Agora 2023 - Vuoden 2022 menestystarinoita

JULKAISIJA

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Satakunnankatu 23, 28130 Pori

PL 1001, 28101 Pori samk.fi

OSOITTEENMUUTOKSET

agora@samk.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Inna Saarinen

TOIMITUS

Inna Saarinen

Maiju Santikko, Kumppania Oy

Ilona Nordlund, Kumppania Oy

KONSEPTI JA TAITTO Kumppania Oy

PAINOPAIKKA Plusprint Oy

PAINOS 1 000 kpl

PAINOPAPERI

Multioffset 190 g (kansi) ja

Multioffset 140 g (sisus)

ISSN L 1456 114X

ISSN 1456-114X (painettu)

ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

TILAA KUUKAUSITTAINEN UUTISKIRJE samk.fi/tilaa-uutiskirje

PÄÄKIRJOITUS

SAMK – Työtä maakunnan elinvoiman puolesta

Satakunnan ammattikorkeakoulu on kuunnellut maakunnan elinkeinoelämän tarpeita huolellisesti. Esimerkiksi olemme järjestelleet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-työn tutkimuskeskuksiksi, jotka pystyvät entistä ketterämmin vastaamaan yritysten tarpeisiin.

Myös opetussuunnitelmat uudistuvat. Osana tätä työtä kuultiin SAMKin neuvottelukuntia ja saatiin arvokasta palautetta siitä, millaista osaamista työelämä odottaa SAMKista valmistuneilta. SAMKin opetuksen laatu onkin ollut jo pitkään Suomen parasta valmistuvien opiskelijoiden arvioimana.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus on SAMKin opetuksessa ja TKI-työssä näkyvissä monin tavoin jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Ammattikorkeakoulut tavoittelevat vastuullisuudessa sitä, että opiskelun aikana kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulma on läsnä kaikessa tekemisessä. Kun meiltä valmistuu yli 1 000 osaajaa vuodessa, he pystyvät kehittämään kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ratkaisuja myös työelämässä. Uskomme, että tällä tavalla työelämä uudistuu ja hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi puhummekin vastuullisuuden kädenjäljestä.

SAMK on päättänyt käynnistää elintarvikealan insinöörikoulutuksen syksyllä 2023. Satakunta on keskeinen ruokatuottaja Suomessa, mutta maakunnasta on puuttunut alan AMK-tasoinen koulutus. Hienoa on, että olemme saaneet suunnitella koulutusta yhdessä maakunnan yritysten kanssa.

Olemme rakentaneet yhteistyötä myös uuteen suuntaan – Vaasaan. Vaasan yliopisto käynnisti Suoraväylä DI-opintoihin -hankkeen, jossa opintojensa loppupuolella olevat AMK-opiskelijat voivat suorittaa Vaasan yliopiston opintoja jo AMK-opintojen aikana. Suorittamalla opintoja SAMKin opiskelija voi saada paikan Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen. Lisäksi Vaasan yliopiston energia-alaan liittyvä lahjoitusprofessuuri on sijoittumassa SAMKiin.

KANNEN KUVA

Ika Närhi

TAKAKANNEN

Tästä on hyvä jatkaa. Työ maakunnan elinvoiman puolesta jatkuu!

Jari Multisilta rehtori, toimitusjohtaja

Veera Korhonen

Julkaisu on painettu materiaalille, jolla on seuraavat ympäristömerkit: EU Ecolabel ja FSC

Kuvataiteen opiskelija Ika Närhi oli Purkutalo 2022 -projektissa kesätaiteilijana.

KUVA Kumppania Oy

Hymiökahveilta lähdetään hymy huulilla

YKSI MONISTA opiskelijahyvinvointia lisäävistä toimista on Hymiökahvit, joita on alettu järjestää eri kampuksilla. Opiskelijat voivat viettää virkistävän tauon maksuttoman kahvin ja herkkujen parissa. Yhteisöllisten kahvien ideana on tuoda opiskeluhyvinvoinnin toimijoita tutuksi ja luoda tilaa kohtaamisille. Paikalla on erityisopettaja, opinto-ohjaajia, hyvinvointihankkeiden ja korkeakoululiikunnan toimijoita sekä seurakuntien oppilaitostyöntekijöitä, joiden kanssa voi keskustella mieltä askarruttavista asioista.

