__MAIN_TEXT__

Page 1

2 / 2017 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Hyvinvointi:

teknologiaa ja kohtaamisia

SAMK-kampus Pori on monipuolinen, moderni tapahtuma -areena

Esimiesten vertaisfoorumit tukevat arjessa – moni uskoo vasta, kun kokeilee

Arjen sujuvuus vaikuttaa kansainvälisen opiskelijan ja tutkijan valintoihin

Älykkäiden mobiilirobottien käyttö on turvallista myös ihmisten rinnalla 2/2017 | 1


pääkirjoitus

Lisää teknologiaosaajia JULKAISIJA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SATAKUNNANKATU 23, 28130 PORI PL 1001, 28101 PORI WWW.SAMK.FI OSOITTEENMUUTOKSET JA JUTTUVINKIT AGORA@SAMK.FI PÄÄTOIMITTAJA ANNE SANKARI TOIMITUS PETRA O’ROURKE, KATRI VÄKIPARTA, VIRPI HAUTAMÄKI, KUMPPANIA OY KONSEPTI KUMPPANIA OY, LEENA ROSKALA ULKOASU JA TAITTO KUMPPANIA OY, LAURA KARJALAINEN PAINOPAIKKA BRAND ID OY PAINOS 1 000 KPL ILMESTYY SEURAAVAKSI MAALISKUUSSA ISSN-L 1456-114X PAINETTU ISSN 1456-114X VERKKO ISSN 2242-2528  

700

CIMMO NURMI vararehtori

avointa työpaikkaa sähkö-, automaatioja konetekniikan insinööreille Satakunnassa vuonna 2017.

IKÄÄNTYVIEN PALVELUT ON YKSI SAMKIN STRATEGISISTA VAHVUUSALOISTA.

2/2017 | 2

VISIT FINL

Turisti-infoa diginä, kiitos

AND, MIKAE

L LAINE

KANNEN KUVA VEERA KORHONEN

L

erityislinja sekä yläkoulussa että lukiossa. SAMK on profiilinsa mukaisesti Teollisuuskorkeakoulu painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Näitä kaikkia tarvitsemme avuksi maakunnan positiivisen rakennemuutoksen tukemisessa.

VEERA KORHONEN

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET

ounaisrannikolla on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seuduille syntyy yli 10 000 työpaikkaa. Satakunnan yritykset tarvitsevat lisää valmistavan teollisuuden, sähkön, automaation, robotiikan ja konetekniikan insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Työpaikkoja on jo nyt auki satoja. Teknologia-alan yrityksillä on kuitenkin suuria rekrytointiongelmia. Uusia osaajia ei valmistu riittävästi. Valtiovalta on samalla voimakkaasti leikannut korkeakoulujen rahoitusta. Ministeriön edellyttämät merkittävät aloituspaikkaleikkaukset ovat kohdistuneet tekniikan koulutukseen ja uudet tutkintokiintiöt rajoittavat tutkintomääriä edelleen. Katse pitää kohdistaa työttömien ja myös työssä käyvien muuntokouluttamiseen. Ensimmäinen kaksivuotinen muuntokoulutus automaatio- ja robotiikka-alalle on käynnistymässä. Niitä tulee järjestää joka vuosi seuraavat neljä vuotta tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Lapsia ja nuoria on innostettava teknologia-alalle. Vähintään Porin ja Rauman 6-luokkalaisten tulisi viettää toiminnallinen koulupäivä SAMKin kampuksella tutustuen veteen, aurinkoenergiaan, sähköön, robotteihin ja tekoälyyn. Jatkossa jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus valita teknologia-alan

Matkailu elinkeinona kasvaa kovaa vauhtia Itämerellä, Suomessa ja Satakunnassa. Samalla matkailukysyntä monimuotoistuu, matkailijoita saapuu yhä useammista maista ja heidän tarpeensa ovat yhä yksilöllisempiä. Kasvu vaikuttaa myös alan osaamistarpeisiin. Kasvun haasteena on erityisesti kansainvälisten asiakasryhmien tunnistaminen ja tavoittaminen. Tuotteiden ja matkakohteiden on oltava helposti löydettävissä ja ostettavissa erilaisissa digitaalisissa myyntikanavissa.


Sijoituksilla halutaan edistää innovaatioiden kaupallistamista. Lisäksi startup-sijoittaminen lisää vuorovaikutusta ympäröivään yhteisöön. – Lähtökohta on se, että SAMK on korkeakoulu, jossa tuotetaan uutta tietoa. Haluamme, että sitä hyödynnetään tehokkaasti, kertoo SAMKin talous- ja hallintojohtaja Jyrki Palojärvi. SAMK sijoittaa startup-yrityksiin pääosin yhdessä Satakunnan ja Suomen bisnesenkeliverkoston, FiBANin, kanssa. Sijoituksia tehdään erityisesti SAMKin oman innovaatioketjun eli opiskelijoiden innovaatioiden kautta tulleisiin yrityksiin. SAMKin omistusosuus yksittäisessä startupissa voi olla 10–30 prosenttia. Kaikkiaan SAMKin sijoitustoiminnan tarkoitus on SAMKin varsinaisen toiminnan rahoitus ja erityisesti strategisen kehityksen tukeminen. Katso SAMKin strategia

www.samk.fi/strategia

PETRA O'ROURKE

Huikeen Lehtosesta vuoden yrittäjä

Lue pidempi juttu

www.samk.fi/uutiset/yrityskiihdyttamon-vuoden-2017-yrittaja.

