SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

1 | 2013

TEKNOLOGIA-

TEOLLISUUS

iMee

TYÖVOIMAA yRiTTäjyyS unelmat toteutuvat tekemällä

ydinvoiMa-aLan osaamista alihankkijoille

FiKSun KauPunGin

Olen erittäin tyytyväinen, että lähdin uudelleen opiskelemaan.

fiksu kampus

pääkiRJOiTus

pääTOiMiTTAJA Anne Sankari

Anne tekee töitä sAMkin viestinnässä, työkentässä erityisesti Agora, julkaisut ja alumnit. vapaa-aikana Anne rakastaa liikkumista, kahviloita ja avaria maisemia.

aGoRa in enGLiSh noW onLine www.samk.fi/agora

AGORA – TORILLA TAVATAAN Kirjoitan ensimmäistä kertaa Agoran päätoi-

peräänkuulutti tilaa uteliaisuudelle, oppimi-

mittajana. Sanon heti kärkeen: Olen innoissa-

selle ja tiedonhalulle. Tässä jollakin tavalla ki-

ni tämän lehden tekemisestä – en vain tästä

teytyvät omat tuntoni uuden tehtävän äärellä.

numerosta, vaan koko vuodesta. Oikeastaan olen ajatellut jo ensi vuodenkin ensimmäistä

Agora tarkoittaa kreikaksi toria, avointa ko-

numeroa. Meillä on valtavasti kerrottavaa, ja

koontumis- ja markkinapaikkaa. Haluan Ago-

nautin paketin kokoamisesta yhdessä muiden

ran sivuilta välittyvän viestin asiantuntijuudes-

kanssa. Olen intohimoni äärellä.

ta, monipuolisuudesta ja rohkeudesta – niin

6

syventymisestä kuin välillä tarpeellisesta ke-

itseään kiinnostavaa tai eteenpäin vinkatta-

Vaikka Agoraa suunnitellaan, haluamme olla

peydestäkin. Paitsi, että haluamme kertoa,

vaa: tiivistä asiaa tai hauskoja tarinoita – tai

läsnä tässä hetkessä, hereillä ja valmiita no-

haluamme myös kuunnella.

esimerkiksi mitä numerot kertovat SAMKista.

pahtuu. Agora kertoo arkisesta tekemises-

Mikä sinua kiinnostaa? Kerro ainakin, jos et

Panostamme kevään aikana myös nettileh-

tä, siitä mitä tapahtuu opetus-, tutkimus- ja

löydä koko lehdestä mitään mikä kiinnostaisi.

teen. Myös englanninkielinen Agora löytyy

kehittämistyössä; samkilaisten yhteistyöstä

Otan mielelläni vastaan ideoita Agoran kehit-

jatkossa sieltä. Agoraa ei käännetä sellaise-

työelämän ja korkeakoulu- ja muiden kump-

tämiseen.

naan englanniksi, mutta kansainvälisyys on

peisiinkin uusiin ratkaisuihin. Koko ajan ta-

niin ilmiselvä osa SAMKin arkipäivää, että

paneiden kanssa. Agoran sivuilla näkyy joitakin muutoksia: Moninaisuus, mukaan kutsuminen ja improvi-

Meillä on edelleen pitkiä juttuja, mutta olem-

saatio. Olen kirjoittanut sanat muistiin jostain

me myös pätkineet juttuja aiempaa enemmän

seminaarista, monissa ympyröissä johtajana

kainaloiksi, infoiksi ja vinkkauksiksi. Muutama

toimineen Sari Baldaufin avainsanoina työelä-

sivu on varattu kokonaan ”tärpeille”, pienille

män toimintakulttuurien kehittämiseen. Hän

jutuille, joista toivon jokaisen löytävän jotakin

sATAkunnAn AMMATTikORkeAkOuLun OsAAMisuuTiseT sATAkunTA univeRsiTY OF AppLied sCienCes neWs

uLkOAsu & TAiTTO LAYOuT Linda kuparinen / vida design Oy

JuLkAisiJA puBLisHeR satakunnan ammattikorkeakoulu satakunta university of Applied sciences Tiedepuisto 3, pL 520 28600 pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 pääTOiMiTTAJA ediTOR in CHieF Anne sankari TOiMiTTAJAT ediTORs Marika elo

2

| AGORA 1/2013

kAnnen kuvA COveR pHOTO veera korhonen pAinOpAikkA pRinT eura print Oy pAinOs CiRCuLATiOn 3 500 kpl säHkÖpOsTiT eMAiL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi seuRAAvA AGORA iLMesTYY FOLLOWinG AGORA WiLL Be puBLisHed kesäkuussa 2013 / in June 2013

englanninkieliset jutut eivät ainakaan vähene.

> anna juttuvinkki tai palautetta: agora@samk.fi

OsOiTTeenMuuTOkseT, LeHTiTiLAukseT, pALAuTTeeT CHAnGes OF AddRess, suBsCRipTiOns, FeedBACk: agora@samk.fi issn-L 1456-114X issn 1456-114X (painettu) issn 2242-2528 (verkkolehti) sAMk – satakunta university of Applied sciences satakunnanAMk satakunta university of Applied sciences AGORA in enGLisH nOW OnLine www.samk.fi/agora

1/13

5

18

14

10 14 2 4 5 6 9

Pääkirjoitus PUHEENVUORO Fiksun kaupungin fiksu kampus Yhdessä onnistumisen iloa REPORTAASI Koneiden sisäinen kauneus KOLUMNI Hullu ja hullun yllyttäjä

10 14 16 17 18

HAASTATTELU Yrittäjiä itsestään selvästi Osaamista yritysten tarpeisiin KOLUMNI Opinnäytetyö vei Eurooppaan Osaamista ydinvoima-alan toimittajaketjulle TÄRPIT Kiinni arjessa

AGORA 1/2013

|

3

puHeenvuORO

Juha on satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

FIKSUN KAUPUNGIN FiKSu KaMPuS Kampustyöryhmät ovat sekä Poris-

la keskinäisistä työnjakoa kirkasta-

olla mukana testaamassa ja kehit-

sa että Raumalla jättäneet ehdotuk-

en. Korkeakoulujen rajat ylittävällä

tämässä innovaatioita yhteistyössä

sensa.

kaupunginhallituk-

tilojen, palvelu- ja henkilöresurssien

eri

sen tekemän päätöksen mukaisesti

yhteiskäytöllä tähdätään korkeakou-

Tavoitteenamme on, että valmistuttu-

kampuksen toteuttamisesta Asema-

lutuksen laadun ja tehokkuuden li-

aan kampukset ovat esteettömyyden,

aukiolle käydään neuvottelut Citycon

säämiseen. Nämä tavoitteet ovat

ekotehokkuuden

Oyj:n kanssa. Raumalla uusi kau-

täysin valtioneuvoston hyväksymän

ratkaisujen suhteen kansainvälisesti

punginhallitus käsittelee kampuksen

koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-

merkittäviä suunnan näyttäjiä.

eri toteuttamisvaihtoehtoja sataman

missuunnitelman 2011–2016 linjauk-

suulle helmi–maaliskuussa. Molem-

sien mukaisia.

Porissa

älykkäiden

tilaisuus pohtia myös omaa koulutus-

luoda yhteiskampus, joka tarjoaa

Kampusratkaisut ovat erittäin suuria

tehtäväämme ja millaista kampusta

puitteet sekä toiminnalliselle yhteis-

yksittäisiä kaupunkikuvaan ja -raken-

ja teknologiaa siihen tulevaisuudessa

työlle että tilayhteistyölle.

teeseen vaikuttavia kaupunkipoliit-

tarvitsemme. Kaiken kaikkiaan kam-

tisia päätöksiä.

