__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

2020 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | VUODEN 2019 MENESTYSTARINOITA

3-wheeler

Rakennusprojekti luo näkyvyyttä ja yhteishenkeä #SAMK2030 UUSI STRATEGIA ON TEHTY AIDOSTI YHDESSÄ

NOPSA VÄYLÄOPINNOILLA SISÄÄN ILMAN PÄÄSYKOETTA

CAMPUSMOWE KORKEAKOULULIIKUNTA LISÄÄ HYVINVOINTIA 2020 | 1


pääkirjoitus

#SAMK2030 – Yhdessä

S

JARI MULTISILTA rehtori, toimitusjohtaja

2020 | 2

TUSSITAIKURIT

VEERA KORHONEN

AMKin uusi strategia on valmistunut hienon yhteistyön tuloksena. Henkilöstö ja opiskelijat ovat vaikuttaneet strategian laatimisen eri vaiheissa. Uskallan sanoa, että kaikki saadut palautteet on tarkkaan luettu ja niiden vaikutukset näkyvät uudessa strategiassa. Strategia on tehty yhdessä. Haluan vielä kiittää kaikkia kommentteja ja palautetta eri vaiheissa antaneita. SAMKin visiona on edelleen, että jokainen opiskelijamme työllistyy. Visio nousee SAMKin perustehtävästä, joka on määritelty ammattikorkeakoululaissa. Meidän tehtävämme on tuottaa osaamista maakuntaan asiantuntijoiden ja tutkitun tiedon muodossa. SAMKista valmistuneet sijoittuvat maakunnan yrityksiin erilaisiin asiantuntijatehtäviin, ja SAMKissa tehtävä tutkimus tukee maakunnan yritysten tutkimusta, tuotekehitystä ja palveluja. SAMKin tärkein ja keskeisin voimavara on henkilöstö – osaavat opettajat, tutkijat, talous- ja hallintopalveluiden asiantuntijat, projektihenkilöstö. SAMKin yhtenä strategisena tavoitteena onkin osaava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. Korkeakouluyhteisöön kuuluvat opiskelijoiden ja henkilöstön lisäksi myös kaikki kampuksilla työskentelevät palveluntarjoajien henkilöt esimerkiksi ruokapalveluissa ja puhdistuspalveluissa. Uskon, että huomioimalla toisiamme teemme yhdessä jokaisen päivästä vähän paremman. Maaliskuun 18. päivänä kampukset suljettiin koronavirusepidemian vuoksi. Yhdessä-termille on joutunut etsimään uutta näkökulmaa lukuisista etäkokouksista ja verkkotyöskentelystä. Siirtyminen on minusta sujunut hienosti. Olemme nopeassa tahdissa omaksuneet uusia etätoimintamalleja. Samalla on muistettava, että etäopiskelu ja etätyöskentely muuttavat sitä, miten kohtaamme opiskelu- ja työkavereitamme. Kun etäopiskellaan tai etätyöskennellään, ei kohdatakaan opiskelu- tai työkavereita samalla tavalla kuin kampuksilla. Itse mietin, miten voisin tehdä läheisilleni ja työkavereilleni tästä päivästä hieman paremman, vaikka emme tapaisikaan fyysisesti. Kannattaa muuten tutustua SAMKin avoimen AMK:n opintotarjontaan. Lomautetut ja työttömät työnhakijat opiskelevat maksutta SAMKin avoimessa, ja muillekin opiskelu on edullista. Avoimen AMK:n polkuopintojen kautta voi tähdätä tutkintoopintoihin asti. Lisätietoja löytyy SAMKin verkkosivuilta osoitteesta www.samk.fi/avoinamk.


2020 | 3


Ajoneuvon työstäminen työllistää käytännön tekijöiksi puolen tusinaa opiskelijaa ja projektipäälliköiksi vielä kolme lisää. Kuvassa konetekniikan opiskelijat Niko Salo (vas.), Tero Saramo, Touko Saarinen ja Tuomas Rostedt.

SAMKin opiskelijatyö, jolla JJ Lehtokin on hurjastellut Konetekniikan laboratoriossa syntyi kolmipyöräinen moottoriajoneuvo, 3-wheeler, joka on herättänyt huomiota alan messuilla. Projekti on erinomainen osoitus siitä, ettei opiskelu ole pelkkää luokassa istumista. TEKSTI JANI WAHLMAN KUVAT VEERA KORHONEN

K

onetekniikan lehtori Jarmo Juuso kertoo idean syntyneen jo vuosia sitten. – 2013 korvilla aloimme miettiä, miten saisimme laboratorion käyttöastetta ylös ja samalla opiskelijoille motivoivaa tekemistä osana omia opintoja. Siitä ajatus lähti. Ensin SAMKin konetekniikan laboratoriossa suunniteltiin pienoismalleja sekä mäkiautoja ja rakennettiin kolmipyöräinen polkupyörä. Nälkä kasvaa syödessä: Otetaan BMW-merkkisen kolarimoottoripyörän perä ja saman valmistajan auton keula. Niiden väliin konetekniikan opiskelijoiden suunnittelema runko. Näin syntyi 3-wheeler, kolmipyöräinen moottoriajoneuvo. – YouTubesta saimme idean kolmipyörälle. Ajoneuvo on kiinnostanut kovasti. Opiskelijat puhuivat äänensä käheäksi American Car Show’ssa 2019 kertoessaan rakentamastaan projektista, kuvailee laboratoriomestari Harri Ahola. Kilpa-autoilija Jyrki Järvilehto myös koeajoi pelin komeaa Vauhdin Maailma -lehden juttua varten.

