Page 1

1 / 2018 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Muuntokoulutus:

lisää osaajia Satakuntaan Koulutusviennistä apua kiinalaiseen vahustenhuoltoon

Luonnonresurssit ovat valtava voimavara Itämeren alueen palvelutuotannossa

SomeBody tukee minäkäsitystä ja itsetuntoa iästä riippumatta

Luovuuden lähde: Työroolit saavat heittää kahvitauolla kuperkeikkaa 1/2018 | 1


pääkirjoitus

Korkeakoulukenttä liikkeessä

PÄÄTOIMITTAJA ANNE SANKARI TOIMITUS HANNA VALTOKIVI, KATRI VÄKIPARTA, VIRPI HAUTAMÄKI, KUMPPANIA OY KONSEPTI LEENA ROSKALA, KUMPPANIA OY ULKOASU JA TAITTO LAURA KARJALAINEN, KUMPPANIA OY PAINOPAIKKA BRAND ID OY PAINOS 1 400 KPL ILMESTYY SEURAAVAKSI MARRAS-JOULUKUUSSA ISSN-L 1456-114X PAINETTU ISSN 1456-114X VERKKO ISSN 2242-2528 KANNEN KUVA HANNA VALTOKIVI

121

TAKAKANNEN KUVA TOMI GLAD

1/2018 | 2

JUHA KÄMÄRI rehtori

yritystä ja 293 nuorta pohtii yrittäjyyttä opementorin opastuksella ALL IN -yrityskiihdyttämössä.

Yrittäjyysajattelu kukoistaa AUTOMAATIO JA TEOLLISUUS 4.0 ON YKSI SAMKIN STRATEGISISTA VAHVUUSALOISTA.

VEERA KORHONEN

OSOITTEENMUUTOKSET JA JUTTUVINKIT AGORA@SAMK.FI

K

tavoitteellisen strategisen johtamisen. Selvityksessä tarkastellaan mahdollisuutta luoda Suomen suurin korkeakouluyhteisö, joka palvelisi laajaa monipuolisesti teollistunutta aluetta. Matalan koulutustason maakunnille yliopistokonserni on merkittävä strateginen mahdollisuus.

MARJANEN

JULKAISIJA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SATAKUNNANKATU 23, 28130 PORI PL 1001, 28101 PORI WWW.SAMK.FI

olmen ammattikorkeakoulun yhteinen selvitys yhteistyön syventämiseksi osana Tampere3-kokonaisuutta on aloitettu. Selvityksen ydinkysymys on, olisiko osapuolille eduksi, jos SAMK ja SeAMK liittyisivät yhdistyvän yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostamaan yliopistokonserniin. Tampereen kaupunki luovutti 15.2.2018 hallinnassaan olevat ammattikorkeakoulun osakkeet Tampereen korkeakoulusäätiölle, jolle tulee 1.1.2019 alkaen lailla hoidettavaksi yhdistyneelle yliopistolle säädetyt julkiset tehtävät. Mitä saavutettavaa SAMKilla olisi yliopistokonsernissa? Selvityksessä tunnistetaan synergiahyödyt kullekin ammattikorkeakoululle, mutta asiaa ei ole järkevää tarkastella vain SAMKin näkökulmasta. Kysymys kuuluu, mitä saavutettavaa Satakunnalla olisi yliopistokonsernissa. Vastaus on selvä – paljonkin. Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla on Suomen alhaisimpiin kuuluva koulutustaso: alle 25 prosenttia väestöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutetun työvoiman saatavuus rajoittaa talouden kasvua erityisesti Satakunnassa, joka painii positiivisen rakennemuutoksen haasteissa. Tampereen kaupungin, korkeakoulujen ja lainsäätäjän tavoitteena on luoda korkeakoulukokonaisuus, joka mahdollistaa

KUVA PIA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET

ALL IN, Satakunnan yhteinen yrityskiihdyttämö, jatkaa, vaikka hanke päättyy. Vuodesta 2015 mukana ovat olleet SAMKin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Satakunnan molemmat ammatilliset oppilaitokset Sataedu ja WinNova sekä Porin yliopistokeskuksesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Toiminnallisuuteen pohjautuva yrittäjyysajattelu korostaa opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen tunnistamista, verkostoitumisen tukemista sekä luovuuden ja yhteistoiminnallisuuden edistämistä.