Kaupunkipolitiikan

pusten uusiminen antaa mahdollisuu-

on

keskeisin tavoite lähtee kaupunkiseu-

den päivittää oppimisympäristöt aivan

Satakunnan mediassa ollut vilkasta,

tujen kilpailukyvyn ja vetovoiman sekä

uudelle vuosikymmenelle. Kampusten

mutta valitettavan yksipuolista. Jul-

hyvinvoinnin ja yhteistyön edistämi-

rakentamisen yhteydessä kannattaa

kisuudessa esitetyt kannanotot ovat

sestä. Tätä tavoitetta kampusratkai-

tehdä rohkeita investointeja tulevai-

hyvin tunteikkaasti käsitelleet lähinnä

sut tukevat tarjoamalla tavoitettavuu-

suuteen. Näen suurena mahdollisuu-

kampuksen sijaintia. Kampusratkai-

deltaan ja näkyvyydeltään kaupungin

tena maakunnan elinkeinoelämälle,

sussa on kuitenkin huomattavasti

parhaalle paikalle kasvualustan myös

että kampuksista luotaisiin innova-

useampia ulottuvuuksia, jotka on

muille tutkimus- ja kehittämisyhtei-

tiiviset koulutus- ja kehittämisympä-

syytä ottaa huomioon. Ratkaisulla on

söille sekä elinkeinoelämän toimijoille.

ristöt, jotka tarjoaisivat paitsi tilat ja

Keskustelu

kampusratkaisusta

laitteet opiskelijaryhmille, myös infra-

vahva korkeakoulupoliittinen viesti,

| AGORA 1/2013

sekä

kanssa.

Kampusratkaisun kynnyksellä on hyvä

missa kaupungeissa tavoitteena on

4

teknologiatoimittajien

mutta sillä on myös kaupunki-, ym-

Kampusratkaisut ovat suuria inves-

struktuurin lopputöiden tekemiseen,

päristö- ja yhdyskuntapoliittista mer-

tointeja, jotka sisältämiensä materi-

tuotekehitykseen ja tutkimus- ja ke-

kitystä.

aali- ja energiavalintojen kautta toi-

hittämistoimintaan sekä monenlaisiin

mivat tiennäyttäjinä kohti uudenlaista

yrityspalveluihin. Tavoite haastaa op-

Ratkaisujen valtakunnallinen korkea-

hiilineutraalia ympäristö- ja yhdys-

pilaitokset, kaupungit, rahoittajat ja

koulupoliittinen ulottuvuus perustuu

kuntapolitiikkaa. Tekesin valmisteilla

yritykset poikkeuksellisen tavoitteelli-

siihen, että korkeakoulutoimijat tällä

oleva ohjelma, Fiksu kaupunki, pyrkii

seen yhteistyöhön kampuksen suun-

päätöksellä sitoutuvat kehittämään

kehittämään ihmisten asuin- ja työ-

nittelussa.

yhteistyötä ja ottamaan siihen mu-

ympäristöjä sekä luomaan yrityksille

kaan

osapuolia.

mahdollisuuksia saada uusia tuotteita

Kampus on sanana jo vakiintunut Sa-

Tavoitteena on koota voimavaroja

ja palveluja markkinoille. Yhteiskam-

takunnan käsitteistöön. Sanan sisältö

yhteen alueellisiksi osaamiskeskit-

pukset tarjoavat ohjelmalle toimivan

alkaa vähitellen saada muotoja. Moni-

tymiksi sekä määrittää yhteistyölle

pilottiympäristön, jossa oma tutki-

muotoinen ja laajassa käytössä oleva

yhteiset strategiset tavoitteet samal-

mus- ja kehittämistoimintamme voi

kampus on kaikkien etu.

myös

kolmansia

Ohjelmassa liikutaan pareittain molempien pitäessä aina keppien päästä kiinni. Liikkeet tehdään yhteistyönä, mutta samalla näppärämpi voi silti vaivihkaa helpottaa toisen liikkumista. – Kepit voi olla mitä vain, mitä on valmiina jumppapaikoissa. Myös harjanvarret käyvät hyvin, Niina toteaa. Kongressissa monet innostuivat ideasta. Toteutus oli ryhmämuotoinen. – Nyt kaikki maailmassa voivat vapaasti tutustua ideaamme. Videoita ja haastattelua katsellen tai tekstiin paneutuen, Niina sanoo.

Ideasta jalostukseen

Yhdessä

onnistumisen iloa Teksti: Marika Elo | Kuvat: Mikko Tornivuori & Shutterstock

Jumppakepillä tai vaikka harjan varrella voi tehdä tehokkaita liikkeitä kaikille sopivaan tapaan, ja niska sekä hartiat kiittävät. Entä kun jumppakeppejä onkin kaksi?

Innovaatio syntyi saman tien. Ja tuokion toteutus aidon asiakasryhmän kanssa oli menestys. – Sitä tarttuu ihan eri lailla tekemiseen, kun tunnilla on mukana oikeat asiakkaat, Niina jatkaa.

Jo keksityistä asioista voi kehitellä uudenlaisia ja uusia käyttötarkoituksia mielikuvituksen mukaan. Innovaation ja välähdyksen voi kokea milloin vain. Lehtori Tarja Javanainen-Levonen ja fysioterapiaopiskelija Niina Mäkelä ovat yhteistyön tuloksena kehittäneet uuden TuplaKeppi-harjoittelun.

Kului tovi ennen kuin asiaa enempää kehiteltiin. – Seuraavana keväänä ryhmän piti valita opinnäytetyön aiheet. Aloitettiin uudestaan keppiharjoittelun kehittämistä, Niina muistelee.

Kipinä tavalliselta tunnilta Opiskelijaryhmä suunnitteli tunnilla työikäisten aikuisten liikuntatuokiota. Tarja kehotti Niinaa kokeilemaan Gymsticktunnin alkuverryttelyosuuteen jotain uutta. – Sanoin, että ota ihan peruskepit ja kokeile niillä jotakin erilaista, vaikka tanssiin perustuvaa. Otimme kepit, olimme vastakkain, nautimme musiikista ja aloimme ideoida peilin edessä Niinan kanssa ensimmäisiä liikkeitä. Niina innostui heti, Tarja kertoo.

Aihe hyväksyttiin soveltavan liikunnan kongressin innovatiiviseksi workshopiksi Irlantiin.

– Tämä oli alku. Opettajana haluan korostaa, että pienelläkin opintojaksolla voidaan tehdä uudenlainen keksintö. Tein idean kipinänä ja Niina jalosti laajasti, Tarja kehuu. – Olin isän luona ja kaivoin vanhat barbini esiin varastosta, että pystyin hahmottamaan miten liikkeet menevät, Niina sanoo. Tanssitaustainen Niina on koko opintojensa ajan ohjannut ryhmiä kuntokeskuksissa. – Olen ajatellut kokeilla ryhmien ohjauksessa, miten vammattomat aikuiset ottaisivat tämän vastaan. Niina on myös opinnäytetyön loppuun heijastellut ideaa, miten harjoitusta voitaisiin soveltaa muun muassa näkövammaisille, kehitysvammaisille tai esimerkiksi Parkinson-potilaille.

vinkki Kokeile kaverin kanssa, katso video netistä: www.samk.fi/agora

Mikä ihmeen Tuplakeppi? – Twin-Stick exercising eli TuplaKeppiharjoittelu. Keksin sen yhtenä yönä, Tarja kertoo nimen alkuperästä.

Esteetöntä liikuntaa!

