Agora 1/2017 - SAMK

1 / 2017 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Robotit vapauttavat

ajatteluun

Kivijalkakauppa tarvitsee yhteistyötä: verkkokauppaa ja kumppaneita

Kiinasta löytää aina uusia asioita, jotka hämmästyttävät

Missä ihmiset kasvavat, tuotto kasvaa: osataanko inhimillistä kasvua hyödyntää?

Aivot kaipaavat monipuolista käyttöä kaiken ikäisenä – ja lepoa.

1/2017 | 1

pääkirjoitus

Visioita ilma sakeana JULKAISIJA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SATAKUNNANKATU 23, 28130 PORI PL 1001, 28101 PORI WWW.SAMK.FI OSOITTEENMUUTOKSET JA JUTTUVINKIT AGORA@SAMK.FI PÄÄTOIMITTAJA ANNE SANKARI TOIMITUS INNA SAARINEN, HANNA VALTOKIVI, KATRI VÄKIPARTA KONSEPTI KUMPPANIA OY, LEENA ROSKALA ULKOASU JA TAITTO KUMPPANIA OY, LAURA KARJALAINEN PAINOPAIKKA BRANDID, PORI PAINOS 1 000 KPL ILMESTYY SEURAAVAKSI MARRASKUUSSA ISSN-L 1456-114X

”

uksia korkeakoulujen kehittämisen suunnasta.

Tämä uudistunut Agora-lehti omalta osaltaan tuo näkyville omaa vaikuttavaa elinkeinoelämää tukevaa korkeakoulutoimintaamme. Korkeakoulujen vahvuuksien on syytä olla visiotyössä hyvin esillä.

TOMI GLAD

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET

Juuri nyt ilma on sakeana korkeakoulutusta ja tutkimusta käsittelevistä visioista”, totesi eräs opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies innovaatioekosysteemejä käsitelleessä seminaarissa. Totta on, että tulevaisuuteen luodataan näinä aikoina poikkeuksellisen innokkaasti.

Noin vuosi sitten Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene avasi aiheesta keskustelun julkaisemalla RAKE-selvityksensä yhteydessä vision Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta. Samalla Arene otti kohtalaisen tiukasti kantaa määrätietoisen korkeakoulupoliittisen vision luomisen puolesta.

Visio sai jatkoa Suomen yliopistot ry Unifin vuoteen 2025 ulottuvalla visiolla: Yliopisto 2025 – yhdessä avoimesti uudistaen. OECD arvioi parhaillaan Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa ja alustavien johtopäätöksien mukaan Suomi tarvitsee uuden kansallisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vision.

Viimeisimpänä visiotyönä on käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 valmistelu.

Tulevaisuuskuvan on tarkoitus ”mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittäminen”.

Korkeakoulukenttä odottaa visiotyöstä saavansa yleisten tavoitteiden sijaan selkeitä linja-

JUHA KÄMÄRI rehtori, toimitusjohtaja

PAINETTU ISSN 1456-114X VERKKO ISSN 2242-2528

KANNEN KUVA VEERA KORHONEN

20 %

Joka viidettä alle 20-vuotiasta houkuttelee ajatus omasta yrityksestä, sanoo Suomi100-nuorisotutkimus.

Yrittäjän korkeakoulu

AUTOMAATIO JA TEOLLISUUS 4.0 ON YKSI SAMKIN STRATEGISISTA VAHVUUSALOISTA.

1/2017 | 2

SAMKin uuden yrittäjän koulutusohjelman keskiössä on opiskelijan yritystoiminnan valmistelu tai kehittäminen. Koulutusohjelma on suunniteltu siten, että opiskelu ja yrittäminen onnistuvat samanaikaisesti. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan opettajamentoreiden avulla henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon aikaisemmin hankittu osaaminen ja valitaan omaa yritystoimintaa tukevat opinnot. Koulutus soveltuu yrittäjinä toimiville, yrittäjiksi aikoville ja perheyrittäjille.

Fimuskraft aikoo muuttaa jätteen, muun muassa käymäläjätteen energiaksi. Yritys on perustamassa yhteisyritystä namibialaisten kanssa SAMKin vetämän Namurban-projektin tuloksena.

Hallituksen puheenjohtaja Ahti Koivunen patistaa suomalaisia yrityksiä ennakkoluulottomasti maailmalle ja markkinoimaan aggressiivisemmin. Namurban-projekti on yllättänyt Koivusen järjestelmällisyydellään ja käytännön hyödyillä. Suurin apu ovat olleet sidosryhmäkontaktit, järjestetyt tapaamiset ja se, että SAMKin asiantuntijat Minna Keinänen-Toivola ja Heikki Koivisto tuntevat namibialaisen mentaliteetin – sitä ei ole tarvinnut harjoitella. Projektiin mahtuisi Koivusen mielestä enemmänkin porukkaa hyödyntämään SAMKin Namibia-osaamista.

