Agora 3/2016 - Yrityskiihdyttämö 20 v -juhlateema

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

MORE NEWS IN ENGLISH

3/2016 YRITTÄJYYS

YRITTÄJIÄ

YRIT YSÄ MÖ KIIHDY TT

20 V

-juhlanum

MENTOREITA RAHOITTAJIA PERUSTAJIA

UUTTA Yrittäjän koulutusohjelma

VUODEN 2016 KIIHDYTTÄMÖYRITTÄJÄ

Voisihan sitä jahkailla vaikka kuinka pitkään

ero

YRITTÄJYYS

CIMMO NURMI Vararehtori (TKI)

”OMAN ELÄMÄNSÄ TOIMITUSJOHTAJAKSI” Minulla on unelma. Unelma, että SAMKin vi-

tajaksi. Annamme tähän valmiuksia yrittäjä-

sio toteutuu. Unelma, että jokainen opiskeli-

mäisissä oppimisympäristöissämme: Appa-

jamme työllistyy. Tämä edellyttää sekä henki-

raatissa, Soteekissa, TuotekehitysPajassa,

löstöltämme että opiskelijoiltamme aktiivista

IdeaDrillissä, 24h-Bootcampissä ja Startup

ja myönteistä asennetta. Opiskelijalla tulee

Stories -tilaisuuksissa.

olla työ- ja menestymishalua ja määrätietoisuutta. Hänen tulee kasvaa aloitekykyisyy-

Opiskelija voi opiskeluaikanaan kasvaa myös

teen ja vastuun kantamiseen. Tuttuja adjektii-

oman yrityksensä toimitusjohtajaksi. Yritys-

veja yrittäjyyskasvatuksesta.

kiihdyttämö™ on tällä hetkellä tuottanut 500 kiihdyttämösopimusta ja 285 yritystä. Yri-

Satakunta on yrittäjyyskasvatuksen edel-

tysten eloonjäämisprosentti on ollut kol-

läkävijä Suomessa. Yrit yskiihdy t tämö™

men vuoden kuluttua yli 90 %. Syksyllä 2017

perustettiin 1996, Porin Lyseon yrittäjyys-

SAMKissa käynnistyy ensimmäisenä Suo-

kasvatusluokka käynnistettiin 2003, Yrittä-

messa yrittäjän koulutusohjelma, jossa kaik-

jyyskasvatuksen Opettajan Opas kirjoitettiin

ki opiskelu kytketään opiskelijan yritystoi-

2004, valtakunnallinen YES-keskushanke

mintaan. Lue lisää tästä lehdestä!

käynnistettiin 2007, yrittäjyyskasvatuksen maakunnallinen strategia tehtiin 2011 ja kor-

Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan joka

keakoulujen ja ammattioppilaitosten yhteinen

kolmas nuori voi kuvitella itsensä tulevaisuu-

yrityskiihdyttämö ALL IN perustettiin 2015.

dessa yrittäjäksi. Luku on viisinkertaistunut

Kaikki nämä ensimmäisenä Suomessa.

kymmenen vuoden aikana. Asennemuutos on

6

On jatkuva halu viedä ja on yrittäjän vapaus

YRITYSKIIHDYTTÄMÖ LUKUINA

500 285 90+

yrityskiihdyttämösopimusta

yrityskiihdyttämöyritystä

on ollut yritysten eloonjäämisprosentti kolmen vuoden kuluttua

suoraa seurausta suomalaisen yhteiskunnan Satakunnan yrittäjyyskasvatuksen visiossa

asennemuutoksesta. Suomi tarvitsee yrittäjiä

sanotaan, että jokaisella on oikeus yrittä-

ja yritykset tarvitsevat yrittäjämäisesti ajatte-

jyyskasvatukseen. Jokaisella opiskelijalla on

levia työntekijöitä. SAMK haluaa vaalia yrittä-

oikeus kasvaa oman elämänsä toimitusjoh-

jäintoa. Luotan siihen, että unelmani toteutuu.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET 3/2016, YRITYSKIIHDYTTÄMÖ 20-VUOTTA -JUHLALIITE

ULKOASU & TAITTO Heidi Valtonen / Vida Design Oy

AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/en/agora-magazine

KANNEN KUVA Anne Sankari

SEURAAVA AGORA ILMESTYY VERKOSSA Joulukuussa 2016

PAINOPAIKKA Eura Print Oy

ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

JULKAISIJA Satakunnan ammattikorkeakoulu PL 520, 28600 Pori puh. 02 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

PAINOS 3 200 kpl

TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT Inna Saarinen

SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@samk.fi

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

2

| AGORA YRITTÄJYYS 2016

eteenpäin ja kehittää tehdä.

Yrityksen jatkaminen oli luontevaa.

Työn suola ovat vapaus, hyvät työntekijät ja ikäihmiset.

9 4 12 SISÄLTÖ 4 ENSIMMÄINEN ”Kehityksessä pysyy aina, se vaatii vain töitä”

6–7 YRITTÄJÄTARINAT

Paljon hyviä firmoja valmiina Yrittäjän vapaus tehdä Olen edelleen sairaanhoitaja

8 MENTORIT Mentorien huippuhetket 9 RAHOITTAJA Osaamista pitää kannustaa

10 HISTORIA ”Opiskelijan kasvu yrittäjyyteen

yrityskiihdyttämöstä ja pk-sektorille ennakoimaton kasvu!!”

12 VALINTA 2016 Konetekniikan opiskelijan intohimo 14 UUTTA Yrittäjän koulutusohjelma varmistaa yrityksen kehittymisen

15 YRITTÄJYYS

SAMKISSA

AGORA YRITTÄJYYS 2016

|

3

ENSIMMÄINEN 4

| AGORA YRITTÄJYYS 2016

Ensimmäinen yrityskiihdyttämöyrittäjä Kalle Vuorio

”Kehityksessä pysyy aina, se vaatii vain töitä” TEKSTI & KUVA: Inna Saarinen

– Aloitin seitsemännen luokan kesällä sähköasentajan hommat isän firmassa. Hyppäsin isän auton kyytiin ja lähdettiin töihin, muistelee Kalle Vuorio.

Kalle Vuorion ura alkoi työkalujen kantamisella ja johtojen kiinnittämisellä seinään.