2020 | 4

– Kriittistä kommenttia tuli ohjaustuntumasta ja jalkatilan ahtaudesta, mutta täytyy muistaa, että JJ Lehdolla on vertailukohtana Ferrareita ja McLareneita, Ahola hymyilee. 110-hevosvoimaisella ja noin 550 kiloa painavalla ajokilla on takana arviolta 100 ajokilometriä. Huippunopeus radalla on ollut 160 kilometriä tunnissa. IRTI KONETEKNIIKAN MÖRRIYDESTÄ

Yksi tällaisten projektien ajatus on siinä, että opiskeluala saa uutta nostetta. Kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen työstäminen työllistää puolen tusinaa opiskelijaa käytännön tekijöiksi sekä kolme projektipäällikköä. Ja aivan oikein: monikko viittaa tietysti siihen, että uusi ajopeli on jo rakenteilla. Nopeampi, kauniimpi ja niin edelleen. Konetekniikan opiskelija Tero Saramo on mallintanut uuden laitteen. Projektiryhmästä tässä jutussa olivat mukana myös Tuomas Rostedt, Touko Saarinen ja Niko Salo. Yhteensä mukana on neljä projektipäällikköä ja kuusi rakentajaa.


Saramo oli esittelemässä työn alla olevaa ajoneuvoa Porin Motorshow’ssa. – Siellä messupisteelle tulivat isä ja poika ihmettelemään. Totesin, että ei sen opiskelun tarvitse olla pelkkää luokassa istumista, Saramo kuvailee. Rostedt ja Saarinen toteavat, että projektiin uppoaa aikaa, mutta tekeminen voittaa kyllä luennolla istumisen. – Rakennusprojektit tuovat opiskelijoille suoraan 10 opintopistettä ja välillisesti noin 20, kertoo lehtori Juuso. RETROKIITURI TYÖN ALLA

Yksi tällaisten projektien ajatus on siinä, että opiskeluala saa uutta nostetta.

Uusi kolmipyöräinen tulee olemaan retromallinen kiituri 20–30-luvun sikarimallin perällä ja muilla asiaan kuuluvilla yksityiskohdilla. – Suunnittelun aloitimme ensimmäisessä jaksossa syksyllä, ja joulun tienoilla meillä oli runko valmiina. Rungon hitsaukset tilattiin WinNovalta, kuten aikaisemmassakin ajokissa, kertoo Ahola. Ulkopuolisen tahon rahoittamassa uudessa ajoneuvossa on 90 hevosvoimaa enemmän kuin edellisessä ja massaa 100 kilogrammaa lisää. Entä mikä on opiskelijoiden mielestä tällaisissa projekteissa parasta? – Yhteishenki. Kaikki tekevät kaikkea, ja tarvittaessa autetaan toista. Yhteistoiminta vaatii toki sitä, että henkilökemiat toimivat, projektiryhmä kertoo. Jatkossa vastaavia projekteja on tarkoitus tehdä kerran vuodessa, aikaisempia osia uudelleen käyttäen. – Seuraavassa projektissa BMW puretaan ja otetaan siitä osat uusiokäyttöön, Ahola selventää. Konetekniikassa pyritään laajentamaan tämän tyyppistä projektien ympärillä tapahtuvaa oppimista. Opiskelijoiden suorittama opintokokonaisuus esimerkiksi 3-wheeler-projektien yhteydessä tulee jatkossa kasvamaan. – Yksi iso haaste on ollut tällaisen projektityyppisen oppimisen mahdollistaminen yhä useammalle opiskelijalle. Myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden osallistuminen projekteihin yhdessä konetekniikan opiskelijoiden kanssa on oma haasteensa, kertoo Juuso. Yhteistoimintaa käynnistettiin syksyllä 2019, kun konetekniikka aloitti yhdessä automaatiotekniikan koulutusohjelman ja Robotiikka Akatemian kanssa Robosota-projektin. Robottien suurempaa esiinmarssia odotellessa jäämme odottamaan, koska SAMKin kaariovilla meitä tervehtii uusi kolmipyöräinen konetekniikan taidonnäyte.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET JULKAISIJA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SATAKUNNANKATU 23, 28130 PORI PL 1001, 28101 PORI WWW.SAMK.FI OSOITTEENMUUTOKSET JA JUTTUVINKIT AGORA@SAMK.FI PÄÄTOIMITTAJA JANI WAHLMAN TOIMITUS MILLA KUUSIRINNE JANI WAHLMAN ILONA NORDLUND, KUMPPANIA OY KONSEPTI LEENA ROSKALA, KUMPPANIA OY ULKOASU JA TAITTO LAURA TELIN, KUMPPANIA OY PAINOPAIKKA EURA PRINT OY PAINOS 1 400 KPL ILMESTYY KUUKAUSITTAIN VERKOSSA SAMK.FI/TILAA-UUTISKIRJE ISSN-L 1456-114X PAINETTU ISSN 1456-114X VERKKO ISSN 2242-2528 KANNEN KUVA VEERA KORHONEN

KONETEKNIIKAN LABORATORIOSSA SYNTYNYT 3-WHEELER OLI YKSI SAMKIN VUODEN 2019 MENESTYSTARINOISTA. OPISKELIJOIDEN RAKENTAMIA AJONEUVOJA TEHDÄÄN JATKOSSA KERRAN VUODESSA. TAKAKANNEN KUVA LAURA TELIN, KUMPPANIA OY

Laboratoriomestari Harri Ahola ja lehtori Jarmo Juuso iloitsevat opiskelijoiden hyvästä yhteishengestä.

2020 | 5


NOPSA Motivoituneempia ja sitoutuneempia opiskelijoita SAMKiin

Hankkeen projektivastaavana toiminut lehtori Tuija Kiviaho iloitsee NOPSA-mallin laajentumisesta myös muille aloille. Koko SAMKin kattavan väyläopintomallin pitäisi olla käytössä tammikuussa 2021.