SAMKin yrittäjyysviikon kohokohta oli jälleen vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjän valinta. Tänä vuonna raati palkitsi tradenomi Tino Lehtosen, joka kehitti ideaansa Yyteriin sijoitettavasta seikkailupuistosta. Kolmas yritysidea eteni toteutukseen ja seikkailupuiston avajaisia vietettiin kesällä 2017. Lehtosen valintaan vaikutti hänen kasvutarinansa: yritysidea vei mennessään ja se edesauttoi myös valmistumista – hän teki harjoittelunsa ja opinnäytetyönsä omaan yritykseen. Myös Lehtosen intohimo työn tekemiseen ja yrityksen alueellinen ja valtakunnallinen imagovaikutus tekivät vaikutuksen.

LOGISTIIKKA

SAMK käynnistää startup-yrityksiin sijoittamisen osana sijoitustoimintaansa. Periaatteet on luotu juuri.

MATKAILULIIKETOIMINTA

Startup-sijoittaminen käynnistyy

Yhteistyö yritysten kanssa syvenee logistiikan opetuksessa. SAMK buustaa kansainvälisen matkailun kasvua. Sähkötekniikan opiskelijat oppivat projektinhallintaa rakentaessaan sähköautojen latausjärjestelmää.

ÄLYKÄS VESI & ENERGIA

TOMI GLAD

NOUSUSSA

Logistiikka-alan kehitystä määrittäviä suuria linjoja ovat toimitusketjujen muutokset ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävät toimenpiteet. Opiskelijat tekevät yhä enemmän projekteja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Opetusta tehdään jatkossa myös tiiviimmässä yhteistyössä yritysten kanssa. Ensi vuonna tehtävällä selvityksellä haetaan opetukseen uusia painopisteitä. SAMK keskittyy matkailun koulutuksessa kansainvälisen matkailun kehittämiseen. Yhteistyössä virolaisten ja latvialaisten korkeakoulujen kanssa on tunnistettu yhteiset osaamistarpeet Itämeren kehittämiseksi matkakohteena. Tarpeiden pohjalta luodaan uusi, yhteistoteutuksena pilotoitava opetussuunnitelma. Lisäksi SAMKissa erikoistutaan merelliseen matkailuun. Koulutus alkaa vuonna 2018.

SAMK varautuu sähköautojen tulemiseen ja rakentaa Porin kampukselle sähköautojen älykkään latausjärjestelmän. Se koostuu 8 x 11 kW + 2 x 24 kW erillisestä latauslaitteesta, joilla ladataan SAMKille hankittavia sähköautoja. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin loka– marraskuun vaihteessa opiskelijavoimin, ja se mahdollistaa itsenäisen projektin suunnittelusta testaukseen.

Näitä tutkimme

www.samk.fi/tutkimus

2/2017 | 3


Vahvuusalat

Hyvinvoi ihmisten ja

2/2017 | 4


Ikääntyneet ovat yksilöitä. Mistä kukin pitää ja mitä tarvitsee, selviää kysymällä heiltä itseltään, sanovat vanhustyön asiantuntija Sari Teeri ja hyvinvointiteknologian asiantuntija Sari Merilampi SAMKista.

TEKSTI Anne Sankari KUVAT Veera Korhonen, Mirka Leino & Andrew Sirkka

I

intia teknologian avulla

kääntymisestä puhutaan usein ongelmakeskeisesti. Kun pyydän Teeriä ja Merilampea nostamaan ikääntymiseen liittyvät suurimmat haasteet, ensimmäisenä nousee esiin väestön vanheneminen. – Ikääntyminen itsessään ei ole ongelma, mutta yhteiskunta ei välttämättä ole valmis vastaamaan väestön vanhenemisen tuomiin haasteisiin. Mennään palvelut ja palvelupaketit edellä, kun pitäisi tietää, mitä ihmiset tarvitsevat, sanoo Teeri. Keskusteluumme nousee tarve oikea-aikaisiin ja ihmislähtöisiin palveluihin, yksinäisyys ja muistisairauksien lisääntyminen. Teeri ja Merilampi korostavat yksilöllisyyden huomioon ottamista ja hyvinvoinnin laaja-alaisuutta. – Ei riitä, että henki kulkee. Elämä ei tunnu elämisen arvoiselta, vaikka verenpaineet olisivat kunnossa ja jalat toimivat, jos on yksinäinen ja masentunut, sanoo Merilampi. – Ikäihmisellä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Mutta silti, vaikka olisi terveysongelmia, voi olla hyvinvoiva. Jokaisen yksilöllinen elämä pitäisi voida ottaa huomioon – se, mistä hän pitää. Jollekin se on kulttuuria, toiselle jotain muuta, valottaa Teeri. Vanhustyö muuttuu koko ajan, kun tutkimustieto lisääntyy ja opitaan toimimaan uusilla tavoilla. – Ikäihmiset eivät ole samanlaisia kuin ennen. Eivätkä keskenään samanlaisia, eletty elämä vaikuttaa taustalla, toteaa Teeri.