Lue pidempi juttu netti-Agorasta www.samk.fi/agora

AGORA 1/2013

|

5

Insinööriopinnot innostivat

Koneiden kauneus sisäinen

Teksti: Marika Elo | Kuvat: Veera Korhonen

Koneet ja tekniikka joko ovat lähellä sydäntä tai niistä ei ole sen kummemmin käsitystä. Robotiikka ja FEM-menetelmä kuulostavat yhtäkkiseltään aika utopistisilta käsitteiltä, ainakin minulle. Niitä kuitenkin tarvitaan suhteellisen arkipäiväisten ongelmien ratkaisuissa. Itse en osaisi FEMin avulla laskea kuinka paljon jokin rakenne kestää, mutta nyt ainakin tiedän, mitä se tarkoittaa. Cimcorpilla suunnittelija toimivalle Heli Sairaselle nämä ovat arkipäivää ja ala on 6

| AGORA 1/2013

hänen ominta osaamistaan. Kiinnostus tekniikkaan heräsi hänen valmistuttuaan tradenomiksi ja työskennellessään Metsolla.

ta. Lujuuslaskennalla katsotaan rakenteen kestävyyttä erilaisissa tilanteissa. Tätä kautta voidaan selvittää, paljonko jollakin koneella voi nostaa.

– Konemaailma aukesi ollessani Metsolla. Aloin miettiä, että voisin tehdä suunnittelupuolta. Sitä kautta innostuin ja hain kone- ja tuotantotekniikan opintoihin.

Heli kertoo suunnittelevansa myös esimerkiksi robotteja. Yksin hän ei ole vielä koko robottia suunnitellut, mutta pieniä osia. Mitä kaikkea robotillakin voisi tehdä? – Robotit kuljettavat tuotteita. Esimerkiksi auton renkaita voidaan jaotella robottien avulla.

Mitä työ sisältää? – Teen 3D-suunnittelua sekä lujuuslaskentaa FEM-menetelmän avulla. Lujuuslaskennasta ei yleisesti erityisemmin pidetä, mun mielestä se on erittäin mielenkiintois-

Suunnittelun puolella tehdään kuvat ja 3D-mallit, joista asentajat kokoonpanevat toimivia laitteita.

reportaasi Alalla on hyvin töitä, mikä on hyvä vetonaula. Opintojen aikana pystyy syventymään mihin haluaa ja voi vaikuttaa suuntautumiseen.

Cimcorp on varasto- ja hallintajärjestelmiä suunnitteleva ja toteuttava yritys Ulvilassa. Portaalirobotteja valmistavan yrityksen järjestelmiä käytetään yritysten sisäiseen logistiikkaan. Suunnittelijana toimiva Heli viihtyy työssään. Ala on hänen tämänhetkistä ominta osaamistaan.

– Hallissa toteuttavat ihmiset ovat varmaan joskus sitä mieltä, että taas joku insinööri on tämänkin suunnitellut, Heli naurahtaa.

– Nyt ollaankin varsinaisesti töissä oltu vuoden vaihteesta, hetki aiemmin valmistunut Heli sanoo.

Hän kokee kuitenkin hallista tulevan palautteen hyvänä. Laitteita konkreettisesti kokoavat huomaavat, jos suunnitelmissa ei kaikki mene yksi yhteen tai jotakin ei voida toteuttaa. Käytännön asioista oppii palautteen kautta.

Helin Metson aikainen esimies on hankintajohtajana Cimcorpilla. Tätä kautta Heli lähti kyselemään opinnäytetyölle aihetta.

Ura urkeni opintojen kautta Heli aloitti uransa Cimcorpilla opinnäytetyön teolla, kesätöillä ja osa-aikaisuudella.

– Opinnäytetyön aihe oli omin, ihan kuin nenä päähän. Se oli mielenkiintoinen ja sen vuoksi tein sen tänne. Siitä sitten kyselin mahdollisuutta päästä töihin.

Koulutus on antanut hyvän pohjan. – Tiedän, mistä haen tietoa, jos en entuudestaan tiedä asiaa. Koulussa käytiin myös 3D-suunnittelua. Vaikka se ei ole sama ohjelma kuin meillä on käytössä, tiedän mitä teen.

Nainen alalla Heli ei ole koskaan kokenut naiseuttaan hidasteena tavoitellessaan unelmaansa. Ei edes silloin, kun hän oli luokkansa ainoa nainen. Hän oli yksi opiskelijoista, ei yksi naisopiskelija tai yksi mies miesten joukossa.

AGORA 1/2013

|

7

– En ole kokenut huonoksi olevani miesvaltaisella alalla. Koulussa menin siinä missä muutkin. Cimcorpillakaan Helin osastolla ei ole muita naisia. – Hyvin on otettu täälläkin vastaan. Olen viihtynyt, ei probleemia. Omalla osastolla on hyvä henki ja aina voi kysyä, jos kysyttävää.

Miksi kannattaa opiskella? – Olen ollut erittäin tyytyväinen, että lähdin uudelleen opiskelemaan. Se on todella kannattanut. – Alalla on myös hyvin töitä, mikä on hyvä vetonaula. Opintojen aikana pys-

tyy syventymään mihin haluaa ja voi vaikuttaa suuntautumiseen.

Neljä näkökulmaa, kolme sanaa:

Metsolle tradenomina mennessään Helillä ei ollut paljoakaan mielikuvia konepuolesta. – Mielikuvana oli, että naiset ei hae. Luullaan, että pitäisi hallita fyysinen puoli, jaksaa kantaa painavia tavaroita ja käsitellä raskaita koneita. Toki on alueita, joissa se on tarpeen, mutta itse en ole tarvinnut.

Satakunnassa

Mielikuvat eivät ole vieläkään muuttuneet ja naiset karttavat alaa juuri näistä syistä. Mielikuvat ovat kuitenkin vääriä. Valokuvaajana mukanani ollut Veerakin innostui alasta. Pitäisiköhän sitä lähteä opiskelemaan?

riittää töitä Kone- ja tuotantotekniikan alalla riittää töitä. Monellekaan ei välttämättä ole aivan selvää, mitä alan insinööri tekee. Mielikuvat, jotka eivät pidä paikkaansa, leimaavat alaa. On helpompaa muodostaa käsitys esimerkiksi siitä, mitä ruokakaupassa tehdään kuin siitä, mitä Luvata tai muut alan yritykset tekevät. Nuorten pitäisi päästä näkemään erilaisia työpaikkoja yritysvierailuilla ja vaikkapa harjoittelun tai kesätyön kautta, Luvatan HR Specialist Reetta Kasurinen sanoo. Kolmatta vuotta SAMKissa opiskeleva Jari Kuusela on ollut kesätöissä ja suorittanut harjoittelun Luvatalla. – Kone- ja tuotantotekniikassa tärkeä asia on, että työllistymismahdollisuudet ovat hyvät ja niitä on erityyppisissä työtehtävissä. Itselleni koneet ovat olleet aina mukana elämässä. Koulutus on välttämätön edellytys urakehitykselle, Kuusela kiteyttää. Tehtäväkenttä on varsin laaja ja oman kiinnostuksen mukaan luotavissa siisteistä sisätöistä esimerkiksi hitsaukseen. SAMKissa kehitetään toimintaa opiskelijanäkökulmasta. – Sähköauto on hyvä esimerkki, siitä tulee konkreettinen tuote. Jatkossakin tulee olemaan erilaisia käytännön projekteja ja harkkoja, joiden avulla oppiminen tapahtuu. Väittäisin, että opetus ja oppimistavat ovat aika mielenkiintoisia ja jo perinteistä poikkeavia, lehtorina toimiva Teemu Santanen kertoo. Luvatalla harjoittelijana oleva Riikka Virtanen on vasta harkitsemassa ammattikorkeakouluun lähtöä. – Olen opiskellut prosessinhoitajaksi sekä koneja metallialalla. Olen harkinnut hakemista kone- ja tuotantotekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, kunhan nyt olen töissä ensin pari vuotta.

Heli Sairanen työskentelee paljon tietokoneensa ääressä.

8

Info

keakoulu haluavat tuoda esiin yhteisen viestin: kone- ja tuotantoteknologian ala

pyritään helpottamaan erityisesti koulutuk-

Satakunnan Kauppakamari, Rauman Kaup-

tarvitsee osaajia.