2020 | 6


NOPSA – Nopea valtakunnallinen väylä työelämään oli viime vuonna päättynyt hanke, joka tähtäsi erityisesti ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen. TEKSTI TUIJA KIVIAHO, JANI WAHLMAN, MILLA KUUSIRINNE KUVAT KATRI VÄKIPARTA

V

uonna 2016 aloitetun hankkeen tavoitteena Satakunnassa oli sujuvoittaa ammattikoulusta ammattikorkeakouluun tulevan opintoja huomioimalla paremmin opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen. SAMKin NOPSA-tiimin muodostivat lehtori Tuija Kiviaho hankkeen projektivastaavana sekä lehtorit Minna Iitti (ruotsi) ja Hanna Tommila (matematiikka). SAMKissa käynnistettiin yhteistyö ammatillista koulutusta tarjoavan WinNovan kanssa. Tarkoitus oli edistää tekniikan koulutuksen vetovoimaisuutta alueella. SAMKin NOPSAtiimi suunnitteli väyläopintomallin ja toteutti hankkeen pilotit yhteistyössä. Hankkeessa oli kaksi pilottia, joissa WinNovan sähkö- ja automaatioalan kolmannen vuosikurssin opiskelijat suorittivat opintojensa aikana SAMKin opintoja ja saivat ikään kuin pääsylipun SAMKiin. Näissä piloteissa oli noin 50 opiskelijaa, ja heistä noin 40 jatkoi opintojaan SAMKissa. – Käytännössä pääsylippu toimi niin, että opiskelijat suorittivat SAMKissa matematiikan, ruotsin ja viestinnän opintojaksot. Opintopisteitä sai myös aikaisemmista näytöistä siten, että kokonaisuudessaan opiskelijoille tuli kokoon 15 opintopistettä opintoja. Tämä oli pääsylipun kriteeri, kertoo Kiviaho. Kun NOPSA-opinnot oli hyväksytysti suoritettu, opiskelijat hakivat tutkinto-opiskeluoikeutta SAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmaan. – NOPSA-väylä on todella hyvä vaihtoehto niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat jatkavansa opintoja AMK:ssa toisen asteen ammatillisten opintojen jälkeen ja tietävät jo alan, josta ovat kiinnostuneita, kertoo WinNovan opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino. Heino toimi myös valtakunnallisen NOPSA-hankkeen ohjausryhmässä, kuten Kiviahokin.

2020 | 7


Valtakunnallisen hankkeen perustiedot TOTEUTUSAIKA: 1.10.2016–31.10.2019 KOKONAISKUSTANNUKSET: 1 039 766 € RAHOITTAJA: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus KOHDERYHMÄ: Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa opiskelevat sekä ammatilliset opettajat ja ohjaajat. TOTEUTTAJAT: Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat ammattikorkeakoulut Centria, HAMK, SAMK, TAMK, Turku AMK sekä ammattiopistot Careeria, Tredu, Turun Ammattiinstituutti ja WinNova.

NOPSAN KAUTTA SISÄÄN ILMAN PÄÄSYKOETTA

Opiskelijat ovat ottaneet väyläopinnot vastaan innostuneesti, koska malli mahdollistaa pääsyn SAMKiin ilman pääsykoetta. – Hakeuduin opintoihin, koska halusin jatkaa opintoja eteenpäin ja tieto mahdollisesta pääsystä opiskelemaan ilman pääsykokeita oli hyvä tilaisuus, kertoo Vesa Helmroos, sähköja automaatioalan kolmannen vuosikurssin opiskelija WinNovassa Raumalla. SAMKissa ensimmäistä vuottaan sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskeleva Andre Torm tuli sisään NOPSA-väylän kautta. – NOPSA vaikutti täydelliseltä vaihtoehdolta, koska sen avulla saisin vähän paremman alun SAMKissa, Torm kertoo. Mallia muutettiin kahden pilotin jälkeen sisällöllisesti, jotta sitä voidaan käyttää kaikissa tekniikan koulutusohjelmissa. – Alueen kaikkien ammattioppilaitosten tekniikan opiskelijat voivat nyt tulla mukaan näihin väyläopintoihin ja saada siten suoran tutkinto-opiskelupaikan SAMKiin ilman pääsykoetta, Kiviaho kuvailee. Tärkeä rooli potentiaalisten opiskelijoiden löytämisessä NOPSA-opintoihin on ammattioppilaitosten opoilla ja ryhmien vastuuopettajilla. He ovat kannustaneet opiskelijoita hakeutumaan väyläopintoihin. Tammikuussa 2020 alkaneisiin opintoihin ilmoittautui noin

sata opiskelijaa eri tekniikan koulutusohjelmista Sataedusta ja WinNovasta. Opintoja järjestetään sekä SAMKin Porin että Rauman kampuksilla. – Olemme kertoneet opiskelijoillemme NOPSA-opintojen mahdollisuudesta heti opintojen alussa, jotta erilaiset urasuunnitelmat tulevat todeksi opiskelijoillemme, kertoo Heino WinNovasta. HANKE VASTAA HYVIN SAMKIN HAASTEISIIN – JATKOA LUVASSA

Haasteena ammattikorkeakouluopinnoissa on opiskelijoiden valmistuminen normiajassa. NOPSA-hanke on pyrkinyt vastaamaan tähän. Yhtenä tavoitteena on ollut vähentää opintojen keskeyttämisten ja viivästymisten määrää. Väyläopintojen aikana opiskelijat saavat kokemusta siitä, mitä ammattikorkeakouluopiskelu käytännössä on. Samalla heidän valmiutensa ammattikorkeakouluopiskelijoiksi kasvavat. NOPSA-polun suorittaneet ovat sitoutuneita ja motivoituneita opiskelijoita. He ovat osoittaneet erityisesti itselleen olevansa kyvykkäitä suorittamaan tulevat ammattikorkeakouluopinnot ajallaan loppuun. – Hankkeessa tehty väyläopintomalli on tullut pysyväksi toiminnaksi, ja Satakunnan alueen ammatilliset oppilaitokset ovat tässä mukana SAMKin kanssa. Joka tammikuu alkaa

Väyläopintojen aikana opiskelijat saavat käytännön kokemusta ammattikorkeakoulussa opiskelusta.