Hymiökahveilla on muun muassa pelailtu pelejä, kudottu yhteistä kaulahuivia sekä rentouduttu pallohieronnan parissa.

Opiskelijoiden hyvinvointi on ykkösasia

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on tiiviissä yhteydessä hyvinvointiin ja opintojen etenemiseen.

Opiskelukyky koostuu varsinaisen kampusympäristön lisäksi omiin voimavaroihin, kotiin ja harrastuksiin liittyvistä asioista.

– KORKEAKOULUN TÄRKEÄ tehtävä on valmistaa opiskelijoita työelämää varten. Meillä on useita toimia ja toimijoita, jotka mahdollistavat opintojen sujuvaa etenemistä ja rakentavat verkkoa, ettei tukea tarvitsevia opiskelijoita tippuisi opinnoista, kertoo FeelWell-hankkeen projektipäällikkö Maija Penttilä. Hän muistuttaa, että opiskelijoiden tarpeet ovat moninaisia, joten ohjauksessa tarvitaan moniammatillista ohjausosaamista.

Opiskelijakunta SAMMAKKO on lisäksi kehittänyt e-tuutorointimallia, jotta kaikki, myös etäyhteyksin opiskelevat opiskelijat, saataisiin tasapuolisesti tuutoroinnin piiriin.

Lue lisää SAMKin opiskelijahyvinvoinnista: s.samk.fi/opiskelijahyvinvointi

Nousussa

SAMK tuottaa muuntuvaa osaamista työelämän tarpeisiin.

SAMKin läpileikkaavia

vahvuuksia ovat yrittäminen ja startupit, digitaalinen kampus sekä verkko-opetus.

SAMK tarjoaa Yrityskiihdyttämön kautta monipuolisia startup- ja rahoituspalveluita aloittaville yrittäjille. Yrittäjät saavat kiihdyttämömentoreilta valmennusta muun muassa liiketoimintasuunnitelmien ja markkinaanalyysien teossa. SAMK myös sijoittaa kehityskykyisiin opiskelijoiden yrityksiin sekä satakuntalaisiin yrityksiin.

Digivisio2030 on kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen hanke. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan korkeakoulujen yhteinen opintotarjotin. Digivision tarjotin tuo näkyväksi SAMKin digitaalisen kampuksen tarjonnan aiempaa laajemmin. Hankkeessa kehitetään myös opettajien pedagogisia taitoja, korkeakoulujen tiedolla johtamista sekä järjestelmien yhteensopivuutta. Lue lisää Digivisio2030-hankkeesta: digivisio2030.fi

SAMKin Jatkuvan oppimisen digitaaliset kärkijoukot -ryhmän tehtävänä on ollut kehittää yhdessä pedagogisia verkossa ohjaamisen ja opettamisen valmiuksia sekä luoda uusia nonstop-toteutuksia. Hankkeessa toteutettiin koulutuspäiviä ja opettajan omaa kehittämistyötä. Opettaja kehitti vähintään yhden opintojaksonsa nonstop-toteutukseksi. Hankkeessa haettiin myös kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista toteuttaa jatkossa vastaavia kokonaisuuksia.

Hymiökahveilla on ollut kävijöitä ensimmäisen puolen vuoden aikana jo yli 500.

Inna Saarinen

Lue lisää: samk.fi/ajankohtaista

Tiedolla johtamisen keskus BIC tukee yrityksiä digitalisaatio‑ kehityksessä

Tekniikka menee eteenpäin valtavaa vauhtia, eikä kehitys ole koskaan valmista. Tutkimus päällikkö Mikko Pakkaselan mukaan BIC voi olla apuna esimerkiksi työkalujen, osaamisen tai resurssien puutteessa.

Digitalisaation kiihtymisen myötä yritykset ja yhteisöt tarvitsevat uutta osaamista tiedolla johtamiseen. Liiketoiminnan kehittäminen edellyttää parempaa ymmärrystä omasta toiminnasta ja ympäröivästä markkinasta.

Teksti: Reetta Vähä Aho

Kuvat: Veera Korhonen

Menestyvän yrityksen päätöksenteossa tieto on avainasemassa. Mutta mitä tiedolla johtaminen on? – Tiedolla johtamisen käsite on laaja. Sen voi sanoa olevan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Tiedolla johdettaessa käytettävä data, informaatio tai tieto kerätään eri lähteistä ja jalostetaan johtamisessa käyttökelpoiseen muotoon. Tässä käytetään apuna esimerkiksi data-analytiikkaa, tekoälyä tai ohjelmistorobotiikkaa. Olennaista tiedolla johtamisessa on tiedon käyttäminen merkittävänä apuna johtamisessa, SAMKin Tiedolla johtamisen keskus BICin tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela kiteyttää.