Vetovoimahankkeen ta-

seen hakeutuvien ja yritysten kohtaamista

pakamari, Satakunnan alueen teknologia-

voitteena on turvata teknologiateollisuutta

ja lisäämään alan tunnettuutta ja kiinnosta-

alan yritykset ja Satakunnan ammattikor-

palvelevan koulutuksen ja työn säilyminen

vuutta.

| AGORA 1/2013

Satakunnassa – ja kehittää niitä. Yhdessä

kOLuMni

KOLUMNISTIVIERAS Teppo Lundell sAMkin yrittäjyyspäällikkö

HULLU JA HULLUN YLLYTTÄJÄ Veteraanimäkihyppääjä Matti Nykä-

syntyneet

ajattelulle

akateemisen maailman tiukka käsit-

nen on lausunut: tekemätöntä ei saa

poikkeavasta hullusta ideasta. Kevyt-

teenmäärittely ja arvon tuottaminen

tekemättömäksi. Matemaattisten ai-

mielinen hulluttelu näyttäytyy pidem-

arkipäivän ongelmiin. Omasta asian-

neiden tai äidinkielenopettaja osoittaisi

män päälle rasittavana, mutta saattaa

tuntemuksesta on oltava valmis neu-

varmaankin, että kyseessä on kehä-

silti tuottaa uutta ajattelua ja uutta toi-

vottelemaan muiden asiantuntijoiden

päätelmä tai tautologia. Nykäsen sano-

mintaa, joskus jopa ihan uuden toimin-

kanssa ja samalla uutta asiantunte-

ma on ehkä mieletön, mutta hulluudes-

tamallin. Ainakin hullu idea vaatii kom-

musta on haravoitava uusilta alueilta.

saan ainutkertainen. Jos ei tee mitään,

mentointia useammin kuin näennäisen

Välillä voisi tehdä hullun irtioton ja

sitä ei todellakaan saa tehtyä pois. Täh-

rationaaliselta vaikuttava ajattelu.

hullutella uusien ideoiden synnyttä-

vakiintuneelle

miseksi tai yhdistellä toisten ideoita

titieteilijä Esko Valtaoja tietysti osoittaisi tämänkin epätodeksi, mutta arkiajatte-

AMK-tutka ja Suomen Yrittäjät jul-

lussa Nykänen on hiukan hullu.

kaisivat tammikuussa 2013 tutkimus-

hullulla tavalla.

raportin PK-yrittäjien ja ammattikorkorkeakoulumaail-

keakoulujen yhteistyöstä. Raportin

massa vilisee käsitteitä ja määritel-

mukaan Satakunnan ammattikorkea-

miä, jotka avautuvat (jos avautuvat)

koululla ja yrittäjien välillä on tiivis

vain

korkeakoulu-

yhteistyö ja hyvä vuorovaikutus. Val-

maailmassa työskenteleville. Ammat-

taosalla vastaajista on kokemusta

tikorkeakoulujen

opiskelijayhteistyöstä ja he kokevat

Akateemisessa

akateemisessa

perustehtävä,

ke-

hyödylliseksi.

hullun idea ei Yksin riitä.

hittämistoiminta, on oma suosikkini.

opiskelijayhteistyön

Kehittämistoimintaa edeltää kehittä-

Vastausten perusteella voisi päätel-

misajattelu, kehittämissuunnittelu ja

lä että opiskelijayritysyhteistyöllä on

Hullun idea ei kuitenkaan yksin rii-

sitä seuraa kehittämisraportointi. Vai

kyetty tuottamaan uutta arvoa yrityk-

tä. Saadakseen ideansa liikkeelle

miten? Kehittämistoiminta kuuluu laa-

sille. Tämä uuden arvon tuottaminen

ja toteutettua hullu tarvitsee myös

jempaan kokonaisuuteen nimeltään

ja opiskelijoiden tuottamien asioiden

yllyttäjän. Idean keksijä ei yksin ole

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-

hyödyntäminen yritysten toiminnas-

kykenevä saamaan liikettä aikaisek-

toiminta TKI. Mestarin tavoin tähän

sa on sitä kehittämistoimintaa mitä

si, tarvitaan ihmisiä jotka näkevät

voisi tokaista: En ole ulkona kuvioista,

nykyisen SAMKin on osattava tehdä

hullussakin ideassa arvoa ja uskovat

olen pihalla.

lisää ja oikein.

omalla asiantuntemuksellaan olevan

Kehittämistoiminta tietysti tarkoittaa

Yritysten tarpeiden tunnistaminen ja

päristönkin näkemään uuden arvon.

sitä, että toimitaan niin että kehitetään

niiden soveltaminen amk-suuntaisiin

Tästä asiasta olisi voinut kysyä vaik-

jotain. Ja kehittäminen tarkoittaa jotain

näkemyksiin on työtä, jota on harjoi-

kapa Steve Jobsilta, kun hän esitteli

uutta. Suomalaisessa kansanperin-

teltava. Välillä on oltava nykäsmäi-

näkemyksiään kosketusnäytöllisestä

teessä esiintyy kaikille tuttu hahmo

sen hullu katsoakseen asioita täysin

kämmentietokoneesta

kylähullu, joka omalla toiminnallaan

uudesta tai välillä väärästäkin vink-

la. Kehittämistoiminnassa on syytä

saa yhteisönsä tuntemaan hilpeyttä

kelistä. Asiantuntijoiden on osattava

kysyä itseltään säännöllisin väliajoin

ja myötähäpeää, mutta jälkeenpäin

arvostaa omaa osaamistaan, mutta

vakavasti: kumpi minä olen, hullu vai

osoittaa sittenkin olleensa oikeassa.

samalla heidän on osattava suhteut-

hullun yllyttäjä. Ainakin kannattaa

Monet uudet ratkaisut, jotkut keksin-

taa oma asiantuntemuksensa yritys-

luottaa siihen, että jokainen tsäänssi

nöt, säännöllisesti innovaatiot, ovat

ten tarpeisiin. Vastakkain asettuvat

on mahdollisuus.

niin paljon voimaa, että saavat ym-

1980-luvul-

AGORA 1/2013

|

9

HAAsTATTeLu

kukA? KATJA MÄNNISTÖ › syntynyt 1978 Nakkilassa › tradenomi (International Business and Marketing Logistics, Rauma) › yritys: Jätskibaari Vohveli yhdessä Martin Strasserin kanssa vuodesta 2011 › idea: omat käsintehdyt lisä- ja väriaineettomat jäätelöt itse tehdyistä vohveleista; paljon luomu- ja lähiraaka-aineista TOMMI SUNDELIN › syntynyt 1988 Porissa › tradenomiopiskelija (liiketalous, Pori) › yritys: Prisec Oy vuodesta 2010 › palvelutuotteet: Pubipoke, Bilepoke, Leiripoke; järjestyksenvalvonta- ja vaatesäilytyspalveluita, kulunvalvontaa, turvallisuussuunnittelua ja konsultointia 10

| AGORA 1/2013

yrittäjiä

itsestään selvästi TeksTi: Anne Sankari | kuvAT: Veera Korhonen

Eri reitit, sama suunta Toisella yrittäjäperhe, toisella ei. Toinen kuvailee itseään työmyyräksi, toinen laiskaksi. Toinen on SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, toinen perustanut yrityksensä opintojen jälkeen. Molemmat ovat vahvasti yrittäjiä, sanojensa mukaan ”24/7”. Siis aina.

AGORA 1/2013

|

11

Tommi aloitti yrittäjyyden nuorena. Ensimmäinen toiminimi oli 16-vuotiaana valokuvaamista varten. Tommin isä on yrittäjä, ja pienestä pitäen hän on nähnyt siinä ajankäytön vapautta. Katjan perheessä ei ole yrittäjätaustaa, mutta hän on aina tiennyt haluavansa yrittäjäksi. Vaikka vapaa-aikaa ei hirveästi olekaan, aikaansa voi järjestellä eri tavalla kuin palkkatöissä – ja tehdä sitä, mitä haluaa. Lukion jälkeen Katja halusi mahdollisimman kauas, lähti Kokkolaan, matkusteli, valmistui vaatetusalan suunnittelijaksi, matkusteli – ja teki töitä Espanjassa ja Italiassa. – Vuosi valmistumiseni jälkeen päätin, että pitää hankkia koulutus, jolla työllistyy. Silloin hain IBML:ään. – Käytin hyväksi kaikki koulun tarjoamat mahdollisuudet vaihtoihin ja kansainvälisyyteen. Halusin mahdollisimman paljon kokemuksia. – Jäikö siitä jotain käteen? Idea jäätelöistä on ulkomailta? Tommi kysyy.