Lue pidempi juttu

www.samk.fi/uutiset/bioteknologian-yritys-sai-apuja-namibian-bisnekseen

Kohti yksilöllisempää vanhustyötä

KATRI VÄKIPARTA

Vanhustyön master-opiskelijat toteuttavat syksyllä teemapäivän, joka on vastaus vanhustyön kentän toiveeseen saada Satakuntaan tapahtuma, jossa verkostoidutaan, vaihdetaan kokemuksia ja saadaan uutta tutkittua tietoa gerontologisen hoidon ja hoivan näkökulmista. Toista kertaa järjestettävää päivää suunnitellaan parhaillaan. Lähtökohtana on, että ikäihmiset eivät ole homogeeninen joukko, joka uhkaa palvelujärjestelmämme kestävyyttä.

Vanhetessa yksilöllisyys ja elämän variaatiot lisääntyvät.

Vanhustyön johtaja ja asiantuntija

Merkkaa kalenteriin 16.11.

LOGISTIIKKA

Bioteknologian startup-yritys Fimuskraft sai buustia SAMKin hankkeesta.

MATKAILULIIKETOIMINTA

Startup perustaa yrityksen Namibiaan

Matkailun suurin trendi on vesistöjen elämyksellisyyden hyödyntäminen.

Logistiikan opetuksessa suunta on kansainvälistymiseen ja rakentamisessa tutkitaan eri vaiheiden energian tarvetta.

ÄLYKÄS VESI & ENERGIA

MINNA KEINÄNEN-TOIVOLA

NOUSUSSA

Raumalla SAMKin tradenomi- ja insinööriopiskelijat sekä kollegat saksalaisesta ja yhdysvaltalaisesta korkeakoulusta paneutuvat yhdessä yritysten logistisiin haasteisiin. Viimeisimpänä kehittämiskohteenaan he ovat olleet tehostamassa luxemburgilaisen Luxportin sataman toimintaa. Syksyllä käynnistyy kolme uutta projektia. Jos kiinnostuit, soita Teppo Lundell, p. 044 710 3531.

Suomen ja Euroopan matkailussa on nyt herätty vesistöjen elämyksellisyyteen. Satakunta on vesistöineen erityinen, täällä on kaikkia vesistötyyppejä: jokia, järviä ja meriä.

Vesistöjen ympärille on mahdollista kehittää uutta yrittäjyyttä ja liiketoiminta sekä profiloida maakuntaa.

Selkämeren kansallispuisto on hieno tuki yritystoiminnan kehittämiselle.

Henkilötyövuosilla laskettuna rannikkomatkailu on jo suurin vesistöihin liittyvä elinkeino Suomessa.

Millainen on vähäpäästöinen talo? Koko rakennuksen elinkaari vaikuttaa sen kokonaispäästöihin eli hiilijalanjälkeen: materiaalit, rakentaminen, käyttö ja kierrätys. Nollaenergiatalonkin voi toteuttaa monella eri tavalla.

Valinnoista riippuen rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset voivat poiketa toisistaan niin paljon, ettei edes vuosikymmenten aikana säästetty energia riitä sitä korvaamaan.

Näitä tutkimme

www.samk.fi/tutkimus

1/2017 | 3

Vahvuusalat

Robotit Mitä jos osa työntekijöistäsi tai työkavereistasi olisi robotteja?

Tämä on todellisuutta nykyistä useamman työpaikalla ehkä nopeammin kuin uskotkaan.

Parasta valmistautua muutokseen. Se tulee.

1/2017 | 4

tulevat kaikkien työkavereiksi TEKSTI Joonas Kortelainen & Anne Sankari KUVAT Veera Korhonen

R

obotti on tehokas tiedon tallentaja ja analysoija. Se suoriutuu näpsäkästi hallinnollisista esimiestehtävistä, kuten työvuorolistojen laatimisesta. Se voi soittaa useita myyntipuheluja yhtä aikaa – tai hoitaa lääkkeiden jakelun, etsiä tulipalossa sisällä olevia ihmisiä ja tutkia ilmastointijärjestelmää sisältä päin. Paljon puhutaan myös robottiautoista tai raideliikenteen robotisoinnista.

Moni robotti on hieman ihmisen kaltainen, veikeä hahmo, ja hoivatyössä on esimerkiksi karvapeitteisiä robotteja lemmikin tehtävissä tai nostamassa lapsipotilaita vuodevaatteiden vaihtamisen aikana. Mutta yhtä lailla usea kuljetusrobotti näyttää pyörillä kulkevalta pikkulipastolta.

