiskelijat. Kilpailuraati arvioi myös, että yritykselle voisi olla todellista kysyntää työmarkkinoilla.

Myös toinen raumalainen opiskelijaryhmä taisteli tiensä liiketalouden kilpailun finaaliin. SAMKin joukkue valittiin ainoana Suomesta NIBS Worldwide Case Competition -kilpailun karsinnoista finaaliin Kanadan Ottawaan keväällä. Euroopasta kilpailuun osallistui 15 koulua, joista neljä pääsi jatkoon. Karsintakierroksen casen aiheena oli ”Ethiopian Airlines – Bringing Africa together”, jossa pohdittiin Ethiopian Airlinesin laajenemisvaihtoehtoja ja malleja Afrikassa. Opiskelijat Tiina Niemi, Andrews Senanu Osabutey, Rahman Mustafizur ja Niilo Peltomäki saivat kehuja mm. substanssin ymmärtämisestä, analyysityökalujen hyvästä käytöstä, syvällisemmästä businessNIBS (Network of analyysista ja esitetyistä talousluvuista. Mestaruuskierroksen 16 parInternational haan joukkoon pääseminen oli merkittävä saavutus, vaikkei mitalisijaa tällä kertaa saavutettukaan.

Business Schools) Vuonna 2017 NIBS Worldwide Case Competition järjestetään SAMKissa Rauman kampuksella.

7

on maailmanlaajuinen korkeakoulujen yhteistyöverkosto.

VANHUSTYÖN YLEMPI AMK -TUTKINTO – UUTTA KOKO SUOMESSA Vanhustyön ylempi AMK -tutkinto käynnistyi SAMKissa ensimmäistä kertaa ja ainoana Suomessa vuonna 2015. Tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia vanhustyön osaajia, kehittäjiä ja johtajia.

Koulutus antaa valmiuksia arvioida, tukea ja edistää ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä kehittää vanhustyötä sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmissä.

SAMKissa on mahdollista suorittaa myös vanhustyön AMK-tutkinto, josta valmistuu geronomi (AMK) -tutkintonimikkeellä. Geronomi voi toimia vanhustyön asiantuntijana kunnissa, erilaisten järjestöjen ja yritysten palveluksessa, projekteissa, muistityössä, omais- ja läheispalveluissa sekä itsenäisenä yrittäjänä. Geronomi sai laillistetun ammattihenkilön aseman 1.3.2016.

Vanhustyön koulutusta on kehitetty alueellisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. SAMK on ollut mukana esimerkiksi Porin perusturvakeskuksen ja Satakunnan Vanhustuki ry:n järjestämässä ikäihmisten kansalaisraadissa. Se on kuntalaisten osallisuutta ja päätöksentekoa vahvistava toimintamuoto, joka kuuluu olennaisesti ikäystävälliseen yhteiskuntaan.

Vanhustyön koulutuksen yhtenä tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Yhteistyötä tehdään mm. Kiinassa Changzhoun yliopiston ja Changzhoun kaupungin Tianningin hallinnollisen alueen kanssa, Latviassa MultiNEC network-verkostossa ja Italiassa Erasmus+ -liikkuvuusohjelmassa.

8

SAMK perusti vuonna 2015 Kiinan Changzhouhun ”Chinakampuksen”, jonka yksi painopiste on vanhustyö.

SOTEEKKI ON YLI 300 OPISKELIJAN HARJOITTELUJA OPPIMISYMPÄRISTÖ Soteekki on sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja opiskelijatyönä opettajan ohjauksessa. Oppimisympäristö tarjosi vuonna 2015 harjoittelupaikan 320 opiskelijalle. Opintopistekertymä oli yli 1600 opintopistettä.

Vuosi sitten Soteekki sai valtakunnallista näkyvyyttä, kun PETEoppimisympäristö palkittiin sosiaali- ja terveysalan turvallisuuden tunnustuspalkinnolla.

Soteekissa työskentelee sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijoita sekä kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Harjoittelupaikkana Soteekki valmentaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita työelämätaitoihin, asiakaspalveluun, monialaiseen tiimityöskentelyyn sekä yrittäjyyteen. Soteekin palvelutuotteet ovat moninaiset. Tarjolla on eri-ikäisten työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja, terveyskunnon ja toimintakyvyn testauksia ja monenlaisia avustaja- ja liikuntapalveluja. Kokemuksellista oppimista on tehty yhdessä pelastusalan kanssa PETE-oppimisympäristössä, jossa opiskelijat tutustuvat pelastusalaan ja tarjoavat palokuntalaisille työkykyä ylläpitäviä palveluja.

Myös virkistyspalveluita ja oljenkorsipalveluita, eli kotikäyntejä ikäihmisille ja mm. lapsiparkkitoimintaa on tarjolla. Palvelusopimuksia solmittiin vuonna 2015 yhteensä 141. Osa näistä tehtiin aivan uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Soteekki tukee Satakunnan aluekehitystä: edistää alueen yrittäjyyttä, kehittää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja tukee uusien yritysten perustamista jo opiskeluaikana.

9

MATKAILULIIKETOIMINNAN TUTKIMUSRYHMÄ MAAKUNNAN MATKAILUN VETURINA Matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän toiminta on lyhyessä ajassa laajentunut merkittävästi.