Katja Männistö ja Tommi Sundelin istuvat kahvilla Jätskibaari Vohvelissa kauppakeskus Isokarhussa Porin keskustassa. Katja ja Tommi ovat juuri tavanneet, mutta keskustelu käy jo vilkkaana. Olen kutsunut kaksi yrittäjää kertomaan reiteistään yrittäjiksi. Tiedän ennakkoon sen, että ne ovat erilaisia. Tommi on SAMKissa opiskeleva yrityskiihdyttämöyrittäjä. Yrityksen nettisivut ovat ihastuttaneet minua tyylillään. Katja puolestaan on valmistunut tradenomiksi englanninkielisestä koulutusohjelmasta Raumalta. Juuri nyt hän on kiirehtinyt haastatteluun kuusiviikkoisen vauvansa luota. Paikka on Katjalle tuttu: Jätskibaari Vohveli on Katjan ja hänen miehensä Martin Strasserin yritys.

Miten tähän on tultu? – Huomasin, että olen kova tekemään töitä. Kaiken mitä tein, tein 200-prosenttisesti. Tuli mieleen, että kannattaisiko tehdä töitä itselle, Katja kertoo. – Mulla taas on päinvastoin. Mä olen mielestäni laiska. Saan asiat tehtyä, mutta keksin helpompia tapoja. 12

| AGORA 1/2013

– Idea jäätelöistä tuli ulkomailta, vohveliin Suomesta. Mutta kyllä ulkomailla vietetyistä vuosista on ollut tosi paljon hyötyä. Ehkä lähinnä siitä, että tapaa erilaisia ihmisiä ja itsenäistyy. Ei ole niin kauhean merkityksellistä, kuinka hieno kurssitarjonta jossain on. Tommi sai ajatuksen turvallisuusalasta armeijan järjestyksenvalvojakurssilla. – Ajattelin, että voisi olla rentoa nojailla oveen ja puhua humalaisille, sanoo Tommi pilke silmäkulmassaan. Tommi teki pari vuotta töitä toiselle, kunnes perusti Prisec Oy:n, alunperin kaverinsa kanssa. – Onko se ollut hyvä ratkaisu, Katja kysyy. – Päivääkään en vaihtaisi, Tommi vastaa.

Opinnot ja yrittäjyys Tommin tavoite on valmistua syksyllä tradenomiksi. Meneillään on työharjoittelu, jonka hän tekee yrityskiihdyttämössä omaan yritykseensä. – Se on todella hyvä. Ei omaa yritystoimintaansa voi pysäyttää siksi aikaa, että harjoittelee toisen palveluksessa, Tommi sanoo. Moni asia opitaan Katjan ja Tommin mielestä vasta töissä.

– Tavallaan on samantekevää, mikä tutkinto on. Kun saat sen tehtyä, näet että osaat ratkaista ongelmia ja oppia uutta. Se on jo se juttu. Koulussa oppii soveltamaan – ainakin pitäisi oppia, Katja miettii. – Se pitäisi ehkä opiskelijoiden huomata, että paljon jää itsen varaan, että osaa ottaa olennaiset jutut ja ajatella omalla päällään mitä tarvitsee. Pitäisi tajuta heti olla mukana käytännössä – ei pelkistä kirjoista kovin paljon jää mieleen.

Ideointi koukuttaa Katja kuvailee itseään ja miestään työmyyriksi. – Siitä lähtien kun tavattiin, meidän yhteinen harrastus oli kehitellä bisnesideoita. Tämä sitten oli tavallaan paras idea. – Jännä juttu, se kumpuaa siitä, että tarvitsee rahaa. Pitää miettiä, millä sitä saa, Tommi jatkaa. – Ja se on oikeasti todella hauskaa, Katja innostuu. – Joskus vietän unettomia öitä, kun ajatusta ei saa katkaistua, Tommi sanoo. – Tässä voi käyttää luovuuttaan. Voisihan sitä tehdä töitä toiselle ja saada sen saman rahan, mutta se ei ois enää minun hommaani, Tommi sanoo. Katja tapasi miehensä SAMKissa Raumalla, jossa saksalainen Martin Strasser oli vaihto-opiskelijana. Katja teki harjoittelunsa ja opinnäytteensä Baijerissa, jonne jäi myös palkkatöihin. – Kun valmistuttiin, lähdettiin neljäksi kuukaudeksi reissaamaan Panaman kautta

Katjan ja Tommin neuvot yrittäjyyttä harkitsevalle Lähtökohta: Tämä on 24/7 hommaa.

01 Itseluottamus Usko omaan ideaan. 02 Rohkeus Uskalla hypätä tuntemattomaan.

03 Realismi Liiketoimintasuunnitelma. Tarkistettava moneen kertaan. 04 Palvelut Esimerkiksi Suomen yrittäjien puhelinpalvelu, SAMKin yrityskiihdyttämö.

05 Verkostot Tunne ihmisiä.

Mexico Cityyn. Meillä oli repussa vihko, johon kirjoitettiin bisnesideoita. Tiedettiin silloin jo, että muutetaan Suomeen.

Se oma idea – Prisecin kolme tuotetta kattavat aika tavalla sen, millä alueella toimitaan. Yrityskiihdyttämön Petri Martikkala antoi heti neuvon, että tuotteista palvelut. Asiakkaan on helpompi nähdä, mitä tarvitsee, Tommi sanoo. – Meillä se juttu on käsintehty jäätelö, joka tehdään mahdollisimman luomusti ja vanhanaikaisesti. Mansikka on oikeasti mansikkaa, mandariini mandariinia. Jätskibaarilla on tuotantotilat Isokarhun alakerrassa. – Kaikki reseptit ovat mun hyppysistä. Meillä on jo 100 jätskiä, jotka ovat käyneet vitriinissä. Jäätelö on siitä ihana tuote, että sitä voi tehdä melkein mistä vaan.

Kehittämisen palo ja haasteet – Se mitä ajattelee paljonko on työtä… sen voi kertoa sadalla, Katja aloittaa ja Tommi jatkaa. – Tämä ei ole ammatti vaan elämäntapa. Yritys kehittyy koko ajan johonkin suuntaan. Koko ajan ajatellaan mitä voitaisiin tehdä paremmin, Katja sanoo. Tommin mukaan haasteena on ammattimaisen työvoiman saatavuus, sillä Porissa ei pysty maksamaan isojen kaupunkien palkkoja. Katjan seuraava haaste on sopivan ulkopaikan löytäminen kesäajaksi. – Koskaan ei ole sellaista ajatusta, että ”sitkun tää on valmis”, Katja sanoo. – Vasta sitten, kun into ja palo hommaan lopahtaa, on yritys "valmis" ja silloin ollaan jo ehtoon puolella, Tommi lopettaa.

info SAMKin yrityskiihdyttämön palvelut opiskelijoille ›› tuettu väylä yrittäjäksi jo opiskeluaikana ›› yrittäjäksi omalla idealla, yhteen jo toimivan yrityksen kanssa tai yritystoiminnan jatkajana sukupolven- tai yrittäjäpolvenvaihdoksessa palvelut yrittäjille ›› yrittäjäpolvenvaihdos; varsinainen yrittäjäpolvenvaihdos voi tapahtua myös opiskeluajan jälkeen ›› yritys voi olla opiskelijan lähipiiristä tai vieras yritys, joka etsii jatkajaa yritystoiminnalleen Kysy lisää: Teppo Lundell, p. 044 710 3531