– Robotit tulevat meidän lähelle, kiinni meihin, sanoo Mirka Leino, SAMKin automaation tutkimusryhmän vetäjä. Ryhmän työn kulmakiviä on ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen kehittäminen.

1970-luvulta asti teollisuudessa on ollut robotteja. Nyt niiden käyttö lisääntyy huimalla vauhdilla. Samalla robotteja tulee kaikille elämän alueille. Leino arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana jokaiselle työpaikalle ilmestyy ainakin jokin itsenäisesti toimiva robotti. Niihin ehtii tottua.

– Meidän kannattaa alkaa miettiä, millaisia uusia työtehtäviä robottiaikakausi tuo ja samalla alkaa kouluttaa ihmisiä näihin uusiin työtehtäviin siirtymiseen, sanoo Leino.

Mirka Leino. SAMKissa on opetettu myös peruskoulun opettajia käyttämään legorobotteja opetuksessa.

1/2017 | 5

Uudelle Porin-kampukselle tulee lisää robotteja. Kuvassa automaation tutkimusryhmän Mirka Leino, Joonas Kortelainen ja Janika Tommiska.

Kolme konkreettista SAMKISSA ON yksi Suomen laajimmista robotiikan opintokokonaisuuksista. Teknologiaosaaminen on kiinteä osa insinöörien koulutusta: opinnäytteitä, projekteja ja harjoitteluja tehdään yrityksissä sekä automaation tutkimusryhmässä.

PORIIN UUDELLE kampukselle tulee yhteistyötahoille avoin automaation ja robotiikan tutkimus- ja oppimisympäristö teollisuus- ja yhteistyörobottien testaukseen. Tulossa on myös logistiikka- ja kaksikäsivarsirobotteja. Pepper-robotti opastaa vierailijoita syksyllä 2017.

SATAKUNTAAN SAADAAN Robotiikka Akatemia. Lasten tiedekoulussa opettanut Timo Kerminen aloitti SAMKissa maaliskuussa. Akatemia järjestää lapsille kerhotoimintaa ja tarjoaa yläkoulun ja lukion oppilaille valinnaisia kursseja.

Lue tulevaisuuden arjesta

www.samk.fi/uutiset/elamanivuonna-2025-mita-sanooautomaatiotutkija

1/2017 | 6

HOIVAA JA HOITORUTIINEJA

Esimerkiksi sairaaloissa on jo robotteja, jotka kuljettavat liinavaatteita, ruokaa ja turvapakattuja lääkkeitä. Tavoitteena ovat tietysti kustannussäästöt, mutta myös se, että hoitajien työaikaa vapautuu sellaiselle, mitä robotit eivät voi tehdä.

– Itse menisin sairaana mieluummin pesulle robotin kuin toisen ihmisen kanssa ja säilytän yksityisyyteni, sanoo Leino.

Robotit voivat olla myös hyvinvointiteknologiaa, esimerkkinä ”puettava ranka”, eksoskeleton. Tällaisesta samkilaiset hyvinvointiteknologit, kuten Leino ja Sari Merilampi haaveilevat sekä fysioterapian koulutuksen että ohjelmoinnin kannalta mielenkiintoisena. Eikä mene välttämättä pitkää aikaa siihen, että pyörätuoli ottaa jalat alleen ja kiipeää portaat – sitä varten ei tarvitse rakentaa hissiä. Kokeilusovelluksia on jo, ja yleensä vie viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin ne tulevat myyntiin.

Leino on aina nähnyt robotit mahdollistajina: mielenkiintoisten työtehtävien, vapaa-ajan lisääntymisen sekä turvallisuuden ja huolenpidon lisääntymisen mahdollistajina. Jo opiskelujen lomassa tehtaissa työskennellessä hänen mielessään pyöri, että ”ihmisten ei pitäisi tehdä niin yksitoikkoisia ja tylsiä töitä kuin mitä tehtaissa osittain tehdään”. ÄLYKKÄÄT ROBOTIT HAVAINNOIVAT

1970-luvun teollisuusrobottien liikkeet olivat hyvin ”krouveja” ja liikeradat yksinkertaisia. Edelleen tarvitaan robotteja, jotka eristetään ihmisistä, koska niiden nopeat ja voimakkaat liikkeet ovat vaarallisia. Ne asentavat piirilevylle satakunta komponenttia minuutissa tai hitsaavat isoja kappaleita toisiinsa ja ovat siinä oivallisia. Ne eivät väistä ihmistä, joten ne on pidettävä suojahäkissä, joka voi olla virtuaalinenkin. Näin robotti voi kiihdytellä voimakkaasti, mutta pysähtyy heti, jos

Itse menisin sairaana pesulle mieluummin robotin kanssa. joku katkaisee valoverhon tai astuu anturimatolle. Älykkäät robotit ovat erilaisia, ne havainnoivat ympäristöä ja päättelevät antureiden ja tekoälynsä avulla, mitä missäkin tilanteessa kuuluu tehdä. Ne voivat olla yhteistoiminnallisia ja työskennellä ihmisten keskuudessa. Ne osaavat kulkea ohjelmoidun reittinsä ja esteen ilmaantuessa ne pysähtyvät tai väistävät.