Sekä terveystieteiden tohtori Sari Teeri että tekniikan tohtori Sari Merilampi ovat tehneet työtä myös Kiinassa. Siellä ollaan kiinnostuttu erityisesti muistisairaiden hoidosta. Kiinassakin väestö ikääntyy, ja heitä kiinnostavat suomalaisten jo kehittämät ratkaisut.

2/2017 | 5


Ikäsimulaatiopuku, kokonaan 3D-tulostettu. BaltSe@nioR

-hankkeen ideana on kehittää

keinoja, joiden avulla yritykset osaisivat suunnitella ja

valmistaa ikäystävällisiä

huonekaluja ja tuotteita.

Kolme konkreettista HANKKEET, joissa kehitetään ratkaisuja ikäihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistämiseksi teknologian keinoin. Lisäksi hankkeet asuinympäristön ratkaisuista muistisairaiden näkökulmasta ja yksinäisyydestä. MUISTIPALVELUOHJAAKOULUTUS -erikoistumisopinnot. Palveluohjauksen tarve korostuu erityisesti soteuudistuksen näkökulmasta. Kehitämme ja piloitoimme myös terveydenhuollon analyytikon koulutusta, jossa palveluohjauksella keskeinen rooli. Siinä mukana ovat TTY, TTÜ ja Sitra. MONIALAISIA OPINTOJAKSOJA yritysten tarpeisiin. Esimerkiksi tekniikan opiskelijat soveltavat osaamistaan sote-alalla, soteopiskelijat tutustuvat teknologian mahdollisuuksiin ja liiketoiminnan opiskelijat terveysmarkkinoihin.

Lue SAMKissa tehtävästä tutkimuksesta

www.samk.fi/tutkimus

2/2017 | 6

Lapsuudesta asti ystävät Saara ja Helena pelaavat mobiilimuistikuntoutuspeliä Viikkarin Valkamassa Porissa.

Myös teknologiaa tarvitaan. Olisiko aika miettiä resurssiviisautta? Mitä koneet voivat tehdä ja miten käytetään arvokas ihmisresurssi siihen, mihin koneet eivät kykene? – Tekoäly, robotiikka, mobiiliteknologia ovat jo tätä päivää – ne tulevat, halusi tai ei. Mieluummin oltaisiin tässä asiassa etukenossa ja vääntämässä ratkaisuja inhimilliseen suuntaan, sanoo Merilampi.

Ikäihmiset eivät ole samanlaisia kuin ennen. Eivätkä keskenään samanlaisia.

IKÄÄNTYNEETKIN TEKEVÄT JA TUKEVAT

Myös ikäihmiset ovat resurssi sekä nuoremmille että keskenään: kun yksi laittaa taulun seinälle, toinen leipoo kiitokseksi pullaa. On oltava mahdollisuus tehdä asioita, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi se, miten palveluihin pääsee. Teeri nostaakin esiin yhteiskuntapoliittisen vaikuttamisen, esimerkiksi ikäihmisten kansalaisraadit ja vanhusneuvostot. Teeri ja Merilampi näkevät myös yhteisöllisyyden nostavan päätään. – Eikä vain ikääntyneiden keskinäinen. Haluaisin, että puhuttaisiin kaikenikäisten yhteisöllisyydestä. Eri ikäiset voivat elää yhteisöllistä elämää. Asuntoja ja asuntoalueita on rakennettukin niin, sanoo Teeri. Merilammen vetämä hyvinvointiteknologian tutkimusryhmä on miettinyt yritysten kanssa, miten Porin vuoden 2018 asuntomessualueella yhteisöllisyyttä voitaisiin lisätä teknologian keinoin ja opiskelijavoimin. On mietitty esimerkiksi keinoja saada asukkaat auttamaan toisiaan omien kykyjensä mukaan. Esille on tullut kylätalo-tyyppisiä ratkaisuja, päiväkotien ja ikääntyneiden kotien yhteistyötä ja hyötypelejä sukupolvien yhdistäjänä. Aktiivisuus tarvitsee usein jonkin sysäyksen, sen jälkeen toiminta voi hyvinkin jatkua itsenäisesti. – Saatetaan tarvita esimerkiksi teema, jonka ympärille kokoonnutaan. Ei riitä, että vain tuo-