Liiketoimintasuunnitelma on tärkeä Yrityskiihdyttämössä liiketoimintasuunnitelma tehdään osana opintoja. – Monet asiat huomaa vasta kun ulkopuolinen niistä kysyy. Aina koulussa puhuttiin, että pitää tehdä business plan. Kuinka moni tekee? Se kyllä kannattaa, Katja sanoo. – Liiketoimintasuunnitelma on tärkeä – ja erityisesti rahoitus- ja kannattavuussuunnitelma. Se pitää tarkistaa moneen kertaan, Katja painottaa. – Joku amerikkalainen konsultti sanoi, että yrittäjän kannattaa pariutua mahdollisimman negatiivisen ihmisen kanssa, jotta kuulee kaikki vastaväitteet, Tommi vahvistaa. – Kaikkea ei voi ennakoida. Me ei tiedetty mitään jäätelön teosta, tajuttiin vain, että se on hieno tuote. Tehtiin suunnitelma ja sitten vasta kokeiltiin osataanko tehdä jäätelöä. Mutta tietysti on faktoja, esimerkiksi laiteinvestoinnit. Ne pystyy ennakoimaan. – Jälkikäteen aina kokemus puhuu. Voi suunnitella tosi paljon miltä jokin näyttää, millainen tuote on ja mitä investointeja tarvitsee, mutta ei voi tietää mitä asiakas tekee. – Yllättävän addiktoivaa. Elämäni ensimmäinen cappuccino, ehti Tommi kehaista Katjan kahvia yrityskuvioiden selvittämisen ohessa. AGORA 1/2013

|

13

Osaamista yrityksen tarpeisiin Teksti: Marika Elo | Kuvat: Harri Joensuu

Onko yrityksessä osaamista, josta ei tiedetä tai sen hyödyntämistä ei ole edes ajateltu? Monet työntekijät ovat tulleet yritykseen tekemään tiettyä työtä. Muuta osaamista ei ole selvitetty. Se muu saattaakin olla sellaista, mitä yritys tarvitsee kehittyäkseen. Osaamiskartoituksen avulla selvitetään, millaista osaamista yrityksessä on ja miten sitä voidaan kehittää – ja mitä uutta osaamista pitäisi hankkia. SAMK kokeili osaamiskartoituksen käyttöä muun muassa Kokkilan palvelukodin ja betonipaaluja tuottavan Emeca Oy:n kanssa. Kahdelle aivan erilaiselle yritykselle toteutettu osaamiskartoitus kantoi heille hedelmää.

Laatu työn rinnalle Kokkilan palvelukodin johtaja Helena Vallin pitää ajoitusta osaamiskartoitukselle täydellisenä. Laatutyö oli aloitettu ja yritys sertifioitu. Mukaan lähdettiin kehittämään osaamista. – Ala vaatii jatkuvaa kouluttautumista, Vallin kertoo. Osaamiskartoituksessa selvisikin, että työntekijöille tarvitaan koulutusta. Mukaan pääsivät kaikki. Yleensä vain muutama käy koulutuksessa ja tuo tiedon muille. – Olemme saaneet tietoa juuri niistä asioista, joita haluttiin kehittää. Yksi on saattohoito. Se toteutetaan palvelukodin puitteissa, nyt olemme kaikki saaneet ajankohtaisen koulutuksen juuri tähän asiaan. 14

| AGORA 1/2013

– Kaikkien yritysten tarpeet ovat erilaisia ja hankkeen yrityslähtöisyyden vuoksi on saatu juuri itselle hyviä asioita. Hyvää pääomaa on tullut koko yritykselle ja kaikille työntekijöille. Olemme tyytyväisiä, Vallin kiittelee.

Mielenkiintoinen konsepti – Koko yhtiölle toteutettava perusteellinen kartoitus tuli tarpeeseen. Kyseessä ei myöskään ollut valmis paketti vaan yritykselle räätälöity, kertoo Emecan tuotantopäällikkö Matias Anttila. Kartoituksilla haettiin yrityksen tarpeita ja sitä kautta päätavoitteita koulutuksiin. Hyöty ei ole vain hetkellistä. – Voimme käyttää osaamiskartoitusta jatkossa omiin juttuihin. Se on hyvä ja tarpeellinen työkalu. Tämä tuli myös henkilökohtaisesti hyvään vaiheeseen. Nuorena toimintatavat eivät ole vielä ehtineet pinttyä, joten muutokset on helppo ottaa vastaan. Yksinkertaisia työkaluja omaan työhön, Anttila listaa hyötyjä. Anttila kehuu myös kouluttajaa, Heikki Korhosta, aivan mahtavaksi tyypiksi ja loistavaksi kouluttajaksi. – Paljon omakohtaisia juttuja ja tarinaa löytyi. Oikeasta elämästä esimerkkejä, ei vain oppikirjoista.

Mikä osaamiskartoitus? Osaamiskartoituksessa mietitään henkilökunnan toimintaa: ovatko he tehtävissä, joissa he ovat kyvykkäimpiä vai pitäisikö heidän siirtyä toisiin tehtäviin? Kartoituk-

Millaista osaamista yrityksessä on ja miten sitä voidaan kehittää?

sessa katsotaan osaamisalueet ja ammattiryhmät, joita yrityksessä on, selvitetään osaamisen tasot, joiden mukaan osaamista tulisi kehittää. – Mukaan lähteneiden yritysten strategian mukaan katsottiin, mitä pitää hoitaa menestyksen takaamiseksi, projektipäällikkö Jari Lahti kertoo SAMKin hankkeessa 50 yritystä kehitti osaamistaan: perheyrityksiä, SAMKin yrityskiihdyttämöyrityksiä ja aloina erityisesti isännöintialan yrityksiä, tilitoimistoja ja vanhustyön yrityksiä. – Yrityksillä on tarve kehittää itseään, jotta ne pystyvät tarjoamaan laadukasta palvelua. Osaamisen kehittämisen merkitys on kaiken a ja o. Se ei ole pelkästään työntekijöiden ammatillista osaamista vaan myös henkilökohtaisten ominaisuuksien vahvistamista, projektisuunnittelija Sirpa Isberg sanoo.

Vuonna 2001 perustettu perheyhtiö toimii 16 hengen nuoren porukan voimin. Hyvä ryhmä ja innostuneet ihmiset takaavat betonipaalujen osien tuottamisen. Matias Anttilan vastuulle kuuluu tuotannon päivittäinen pyörittäminen, sisäisen laadun valvonta ja esimiehenä toimiminen.

info OSTU – osaamisella parempaa tulosta oli sAMkin kolmevuotinen hanke, jossa päätoimenpiteinä oli osaamisen kehittämine, yritysten verkostoituminen ja työorganisaatioiden toimivuus, henkilöstön jaksaminen ja motivoituminen.

Osaamiskartoitus on tulossa SAMKin palvelutuotteeksi. Lisätietoja: pia Lamminen 044 710 3128.

Tarvitsee yritykses ko i ta yhteisösi i osaamis e kartoitus n ta?

Vuonna 1937 Rauman yhdistys keräsi rahaa yksityisen palvelukodin saamiseksi. Kokkilan paikalla toimi synnytyssairaala, jonka ainoana kätilönä toiminut henkilö kuuli vanhainkoti hankkeesta. Hän päätti lahjoittaa tontin ja talon vanhainkodille, jos se kantaa hänen nimeään. Näin syntyi Helena Vallinin johtama 60-paikkainen Kokkilan palvelukoti. AGORA 1/2013

|

15

kOLuMni

ALUMNIKOLUMNI Niina Laitinen kuntoutuksen ohjaaja (AMk)

OPINNÄYTETYÖ VEI euRooPPaan Masennukseen sairastuminen avasi minulle

työnantajaa, joista suuri osa suhtautui myön-

oven uuteen elämään. Kiinnostus mielenterve-

teisesti mielenterveyskuntoutujien työllistämi-

ystyötä kohtaan roihahti oman kuntoutumispro-

seen. Työnantajat viestittivät tiedon ja tuen tar-

sessini kipinästä. Opiskelukin sai siivet alleen,

peen olevan kuntoutujien työllistämisessä niin

kun innostuksissani laadin kaikki kirjalliset teh-

merkittävää, että Työmieli-hankkeen perustus

tävät mielenterveyskuntoutuksesta.

laskettiin ”Työnantajan palveluohjaus” -mallin kehittämiselle.