BIC on SAMKin viidestä tutkimuskeskuksesta uusin. Se koostuu yli 20 asiantuntijan toiminnallisesta verkostosta, joka keskittyy organisaatioiden kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen sekä niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen.

– Teemme laajaa yhteistyötä niin yrittäjien, järjestöjen kuin kauppakamarien kanssa. Pk-yritysten haasteena on usein työkalujen, osaamisen ja resurssien puute. Juuri näissä BIC on apuna, Pakkasela kertoo.

SATAKUNTALAISTEN PK YRITYSTEN

TARPEEN KARTOITUS

Yritysten pitää pystyä vastaamaan yhä paremmin asiakkaan vaatimuksiin ja reagoimaan nopeammin muutoksiin. Tämän ymmärryksen perustana ovat liiketoiminnasta ja markkinoinnista kerätty data sekä siitä jalostettu tieto. Tulevan vuoden aikana BICissä kartoitetaan, mikä on datan hyödyntämisen tarve satakuntalaisilla pk-yrityksillä.

– Tärkeää on lähteä perusteista liikkeelle. On tehtävä konkreettinen pohja sille, mitä pitää huomioida, että data on käytettävissä. Mistä on puutetta, mitä tietojärjestelmiin tallentuu, millaisia työkaluja tarvitaan, miten tieto visualisoidaan, Pakkasela kertoo. Kartoituksen kysymyksiä lähdetään ratkaisemaan erilaisilla piloteilla ja sparrauspajoilla. Näiden sisällä käytössä ovat muun muassa prosessien mallintaminen, ohjelmistorobotiikka, data-analytiikka, tekoäly, toiminnanohjaus ja digitaalinen kauppa.

TIEDOLLA JOHTAMINEN ON JATKUVAA KEHITYSTÄ JA KEHITTYMISTÄ

Ajatus tiedolla johtamisen keskuksesta syntyi SAMKin jo olemassa olleista tutkimuskeskuksista. Niissä huomattiin tiedolla johtamisen liittyvän laajasti niin eri projekteihin ja hankkeisiin kuin tutkimuskeskusten toimintaan ja SAMKiin organisaationa. Yritysyhteistöiden lisäksi oman osaamisen kehittäminen onkin tärkeässä roolissa BICin toiminnassa.

Tiedolla johtaminen on nykyään kaikessa läsnä. Tästä syntyi ajatus koota tiedolla johtamisen osaaminen yhteen paikkaan, jossa sitä voidaan kehittää ja jakaa. Toteutusta edelsi pitkä ja perusteellinen valmistelu. Valmistelutyön aikana perehdyttiin tiedolla johtamiseen ja sen piiriin kuuluviin menetelmiin ja osaamisiin, joista muodostui keskuksen toiminta-ajatus ja sitä tukeva tekeminen.

– Toiminnassamme keskitymme niin yritysyhteistyöhön, hankkeisiin, tutkimukseen, opetukseen kuin oman organisaatiomme liiketoiminnan kehittämiseen. Meillä on hyvää yhteistyötä ja erilaisia projekteja SAMKin eri tutkimuskeskusten kanssa, Pakkasela sanoo.

– Meillä on tällä hetkellä haussa myös yhteinen hanke Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kanssa. Teemme pilotteja data-analytiikasta ja kehitämme omaa osaamistamme niin, että voimme viedä sitä myös satakuntalaisiin pk-yrityksiin. Yhteistyöllä aikaansaadut tulokset ovat maakunnallisesti huomattavasti merkittävämpiä, Pakkasela jatkaa.

Tekniikka menee valtavan nopeasti eteenpäin, eikä sen kehitys ole koskaan valmista. Kehityksessä mukana pysyminen vaatii paljon

niin tutkijoilta, opettajilta kuin opiskelijoiltakin.

– Olisi hienoa, jos pystyisimme tulevaisuudessa saamaan opiskelijat vielä vahvemmin mukaan toimintaan. Tähtäimenä on akatemiatyyppinen toiminta, jossa opiskelijat voisivat tehdä yrityksille nopeitakin täsmäprojekteja ja vastata akuutteihin tarpeisiin. Tästähän meillä on jo hienona esimerkkinä RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen Robotiikka Akatemia, Pakkasela summaa tulevaisuuden kuvia.