daan vaikkapa yksinäiset yhteen, Sari Teeri sanoo. Sekä Ikääntyneiden palvelut -vahvuusalueella että Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmässä tehdään yhteistyötä muun muassa ikäihmisten järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Yritykset hakevat kumppania teknologiatestaukseen ja erilaisten toimijoiden yhdistämiseen. Yhteistyö Sataedun lähihoitajaopiskelijoiden kanssa tarkoittaa käsipareja testauksiin, tutkimukseen ja kehittämistyöhön. – Meillä ollut innokkaita testaajia. Heidän saamisensa ei ole ollut ongelma, sanoo Merilampi. Jos halutaan tehdä pitkäaikaista tutkimusta, jossa pitää tehdä jotain uutta osana omaa työtä, ihmisten saaminen mukaan kokeiluihin on haastavampaa. Viime vuosina eri ikäisten aikuisten rohkeus kokeilla leikkimistä ja pelaamista on kuitenkin selvästi lisääntynyt. UUDET ASIAT HETI OPETUKSEEN

– Ammattikorkeakoululta halutaan koulutusta ja yhteistyötä. Sekä geronomi- että YAMK-opiskelijat ovat jo osaajia. YAMK-opiskelijat tekevät työelämään kehittämistehtäviä, joiden merkityksen näkevät myös työnantajat, sanoo Teeri. Merilampi puhuu monialaisuuden puolesta. Hän haluaisi ammattikorkeakoulun olevan ulospäin selvemmin ”yksi luukku”, jonka kautta


asiaa saa eteenpäin, liittyipä siihen sitten tekniikka, kulttuuri tai hoiva ja hoito. – Monialaiset opintojaksot ovat missioni. Ne mahdollistavat eri alan opiskelijoiden, ammattilaisten ja opiskelijoiden törmäyttämistä. Ei tarvitse osata kaikesta kaikkea, kun ymmärtää, että on muita, joilta kysyä. Teknologiatiedonsiirto on tärkeää. On ymmärrettävä, millaisia ratkaisuja on mahdollista pyytää. Hyvinvointiteknologian tutkimusryhmä on järjestänyt automaation tutkimusryhmän kanssa matalan kynnyksen demoja. Niissä on kokeiltu keskeneräisiä teknologioita, jotta voidaan osoittaa niiden käyttöpotentiaali. – Jos viet tyhjän paperin, kukaan ei sano mitään. Kun on esittää jotain, saa heti kommentteja ja kehitysideoita, vertaa Merilampi. Tekniikasta ja palveluista pitäisi osata tehdä helposti muokattavaa: jokin voi ehkä olla kaikille samaa, jokin muokattavissa eri tarpeisiin. Merilammen mukaan ikäihmiset innostuvat testeissä siitä, että he saavat vaikuttaa kehitettävään teknologiaan – jo se tuo hyvinvointia. Heillä voi olla paljon sanottavaa myös laitteiden ulkomuotoon: millainen apuväline on kaunis ja kiinnostava, mikä leimaa.

TOHTOREIDEN RAKAS AIHE

Kiinnostus ikääntymistä ja ikääntyneitä kohtaan syntyi molemmilla jo lapsuudessa. Teeri varttui maatilalla, jossa myös isovanhemmat asuivat. Merilammen äiti hoiti ”kulmakunnan mummujen” asioita, ja hän itse auttoi omaa mummoaan kauppa-asioissa ja siivouksessa. Tekniikka on aina kiinnostanut eniten, mutta halu auttaa toista ihmistä on antanut suunnan. – Kun tein väikkäriä tunnistusteknologioista, näin hyvinvointiteknologian liittymäkohdan siihen. Olen saanut viedä tekniikkaa minulle ominaiseen suuntaan, sanoo Merilampi. Teeri kiinnostui ikääntyneistä akateemisesti jo 1990-luvulla tehdessään Turun yliopistossa gradua muistisairaiden oikeuksien toteutumisesta. Ikäihmiset ja etiikka olivat myös väitöskirjan teema ja keskeinen kiinnostuksen kohde edelleen. Nuori sairaanhoitaja oli nähnyt monenlaisia kehittämistarpeita. – Työelämässä näkee, että jotain pitää tehdä, jotta yksilöllisyys ei katoa. Olet ainutlaatuinen, vaikka et pystyisi itse kommunikoimaan, sanoo Teeri. Hän haluaa opiskelijoiden muistavan, että hoidossa oleva vanha ihminen on ollut lapsi, nuori,

Ei tarvitse osata kaikesta kaikkea, kun ymmärtää, että on muita, joilta kysyä ja pyytää erilaisia ratkaisuja. rakastunut – elänyt samat tunteet kuin hekin. Teknologia antaa lisää mahdollisuuksia ihmisen ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen. – Voidaan esimerkiksi välittää kuvaa siitä, millainen ihminen on ollut eri elämänvaiheissa, mainitsee Merilampi. Teknologian lisäksi inhimillisiä keinoja voi käyttää enemmän. Monet asiat ovat yksinkertaisia: esimerkiksi läheisiä voi kannustaa koskettamaan.