Nykyään hän toimii perustamansa yrityksen KMJ Engineeringin operatiivisena johtajana. Hän on ensimmäinen SAMKin yrityskiihdyttämön kautta startannut yrittäjä.

Pyhämaalta kotoisin oleva Kalle Vuorio aloitti sähkövoimatekniikan opinnot Porissa vuonna 1993. Yrittäjäperheen ainoalle lapselle oli aina ollut itsestään selvää, että hän tulisi toimimaan yrittäjänä. Hänen oli tarkoitus jatkaa opintojen jälkeen isän yritystä, mutta opiskeluaika muutti hänen mielensä.

– Opettaja Hannu Piiroinen sanoi heti alkumetreillä, että meistä voi tulla mitä vaan.

Se jotenkin avarsi maailmankatsomustani ja kunnianhimo alkoi kasvaa.

Viimeisenä opiskeluvuonna palaset loksahtelivat kohdalleen. Yritysidea lähti verkostolaskentaa koskevasta opinnäytetyöstä.

Vuorio oli kuullut perustettavasta yrityskiihdyttämöstä ja ajatteli, että voisi tarjota muillekin sähkönjakelupuolen suunnittelutyötä.

– Tein elämäntapavalinnan. Perustin Poriin oman firman, enkä jatkanut isän jalanjäljissä. Se oli elämäni vaikeimpia päätöksiä, hän kertoo.

Ensimmäinen asiakas Yrityskiihdyttämön kautta sai verkostotunnetta. Opettajilla oli kiinnostusta ja innostusta auttaa. Mukaan tuli muitakin yrittäjiä, joiden kanssa vaihdettiin kuulumisia.

Yritys aloitti SAMKin tiloissa.

– Sähkölaboratorion nurkassa oli lasikoppi, jossa oli kaakeliseinät, pöytä ja tietokone, hän muistelee.

Ensimmäinen asiakas tuli melkein sattumalta. Opettaja Hannu Piiroinen näki kaupan kassajonossa kansainvälisen teknologiatoimittajan sähkösuunnittelupuolen vetäjän, joka kyseli avuksi osaavaa opiskelijaa. Kolme päivää myöhemmin Kalle Vuorio istui kahvipöydässä suunnittelupäällikön kanssa, ja sai ensimmäisen asiakkaan.

– Se oli hyvä koulu. Näin, miten kansainvälisessä ympäristössä tehdään töitä.

Kun Kalle Vuorio sai palkattua ensimmäiset työntekijät, hän lähti itse myymään verkostolaskentaa ristiin rastiin Suomea.

Sähkönjakelukokonaisuuden toimintavarmuutta ja turvallisuutta ei siihen aikaan oltu vielä niin paljon ajateltu.

Mukana kaikkien Suomen laivojen verkostolaskennassa Verkostolaskenta on yhä KMJ Engineeringin erikoisosaamista. Sen avulla pieni yritys on saanut laajalti jalansijaa.

Yritys on ollut vuodesta 1998 alkaen mukana tekemässä jokaisen Suomessa rakennetun laivan verkostolaskentaa.

– Kun hommat hoitaa hyvin, viidakkorumpu toimii, hän sanoo vaatimattomasti.

– Ensimmäisessä tekemässäni loppuraportissa oli huimat viisitoista sivua. Nykyään raportit ovat aina yli 200-sivuisia, vaatimustaso on noussut ja ohjelmistot ovat kehittyneet.

Kalle Vuorio kokee, että yrittäjälle tärkeintä on olla rehellinen. Asiakkaalle tulee myydä vain sitä, mitä hän tarvitsee.

– Koko ajan pitää opiskella. Joka projektissa on jotain uutta, isojakin ongelmia. Olisi kiva joskus tehdä jotain copy-paste-hommaakin. No, eipähän tule työ tylsäksi ja palkitseehan se, kun saa ongelman ratkaistua, hän naurahtaa.

Vaikeuksista uusiin mahdollisuuksiin Yritys on kokenut vaikeatkin ajat. Vuonna 2009 oli neljä kuukautta todella hiljaista.

– Jouduin lomauttamaan kaikki työntekijät. Töitä ei vain ollut missään. Silloin oli aika lähellä, ettei koko firman toiminta päättynyt. Siinä vain piti sanoa itselleen, että kyllä tämä tästä. Usko oli kova. Ja sitten vain talous pikkuhiljaa piristyi ja tarjouskyselyjä alkoi tulla, hän muistelee.

Nykyään yritys työllistää kahdeksan työntekijää. Kaikki ovat SAMKista valmistuneita.

Vuosi 2014 oli myös merkityksellinen yrityksen historiassa. Insta Group Oy osti yrityksen osakkeista 90 prosenttia. Kalle Vuorio siirtyi yrityskaupan myötä toimitusjohtajasta operatiiviseksi johtajaksi.

– Kauan sitä kauppaa pähkäilin. Oli kuin olisi omaa lastaan ollut myymässä. Jonain aamuna ajattelin, että en ikinä myy. Sitten kauppa taas alkoi tuntua järkevältä.

Yrityskauppa on avannut uusia mahdollisuuksia ja jalansijaa suurempiin projekteihin.

Kalle Vuorio on edelleen henkeen ja vereen yrittäjähenkinen.

– Yrittäjyys edellyttää tietynlaista pilvilinnojen elättelyä ja uskoa, että osaa asiansa.

Kyllä se vaatii tietyn luonteen, mutta toisaalta antaa vapautta.

AGORA YRITTÄJYYS 2016

|

5

KUVAT: Anne Sankari & Katri Väkiparta

YRITTÄJÄTARINAT

KOONNUT: Anne Sankari

PEKKA TELILÄ

LEENA ROSKALA

Telilän Sähkötyö Oy

Kumppania Oy

Paljon hyviä firmoja valmiina Telilän Sähkötyö Oy:n sukupolvenvaihdos

Telilän Sähkötyössä on ollut vipinää: liikevaih-

– Ei koskaan yrittäjäksi, se ei ollut koskaan to-

vuonna 2006 oli yrityskiihdyttämön ensim-

to kaksinkertaistui viime vuonna, kun Lohjalta

della vaihtoehto, kuvailee opiskelun alkuajan

mäinen yrittäjäpolvenvaihdos.

ostettiin Sähkö Sinssi Oy. Keväällä firmaan

ajatuksiaan Leena Roskala, Kumppania Oy:n

– Koulun ohella alettiin miettiä toteutusta.

liitettiin liiketoimintakaupan myötä paikallinen

toimitusjohtaja.