2020 | 8


Opinnoissa pärjää sellainenkin, joka ei ole ollut ikinä hyvä kielissä tai matikassa. Motivaatio ja kehittyminen ratkaisevat.

uusi ryhmä, ja puolentoista vuoden suoritettujen opintojen jälkeen opiskelija saa opiskelupaikan SAMKissa, valottaa Kiviaho. Tekniikan NOPSA-hanke on toiminut esimerkkinä muillakin aloilla SAMKissa. Keväällä 2019 Huittisissa oli ensimmäinen liiketalouden NOPSA-toteutus, ja malli on otettu käyttöön myös Raumalla tammikuussa 2020 aloitetuissa liiketalouden väyläopinnoissa. – Koko SAMKin kattavaa väyläopintomallia kehitetään parhaillaan, ja sen pitäisi olla valmis tammikuussa 2021 alkavissa NOPSA-toteutuksissa, Kiviaho kuvailee. NOPSA-opintojen arvo on myös eri koulutusorganisaatioiden tekemässä yhteistyössä. Kaikkien koulutussektorilla toimivien intressinä ja tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka työllistyvät valmistumisen jälkeen. – NOPSA-hanke on toteuttanut tätä tavoitetta hienosti. NOPSA-väylä on sananmukaisesti ollut väylä, joka on avannut uusia uria

muidenkin kuin tekniikan alojen koulutusyhteistyöhön, kuvailee Heino. ENTÄ MITÄ SANOVAT NOPSA-VÄYLÄLLÄ OPISKELLEET?

Juttuun haastatelluista opiskelijoista Helmroos ja Jaakko Malmivuori (WinNova Pori, sähköja automaatioala, 3. vuosikurssi, NOPSAn pilottimallin opinnoissa) suosittelevat opintoja suoralta kädeltä. Paulo Pelkonen on toisen vuosikurssin sähkö- ja automaatioalan opiskelija Sataedusta Kokemäeltä. Hän on aloittanut NOPSAn uudessa mallissa tammikuussa 2020 ja kommentoi kokemustaan: – Suosittelen opintoja kaikille niille, joita ammattikorkeakoulu kiinnostaa, mutta jotka epäilevät todistuksensa olevan liian huono. NOPSA-opinnoissa pärjää sellainenkin, joka ei ole ollut ikinä hyvä kielissä tai matikassa. Motivaatio ja kehittyminen opinnoissa ovat ratkaiseva tekijä.

Agora-salissa opiskelijat kohtasivat jälleen teknologia-alan yritykset Teknologia työnä -tapahtuma tarjosi SAMKin opiskelijoille tammikuussa kontakteja oman alan yrityksiin. TEKSTI MERI OLENIUS KUVA JATTA LEHTONEN

KOHTAUS- JA VERKOSTOITUMISPAIKKA

alueen yrityksille sekä uusia mahdollisuuksia tekijöille. Muun muassa niitä tarjosi tammikuussa 2020 toista kertaa järjestetty Teknologia työnä -tapahtuma. Nelisenkymmentä satakuntalaista teknologia-alan yritystä saapui

SAMK-kampus Porin Agora-saliin kertomaan työmahdollisuuksista ja toiminnastaan. Työnhakijat pääsivät keskustelemaan suoraan yritysten edustajien kanssa tulevista osaamistarpeista. Tapahtuma avasi ovia SAMKin opiskelijoille niin harjoittelu- kuin työpaikkojen suhteen. Yrityksiltä saatu palaute oli äärimmäisen hyvää. Suuren osan tapahtuman järjestelytyöstä tekivät projektiin osallistuvat opiskelijat, ja järjestelyssä mukana oleminen oli opiskelijoille niin ikään hyvä väylä kesätöiden äärelle. – Tehtäviimme kuului yhteydenotto osallistuviin yrityksiin. Kun vastuulla oli yritysten saaminen tapahtumaan, oli puhelimeen tartut-

tava rohkeasti. Tämä auttoi minua, sillä sain kesätyöpaikan varmistettua jo alkuvuodesta, kertoo energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Mariela Dragoeva tapahtumaa järjestävästä opiskelijaryhmästä. Menestys toisellakin toteutuskerralla todisti tapahtuman tarpeen. Tarve syntyy alueemme kehityksestä: Satakunnan teknologia-alan kehittyminen ja väestörakenteen muutos ovat muuttaneet työvoiman osaamistarvetta. Mahdollisuudet osaajien pitämiseksi Satakunnassa paranevat, kun tarve osaavalle henkilöstölle alueella kasvaa. Satakunnan osuus Suomen viennistä on nyt 6,9 prosenttia, kun väestöosuus on 4 prosenttia (satamittari.fi).

2020 | 9


Opiskelijat Jonne Vesala, Anna Suurkaulio ja Iia Haikonen.

Opetusmetodina harjoitusyritys – yrityselämän käytännöt tutuiksi SAMKin Rauman kampuksella kaikki liiketalouden kansainvälisen kaupan opiskelijat suorittavat valtaosan ensimmäisen vuoden opinnoistaan harjoitusyrityksessä.