Mobiilirobotit parantavat tuottavuutta Mobiilirobotti vapauttaa työntekijät tuottavaan työhön vähentäen varastointia ja lisäten seurattavuutta. TEKSTI Timo Kerminen KUVA Pauli Valo

ASIANTUNTIJALTA

Vihivaunut ovat palvelleet teollisuudessa 1950-luvulta lähtien. Nämä ”miehittämättömät trukit” säästävät työvoimakustannuksia kuljettamalla tavaroita ennalta määrättyjä kiinteitä polkuja pitkin. Niiden joustavuus ei vastaa enää nykyaikaisten tuotantolaitosten tarpeita. Mobiilirobotit sen sijaan pystyvät kulkemaan itsenäisesti ympäristöstään tekemiensä karttojen avulla. Mobiilirobottien tehokas automaattinen navigointijärjestelmä toimii myös tiloissa, joissa on jatkuvaa ihmisten, lavojen, vaunujen ja trukkien liikettä. Älykkään ohjausjärjestelmänsä avulla robotit väistävät esteet ja selvittävät nopeimman reitin tehtävän suorittamista varten. Jos robotti kohtaa matkallaan ylitsepääsemättö-

Kirjoittaja työskentelee automaation tutkimusryhmässä ja on toiminut robotiikan parissa 15 vuotta. ”Jatkuva parantaminen ei ole vain kulunut sanonta, vaan totisinta totta globaalissa kilpailussa."

män esteen, se pystyy nopeasti suunnittelemaan uuden reitin kohteeseensa. Älykkään ohjauksen ansiosta mobiilirobottien käyttö on turvallista myös ihmisten rinnalla, ja ne pystyvät kuljettamaan kerrallaan jopa satojen kilojen painoisia taakkoja. Satakunnan ammattikorkeakoulun kesällä tutkimus- ja opetuskäyttöön hankkima mobiilirobotti on yllättänyt käyttäjänsä positiivisesti toimimalla vaikeissakin olosuhteissa moitteettomasti. Useat yritykset, esimerkiksi muovi-, elintarvike-, puu- ja metalliteollisuudessa, ovat osoittaneet mielenkiintoa mobiilirobottia kohtaan, ja sen ympärille on kehitteillä tutkimushankkeita. Mobiiliroboteilla on jo nyt parannettu tuottavuutta muun muassa teollisuudessa, sairaaloissa ja kauppojen keskusvarastoissa. On kiinnostavaa nähdä, millaisiin tuloksiin uusissa hankkeissa päädytään.

2/2017 | 7


Henkilökortti: Satu Schrey ja

Nadja Eckhardt

hoitavat SAMKin

tapahtumapalveluja. Kun sinulla on

kysyttävää, soita. Yhteystiedot ovat

sivun alaosassa.

Tapahtuman järjestäjät voivat olla eri puolilta Suomea, mutta tilat, joissa SAMKin tapahtumapalvelut toimii, ovat Porissa. Kuva SAMKin henkilöstön vihkiäisjuhlista syyskuulta.

Porin-kampus taipuu tapahtumille Porin-kampuksen Agora-sali ympäristöineen mahdollistaa kansainväliset konferenssit ja kansalliset seminaarit. Ne tarjoavat toimivat puitteet myös vaikkapa yhtiökokouksille, vuosijuhlille tai gaalaillallisille. TEKSTI Anne Sankari & SAMK Viestintä KUVAT Anne Sankari & Tomi Glad

A

gora-salissa järjestetään tapahtumia, joita ei voida järjestää, tai jotka ovat asiakkaan näkökulmasta hankalia järjestää, muualla. Sali on Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Sinne mahtuu 500–1000 henkilöä pöytä- ja salijärjestelystä riippuen. Esimerkiksi illallisille sopii reilusti yli 500 vierasta, jolloin pöytiin tarjoilu on vielä mahdollista ja tanssilattiallekin jää hyvin tilaa. Porista on aiemmin puuttunut Agora-salin kaltainen tila, jonka lähellä on monipuolisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia tiloja mukaan lukien iso aula. – Atrium-aula on osoittautunut toimivaksi erilaisissa cocktailtyyppisissä tilaisuuksissa. Se on ihana tila, avara, valoisa ja hengittävä, kuvailee Nadja Eckhardt SAMKin tapahtumapalveluista. Tapahtumien järjestämisessä SAMK käyttää kumppaneita, joten kampus tuo uutta liiketoimintaa alueen tapahtumatoimijoille. Esimerkiksi housebändinä toimii Pori Big Band.