Korkeakouluyhteistyön lisäksi SAMK on käynyt keskusteluja Changzhoun kaupungin vanhustenhuollon kanssa ikääntymisen haasteista ja siitä, kuinka suomalaiset mallit ja hyvät käytännöt tukisivat ammattilaisten tietotaitoa ja alueellista kehittämistyötä. Vuonna 2018 keskitytään muistisairauksien tunnistamisen ja hoidon kysymyksiin. Kiinalainen perhekulttuuri on murroksessa. Kaupungistumisen myötä huolenpitovastuu siirtyy omaiselta julkiseksi vastuuksi. Haasteena on löytää, mikä tieto- ja taitotarve on tärkeintä, kun odotukset ovat laajat ja vanhustenhuollossa toimivien ammattilaisten koulutus ei vastaa hoidollisen tarpeen odotuksia. SAMK kokoaa ympärilleen eri toimijoita ja koulutuksen tarjoajia. Koulutusvienti voi olla Satakunnan yhteinen asia. Lue lisää

www.samk.fi/uutiset/suomalaiset-vanhuspalvelumallit-ja-muistihyvinvointikiinnostavat-myos-kiinassa/

VEERA KORHONEN

Varainhankinta käynnistynyt

Lue lisää

www.samk.fi/lahjoita

Ammattikorkeakouluja pääomitetaan vastinrahamallilla vuonna 2018. SAMK sai rahankeräysluvan marraskuussa. Lupa on voimassa vuoden 2019 loppuun, mutta vastinrahamallissa huomioidaan vuoden 2018 loppuun kerätyt varat. – Ensimmäiset lahjoituslupaukset on saatu, kertoo vararehtori Cimmo Nurmi. Kampanjasta saatavat tuotot ohjataan SAMKin strategian mukaiseen toimintaan. Yli 10 000 euron lahjoitukset voi kohdentaa haluamalleen koulutusalalle, ja vähintään 850 euron lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia sekä yksityiselle lahjoittajalle että yhteisölle. Ota yhteyttä: vararehtori Cimmo Nurmi, p. 044 710 3371

LOGISTIIKKA MATKAILULIIKETOIMINTA

Satakunnan ammattikorkeakoulu kehittää koulutusyhteistyötä Changzhoun kaupungissa.

Logistiikan opiskelijoille halutaan holistista teollisuusosaamista. Matkailun mikroyritysten tavoitteellinen yhteistyö on liiketoiminnan kehittymisen kivijalka. Meriklusterissa nousee energiatehokkuuden teema.

ÄLYKÄS VESI & ENERGIA

PETER VIRTANEN (HYVINVOINTITEKNOLOGIA KIINA)

Muistisairaudet Kiina-yhteistyön keskiössä

NOUSUSSA

Logistiikan ja tuotantotalouden insinööriopiskelijat perehtyvät tekniikan lisäksi liiketalouteen. Haluamme, että opiskelija muodostaa kokonaisvaltaisen näkemyksen teollisuusyritysten kansainvälisestä toiminnasta ja kilpailukyvystä vientimarkkinoilla. Yhdistelmä ilmentää Teollisuus 4.0 -trendiä: tuote ja palvelu myydään yhtenä kokonaisuutena, ja logistiikka on merkittävä osa kokonaisuutta. SAMKin matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmä on matkailun yritysryhmien kärkifasilitaattori Suomessa. Ryhmä suunnittelee hankkeet tiiviissä yhteistyössä mikroyritysten kanssa. Kahdeksassa yritysryhmässä on mukana 34 yritystä. Alkuvuonna käynnistyi kolme yritysryhmää. Ne työstävät Luvian saariston palveluja, hakevat matkailuyrityksille kasvua Kiinasta ja markkinoivat eteläistä Pyhäjärviseutua. Energiatehokkuus on nouseva teema kansainvälisessä merenkulussa. SAMK edistää Satakunnan meriklusterin energiatehokkuutta SataMari-projektissa. Energiatehokkuudesta pyritään luomaan myös uutta liiketoimintaa. Pilotointikohteina toimivat Raumalla SeaSide Industry Park ja Rauman satama. Visiona on, että Satakunta on Euroopan johtava meriteknologiaalan energiatehokkuuden osaajaalue vuoteen 2022. Näitä tutkimme

www.samk.fi/tutkimus

1/2018 | 3


Vahvuusalat

Robotit tulevat ja automaatio laajenee – mutta ei ilman osaavia työntekijöitä. Automaatioalan osaajista on Satakunnassa huutava pula. Satakunnan ELY-keskus ja SAMK ovat tarttuneet haasteeseen.