Kun valmistuin, kaksi vuotta harjoittelin ja heti

Sähköliike Matti Rantala Oy. Kaupat ovat tuo-

vuoden alusta 2008 tehtiin sukupolvenvaih-

neet myös uutta osaamista.

Roskala opiskeli Kankaanpäässä tradenomiksi

dos, muistelee toimitusjohtaja Pekka Telilä.

– Tehdään työ mahdollisimman pitkälle aina

ja altistui jo siellä puheelle yrityskiihdyttämöstä.

paikallisin voimin ja omat erikoismiehet tule-

Välillä Roskala teki töitä, ennen kuin alkoi opis-

Telilän firma on sastamalalainen perheyri-

vat paikalle vasta sitten kun tarvitaan erikois-

kella Porissa medianomiksi.

tys, jonka Pekka Telilän pappa perusti 1956.

osaamista. On jonkinlainen valtti, että pys-

Yrityksen jatkaminen oli hänelle luontevaa.

tymme laittamaan kokonaisuuden kasaan.

Myös veli on firmassa töissä.

Yrittäjy ysidea alkoi k y teä. Hän oli kokenut myös ”ei-rationaaliselta tuntuvia tapoja ku-

Myös ISO 9001 -laatujärjestelmä on ajettu sisään.

luttaa päivää”. Toisaalta monista harjoittelu- ja

SAMKin Yrityskiihdyttämöä ei tarvittu yrittä-

– Sitoutunut henkilökunta antaa vapauksia. En

työpaikoista poiki keikkoja. Siihen vielä päälle

jyyteen innostamiseen. Suurimpana hyötynä

joudu varsinaiseen asennuspuoleen puuttumaan,

hyvät keskustelut SAMKin opettajien Anja-

Pekka Telilä pitää konsulttiapua ja sparraus-

vaan saan keskittyä kehittämiseen ja hallintoon.

Riitta Järven ja Jukka Rajalan kanssa – ja siinä se oli: suunnitelma.

ta. Myös paperitöihin sai apuja.

– Käytiin asioita läpi ilman firmaa. Se oli

Mitä sitten evästykseksi muille – mitä yrittä-

haastamista, minut laitettiin miettimään yri-

jänä tarvitaan?

Vuonna 2004 oli kaikki tarvittavat paperit kasas-

tystä ja sitä miten sen pitäisi toimia. Kaikki

– Rohkeutta, pientä hulluutta. Nyt on tosi pal-

sa. Roskala aloitti yrittäjänä opintojen rinnalla.

se oli kuitenkin uutta, vaikka tässä oli ikänsä

jon hyviä eläköityviä yrityksiä. On jo valmiina

– Valmistuessa oli asiakaskuntaa ja työtä mitä

ollut.

melkein kaikki, vaatii ”vain” henkilön johtoon.

tehdä.

1996 Yrityskiihdyttämö perustetaan ja käynnistyy pilottitoimintana.

Mukana on tekniikan alan opiskelijoita.

1997 Ensimmäiset kiihdyttämöyritykset syntyvät.

6

Yrittäjän vapaus t

| AGORA YRITTÄJYYS 2016

1998–2000 Toimintaa käynnistetään myös muilla toimialoilla. Tekniikan ohella liiketalous vahvemmin mukaan.

Mentorointiprosessi suunnitellaan.

2001 Toimintamallia kehitetään ja laajennetaan yhdessä Turun ja Seinäjoen AMK:n kanssa. Länsi-Suomen yrityskiihdyttämöverkosto -pilottihanke. Yrityskiihdyttämömallia sovelletaan Turun ja Seinäjoen käyttöön.

Ensimmäiset mentorit toimialoilta.

Myös sosiaali- ja terveysala lähtee mukaan pilotoimaan mentorointimallia.

2002 Satakunnan Osuuspankkiliitto merkittävänä yksityisenä tukijana.

LAURA LÖPPÖNEN Hoivakoti Kultarusko

Olen edelleen sairaanhoitaja

ehdä Roskala oli mukana muun muassa Pohjois-Sa-

Laura Löppönen tuli yrityskiihdyttämöön

Muulloin hoivakodin johtaja Löppönen te-

takunnan kehittämiskeskuksen elinkeinostra-

yrittäjän kokemuksella. Hänellä oli perus-

kee samoja sairaanhoitajan töitä kuin muut-

tegiatyössä. Siellä hän tapasi Susanna Kal-

hoitajan koulutus ja takana kuusi vuotta

kin, tosin aina päivävuoroa arkena. Se hel-

laman. Molemmat kaipasivat porukkaa, jonka

kotipalveluyrittäjänä Turussa. Kun perhe

pottaa sitä, että johtaja on tavoitettavissa

kanssa voisi jakaa töitä. Syntyi vapaamuotoi-

muutti Euraan, hän myi yrityksen ja hakeu-

virastoaikaan.

nen Kumppania-verkosto ja kahden vuoden

tui sairaanhoitajaopintoihin. Pian opintojen

– Sairaanhoitajan työt ovat sitä, mistä to-

päästä Kumppania Oy, jonka toimitusjohtaja ja

alettua hän otti yhteyttä yrityskiihdyttämö-

della tykkään.

enemmistöosakas hän nyt on.

mentoriin Hanna Rautava-Nurmeen.

– Tein kaikki mahdolliset vapaasti valittavat

Laura Löppönenkin on yrittäjänä tyytyväi-

Roskala ei usko, että olisi tuolloin lähtenyt yrittä-

opinnot yritykseen liittyen.

nen valintaansa, vaikka välillä on rankkaa.

Pari vuotta sitten hoivakodin paikat kak-

jäksi ilman yrityskiihdyttämöä – vaikka mahdollisesti olisikin löytänyt itsensä yrittäjänä jossain

Liiketoimintasuunnitelma syntyi opinnäyte-

sinkertaistuivat 40:een, ja palkkalistoilla on

vaiheessa.

työnä.