Kerran luennollamme vieraili projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa kertomassa Työmieli-

Tutkimustulokset sekä ainutlaatuinen kohde-

hankkeesta, jonka avulla edistettiin työnan-

ryhmä herättivät valtakunnallisen kiinnostuk-

tajien valmiuksia työllistää mielenterveyskun-

sen. Projektityöntekijöiden kanssa saimme

toutujia. Hankkeeseen tarvittiin opinnäytetyön

kutsuja eri tapahtumiin, joissa kerroimme

tekijöitä. Siinä se sitten oli: pitkään pohtimani

hankkeesta ja tutkimustuloksista. Työmieli-

opinnäytetyön aihe tarjottimella. Selvää oli,

hankkeen saadessa aikanaan onnellisen lo-

että tekisin opinnäytetyön mielenterveyskun-

pun, tulosten levittäminen jatkui Mood For

toutujien työllistämisestä. Pohdinnan jälkeen

Work -projektin puitteissa. Maailmanlaajuiset areenat avautuivat. Matkustimme kansainväliseen psykososiaalisen kuntoutuksen WAPRkongressiin Milanoon marraskuussa 2012. Opinnäytetyöni keskeisimmät tulokset esiteltiin kongressissa. Esityksen jälkeen eräs kanadalainen alan ammattilainen ehdotti symposiumia aiheesta. Myös psykiatrit Intiasta ja Sri Lan-

oPinnäYtetYöni oli Yksi tärkeä PalaPelin osanen, joka Matkasi MaailMalle.

kasta ilmaisivat kiinnostuksensa hanketta, tutkimusta ja kuntoutumistarinaani kohtaan. Tulosten esittäminen kansalliselle ja kansainväliselle yhteistyöverkostolle mahdollistaa sen, että ”Työnantajan palveluohjaus” -malli elää jatkossakin. Malli kehitettiin osin tutkimukseni tulosten

päädyttiin hankkeen kannalta kaikkein keskei-

pohjalta. Näin ollen opinnäytetyöni oli yksi tärkeä

simpään ytimeen, aiemmin niin vähän tutkit-

palapelin osanen, joka matkasi maailmalle.

tuun työnantajien näkökulmaan kuntoutujien työllistämisessä. Yhteistyö hankkeen kanssa oli alkanut. Minut valittiin Työmielen ohjausryhmään kokemusasiantuntijajäseneksi. Opinnäytetyön yhteistyökumppanuuteen

lupautuivat

paikallinen

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä työ- ja elinkeinotoimisto. Aineistoa varten haastattelin 120:aa Satakunnassa toimivaa 16

| AGORA 1/2013

info Niina Laitisen opinnäytetyö internetissä: https://publications.theseus.fi /handle/10024/41019 Työmieli-hankkeen verkkosivut: www.tyomieli.fi

Osaamista

ydinvoima-alan toimittajaketjulle TeksTi: Anne Sankari | kuvA: Hannu Huovila

Suomessa on käynnissä neljä ydinvoimayksikköä ja rakenteilla yksi ydinvoimayksikkö. Lisäksi suunnitteilla on kaksi uutta yksikköä, TVO:n OL4 Olkiluotoon ja Fennovoiman Hanhikivi Pyhäjoelle. Posiva Oy on jättänyt rakennuslupahakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. Ne ovat Suomen suurimpia yksityisiä teollisia investointeja. Rakentaminen, käyttö ja vuosihuollot työllistävät merkittävästi, joten ydinenergia-alalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia lähivuosina. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto käynnistävät syyskuussa Ydinvoima-alan toimittajaosaaminen -koulutuksen. Se on oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, jonka suorittanut osaaja tuntee ydinvoima-alalla toimittajilta vaadittavat laatu- ja muut erityisvaatimukset. Tämä mahdollistaa heidän yritystensä tai työnantajiensa toimimisen ydinvoima-alan toimittajina. Koulutuksen laajuus on 30 op. Koulutus sisältää johdannon ydinvoima-alaan, tietoa laadun hallinnasta ja laatujohtamisesta, turvallisuudesta ja toimittajaosaamisesta – sekä yrityskohtaisen kehittämishankkeen. Kehittämishankkeen laajuus on puolet opinnoista. Työssä oppimisen sekä luentojen ja muiden uutta tietoa antavien opintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että opiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan.

Koulutus on osallistujille maksuton. Työnantajan on kuitenkin mahdollistettava työssä tapahtuva oppiminen ja sen tukeminen. – Hakemuksia odotetaan erikokoisilta toimijoilta. Tässähän on hyvä mahdollisuus panostaa omaan yritykseen, laittaa vaikka oma laatujärjestelmä kuntoon, sanoo lehtori Jussi Koskinen SAMKista. – Ajatus on, että esimerkiksi pieni yritys, joka ei ole ollut suoraan toimittajana tai alihankkijana, oppii mitä lisämausteita tulee ydinvoima-alalla toimimista. Jussi Koskinen toteaa Satakunnan alueen olevan ydinvoima-alalla keskittymä, jossa tapahtuu Suomessa. Energia on myös yksi SAMKin painoaloista. Koulutus on laatuaan ensimmäinen, ja SAMKin ja TTY:n yhteistyö ainoa, joka sai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen.

osa saMkin ydinvoimakoulutusta Myös SAMKin tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia ydinvoimaalan osaamista. Keväällä 2013 toteutetaan kaikille tekniikanalan opiskelijoille suunnattu viiteen opintopisteen Ydinvoima-opintojakso. Lisäksi Environmental Engineering -koulutusohjelmassa on 15 op:n laajuinen Nuclear Technology -moduuli , jossa käsitellään mm. ydin- ja säteilyturvallisuutta. Moduuli sopii myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille. SAMK pyrkii vastaamaan alan kasvavaan koulutustarpeeseen ja opiskelijoiden kiinnostukseen opiskella alaa jatkossa yhä enemmän.

hae nYt Koulutukseen otetaan: 30 osallistujaa Opiskelumuoto: monimuoto-opiskelu Aika: 5.9.2013–5.9.2014 Sisällöt, aikataulut ja ilmoittautuminen: www.samk.fi/opso Lisätiedot: Jussi koskinen, satakunnan ammattikorkeakoulu jussi.koskinen@samk.fi puh. 044 710 3260 ja petri Linna, Tampereen teknillinen yliopisto, petri.linna@tut.fi, puh. 040 826 2720

OPPISOPIMUSTYYPPINEN on uusi korkea-asteen aikuis- ja täydennyskoulutuksen muoto. Keskeistä on työssä tapahtuva oppiminen – opitun soveltaminen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen. Koulutus mahdollistaa työyhteisössä tärkeäksi katsottujen asioiden kehittämisen yhteistyössä korkeakoulun kanssa. Opiskelijan on oltava opintojen alkaessa työsuhteessa.

AGORA 1/2013

|

17

TäRpiT

MAALISKUUN KUVA viljami heinonen on syntynyt 1986 Tampereella, Vesilahdella. Valmistunut SAMKista kuvataiteilijaksi vuonna 2012 . – Työskentelen mielelläni isoille maalauspohjille, joiden avulla pyrin mahdollistamaan rennon ja fyysisen otteen maalatessani. Tasapainottelen kontrollin ja intuition välissä. Intuitiivinen työskentely mahdollistaa tunnelatauksen esiintuomisen, mutta visuaalisesti eheään kokonaisuuteen pyrittäessä on myös osattava pysähtyä järkeilemään. Maalaan enimmäkseen akryyliväreillä käyttäen mukana muun muassa paperikollaasi-tekniikkaa ja spray-maaleja. Teosteni aiheet ja sisältö vaihtelevat teossarjoittain. Uusimmissa maalauksissani käsittelen mm. rakenteellisuutta ja luhistumista, järjestyksen ja epäjärjestyksen vastakohtaisuutta.