Muuntokoulutuksella

automaatioalan osaajia satakuntalaisiin yrityksiin

1/2018 | 4


TEKSTI, KUVAT Hanna Valtokivi

A

kuuttiin ongelmaan vastataan jo käynnistyneellä korkeakoulututkintoon johtavalla työvoimakoulutuksella ja ensi syksynä käynnistyvällä insinöörien muuntokoulutuksella. Satakunnassa on noin sadan automaatioalan yrityksen klusteri, jonka keskittymä on Porin ja Ulvilan seudulla. Ala on kasvanut voimakkaasti. Automaatioalan insinöörejä ei juurikaan ole työttöminä koko maassa, saati Satakunnassa. – Satakunnan TE-toimistossa oli koko viime vuoden aikana avoinna yli 800 alan työpaikkaa ja työnhakijoita mitätön määrä tähän verrattuna, esimerkiksi joulukuun lopussa vain seitsemän automaatioinsinööriä. Kaikki muuntokoulutukset tulevat siis tarpeeseen, vahvistaa Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen. ELY-keskus selvitti asiaa tekemällä automaatio-, robotiikka- ja ohjelmointialan yrityksille kyselyn työvoiman tarpeesta. Lähes 80 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä oli ollut vuoden 2017 aikana avoimia työpaikkoja. Osalla oli ollut ongelmia rekrytoinnissa, minkä eräs vastaaja kiteytti seuraavasti: ”On ollut hankaluuksia saada sopivia henkilöitä muuttamaan seudulle. Tavallisesti osaajat ovat Helsingin ja Tampereen suunnalla, eivätkä halua muuttaa tai matkustaa. Toinen ongelma on ollut riittävä kokemus. Työpaikkoja on jäänyt täyttämättä.”

Teknologia-osaamisalueen johtaja Petteri Pulkkinen ja ylijohtaja Marja Karvonen lupaavat lisää

automaatioalan osaajia Satakuntaan joko pidemmän tai lyhyemmän koulutuksen kautta.

1/2018 | 5


TOMI GLAD

Muuntokoulutuksessa edetään nopeasti ammattiaineisiin ja tehdään mahdollisimman paljon

opintoja ja harjoittelua suoraan alan yrityksiin.

Kolme konkreettista MUUNTOKOULUTUS

Vastaa samanaikaisesti työvoimapulaan ja työllistymiseen voimakkaasti kasvavilla aloilla, joita Satakunnassa ovat erityisesti automaatio, robotiikka, konetekniikka ja ICT-ala. Muuntokouluttautujan avulla yritys yritys saa nopeammin itselleen osaajan. NOPEASTI TYÖMARKKINOILLE

Koulutuksen kesto on yksilöllinen, koska aiemman koulutuksen lisäksi huomioidaan työkokemus. Oppimistehtävät suunnataan omalle työpaikalle tai käytännön harjoittelu alkaa nopeasti. VANHA TYÖNTEKIJÄ UUDELLE OSAAMISTASOLLE

Muuntokoulutus on tapa kehittää henkilöstön osaamista. Opinnot voidaan suorittaa työn ohessa. Aina ei tarvita tutkintoa, vaan tarvittava osaaminen saavutetaan täsmäkurssilla tai täydennyskoulutuksella. Katso kaikki SAMKin haut ja koulutukset

www.samk.fi/haku

1/2018 | 6

TUTKINTOON TYÖVOIMAKOULUTUKSELLA

– Viime vuonna voimassa ollut poikkeuslainsäädäntö mahdollisti korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen työvoimakoulutuksena. Kilpailutimme koulutuksen tarjoajat, ja SAMK tuli valituksi, Marja Karvonen kertoo. Automaatio ja teollisuus 4.0 on SAMKin strategisia vahvuusaloja, joten ammattikorkeakoulu on jo pitkään ollut valmiusasemissa. – SAMK on aktiivisesti mukana Robocoastverkostossa, joten työvoiman tarve on ollut tiedossa. Olemme ennakoineet tilannetta pitämällä nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen paikkamäärää korkeana jo jonkin aikaa, kertoo Teknologia-osaamisalueen johtaja Petteri Pulkkinen. – Kun ELY-keskuksen tarjoama mahdollisuus tuli, siihen tartuttiin alueen etu mielessä. Nuorten koulutus on pitkä tie, neljä vuotta, joten siitä ei ole nopeaksi ratkaisuksi. Lisäksi muuntokouluttautujien työelämävalmiudet voivat olla paremmat. SUURI KIINNOSTUS YLLÄTTI