20 ihmistä. Työn suola ovat vapaus, hyvät

– Ei ole tarvinnut harkita muuta työpaikkaa. On

– Se auttoi paljon keskusteluissa pankin ja

työntekijät – työkaverit – ja ikäihmiset.

jatkuva halu viedä eteenpäin ja kehittää ja on

Finnveran kanssa. Sillä pystyi näyttämään,

yrittäjän vapaus tehdä.

että kaikkea on laskettu, hän kertoo.

Nyt töissä on kolmen omistajan lisäksi viisi ko-

Haastattelupäivänä syyskuun alussa Löp-

koaikaista ja koko joukko ihmisiä, joiden kanssa

pönen oli juuri ollut seitsemän vuotta

töitä tehdään tiiviisti.

Kultaruskon yrittäjänä. Oli Löppösen toi-

– Yhdenlainen yrityskiihdyttämö on oltu itsekin,

mistopäivä, joita on kerran kuukaudessa –

noin 10 yrittäjää on syntynyt.

erityisiä merkkipäiväkahveja ei ollut juotu.

2004–2006 Alueellinen yhteistyö tiivistyy (Satakunnan TE-keskus, Satakunnan Yrittäjät, Sataosaajat ja SAMK). Erityisesti halutaan turvata jo olemassa olevien yritysten jatkaminen.

Yrittäjäpolvenvaihdos-pilottihanke.

2005 Yrittäjyyden opinnollistaminen, pedagoginen näkökulma. Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsee SAMKin Yrityskiihdyttämön koulutuksen laatuyksiköksi 2005–2006.

2006–2007 Mentorointiprosessin laajentaminen opetushenkilöstölle, ei vain päätoimisille mentoreille.

Kiihdyttämöpalvelut tuotteistetaan 15 opintopisteen laajuiseksi verkkoopinnoiksi.

2007 Kansainvälistyminen: ensimmäiset korkeakouluyhteistyökumppanit (Hollanti, Irlanti, Saksa ja Slovenia)

2008–2010 Valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä tiivistetään. Yrittäjyyden oppiminen viedään myös sosiaaliseen mediaan. Hankeyhteistyötä Tampereen ja Vaasan AMK:n kanssa. Porin yliopistokeskuksen (TY) kanssa yrittäjän johtajuusominaisuuksien kehittäminen, suunnattiin erityisesti naisten johtamiin kasvuhakuisiin pk-yrityksiin.

2009–2011 Kansainvälinen yhteistyö jatkuu mm. Itämeren alueen maiden kanssa. Yrittäjyyteen englanninkielisiä opintoja.

AGORA YRITTÄJYYS 2016 |

7

MENTORIT

MENTORIEN HUIPPUHETKET Erityisesti mieleen on jäänyt Jari

Mentorina olen saanut olla mukana

Mieleenpainuva mentoriurani huip-

Lammisen Lastensuojelulaitos ja si-

seuraamassa kymmenien opiskeli-

puhetki oli, kun kiihdyttämö vuonna

jaiskoti Mesikämmenen Oy:n ja Lau-

jayrittäjien tietä yrittäjyyden maail-

2005 palkittiin opetusministeriön

ra Löppösen Hoivakoti Kultaruskon

maan. On ollut ilahduttavaa huoma-

koulutuksen laatuyksikkönä. Pal-

kehittäminen ja yrittäjien auttami-

ta, miten yritystoiminta ja opinnot

kintosumma, noin 340 000 euroa oli

nen yrittäjyydessä. Iso asia on ollut

saadaan niveltymään yhteen ja miten

jopa nykymittapuun mukaan mer-

myös sen oivaltaminen, että alkavan

meiltä lähdetään tutkinnon ja toi-

kittävä summa. Muu kuin rahallinen

yrittäjän arjessa on oikeasti paljon

mivan yrityksen kanssa eteenpäin.

arvo oli vähintään yhtä merkittävä.

sisältöjä, jotka vievät myös tutkinnon

Haluan tuoda esille myös mentorin

suorittamista eteenpäin. Huippujut-

vastuun tapauksissa, joissa yrittäjäk-

Palkinto voitettiin ”yrittäjyysopsilla”.

tuja olivat myös tilaisuudet, joissa eri

si haluavan yritysidea ei ole sovelias

Sain olla tätä opetussuunnitelmaa

alojen yrittäjillä oli mahdollisuus ver-

yrityskiihdyttämöön tai sillä ei ole

laatimassa ja mukana laatupalkinnon

kostoitua keskenään.

realistisia menestymismahdollisuuk-

arviointitilaisuudessa, joka oli varsin

sia.

jännittävä ja painui syvästi mieleen.

toimiessani oli johdon vahva sitoutu-

Liikeideaa tutkitaan ja kehitetään

Yrit yskiihdy t tämön hy vä maine

minen yrityskiihdyttämöön. Mentorit

soveliaammaksi, jos se on mahdol-

mahdollistaa myös koko SAMKin

olivat lähellä opiskelijoita ja heille tut-

lista. Vastuu on myös, jos mentorilla

asiantuntijaverkoston käyttämisen.

tuja, jolloin kynnys lähteä Yrityskiih-

on epäilys yrittäjäksi haluavan val-

Yrittäjätoiminnan ja opintojen yh-

dyttämöön oli matala.

miuksista yrittäjäksi. Mentori ei tee

distäminen joustavasti on ollut ja on

päätöksiä suuntaan tai toiseen yksin,

SAMKin yrityskiihdyttämön keskei-

Paljon teimme työtä, joka ei välttä-

vaan keskustelee muiden mentori-

nen vahvuus.

mättä tuolloin johtanut yrittäjyyteen,

en kanssa ja hyödyntää ulkopuolisia

mutta vei varmasti osaltaan yrittä-

asiantuntijoita. Lopullisen päätöksen

Parasta kuitenkin mentorin työssä on

jyysasennetta eteenpäin lähes kai-

näissäkin tapauksissa tekee opiskeli-

ehdottomasti ollut se, kun on saanut

kissa koulutusohjelmissa. Uskon, että

ja, ja mentori tukee, oli päätös kumpi

nähdä opiskelijayrittäjän löytävän

tämän tyyppinen omille aloille suun-

tahansa. Kohdalleni ei yli 15 vuoden ai-

kiihdyttämön avulla ratkaisun ongel-

tautuva asennetyö auttaisi tulevai-

kana ole sattunut kuin kolme tapausta,

miinsa ja onnistuvan kehittämään

suuden Suomessa yritysten käynnis-

joista kaksi luopui yritysideasta ja yksi

omaa yritystoimintaansa eteenpäin.

tymiseen eri aloilla ja osaltaan lisäisi

perusti yrityksen itsenäisesti. Mento-

työllisyyttä.

rointi on haasteellista ja vastuullista,

Erityisenä vahvuutena mentorina

mutta erittäin palkitsevaa toimintaa.

Hanna Rautava-Nurmi

2011–2013 Korkeakouluyrittäjyys painopisteeksi SAMKin strategiaan ja mukaan tavoite- ja tulosneuvotteluihin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Sirpa Sandelin

Jukka Rajala

2014 Ensimmäiset kaikille SAMKin koulutusohjelmille yhteiset yrittäjyysopinnot (5 op) käynnistyvät.

Opinnoissa painotetaan yrittäjämäistä toimintatapaa sekä pohditaan yrittäjyyttä yhtenä uramahdollisuutena.

2013–2014 Innovaatiopedagogiikka, innovaatio-osaamisen mittaaminen; miten innovaatiotoiminta näkyy korkeakouluyrittäjyydessä (mukana Turun AMK:n koordinoimassa hankkeessa).

8

| AGORA YRITTÄJYYS 2016

2016 ALL IN -hankkeessa Satakuntaan synnytetään uusi toimintaympäristö, kaikille opiskelijoille yhteinen yrityskiihdyttämö. Yhteistyökumppaneina yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, ammatillinen 2. aste ja yrittäjät.

RAHOITTAJA

Simo Kauppi:

Osaamista pitää kannustaa TEKSTI & KUVA: Anne Sankari

Satakuntalaiset osuuspankit lahjoittivat SAMKin yrityskiihdyttämölle vuosituhannen alussa miljoona markkaa. Miksi?

– Siksi, että se on osuustoiminnalliselle pankille luonnollinen osa toimintaa, sanoo Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi.

Y hteensä mi ljoonan markan la hjoitus mentoreiden palkkaukseen tehtiin vuosina 2002 ja 2003 – joskin 2003 summa laskettiin jo euroissa. Yrityskiihdyttämö oli kiinnostava kohde osuustoiminnalliselle pankille.

– Yrityskiihdyttämön organisointi oli meidän mielestämme ammattitaitoista.

Oli ammattitaitoisia mentoreita ja innostunutta väkeä mentoroitavana, kuvailee Kauppi.

– Yli 100 yritystä perustettiin nopeassa aikataulussa, niinä kahtena vuotena, ja ne

työllistivät vielä enemmän ihmisiä kun joillain oli jo työntekijöitäkin.

– Ja kun maakunta hyötyy, niin tottahan se hyödyttää myös meitä, Kauppi toteaa.

Kauppi kuvaa toimintaa heille luonnolliseksi, ja viittaa osuustoiminnallisen pankin kaksoisrooliin sekä liiketaloudellisena että yhteiskunnallisena toimijana.

– Aika merkittävästi satsaamme ympäristömme hyvinvoinnin kehittämiseen, isoilla ja pienillä teoilla.

Yhteys SAMKiin on edelleen olemassa, mutta nyt harjoittelujen, opinnäytetöiden ja opetukseen liittyvien tutustumiskäyntien kautta. SAMKista valmistuneita myös rekrytoidaan.

Kaupin mielestä osaamisen tukeminen on tärkeää. Osuuspankit ovat tukeneet myös muun muassa Porin yliopistokeskuksen yrittäjyysprofessuuria.

– Tällä on vipuvaikutusta erittäin hyvin.

Kun osaavat ihmiset perustavat uusia yrityksiä, ja jos ja kun ne jäävät alueelle, se hyödyttää koko aluetta.

Osaamista pitää siis kannustaa.

– Kun yritykset pääsevät vauhtiin, ne synnyttävät tulevaisuuden elinvoimaa, ja se on varmaan kaikkien etu.

Työntekijöiltä odotetaan nykyisin samoja ominaisuuksia, joita myös yrittäjät tarvitsevat: oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutteisuutta.

Kauppi kannustaa korkeakouluja ja opiskelijoita vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön työelämän kanssa entistäkin enemmän.

Samalla hän peräänkuuluttaa asennetta ja kärsivällisyyttä – siis myös jäitä hattuun.

Yleensä, jos ei ryhdy yrittäjäksi, ura aloitetaan jostain muualta kuin johtajan paikalta.

– Johtajalle on pelkästään hyvä, että on laaja-alaista näkemystä työelämästä.

AGORA YRITTÄJYYS 2016

|

9

HISTORIA

”Opiskelijan kasvu yrittäjyyteen ja pk-sektorille ennakoimaton TEKSTI: Matti Lähdeniemi, dos. & Hannu Piiroinen, DI

O

tsikko on ensimmäisestä yrityskiihdyttämöä käsittelevästä raportista ollen sen tekstiosan viimeinen huutomerkkeihin päättyvä lause. Silloinkin pyrittiin toipumaan lamasta. Vuorineuvostyöryhmä oli laatinut raportin ”Suomi tarvitsee uusteollistamisohjelman”, ja silloinen opetusministeriö päätti reagoida asiaan. Käynnistettiin kansallinen Uusteollistamisohjelma ja koulutus -hanke, jossa oli neljä alaohjelmaa, joista yhtä, ”opetuksen vuorovaikutus ja avoimuus”, johti Matti Lähdeniemi. Satakunnan va. amk oli mukana hankkeella, jossa mallinnettiin opiskelijaprojekteja Hannu Piiroisen johdolla.

Kansallisen hankkeen päättyessä ministeriö oli innostunut saavutuksista ja valmis uusiin avauksiin. Kun sieltä tiedusteltiin,

olisiko mahdollista pilotoida yrityshautomotoimintaa koulutusorganisaatioissa, Lähdeniemi reagoi tylysti: hautominen ei taida tuottaa merkittäviä tuloksia, mutta jos voidaan kiihdyttää – näin termi yrityskiihdyttämö oli synnytetty.