SAMKin tutkimuskeskukset

SAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) on keskitetty viiteen tutkimuskeskukseen. Keskukset tukevat yrityksiä liiketoiminnan kasvussa ja uudistamisessa sekä kilpailun, tehokkuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Myös vuonna 2022 toiminta oli aktiivista ja innovatiivista.

• Automaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn keskittyvälle RoboAI tutkimus ja tuotekehityskeskukselle vuosi oli uudistusten aikaa. RoboAI:n toiminta jaettiin neljään osakokonaisuuteen: RoboAI Industry, RoboAI Health, RoboAI Green sekä RoboAI Intelligent Systems.

• Keväällä 2021 lanseerattu Merilogistiikan tutkimus‑ keskus kasvoi toisen toimintavuotensa aikana voimakkaasti. Keskuksen hankkeissa tehdään tutkimusta ja tuote- ja palvelukehitystä logististen toimintojen tehokkuuden, turvallisuuden ja digitalisaation parissa.

Lue lisää BICin kokoomajulkaisusta: s.samk.fi/bicin-kokoomajulkaisu

• Matkailun kehittämiskeskus on tukenut yrittäjiä liiketoiminnan kehittämisessä pandemian aiheuttamien haasteiden jälkimainingeissa. Keskiössä on matkailualan luotsaaminen kohti kestävää, vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa.

• Tutkimuskeskus WANDERille vuosi 2022 oli laajentuneen tutkimustoiminnan ja uusien avausten aikaa. Tutkimuskeskukseen rekrytoitiin myös lisää asiantuntijoita ja näin vahvistettiin osaamista teemoissa, jotka kiinnostavat tulevaisuudessa yhä enemmän.

• Helmikuussa 2022 lanseerattu Tiedolla johtamisen keskus BIC vahvisti vuoden aikana toimintaansa, joka keskittyy organisaatioiden kilpailukyvyn, tehokkuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Lue lisää SAMKin tutkimuskeskuksista: s.samk.fi/tutkimuskeskukset-2022

Tiedolla johtamisen keskus BIC tekee laajaa yhteistyötä yrittäjien, järjestöjen ja kauppakamarien kanssa. Projektipäällikkö Hanna Rissanen ja tutkimuspäällikkö Mikko Pakkasela iloitsevat uudesta verkostosta.

Tulevaisuudessa olisi hienoa saada opiskelijat vahvasti mukaan toimintaan.

Purkutalo opetti kokonaisvaltaista projektinhallintaa

Suomessa työskentelee noin 3 300 kuvataiteilijaa, joista moni on saanut oppinsa Kankaanpäässä.

KUVATAITEILIJAN AMMATTI on paljon muutakin kuin taiteen tekemistä. Kuvataiteessa opiskellaankin paljon erilaisten projektien parissa. Yksi Kankaanpäässä viime vuonna menestyksekkäästi toteutettu projekti oli Purkutalo 2022.

Lehtori Tomi Kuusimäki muistelee, että kaikki lähti kaupunkihavainnointiyhteistyöstä. Se tehtiin osana TUKEE2-hanketta, jolla haluttiin saada nuorten omaa ääntä kuuluviin osana yhdessä tekemisen kulttuuria. Kankaanpään kaupunki tarjosi 1960-luvun autioituneen omakotitalon taiteen tekemisen puitteiksi. Kaupungin kanssa on tehty muutenkin jouhevaa yhteistyötä jo vuosikymmeniä.

– Kaupunki on meille laajennettu oppimisympäristö, Kuusimäki kiteyttää.

– Keskiössä kuvataiteen opinnoissa on projektien ja oppimisen yhdistäminen. Tuemme kokonaisvaltaista oppimista.

Purkutalo 2022 -hankkeen koordinaattoriksi valikoitui kuvataiteen opiskelija Anna Kallio. Taiteen tekijöitä oli lopulta yli kolmekymmentä.

Talossa riitti kävijöitä. Mukana oli satunnaisten vierailijoiden lisäksi erilaisia lapsiryhmiä, eri koulujen opiskelijoita, kehitysvammaisten ryhmä sekä ryhmä päihde- ja

mielenterveyskuntoutujia. Osa heistä osallistui taiteen tekemiseen.

– Projektista tuli lämpöisen oloinen juuri siksi, kun siinä oli niin paljon eri tahoja mukana, Kallio sanoo.

NÄYTTELYVIERAILTA

YLISTÄVÄÄ PALAUTETTA

Purkutalo sai myös kaksi kesätaiteilijaa, kuvataiteen opiskelijat Ika Närhen ja Kalle Pienmäen. He toimivat näyttelyvahteina, tekivät taideteoksia ja ohjasivat kävijöitä taiteen pariin.

– Itse olin usein pihassa tekemässä veistoksia vähän niin kuin maskottina, Pienmäki naurahtaa.

Prosessi opetti kesätaiteilijoita muun muassa sietämään keskeneräisyyttä.

– Tein sinne kaksi isoa seinämaalausta. Sain kokemusta siitä, millaista on, kun ihmiset näkevät koko ajan keskeneräisen työn. Siinä oli toisinaan hankalaa pitää pää kasassa, Närhi muistelee.

Oliko se haikeaa, että lopulta talo todella purettiin? Kesätaiteilijat kertovat, että olivat orientoituneet purkamiseen alusta asti.

– Kuulin kyllä useammalta vieraalta, että eihän taloa voi purkaa, kun täällä on niin hienoa taidetta, Pienmäki sanoo.

Purkutalon teoksiin ja taiteilijoihin voi edelleen tutustua verkossa. Blogin puolelta löytyy myös lisää näyttelyvieraiden kommentteja. Lue lisää purkutaloprojektista: purkutalo22.wixsite.com/purkutalo-2022

Teksti: Inna Saarinen

Kuvat: Tomi Kuusimäki, Ika Närhi

Ika Närhen seinämaalausprosessi.

Avajaispuheen myötä talo aukesi yleisölle.

Leevi Kämäräisen kollaasi hahmottui kameran läpi katsomalla.

Teemu Virtasen teos kantoi nimeä Sielut Lintuja, Autiokylä.

Insinööriksi joustavasti monimuotototeutuksista

Yksi SAMKin strategisista tavoitteista on tarjota kattavasti työelämälähtöisiä ja monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia. Teknologia-osaamisalueella on tehty laaja suunnitelma monimuotototeutusten aloittamiseksi.

Osaamisalueen suunnitelman mukaan monimuotototeutukset alkaisivat puolen vuoden välein.

– Taustalla ovat suomalaisen yhteiskunnan näkemykset, että meidän pitää kouluttaa lisää ihmisiä ja antaa mahdollisuuksia oppimiseen myös työn ohella, kertoo osaamisalueen johtaja Marika Seppälä.

Osaamisalueen perusalat, joilta tutkintoja voi SAMKissa monimuotototeutuksina suorittaa, ovat konetekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, energia- ja ympäristötekniikka sekä tietotekniikka.

TUTKINTOALAT VASTAAVAT

MAAKUNNAN TARPEISIIN

Marika Seppälä kertoo, että edellä mainitut tutkintoalat ovat nousseet erityisesti maakunnan tarpeista. Osa tutkinto-ohjelmista alkaa syksyllä, osa tammikuussa.

Erityisesti tekniikan alalla on koettu, että koulutuksen vieminen verkkoon on vaikeaa.

Viimeistään korona-aika opetti, että opetusta ei tarvitse pysäyttää, vaikka kaikki eivät olisi samassa tilassa.

Monimuotototeutus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki opinnot suoritetaan verkossa. Joskus kokoonnutaan kampukselle suorittamaan yhdessä jotakin pedagogisesti tärkeää asiaa

– On toivottu, että tekniikan pätevyyksiä voisi suorittaa joustavasti avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Nyt tämäkin on helpompaa, kun opintoja voi tehdä enemmän verkossa, Seppälä sanoo.

AKTIIVISESTI MUKAAN

EUROOPPALAISIIN VERKOSTOIHIN

Uudistettu tarjonta lisää myös ristiinopiskelun mahdollisuuksia eri korkeakoulujen välillä. Kaikkien ei kannata tarjota kaikkea. Esimerkiksi insinöörikoulutuksessa eri ammattikorkeakoulujen kannattaa vahvistaa erilaisia painotuksiaan.