Kolmeakymmentä opiskelupaikkaa tavoitteli 113 hakijaa, joista runsaat 60 haastateltiin. – Hakijoiden ikähaitari oli laaja, kolmekymppisistä kuusikymppisiin. Suuren kiinnostuksen lisäksi yllätti se, että hakijoita oli ympäri maan ja eri koulutustaustoilta. Mukana oli insinöörejä, AMK-insinöörejä ja diplomi-insinöörejä sekä tietotekniikkataustaisia tradenomeja. Haastatteluissa haettiin sekä motivaatiota ja valmiuksia suorittaa tutkinto kahdessa vuodessa, kertoo Pulkkinen. Tätä juttua tehdessä opiskelua on takana pari kuukautta. Petteri Pulkkisen mukaan suurimmat haasteet ovat tulleet uudenlaisesta

Yritysten toivomuslistan kärjessä olivat robotiikka, teollisuusautomaatio ja ohjelmointi. opiskelutekniikasta: monilla on kulunut runsaasti aikaa koulun penkillä istumisesta, ja nyt opiskeluvälineet ovat uusinta tekniikkaa. – Mutta porukka on opinhaluista ja motivoitunutta, Pulkkinen kiittelee. LENTÄVÄ LÄHTÖ

Muuntokoulutuksen sisältöä pyrittiin räätälöimään mahdollisimman paljon yritysten toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Toivomuslistan kärjessä olivat robotiikka, teollisuusautomaatio ja ohjelmointi. – Prizztechiltä saatiin apua siinä, mitä asioita yritykset täsmällisesti tarvitsevat. Kirjo ja odotukset ovat laajat, jopa hyvinkin yksilöidyt. Toivotuin tutkinto oli nimenomaan AMK-tutkinto. Lisäksi toivottiin asiakaspalveluhenkisyyttä ja yrittäjämäistä otetta työhön sekä kansainvälisen kaupan osaamista, Marja Karvonen kertoo. Myös Petteri Pulkkinen vahvistaa, että opiskelijoiden oma aiempi osaaminen tulee huomioiduksi, samoin yritysten määrittelemät tarpeet. – Lentävällä lähdöllä on edetty. Menemme opinnoissa aika nopeasti ammattiosaamiseen, jotta opiskelijat pääsisivät pian harjoitteluun ja kasvattamaan osaamistaan käytännön töissä.


KUUSIKYMMENTÄ UUTTA ALOITUSPAIKKAA

Tutkintoon johtavaa muuntokoulutusta ei ole luvassa enää työvoimakoulutuksena, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksesta vastaa jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Lounais-Suomi on kokonaisuudessaan positiivisen rakennemuutoksen aluetta, mikä on lisännyt teknillisen osaamisen tarvetta. Esimerkiksi Valmet ilmoitti äskettäin työllistävänsä Uudessakaupungissa 1 000 henkilöä lisää. SAMK sai alkuvuonna insinöörien muuntokoulutuksen järjestämiseen OKM:ltä 960 000 euroa. Haku koulutukseen on keväällä 2018 ja siihen on 60 aloituspaikkaa. – Tämä tutkintoon johtava muuntokulutus on tarkoitettu insinööreille alan vaihtoon ja oman osaamisen vahvistamiseen. Automaatioja sähkötekniikan lisäksi painopisteinä ovat konetekniikka ja koneautomaatio ja -suunnittelu. Opinnot voi suorittaa työn ohessa, Petteri Pulkkinen kertoo. Entä onko näköpiirissä uusia työvoimapulan aloja?

– Teollisuuteen, kauppaan, rakentamiseen ja palveluihin etsitään nyt kaikenlaisia osaajia. ELY-keskuksen tekemässä kyselyssä ilmeni tarvetta esimerkiksi elektroniikka-asentajille ja teknisille myyjille, Marja Karvonen sanoo. – SAMK on keskustellut asiasta rakennusteollisuuden kanssa. AMK-osaajia kaivataan erityisesti työnjohtotehtäviin. Muuntokoulutuksessa ammatillista väylää pitkin edenneet voisivat täydentää osaamistaan AMK-tutkinnolla, Pulkkinen ennakoi. – Kun teknisen alan yritys kasvaa, se välttämättä poikii myös muuta työvoimakysyntää: myyntiin, markkinointiin ja hallintoon. YHTEISTYÖ JATKUU

Tutkintokoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oli ainutlaatuinen tilanne. Tätä ennen yhteistyötä on tehty suppeammissa koulutuskokonaisuuksissa ja näin edetään myös jatkossa. – Aina ei tarvita kokonaisen tutkinnon päivittämistä. Moneen tarpeeseen voi riittää jokin lyhyempi kurssi, opintojakso tai täsmäkoulutus, ja näitä on varmasti tulossa jatkossakin, Petteri Pulkkinen ennakoi.

Kun teknisen alan yritys kasvaa, se välttämättä poikii myös muuta työvoimakysyntää: myyntiin, markkinointiin ja hallintoon.