Tutkimusryhmä on mukana maakunnallisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä kehittämistoiminnassa. Ryhmä on keskittynyt matkailuelinkeinon liiketoimintaosaamisen ja -mallien sekä alan verkostojen, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Tutkimusryhmän toiminnalle on keskeistä alueellisten verkostojen luominen ja koordinointi. Merkittävässä roolissa on erityisesti luonto- ja ruokamatkailun edistäminen maakunnassa, yrittäjien liiketoimintaosaamisen lisääminen sekä yritystoiminnan kansainvälistäminen. Lisäksi tutkimusryhmä edistää matkailuyritysten kilpailukykyä ja kasvua tukemalla erilaisia matkailuyrittäjyyden muotoja. Esimerkiksi Green Care -yrittäjyys on osa toimintaa ja laadukkaiden palvelujen tuottamista maakuntaan. Tutkimusryhmä jalkauttaa myös kansallisia Visit Finland -matkailun kehittämisohjelmia maakuntaan.

Maakunnasta on aiemmin puuttunut matkailuliiketoiminnan kehittämisen veturi, Sanna-Mari Renfors kertoo.

– Kehittämistoiminnassa hyödynnettäviä tekijöitä ovat maaseudun ja luonnon vetovoimatekijät sekä näihin liittyvien palvelujen kehittäminen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi voimavaraksi, kertoo tutkimusryhmän vetäjä, lehtori Sanna-Mari Renfors.

Matkailun koulutus kytkeytyy tutkimusryhmän toimintaan ja on kaikilta osin työelämälähtöistä. Tutkimusryhmä on laajentamassa verkostojaan Itämeren alueella ja vetää kuuden Itämeren korkeakoulun yhteistyötä matkailukoulutuksen kehittämiseksi.

10

TAIDEKOULULLA JUHLAVUOSI Kuvataiteen opettajuuteen liittyy vahvasti taiteilijaidentiteetti. Taiteen opettaja on itsekin taiteilija.

– Vuosien myötä olemme toivottavasti saaneet vahvistettua käsitystä, että taidekoulu ei ole mahdollinen ilman, että siellä ammatillinen identiteetti välittyy kuvataiteen ammattilaiselta opiskelijalle ja rakentuu monipuolisessa vuorovaikutuksessa kaikkien työyhteisössä työskentelevien välillä, kirjoittaa kuvataiteen tiimivastaava Matti Taide kantaa aina Velhonoja SAMKin julkaisusarjassa ilmestyneessä sisällään vastauksia Lisää keltaista -kirjassa.

inhimillisen olemas-

Kuvataiteen opettajat ovat kehittäneet osaamistaan yhteisissaolon peruskysysä hankkeissa usean vuoden ajan, aina hieman eri näkökulmasta. Lisää keltaista on kolmas yhteisen työn pohjalta koottu myksiin. näyttely ja julkaisu. Ne esittelivät sekä vankkaa taiteellista osaamista – esitystaidetta, grafiikkaa, kuvanveistoa, maalaustaidetta, valokuvausta – että halua kehittää omaa opetusta. Opetuksen kehittäjä kohtaa yhtäältä uudistumisen, toisaalta tradition vaalimisen haasteet.

Julkaisu tuo esiin myös kuvataiteen vireää hanketoimintaa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä opetuksessa. Uuden opetussuunnitelman myötä on kuvataiteilijoiden opetukseen suunniteltu entistä selkeämpi TKI-toimintaa muuhun opetukseen integroiva polku.

Lisää keltaista oli osa Satakunnan ammattikorkeakoulun Kankaanpään taidekoulun 50-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Juhlavuotta vietettiin monin tavoin, vahvasti yhteistyössä Kankaanpään Taideyhdistyksen kanssa. Kesäkuussa julkistettiin taidekoulun 50-vuotishistoriikki.

Kuvataiteessa aloittivat syksyllä vauhdikkaasti myös ensimmäiset kuvataiteen ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat. Taidekoulun galleriassa oli esillä yhteisnäyttely uusine töineen.

11

Vuonna 2015 avoimen AMK:n opiskelijoita oli Huittisissa mukana kaikkiaan 50 opintojaksolla.

AVOIN AMK – UUSI TIE TUTKINTOON Kuninkaisten kampuksella Huittisissa lähes kaikki opintojaksot avattiin avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) opiskelijoille. Sen myötä suoritetut opintopisteet (op) ovat olleet nousukiidossa. Vuonna 2014 Kuninkaisissa suoritetiin 977 op, vuonna 2015 yhteensä 1925 op. Vuodelle 2016 tavoitteena ennustetaan 4000 op:n kertymään.

Avoimen AMK:n opiskelijamäärät olivat vuonna 2013 67 kpl, 2014 82 kpl ja 2015 133 kpl. Nämä ovat merkittäviä määriä suhteessa Kuninkaisten kampuksen tutkinto-opiskelijoiden määrään, joka oli 377 vuonna 2015.

4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Vuosi 2013

Vuosi 2014

Vuosi 2015

Vuosi 2016 (enn.)

Avoimen AMK:n opintopisteiden kertymät Pääsykoehaastatteluissa on aina kerrottu Kuninkaisten kampuksella haastateltaville avoimen AMK:n mahdollisuudesta. Koska vain osa haastatteluun osallistuneista pääsee tutkinto-opiskelijaksi, avoin AMK on toinen mahdollisuus tutkintoon. Opiskelemalla tietyn määrän opintopisteitä, opiskelija voidaan hyväksyä tutkinto-opiskelijaksi.