Teksti: Inna Saarinen Kuva: Veera Korhonen

Opetuspäällikkö Jussi Törmälä ja osaamisaluejohtaja Marika Seppälä kertovat, että uudistettu koulutustarjonta lisää myös ristiinopiskelun mahdollisuuksia eri korkeakoulujen välillä.

Lue lisää monimuotototeutuksista: samk.fi/amk-tutkintomonimuoto-opetus

– Tekniikan alalla opettajien löytäminen ei ole koko Suomen tasolla kovin helppoa. Tuotamme korkeakouluissa opintopaketteja ristiin toisillemme. Opiskelija voi siten saada syvempää osaamista jostain sellaisesta, mitä meillä ei ole suoraan tarjota, Seppälä sanoo.

Mitä näköpiirissä on seuraavaksi?

– SAMK on lähtenyt aktiivisesti hakeutumaan eurooppalaisiin korkeakoulualliansseihin. Ne avaavat modernien työelämätaitojen ja kansainvälisyyden lisäämisen mahdollisuuksia valtavasti, Seppälä valottaa.

Monimuoto-opiskelu sopii opiskelijalle, joka on jo työelämässä tai ei voi muuten osallistua kokopäiväiseen opetukseen. Työpaikka ei ole edellytyksenä monimuoto-opinnoille. Opinnot sisältävät lähi- ja etäopetusta sekä itsenäistä opiskelua.

Nyt se toteutuu – elintarvikeinsinöörin koulutus

Teksti: Riitta Tempakka Kuva: SAMK SÄÄNNÖLLISIN VÄLIAJOIN meille on viestitetty, että Satakunnassa tarvitaan elintarvikealan AMK-tason koulutusta. Asia on aina ohitettu eikä siihen ole tartuttu. SAMK otti haasteen vastaan syksyllä 2022 ja päätti käynnistää elintarviketuotantoon suuntautuvan insinöörikoulutuksen suunnittelun laajassa yritys- ja sidosryhmäyhteistyössä.

Ruoka-alan merkitys Suomelle ja Satakunnalle on huomattava. Elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa. Toimialan työpaikoista seitsemän prosenttia sijaitsee Satakunnassa, kun koko ala työllistää 40 000 suomalaista. Yksi työpaikka elintarvikealalla tuottaa yli kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan.

Aina ei tule ajatelleeksi, miten monipuolinen ja merkittävä elintarvikemaakunta Satakunta on. Tänne sijoittuu useita alan valtakunnallisia kärkiyrityksiä. Lisäksi maakunnassa on pitkät perinteet sopimustuotannosta, jolla turvataan tuotannon taloudellinen, ekologinen ja eettinen kestävyys. Emme saa myöskään unohtaa huoltovarmuutta. Satakunnan ruuantuotanto on oleellinen osa kansallista huoltovarmuutta.

Kun sanoimme ääneen kyllä elintarvikeinsinöörin koulutukselle, useita sidosryhmiä ilmoittautui heti mukaan suunnitteluun. Asia lähti vauhdilla rullaamaan. Aluksi toteutimme alan yritysten, Pyhäjärviinstituutin ja Rauman kauppakamarin kanssa kaksi työpajaa, joissa hiottiin koulutuksen sisältöjä vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Työn tuloksista syntyi kuva, joka kiteyttää tämän päivän elintarvikeinsinöörin tehtäväkentän kattavasti.

Lisäksi yrityksiltä saatiin viestiä siitä, millaisia yhteistyömuotoja voidaan toteuttaa koulutuksen aikana esimerkiksi osana opintojaksosisältöjä. Ideoita tuli paljon, ja koemme olevamme hyvän yhteisen polun alkupäässä. Koulutus tullaan toteuttamaan kiinteässä yhteistyössä alan yritysten ja sidosryhmien kanssa.

Elintarviketuotantoon suuntautuva insinöörikoulutus alkaa syksyllä 2023. Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina, joten opintojen ohessa voi työskennellä.

Riitta Tempakka on logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueen johtaja Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Lue lisää uudesta koulutuksesta ja yhteistyömuodoista: satakuntasyyta.meillaontoita.fi.

SAMK on lähtenyt aktiivisesti hakeutumaan eurooppalaisiin korkeakoulu‑ alliansseihin.

KOLUMNI

SAMK vastaa työvoimapulaan – satoja kansainvälisiä osaajia tulossa työelämään

SAMKissa on systemaattisesti lisätty kansainvälisten tutkintojen määrää vuodesta 2017 alkaen. Tällä hetkellä opiskelijoita on 80:sta eri kansalaisuudesta.