– Kaikkea SAMKin toimintaa määrittää se, että emme halua kilpailla muiden toimijoiden kanssa, kuvaa Eckhardt. TILAT KANNATTAA KIERTÄÄ LÄPI

Kampukselle rakennettu monitoimisali toimii paitsi tapahtumasalina, myös muun muassa fysioterapian ja kuntoutuksen opetustilana. Monitoimisali on kompromissi: se on tehty toimimaan hyvin lähes kaikessa, mutta siellä ei pyritty esimerkiksi täydelliseen akustiikkaan. Sen sijaan tapahtumiin pystytään rakentamaan tasokas äänentoisto. Tilaisuutta suunnitteleva saa tiloista parhaan kuvan tulemalla paikan päälle. Katsellessaan ja kierrellessään näkee parhaiten, mikä toimii omiin tarpeisiin. – Henkilömäärä ja aikataulu eivät kerro vielä juuri mitään. Asiakas ei välttämättä osaa pyytää tarjoustakaan ennen kuin näkee tilat, ja helpointa on keskustella kasvokkain, sanoo Satu Schrey, toinen tapahtumapalveluiden koordinaattoreista.

Kun tapahtumajärjestäjä ottaa yhteyttä, hänen kanssaan neuvotellaan ja tehdään tarjous. Sen jälkeen alkaa konkreettinen suunnittelu kaikkine pienine yksityiskohtineen. Hinta määräytyy tilatarpeiden, oheispalveluiden sekä tarvittavan tekniikan ja henkilökunnan mukaan. Tapahtuman jälkeen käydään vielä läpi, miten meni. OHEISPALVELUT KRUUNAAVAT TAPAHTUMAN

Tapahtumiin voi helposti yhdistää koko kampuksen tarjoamat palvelut ravintola- ja hyvinvointipalveluista opetus- ja tutkimuslaboratorioiden ja näyttelytilojen hyödyntämiseen. Opiskelijoille tarjotaan autenttinen ympäristö erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Heitä käytetään tilaisuuksissa käytännön opissa aina, kun se on aikataulujen ja opetussuunnittelun näkökulmasta suinkin mahdollista. Ravintolapalveluista kampuksella vastaa Juvenes-Yhtiöt, jolle on myönnetty Chaîne des

Suunnitteletko järjestäväsi tilaisuuden SAMK-kampus Porin tiloissa? Ota yhteyttä, niin suunnitellaan teille yhdessä onnistunut tapahtuma. Nadja Eckhardt p. 044 710 3163 / Satu Schrey p. 044 710 3870 / Cimmo Nurmi p. 044 710 3371

2/2017 | 8


Onnistu tapahtuman järjestämisessä

2.

3.

Ole ajoissa liikkeellä. Kun tiedät tilaisuuden ajankohdan, kysy tilan varaustilannetta hetimmiten. Jos Agora-sali on jo varattu opetukselle, opetus on ykkönen. Suunnittele. Kun tiedät mitä itse haluat, sinua voidaan auttaa parhaiten. Ammattilaiset osaavat myös kysyä kysymykset, joilla pääset suunnittelussa eteenpäin ja kaikki käytännön asiat tulevat hoidetuiksi. Ohjelma riippuu tapahtumastasi. Valoilla, hyvällä musiikilla ja ruualla tehdään tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Lopulta: tunnelman tekevät ihmiset!

Rôtisseurs eli Paistinkääntäjien Rôtisseurs-kilpi ensimmäisenä juhlapalveluyrityksenä Suomessa. Kampus on Porissa keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella, näkyvästi esillä ja helposti tavoitettavissa. Kampukselle on helppo tulla omalla autolla tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Junat ja bussit tulevat suoraan kampukselle ja lentokenttäkin on kävelymatkan päässä. Samoin hotellit ja Porin kaupungin palvelut ovat kävelymatkan päässä. Liikunnan esteettömyys on otettu huomioon myös kampusrakennuksessa. Esteettömyyttä on huomioitu muutenkin, esimerkiksi Agora-saliin on rakennettu induktiosilmukka. NYKYAIKAINEN TEKNOLOGIA JA LIVELÄHETYKSET

Agora-salissa on nykyaikainen kokousteknologia. Nettiin striimattavat livelähetykset ja monikameratuotannot mahdollistavat sen, että tapahtumaan voi osallistua mistä tahansa tapahtuman järjestäjän niin halutessa. Lava ja tanssilattia suunnitellaan ja toteutetaan tapahtuman luonteen ja toiveiden mukaan. Valoilla luodaan haluttu tunnelma, ja juhliin voi astella vaikkapa punaisia mattoja pitkin: ne hankitaan asiakkaan toiveesta yhteistyökumppanilta. Kevään 2018 ohjelmassa ovat muun muassa valtakunnalliset ammattikorkeakoulupäivät, jotka ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry järjestää SAMKin kanssa. Tapahtuma järjestetään SAMKissa nyt ensimmäistä kertaa. Se on myös ainoa tilaisuus, joka syrjäyttää opetuksen kalenterivarauksista.