SomeBody auttaa itseluottamukseen ”Olen kiivennyt vuoren huipulle, koska koen kasvaneeni vahvemmaksi SomeBodyn avulla. Olen itse tehnyt tämän kasvun työn.” TEKSTI Marjo Keckman

Ihmisen hyvinvointi on rakennettu siten, että kehon, mielen ja ympäristön tulisi olla synkroniassa keskenään. Jos jossain jokin mättää, täytyy olla välineitä sen työstämiseen. SomeBody-menetelmän on viime vuosien aikana koettu tukevan lasten, nuorten ja aikuisten minäkäsitystä ja itsetuntoa. Se on antanut monelle työkaluja haastaviin tilanteisiin sekä oivalluksia omiin ajatuksiin, tunteisiin ja kehon reaktioihin. Alakoululaiset ovat kokeneet, että luokassa hyväksytään erilaisuutta paremmin ja välitunneilla tapellaan vähemmän. Yläkouluikäiset ovat saaneet keinoja hallita esimerkiksi ahdistusoireita. Vanhemmat ovat kertoneet, että oireiden vähentyessä myös nuoren kouluaineiden arvosanat ovat nousASIANTUNTIJALTA

Kirjoittaja on fysioterapian lehtori, joka on kehittänyt SomeBody®-menetelmän sosiaalialan lehtorin Satu Vainisen kanssa. Kehittämistä jatketaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä terveyden edistämisen määrärahalla.

KUVA Anne Sankari

seet. Päihde- ja kipukuntoutujat toteavat löytäneensä piilossa olleita vahvuuksiaan. Vastaavasti omaishoitajille toiminta on antanut lisää voimavaroja arkeen sekä rohkeutta ottaa tulevat asiat vastaan sellaisina kuin ne ovat. Kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat uusia menetelmiä edistämään ja tukemaan ihmisten hyvinvointia. SomeBodyssa yhdistettiin eri ammattilaisten käyttämiä kehollisia ja dialogisia ohjausmenetelmiä. Siitä syntyi kokonaisvaltainen tapa työskennellä. Nyt sanotaan, että on onnistuttu luomaan sellainen työväline, että hyvinvoinnin edistämisessä ollaan uudella tasolla. Tasolla, jossa toteutetaan ryhmiä yhdessä, tietyllä tavalla, tavoitteellisesti olematta silti oppiaine tai terapiaa.

1/2018 | 7


Henkilökortti:

Sanna-Mari Renfors

vetää matkailuliiketoiminnan, Minna

Keinänen-Toivola Smart Urban Business -tutki-

musryhmää. Molemmil-

la on keskisen Itämeren alueen kehittämis-

hankkeita. Yhteystiedot sivun alaosassa.

Itämeren alueen kehittäjät SAMK on vahvasti mukana kehittämässä Itämeren alueen liiketoimintaa. Verkostot ja ulkomaisten kumppanien ymmärtäminen ovat osaamispääomaa, jota halutaan jakaa opiskelijoille ja muille sidosryhmille. TEKSTI Anne Sankari KUVAT Anne Sankari & Kristiina Kortelainen

S

AMK on menestynyt hyvin Itämeren alueen Interreg Central Baltic -rahoitusohjelman kolmella hakukierroksella. Ohjelma rahoittaa konkreettisia kehittämishankkeita, joissa asioita tehdään paikallisella tai maakunnallisella tasolla, mutta kansainvälisessä yhteistyössä Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. SAMKin voimakaksikko on Sanna-Mari Renfors ja Minna Keinänen-Toivola. Renfors vetää matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmää, Keinänen-Toivolan ryhmä keskittyy ympäristöteknologiaan, resurssitehokkuuteen ja logistisiin ratkaisuihin. – Isona teemana on, millaista hyötyä saadaan, kun asioita kehitetään yhteisesti, kertoo Sanna-Mari Renfors. MITÄ HANKKEISSA TEHDÄÄN?

SAMK on noussut muutamassa vuodessa keskisen Itämeren alueen kehittäjäksi. Hankkeista BOOSTEDissa kehitetään matkailuliiketoiminnan osaamista Itämeren alueella, jotta Itämeren kilpai-

lukyky ja vetovoima yhtenäisenä matkailukohteena vahvistuvat. Esimerkiksi kasvavat Aasian markkinat edellyttävät uutta osaamista laajojen kokonaisuuksien tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. – Olemme ottaneet Itämeren alueella vahvaa roolia. Tunnettuutemme on lisääntynyt ja vaikutusmahdollisuutemme ovat kasvaneet, sanovat Renfors ja Keinänen-Toivola. SAMK vetää yhteensä viittä keskisen Itämeren hanketta ja osallistuu kolmeen muuhun. Uusista, maaliskuussa 2018 alkaneista hankkeista toinen, SME Aisle, edistää meriklusterin vientiä eteläiseen Afrikkaan. Toinen hanke, NatureBizz, vahvistaa niin sanotun vihreän, luontoystävällisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden osaamista. Hankkeeseen liittyy koulutuspilotti. MITÄ HYÖTYÄ SATAKUNNALLE?