TEKSTI ARTO KESKINEN, MILLA KUUSIRINNE KUVAT ARTO KESKINEN

M

enetelmä antaa opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella ja oppia yritystoimintaa käytännöllisesti. Samalla opetusta saadaan kytkettyä yritysten eri toimintoihin. Harjoitusyritystoiminnalla on jo pitkät perinteet Raumalla. – Ensimmäisiä harjoitusyritystoteutuksia tehtiin jo vuonna 1996, jolloin mukaan toteutukseen osallistui liiketalouden ja tekniikan yksiköiden opiskelijoita. Nykyinen toteutusmuoto pilotoitiin Raumalla lukuvuonna 2017–2018, kertoo toimintaa Rauman kampuksella koordinoiva Arto Keskinen. Nykyisen toteutusmuodon pilotissa harjoitusyrityksiä oli kaksi ja toimintaan linkitettiin yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi mukaan tulivat Kykylaakson visuaalinen ympäristö, missä harjoitusyritykset toimivat, sekä toiminnanohjausjärjestelmä (Pupesoft), joka mahdollistaa tuotevirrat, rahavirrat ja viranomaisvelvoitteet. – Myönteisen palautteen perusteella päätimme laajentaa ja kehittää toimintaa niin, että

2020 | 10

se koskee nyt kaikkia ensimmäisen vuoden opiskelijoita kansainvälisen kaupan koulutuksessa. Viime vuosi käytettiin toiminnan suunnitteluun, ja tänä vuonna harjoitusyritystoiminta on käynnistynyt täydellä teholla. Nyt harjoitusyrityksiä on jo kuusi, toteaa Keskinen. KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN LÄHESTYMISTAPA OPPIMISEEN

Harjoitusyrityksissä opiskelijat harjoittelevat yritystoimintaa sekä sen eri osa-alueita, kuten markkinointia, taloushallintoa, hankintaa ja logistiikkaa sekä henkilöstöjohtamista. Tavoitteena on yrityksen liiketoimintaprosessien oppiminen konkreettisemmin ja käytännönläheisemmin. Lisäksi opiskelijat oppivat työelämässä tarvittavia ryhmätyötaitoja ja vastuunkantamista omasta ja ryhmän tekemisestä. Kussakin harjoitusyrityksessä on kahdeksan tai yhdeksän opiskelijaa, ja he kantavat päävastuun kaikesta toiminnasta. Kullakin yrityksellä on nimetty valmentaja, joka seuraa toimintaa taustalla. Harjoitusyritykset käyvät kauppaa

Edut pähkinänkuoressa Harjoitusyritystoiminta on 1. 2. 3. 4. 5. 6.

kehittänyt opiskelijoiden yhteistyötä ja tekemällä oppimista kehittänyt opiskelijoiden työelämässä tarvitsemia ryhmätyötaitoja antanut linkityksen käytännölliseen työelämään antanut opiskelijoille käytännöllisen kuvan yritystoiminnan kokonaisuudesta kehittänyt opettajien pedagogista ja käytännöllistä opetusmetodia ja opettajien yhteistyötä kehittänyt yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa.


Tavoitteena on yrityksen liiketoimintaprosessien oppiminen konkreettisemmin ja käytännönläheisemmin. keskenään Tampereella (TAMK) ja Kuopiossa (Savonia-AMK) sijaitsevien harjoitusyritysten kanssa. Eri opintojaksojen opettajat antavat harjoitusyrityksille opintojaksolla käsiteltäviin asioihin liittyviä toimeksiantoja. Nämä linkittyvät harjoitusyrityksen toimintaan ja tuovat siten opetukseen käytännönläheisyyttä ja kiinnostavuutta. – Oli hienoa, miten muut kurssit liitettiin toimeksiantojen kautta harjoitusyritykseen. Saimme itse päättää, mihin suuntaan esimerkiksi markkinointia lähdemme viemään ja mitä haluamme sillä saavuttaa – aivan kuten oikeassa yrityksessä, pohtii talous- ja henkilöstöjohtamisen opiskelija Minka Viljanen.

MESSUILTA LISÄPOTKUA OPPIMISEEN

Harjoitusyritykset kokoontuvat säännöllisesti valtakunnallisille messuille. Tänä vuonna messut järjestettiin Tampereella maaliskuussa ja mukana oli 35 harjoitusyritystä. Messuilla opitaan edelleen eri ulottuvuuksia liiketoiminnasta ja parannetaan harjoitusyritysten välistä yhteistyötä. Yritykset käyvät keskenään kauppaa, saavat uusia asiakaskontakteja ja osallistuvat myynti- ja ostoneuvotteluihin. Lisäksi messuilla oli mahdollisuus osallistua muun muassa yritysesittelyn pitching-kilpailuun. – Messuille valmistauduttiin syksystä asti hiomalla omia liikeideoita sekä käymällä kauppaa toisten harjoitusyritysten kanssa. Mieles-

SAMKin opiskelijoita harjoitusyritystoiminnan parissa.

täni hienointa oli nähdä kaikkien harjoitusyritysten tuoma työpanos, joka näkyi loistavissa pitchauksissa ja upeissa myyntiständeissä, kehuu opiskelija Jonne Vesala.

Opetusta kehitetään korkeakoulun monialaisissa asiantuntijaverkostoissa TEKSTI EEVA-LEENA FORMA, MILLA KUUSIRINNE KUVA SAMK

Eeva-Leena Forma toimi projektipäällikkönä SAMKin Toteemi-hankkeessa, jossa osaajapoolitoiminta perustettiin. Hanke toteutettiin opetuspalveluiden ja osaamisalueiden yhteistyönä.