Robotteihin perehtyneiden näkemys on, että tällä hetkellä pitäisi ajatella, että robotit voivat tehdä mitä vain, mitä tarvitsee, ja että lisäksi ne voivat tehdä paljon muuta, mitä ei vielä osata ajatella. Näin teknologian kehityksessä on ollut aina.

Yhtäältä on ollut hurjia teknologisia visioita, joille on naureskeltu, mutta jotka ovat myöhemmin toteutuneet. Toisaalta ei ole voitu kuvitella kaikkea, mitä uudella teknologialla tehdään ja millaiseksi se muokkautuu kuin ihmiset keksivät sille aivan uudenlaista käyttöä. Tässä prosessissa sekä ihmiset että teknologia muuttuvat.

TIETOA, ROHKEUTTA, YMMÄRRYSTÄ

Robotit voivat tietysti tehdä paljon rutiinihommia. Ne voivat tehdä myös ihmiselle mahdottomia ja haasteellisia tehtäviä. Robotti voi mennä työskentelemään sellaisiin tiloihin, joissa ihminen ei voi työskennellä esimerkiksi happi-

pitoisuuden tai kuumuuden vuoksi. Se voi työskennellä 24/7 vaikka veden alla. Uutta robottiteknologiaa ovat myös esimerkiksi käärmerobotit.

– Kuvittele robotti, joka liikkuu kuin käärme. Se pystyy vaikka kiipeämään valotolppaa tai puuhun. Se kiipeää rappuja ja kaltevia tasoja.

Se mahtuu putkistoihin ja voi kulkea tutkimassa mahdollisia vikapaikkoja, kuvailee Leino.

Leino toivoo, että roboteista kiinnostuneilla organisaatioilla on halua kokeilla ja oppia uutta, uskallusta ottaa askel robottien käytön suuntaan ja miettiä, mitä haluaisi robotin tekevän.

Niillä kun voi automatisoida, yksinkertaistaa ja tehdä kustannustehokkaasti monta asiaa.

– Jos robotin kokeilu vuonna 1996 ei tuottanut lupaavia tuloksia, on tärkeää antaa tilaa uusille mahdollisuuksille. Vuonna 2017 tilanne on luultavasti hyvin erilainen.

Leino toivoo rohkeutta myös siihen, että kysytään asiantuntemusta ja neuvoja riippumattomilta asiantuntijoilta korkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa sekä sopivan robotin valintaan että ohjelmointiin. Tällä hetkellä on tarjolla hyvin eritasoisia robotteja.

– Niiden tarjoamia ominaisuuksia kannattaa ehdottomasti vertailla ennen kuin valitsee

kohteeseen sopivan robotin. Hintahaitarikin on todella leveä.

Robotin ohjelmointi ei enää vaadi välttämättä syvällistä ohjelmointiosaamista, vaan se voi olla esimerkiksi käsin tehtävää robotin liikuttelua haluttuihin kohteisiin ja näiden liikkeiden tallentamista. Monissa kohteissa robotin ohjelmointi yksinkertaisiin tehtäviin voi viedä muutamasta minuutista pariin tuntiin. Tietysti monimutkaisimpiin tehtäviin ohjelmoitavat robotit vaativat vielä paljon enemmän työtä.

Kun robotit tulevat tekemään yhä useampia töitä, se asettaa haasteita myös johtamiselle, sillä työntekijöiden autonomia ja itseohjautuvuus kasvavat – oikeastaan näitä haasteita on jo nyt. Visionäärien toiveikas näkemys on, että puurtamisesta päästään siihen, että aikaa voidaan käyttää enemmän sen harkintaan mitä tehdään ja miksi.

Sanotaan myös, että jokainen robotti, joka syö työpaikan, tuo kaksi uutta. Roboteilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä tehtäviä kuin kokonaisia ammatteja.

– Kaikki se, missä pitää ajatella ja tehdä päätelmiä, joissa pitää ymmärtää nyansseja, vivahteita, lisääntyy – ja se on ihmisen tehtävä, edelleen. Näin ainakin toistaiseksi ajatellaan, sanoo Leino.

•

Ominaisuuksia kannattaa vertailla ennen kuin valitsee sopivan robotin.

Lähteinä käytetty myös EVA:n Robotit töihin -raporttia ja Jaakko Suomisen artikkelia Robottien kotoistaminen 1920-luvulta 1960-luvulle.

Missä ihmiset kasvavat, tuotto kasvaa Tietoa ja osaamista kannattaa täydentää inhimillisellä potentiaalilla, henkilökohtaisella kasvulla.

TEKSTI Marko Mikkola KUVA Katri Väkiparta

ASIANTUNTIJALTA

Työskentelin 1990-luvulla Nokian tuotekehityksessä. Nokian johtamiskulttuurissa oli kaksi pääulottuvuutta, jotka olivat faktapohjainen päätöksenteko ja arvopohjainen leadership. Tätä täydennettiin kolmannella ulottuvuudella, ”henkilökohtaisella kasvulla”.

Yritys budjetoi työntekijöille aikaa ja mahdollisuuksia kehittää itseään ihmisenä. Omassa ajattelussani se kiteytyi self-management guru Jagdish Parikhin luennolla: ”Where people grow, profits grow”.

Toiminnan perustana oli tieto ja osaaminen, joita täydennettiin inhimillisten voimavarojen hyvällä hyödyntämisellä.

Kun katsomme taaksepäin 90-lukua, ajassa oli koomisia piirteitä. Esimerkiksi meillä on kolme valtakunnallista tv-kanavaa ja ohjelmat nauhoitettiin konkreettisesti nauhalle. Jos hypä-

Kirjoittaja työskentelee SAMKin automaation tutkimusryhmässä. Hän on kiinnostunut muutoksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista teknologian ja yritysten kehityshaasteissa.

tään 20 vuoden päähän tulevaisuuteen, on varmaa, että tässä ajassa on vastaavasti koomisia piirteitä. Ehkäpä hämmästelemme, että emme olleet vielä ymmärtäneet niitä toimintatapoja, joiden avulla saamme paremmin hyödynnettyä inhimillisen potentiaalin? Where people grow, profits grow?

Tiedon merkitys on jo pitkään korostunut.

Suurin osa korkea-asteella opiskeltavista asioista on tietopohjaisia. Inhimillisten voimavarojen hyödyntämisen sisällöt loistavat pääsääntöisesti vähyydellään tai peräti poissaolollaan. Samanaikaista paradigman muutosta ei ehkä olla riittävästi tiedostettu. Aalto-yliopiston professori Esa Saarinen on todennut osuvasti: ”Yliopistot ovat menettäneet monopoliaseman parhaan tiedon jakeluun”. Muutos muokkaa niin sisältöjä kuin toimintatapoja työelämässä. Tässä yksikään organisaatio ei ole saari.

1/2017 | 7

Henkilökortti:

Mikko Lehtonen, projektipäällikkö, Kivijalka Kuntoon! -hanke.

Hankkeessa Kankaanpään, Loimaan, Huittisten ja

Uudenkaupungin kivijalkayrittäjät lisäävät

liiketoimintaosaamistaan.

Huittislaiset yrittäjät Maria Kankaanranta ja Marjut Peltola

panostavat persoonallisuuteen ja asiakkaan kuunteluun.

Persoonaa peliin, kivijalka kuntoon Aika on kivijalkakaupalle haastava. Isot kauppakeskukset ja verkkokauppa vievät asiakkaita.

Vaikka moni edelleen haluaa tehdä ostoksensa kivijalkakaupoissa, ovi ei käy tarpeeksi.

Mikä eteen: lappu luukulle vai uusia tuulia?

TEKSTI ja KUVAT Anne Sankari

E

simerkiksi Uudessakaupungissa Alisenkadun Kenkäkauppa Alinan sisustuksen pääosan muodostavat kenkälaatikot ja kengät. Kauppa on elämys. Sinne tullaan paikan päälle, hurmaantumaan vaihtoehtojen runsaudesta – ”ottaisinko nämä kengät vai nuo, ja tuollakin on ihanat”.

Kenkäkaupan asiakas haluaa ostosten jälkeen usein kahville tai vaatekauppaan ja syömään.

YHDEN MENESTYS AUTTAA MUITAKIN

Kivijalkakauppa menestyy parhaiten, kun sillä on kavereita: kun paikkakunnalla on menestyjiä ja kun osataan hyödyntää verkkokauppaa. Myös kävijät ja sosiaalisen median ”tykkääjät” levittävät tietoa.

– Yksin ei menesty. Kun yksi menestyy, muillakin menee paremmin. Kauppareissulla voidaan haluta kenkien lisäksi uusi mekko.

Isäntä voi käydä autohuollossa ja pitsalla samalla, kuvaa SAMKin Kivijalka Kuntoon! -hanketta vetävä Mikko Lehtonen.

Kun Huittisten, Kankaanpään, Loimaan ja Uudenkaupungin kivijalkayrittäjiltä viime vuonna kysyttiin, mihin he kaipaavat apuja, vastaus oli, että markkinointiin ja myyntiin.

Monia askarruttaa erityisesti verkkokauppa ja sosiaalinen media.

– Asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu jatkuvasti, ihmisten ajasta ja tavoitettavuudesta taistelevat myös kivijalkakauppiaat, sanoo Mikko Lehtonen.

Jos ihmiset koskettelevat mobiililaitettaan 150 kertaa päivässä, siellä on syytä näkyä.

SITÄ JOTAIN ON OLTAVA

Yhtä menestyksen reseptiä ei ole. Tai oikeastaan on, mutta se on jokaisen kohdallaan maisteltava: pitäisi olla ”sitä jotain”. Se voi olla pienestä kiinni, mutta se liittyy toimintatapaan, persoonalliseen ilmeeseen ja sopivan rohkeaan, riittävän erilaiseen valikoimaan – tietysti asiakaskunnan mieltymyksiä haistellen. Valikoimaa on katsottava avoimin silmin: se, mistä itse pitää

voi olla hyvä lähtökohta, mutta aina se ei ole juuri sitä, mitä asiakas haluaa.

Tuoreet huittislaiset Mielikuvitusmaan yrittäjät Maria Kankaanranta ja Marjut Peltola sanovat, että se, miltä myymälä näyttää, on tärkeää.

– Se on monen tekijän summa. Miten tavarat ovat esillä, pieniä kivoja yksityiskohtia – että on persoonallista ja siistiä. Hyviin ikkunateippauksiin kannattaa edelleen panostaa, naiset luettelevat.

Kaupan pitäisi olla kutsuva – sellainen, että on helppo tulla. Tämä pätee myös verkkokauppaan. Lehtonenkin sanoo menestyjän olevan persoonallinen, markkinointia myöten.

Yrittäjäpersoonat laittavat itseään likoon.

Yrittäjät ovat tietysti erilaisia sen suhteen, paljonko haluavat persoonaansa esiin. Jokainen tarvitsee silti rohkeutta kokeilla uusia asioita.

– Kaikki ei aina toimi, mutta ei se maailmaa kaada, sanoo Lehtonen.

Mielikuvitusmaan yrittäjät sanovat, että aluksi on raaskittava markkinoida. He ovat itse

Ota digiloikka. Kivijalka Kuntoon! -hanke järjestää koulutuksia ja valmennuksia muun muassa sosiaalisesta mediasta ja verkkokaupasta Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Koulutuksiin voi osallistua yrityksestä kuka tahansa ja niistä voi valita itseä eniten kiinnostavat.

Ota yhteyttä: Mikko Lehtonen, p. 050 5694 894.

1/2017 | 8

1.

2.

3.

Erottaudu ja tee rohkeaa markkinointia. Tunnet asiakkaasi parhaiten – asetu heidän saappaisiinsa. Hulluimmatkin ideat voivat toimia. Ole kuitenkin oma itsesi ja anna persoonasi näkyä. Vaatimattomuus roskakoriin. Tasapaksuus ei enää toimi.

Liittoudu muiden alueen yrittäjien kanssa. Tehkää ja suunnitelkaa yhdessä!

Perusasiat kuntoon. Löydytkö googlesta? Millä hakusanoilla?

Miten asiakas löytää liikkeemme, tuotteemme ja palvelumme?

Miltä näytämme fyysisesti ja verkossa? Mitä meistä puhutaan?

käyttäneet sanomalehteä, uutiskirjettä ja sosiaalista mediaa, jonka valikoimasta heillä on käytössä facebook ja instagram. Uutiskirjeisiin he käyttävät ison toimijan valmiita palveluita.

Oman paikkakunnankaan väki ei välttämättä tunne kauppojen tarjontaa ja tuotteita haetaan muualta, kun luullaan, että läheltä ei löydy.

Oma haasteensa on Mielikuvitusmaallakin: se mieltyy lastentarvikeliikkeeksi, vaikka myynnissä on myös paikallisia käsitöitä.

Huittisissa kivijalkaa tehdään tutuksi Hullu Yö -tapahtumalla. Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä: väkeä on kaduilla ja kaupoissa välillä tungokseen asti. Tapahtumaa myös kehitetään niin, että kävijöillä olisi hauskaa.

•

Lisätietoja saat

kivijalkakuntoon.blogspot.fi

TEKSTI Markku Paukkunen KUVA Veera Korhonen

Muistan elävästi, kun vuosia sitten kirjoitin ensimmäistä kirjoitelmaani Kiinasta. Aloitin sen sanoilla ”Kiina on suurten vastakohtien maa”. Sama aloitus on edelleen ajankohtainen. Nyt käytän isoja kirjaimia: Kiina on SUURTEN vastakohtien maa.

Kiinassa saatat vieläkin törmätä modernissa kaupungissa polkupyörävetoiseen kulkuneuvoon, jonka kyytiin on pakattu käsittämättömän iso kuorma tai vaikkapa nyljetty puolikas sianruho tai muuten uskomattoman näköinen lasti. Vieressä ajaa rikkaan kiinalaisen ohjaama niin hieno auto, ettei sellaisia täällä usein näe. Kun siirtyy kaksi korttelia syrjään suurkaupunki Shanghain keskustan hienolta kävelykadulta, löytyy tyystin erilainen maailma, Kiina. Pyykit kuivuvat kadun varteen ripustetuissa pyykkinaruissa, väkeä on aina ruuhkaksi saakka ja meteli sanoin kuvaamaton. Roskien lajittelu on käynnissä kadun kulmauksessa, ja aivan vieressä on siirrettävä katukeittiö.

Yksi mielenkiintoinen seikka on työn tekemisen malli. Koska Kiinassa on ihmisiä riittävästi ja palkkataso alhainen, jokaista työtehtävää varten on oma henkilönsä. Kiinalainen ei ole niin joustava kuin esimerkiksi suomalainen eikä hänelle ole helppo antaa monta tehtävää samaan aikaan. Kun yksi tehtävä on menossa, ei ole laisinkaan suotavaa mennä sitä keskeyttämään ja uutta tehtävää antamaan.

RAPORTTI

Vinkit menestykseen

Kiina – perspektiiviä ja vastakohtia

ASIAT TEHDÄÄN ISOSTI

Vaikka olisi pitkäänkin kiinalaisten kanssa töitä tehnyt, aina löytää uusia piirteitä, jotka jaksavat hämmästyttää.

Kasvojen säilyttäminen on kiinalaiselle enemmän kuin tärkeä asia, joka on syytä ottaa huomioon. Jos kiinalaiselle on annettava nuhteet, se on parasta tehdä kahden kesken ja visusti varottava, ettei se näy ulkopuolisille. Kasvojen säilyttämiseen liittyy sekin, että kiinalainen ei välttämättä voi sanoa, ettei ihan ymmärtänyt mitä tarkoitit, vaan sanoo "no problem" – ja tekee jotain aivan muuta kuin oli tarkoitus. Joskus kestää pitkään ennen kuin tämän hoksaa, ja siinä on taas asia, joka pitäisi hienotunteisesti hoitaa.

Kun kiinalainen tekee jotain, se tehdään yleensä isosti. Esimerkkinä se uusi, viime vuonna valmistunut toimistorakennus, jossa SAMKin toimisto on. Rakennuksen pinta-ala on 140 000 neliömetriä – sataneljäkymmentä tuhatta! Kyllä se varmaan täyteen tulee jonain päivänä.

Kirjoittaja on asiantuntija, jonka Kiinan-kokemus ulottuu yli 10 vuoden taakse. Matkoille Satakunnan ystäväkaupunkiin Changzhouhun on hänen kanssaan osallistunut melkoinen joukko toimijoita.

1/2017 | 9

Aivot janoavat monipuolisuutta

Tässä ja nyt

TEKSTI Eeva-Liisa Moisio KUVA Veera Korhonen

KATRI VÄKIPARTA

KOLUMNI

Muistiongelmat vaivaavat yhä enemmän myös työikäisiä. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa todettiin jo vuonna 2012, että jopa 17 prosenttia työikäisistä koki pitkäaikaisia tai toistuvia muistin ja keskittymisen ongelmia.

Muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla riskitekijöitä.

Sydän- ja verisuonitauteja ehkäistään esimerkiksi tupakattomuudella ja painonhallinnalla. Aivoja auttaa niiden monipuolinen käyttö kaiken ikäisenä. Monipuolisesti liikkumalla voi edistää niin kehon kuin aivojenkin terveyttä. Erityisen tärkeää on sosiaalinen kanssakäyminen – kaikkiaan siis aktiivinen elämäntapa ja lepo.

Sekä työntekijöiden että työnantajien kannattaa tunnistaa aivoterveyteen vaikuttavia työhyvinvointitekijöitä. Aivoja pitää haastaa ja treenata. Niiden potentiaalia ei kannata käyttää rutiineihin.

UUDET SIMULAATTORIT. Opiskelijat pääsevät entistä enemmän ajamaan laivaa uusilla komentosilta-, DP- ja konehuonesimulaattorilla, jotka ovat yhteiskäytössä Winnovan kanssa.

Kun työntekijä voi välillä keskittyä itselleen tärkeiden töiden tekemiseen, hänen aivonsa voivat hyvin. Älyllinen ponnistelu, jossa tapahtuu uuden oppimista, pelastaa uusia aivosoluja. Tämän voi ottaa huomioon työn organisoinnissa: pitäisi voida haastaa aivoja, pysyä uteliaana ja tehdä itselle merkityksellisiä asioita. Kun työntekijä voi välillä keskittyä itselleen tärkeiden töiden tekemiseen, hänen aivonsa voivat hyvin. Vielä parempi, jos työtä voi tehdä tiimissä tai verkostossa, jossa vuorovaikutus toimii.

Monet arjen ratkaisut ovat yksinkertaisia: kävely työkaverin huoneeseen sähköpostin tai tekstiviestin sijaan tauottaa työtä ja edistää aivoterveyttä. Yhteinen taukojumppahetki on myös sosiaalista vuorovaikutusta, mikä edistää työtehoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Stressi on aivoille myrkkyä, se vie niiden herkkyyden. Uusien ongelmatilanteiden ratkaiseminen ei onnistu, keskittymiskyky heikkenee ja muisti pätkii. Aivot tarvitsevat lepoa, riittävästi yöunta, mutta myös työstä irtaantumista – työpuhelimen ja sähköpostin sulkemista vapaa-aikana.

Mitä itsellesi merkityksellistä teit tänään?

POND5

UUSIA BORROMEAN. KIRJOJA.180 Introduction x 190 cm, to öljy Smart levylle, eHealth 2016. and Linda eCare Matt Technologies – Hyvinvointiteknologian oppikirja taidekoul sekä 1992) valmistuu kuvataiteilijaksi Kankaanpään Satakunta luontokokemusta: vesistöjä,sen metsää. keväällä. ”Taiteessa pidän tärkeänä kykyä välittää tu

Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja terveydenhuollon maisteri SAMKin Hyvinvointi ja terveys -osaamisalueelta.

1/2017 | 10

TULEVAISUUDEN BORROMEAN. 180 OSAAMINEN? x 190 cm, öljy Joslevylle, henkilöstö2016. Linda tai kehitMatti tämispäivään 1992) valmistuu kaivataan kuvataiteilijaksi aktivoivaa Kankaanpään puheenvuoroa,taidekoulu Robocoast-hankkeen keväällä. ”Taiteessa Marko pidän Mikkola tärkeänä on maksutta sen kykyä käytettävissä. välittää tu

ila (s. usta unteita.”

SAMK

Tietoa, tapahtumia ja toimintaa, jotta jokainen SAMKin opiskelija työllistyy.

VEERA KORHONEN

SÄHKÖISIÄ KAUPUNKIPYÖRIÄ. Kehitämme uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa palvelukonseptia. Aurinkoenergiaa hyödyntävä lataus- ja varauspilotti tulee Porin-kampuksen yhteyteen.

UUDET JOHTAJAT. Jyrki Palojärvi aloitti talous- ja hallintojohtajana marraskuussa, Tiina Savola Hyvinvointi ja terveys -osaamisalueen johtajana alkuvuodesta.

BORROMEAN. TULEVAISUUDEN 180 OSAAMINEN? x 190 cm, öljy Jos levylle, henkilöstö2016. Linda tai kehittämispäiMattila (s. vään 1992) kaivataan valmistuu aktivoivaa kuvataiteilijaksi puheenvuoroa, Kankaanpään Robocoast-hankkeen taidekoulusta keväällä.

Marko Mikkola ”Taiteessa on maksutta pidän tärkeänä käytettävissä. sen kykyä välittää tunteita.”

POND5

UUSI KAMPUS. Muutamme uudelle kampukselle toukokuussa osoitteeseen Satakunnankatu 23, PORI. Uusi Agora-sali on Porin ja lähialueen suurin kokoustila. Saliin mahtuu 500–1 000 henkilöä.

VEERA KORHONEN

tila (s. lusta unteita.”

KOONNUT Anne Sankari

HYGIENIA. Miten sisätilojen hygieniaa voi parantaa ja miksi sitä kannattaa parantaa? RT-ohjeet tilaajille, rakennuttajille, suunnittelijoille, urakoitsijoille ja käyttäjille julkaistu.

1/2017 | 11

Seon onnyt nythelppoa. helppoa.

Se

LÖYDÄ TEKIJÄ.

TEKIJÄ.

LÖYDÄ

Haetko tekijää kehittämään toimintaasi? Opiskelijamme harjoittelevat työelämää varten ja tekevät Haetko tekijää kehittämään toimintaasi? Opiskelijamme harjoittelevat työelämää varten ja tekevät yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Suora linja yrityksille 02 623 4800 tai samk.fi/loydatekija. yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Suora linja yrityksille 02 623 4800 tai samk.fi/loydatekija.

www.samk.fi