Myös muut hankkeet toimivat luontoympäristön, kuten meren puhtauden ja virkistyspalveluiden ympärillä. Merja Ahosen vetämä Waterchain parantaa Itämeren veden laatua muun muassa

koevedenjakajilla. – Se, että meri voi hyvin, tukee ihmisten hyvinvointia ja liiketoimintaa. Meri on virkistyksen lähde, mutta monella tapaa myös iso bisnes, toteaa Keinänen-Toivola. PortMate tekee töitä piensatamien turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden eteen. Käytännössä tehdään ohjeistusta veneilijöille, kuten videoita YouTubeen ja ympäristöystävällisiä investointeja satamiin. Projektin ansiosta 19:ssä Itämeren alueen piensatamassa on paremmat palvelut. Rauman seudulta on mukana viisi satamaa. – Luonnonresurssit ovat valtava voimavara Itämeren alueen palvelutuotannossa, toteaa Renfors. Hän sanoo Itämeren maissa olevan erilainen näkökulma merelliseen matkailuun. – Tanskassa se tarkoittaa vuokramökkejä, Saksassa isoja risteilijöitä, Suomessa mikroyrittäjiä ja elämysmatkailua. Tämän kaltainen ymmärrys ja verkostot ovat valtava osaamispääoma, jota halutaan välittää sidosryhmille ja hyödyntää koulutuksessa.

Haluatko mukaan? Tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola p. 044 710 3063 / tutkija-yliopettaja Sanna-Mari Renfors p. 044 710 3821 Muut hankkeemme: puutuotealan vientiverkosto Kiinaan, Lähi-idän rakennusmarkkinoille sisätilojen hygienialla, Suomen ja Ruotsin välisen meriliikenteen tehostus.

1/2018 | 8


1.

2.

3.

Rakenna suodatin. Pelloilta valuva fosfori on yksi Itämeren rehevöittäjistä. Katso videolta, miten suodatin toimii ja miten se rakennetaan. www.samk.fi/uutiset/itamerensuojelu-vaatii-toimia-maallamerella-katso-viljelijan-opas/ Avarra matkailuliiketoimintaosaamista. Kansainvälinen Itämeren alueen opetussuunnitelma sopii alalla toimiville. Hae opintoihin 13.5.2018 mennessä. www.projectboosted.eu Turvallisesti piensatamissa. Toukokuussa valmistuu viisi turvallisuusvideota Rauman, Kökarin tai Gävlen suunnalle.

MENESTYS SYNTYY VANKALLE PERUSTALLE

SAMK on riittävän iso toimija kokoamaan ja vetämään hankkeita. – Olemme monelle pienelle toimijalle portti kansainvälisyyteen. Ammattimainen ote hankkeisiin tukee laajojen hankkeiden suunnittelemista ja toteutusta, Keinänen-Toivola ja Renfors sanovat. Kilpailu kansainvälisestä rahoituksesta on tiukkaa. Kysymys ei ole vain yksittäisistä hankkeista, vaan osaamista ja hankekokonaisuuksia ajatellaan laajemmin. Hankkeita ei keksitä tyhjästä. – Hankkeen suunnitteleminen kansainvälisessä verkostossa kestää vuoden. Taustaprosessiin on panostettava – mitä enemmän panostaa, sitä varmemmin saa rahoitusta, kuvaa Renfors. – Me teemme jo asioita, jotka sopivat EU:n Itämeri-strategiaan. Olemme myös miettineet sitä, miten tuloksia välitetään. Myönteistä palautetta on tullut esimerkiksi Waterchainin tavallista freesimmästä viestinnästä Twitterissä ja videoin, kertoo Keinänen-Toivola.