Lisätietoja saat

K ja V TEKSTI Tiina Garcia KUVA Tomi Glad

Raumalaisen teknologiakonsernin toimitusjohtaja kuvaili taannoisessa lehtihaastattelussa yrityksensä rekrytointihaasteita. Hänen mukaansa Vanha Rauma on vetovoimainen, muttei yksinään riittävä. Alueen vähäinen kulttuurin, koulutuksen ja urheilun tarjonta karsii työn kannalta potentiaalisiakin tulijoita. Itse pääasian lisäksi myös oheispalveluilla on siis merkittävä rooli. SAMKin hiljattain uusittussa strategiassa painotetaan vahvasti kansainvälisyyttä. Koulutusohjelmille, TKI-toiminnalle ja organisaation muille tahoille on asetettu tätä koskevia tavoitteita, joiden saavuttamiseksi on tehtävä hartiavoimin töitä. Kansainvälisten opiskelijoiden, asiantuntijoiden, partnerien ja tapahtumien houkutteleminen Satakuntaan ei ole aivan yksinkertaista. Uusi kampuksemme ja lisääntyvä englanninkielinen opetustarjontamme ovat hyviä lähtökohtia, mutta maailmanlaajuisesti eivät mitenkään uniikkeja myyntivaltteja. RAPORTTI

1.

TULIJA TEKEE GLOBAALITASOISTA VERTAILUA

Kansainvälinen tulija, olipa kyseessä sitten opiskelija tai tutkija, tekee globaalitasoista vertailua. Olemme samalla kalkkiviivalla mahdollisesti kymmenien muiden korkeakoulujen kanssa. Asetelmassa punnitaan SAMKin lisäksi koko maamme ja maakuntamme vetovoima. Mahdollisuudet alueen palveluihin, sosiaaliseen elämään, harrastuksiin ja kulkuyhteyksiin tukevat kotoutumista. Se, miten hyvin tulija saa sopeutettua arkielämänsä tänne, on ensiarvoisen tärkeää. Olemme työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä valtakunnan ykkösluokkaa, ja se on myös opiskelijoiden mukaan yksi vahvuuksistamme. Kun tarkastellaan SAMKin visiota ”kaikki työllistyvät” kansainvälisestä näkökulmasta, astumme uuteen ulottuvuuteen. Uusien, globaalien osaamistarpeiden nopea tulkinta kansainvälisesti kiinnostavaksi, monipuolisia työllistymismahdollisuuksia tarjoavaksi koulutukseksi edellyttää ketterää ja tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Projekteissa ja työharjoitteluissa kansainvälisyys tulee näkymään yhä vahvemmin. Molempia, sekä työelämää että SAMKia, hyödyttävän yhteistyön turvaamiseksi tarvitsemme toistemme tukea entistä enemmän. Samalla olemme valtavien mahdollisuuksien kynnyksellä. Kirjoittaja toimii lehtorina ja tiimivastaavana SAMKin matkailun koulutusohjelmassa.

www.samk.fi/agora-sali

2/2017 | 9


Onnistuminen yllättää aina

Tässä ja nyt

TEKSTI Kaarina Latostenmaa KUVA Harri Virta

TOMI GLAD

KOLUMNI

Leuat loksahtavat, ilmeet kirkastuvat. Pirkanmaan suurin työterveyshuolto kertoo juuri, että Foorumix-hankkeessa kehitetyt esimiesten vertaisryhmät toimivat sielläkin. Olisihan se pitänyt jo uskoa. Kokemusten vaihtoon nojaavat esimiesten vertaisryhmät ovat toimineet lähtölaukauksesta alkaen – sekä työyhteisöjen sisäisinä että yritysten välisinä. Toki testivaiheessa kokeiltiin rajoja. Täytyyhän tietää, missä on optimaali. Maaliin päässeet ryhmät antoivat arvokkaan palautteen: Tämä on se, mitä tarvitaan! Mikä Foorumix-vertaisryhmissä sitten on se juttu? Kaikilla meillä on tarve jakaa kokemuksia toisten kanssa. Mutta mikseivät käytäväkeskustelut riitä, miksei voi vain puhua keskenään peruspalaverin alussa tai iltatilaisuudessa? Mutkikkaimmat asiat jäävät päivänpolttavien jalkoihin. Harvoin palaverin agenda on lähijohtamisen erityispiirteet, sana vapaa ja tilanne rauhaisa. Vapaa-ajan kollegakohtaamisissa voi olla vaikeaa poiketa small talk -linjalta.

TALOUSVEDEN OPPIMISYMPÄRISTÖ. Erityisten putkiker yksiköiden avulla voidaan tarkastella verkostomateriaali talousveden vuorovaikutuksia.

Kirjoittaja on Foorumix-hankkeen (ESR) projektipäällikkö, joka luotsaa myös alkavaa Työpeili-hanketta.