Inna Saarinen Kuva: Junyi Wang

SAMKin strategisiksi tavoitteiksi on muun muassa asetettu, että yli 20 prosenttia aloituspaikoista on kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa, ja koulutusviennin volyymi on yli puoli miljoonaa euroa. Koulutusvientiä on myös lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden saapuminen Suomeen.

Koulutusvientitiimi perustettiin muutama vuosi sitten vastaamaan muun muassa strategisiin tavoitteisiin.

– Ensin tiimin toiminnan pääpaino oli siinä, että pohdittiin englanninkielisiä tutkintoohjelmia ja sitä, miten saamme tänne kansainvälisiä opiskelijoita, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu.

Tiimi asetti tavoitteen saada vuoteen 2024 mennessä SAMKiin 500 kansainvälistä tutkintoopiskelijaa. Tavoite ylitettiin kirkkaasti, kun jo vuonna 2022 SAMKiin saapui 650 kansainvälistä opiskelijaa eri tutkinto-ohjelmiin.

– Olemme myös aktiivisesti mukana kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämisryhmissä, joissa on käyty hyvää vuoropuhelua opiskelijan kehityskaareen liittyen, Kainu kertoo.

KANSAINVÄLISET OSAAJAT AVAAVAT

YRITYKSILLE AIVAN UUDENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA

Yhteiskunnan palveluja on muokattu työperäisen maahanmuuton näkökulmasta,

mutta koulutusperäisen maahanmuuton osalta tilanne ei ole vielä niin hyvä.

– Olemme käyneet paljon keskustelua eri tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta palveluista saataisiin yhä kansainvälisempiä, Kainu pohtii.

Tällä hetkellä suurimmat paineet liittyvät opiskelijoiden valmistumisajankohtaan.

– On ensiarvoisen tärkeää saada opiskelijat harjoitteluihin, tutustumaan työelämään ja myöhemmin töihin. Seuraavaksi alamme seuraamaan työllistymistä.

Kainu muistuttaa, että lähitulevaisuudessa maassamme on sellainen työvoimapula, että suomalaisia tekijöitä ei enää löydy tarpeeksi. Hän toivoo, että yrityksissä uskallettaisiin rohkeammin ottaa ensimmäinen askel ja palkata kansainvälinen osaaja, esimerkiksi johonkin opiskelijaprojektiin.

– Kansainväliset osaajat avaavat yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös Satakunnan ja Suomenkin ulkopuolelle, hän sanoo.

Ykkössija kansainvälisyydessä

Valmistumisvaiheessa olevat AMK-opiskelijat nostivat SAMKin ykkössijalle valtakunnallisen AVOP-kyselyn teemassa Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kieliopinnot. Teemaa arvioitiin monikulttuurisessa työympäristössä toimimisen valmiuksiin, kieliopintoihin, vieraskieliseen opetukseen ja kansainväliseen harjoitteluun liittyen.

Teksti:

SAMKin kansainväliset tutkinto opiskelijat kävivät tutustumassa Huittisissa oleviin yrityksiin ja yrityselämään.

Lue lisää kansainvälisestä opiskelusta SAMKissa: s.samk.fi/kansainvalisia-osaajiatyoelamaan

SAMKissa tapahtui vuonna 2022

OpenSAMK tapahtuma avasi kampusten ovet. Vuosittaisessa tapah‑ tumassa esitellään käytännönläheisesti SAMKin koulutus‑ tarjontaa toisen asteen opiskelijoille ja opet tajille, uraohjaajille ja työvoimaneuvojille. Kuvat Kankaanpään (kuva vasemmalla), Rauman (kuva ylhäällä oikealla) ja Porin (kuva alhaalla oikealla) tunnel mista.

Lapset mukaan töihin päivänä SAMKin työntekijöiden lapset ja lapsenlapset tutustuivat muun muassa Pepper humanoidirobottiin.

SAMKissa vietettiin 30 vuotisjuhlavuotta. Tapahtumia järjestettiin muun muassa sidosryhmille.

Kaikkien lukuvuonna 2021–2022 valmistuneiden yhteistä valmistumisjuhlaa eli publiikkia vietettiin kesällä.

Veera Korhonen

Veera Korhonen

Hanna Rissannen

Julia Kukkonen

Sari Aatolainen

Hanna Maria Mäkelä