OSAAMISPERUSTAISUUDEN MERKITYS koulutuksessa on kehittynyt osaamistavoitteiden kuvaamisesta ymmärrykseen siitä, että opiskelijalla on myös omat oppimistavoitteensa ja mahdollisuuksia oppia asioita korkeakoulun seinien ulkopuolella. Tämä puolestaan on luonut tarpeen opetuksen menetelmien ja osaamisen arvioinnin kehittämiseen niin, että osaamista voidaan tunnistaa ja luotettavasti arvioida riippumatta siitä, missä osaaminen on syntynyt. Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien työkokemus vastaa usein opiskeltavaa alaa. Opintojen aikaisen työn liittäminen osaksi opintoja eli työn opinnollistaminen onkin ollut vahva suunta opetuksen menetelmäkehittämisessä. Myös työnantajien on hyvä tiedostaa, että korkeakouluopintoja voidaan yhdistää työhön ja yksilön, työn tai työyhteisön osaamisen kehittämiseen. SAMKissa osaamisen, sen arvioinnin ja menetelmien kehittämiseen on vastattu avoimilla pedagogisten toimijoiden kehittäjäverkostoilla eli osaajapooleilla. – Uskomme vahvasti siihen, että monialainen yhteistyö eri koulutusalojen substanssiosaajien välillä tuottaa tuloksia opetuksen sisältöjen,

aineistojen, opetusmenetelmien ja arvioinnin osalta, kertoo SAMKin opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena Forma. Verkostomaiselle poolitoiminnalle haluttiin luoda kevyt rakenne, jossa opetuksen asiantuntijat luovat itse toimintakulttuurin sekä strategiaan pohjaavat opetuksen kehittämistavoitteet sen mukaan, mikä on ajankohtaisinta omalle poolille. Poolien toimintaa tukevat mentorit opetuspalveluissa. Poolit ovat toimineet SAMKissa nyt kolme vuotta, ja toiminnassa on aktiivisesti mukana arviolta noin sata SAMKin opettajaa. – Parasta on ollut se, miten yhteistyö ja osaamisen jakaminen eri koulutusaloilta tulevien opettajien välillä on syventynyt muun muassa yhteisten aineistojen, monialaisten opetustoteutusten ja AHOT-testien luomiseen sekä yhteisten arviointikriteerien soveltamiseen. Opiskelijoille on ollut tärkeää, että yhteisellä tekemisellä saadaan vahvistettua edelleen opetuksen laatua ja joustavia opiskelumahdollisuuksia, jatkaa Forma. Parhaimmillaan poolin työ on jakamista ja saamista, laadun ja prosessien kehittämistä, josta suurimman hyödyn saa lopulta opiskelija.

2020 | 11


Kati Karinharju, Erika Santala ja Riikka Tupala toivovat CampusMoWen tavoittavan erityisesti sellaiset ihmiset, joille liikkuminen ei vielä ole luonteva osa omaa arkea.

Liikkuva opiskelija ei sammaloidu Valtakunnallisen korkeakoululiikunnan vision mukaan kaikissa korkeakouluissa on laadukkaat ja monipuoliset liikuntapalvelut vuonna 2025. Tavoitteen saavuttamiseksi Satakuntaan syntyi CampusMoWe – Movement & Wellbeing. TEKSTI KATI KARINHARJU, RIIKKA TUPALA, ERIKA SANTALA KUVAT MILLA KUUSIRINNE, CAMPUSMOWE

S

uomen korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön terveyden edistämiseksi on laadittu omat liikuntasuositukset. Korkeakoulujen tehtävänä on tukea yhteisönsä liiallisen istumisen ja muun paikallaan olemisen vähentämistä. – Muuttamalla opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria sekä lisäämällä liikuntamahdollisuuksia ja -tiloja voidaan edesauttaa fyysistä aktiivisuutta. Liikkumattomuuden taustalla voi olla myös henkilökohtaisia syitä. On tärkeää pyrkiä panostamaan liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen sekä kynnyksen madaltamiseen hyvinvoinnin edistämisessä, kertoo projektipäällikkö Kati Karinharju. CampusMoWe haluaa tavoittaa erityisesti sellaiset opiskelijat ja henkilöstön jäsenet, jotka eivät vielä ole löytäneet liikunnan iloa tai joille liikkuminen ei tunnu luontevalta omassa arjessa. CampusMoWe ei kilpaile alueen palveluntarjoajien kanssa vaan voi toimia eräänlaisena ponnistuslautana muiden tahojen tarjoamiin palveluihin.

2020 | 12

TUNNISTETTAVASTA BRÄNDISTÄ TOIMIVIIN KOKONAISUUKSIIN

Suomessa korkeakoululiikunnan palveluita järjestetään lähes kaikissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Helsingissä palveluilla on yli 50 vuoden historia. Vaikka Satakunnassa palvelut ovat vasta käynnistyneet, ei tarpeeseen herätty vastikään. Ensimmäinen ajatus korkekoululiikunnan sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisestä syntyi vuonna 2005. Tehdyt valmistelut konkretisoituivat vuonna 2018, jolloin päästiin käynnistämään kolmivuotinen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama SataSport-hanke. Hankkeen pohjalta syntyi CampusMoWe. Alusta asti tavoitteena on ollut, että CampusMoWe kehitetään kokonaisuudeksi, joka jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Palvelukokonaisuutta on rakennettu asteittain. Ensin on täytynyt luoda tunnistettava brändi. Sen jälkeen on rakennettu kaikkien korkeakoulujen ja neljän eri kampuskaupungin osallistumisen mahdollistava järjestelmä. Lopuksi

on varmistettu kestävä perusta toiminnalle sekä luotu toimivat rakenteet ja prosessit. – Keväällä 2020 kalenterissa oli tarjolla viikoittain yhteensä yli 20 tuntia ryhmäliikuntaa ja palloiluvuoroja. Lisäksi olemme järjestäneet lajikokeiluja ja teemapäiviä. Nyt poikkeustilanteen alettua tilalle on tullut virtuaalisia palveluita, kuvailee CampusMoWen hyvinvointisuunnittelija, fysioterapeutti Erika Santala. Ohjaajia on toiminnassa mukana yli 20, joista suurin osa on eri alojen ja eri korkeakoulujen opiskelijoita. Myös brändi-ilmeen on luonut opiskelija, Laura Telin. Hanketiimi taas koostuu SAMKin liikunta- sekä hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisista. TARVITAAN YHTEEN HIILEEN PUHALTAMISTA

Sen sijaan, että jokaisessa alueen korkeakoulussa järjestetään omaa toimintaa omalle väelle, laajimmat ja monipuolisimmat palvelut saavutetaan yhteistyöllä. CampusMoWen tavoitteena on taata yhdenvertaiset liikunta- ja hyvinvointipalvelut kaikille alueella opiskeleville.


Hyvinvoivat opiskelijat ja työntekijät ovat korkeakoululle tärkeä voimavara. – Olemme saaneet hyviä esimerkkejä ja ohjausta onnistuneesta korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä Oulusta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Turusta. Toiminta vaatii selkeän rakenteen ja toimintasuunnitelman sekä vastuuhenkilöt, jotka pitävät langat käsissään, toteaa toiminnassa mukana oleva projektipäällikkö Riikka Tupala. Vielä vuoden 2020 loppuun saakka suurimman osan kuluista kattaa OKM:n hankerahoitus, mutta tämän jälkeen toiminnan pitää pystyä pyörimään omillaan.

Palveluiden laadun ylläpitämiseksi tarvitaan korkeakoulujen omaa panostusta, sillä käyttäjämaksut ovat maltilliset ja ne halutaan pitää sellaisina jatkossakin. CampusMoWen tärkeimpänä tavoitteena vuodelle 2020 on saada lisää käyttäjiä, vahvistaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä varmistaa toiminnan jatkuvuus opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. CampusMoWen erivärisistä ikoneista asiakas voi tunnistaa Hyvinvoivat opiskelijat ja työntekijät ovat palvelun teeman ja sisällön. Tutustu CampusMoWeen korkeakoulun voimavara. Move Well. Feel Good. paremmin osoitteessa www.campusmowe.fi.

SAMKista Suomen johtava oikeustradenomien kouluttaja SAMK on vuodesta 2006 alkaen osallistunut oikeusministeriön koordinoimaan verkostoon, jossa on mukana oikeustradenomeja kouluttavia ammattikorkeakouluja. SAMK oli aktiivisessa roolissa, kun oikeustradenomikoulutuksen opetussuunnitelma suunniteltiin huomioimaan oikeusministeriön alaisten virastojen osaamistarpeet. TEKSTI JARI IISAKKALA, MILLA KUUSIRINNE KUVA SUSANNA MANU

KOULUTUKSEN OPETTAJISTOSSA toimii lehtoreina muun muassa varatuomareita ja juridiikkaan erikoistuneita kauppatieteiden maistereita. Kaikilla opettajilla on vankka, opetustehtävien ulkopuolinen työelämäkokemus. – Koulutuksessa suurin osa aloittaneista valmistuu tutkintoon. Tämä kertoo paljon sekä opetuksen laadusta että opiskelijoiden tasosta, kehuu Palveluliiketoiminta-osaamisalueen johtaja Jari Iisakkala. Opintoja voi myös jatkaa SAMKin ylempään AMK-tutkintoon, jonka oikeudellisessa suuntautumisessa voi syventää osaamista

muun muassa sopimusoikeudesta ja oikeudellisesta palvelumuotoilusta. CASE VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO

Valtakunnanvoudinvirasto haluaa tukea henkilöstönsä kehittymistä ja tarjota ulosotossa työskenteleville virkamiehilleen mahdollisuuden suorittaa oikeustradenomitutkinto työn ohessa. Ulosottolaitoksessa korkeakoulututkintoa edellytetään jatkossa yhä useampaan tehtävään. – Henkilöstön koulutus- ja osaamistason kohottaminen edesauttaa koko organisaation tehtävien asianmukaista hoitamista, sanoo ylitarkastaja Leena Kopio Valtakunnanvoudinvirastosta. Valtakunnanvoudinvirasto kilpailutti vuonna 2019 Suomen ammattikorkeakoulut ulosotossa työskentelevien virkamiesten tutkintoon johtavasta oikeustradenomikoulutuksesta. SAMK voitti tarjouskilpailun, ja ensimmäiset 20 eri puolelta Suomea olevaa ”ulosotto-opiskelijaa” aloittivat opintonsa SAMKissa syyslukukauden 2019 alussa. Paikat täyttyivät kahdessa minuutissa haun alkamisesta. Koulutus tapahtuu sataprosenttisesti verkossa.

– Olemme olleet tyytyväisiä. Tämän tyyppisen yleisen oikeudellisen koulutuksen järjestäminen omin voimin olisi liian työlästä, Kopio jatkaa. SAMKissa on tehty ulosottoon liittyvistä aiheista 29 opinnäytetyötä, joista kaksi ylemmässä AMK-tutkinnossa. Määrä tulee näillä näkymin kaksinkertaistumaan lähivuosina. – Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Seuraava ryhmä aloittaa syksyllä 2020, Iisakkala kertoo.

Valtakunnanvoudinviraston päätoimipaikka sijaitsee Turussa.