2/2017 | 10

KAMPUSKIRJA. BORROMEAN. 180 SAMK-kampus x 190 cm, öljy Pori levylle, esittäytyy 2016. tuoreena Linda Matt 2017 1992)asussaan valmistuu uudessa kuvataiteilijaksi julkaisussa. Kankaanpään Osta kirja taitaidekoul lataa se sikeväällä. osoitteessa samk.pikakirjakauppa.fi ”Taiteessa pidän tärkeänä sen kykyä välittää tu

VEERA KORHONEN

Foorumix-ryhmässä voi pysähtyä ja luottaa. Saa olla oma itsensä, jakaa aitoja kohtaamisia. Saa olla sen hetken juuri itse se tärkeä. Ryhmä kannustaa jo sillä, että tunnistaa tilanteet. Vertaisuuden voima kantaa, vaikkei moni sitä usko ennen kuin kokeilee. Merkitys on suuri esimiehille, vaikutus kantaa koko työyhteisöön. Yksi kauneimpia kuvauksia on: ”Kun esimiehenä koen olon hyväksi roolissani, saavat työntekijät sellaista tukea, jonka ansaitsevat.” Työterveyshuollot hoi! Ottakaahan Foorumix-ryhmät palveluvalikoimaanne. Jo kolme satakuntalaista ja yksi pirkanmaalainen työterveyshuolto on kouluttautunut tähän SAMKissa ja saanut hyviä kokemuksia. Esimiehet, olette sitten pk-yrityksistä, isommista tai julkiselta: tämä on teille, arjen työkykyjohtamisen, kehittämisen ja jaksamisen tueksi! Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – video vielä enemmän. Se löytyy osoitteesta www.foorumix.fi. Tekstit syventävät ja kertovat, miten ottaa yhteyttä.

TOMI GLAD

Vertaisuuden voima kantaa, vaikkei moni sitä usko ennen kuin kokeilee.

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT. BORROMEAN. 180 x 190 cm, öljy levylle, Opiskelijoiden 2016. Linda rakenta Matti järjestelmän 1992) valmistuu muunneltavuus kuvataiteilijaksi tuo Kankaanpään uusia ulottuvuuksia taidekoulu eri den vertailuun ja kytkentöjen vaikutusten havainnointiin. keväällä. ”Taiteessa pidän tärkeänä sen kykyä välittää tu


KOONNUT Anne Sankari

VEERA KORHONEN

Uusi kampus tarjoaa monipuoliset ja luovat oppimisympäristöt.

ila man (s. laitteiusta unteita.”

TOMI GLAD

LUOVA TILA. Arkkitehti Matti Asmala tavoitteli tiloja, joissa ajatus lentää. ”Kuinka paljon uskaltaa katsoa tulevaisuuteen, ja kuinka paljon siitä uskaltaa siirtää rakennukseen?”

KIRJASTO. Uudella kampuksella on hieno kampuskirjasto, mutta niin on uusittu kirjasto Raumallakin. Satakunnan suurin korkeakoulukirjasto on myös suuren yleisön käytössä neljässä kaupungissa.

COMPLEXITY TULEVAISUUDEN IN YOU. OSAAMINEN? 166 x 157 cm, Josakryyli henkilöstöja öljytai kankaalle, kehittämispäi2017. Laura vään kaivataan Pietiläisenaktivoivaa (s. 1994) teos puheenvuoroa, ensimmäisessä Robocoast-hankkeen näyttelyssä: ”Pastellisävyt Marko Mikkolaantavat on maksutta oudonkäytettävissä. twistin moneen aiheeseen.”

PETRA O'ROURKE

tila kesän (s. lusta ilmaisekunteita.”

HOITOTYÖ. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoilla on alkamassa pistosharjoitus Porin-kampuksen hoitotyön luokassa. Ensin he opettelevat, miten lasiampulli avataan.

VEERA KORHONEN

äinen ja

IN ENGLISH. Raumalla on opiskeltu liiketoimintaa englanniksi 20 vuotta. Kuvassa opiskelijoita, koulutusohjelmaa vetävä Daniela Tanhua (vas.) ja lehtori Marina Wikman (ylärivissä).

2/2017 | 11


Seon onnyt nythelppoa. helppoa. Se

LÖYDÄ TEKIJÄ. TEKIJÄ. LÖYDÄ Haetko tekijää kehittämään toimintaasi? Opiskelijamme harjoittelevat työelämää varten ja tekevät

Haetko tekijääyritysten kehittämään toimintaasi? Henkilöstömme tekee soveltavaa tutkimusta ja opiskelijamme yhteistyötä ja yhteisöjen kanssa. Suora linja yrityksille 02 623 4800 tai samk.fi/loydatekija. harjoittelevat työelämää varten. Suora linja yrityksille 02 623 4800 tai samk.fi/loydatekija.

www.samk.fi

Profile for SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SAMK Agora 2/2017  

Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset - Satakunta University of Applied Sciences News

SAMK Agora 2/2017  

Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset - Satakunta University of Applied Sciences News

Advertisement