Lisätietoja saat

Uutta oppimista tarvitaan ja heti TEKSTI Timo Mattila

KUVA Veera Korhonen

Jos on uskomista medioihin, haastaa työelämän muutos meistä jokaisen tulevaisuudessa aiempaa suuremmalla vauhdilla. Muutosta kuvataan termeillä digitaalisuus, globalisaatio, robotiikka ja automatiikka. Onneksi vasta tulevaisuudessa? Vaikuttaa vahvasti siltä, että tulevaisuus on jo nyt. Muutoksen hetkellä koulutus nostetaan ratkaisuksi yritysten ja yksilöiden toimintaedellytysten ja tuloksentekokyvyn ylläpitämisessä. Osaamisen päivittäminen on jo pitkään nähty tarpeellisena, mutta se ei riitä – nykyisin on välttämätöntä saada uutta osaamista, jotta pysyy muutoksessa mukana. Kasvua hakevat ja kehityksen kärjessä olevat yritykset rekrytoivat uuden osaajat markkinoilta nopeasti ja kysyvät, mistä heitä saisi lisää. Korkeakouluilta vaaditaan kykyä reagoida nopeasti. Hyvänä esimerkkinä tästä on SAMKissa käynnistetty robotiikka-alan muuntokoulutus, jossa opiskelijat muunnetaan ”insinööristä insinööriksi”. Korkeakoulusta ja työelämästä aiemmin hankitut tiedot ja taidot tarvitsevat tuekseen vahvan uuden osaamisen kokonaisuuden, joka hyödyttää työelämää ja varmistaa opiskelijoiden työmarkkinakelpoisuuden. Monille opiskelijoille uudenlaiset oppimisen tavat haastavat omaa ajattelua ja käsitystä koulusta. Oppiminen ei ole opettajalta saadun vastauksen muistamista ja toistamista, vaan useiden oikeiden ja vaihtoehtoisten vastausten löytämistä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Kahden vuoden projekti tuo alueelle kaivattuja osaajia. Täsmäkoulutus on erinomainen tapa työvoimatarpeen ratkaisemiseksi. Se ei ole kuitenkaan ainoa tapa päivittää ja hankkia uutta osaamista. Monimuotoinen oppiminen käyköön tässä kuvaamaan oppimista, joka tapahtuu joustavasti siellä, missä oppija on, opiskelijoiden ja opettajan aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Huittisissa olemme luvanneet antaa oppijalle täysin digitaaliset palvelut siten, että hän saa korkeakoulutasoista osaamista ja jopa tutkinnon ilman, että käy kertaakaan edes Suomessa. Kaikki opinnot ovat tarjolla avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Se mahdollistaa oppimisen vaikka työpöydän ääressä HILLiksi kutsutun toimintatavan avulla. Moni on koukuttunut oppimiseen master-tutkintoon saakka. Työntekijän oppimiskyky säilyy hyvänä ja yrityksen tai yhteisön kyky vastata haasteisiin paranee. RAPORTTI

Hyödynnettävissä nyt tai pian

Kirjoittaja on Palveluliiketoiminta-osaamisalueen johtaja ja vastaa SAMKin opetuksen kehittämisestä.

samk.fi/hankkeet

1/2018 | 9


Työpaikan kahvitauolla kohtaavat tiedot ja tunteet KUVA Hanna Valtokivi

KOLUMNI

Työelämän kiireissä kalenterit on organisoitu täyteen, päivät muistuttavat palapelin kasaamista. Monien tehtävien ja deadlinien kanssa painiskelevien aivot kaipaavat välillä rauhoittumista. Työaika huokoistuu, kun suunnataan hetkeksi leponurkkaukseen. Sohva ja nojatuolit ovat ei-kenenkään maata, jolla työpaikan epävirallisen organisaation keskustelukulttuuri kukoistaa. Siirtymäriitti tehostuu kuumaa kahvikuppia sivellessä. Kuin sanattomasta sopimuksesta juttelun sävy muuttuu leppoisammaksi. Virallisen organisaatiokielen pyhä liturgia strategioineen ja laatukriteereineen puretaan arjen kielelle helpommin sulateltavaan muotoon. Kokemuksia vertaillaan ja asioita jaetaan. Kahvikupin ääressä tunteilla on lupa pulputa esiin. Nauru raikuu ja suruista tulee yhteisiä. Kolmikymppiset pohtivat keskenään lastensa edesottamuksia, urheilun ystävät vertailevat tuloksia ja uransa loppuvaiheilla olevat nurisevat jälleen kerran tulossa olevista muutoksista. Kahvihuoneen sohvalle upotessaan johtajakin on yksi porukasta ja jutustelun aiheet tavallista kevyempiä. Viralliset työroolit saattavat heittää kuperkeikkaa.

POND5

TEKSTI Eila Heinonen

Tässä ja nyt

TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN -blogin näkökulmana hiililisyys ja hiilijalanjälki. Esimerkkejä Porin asuntomessu Tilaa postiisi: tulevaisuudenrakentaminen.samk.fi

Rennot keskustelut synnyttävät luovaa vuorovaikutusta.