> viljami.heinonen@gmail.com p. 0400 625 905 Viljami Heinonen: Sweet home inside outside 145 x 160 cm, akryyli ja spray kankaalle, 2013

UUSIMMAT JULKAISUT

> SAMKin julkaisut Booky.fi-kirjakaupassa: http://samk.pikakirjakauppa.fi | Lataa PDF:t ilmaiseksi

Rekrytointi murroksessa – töitä Facebookista, verkostoja Twitterissä Teos on ajankohtainen katsaus sosiaalisen median käyttöön rekrytoinnissa ja nuorten työnhakuvalmiuksien parantamiseen.

Artikkeliotsikot kertovat keskeisen sisällön: ”Vallankumousta odotellessa – some-rekrytoinnin ja työnhaun kehittyminen Suomessa”, ”Sosiaalinen media auttaa erottumaan hakijamassasta” ja ”Sosiaalinen media yrityksissä – resurssisyöppö ilmiö vai menestyksen avain?”

”Edelläkävijäyritykset ymmärtävät somen käyttökohteita ja niistä saatavia konkreettisia, liiketoiminnallisia hyötyjä”, raportti väittää.

> Lue ajankohtaiset päivitykset: www.jobijobi.fi

Konenäköteknologioiden soveltamista teollisuudessa ja korkeakoulutuksessa Mirka Leino & Seppo Rantapuska 2000-luvun aikana konenäkösovellukset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi muun muassa teollisuuden automaattisten prosessien laaduntarkkailussa. Uusilla älykameraratkaisuilla ja monipuolisilla kuvaustekniikoilla voidaan parantaa tuottavuutta ja joustavuutta. Pro Machine Vision -projektiraportissa kerrotaan mm. siitä, miten konenäköteknologiaa siirretään yritysten hyödynnettäväksi havaintoesitysten sekä pilottisovellusten ja -tutkimusten avulla. 18

| AGORA 1/2013

Haluatko sAMkin uutiskirjeen? Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

KLIKKAA!

Sähkö-Kleinbus -SAMK

HUOMIO

Tarvitsetko osaajaa? Teettäisitkö n? opinnäytetyö

Satakorkea.fi -nettisivut uudistuivat SAMKin sähkö-, kone- ja automaatiotekniikan opiskelijat rakentavat sähköistä kleinbussia opiskelijoiden käyttöön erilaisiin tapahtumiin. Tavoitteena on riittävä toimintasäde, sopiva suorituskyky – ja riittävät viihdelaitteet matkustamon lepotilaan, loungeen. Auto liikkuu jatkossa myös Agoran sivuilla.

Rekrytoitko osaajan? Teettäisitkö opinnäytetyön? Pääset yhden sivuston kautta kiinni Satakunnassa toimivien korkeakoulujen tarjoamiin koulutuksiin ja yritysyhteistyöhön – esimerkiksi opinnäytetyöntekijää voi hakea sähköisellä lomakkeella. > www.satakorkea.fi

Seminaarit yrittäjille

188

SAMKin opiskelijaa osallistui pitkiin, vähintään kolmen kuukauden pituisiin, opiskelu- tai harjoit-

teluvaihtoihin vuonna 2012. Suosituimmat vaihtokohteet olivat Espanja, Iso-Britannia, Alankomaat, Irlanti, Kiina, Yhdysvallat sekä Thaimaa.

140

opiskelijaa saapui pitkään vaihtoon. Eniten tulijoita oli Ranskasta, Italiasta, Belgiasta, Saksasta, Yh-

dysvalloista, Isosta-Britanniasta sekä Espanjasta.

Satakunnan yrittäjien ja SAMKin järjestämä seminaarisarja jälleen Porissa ja Raumalla. Keväällä aiheina vielä sisäinen auditointi sekä parhaat työpaikat. > www.samk.fi/koulutuspalvelut/seminaarit_yrittajille

Lisää osaamista › Merenkulkijoille lyhytkursseja keväällä ja syksyllä – lääkintähuollon kertauskoulutuksesta DP:hin (Dynamic Positioning Basic/Advanced). › Potilassiirtojen ergonomiakortti 21.5.–17.9.2013 › Krooniset haavat ja niiden hoito 25.5.–31.7.2013

Yrittäjille edullinen reitti hankkia henkilöstölle lisäkoulutusta Osaamisen lisääminen on mahdollista myös työnantajan ja valtion yhteishankintana. Työnantaja voi kouluttaa nykyisiä tai uusia työntekijöitään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Koulutukseen voi työntekijöidensä rinnalla osallistua myös yrittäjä tai yrittäjäksi ryhtyvä. Koulutus on yritykselle räätälöityä työvoimakoulutusta, joka suunnitellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon sekä yrityksen kanssa, tarvittaessa myös kouluttajien asiantuntija-apua käyttäen. Koulutusvaihtoehdot ovat - rekrykoulutus on uudelle henkilöstölle - täsmäkoulutus nykyisen henkilökunnan osaamisen kehittämiseen - muutoskoulutus, jolla työnantaja voi tukea irtisanottuja tai lomautettuja työntekijöitään.

> Lisätietoja: Pia Lamminen p. 044 710 3128 www.samk.fi/puitesopimukset

› Maisemamaalauksen kesäkoulu kesällä 2013 › Kalligrafiaa: Italicin opintokokonaisuus 30 op – ja englantilaisen italic-mestarin Gaynor Goffen Neljä vuodenaikaa -lyhytkurssit alkavat syyskuussa 2013 › Eläinfysioterapian täydennyskoulutus (30 op) käynnistyy 6.9.2013 › Työnohjaus tammikuu 2014 – tammikuu 2016 > www.samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaista

SAMKin alumni, ohoi! Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.2013 arvotaan alumnirekisterissä olevien alumnien kesken kaksi SAMKin julkaisupakettia. Postia tulossa onnekkaille!

AGORA 1/2013

|

19

PÄIVITÄ OSAAMISESI! AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA HOITOTYÖ Sairaanhoitaja (AMK), Terveydenhoitaja (AMK) Rauma KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Insinööri (AMK) | Pori LIIKETALOUS Julkishallinto, rahoitus, yritysjuridiikka Tradenomi | Huittinen SOSIAALIALA Sosionomi (AMK) | Pori TEKNIIKAN ALAN MUUNTOKOULUTUS Rakennustekniikka | Insinööri (AMK) | Pori VANHUSTYÖ Geronomi (AMK) | Pori Lisätietoja: www.samk.fi/aikuiskoulutus

YLEMPI AMK-TUTKINTO KUNTOUTUS | Pori Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto* SOSIAALIALA | Pori Sosionomi (ylempi AMK) TERVEYDEN EDISTÄMINEN | Pori Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto* YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Tradenomi (ylempi AMK) | Pori

YLEMMÄN AMK -TUTKINNON ANTAMISTA TIEDONHANKINTATAIDOISTA ON OLLUT HYÖTYÄ, SAMOIN YLEISESTÄ AJATUSMAAILMAN AVARTUMISESTA, SEKÄ KOKONAISUUKSIEN YMMÄRTÄMISESTÄ. TUTKINTOON KUULUI PALJON JOHTAMISKOULUTUSTA.

*Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkintonimike perustuu lähtötutkintoon.

Lisätietoja: www.samk.fi/ylempiamk

HAKUAIKA 4.3.–3.4.2013

TERVEYDEN EDISTÄMINEN YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA ÄIJÄLÄ PORIN LÄÄKÄRITALO OY Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi