Agora 2/2014

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

2 | 2014

"Massiivikurssit eivät ole säästövälineitä"

HYÖDYNNÄ

YSTIIMI: YRITTÄJY IN OTA MEIH Ä!

YHTEY TT

SAMKin uusia tutkimusryhmiä ESITTELYSSÄ

Tietoliikenneverkot ja palvelut ANTTIVESA KNUUTTILA:

Viime vuodet olleet raakaa kyytiä

SAMK ja Turun AMK

Rannikkonaapurit yhdistävät voimiaan

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

Anne tekee töitä SAMKin viestinnässä, työkentässä erityisesti Agora, julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne rakastaa liikkumista, kahviloita ja avaria maisemia.

SUVANTOVAIHETTA ODOTELLESSA Tämä on yhteistyönumero. No, sitähän tämä

Satakuntaa ja SAMKia. Olen samaa mieltä

kaikki on, yhteistyötä. Nyt silmiesi edessä

kuin haastattelemani Satakunnan ammatti-

olevassa lehdessä näkyy kuitenkin todella

korkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohta-

monta suuntaa: SAMKin ja Turun liittouma,

ja Anttivesa Knuuttila: edelleen turhan vä-

yhteistyö SAMKin ylläpitäjäosakeyhtiön hal-

hän tiedetään kuinka monipuolista ja laajaa

lituksessa, yhteistyökumppani Porin yliopis-

osaamista SAMKissa on. Sen näkeminen ei

tokeskus, yhteistyökuviot SuomiAreenassa,

ole muilta pois. On toki Satakunnassa, jopa

SAMKin uudet tutkimusryhmät ja SAMKin

Porissa, jo vähän opittu kehumaan sitäkin,

yrittäjyystiimi, joka esittelee työkalunsa Ap-

mikä on omaa. Sikses hyvää. Sinulla voi olla

paraatin, Soteekin ja Yrityskiihdyttämön.

SAMKista monenlaisia kokemuksia opiske-

Kuvataiteen kuukauden kuva -juttukin kertoo

lijana, yhteistyökumppanina tai työntekijänä

yhteistyöstä. Suosittelen vilkuilemaan ainakin

– sekin on varmaan selvää, että ihan aina ei

otsikot – jo niistä näet, mitä on meneillään.

kaikki mene täysin putkeen. Sitä paitsi: Jos

Mitä tehtiin viime vuonna, näet tiivistetysti uu-

ärsytti tai kiinnosti, anna palautetta (agora@

nituoreesta vuosikertomuksesta.

samk.fi).

Sietämätöntä itsekehua taas koko lehti täyn-

Niin mitä suvantovaihetta tässä odotellaan?

nä? Paljasjalkaisena keskisuomalaisena, ja

Lue Anttivesa Knuuttilan haastattelu, joka al-

vielä yliopistosta tulleena, kehtaan kehua

kaa sivulta 5 – sen lopusta se selviää.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TOIMITTAJA EDITOR Hanna Valtokivi

KANNEN KUVA COVER PHOTO Katri Väkiparta PAINOPAIKKA PRINT Euraprint PAINOS CIRCULATION 3 500 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

Insinööriopiskelijoiden vaunusauna SuomiAreenalle.

Sivu 15

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Syyskuussa 2014 / in September 2014 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

2

| AGORA 2/2014

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

2/14

13

5

19

12

10

12 9

4 5

PUHEENVUORO Yhteistyön perusteet

13

HAASTATTELU SAMK Oy:n hallituksen puheenjohtaja Anttivesa Knuuttila

KOLUMNISTIVIERAS Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu ovat vahvoja yhdessä

14

8

TUTKIMUSRYHMÄT Hyödynnä SAMKin uusia tutkimusryhmiä

SUOMIAREENA KESKUSTELEE Menettävätkö koulujen seinät merkityksensä?

15

9 10

RYHMÄ ESITTÄYTYY Tietoliikenneverkot ja palvelut

KUUMAT LÖYLYT? Insinööriopiskelijoiden vaunusauna SuomiAreenalle ALUMNIKOLUMNI Laulussako totuus?

12

YHTEISTYÖ CoastAL – uutisia Lounais-Suomen AMK-liittoumasta

16 17 18

YRITTÄJYYSTIIMI Lentoon lähdössä – luota opiskelijaan

JULKAISUT SAMKin uudet julkaisut TÄRPIT Kiinni arjessa

AGORA 2/2014

|

3

PUHEENVUORO

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

YHTEISTYÖN PERUSTEET Toimiva yhteistyö ja verkostoitumi-

ei välttämättä tarkoita sitä, että yh-

Kun osapuolet ovat tunnistaneet pit-

nen ovat työelämän monimutkais-

teistyökumppanien tulisi olla ystäviä

kän aikajänteen tavoitteet ja hyödyt,

tuvassa maailmassa menestymisen

keskenään. Suhde voi olla jopa po-

kumppanit voivat luopua lyhyiden

perusedellytyksiä. Kuinka toimiva

leeminen kunhan henkilöt kunnioitta-

pikavoittojen tavoittelusta. On hy-

yhteistyö luodaan? Siitä on kirjoitettu

vat toistensa osaamista ja luottavat

väksyttävä, että kumppani voi joskus

väitöskirjojakin. Jokaisella yhteistyötä

työasioissa toisiinsa. Tutkimus- ja ke-

saavuttaa itseä enemmän. Siitä huoli-

tehneellä on tästä omat havaintoai-

hittämistoiminnassa yhteistyötä edis-

matta kannattaa tehdä töitä yhdessä

neistonsa, hyviä sekä huonoja esi-

tää merkittävästi avoimuus ja alusta

ja jopa kumppanin puolesta, se mak-

merkkejä. Oman kokemusmaailmani

asti selkeät pelisäännöt, erityisesti

saa itsensä varmasti pitemmällä aika-

kautta tiivistäisin menestyksekkään

aineistojen avoimuudessa ja tuloksien

välillä takaisin.

yhteistyön reseptin viiteen kohtaan:

julkaisemisessa. Yksi menestyksekkäimmistä suomalaisista tutkimus-

Menestyksellisessä yhteist yössä

Yhteistyö luodaan henkilöiden välillä,

ryhmistä on menestynyt juuri siitä

osaamista yhdistetään ennakkoluu-

ei organisaatioiden tai niiden osien

syystä, että huippuyksikön kaikki ai-

lottomasti. Yhteistyössä erityisen

kesken. Keskusjohtoisessa kulttuu-

neistot ja menetelmät ovat olleet uu-

menestyneitä ovat ne, jotka ovat on-

rissa saatetaan edellyttää, että joh-

sien partnereiden käytettävissä, kun-

nistuneet jollain uudella tavalla yhdis-

to antaa yhteistyölle hyväksyntänsä

han julkaiseminen on tehty yhdessä.

tämään osaamistaan luoden uuden

ennen kuin yhteistyöhön ryhdytään.

menetelmän, tavan toimia tai koko-

Länsimaisessa kulttuurissa ei vas-

naan uuden tutkimusalueen. Merkit-

taavaa hyväksyntää tarvitse odottaa.

tävimmät innovaatiot ja tieteen uu-

Yhteistyön valmisteluun ja toimintaan

det avaukset on luotu liikuttaessa eri

on normaalisti täysi valtuutus, kunhan

tieteiden välisillä rajapinnoilla. Tästä

toiminta on organisaation tehtävän ja

hyvinä esimerkkeinä käyvät suoma-

strategian mukaista. Vaikka organisaatiot eivät luo yhteistyötä, ne voivat kuitenkin toimia yhteistyön osalta hyvässä ja pahassa. Organisaatiot ja sen rakenteet voivat hyvinkin tukea ja mahdollistaa yhteistyön syntymis-

On hyväksyttävä, että kumppani voi joskus saavuttaa itseä enemmän.

laiset huippututkimuksen yksiköt, esimerkiksi kylmäfysiikan soveltaminen aivotutkimuksessa tai aerosolitutkimuksen ja metsäntutkimuksen yhdistäminen ilmastomuutostutkimuksessa.

tä. Organisaatiot voivat ikävä kyllä myös rapauttaa ja pilata toimivan tai On siis lähdetty rakentamaan yhteistä

kaan enemmän kuin erikseen. Siksi,

laa vuorenvarmasti organisaatioiden

tietovarantoa ja osaamista sen sijaan,

teemme yhdessä tulosta!

ristiriitaiset tavoitteet ja mahdollinen

että tutkimus olisi toteutettu useissa

kilpailuasetelma.

erillisissä ryhmissä. tulee

Yhteistyön osapuolien tulee tunnistaa

vallita avoin luottamus. Luottamus

yhteistyöstä saatava hyöty ja lisäarvo.

Yhteistyökumppanien

4

| AGORA 2/2014

Yhteistyössä saa kaiken kaikkiaan ai-

orastavan yhteistyön. Yhteistyön pi-

välillä

Viilipytty demokratiaanarkian partaalla

HAASTATTELU

SAMK Oy:n hallituksen puheenjohtaja

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen

SAMK on ihan ehdottomasti kilpailutilanteessa – ja kovassa, sanoo Anttivesa Knuuttila, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Siinä ollaan muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa – rintarinnan, ei vastaan, toteaa vastakkainasetteluja kaihtava Knuuttila.

– Eikä se lopu siihen, vaan yhä enemmän kilpaillaan myös ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Kaikenmaailman MOOCit eli massiiviset avoimet verkkokurssit ja muut houkuttelevat nuoria, ja tulevaisuudessa enemmän vanhempiakin opiskelemaan verkossa. Läsnäolo ei ole enää niin olennaista, sanoo Knuuttila.

SAMK pystyy kilpailemaan, kun opetus on laadukasta ja SAMKiin hakeudutaan.

Knuuttila on ilahtunut siitä, että SAMK on jälleen kärkisijoilla opetuksen laadussa – se on valmistuville opiskelijoille tehtävän ns.

OPALA-kyselyn tulos.

Prosessien pitää olla kunnossa, mutta se ei riitä: on oltava ihmiset, jotka niitä toteuttavat. Myöskään fyysi-

sen ympäristön merkitystä ei hänen mielestään sovi väheksyä, etenkään nuorten miettiessä minne hakeutuvat.

– Eri asia on, mitä SAMK pystyy tekemään ja mikä jää esimerkiksi Porin kaupungin tehtäväksi. Vetovoima ei ole vain SAMKista kiinni. Mitä fyysisellä sijainnilla hävitään, pitää ottaa kiinni toista kautta. Onko se sitten MOOCit tai muu virtuaalinen toiminta, jolla voidaan puntteja tasoittaa?

On tehty myös irtisanomis- ja muita supistamispäätöksiä.

– Ratkaisuilla, joita on tehty, on vaikutusta pitkälle tulevaan. Jos oltaisi jätetty tekemättä kipeät ratkaisut, uskon että 10 vuoden päästä oltaisiin paljon vaikeammassa, jopa mahdottomassa tilanteessa. ▶

KUKA? ›› Anttivesa Knuuttila ›› Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, aktiivi kunnallispoliitikko (kok.) ›› paljasjalkainen porilainen ›› Porin Teatterin talous- ja hallintojohtaja, Porin Teatteritalo Oy:n toimitusjohtaja, sitä ennen 16 vuotta käsityönopettajana Porin Lyseossa ›› KM, laskentatoimen yo-merkonomi

AGORA 2/2014

|

5

Uudet kampukset turhaa tuhlausta?

tietynlainen joukkohysteria, Knuuttila analysoi.

Uudet kampushankkeet ovat kuumentaneet keskustelupalstat. Knuuttilan näkemys on, että niin Porissa kuin Raumallakin kampus on keskeinen asia kaupungille.

– En voi lakata toitottamasta pettymystäni siitä, että yliopistokeskus ei tässä vaiheessa ole mukana. Porin ja maakunnan kannalta se on tärkeää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut aika selvästi, että raha ei lisäänny. Resursseilla pitää saada aikaan saman verran tai mieluummin vielä enemmän ja parempaa. Jos uudella kampuksella saadaan lisää tehoja, se on kova investointi.

– Myös fyysinen etäisyys voi muodostua esteeksi, vaikka sitä ei olisi kuin muutama sata metriä. Kun ollaan samoilla käytävillä, syntyy luontaisia kohtaamisia. On vaarana, että syntyy jotain enemmän ja jotain uutta, muotoilee Knuuttila pilke silmäkulmassaan.

Puolueet edustavat tiettyjä ideologioita, mutta ideologiat ovat Knuuttilan mukaan ”vähän hukassa”. Hän kuvaa ideologiaan sitoutumisen olevan rehtiä ja reilua.

– Jos mennään kuin tuuliviiri äänekkäimpien mukaan, äänestäjillä ei ole juuri kuluttajansuojaa. Aina ei tiedä mihin päätöksenteko perustuu. Kuitenkin päätetään asioista, joissa vaikutukset ovat pitkällisiä ja toteutuvat pitkän ajan päästä. Jos mielipide muuttuu kolme kertaa kuukaudessa, onko mielessä silloin seuraavat kunnallisvaalit, eduskuntavaalit vai Satakunnan tilanne 20 vuoden päästä, Knuuttila kysyy.

Virtuaalisuus toimii paikassaan, mutta Knuuttilan mielestä on kiistatonta, että ihmiset tarvitsevat myös kohtaamisia kasvokkain. Pitkällä tähtäimellä kampuksissakin kysymys on koko Satakunnan tulevaisuudesta – jos halutaan kehittyä. Jos halutaan jämähtää, senkin pitäisi Knuuttilan mielestä olla yhdessä päätettyä.

Onko SAMK politiikan pelinappula?

– Kaikki julkishallinnon alla oleva on jossain tilanteessa pelinappula. Jos ajatellaan esimerkiksi kampusta, jokainen on nähnyt, miten asialla on pelattu.

Knuuttila ei kuitenkaan puhu puoluepolitisoitumisesta. Hän sanoo asioiden ylipolitisoituvan. Knuuttilan mukaan nykyisin lähdetään helposti miellyttämään jotain ryhmää ja yhdytään äänekkäimmän huutoon. Se ei ole puoluesidonnaista. Hän kutsuu ilmiötä demokratia-anarkiaksi.

– Tunteella mennään. Tuntuu, että kaikki menevät sen mukana, joka kovimmin huutaa. Jokaisella on oikeus lausua mitä haluaa, muut tarttuvat siihen tunteella ja sitten siitä tulee yleinen mielipide. Siitä tulee totuus ja 6

| AGORA 2/2014

Demokratia-anarkiaa tai ei, asioita on Knuuttilan mukaan sitten vain soviteltava yhteen niin, että päästään vähintään tyydyttävään ratkaisuun.

– Suurissa linjoissa ymmärretäänkin, että ollaan yhtä suurta kokonaisuutta, mutta on ihan luonnollista, että maakunnan jokainen alue haluaa turvata omaa etuaan. Olen ollut kuusi vuotta SAMKin hallinnossa ja välillä tuntuu, että koko ajan vähemmän tietää ja ymmärtää asioista. On tosi iso haaste peruskunnallispäättäjille hahmottaa esimerkiksi uutta rahoitusjärjestelmää. Aluepolitiikka ja tunneasiat vaikuttavat, se on inhimillistä.

AMK vai yliopisto?

– SAMK on tasaveroinen kumppani yliopistokeskuksen kanssa, se on tietysti keskeinen kumppani lähellä.

Se on Knuuttilan itsestäänselvä lähtökohta.

Kun haastattelija kysyy, miksi satakuntalaisessa keskustelussa yliopistot nähdään ammattikorkeakouluja tärkeämpänä, Knuuttila tyrmää ajatuksen täysin. Tilanne oli hänen mielestään toinen vuonna 2008, kun hän aloitti SAMKin hallinnossa.

– SAMKia ei pidetty kaupungintalolla juuri minään. Asenneilmapiirissä on tapahtunut iso muutos. On hahmotettu, että yliopistokeskus ei ole alueen ainoa korkeakoulu.

Joka paikassa olen itse tuonut esiin tosiasian, että SAMK on ainoa korkeakoulu, jossa päätökset tehdään maakunnassa.

Tunteella mennään.

Tuntuu, että kaikki menevät sen mukana, joka kovimmin huutaa.

– Ei ammattikorkeakoulu puheessa ole vielä yliopistojen tasolla, mutta nykyinen parikymppisten sukupolvi ei tee niiden välillä enää sellaista eroa kuin aiemmat. Arvostus tulee työelämän kautta, ja ylemmät AMK-tutkinnot ovat selvästi osa profiilin nostoa. Kun ajatellaan yliopistojen monisatavuotista historiaa ja ammattikorkeakoulujen reilua 20 vuotta, en ole ollenkaan toivoton.

Knuuttila muistuttaa, että niin kauan kuin maakunnassa on ammattikorkeakoulu, rahoitus tulee valtiolta tänne ja rikastuttaa alueen toimintoja. SAMKissa työskentelee ja SAMKista valmistuu korkeakoulutettua väkeä. Verotuksenkin kautta kuntiin jää hyvä summa.

Yhdistyvätkö SAMK ja Turun AMK? CoastAL-liittouma, yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa, on päässyt nyt kunnolla alkuun, kun Turussakin on ammattikorkeakouluyhtiö hallituksineen ja voidaan keskustella tasavertaisesti. Aiemmin keskustelukumppani oli kaupunginhallitus, jonka asioista ammattikorkeakoulun osuus oli ehkä prosentin luokkaa, eikä kiinnostuskaan ollut suuri.

– Yhteistyö varmasti tulee syventymään.

Näen valtavasti mahdollisuuksia. Vain äärimmäisen pakon edessä voisin kuvitella, että mentäisiin yhteen. On poliittisesti iso asia tässä yhteiskunnassa, että ammattikorkeakouluja on eri maakunnissa. En usko, että yhdistyminen ihan heti menisi poliittisesti läpi.

Mikä toi muutokset?

– Sanoin jossain vaiheessa SAMKin henkilöstöpäivässä, että yhtiöittäminen ei tarkoita mitään radikaalia muutosta. Se on edelleen totta. Muutokset tulevat siitä, että maailma muuttuu – muun muassa ammattikorkeakoulujen rahoitus.

– Paljon on menty eteenpäin, vaikka kaiken aikaa on kaatunut uutta niskaan. Koko ajan vaikutelma on kuitenkin ollut, että tämä juna menee eteenpäin ja että meillä ei notkahdeta. Viestini on se, että on menty ison mankelin läpi ja nyt kaikki näyttää paremmalta. Uskon että on tulossa suvantovaihe, jossa voidaan keskittyä omaan työhön ja SAMKin kehittämiseen. Toivottavasti en ole väärässä. Viime vuodet ovat olleet raakaa kyytiä.

Vaikka tietoisuus SAMKista on parantunut, silti ei tunneta ja tiedetä mitä kaikkea SAMKissa tehdään – kuinka monipuolisesti ja paljon. Paikallistason hehkutus kaikesta siitä, mitä on tehty, on ollut vähäistä. Tosin nyt SAMK on alkanut näkyä entistä enemmän, sanoo Anttivesa Knuuttila.

AGORA 2/2014

|

7

TUTKIMUSRYHMÄT

Hyödynnä SAMKin uusia tutkimusryhmiä TEKSTI & KUVA: Cimmo Nurmi, vararehtori/TKI

Satakunnan ammattikorkeakoulu tekee vuo-

Tutkimusryhmän toiminnan ytimessä on tut-

sittain yhteistyötä noin 300 yrityksen ja yh-

kimustulosten konkreettinen hyödyntäminen

teisön kanssa. Haluamme lisätä yhteistyö-

alueen yrityksissä ja yhteisöissä. Keskitymme

tämme ja tarjota uusia työkaluja yritysten ja

soveltavaan tutkimukseen ja tuote- ja palve-

yhteisöjen käyttöön. Olemme perustaneet

lukehitykseen.

seitsemäntoista tutkimusryhmää, joiden toimintaa ohjaavat maakunnan ja seutukaupun-

Tutkimusryhmillä on kaksi toimintaperiaatetta:

kien strategiat ja kehittämiskärjet.

1. Suosimme nopeita kokeiluja, joiden tulokset saadaan nopeasti työelämän käyttöön

SAMKin tki- eli tutkimus, kehittämis- ja inno-

(uutuusarvo).

vaatiotoiminnan painopistealueita ovat meri-

2. Mitä enemmän teemme yhteistyötä muiden

liiketoiminta, osallisuus ja saavutettavuus,

kanssa sitä suuremmalla todennäköisyydellä

palveluliiketoiminta, digitaalisuus ja resurssi-

jotain merkittävää tapahtuu (suurten lukujen

viisaus.

laki).

Jokaisen tutkimusryhmän tavoitteena on tehdä

Tutkimusryhmien vahvuutena on sekä tohto-

1. tilaaja–tuottaja-mallin mukaista yhteistyötä

ritason akateeminen osaaminen että työelä-

kaupunkiseutujen elinkeinopalvelujen kanssa

män käytännön osaaminen. SAMKin osaami-

2. Lounaisrannikko-yhteistyötä Turun, Uu-

sen lisäksi tutkimusryhmissä on edustettuna

denkaupungin, Rauman ja Porin kanssa

muiden korkeakoulujen asiantuntijoita sekä

3. liittoumayhteistyötä Turun ammattikorkea-

kansainvälisiä tutkijakollegoitamme.

koulun kanssa 4. kansainvälistä tutkimus- ja rahoitusyhteis-

Ota yhteyttä ja hyödynnä osaamistamme!

työtä.

TUTKIMUSRYHMÄT JA NIIDEN VETÄJÄT ›› Automaatio (Mirka Leino) ›› Esteettömyys ja saavutettavuus (Kati Karinharju) ›› Hyvinvointia edistävä teknologia (Sari Merilampi) ›› Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta (Tarja Javanainen-Levonen) ›› Innovaatiot (Kari Laine) ›› Kliininen hoitotyö (Anne-Maria Kanerva) ›› Laskennallinen älykkyys ja logistiikka (Riitta Tempakka) ›› Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Satu Vaininen) ›› Matkailuliiketoiminta (Sanna-Mari Renfors) ›› Meriosaaminen (Teemu Santanen) ›› Osallisuus ja hyvinvointi (Merja Sallinen) ›› Rakennettu ympäristö (Jarkko Heinonen) ›› Sisäympäristö (Martti Latva) ›› Tietoliikenneverkot ja palvelut (Kari Nummelin) ›› Uusiutuvan energian teknologiset ratkaisut ja energiatehokkuus (Suvi Karirinne) ›› Resurssiviisaus (Sirpa Sandelin) ›› Digitaalisuus (Marko Mikkola)

Digitaalisuus Innovaatiot

Esteettömyys ja saavutettavuus

Hyvinvointia edistävä teknologia

Automaatio

Laskennallinen älykkyys ja logistiikka

Meriosaaminen

Uusiutuva energia Matkailuliiketoiminta

Kliininen hoitotyö

Sisäympäristö

Rakennettu ympäristö Resurssiviisaus

Osallisuus ja hyvinvointi

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta

Tietoliikenneverkot ja palvelut

SAMKin tutkimusryhmien suhde toisiinsa. Tutkimusryhmistä kaksi, digitaalisuus ja resurssiviisaus, ovat kokoavia ryhmiä, jotka hyödyntävät muiden tutkimusryhmien osaamista.

8

| AGORA 2/2014

TUTKIMUSRYHMÄESITTELY

TIETOLIIKENNEVERKOT JA PALVELUT TEKSTI: Kari Nummelin | KUVA: Markus Helminen

Tietoliikenneverkot ja palvelut -tutkimusryhmässä pääpaino on tietoliikenteen, tietoliikenneverkkojen ja palvelujen kehittäminen. Yksi keskeinen tutkimus- ja kehittämisalusta on NGN-laboratorio.

Ryhmä vahvistaa ja kehittää laboratorion ase-

Myös ohjelmisto-osaamista

dyntää televerkoissa ja niiden opetuksessa.

ja kansainvälisesti keskeisenä mobiiliverkko-

Tietoliikenneverkko-osaamisen ohella yhä

mahdollisuuksia myös teollisuuden suuntaan.

asemana yhteistyössä tietoliikennealan yritys-

tärkeämmäksi nousevat verkkoihin toteutet-

Esimerkiksi NGN-laboratorion tukija NSF Te-

ten kanssa. Esimerkiksi DNA on keskittänyt

tavat erilaiset palvelut ja päätelaitteet. Näis-

lecom Ab perustaa omat tuotteensa pitkälti

datarunkoverkkojen ja radioverkkojen ope-

sä yhteistyötä on rakennettu muun muassa

OpenSource-komponentteihin, joita räätälöi-

roinnin Satakuntaan, koska täällä on saatavilla

Microsoft IT Academyn ja Cisco Networking

dään asiakastarpeen mukaisiksi kaupallisin

osaavaa ja palkkakustannuksiltaan kohtuullisia

Academyn kanssa. Yritykset ja aikuisopiskeli-

periaattein.

resursseja. NGN-laboratorio tarjoaa moni-

jat ovat erityisen kiinnostuneita verkko-koulu-

puolisia mahdollisuuksia tutkimus- ja palve-

tuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksis-

luliiketoimintaan, mutta se on vahvasti myös

ta osana henkilökohtaista ja yritystoiminnan

opetuksen väline, sekä SAMKin sisällä että kor-

kehittämistä. Ohjelmisto-osaamisen puolella

Yritysyhteistyötä tiivistetään erityisesti No-

keakoulukumppaneiden kesken kansallisesti

erilaiset MOOCit (massiivinen avoin verkko-

kian, Microsoftin, Ericssonin, DNA:n ja Siru

ja kansainvälisesti.

kurssi) ovat lyömässä läpi.

Innovationsin kanssa. Kansainvälisen verkos-

maa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti

OpenSource-selvitystyö avannee yhteistyön

Yhteistyötä tiiviimmäksi

ton kehittäminen sekä tutkimuksen ja projekVaikka taustalla onkin pitkäjänteistä työtä,

titoiminnan lisääminen liittyy kiinteästi tutki-

työ tutkimusryhmänä on al-

musryhmän toimintaan – kumppanina muun

kuvaiheessa ja suunni-

muassa Cognitel Intiasta, Óbuda University,

telmat vielä hioutuvat:

Unkarista, Dundalk Institute of Technology Ir-

t u t k i m u s r y h m ä vo i

lannista sekä Changzhou University Kiinasta

esimerkiksi suunnata

ja ComSource Yhdysvalloista.

tutkimusta selvittämään sitä, miten avoimen

Kirjoittaja on Tietoliikenneverkot ja palvelut

l ä h d e ko o din

-tutkimusryhmän vetäjä ja luonnontieteellis-

järjestelmiä

matemaattisten aineiden tiimivastaava.

voitaisiin hyö-

YDINTIIMI Kuvassa vasemmalta oikealle: ›› Kari Nummelin, FL (vetäjä) ›› Harri Ketamo, FT ›› Juha Aromaa, DI ›› Jukka Grönholm, FM Ota yhteyttä tutkimusryhmiin: Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@samk.fi Lisätietoa: samk.fi/tutkimus_ja_kehittäminen AGORA 2/2014

|

9

YRITTÄJYYSTIIMI

Lentoon lähdössä TEKSTI: Teppo Lundell ja Jaana Ruoho | KUVA: Harri Joensuu

SAMKissa on käytössään mittaamattoman arvokasta pääomaa: yritteliästä porukkaa. Opiskelijoiden ja henkilökunnan joukossa kävelee päivittäin vastaan ihmisiä, jotka auttavat omalla osaamisellaan muita tekemään maailmasta hiukan paremman.

SAMKia mainostetaan moniosaajien korkeakouluna, jossa tutkintoja voi suorittaa monilta eri aloilta. Näitä moniosaajia yhdistämään on koottu SAMKin Yrittäjyystiimi. Tässä joukossa yhdistyy, jos ei hulluus, niin poikkeuksellisella tavalla kyky ajatella toisin. Vai mitä sanotte porukasta, jossa henkilöitä kuvaavia vahvuuksia ovat yrittäjyys, hankebyrokratian kesyttäminen, resurssiviisaus, kuvataiteet, verkostot, naisyrittäjyys, pragmaattisuus suhteessa kaikkeen hulluun ja ihmeelliseen sekä kaiken kruununa realismi. Yhdeksää eri alojen ammattilaista yhdistää halu tehdä töitä opiskelijoiden ja yritteliäisyyden kanssa.

Höh, sanoo vanha konkari ja jatkaa, että tuollaistahan se aina siellä SAMKissa on ollut. Onhan niillä kaikkia yritysprojekteja ja joku yrityshautomokin. Joo-o, on ollut ja nykyään paljon terävämpänä ja kirkkaampana. Apparaatti, Soteekki ja Yrityskiihdyttämö tarjoavat korkeakouluopiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa testataan ja hankitaan käytännönläheistä osaamista oikeissa töissä.

Kannustavien perusopintojen jälkeen opiskelijat voivat lähteä työstämään ideaansa Yrityskiihdyttämössä, jossa idean ja sen omistajan mentorina toimivat SAMKin ammattilaiset. Jos kaikki menee hyvin, syntyy uusi satakuntalainen yritys, joka työllistää ja tuottaa uusia palveluita maakuntaan. Vaihtoehtoisesti päädytään ratkaisuun, jossa yrityksen perustaminen ei ole se viisain ratkaisu.

Vaihtoehdot siis testataan ja opiskelija tekee itse päätöksen. Vastuuta itsestä ja omasta tulevaisuudesta on taas tullut otettua roppakaupalla.

Soteekki hoitaa Jos Yrityskiihdyttämö on opiskelijan oman yritysidean testausympäristö, Soteekki palvelee ulkopuolisia asiakkaita yritysmäisesti. Vai mitä sanotte opiskelijoiden pyörittämästä palvelukeskuksesta, jonka asiakkaat saavat laadukkaita hyvinvointialan

Mahdollisuus jumpata Yrityskiihdyttämössä Yrittäjyys on SAMKissa tärkeässä roolissa kaikissa tutkinnoissa. Uusilla opiskelijoilla tutkintoon sisältyy viisi opintopistettä yrittäjyysopintoja.

SAMKin yrittäjyystiimillä on jalat tukevasti maassa, vaikka jutut välillä ovatkin lennokkaita. Vasemmalta oikealle: Petri Martikkala, Mikko Lehtonen, Nadja Eckhardt, Pia Marjanen, Teppo Lundell, Jaana Ruoho, Anssi Pajala, Heli Lamminen ja Sirpa Sandelin.

10

| AGORA 2/2014

–

luota opiskelijaan palveluja? Kun tulevaisuudessa ihmettelette, miten hoitoalan ammattilaiset osaavat ottaa asiakkaan tarpeet huomioon poikkeuksellisen luontevasti ja hoitavat näppärästi sopimuksetkin kuntoon, syyttäkää Soteekkia.

Paitsi hyvää hoiva- ja asiakaspalvelua, Soteekki kehittää myös arjen pieniä oivaltavia palvelutuotteita. On testejä, neuvontaa ja paljon muuta. Käykääpä kysymässä satakuntalaisilta palomiehiltä millaisessa työkunnossa he ovat. Saatte luultavasti vastaukseksi että kiitos kysymästä, soteekkilaiset testasivat ja tulokset ohjaavat pysymään jatkossakin hyvässä kunnossa.

Apparaatti – törmäysmahdollisuus

Olemme onnistuneet muuttamaan yritysten käsitystä korkeakoulujen mahdollisuuksista auttaa liiketoiminnassa.

Satakuntalaisten, ja vähän muidenkin, yritysten ja yhteisöjen omana palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisen laboratoriona toimii Apparaatti. Apparaatti tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kartuttaa työmarkkinoilla tarvittavaa korkeakoulutasoista osaamista. Kolmen vuoden aikana Apparaatissa on työstetty yli 170 yritysprojektia, joissa mukana on ollut yli 1000 opiskelijaa.

Tekemällä nämä projektit olemme onnistuneet muuttamaan yritysten käsitystä korkeakoulujen mahdollisuuksista auttaa liiketoiminnassa. Muutos on ollut avartava. Apparaatti on opiskelijoille ja yrityksille aito mahdollisuus kommunikoida ratkaistavista haasteista toisilleen.

Apparaatin toiminnan muotoja ovat yrityslähtöiset opintojakso- ja opiskelijaprojektit, yritykset ja opiskelijat toimimaan haastavat ideointikilpailut sekä uusimpana kokeiluna opiskelijalähtöiset yritysprojektit. Kaikissa tavoitteena on työelämässä tarvittavan osaamisen ja taitojen lisääntyminen. Apparaatti on kustannustehokas keino hankkia osaamista!

Kirjoittajista Teppo Lundell toimii Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjyyspäällikkönä ja Jaana Ruoho Yrityskiihdyttämön mentorina.

OTA YHTEYTTÄ: Teppo Lundell, p. 044 710 3531

AGORA 2/2014

|

11

YHTEISTYÖ PUHEENVUORO

SAMKin ja TuAMKin liittouman kutsumanimi on CoastAL.

Anne Kärki ja CoastAL-työryhmien toiminnan seurannan ”lakanat”, jotka visualisoivat toteutuneita ja tulevia tapahtumia 2014–15.

CoastAL – uutisia Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittoumasta TEKSTI: Anne Kärki, Lounais-Suomen ammattikorkeakoulun apulaistoiminnanjohtaja | KUVA: Katri Väkiparta

Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sopimuspohjainen liittouman työt ovat käynnistyneet.

Opiskelijoilla työ näkyy heti: yhteisesti sovitut kesäopinnot ovat jo tarjonnassa molemmissa korkeakouluissa ja ylempien koulutusohjelmien yhteisten opintojen suunnittelu on käynnissä usealla koulutusalalla, muun muassa tekniikan, terveydenhuollon, sosiaalialan ja liiketalouden koulutuksissa. Tulevaisuudessa liittoumassa työstetään yhteistä vieraskielisen koulutuksen toteutusstrategiaa ja kehitetään yhteistä maakuntakorkeakoulumallia.

Ristiinopiskelu ja yhteistyö helpommaksi Laatujärjestelmäyhteistyön tavoitteena on yhdenmukaistaa liittouman korkeakoulujen järjestelmiä ja näin helpottaa niin opiskelijoiden ristiinopiskelua kuin henkilöstön yhteistyötä. Kampusrakentamisen yhteistyö nousee korkeakoulujen saman12

| AGORA 2/2014

aikaisista kampusten muutostarpeista, kampusten uudelleen sijoittamisesta ja rakentamisesta isommiksi keskittymiksi.

Yhteistyö mahdollistaa laajan osaajaverkoston käytön aina rakentamisen kestävän kehityksen näkökulmasta innovaatiopedagogisten, monialaisuuteen ja verkostoitumiseen taipuvien oppimisympäristöjen suunnitteluun asti.

Yhteiset tutkimusryhmät ovat määrittäneet toiminnan tavoitteita vuosille 2014–2015. Ne ovat jättäneet tai jättävät useita hankehakuja tämän vuoden aikana rahoittajille. Tässä vaiheessa liittouman toimintaan sovitut tutkimusryhmät ovat ›› energia ja resurssitehokkuus ›› hyvinvointi- ja peliteknologia ›› toimiva arki ja saavutettavuus ›› tulevaisuuden työ ›› tiedonsiirtoverkot ›› meriteknologia.

Opiskelijakunnat, SAMMAKKO ja TUO, ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin, ja yhteistyö jatkuu vuosina 2014–2015 osana

liittouman toimintaa. Lisäksi opiskelijakuntien edustajat kutsutaan yhteisiin opetukseen liittyviin työryhmiin.

Liittoumalle yhteiset strategiset tavoitteet Liittoumastrategiatyö käynnistyi yhteisessä liittouman korkeakoulujen hallitusten ja liittouman johtoryhmän strategiaseminaarissa toukokuussa. Evästeinä liittoumastrategiatyöhön käsiteltiin yhteistyön syventämistä ja organisoitumisen muotoja, maakuntakorkeakoulutoimintaa ohjaavia tarpeita ja mahdollisuuksia sekä kansainvälistä ja kilpailukykyistä profiloitumista.

Työskentelyn tulokset loivat hyvän pohjan strategian valmistelulle.

Yhteistyömuotoja ei ole rajoitettu vain sopimuksessa mainittuihin, vaan jo olemassa olevat ja uudet käynnistyvät toiminnat pyritään saamaan myös esille – esimerkiksi työryhmien toimintaa voi seurata jatkossa nettisivuilla.

Harri Peltoniemi Porin Yliopistokeskuksen johtaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsen

VIERASKOLUMNI

VIERASKOLUMNI

YLIOPISTOKESKUS JA AMMATTIKORKEAKOULU

OVAT VAHVOJA YHDESSÄ Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi. (Tove Jansson: Taikatalvi) Minulla on ollut tilaisuus olla mukana sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun että Porin yliopistokeskuksen kehittämisessä. 1990-luvun alun kokeiluluvalla toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulu loi hyvän pohjan nykyiselle hyvin organisoidulle ja ammattitaitoisesti johdetulle monialaiselle ammattikorkeakoululle. Porin kaupungilla on ollut ja on edelleen merkittävä rooli sekä ammattikorkeakoulun että yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen edistämisessä. Saman-

Tasapainoisella kehittämisellä on saatu aikaan Satakunnan korkeakoululaitoksen kokonaisuus.

aikaisesti ammattikorkeakoulun kehittämisen kanssa on luotu yhteistyösuhteet nykyisiin Porin yliopistokeskuksen emoyliopistoihin. Yhteydenpito ja yhteistyö aikaisemman opetusministeriön ja nykyisen opetus- ja kulttuuriministeriön kans-

Satakorkeaan kuuluvat korkeakoulut ovat vah-

sa on ollut tiivistä ja on sitä edelleen. Suomen

voja yhdessä. Satakunnan ammattikorkeakou-

liittyminen Euroopan Unioniin mahdollisti EU:n

lun tuleva muutto uudelle keskustakampukselle

rakennerahastorahoituksen ja muiden rahoitus-

mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön. Porin

instrumenttien käytön korkeakouluopetuksen ja

yliopistokeskus muodostaa neljästä merkittäväs-

tutkimuksen kehittämiseen myös Satakunnassa.

tä suomalaisesta yliopistosta koostuvan moni-

EU-rahoitus on ollut keskeinen tekijä siinä, että

tieteisen toiminta-alustan, jonka kautta voidaan

yliopistokeskus on voinut kehittyä nykyisiin mit-

maakuntaan kanavoida sellaistakin tieteellistä

toihinsa. Myös Satakunnan ammattikorkeakoulu,

osaamista, jota täällä ei ennestään ole. Turun ja

Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston

Satakunnan ammattikorkeakoulujen liittoumaa

opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö ovat

suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä myös Turun

toteuttaneet lukuisia maakuntaa ja sen elinkeino-

yliopiston ja Porin yliopistokeskuksen kanssa.

elämää kehittäneitä hankkeita EU-rahoituksella.

Esimerkkinä tästä on toukokuun alussa järjestetty molempien ammattikorkeakoulujen hallitusten

Eri korkeakoulumuotojen tasapainoisella kehittä-

ja johtoryhmien yhteinen koko päivän kestänyt

misellä on saatu aikaan Satakunnan korkeakou-

työseminaari, jossa myös yliopistojen edustus oli

lulaitoksen kokonaisuus, jonka tuloksia voimme

mukana.

nyt tarkastella ja arvioida. Tulokset puhuvat puolestaan. Paljon hyvää on saatu aikaan niin ope-

Luottamuspääomaa rakentaen on hyvä edetä

tuksessa, tutkimuksessa kuin innovaatiotoimin-

Tove Janssoninkin hahmottamaan epävarmaan

nassakin. Miten tästä eteenpäin?

tulevaisuuteen!

AGORA 2/2014

|

13

SUOMIAREENA

SUOMI-AREENAN KESKUSTELUSSA:

Menettävätkö

koulujen seinät merkityksensä?

TEKSTI: Harri Ketamo | KUVA: Markus Helminen

Kun lähes kaksituhatta vuotta sitten opetusta annettiin luostarikouluissa, olivat kirjat niin arvokkaita, ettei luostarilla ollut varaa kuin muutamaan kirjaan. Taloudellisesti järkevin opetuksen järjestämistapa oli, että yksi ihminen luki luokan edessä korokkeella kirjaa opiskelijajoukolle. Kaksituhatta vuotta myöhemmin tämä ratkaisu on lähes kyseenalaistamaton totuus hyvästä opetuksesta.

Teollisen vallankumouksen myötä 1700– 1800-luvun taitteessa koko yhteiskunta aikataulutettiin. Koska oppiaineita oli useita, opetus aikataulutettiin tunnin jaksoihin, jotta työjärjestys saatiin teollisesti tehokkaaksi. 1900-luvulla järjestelyä optimoitiin lisäämällä välitunnit.

Tunnin tai 45 minuutin opetusjaksoille ei ole kuitenkaan empiiriseen tutkimustietoon perustuvaa näyttöä.

Oppiminen tarvitsee MOOCissakin ajan Viime vuosituhannen lopulla alkanut verkko-opetukseksi kutsuttu ilmiö rakensi illuusion aika- ja paikkavapaasta oppimisesta. Oppiminen ei kuitenkaan ole aikaja paikkavapaata. Oppimiseen tarvitaan aina aikaa ja yleensä myös paikka. Lisäksi

verkko-opetuksen ensimmäiset askeleet eivät olleet kustannuksellisesti edullisia.

Verkossa tapahtuvan oppimisen nouseva trendi, avoimet maailmalaajuiset massiivikurssit, MOOC, ovat nousseet keskustelun aiheiksi useissa yliopistoissa. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muuhun verkko-opetukseen on ryhmäkoon skaalaus kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin niin, että kurssi on yhden opettajan vedettävissä. Kursseissa hyödynnetään muun muassa joukkoistusta (crowd sourcing) ja laskennallisen älykkyyden sovelluksia. Näin pyritään yhdistämään yhteisöllinen oppimiskokemus ja tuotannollisesti tehokas opetusprosessi.

Koulutuksen kustannuspaineista huolimatta: massiivikurssit eivät ole säästövälineitä. Perustamiskustannusten ollessa satoja tuhansia

"VOIKO SAIRAANHOITAJAKSI TAI INSINÖÖRIKSI OPISKELLA VERKOSSA?" Opiskelu verkossa on jo arkipäivää korkeakouluissa, etenkin aikuiskoulutuksessa.

Voiko tulevaisuudessa koko tutkinnon suorittaa virtuaalisesti?

Keskustelu Puuvillan puistossa pe 18.7.2014 klo 10.30–11.45, juontajana Soila Ojanen, uutispäällikkö, Yle Satakunta Keskustelijoina: Matti Apunen, johtaja, Elinkeinoelämän valtuuskunta Harri Ketamo, oppimispelien kehittäjä, MOOC-asiantuntija Jani Mäntysaari, opiskelijakunta SAMMAKKOn hallituksen puheenjohtaja Mika Nokelainen, aluekoordinaattori, DIAK Anne Pohjus, opetuksen vararehtori, SAMK

14

| AGORA 2/2014

SAMK ON SUOMIAREENAN YHTEISTYÖKUMPPANI. OHJELMA: SUOMIAREENA.FI

Näkyykö ikkunasta saunojat vai videonäyttö? Kuuluuko kiukaan suhina vai menomusa? Insinööriopiskelijoiden yhteistyöprojektina valmistuvan perävaunusaunan mahdollisuudet innostavat Ilkka Ala-Luopaa (vas.), Harry Vuorista ja Jaakko Niemistä.

euroja säästöä saadaan aikaan vasta massiivisella ryhmäkoolla. Paikallisella tasolla hyödyt tulevat opetuksen ja oppimiskokemuksen kehittämisestä. Olennaisin hyöty saadaan kuitenkin kansainvälisyyden, opetusviennin ja opiskelijoiden liikkuvuuden kautta.

INSINÖÖRIOPISKELIJOIDEN VAUNUSAUNA SUOMIAREENALLE TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Hanna Valtokivi ja Harri Joensuu

– Aivan mahtavaa, että pääsee jotain väker-

rengasta ja nokkapyörä. Päälle pultataan kori.

Paikallisen korkeakoulun mahdollisuudet

tämään!

Sähkömoottorien asennus ja kaapelointi on

Tästä ovat yhtä mieltä kone- ja tuotantotek-

tekniikan opiskelijoita. Akusto vie tilaa paljon,

Massiivikurssit ja niiden taustateknologiat eivät kuitenkaan ole vielä valmiita.

Kuva sadantuhannen opiskelijan kurssin läpiviennistä on turhan ruusuinen: keskeytysprosentit ovat ja tulevat olemaan suuria ennen kuin opiskelijoiden ohjauksesta saadaan yksilöllisempää.

niikan opiskelijat Ilkka Ala-Luopa, Harry Vuo-

niiden sijoittamista pitää miettiä tarkasti, jotta

rinen ja Jaakko Nieminen, joiden mielestä

paino jakautuu tasaisesti, opiskelijat pohtivat.

Tässä onkin paikallisen korkeakoulun mahdollisuus. Toimimalla aktiivisesti alan kehityksessä tuottamalla omia massiivikursseja sekä hyödyntämällä yhteistyökumppaneiden kursseja voi paikallinen korkeakoulu tarjota yksilöllisen väylän massiivikurssien globaalissa maailmassa.

oma projektinsa, jossa tarvitaan myös sähkö-

tekemällä oppiminen on niin kova juttu, että siihen kannattaa satsata vapaa-aikaakin. Ja

Rakennustekniikan opiskelijat vastavat korin

teoriatunnille ei malttaisi mennä, elleivät opet-

kunnostuksesta. Vanha sisustus on purettu

tajat patistaisi…

kokonaan ja kori uudistetaan saunakäyttöön lauteineen ja muine tykötarpeineen.

Nuorten miesten mielenkiinnon kohde on

– Nestekaasukiuas taitaa olla paras ratkaisu

SuomiAreenalle valmistuva saunaperävaunu,

tähän. Vesisäiliö tulee lauteiden alle. Oven

viime vuonna esitellyn sähköauton jatkumo.

etupuolelle sijoitetaan oleskelutila sohvineen

Sauna on nimensä mukaisesti auton perässä

ja televisioineen. Nahkakalusteet…!

vedettävä vaunu, mutta tulevaisuudensuunni-

– Ympäri Suomen tällä vielä mennään. Ja ai-

telmiin kuuluu, että se voisi liikkua myös itse-

nakin Teuvan sauna-ajoihin osallistutaan heti

näisesti ja sitä ohjattaisiin kännykän näytöltä.

alkumetreillä, suunnittelee Ilkka Ala-Luopa.

Siinä vaiheessa projektiin tulevat mukaan automaatiotekniikan opiskelijat.

Saunavaunu on tulevina vuosina opiskelijoiden vapaassa käytössä. Ensi kesänä siinä

Kirjoittaja toimii pelialan yrittäjänä ja vanhem-

Mutta keväällä 2014 pääroolissa ovat olleet

pana tutkijana SAMKissa.

konetekniikan opiskelijat, jotka ovat valmis-

saunotaan SuomiAreenalla.

taneet vaunulle uuden rungon ja akseliston.

1970-luvun matkailuperävaunu on elämää nähnyt ja vaatii monia työvaiheita ennen kuin kiuas suhisee ja hiki virtaa.

– Hyvä runko on tärkeä perusta. Sen alle tulee kaksi AGORA 2/2014

|

15

ALUMNIKOLUMNI

ALUMNIKOLUMNI Niko Kandelin yliopettaja tradenomi, insinööri (AMK), DI, tekniikan lisensiaatti

LAULUSSAKO TOTUUS? Peruskoulun viidennellä luokalla, siis kahdeksankymmentäluvulla, musiikin opetuksen kevät huipentui laulukokeeseen. Kokeeseen, jossa jokainen sai, tai joutui, esittämään luokan edessä valitsemansa kappaleen. Tuohon aikaan tämä kyseinen koe oli lähestulkoon ainoa tilanne, jossa oppilas joutui oikeasti hyödyntämään esiintymistaitojaan. Itselleni ajatus koko luokan edessä laulamisesta sai aikaan lähinnä pahan olon ja sy-

Koko tuon esityksen ajan ajattelin vain, että älä mokaa.

vän potutuksen. Miten tästä tilanteesta voisi selvitä helpoimmalla? Ratkaisu ongelmaan oli etsiä

Hyvän opetuksen, kannustavan ilmapiirin ja so-

musiikinkirjasta yksinkertaisin ja lyhyin kappale,

pivan kokoisessa yksikössä opiskelijoita lähellä

joka sattui olemaan kappale nimeltään ”Laulan

olevien opettajien innostamana voin nyt käyttää

opettajistani”. Laulun sanat menivät kutakuinkin

itsestäni nimitystä tupla-alumni. Siis sellainen

näin: ”Minä tykkään käydä koulua, minä tykkään

tyyppi, joka ei ole vielä yhdestä kerrasta ottanut

laulaa. Minä sen takia tykkään, minä sen takia

opikseen. Matkani SAMKista jatkui silloisen Tam-

tykkään…”

pereen teknillisen korkeakoulun ja muutaman muun mutkan kautta takaisin ammattikorkeakou-

Koko tuon esityksen ajan ajattelin vain, että älä

lumaailmaan. Syksystä 2008 alkaen työpaikan

mokaa. Sivuhuomautuksena todettakoon, että

osoite on alkanut SAMK-lyhenteellä.

kaikkitietävä Google, tässä Kääntäjä-palvelu, antaa muuten mielenkiintoisen vastauksen suo-

Olen monesti miettinyt, mikä saa ihmisen aja-

mi–englanti-haulla. Lopputuloksena tapaukselle,

maan sata kilometriä aamulla töihin ja toiset sit-

jossa laulutaidoton, esiintymistä pelkäävä ja mo-

ten illalla takaisin. Joka kerta olen tullut siihen tu-

kaamista kuollakseen pelkäävä kalpea pojanil-

lokseen, että vastaus on yksinkertaisuudessaan

mestys yrittää selvitä tilanteesta, oli kuitenkin

lupa toteuttaa itseään. Nykyisessä työssäni mi-

onneksi hyväksytty suoritus.

nulla on mahdollisuus, ja ilmeisesti lupakin, hyödyntää kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita rapiat

Noin runsas kahdeksan vuotta edellä kuvatun

400 ja runsas 6000 opiskelijaa, 100 kilometrin

hetken jälkeen heräsin todella kulttuuripitoisen

säteellä toimivien yritysten tai muiden organisaa-

yön, siis Turussa järjestettävän Taiteiden yön,

tioiden määrästä puhumattakaan, tarjoaa.

jälkeen aamulla puhelimen pirinään. Vastattuani

16

| AGORA 2/2014

puhelimeen selvisi, että pääsen halutessani vara-

Nyt, kun yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin

sijalta aloittamaan opinnot Satakunnan ammat-

mietin tuota ”esitystä”, voin todeta seuraavaa: En

tikorkeakoulussa Raumalla. Hyväksyvä vastaus

taatusti laula [piste], mutta koulua on edelleen

oli syytä antaa lähestulkoon saman tien ja aikaa

kiva käydä. Pidän työssäni mahdollisuudesta

opintojen alkuun oli ruhtinaalliset kymmenen päi-

oppia joka päivä uutta ja työskennellä monien ja

vää. Otin tarjouksen vastaan, enkä ole sitä sen

monenlaisten ihmisten kanssa mitä ihmeellisim-

jälkeen hetkeäkään katunut.

missä projekteissa.

Onnistunut asiakaskohtaaminen matkailu- ja ravitsemusalalla Sanna-Mari Renfors & Vappu Salo (toim.)

ISBN 978-951-633-107-5.

Matkailu- ja ravintola-alalla asiakasta palvellaan yhä enemmän monissa kanavissa. Kasvokkaisen palvelun lisäksi on ymmärrettävä sähköistä ja puhelimessa tapahtuvaa vuorovaikutusta sekä kaikkia kokonaisuutena. Tuoretta tutkimustietoa ja runsaasti käytännön esimerkkejä lisäämään asiakasymmärrystä ja antamaan suuntaviivoja henkilökunnan toiminnalle.

UUDET JULKAISUT

Saitko hyvää asiakaspalvelua?

MEILLÄ TEHDÄÄN! SAMKISTA APUA YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

SATAKUNTA YRITYSTÄ JA YHTEISÖÄ MUKANA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ

Eila Minkkinen (toim.)

ISBN 978-951-633-106-8.

Katsaus SAMKin Palveluliiketoiminnan osaamisalueen opetukseen ja yritysyhteistyöhön. Esimerkkejä siitä, miten paikalliset yritykset ja yhteisöt voivat saada lisäarvoa toimintaansa.

Anne Kärki, Sinikka Kyngäs, Katri Väkiparta (toim.) ISBN 978-951-633-119-8.

Monialaisen hankkeen tulokset. Aiheina aurinkoenergiaa, esteettömyyttä, kaatumisen ehkäisyä, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia; älykkyyttä henkilöstön työaikoihin, teollisuuteen ja liikenteeseen.

OSAAJA 2013. SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNÄYTETÖIDEN PARHAIMMISTO

TE-TOIMISTOT KOHTI SOSIAALISTA MEDIAA. CASE TYÖKKÄRIN TYTTI

ISBN 978-951-633-124-2.

Kuka opinnäytetöitä kaipaa? Ovatko työt oikeanlaisia opiskelijan ja työn tilaajan näkökulmasta? Millaisia ovat SAMKin parhaat opinnäytetyöt? Ilmestyy 13.6.2014.

Ann-Christin Wahl (toim.)

ISBN 978-951-633-111-2.

Konkreettisen esimerkin kautta seurataan miten sosiaalinen media sulautetaan osaksi julkisorganisaation palvelutoimintaa, ja mitä siinä tulee ottaa huomioon.

OPPIMISTULOKSIA JA KIINNOSTAVIA ILMIÖITÄ. MATEMATIIKAN, FYSIIKAN JA KEMIAN AMK-OPETTAJAPÄIVIEN ARTIKKELIT 2014.

OHJAUSKULMA. VÄLIPORRASMALLI TAIDE- JA KULTTUURIALALLA TOIMIVILLE TYÖELÄMÄÄN INTEGROITUMISEEN.

ISBN 978-951-633-121-1.

Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajille, Muista myös muille opetuksen Timo Rant a: Timo Ojala & kehittäjille sekä n perust ietoje Matemat iikan 3kiinnostuneille 63 195 978kert aus. ISBN maallikoille.

Matemat iikka

Tomi Kuusimäki & Saija Mustaniemi (toim.) ISBN 978-951-633-113-6.

Taiteilijoilla on paljon annettavaa omien alueidensa kehittämisessä ja yleisessä aktivoinnissa, kunhan tekijöiden osaaminen ja alueiden tarpeet kohtaavat oikeassa ympäristössä.

115- 0. toista! on mielenk iin

SAMKIN JULKAISUSARJAN JULKAISUT NETTIKIRJAKAUPASTA: SAMK.PIKAKIRJAKAUPPA.FI Suurin osa julkaisuista on luettavissa ja ladattavissa ilmaisina e-julkaisuina.

AGORA 2/2014

|

17

TÄRPIT TÄRPIT

Apparaatti – täynnä tuoretta ajattelua!

Apparaatti on oppimisympäristö, jossa opiskelijat kohtaavat alueen yrittäjiä ja saavat tietoa yrittäjyydestä innostavassa hengessä – niin tapahtumien kuin erilaisten projektien kautta. Yrittäjä – jos haluat saada uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen innovatiivisten opiskelijoiden avulla – ota meihin yhteyttä. > Lisätietoja: www.apparaatti.fi

SAMK LUKUINA

1053 82 3

tutkintoa suoritettiin SAMKissa vuonna 2013.

niistä oli ylempi AMK-tutkintoja. Se on ennätysmäärä.

:nneksi paras! SAMKin sijoitus Suomen ammattikorkeakoulujen joukossa, kun viime vuonna valmistuneet arvioivat opetuksen asiantuntevuutta ja korkeatasoisuutta omassa korkeakoulussaan. Kyselyyn vastasi 97 % SAMKista valmistuneista tutkinto-opiskelijoista.

Lisää lukuja tuoreessa vuosikertomuksessa: www.samk.fi/samk-esittely

Johtamisen ja esimiestyön täydennyskoulutus 30 op 6.11.2014–11.12.2015 Eri alojen esimiestehtävissä toimiville, jotka haluavat päivittää ja täydentää esimiestyön os a amista an. Koulutusta voidaan käyttää myös pätevöittävänä koulutuksena esimiestehtäviin siirryttäessä sekä vastuualueen laajentuessa. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä.

Katso ajankohtaiset koulutukset Lisätietoja: www.samk.fi/ koulutuspalvelut/ ajankohtaista

Iäkkäiden ravitsemus 19.9.2014 Vanhustyön ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Iäkkäiden ravitsemus laadukkaan hoidon näkökulmasta, ravitsemussuositukset ikääntymisen eri vaiheissa, iäkkään ravitsemustilan arviointi sekä ravitsemushoito, sen laadukas toteuttaminen ja kipukohdat.

Linssitön valokuvaus 7.–10.8.2014 Koulutus sopii kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille aloittelevista edistyneisiin kuvaajiin ja kuvataiteilijoihin.

SomeBody?

30.10.2014–27.2.2015 SomeBody® – kehotietoisuus ohjaustyössä (10 op) etenkin sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille. > Lisätietoja: www.samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaista

SAMK JÄRJESTÄÄ KOULUTUKSIA TARPEEN MUKAAN: ›› ›› ›› ››

18

| AGORA 2/2014

Markkina-analyysit -yritysvalmennus kansainvälisille markkinoille Kansainvälisen liiketoiminnan operaatiot Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen Lääkehoidon räätälöitävät täydennyskoulutukset

KUUKAUDEN KUVA: AINO-MARIA MYLLYKOSKEN TOTUUDET, OSA 2 Kaikenlainen ajatusten ohjaaminen ja muukin saarnaaminen performanssin keinoin on paitsi lähes mahdotonta, myös täysin tarpeetonta. Yleisö näkee esityksestä joka tapauksessa olennaisen. On turha yrittää korostaa tai peittää mitään. Aiemmin saatoin hakemalla hakea tärkeää aihetta. Nyt osaan antaa arvoa sellaisillekin asioille, jotka ovat minulle arkipäiväisiä. Voin tehdä esityksen dementoituvasta naispastorista, joka pelkää Obamaa ja Osamaa sekä

SAMK on kerännyt kokoon viime vuoden faktat ja vaikuttavuudet. Lue vuosikertomus netissä:

laskee kalenterinsa sivuilla pedon lukuja, sillä siitä tiedän jotakin.

Tähän perustuu sarja "Aino-Maria Myllykosken totuuksia".

> www.samk.fi/samk-esittely

En tee henkilökohtaisia terapiatöitä, vaan kyse on aina kommunikaatiosta. Minua ohjaavat intuitio, luottamus, rohkeus ja rakkaus,

Haluatko SAMKin uutiskirjeen?

tärkeimpänä rakkaus, josta syn-

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Samalla koen saavani tosi paljon

Anna juttuvinkki!

lempeä myös itseäni kohtaan.

tyy kaikki muu. Käsittelen ihmisiä ja aiheita lempeästi, rakkaudella. siitä rakkaudesta takaisin. Olen Kaikkein ihanin ja sitä kautta pa-

agora@samk.fi

ras teos, minkä voisin tehdä, olisi sellainen, jossa yleisö saa minulta jonkin lahjan.

Minulla on ollut sekä pitkäkes-

SAMKille turvallisuuden tunnustuspalkinto Soteekin PETE-toimintamallissa opiskelijat tutustuvat pelastusalaan ja vastaavasti tarjoavat pelastajille työhyvinvointipalveluja.

toisia, usean tunnin esityksiä, joissa yleisö on hyvinkin läsnä ja Maire Karuvuori: Aino-Maria Myllykosken totuudet, osa 2, performanssi, kesto 5 min. Kankaanpäässä keväällä 2013. Kuvat: Amandus Pedaspea.

kaikki perustuu vuorovaikutukseen, mutta myös videoperformansseja ja show-henkisiä lavaesityksiä, joissa yleisö lähinnä

Yrittäjä, tule esteettömyyspalvelukartalle!

Maire Karuvuori on syntynyt 1984 Helsingissä.

vastaanottaa. Yleisö on aina syy

> mairekoo.wix.com/mairekoo

esitykseen.

Kaikille.fi – esteetön mesta Tuore kaikille.fi-sivusto kokoaa Satakunnan esteettömyysinfon – aiheina koti, koulu, työ ja vapaa-aika. Kaikille.fi on materiaaleja, ohjeita, tarkistuslistoja, uusia ratkaisuja, tietoa apu- ja toimintavälineistä ja niiden vuokrauksesta, palvelukartta sekä keskustelufoorumi. Sivusto on myös esimerkki esteettömien verkkosivujen luomisesta ja tiedon saavutettavuudesta.

AGORA 2/2014

|

19

AVOIN AMK Syksyllä 2014 alkavat koulutukset Hyvinvointi Arki ja sosiaalinen hyvinvointi, 5 op Sosiaalioikeus, toimeentuloturva ja sosiaalipalvelut, 5 op Geriatrinen osaaminen vanhustyössä, 5 op Muistisairaan vanhuksen hoiva, hoito ja kuntoutus, 5 op Terveys Moniammatillinen yhteistyö sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluissa, 3 op Suun ja hampaiden hoito, 3 op Syöpäpotilaan kivun hallinta moniammatillisena yhteistyönä, 5 op Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 5 op Gerontologinen ja kuntouttava hoitotyö, teoria ja lääkelaskenta, 5 op Lasten ja nuorten hoitotyö, teoria ja lääkelaskenta, 5 op Mielenterveys- ja päihdehoitotyö, teoria ja lääkelaskenta, 5 op Perhehoitotyö, teoria ja lääkelaskenta, 5 op

UUTTA VIRTAA TYÖELÄMÄÄN! AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUS • Liiketalous, Huittinen • Kuntoutusohjaus ja -suunnittelu, Pori

NUORTEN KOULUTUS • Hoitotyö (sairaanhoitaja AMK), Pori

Lisätiedot: samk.fi/haku

Kielet Englannin perusteet 1, 2 op Espanjan perusteet 1, 5 op Introduction to Finland and the Finnish Language, 3 op Japanin perusteet 1/ Japanese language 1, 5 op Kiinan perusteet 1, 5 op Ruotsin perusteet 1, 2 op Saksan perusteet 1, 5 op Venäjän perusteet 1, 5 op Palveluliiketoiminta Esimiestyö, 5 op Johtaminen ja projektienhallinta, 5 op Julkishallinnon johdon laskentatoimi, 5 op Kirjanpito ja tilinpäätös, 5 op Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto, 5 op Perhe- ja jäämistöoikeus, 5 op Tilinpäätösanalyysi ja riskienhallinta, 5 op Yrityksen rahoitus, 5 op Avoimen tarjonnassa myös ylempi AMK -opintojaksoja.

Lisätietoja ja koko tarjonta: samk.fi/avoinamk

Satakunnan ammattikorkeakoulu samk.fi