Kaikki Kuninkaisten opintojaksot ovat verkko-opintojaksoja, eli kontaktitunnit ovat verkossa, tiimityöt tehdään verkossa ja opintojaksoille on helppo tulla mukaan kaukaakin. Kuninkaisissa kehitetty verkko-opetuksen HILL-konsepti on mahdollistanut avoimen AMK:n tarjonnan kasvattamisen. Verkko-opinnot on suunniteltu aina etukäteen valmiiksi, mikä osaltaan on mahdollistanut opiskelijamäärien lisäämisen opintojaksoilla.

Opettajan kannalta avoimen AMK:n opiskelija on opintojaksolla samassa asemassa kuin muutkin opiskelijat. Opettajan kannalta työmäärä lisääntyy opiskelijamäärän kasvaessa. Toisaalta avoimen AMK:n opiskelijat tarjoavat mahdollisuuden ja haasteen kehittää uusia pedagogisia ratkaisuja käytännön ongelmaratkaisuihin.

12

TUTKINTOKOULUTUKSEN TARJONTA AMK-tutkintoon johtavat

YLEMPÄÄN AMK-tutkintoon johtavat

koulutusohjelmat:

koulutusohjelmat

• Energia- ja ympäristötekniikka

• Business Management and

• Fysioterapia

Entrepreneurship

• Hoitotyö

• Information Technology

• International Business

• Hyvinvointiteknologia

• Konetekniikka

• Kuvataide

• Kuntoutusohjaus

• Kuntoutus

• Kuvataide

• Sosiaaliala

• Liiketalous

• Terveyden edistäminen

• Logistiikka

• Vanhustyö

• Matkailu

• Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen

• Merenkulku, merikapteeni • Merenkulku, insinööri • Physiotherapy • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Kaikki koulutukset eivät ole joka

• Sosiaaliala

vuosi haussa. Haussa olevat kou-

• Sähkö- ja automaatiotekniikka

lutukset ovat osoitteessa

• Terveydenhoitotyö

samk.fi/haku

• Tietojenkäsittely • Tieto- ja viestintätekniikka • Tuotantotalous • Vanhustyö

13

Pienellä merkitty luku on vuodelta 2014.

YLEMPI AMK -TUTKINTOJA

76 80

AMK-TUTKINTOJA

927 906

986

1003 TUTKINTOA YHTEENSÄ

TUTKINTO-OPISKELIJOITA

5712 5757

AVOIN AMK

-OPINTOPISTEITÄ

HENKILÖKUNTAA

4962

400

2185

438

AVOIN AMK

-OPISKELIJOITA

608 245

KOULUTUS-

OHJELMIA

28 31

55

OMAVARAISUUSASTE

87,5% 82,1%

LIIKEVAIHTO

34,2M€ 38,7 M€

OPINTOPISTETTÄ

SUORITTANEITA

53,3% 50,6%

ULKOINEN RAHOITUS

3,8M€

4,0 M€

KANSAINVÄLISIÄ

KANSAINVÄLISIÄ

VAIHTO-OPISKELIJOITA

TUTKINTO-OPISKELIJOITA

92

167 172

113

OPISKELTAVIA

KIELIÄ

8 10

4

ENGLANNIN

KIELISIÄ KOULUTUS-

OHJELMIA

=4

LAINAUKSIA SAMKIN

KIRJASTOSSA

37 800

n.

n. 39 000

LATAUKSIA ELI

JULKAISUJA

KATSOTTUJA TIETUEITA

309

310 000

304

8

290 000

STRATEGISIA KUMPPANUUS-

SOPIMUKSIA

9

UUSIA YRITYSKIIHDYTTÄMÖ-

SOPIMUKSIA

44 29

UUSIA OPISKELIJA-

YRITYKSIÄ

16 14

Henkilöstöpäivässä palkittiin vas. vuoden julkaisu (Esa Sandberg), vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjät (Mirka Väkiparta ja Pauliina Haapala), vuoden menestystarina (HILL, Jari Suvila), paras opettaja (Ritva Pirilä) ja vuoden samkilainen (Tapio Fagerroos).

OSAKEYHTIÖ JA HALLINTO AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN TOINEN VAIHE Ammattikorkeakoulu-uudistus on edennyt vaiheittain. Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi annettiin eduskunnalle 3.4.2014, Tasavallan presidentti vahvisti lain 14.11.2014 ja se tuli voimaan 1.1.2015. Ammattikorkeakoulut ovat uuden lain mukaan osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä, ammattikorkeakouluosakeyhtiöitä. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua. Laissa säädettiin myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka siirtyi kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi.

Yhtiön omistajien välinen osakassopimus muutettiin syksyllä 2014 siten, että se ei ole ristiriidassa uuden ammattikorkeakoululain kanssa. Samoin hyväksyttiin uuden lain mukainen yhtiöjärjestys ylimääräisessä yhtiökokouksessa 30.9.2014 ja tehtiin lain mukaiset muutokset mm. hallituksen jäsenten määrään ja rakenteeseen. Uuden lain mukaiset opiskelijakunnan ja henkilöstön vaaleilla valitut edustajat yhtiön hallituksessa vahvistettiin ylimääräisen yhtiökokouksen jatkokokouksessa 19.12.2014. Myös kaikki keskeiset yhtiön hallintoon liittyvät säännöt (johtosääntö, toimintasääntö ja taloussääntö) uudistettiin vuoden 2015 alusta siten, että ne vastaavat uutta lakia.

TOIMILUPA Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy sai uuden toimiluvan 1.1.2014 alkaen haetun mukaisena.

Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat tulivat haettaviksi 30.9.2013 mennessä ja päätökset uusista toimiluvista tehtiin valtioneuvostossa 12.12.2013. Toimiluvan saamisen kriteereinä olivat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset, toiminnan vastaaminen alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen sekä riittävän koko ja koulutuksen järjestäminen opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä.

16

Valtioneuvosto päätti 11.12.2014 myöntää Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:lle uuden ammattikorkeakoululain mukaisen toimiluvan, joka astui voimaan 1.1.2015, samaan aikaan uuden ammattikorkeakoululain kanssa. Toimilupa myönnettiin aiemmin perusteluin ilman eri hakemusta hallinnollisella päätöksellä.

TALOUDEN SOPEUTTAMISTOIMET Koko ammattikorkeakoulukentän rahoitusta on pienennetty noin 120 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 lähtien osana valtiontalouden säästötoimia. Satakunnan ammattikorkeakoulun OKM:ltä saama rahoitus on pienentynyt vuositasolla noin 9 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasosta vuoteen 2016 mennessä, mikä tarkoittaa noin 25 %:n laskua rahoitukseen. Osana talouden sopeuttamisprosessia yhtiössä aloitettiin Yt-menettelyn mukaiset neuvottelut 5.6.2013. Neuvottelut päättyivät 20.1.2014. Neuvottelujen seurauksena irtisanottiin 20 henkilöä 1.1.2015 alkaen.

Lisäksi vuosien 2014–2016 aikana jää eläkkeelle arvion mukaan 36 henkeä, eikä heidän tilalleen pääsääntöisesti palkata uusia henkilöitä. Myös määräaikaisen työvoiman käyttöä on vähennetty merkittävästi. Tehdyillä toimenpiteillä on saavutetaan noin 6 miljoonan euron vuositason säästöt vuodesta 2015 eteenpäin. Säästöistä merkittävä osa kohdistuu henkilöstömenoihin. Lisäksi merkittäviä säästöjä on saavutettu mm. toimitilojen käyttöä tehostamalla ja kilpailuttamalla mm. siivouspalvelut vuoden 2014 aikana.

Tasavallan uusi hallitus linjasi syksyllä 2015 ammattikorkeakouluille merkittävät säästötavoitteet myös tuleville vuosille. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen vuodelle 2016 tehtiin 25 miljoonan euron lisäleikkaus ja perusrahoituksen indeksikorotukset jäädytettiin vuosille 2016–2019.

Kokonaisuutena SAMKin perusrahoitus vuodelle 2016 laskee vuoteen 2015 verrattuna noin 2 miljoonaa euroa. SAMKin hallitus on linjannut tavoitteeksi vuosittaisen 0-tasoisen tuloksen, mikä tarkoittaa sopeuttamistoimien jatkamista uudelle perusrahoituksen tasolle.

KAMPUSRATKAISUT Selvitykset keskittää kaikki korkeakoulutoiminta sekä Raumalla että Porissa yhdelle kampukselle käynnistyivät vuonna 2011. Lähtökohtana oli toimintojen yhdistäminen ja synergian aikaansaaminen sekä toiminnan tehostaminen ja ajanmukaistaminen. Porissa avoin kilpailutus käynnistyi marraskuussa 2013 ja SAMKin hallitus päätti hankinnasta 25.3.2014. Päätöksen mukaan kaikki SAMKin toiminta Porissa keskittyy vuonna 2017 yhdelle kampukselle, joka rakennetaan Asemaaukiolle.

SAMK allekirjoitti 16.10.2014 vuokrasopimuksen Porin uudesta kampuksesta kilpailutuksen voittaneen Citycon Oyj:n tytäryhtiön Etelä-Suomen Kauppakiinteistöt Oy:n kanssa. Vuokrasopimuksen allekirjoitushetken mukainen arvonlisäveroton kokonaiskuukausivuokra on 316.918,01 euroa. Vuokran määrä on sidottu tarjouspyynnön mukaisesti elinkustannusindeksiin. Vuokrasopimuksen arvioitu alkamisaika on 1.5.2017. Määräaikainen vuokrasopimus on voimassa 20 vuotta. Lisäksi Porin kaupunki antoi kaupunginvaltuuston päätöksellä 27.10.2014 SAMKin pyynnöstä omavelkaisen takauksen vuokranantajalle vuokrasopimuksen vuokranmaksuvelvoitteen vakuudeksi. Vuonna 2015 Porin kampuksen rakentaminen eteni aikataulussaan ja tämän hetkisen arvion mukaan muutto tapahtuu suunnitellun aikataulun mukaisesti toukokuussa 2017.

Rauman kaupunginhallitus teki 18.3.2013 periaatepäätöksen Rauman kampuksen toteuttamisesta. Rauman uusi kampus muodostuu Satamakatu 26 (Kanali) ja Suojantie 2 AD (Merimäki) rakennuksista. Kanalin ja Merimäen kampusrakennusten välimatka on 250 metriä ja yhdessä ne muodostavat yhden toiminnallisen Rauman kampuksen. Rauman kampusten molempien rakennusten peruskorjaukset valmistuivat elokuussa 2015. Osana Rauman kaupungin toteuttamia mittavia peruskorjauksia SAMK sitoutui pitkiin vuokrasopimuksiin, jotka päättyvät Kanalin osalta 31.12.2025 ja Merimäen osalta 31.12.2040.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SAMK on kyennyt tilikauden aikana lisäämään kansainvälisten hankkeiden määrää ja volyymiä.

Erityisen merkittävät avaukset tehtiin kahden kansainvälisen alueen partnerien kanssa: – Changzhoun kaupungin Wuzinin alueelle vuoden 2015 aikana perustettu SAMK China Campus kiihdyttää suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä alueelle perustetun toimiston avulla. Changzhoun alue on erittäin nopeasti kasvava elinkeinoalue, jossa

17

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) uusi kampus Porin asema-aukiolla valmistuu keväällä 2017 ja opinnot uusissa tiloissa käynnistyvät syksyllä.

on suuri kysyntä erityisesti ympäristökysymysten ja ikääntyvien palvelujen osaamiselle. Korkeakouluista osaamiskeskittymässä ovat mukana SAMKin ja Changzhoun yliopiston lisäksi Porin yliopistokeskuksen yksiköt – Namibian teknillisen yliopiston (Namibia University of Science and Technology) kanssa 28.5.2015 allekirjoitetun strategisen yhteistyösopimuksen perusteella kehitetään yhteistä hanketoimintaa. Yhteishankkeissa kehitetään merenkulun, logistiikan ja resurssitehokkuuden liiketoimintamahdollisuuksia Namibiassa. Namibiassa on erittäin nopeasti kasvava kehittyvä infrastruktuuri (mm. Walvis Bayn kansainvälinen satama), joka luo kysynnän näiden alojen osaamiselle.

LAATU Satakunnan ammattikorkeakoululla on käytössään ISO 9001:2008 standardin mukainen laatujärjestelmä. SAMKissa tehtiin helmikuussa 2015 DNV:n toimesta auditointi, jossa laatusertifikaatti saatiin uudistettua ilman poikkeamia. SAMKin laatujärjestelmä on tarkoitus uudistaa tulevina vuosina vastaamaan ISO 9001:2015 standardia. Marraskuussa 2015 SAMKissa oli myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin KKA-auditointi. Satakunnan ammattikorkeakoulu sai auditoinnissa laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 29.2.2016 alkaen. Karvin mukaan SAMKin laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia.

TOIMINNALLISET TULOKSET Uusi rahoitusmalli otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja sen vaikutukset näkyvät asteittain siirtymäkauden 2014–2016 aikana. Rahoitusmallissa ratkaisevaa on, miten opiskelija etenee opinnoissaan ja valmistuu sekä miten tki-hankkeisiin saadaan hankittua ulkoista rahoitusta. Rahoitusmallia on tarkoitus uudistaa vuoden 2017 alussa.

Positiivista oli, että kaikki keskeiset toiminnalliset tunnusluvut paranivat vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014. Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä nousi 1,7 % vuonna 2015. Myös selvästi aiempaa suurempi osuus opiskelijoista suoritti laskentakauden (1.8.–30.7.) aikana 55 opintopistettä. Samoin ulkopuolinen TKI-hankerahoitus kasvoi vuoteen 2014 verrattuna, vaikka kokonaisuutena haettavissa oleva hankerahoitus on vähentynyt aiemmista vuosista selvästi.

Erityisen ilahduttavaa oli avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden merkittävä kasvu.

Toiminnallisina tuloksina on seurattu myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja Satakunnan ammattikorkeakoulun väliseen sopimukseen vuosille 2013–2016 perustuvia määrällisiä tavoitteita ja tunnuslukutavoitteita.

18

SAMKin ja OKM:n välisen sopimuksen 2013–2016 määrälliset tavoitteet (keskim. 2013– 2016) ja toteumat

Toteuma

OKM tavoite 2015 2014 2013 ka. 2013–2016

Suoritetut AMK-tutkinnot yhteensä 1 003 986 1 053 990 AMK-tutkinnot 927

906

971

930

44

51

51

45

Yhteiskuntatieteiden, liike talouden ja hallinnon ala 251

248

274

270

39

21

46

35

248

285

259

275

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 330

282

327

280

15

76

19

80

14

82

25

182

201

181

120

Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 290

304

341

390

Kulttuuriala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnontieteiden ala

Ylemmät AMK-tutkinnot

Ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrä

60

SAMKin ja OKM:n välisen sopimuksen 2013–2016 tunnuslukutavoitteet (tavoite vuonna 2016) ja toteumat

T oteuma

OKM tavoite

2 015 2014 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot / opetus- ja t&k-henkilökunta 3,65

3,22

3,16

3,70

Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus (%)

50 %

48 %

42 %

40 %

Julkaisut / opetus- ja t&k-henkilökunta

1,22

1,08

0,70

0,50

Henkilökunnan kv-liikkuvuus / opetus- ja t&k-henkilökunta 0,61

0,54

0,44

1,00

2,4 %

11,0 %

7,9 %

10,0 %

Maksullinen palvelutoiminta / kokonaisrahoitus

2,2 %

3,1 %

Ulkopuolinen TKI-rahoitus / kokonaisrahoitus

8,2 %

6,6 %

Muut toiminnalliset tunnusluvut

55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat (kpl)