Kaikilla kuudella teemasta innostuneella koulutusorganisaatiolla oli omantyyppinen toteutusidea. Satakunnan pilotin teema oli yrityskiihdyttämöä alati kantava idea: Opiskelija todellisena yrittäjänä jo opiskellessaan. Tavoite oli selkeä: opiskelijan valmistuessa hänellä on korkeakoulututkinto ja opiskelun rinnalla jalostettu yritystoiminta, joka kantaa valmistumisen jälkeen. Yksi tärkeimmistä asioista oli opiskelijan sitoutuminen kiihdyttämöprosessiin alkuvaiheen keskustelujen jälkeen allekirjoitetulla kiihdyttämösopimuksella.

Projektipäälliköksi lupautui Anja-Riitta Järvi, jääden hankkeen jälkeen kiihdyttämön täysaikaiseksi asiantuntijaksi ja voimavaraksi. Yrityskiihdyttämön kantaviin voimavaroihin alusta alkaen kuului myös Kari Laine ja myöhemmin myös Ari-Pekka Kainu.

Kiihdyttämö eteni vauhdikkaasti, muun muassa syntyi ammattikorkeakoulun oma mentoriverkosto, koulutusseminaarit prosessissa oleville yrityksille ja toimitilajärjestelyt. AMK-pohjaisten kansallisten verkostojen, kuten FINPINin, käynnistämisellä oli tärkeä rooli yrittäjyyden edistämisessä.

Syntyi myös uusia kansainvälisiä verkostoja ja kumppanuuksia, muun muassa Hollantiin, Irlantiin ja Kiinaan.

Kiihdyttämön edistämisessä myös säännöllinen raportointi eri foorumeilla oli tärkeää.

◄ Kiihdyttämöä kuvaa hyvin kaavio, jota on jonkin verran modifioitu vuosien varrella, mutta karkealta rakenteeltaan se on yrityskiihdyttämön ikäinen, ansaiten pysyvän paikan kiihdyttämön historiassa. Kaaviosta näkyy myös yksi kiihdyttämön kantavista ideoista: tuottaa opiskelijalle myös valmistumisen kannalta elintärkeitä opintopisteitä.

10

| AGORA YRITTÄJYYS 2016

yrityskiihdyttämöstä kasvu!!”

Esimerkki vuodella 2002 Anja-Riitta Järven laatimasta raportista: O`Sata Enterprise Accelerator® on tuottanut Satakuntaan tähän mennessä 49 osaamisintensiivistä yritystä. Yritykset toimivat 12 eri paikkakunnalla ja ovat luoneet n. 120 työpaikkaa. Vuonna 2002 yritysten yhteinen liikevaihto oli yli 3 miljoonaa euroa. Yhdeksän yritystä saavutti v. 2002 vähintään 150 000 euron liikevaihdon. --- Vuoden 2002 aikana on mentorointi- ja ohjausprosessin tukemana syntynyt 11 uutta yritystä. --- V. 2003 mentorointiprosessi pääsee täyteen vauhtiin ja prosessissa kehittyvien mentoreiden määrä lisääntyy. Samalla prosessin toimintaa hiotaan. Määrällisenä tavoitteena on, että 3 % SAMK:ssa vuosittain aloittavien opiskelijoiden määrästä lähtee yrittäjiksi. Se merkitsee noin 30 uutta yrittäjää ja 15 uutta yritystä vuodessa.

--- Satakunnan osuuspankkien kanssa tullaan tiedottamaan eri teemaseminaareissa ja sidosryhmätapaamisissa kiihdyttämö- ja mentorointiprosessin tuloksellisuudesta ja vaikutuksesta satakuntalaiseen hyvinvointiin.

Kiihdyttämö on matkallaan kerännyt myös useita kunniamainintoja ja palkintoja, joista yksi merkittävimmistä oli yrityskiihdyttämön palkitseminen opetusministeriön koulutuksen laatuyksikkönä.

Satakunnassa Suomen ensimmäinen korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteinen Yrityskiihdyttämö Opiskelijoiden oma tekeminen ja heidän mentorointinsa on Yrityskiihdyttämössä keskeistä.

ALL IN -hankkeessa rakennetaan yhteinen Yrityskiihdyttämö palvelemaan yrittäjyydestä kiinnostuneita satakuntalaisia

Yrityskiihdyttämön tähänastisen elinkaaren aikana on yrittäjyys saanut entistä vahvemman sijan osaavien ihmisten työllistämismenetelmänä. Voidaan myös todeta, että ei ole itseään kunnioittavaa korkeakoulua, ministeriötä tai julkista organisaatiota, jonka strategiassa ei painotettaisi yrittäjyyttä. Satakunnan ammattikorkeakoulu on yrityskiihdyttämön lisäksi aktiivisesti ja monimuotoisesti edistänyt yrittäjyyttä erityisesti Satakunnan alueen kilpailukyvyn vauhdittamiseksi.

nuoria, jotka opiskelevat ammatillisella

Näillä pienillä välähdyksillä yrityskiihdyttämön askelista haluamme onnitella ja toivottaa muhkeaa menestystä edelleen Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämölle.

– Meitä SAMKissa tietysti kiinnostaa se,

toisella asteella ja korkeakouluissa.

Ammatillisella toisella asteella mentorien rooli on hyvinkin käytännöllinen. He ovat koutseja, rinnalla kulkijoita, jotka opastavat käytännönläheisten tehtävien suorittamisessa. Perusperiaatteet ovat kuitenkin samat: mentorit ja koutsit tukevat opiskelijan omia pohdiskeluja, vahvuusalueiden löytymistä ja kanavoimista yritystoimintaa tukeviksi toiminnoiksi.

että voimme saada opiskelijoita, jotka käyvät Yrityskiihdyttämön polun ja ovat kiinnostuneita jatkamaan opintojaan ja yrittäjyyspohdintojaan SAMKissa, sanoo ALL IN -hankkeen vetäjä Pia Marjanen.

– Yrittäjyydessä tärkeää on verkostoituminen. Me SAMKin mentorit saamme mentorikoutsien kautta uutta näkökulmaa asioihin ja haastamme omia työkalujamme – toimivatko ne kaikissa tilanteissa, sanoo Marjanen.

Yhteisen Yrityskiihdyttämön tapahtumia voit seurata osoitteessa www.all-in.fi

▲ Kaavio tiivistää yrityskiihdyttämön perusideologiaa – ja sisältää myös Hannu Piiroisen innovoiman nuusku-termin.

AGORA YRITTÄJYYS 2016 |

11

VALINTA 2016

Vuoden 2016 yrityskiihdyttämöyrittäjä

Konetekniikan opiskelijan intohimo Bistro Bayn nuori yrittäjä vaihtoi koneet ruuanlaittoon ja ravintolan pyörittämiseen.

– Puhuttiin, että pitäisikö oikeasti laittaa oma ravintola. Voisihan sitä jahkailla vaikka kuinka pitkään – ja vanhana sanoa, että ”oishan sitä voinut”, kuvailee parin vuoden takaisia mietteitään Laura Yläkorpi, SAMKissa kone- ja tuotantotekniikkaa opiskellut Bistro Bayn ravintoloitsija. Bistro Bay valittiin SAMKin vuoden yrityskiihdyttämöyritykseksi.

Laura Yläkorpi avasi Bistro Bayn Uuteenkaupunkiin helmikuussa 2015 yhdessä poikaystävänsä Niko Kluuskerin kanssa.

Ravintola sijaitsee Uudenkaupungin kaupunginlahden rannalla vanhassa punaisessa rantamakasiinissa.

12

| AGORA YRITTÄJYYS 2016

Lauran tie ravintola-alan yrittäjäksi ei ole ehkä se tavallisin, jos sellaista on olemassa. Tausta on yrittäjälle tyypillinen, että perheessä on yrittäjiä jo ennestään – Lauran äiti on yrittäjä. Sen sijaan Lauran koulutus ennen yrityskiihdyttämöä ei ole viitannut ravintola-alaan ja yrittäjyyteen.

Laura kouluttautui ensin Porissa lentokoneasentajaksi ja jatkoi alaa ammattikorkeakoulussa Tampereella. Alan työpaikat ovat kuitenkin maailmalla, minne Lauralla ei ollut hinkua. Laura siirtyi opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa SAMKiin Raumalle vuonna 2011. Insinööriopinnot

Niko Kluuskeri ja Laura Yläkorpi.

Haastattelu tehtiin toukokuun lopussa, kesän toiseksi viimeisenä vapaapäivänä. Kesällä Bistro Bay on auki päivittäin.

VUODEN YRITYSKIIHDYTTÄMÖYRITTÄJÄT 2005 Elias Viitakoski, Uusmediatoimisto Celeria Oy 2006 Jari Lamminen, Lastensuojelulaitos ja sijaiskoti Mesikämmen Oy 2007 Jani Nurmi, Jussi Pohjola ja Juuso Kemi, Staart Oy 2008 Hannu Esko, kuvataiteilija Hannu Esko 2009 Sampsa Mäki-Arvela, Lännen Talotekniikka Oy 2010 Laura Löppönen, Hoivakoti Kultarusko Oy 2011 Leena Roskala, Kumppania Oy 2012 Rami Kivistö, Suojax Oy 2013 Kati Lukkari, Katin Mussukat 2014 Jonas Karlsson, Rapukuningas Ky 2015 Pauliina Haapala ja Mirka Väkiparta, Ft Voluntas Oy 2016 Laura Yläkorpi, Bistro Bay (New Town restaurants Oy)

A A: IL AHDUTT

nä ina ei men Se, että a n a v a a k ty ypillisen erkiksi im s E . n a m uka t, he jotka nuoret mie nikeit toa. tilaavat sie

– Enemmän tai vähemmän ollaan aina töissä. Ei varmaan ole sellaista päivää, ettei tekisi jotain, sanoo Laura. Lomaa pidetään helmikuussa.

ovat vielä kesken – eikä Laura uskalla luvata niiden valmistumista ainakaan ihan heti.

Kun Nikokin on pelannut ammatikseen jääkiekkoa eri maissa, voi jo alkaa ihmetellä: miten teistä tuli ravintolayrittäjiä?

Kotikaupungissa oli valmiiksi verkostoa.

Sekä Laura että Niko olivat tehneet ravintola-alan töitä, kesätöitä ja ekstranneet, Uudenkaupungin ravintoloissa. Ravintolaelämän ja asiakaskunnan rakenne oli tiedossa. Myös monet ihmiset olivat tulleet tutuiksi.

– Paikalliset tuntevat meidät aika hyvin.

Meillä käy vakioporukkaa keiden kanssa on kiva vaihtaa kuulumisia, kertoo Laura Yläkorpi.

Ala on kilpailtu. Laura sanoo yllättyneensä, että ensimmäinen vuosi meni niin hyvin kuin meni. Bistro Bay tuntuu löytäneen oman elintilansa ja tarjoavan jotain erilaista tai eri tavalla kuin muut.

– Oli pelko, että tämä profiloituu vain nuorten paikaksi, mutta tosi kivasti käy kaiken ikäisiä. Iltaisiin tulee enemmän nuoria,

Loogista oli perustaa ravintola.

Nuoret yrittäjät käyvät itsekin mielellään ulkona syömässä. Ruoka ja viinit ovat lähellä sydäntä. Työn suola ovat kuitenkin ihmiset.

– Asiakkaat tuovat paljon iloa päivään ja tekemiseen.

jotka poikkeavat matkallaan paikalliseen yökerhoon.

Huumorilla kirjoitettua ruokalistaa päivitetään kolmisen kertaa vuodessa.

– Pyritään tekemään mahdollisimman paljon alusta asti itse, simppeliä ruokaa, mutta ehkä vähän nykyaikaisemmin, ja pitää tarjolla esimerkiksi laadukkaita viinejä.

MIKÄ? ›› Bistro Bay, Uusikaupunki ›› Omistajat: Laura Yläkorpi ja Niko Kluuskeri.

Myös Lauran äidillä pieni osuus.

Ruuan ja juoman lisäksi tarjotaan muun muassa musiikkia. Töitä tehdään kahdestaan. Talvella apuna on välillä kaksi tai kolme käsiparia, kesällä noin seitsemän.

›› Aloitti 30.5.2015 ›› À la carte ja perjantailounas www.bistrobay.fi AGORA YRITTÄJYYS 2016 |

13

UUTTA

PUHEENVUORO Timo Mattila Johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

YRITTÄJÄN KOULUTUSOHJELMA VARMISTAA YRITYKSEN KEHITTYMISEN Satakunnan ammattikorkeakoulu ja

siä. Yrittäjyys on myös muutoksessa,

SAMKin osaamista yhdistetään nyt

satakuntalaiset toimijat yleisesti ovat

elinikäisestä yhden yrityksen parissa

muiden satakuntalaisten oppilaitos-

olleet vahvasti mukana yrittäjyyskas-

toimimisesta siirrytään kehittämään

ten kanssa ja rakennetaan yhteistä

vatuksen kehittämisessä 1990-luvun

yritystoimintaa enemmän sarjayrit-

satakuntalaista yrityskiihdyttämöä

lopulta alkaen. Oppilaitokset, yrittäjä-

täjämäisesti – yrittäjyys jatkuu koko

ALL IN -hankkeessa. Askeleet ovat

järjestöt ja kehittäjätahot ovat panos-

iän, mutta erilaisilla tavoilla. Yrittäjä-

varmoja ja odotettuja.

taneet nuorten ja aikuisten yrittäjyys-

polvenvaihdokset ovat silti edelleen

osaamiseen.

ajankohtaisia. Laskutavasta ja näkö-

Tarvetta tälle yrittäjyyden kehittämi-

kulmasta riippuen vähintään 20 000

selle tuntuu silti olevan enemmän kuin

Yrittäjyyttä korostetaan ajassamme

toimivaa yritystä on suunnittelemassa

aiemmin – samoin tilausta. Tämän

kaikkialla. Sipilän hallitusohjelmassa

yrittäjäpolvenvaihdosta suvun piirissä

vuoksi Satakunnan ammattikorkea-

yrittäjyys nostetaan työn tekemisen

tai muualta jatkajaa etsien.

koulussa aloitetaan syksyllä 2017,

kanssa tärkeimmäksi talouden kas-

ensimmäisenä Suomessa, Yrittäjän

vun elementiksi. Suomen talouden

koulutusohjelma.

ja työllisyyden nostamisen tukipilarit ovat yrittäjyys ja työ. Satakunnan

Koulutus on tarkoitettu heille, jotka

maakuntaohjelma nostaa yrittäjyyden

haluavat kehittää omaa yritystoimin-

painopisteeksi numero 1. Keinoina

taansa ja ammatillista osaamistaan

todetaan yrittäjyyskasvatus kaikilla koulutuksen asteilla, yrityskiihdyttämötoiminta osana opiskelua, aloittavien yritysten ja yritystoimintaa kehittävien yritysten tukeminen sekä omistajanvaihdokset. Yrittäjiä halu-

Vähintään yksi uusi kansainvälinen ostaja tai asiakas luvataan kaikille valmistuville.

omalla alallaan. Koulutuksen ohjenuorana on, että oppiminen ja yrittäjänä toimiminen mahdollistetaan yhtä aikaa.

Koulutuksessa eri taustoista olevat

taan kannustaa tuotekehitykseen,

14

liiketoiminnassa, yrittäjyydessä ja

verkostoitumiseen ja kansainvälisty-

Korkeakouluissa yrittäjyyttä on tut-

nykyiset yrittäjät, tulevat yrittäjät ja

miseen sekä kasvuun.

kittu ja yrittäjy y teen kannustettu

yrittäjäpolvenvaihdosta toteuttavat

erilaisin toimin. Satakunnan ammat-

yrittäjät kehittävät oman yrityksensä

Hallituksen ja maakunnan yrittäjyy-

tikorkeakoulu perusti 1996 Suomen

toimintaa ja verkottuvat toistensa ja

den korostamiselle on vahva tilaus

ensimmäisen Yrityskiihdyttämön. Se

ammattikorkeakoulun verkostoissa

teollisuuden rakennemuutoksen seu-

mahdollisti opiskelijalle tuetun väylän

– vähintään yksi uusi kansainvälinen

rauksena. Pk-sektorin yritykset ovat

yrittäjäksi jo opiskeluaikana. Opiskeli-

ostaja tai asiakas luvataan kaikille

merkittäviä työllistäjiä, ja viimeisten

jan saama mentorointi ja korkeakou-

koulutusohjelmasta valmistuville.

vuosien aikana uudet työpaikat ovat

luopinnot loivat yhdessä vahvan poh-

lähes yksinomaan syntyneet pieniin

jan asiantuntijuuteen ja yrittäjyyteen.

ja keskisuuriin yrityksiin. Yrityksistä

Yrityskiihdyttämön tuella on noin 500

lähes 99 % on alle 50 hengen yrityk-

opiskelijaa ryhtynyt yrittäjäksi.

| AGORA YRITTÄJYYS 2016

YRITTÄJÄPOLKU kaikissa SAMKin koulutusohjelmissa PERUSOPINNOT

YRITYSKIIHDYTTÄMÖ

YRITTÄJYYDEN perusteet | 5 op

OMAN LIIKEIDEAN kehittäminen | 5 op

OMAN YRITYKSEN kehittäminen | 5 op

Opiskelijoita n. 1200 / vuosi

Opiskelijoita n. 50 / vuosi

Opiskelijoita n. 20 / vuosi

YrityskiihdyttämöSOPIMUS

Yrityksen PERUSTAMINEN

ilmoittautuminen opintojaksoille

Y-tunnus

Harjoittelu Opinnäytetyö Apparaatti Soteekki

Yhteys MENTORIIN

Jopa

aloituskeskustelu HOPS

ALUMNItoiminta

tutkinnosta yrittäjyysopintoina Yrityskiihdyttämössä™ keskeistä: • mentorien tuki ja neuvonta • opintosuoritusten suuntaaminen oman yrityksen hyväksi • henkilökohtainen opintosuunnitelma • verkostojen hyödyntäminen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuki • mahdollisuus yrittäjäpolvenvaihdokseen

AGORA YRITTÄJYYS 2016

|

15

Tulevaisuus pelissä!

Meillä on 210 leveliä yrittäjän haasteita kaikille, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin. Omalla unelmalla. Omalla polulla.

Haku keväällä 2017 YRITTÄJÄN KOULUTUKSEEN

samk.fi/haku