Kirjoittaja on henkilöstöjohtamisen opettaja, joka on työskennellyt eri puolilla SAMKia, lähinnä Rauman kampuksella. 1/2018 | 10

HYVINVOINTIPALVELUJA BORROMEAN. 180 x 190 cm, taidetta öljy levylle, ja teknologiaa 2016. Linda yhdistäm Matt Mitä 1992)on valmistuu palikkateatteri kuvataiteilijaksi palikoinaKankaanpään ja diginä, ja taidekoul miten sil tetään hyvää vointia? Julkaisu ladattavissa: keväällä. ”Taiteessa pidän tärkeänä sen kykyätheseus.fi välittää tu

TOMI GLAD

Siirtymäriitin tehtävä on ylittää kahden työn välinen kuilu ja jäsentää mieli. Ajatukset nollautuvat rentouttavassa turinassa. On tärkeä tuoda esiin omiakin toiveita ja tarpeita sekä tyydyttää uutisnälkää uusimmilla juoruilla. Tarvitsemme epämuodollista dialogia, koska silloin aika tavallaan tasoittuu ennen seuraavaa virallista koitosta. Puskaradion kautta kulkee monenlaista tietoa ja tämä ”viiniköynnös” muodostaa myös merkittävän oppimisen väylän. Se, missä on tunteita mukana, jää mieleen. Rennot keskustelut synnyttävät luovaa vuorovaikutusta, josta organisaatiokin hyötyy. Epäviralliset kahvikokoontumiset vaikuttavat merkittävästi ilmapiiriin. Jätetäänpä siis kalenteriin myös tauon paikkoja! Työ ei saa olla pelkkää rehkimistä, siellä täytyy myös viihtyä.

YRITYSTOIMINTAA BORROMEAN. 180 xSIMULOIDAAN 190 cm, öljy levylle, Raumalla 2016.liiketalouden Linda Matti tiikan 1992) opetuksen valmistuu kuvataiteilijaksi ja usean ammattikorkeakoulun Kankaanpään taidekoulu yhteis Kahdeksan hengen pidän opettajaporukkaa Arto Kes keväällä. ”Taiteessa tärkeänä sen luotsaa kykyä välittää tu


ila ja (s. logistyönä. usta skinen. unteita.”

HANNA VALTOKIVI

YHDELLÄ LATAUKSELLA vähintään 200 kilometriä. Kolme sähköautoa on liisattu SAMKin henkilökunnan käyttöön. Sähkötekniikan opiskelijat suunnittelivat ja asensivat latausaseman.

KAROLIINA KORVUO

TOMI GLAD

AMMATTIKORKEAKOULUPÄIVÄT 16.–17.5.2018 SAMKin Porinkampuksella. Vuosittaisessa AMK-väen kohtaamisessa katsotaan tulevaisuuteen, teemana Future learning.

PERSIKKAPUSUJA. TULEVAISUUDEN OSAAMINEN? 160 x 140 cm,Jos öljyväri henkilöstökankaalle, tai kehittämispäi2018. Rauha Aaltonen vään kaivataan (s. 1990): aktivoivaa ”Maalaan puheenvuoroa, lukuisia kerroksia Robocoast-hankkeen aina uudelleen ja Marko uudelleen, Mikkolakunnes on maksutta koen, että käytettävissä. teos on runsas ja herkullinen.”

PIXABAY

tila mällä. (s. llä lusta edisunteita.”

Isoja asioita ilmassa: taide, muisti, hyvinvointi, kohtaaminen, sähkö, tulevaisuus…

MUISTIPALVELUOHJAAJAKSI? Uusinta tietoa muistisairauksista ja hyvistä käytännöistä. Pääkouluttajina Päivi Kankaanranta, Sari Teeri ja Kirsti Santamäki.

TOMI GLAD

on vähäualueelta.

KOONNUT Anne Sankari

MATEMATIIKKAKILPAILUN alueellinen finaali järjestetään SAMKissa 25.4. Mukana on 20 alueen alkukilpailussa parhaiten menestynyttä yläkoulun 7.-luokkalaista.

1/2018 | 11


tekijä tekijä

tekijä

tekijä

tekijä

Se on edelleen helppoa.

LÖYDÄ TEKIJÄ. Haetko tekijää kehittämään toimintaasi? Henkilöstömme tekee soveltavaa tutkimusta ja opiskelijamme harjoittelevat työelämää varten. Suora linja yrityksille 02 623 4800 tai samk.fi/loydatekija.

www.samk.fi

Profile for SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SAMK Agora 1/2018  

Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset - Satakunta University of Applied Sciences News

SAMK Agora 1/2018  

Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset - Satakunta University of Applied Sciences News

Advertisement