Toteuma

2015 2014

2013

1 978

1 871

1 525

Ulkopuolinen TKI-hankerahoitus (tuhatta euroa)

2 822

2 543

3 306

Julkaisut (kpl)

309

304

215

Henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus (väh. 5 päivää, kpl) 155

151

136

2 185

1 321

Avoimessa AMK:ssa suoritetut opintopisteet

YHTIÖN TALOUS

4 962

19

Satakunnan ammattikorkeakoulun liikevaihto vuonna 2015 oli 34,2 milj. euroa, missä on vuoteen 2014 verrattuna laskua 4,5 milj. euroa. Merkittävin osa liikevaihdon laskusta selittyy Opetusja kulttuuriministeriön rahoituksen pienenemisellä noin 3 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2014. Vuonna 2015 SAMK sai rahoitusta OKM:ltä 30,4 miljoonaa euroa, joka sisältää perusrahoitusta 29,1 miljoonaa euroa, perusrahoituksen osana saatavaa strategiarahoitusta 0,8 miljoonaa euroa sekä 0,4 miljoonaa euroa vuosittaista lisäpaikkarahoitusta, jolla katetaan 61 lisäaloituspaikan rahoitus seuraavan neljän vuoden ajan. Vuodesta 2015 lähtien ammattikorkeakoulut ovat saaneet valtiolta arvolisäverokompensaatiota euro eurosta periaatteen mukaisesti, mistä johtuen arvonlisäveroja ei ole käsitelty vuonna 2015 tuloslaskelmalla. Vuonna 2014 liikevaihto sisälsi OKM:ltä perusrahoituksen yhteydessä saatua prosenttiperustaista arvonlisäverokompensaatiota 1,3 miljoonaa euroa, mikä selittää osaltaan liikevaihdon laskua.

TKI-toiminnan volyymi nousi vuonna 2015 2,8 miljoonaan euroon haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Muu maksullinen palvelutoiminta sen sijaan laski 0,4 miljoonalla eurolla ollen 0,8 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Yhtiön taloudellinen tulos oli olosuhteisiin nähden hyvä. Maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät erittäin hyvällä tasolla. Suomen hallitusohjelma ja siihen kirjattu säästövelvoite ammattikorkeakouluille aiheuttavat kuitenkin merkittäviä paineita yhtiön talouteen. Vuonna 2016 OKM-perusrahoitus pienenee edelleen noin 2 miljoonaa euroa vuoteen 2015 verrattuna. Tästä syystä taloutta on tasapainotettu ja toimintaa tehostettu systemaattisesti vuodesta 2012 lähtien. Sopeuttamistoimet ja toiminnan tehostaminen on saatu toteutettua pääosin etupainotteisesti, mistä johtuen tilikauden voitto oli 1,3 miljoonaa euroa. Hyvä tulos on pääosin seurausta työvoiman käytön vähentämisestä ja yleisestä tiukasta kulukurista, jolla on varauduttu vähenevään perusrahoitukseen.

20

Yhtiön tulosta ja taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut:

Liikevaihto yhteensä (M€) OKM perusrahoitus (M€) Muu liikevaihto (M€) Tilikauden voitto/tappio (M€) Tilikauden voitto-% Oman pääoman tuotto-% Sijoitetun pääoman tuotto-% Omavaraisuusaste (%) Quick ratio

2015 34,2 30,4 3,8 1,3 3,8 % 5,3 % 5,3 % 87,5 % 7,7

2014 38,7 34,7 4,0 2,9 7,4 % 13,0 % 13,1 % 82,1 % 5,5

2013 41,8 37,3 4,5 2,5 6,0 % 13,1 % 13,1 % 81,8 % 5,4

YHTIÖN HENKILÖSTÖ Tilikauden lopussa yhtiön palveluksessa oli 400 henkilöä (439 vuonna 2014, 478 vuonna 2013).

Näistä vakinaisia oli 316 (345, 364) henkilöä ja määräaikaisia 84 (94, 114) henkilöä. Naisia henkilöstöstä oli 59 % (58 %, 58 %). Opetustehtävissä henkilöstöstä oli 229 (259, 290) henkilöä ja tutkimus- ja kehittämis- sekä muissa tehtävissä 171 (180, 188) henkilöä. Päätoimista henkilöstöä oli 374 (415, 456) ja sivutoimista 26 (24, 22). Henkilötyövuosina laskettuna henkilökunnan kokonaistyöpanos oli 389 (417, 458) henkilötyövuotta, joista opetukseen kohdentui 216 (233, 260) henkilötyövuotta, tutkimus- ja kehittämis- sekä muihin tehtäviin 173 (184, 197) henkilötyövuotta.

SAMK on sitoutunut strategiansa mukaisesti panostamaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti henkilöstönsä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Vuonna 2015 kehittämistoimenpiteet keskittyivät seuraaviin toimenpidekokonaisuuksiin: • Työhyvinvointikyselyn käsittely avoimissa keskustelutilaisuuksissa työyhteisöittäin sekä työhyvinvointikyselystä esiinnousseiden kehittämiskohteiden toimeenpano • Johtajuuden ja esimiestyön kehittäminen • Osaamiskartoitukset • Työnohjauksen käyttöönotto kehittämisen välineenä • Työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen

21

YHTIÖN HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA Uuden 1.1.2015 voimaan tulleen ammattikorkeakoululain mukaan hallituksen jäsenmäärä on 7–9 jäsentä, joista kaksi kuuluu ammattikorkeakouluyhteisöön (opiskelijakunnan ja henkilöstön edustaja). Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaat ovat osakassopimuksessa sopineet, että yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu 9 jäsentä. Näistä 2 jäsentä on ammattikorkeakoululain mukaisesti ammattikorkeakouluyhteisöstä. Porin ja Rauman kaupungit nimeävät kumpikin erikseen 2 jäsentä ja Huittisten ja Kankaanpään kaupungit kumpikin erikseen yhden jäsenen sekä elinkeinoelämä yhteisesti 1 jäsenen.

Yhtiön hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna 2015.

Yhtiön hallituksen jäsenet: Anttivesa Knuuttila Kaarina Nurmi Jussi Hyppölä Pertti Koivumäki Outi Kontio Anne Liinamaa Ida Talvinen Ismo Trast Jouko Viljamaa Anu Vartiainen

puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen 6.5.2015 asti jäsen 6.5.2015 alkaen

Yhtiön toimitusjohtaja, rehtorina on toiminut MMT Juha Kämäri.

Satakunnan ammattikorkeakoulun johtoryhmä 2015: Juha Kämäri Rehtori, toimitusjohtaja Anne Pohjus Vararehtori, opetus Cimmo Nurmi Vararehtori, TKI Tommi Tamminen Talous- ja hallintojohtaja Jari Iisakkala Johtaja, Korkeakoulupalvelut Tuula Rouhiainen-Valo Johtaja, Hyvinvointi-osaamisalue Eeva-Liisa Moisio Johtaja, Terveys-osaamisalue Timo Mattila Johtaja, Palveluliiketoiminta-osaamisalue Jaana Vase Johtaja, Logistiikka ja meriteknologia-osaamisalue Petteri Pulkkinen Johtaja, Energia ja rakentaminen-osaamisalue Ari-Pekka Kainu Johtaja, Informaatioteknologia-osaamisalue

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Organisaatiouudistus 1.1.2016 SAMKin organisaatio uudistui 1.1.2016 alkaen. Osaamisalueiden määrä väheni yhdistämisten myötä kuudesta neljään ja lisäksi hallinto- ja palvelutoimintoja tiivistettiin lakkauttamalla erillinen Korkeakoulupalvelujen toimintayksikkö, jonka toiminnot jaettiin vararehtorien alaisuuteen Opetuspalveluihin ja TKI-palveluihin. Samalla johtoryhmän koko tiivistyi yhdestätoista kahdeksaan henkilöön. Taustalla on tarve tiivistää johtamista ja johtoryhmätyötä sekä hyödyntää paremmin sekä tekniikan että sosiaali- ja terveysalan osaamista. Lisäksi perustettiin uusi Kansainvälisyys- ja kielipalvelut yksikkö, joka tukee jatkossa entistä paremmin SAMKin strategista tavoitetta kansainvälistyä.

OKM:n ja SAMKin välinen sopimus vuosille 2017–2020 OKM on edellyttänyt, että ammattikorkeakoulut toimittavat 19.2.2016 mennessä sopimusesityksen ammattikorkeakoulun ja OKM:n väliseksi sopimukseksi vuosille 2017–2020. Satakunnan ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi 17.2.2016 sopimusesityksen, joka on toimitettu OKM:öön. Sopimusesitystä voidaan täydentää kevään ja alkusyksyn aikana. SAMKin varsinaiset sopimusneuvottelut OKM:n kanssa käydään 13.10.2016.

Sijoitustoiminnan käynnistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulun rahavarat ovat viime vuosien aikana kasvaneet merkittäviksi.

Myös valtio on pääomittanut ammattikorkeakouluja yliopistojen tapaan vuonna 2015 ja hallitusohjelman perusteella valtion odotetaan pääomittavan korkeakouluja todennäköisesti lisää vuonna 2018. Yliopistot ovat harjoittaneet sijoitustoimintaa jo pitkään. Ammattikorkeakoulujen taloudellinen autonomia kasvoi uuden ammattikorkeakoululain tultua voimaan vuoden 2015 alusta. Tähän liittyen SAMKin hallitus päätti joulukuussa 2015 käynnistää sijoitustoiminnan, jonka tarkoituksena on SAMKin varsinaisen toiminnan rahoitus ja erityisesti strategisen kehityksen

22

tukeminen. Sijoitustoiminnan on tarkoitus olla pitkäjänteistä, varmaa ja tuloa tuottavaa ja sen tavoitteena on sekä varallisuuden kasvu että hyvän vuosittaisen kokonaistuoton varmistaminen.

Arvonnousun lisäksi pyritään merkittävään vuosittaiseen kassavirtaan, joka vahvistaa varsinaisen toiminnan rahoitusta. Sijoitustoiminta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana siten, että tarkoituksena on sijoittaa noin 15 miljoonaa euroa, joista noin 4,5 miljoonaa euroa sijoitetaan kotimaisiin pörssinoteerattuihin osakkeisiin ja noin 10,5 miljoonaa euroa korkosijoituksiin.

ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Julkiseen talouteen ja ammattikorkeakouluihin kohdistuu merkittäviä paineita myös tulevina vuosina. Suomen uusi hallitusohjelma ja siihen kirjattu säästövelvoite ammattikorkeakouluille aiheuttavat paineita SAMKin tulevien vuosien talouteen. Aiempien mittavien rahoitusleikkausten lisäksi uudessa hallitusohjelmassa perusrahoituksen indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2016–2019. Lisäksi ammattikorkeakoulujen vuoden 2016 rahoitusraamiin tehtiin 25 miljoonan euron lisäleikkaus. Kokonaisuutena perusrahoitus vuodelle 2016 laskee vuoteen 2015 verrattuna 1,9 miljoonaa euroa, josta noin miljoonaan euroon on löydettävä lisäsopeutustoimet vuonna 2016.

Oman haasteensa tuo vuoden 2017 alusta uudistuva rahoitusmalli, jossa valtion koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteita tukevan strategiarahoituksen osuus kasvaa 2,5 prosentista 6 prosenttiin kokonaisrahoituksesta. Tämä kasvattaa kokonaisrahoituksen harkinnanvaraista osuutta merkittävästi, mikä vähentää tulevan rahoituksen ennakoitavuutta.

Myös haettavissa olevan ulkoisen t&k-rahoituksen pieneneminen lisää toimintaympäristön haasteellisuutta.

SAMK tehostaa jatkossakin toimintaansa jatkuvasti siten, että edellytykset toiminnalle ja toiminnan kehittämiselle säilyvät hyvinä. Yhtiössä on jo tehty merkittävät talouden sopeuttamistoimet, joilla on tähdätty vähintään 0-tasoiseen vuositulokseen vuosina 2016–2018, mihin on johdon arvion mukaan realistiset mahdollisuudet.

Olennainen osa tehostamistoimia ovat tehokkaat ja toiminnalliset tilaratkaisut. Osana kampusratkaisuja SAMK tulee tulevina vuosina investoimaan merkittävästi sekä ajantasaisiin oppimisympäristöihin että niitä tukevaan infrastruktuuriin ja henkilöstön työskentelytiloihin.

23

24

#samk2022

STRATEGIA 2016–2022

VISIO Jokainen opiskelijamme työllistyy Alueen tarpeiden mukaan profiloitu koulutus, laaja työelämäyhteistyö ja yrittäjämäinen asenne luovat opiskelijoille kaikki edellytykset työllistyä.

TEHTÄVÄ Alueen osaajien tekijä, kehittäjä, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä

PROFIILI Profiloidumme teollisuuskorkeakouluksi painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä Alueen tarpeiden perusteella valittu profiili suuntaa SAMKin panostuksia teollisuuden uudistumista tukevaan koulutukseen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Maakunnan monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne edellyttää SAMKilta jatkossakin laajaa tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja tutkimusta.

VAHVUUSALAT

NOUSEVAT ALAT

• Automaatio ja teollisuus 4.0

• Älykäs vesi- ja energiateknologia

• Ikääntyvien palvelut

• Matkailuliiketoiminta

• Merenkulku

• Logistiikka

STRATEGISET TAVOITTEET • SAMKin koulutus ja tutkimus on kansainvälistä

• SAMK on työelämäyhteistyön alueellinen kokoava voima • Opiskelijat arvostavat oppimisympäristöjämme

• SAMK on osaava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö

• SAMKin tuloksellisesta toiminnasta syntyy liikkumavaraa • SAMK on Asenne.

25

TASE Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Y-tunnus 2388924-4

31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 132 159,22 180 450,26 Aineelliset hyödykkeet 929 567,71 334 086,37 Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 11 071,5 11 071,50

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 072 798,43 525 608,13

VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 722 432,44 663 308,25 Lyhytaikaiset saamiset 28 581 178,52 27 185 337,62 Rahat ja pankkisaamiset 2 375,85 2 157,80

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 29 305 986,81 27 850 803,67

VASTAAVAA YHTEENSÄ 30 78 785,24 28 376 411,80

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 281 000,00 1 281 000,00 Muut rahastot 14 390 100,00 12 422 100,00 Edellisten tilikausien tulos 9 587 257,52 6 734 485,59 Tilikauden tulos 1 308 785,82 2 852 771,93

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 567 143,34 23 290 357,52

PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 107 170,00 107 170,00

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 55,00 154,00 Ostovelat 820 577,27 641 391,89 Velat saman konsernin yrityksille 205 074,23 185 470,32 Muut velat 1 011 747,8 1 004 021,40 Siirtovelat 1 667 017,60 3 147 846,67

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 704 471,90 4 978 884,28

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 378 785,24 28 376 411,80

26

TULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO

Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut

LIIIKEVOITTO (-TAPPIO)

Rahoitustuotot ja kulut

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

2015

2014

34 206 792,10

38 686 970,75

142 145,78

220 806,01

-1 469 209, 17 -23 162 124,27 -191 847,39 -8 222 847,57

-1 392 065,72 -25 041 730,06 -140 713,52 -9 529 398,95

1 302 909,48

2 803 868,51

5 876,34

48 903,42

1 308 785,82

2 852 771,93

1 308 785,82

2 852 771,93

1 308 785,82

2 852 771,93

27

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU • Koulutuspaikkakunnat: 4 • Kampukset: 5 • Opiskelijoita: noin 6000 • Henkilökuntaa: noin 400 • AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 21 • Ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 9 • Kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat: 4 • Tutkinnon suorittaneita vuonna 2015: 1003 • Tutkinnon suorittaneita kautta aikojen: yli 17 000 • Toiminta vakinaistettu: 1997

www.samk.fi