Liiketalouden koulutusohjelmaan kuuluva oikeustradenomisuuntautuminen sisältää 60 opintopistettä juridiikan ammattiopintoja. 2020 | 13


Tässä ja nyt

Meremme tähden – yhdessä Itämeren hyväksi

M

eremme tähden -tapahtuma on järjestetty Raumalla kaiken kaikkiaan jo kahdeksan kertaa. Toukokuisen tapahtuman tavoitteena on tuoda esiin Itämeren tilannetta sekä suojelun tärkeyttä – onhan Itämeri yhteinen ilomme, mutta nykyisin myös haasteemme. Tapahtumapäivän ensimmäinen puolikas on suunnattu erityisesti koululaisille, ja se tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa meriaiheisilla toimintapisteillä ja ständeillä. Päivän jälkimmäinen osio puolestaan koostuu seminaarityyppisistä tilaisuuksista, joissa käsitellään Itämerta ja sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa ja työtä monipuolisesti eri näkökulmista. Tarjolla on tietoa ja keskustelua muun muassa Itämeren hyväksi tehtävästä hanketyöstä sekä meriklusterin uusimmista innovaatioista. Tapahtumaa koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Smart Urban Business -tutkimusryhmä, ja se kerää vuosittain paikalle laajan joukon Itämeri-asioista kiinnostuneita kävijöitä. Idean isälle ja puuhamiehelle, raumalaiselle Raimo Vahannolle myönnettiin Satakuntaliiton aluesuunnittelumitali hänen vapaaehtoistyöstään Satakunnan elinvoiman ja vesistöjen eteen. Vahanto on tyytyväinen Meremme tähden -tapahtuman jatkumiseen aktiivisena, SAMKin koordinoimana tilaisuutena.

INNA SAARINEN

TEKSTI, KUVA HANNA RISSANEN

ALUMNIJUHLA. SAMK-kampus Porissa vietettiin alumnijuh mäistä kertaa.

AVOIMET OVET. OpenSAMK-tapahtuma antoi kävijöille suuden tutustua koulutustarjontaan ja saada vastauksia aloihin liittyviin kysymyksiin.

MARIKA SEPPÄLÄ

Tapahtuma tarjoaa tietoa Itämeren hyväksi tehtävästä hanketyöstä ja meriklusterin innovaatioista.

JUULI PIETIKÄINEN

Seuraava Meremme tähden -tapahtuma järjestetään vuonna 2021.

2020 | 14

VAPPUSOUDUN VOITTO. SAMKin joukkue vei voiton Porin keskukselta perinteisissä vappusouduissa.


ELINA VALKAMA

Vuosi 2019 kehitti osaamista ja loi uusia yhteisiä muistoja.

yliopisto-

MERENKULKUA. SAMK-kampus Raumalla kokoontui EU-komission meriliikenteen digitaalisten palvelujen ja järjestelmien korkean tason ohjausryhmä sekä merenkulun automaation työryhmä.

HYVINVOINTITEKNOLOGIA. Porissa järjestetyt Hyvinvointiteknologiamessut keräsivät yhteen alan yrityksiä ja asiantuntijoita. RoboAI:n toimintaa ja Indegon eksoskeleton-kuntoutusrobottia esittelivät Kyle Mulholland, Anja Poberznik sekä Sari Merilampi.

INNA SAARINEN

MATKAILUTOIMIJAT KOOLLA. Science meets Regions -tapahtuma keräsi merellisen matkailun paikalliset ja kansainväliset kärkitoimijat Poriin.

PEKKA LEHMUSKALLIO

mahdollikoulutus-

PETRA O'ROURKE

JÄLKIKASVU TÖISSÄ. Lapsi mukaan töihin -päivänä muun muassa jumpattiin rehtori Jari Multisillan johdolla.

VEERA KORHONEN

laa ensim-

OPISKELIJAHALLINTO KOOLLA. Opiskelijapalveluiden päällikkö Janne Santala luennoimassa SAMKissa järjestetyillä opintoasiainpäivillä, joihin kokoontui opiskelijahallinnon väki ympäri Suomen.

2020 | 15


KOULUTUKSIA

VUOSI 2019

yhteensä

AVAINLUVUT

Henkilökunta

39

Liikevaihto

Julkaisuja

27

Suomenkielisiä koulutuksia

425

YHTEISTYÖ-

YRITYKSIÄ JA -YHTEISÖJÄ YLI

500

35,5 M€ 289

12

Englanninkielisiä koulutuksia

KANSAINVÄLISIÄ

KANSALLISUUKSIA

KUMPPANIKORKEAKOULUJA YLI

KAMPUKSILLA YLI

60

KANSAINVÄLISIÄ VAIHTO-OPISKELIJOITA

TUTKINTOJA

1035

6 012

Tutkinto-opiskelijaa, joista 287 kansainvälisiä

YRITYSKIIHDYTTÄMÖ 337

yritystä, joista 21 uusia

620

sopimusta, joista 45 uusia

KÄYNNISSÄ OLEVIA

130

HANKKEITA

VAIHDOISSA

124

SAMKISTA ERI MITTAISISSA

yhteensä

150

AVOIMEN AMK:N OPISKELIJOITA

2 051

15 389

Tutkintoon johtamattoman koulutuksen opintopisteitä

30

Uusia kotimaisia hankkeita

4 M€

Hankkeiden ulkoinen rahoitus v. 2019

10

Uusia kansainvälisiä hankkeita

12,5 M€

Käynnissä olevien hankkeiden kokonaisvolyymi

www.samk.fi

Profile for SAMK Satakunta University of Applied Sciences

Agora 2020 - Vuoden 2019 menestystarinoita  

Tässä SAMKin sidosryhmälehdessä pääset tutustumaan SAMKin uudistettuun strategiaan - #SAMK2030, 3-wheeler-ajoneuvoon, jolla JJ Lehtokin on h...

Agora 2020 - Vuoden 2019 menestystarinoita  

Tässä SAMKin sidosryhmälehdessä pääset tutustumaan SAMKin uudistettuun strategiaan - #SAMK2030, 3-wheeler-ajoneuvoon, jolla JJ Lehtokin on h...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded